Kansallisen metsäohjelman koulutustyöryhmä. Pöytäkirja 5/2011

Transkriptio

1 Kansallisen metsäohjelman koulutustyöryhmä Pöytäkirja 5/2011 Aika: tiistai kello Paikka: OKM, kokoushuoneet Aapo ja Tuomas B237, Meritullinkatu 1, Helsinki Paikalla: Mika Tammilehto, johtaja, OKM (pj) Tuovi Aalto, koulutuspäällikkö, Hyria (siht.) Tapio Hankala, toiminnanjohtaja, Metsänhoitajaliitto Tuula Jusko, koulutusasiantuntija, Tapio Heli Ketola, pj. MEOL - Metsäalan Opiskelijat ry Anne Kettunen, viestintäpäällikkö, Metsäteollisuus ry. Axel Röhr, SMY (Sirpa Kärkkäinen, kouluyhteyspäällikkö) Pia Lahti, Aalto-yliopisto, Biotuotetekniikan koulutusohjelma Lasse Lahtinen, kehittämisasiantuntija, MTK Aura Loikkanen, korkeakoulupalveluiden johtaja, Tampereen amk Ville Manner, metsäasiantuntija (Niina Kakoyi, kehittämispäällikkö), Koneyrittäjät Mika Rekola, yliopiston lehtori, HY, puolesta välistä lähtien Päivi Turtiainen, järjestösihteeri, Paperiliitto Markku Virtanen, neuvotteleva virkamies, TEM Poissa Liisa Saarenmaa, apulaisosastopäällikkö, MMM (vpj) Saija Miina, suunnittelija, Metsäalan ennakointiyksikkö (siht.) Jyrki Ketola, neuvottelupäällikkö, METO Tarmo Mykkänen, ylitarkastaja, OKM Liisa Mäkijärvi, toiminnanjohtaja, Suomen metsäsäätiö Martti Ranta, aikuiskoulutussuunnittelija, Jämsän ammattiopisto Jouni Suoheimo, kehityspäällikkö, TTS Kehitys Oy Osmo Suominen, edustaja, Metsäylioppilaat ry Ritva Varis, toiminnanjohtaja, Puumiesten liitto. 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Henkilömuutokset koulutustyöryhmässä Todettiin, että Niina Kakoyin jäätyä pois Koneyrittäjien liitto ry:n edustaja koulutustyöryhmässä on Ville Manner. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen KMOkoulutus_kokous _2011_10_25_poytak Pöytäkirja todettiin kokouksen kulun mukaiseksi. 4. Imagotreffit -seminaari Aikataulullisista syistä syksyyn suunniteltu seminaari on päätetty siirtää ensi vuoden alkuun. Ajankohta on alkaen klo Seminaarin suunnitteluryhmä (Mika Rekola, Lasse Lahtinen, Anne Kettunen, Sirpa Kärkkäinen) on kokoontunut ja laatinut ohjelmaluonnoksen, jota Anne Kettunen sekä Axel Röhr SMY:n edustajana esittelivät. Imago on seminaarin punainen lanka, mukana niin koulutuksen, työelämän kuin ammattien näkökulma.

2 Seminaarin järjestämisen kannalta sopiviksi paikoiksi on kartoitettu Metsäteollisuus ry:n iso kokoustila sekä OKM:n Jukola. Jälkimmäinen siinä tapauksessa, että on vapaana. Mika Tammilehto lupasi vielä selvittää Jukolan varaustilanteen. Metsäteollisuus ry:n tiloissa tilojen ja tarjoilun organisointi olisi vaivatonta järjestää, mutta istumapaikat (40 50 kpl) voivat muodostua ongelmaksi. Jukolaan mahtuu noin 100 henkilöä. Keskusteltiin seminaaripäivän rakenteesta ja sisällöstä ja kohderyhmästä: Aamupäivän puheenjohtajana toimii Mika Tammilehto ja teemana on vetovoima ja imago; miten rakennetaan ja mikä merkitys imagolla on ammattialaa ja -opiskelupaikkaa valittaessa. Aamupäivällä tuodaan esille myös onnistuneita esimerkkejä TET-jaksojen toteuttamisesta. Teemasta kuullaan alan ulkopuolisten alustuksia sekä alustusten kommenttipuheenvuorot metsäalalle peilaten. Iltapäivän ohjelman etenemistä ja aikataulutusta ohjaa Hannes Mäntyranta SMY:sta. Aiheena ovat mm. esimerkit onnistuneista opiskelijarekrytoinneista sekä pohditaan syvemmin paneelikeskustelussa Voiko metsäopetus olla vetovoimainen? Tässä keskustelussa ovat mukana alustajat, työelämän, opiskelijoiden sekä oppilaitosten edustajia. Päivän lopuksi tuodaan esille Metsä puhuu -hankkeen kytkeytyminen seminaarin teemaan. Todettiin, että seminaarissa on tärkeää antaa riittävästi tilaa keskustelulle. Vuorovaikutuksen edistämiseksi on suunniteltu antaa oppilaitoksille ennakkopohdittavaa. Kysyttiin kohderyhmän rajauksesta ja todettiin seminaariin kutsuttavan mukaan: - kaikki oppilaitostasot peruskoulusta korkeakouluihin - käytännön työelämän toimijat - haasteena tunnistettiin alan yritysten ylin johto, jonka tulisi saada oivaltamaan asian tärkeys Todettiin, että olisi erinomaista saada panelistiksi johtaja sellaisesta yrityksestä, jossa nyt suunnitellaan ja hyödynnetään uusia tuotteita ja uutta teknologiaa. Seminaarissa haasteena on olla myönteinen ja samalla realistinen. Pääviestin tulisi olla, että kaikesta huolimatta alalla on toivoa ja tulevaisuutta. Seminaarin ennakkomarkkinointiviesti laitetaan nopeasti liikkeelle. Seminaaria valmisteleva työryhmä kokoontuu vielä välittömästi kokouksen jälkeen. Toivottiin, että ohjelmaluonnos lähetetään myös nähtäväksi ja kommentoitavaksi koulutustyöryhmälle. 5. Ideatyöpajan tulosten priorisoiminen ja konkreettiset toimenpiteet. Keskusteltiin ideoista, joita on työstetty ja syntynyt pienryhmissä sekä edellisen kokouksen alustusten ajatuksia. Tavoitteena oli priorisoida sellaisia toimenpiteitä, joihin tämä työryhmä voi tarttua. Kooste priorisointikeskustelusta ja liitteessä 1 työohjelman aihio: TEEMA 1: Metsäalan koulutuksen sisältöä muokataan alan vaatimuksia vastaavaksi. Koulutusohjelmat ja tutkinnot yritysten ja kasvavan biotalouden tarpeisiin. KOULUTUSTASOJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ - Koulutustyöryhmän roolina on edesauttaa eri koulutustasojen välistä yhteistyötä järjestämällä esim. kick off -seminaareja ajankohtaisista teemoista ruokkien keskustelua. - Yhteistyöfoorumi mahdollistaa ajatusten vaihtoa ja ihmisten kohtaamista. Säännöllisten tapaamisten myötä on nostettavissa esille sektorin parhaita käytäntöjä, koulutuksen kehittämistarpeita ja vietävissä eteenpäin eri toimijoiden kesken erikseen sovittavilla tavoilla. HARJOITTELUJÄRJESTELMÄT JA TYÖSSÄ OPPIMINEN

3 Järjestelmä, jossa työnantajat voivat tarjota työssäoppimisen paikkoja - Koulutustyöryhmän mielestä jo olemassa olevia järjestelmiä voidaan hyvin hyödyntää: o AMK: JobStep o Yliopisto: Aarresaari o Toisella asteella on oppilaitoskohtaiset rekisterit - Lisäksi on vireillä sähköisiä palveluhankkeita kuten SADe* -ohjelmaan (*VM:n Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma, tavoitteena kattava kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi kaikissa keskeisissä palveluissa vuoteen 2013 mennessä) liittyvä OKM:n Oppijan verkkopalvelut - hanke. Se on opetustoimen sähköisen asioinnin verkkopalvelukokonaisuus, jossa tuotetaan opiskelua ja siihen hakeutumista sekä oppimista ja urasuunnittelua tukevia palveluita elinikäisen oppimisen periaatteella. Palvelu on tarkoitettu mm. koulutukseen hakeutujille, opiskelijoille, oppilaitoksille ja koulutuksen järjestäjille. - Opinnäytetyöpörssin tarvetta rajoittaa yritysten välisen kilpailun sanelema käytäntö suojella omaa kehitystyötään. Toimivien tapojen levittäminen laajemmalle, sopimukset yritysten ja oppilaitosten välille - Koska koulutustyöryhmässä on metsäsektorin eri toimijoita edustavia jäseniä, he voivat työryhmässä ja omalla toiminta-alueellaan edistää hyvien käytäntöjen tunnettuutta. o koulutustyöryhmän rooli on seurata metsäsektorin kaikkien koulutustasojen ja työelämän kohtaamiseen liittyviä tai vaikuttavia toimenpiteitä o työryhmä voi evästää ja muotoilla kannanottoja o työryhmän jäsenet vievät omalla toimialueellaan myönteistä viestiä työtilaisuuksista ja tulevaisuuden näkymistä - varsinkin pienille metsäalan yrittäjille resurssien rajallisuuden vuoksi tämä kohta on tärkeä. - oppilaitosten välinen kilpailu voi olla yhteistyön este - esimerkkejä onnistuneista yritysmaailman toimenpiteistä: o UPM:n Länsi-Suomessa toteutettu kampanja rekrytoida koululaisia istutustöihin oli menestys o Metsä puhuu TET-kampanja on ilahduttavasti menossa eteenpäin Työharjoittelun mahdollistaminen ja hyvien käytäntöjen/toimivien ohjeiden levittäminen - Hallitusohjelman mukaan TEM on yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa asettamassa työryhmää, jonka tehtävänä on laatia palkattomalle työlle ja työharjoittelulle pelisääntöjä. Todennäköisesti tulokset tulevat heijastumaan laajemminkin koskemaan kaikkea työpaikalla tapahtuvaa oppimista. - Suolahdessa on tulossa selvitys alle 18-vuotiaiden tehdassalissa tapahtuvan työharjoittelun pelisäännöistä. - Työtyhmä voi muotoilla kannanottoja evästyksenä vastuuministeriöille työpaikoilla tapahtuvan oppimisen koulutuksen järjestäjän ja työnantajien yhteistyön kehittämiseksi esim. metsäsektorin erilliskysymyksissä. Suunnitelmallisen ja tavoitteellisen oppimisen näkökulmasta rakennettuja työssäoppimisen malleja - Koulutustyöryhmä voi antaa suosituksia, tehdä esityksiä ja aloitteita selvitystä kaipaamistaan asioista. - Hyvien käytäntöjen käsittely ja kehittäminen esim. yhteistyöfoorumin työpajatyöskentelynä. MONIPUOLISET OPISKELUMENETELMÄT Parhaiden käytäntöjen jakaminen ja levittäminen - Yhteistyöfoorumi mahdollistaa verkostoitumista ja parhaiden käytäntöjen esittelyä ja edelleen kehittämistä. - Koulutustyöryhmä voi antaa suosituksia, tehdä esityksiä ja aloitteita, lisätä tunnettuutta sekä edistää verkostoitumista.

4 TEEMA 2: Edistetään elinikäistä oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia jatko-, täydennys- ja lisäkoulutukseen Elinkeinoelämän, tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyötä tiivistetään Koulutustyöryhmä nostaa tämän teeman oman roolinsa näkökulmasta keskeiseksi. OSAAMISTARPEIDEN KARTOITUS - Koulutustyöryhmä voi antaa suosituksia, tehdä esityksiä ja aloitteita esim. selvitystarpeista - Kartoituksissa saatavien vastausten hyödynnettävyys nopeasti muuttuvan työelämän johdosta jää helposti lyhytaikaiseksi. - TEM:n idea on tarjota kehittämis- ja analyysipalveluja pienyrittäjille. - Koulutuksen ennakointia varten valtioneuvosto vahvistaa neljän vuoden välein KESUn. - Koulutustyöryhmä voi keskustelun käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi toimia eri tahoja yhteen kokoavassa roolissa. OPPILAITOSTEN JA YRITYSTEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN - Imagotreffit on jatkoa biotreffien aloittamalle hyödylliseksi havaitulle verkostoitumismallille. Tavoitteena on jatkaa vuoropuhelun ylläpitämistä. - Koulutustyöryhmä voi antaa suosituksia, tehdä esityksiä ja aloitteita. - Koulutustyöryhmä eri toimijoita edustavine jäsenineen edistää hyvien käytäntöjen tunnettuutta. o työryhmä seuraa sektorin koulutuksen kaikkien tasojen ja työelämän kohtaamiseen liittyviä toimenpiteitä o työryhmä muotoilee kannanottoja o työryhmän jäsenet vievät omalla toiminta-alueellaan myönteistä viestiä työtilaisuuksista ja tulevaisuuden näkymistä - Koulutustyöryhmä on mukana edistämässä mm. Metsä puhuu -hankkeen tunnettuutta. ELINIKÄINEN OPPIMINEN, AIKUISOPISKELIJOIDEN VÄYLIEN ETSIMINEN - Koulutustyöryhmän toimenpiteet liittyvät ennen kaikkea parhaiden käytäntöjen jakamiseen ja edelleen kehittämiseen. - Kaikkien koulutustasojen yhteistyön edistäminen ja käytännön kokemusten vaihtaminen työpajojen merkeissä tarjoaa mahdollisuuden benchmarkkaukseen, aiheita on runsaasti, esim. täydennyskoulutus korkeakoulujen maailmassa on akuutti asia. - Työelämän ja täydennyskoulutuksen edistäminen hyödyntäisi sekä työelämää että täydennyskoulutusta järjestävää oppilaitosta. - SAKlaiset liitot kouluttavat työelämän koulutusneuvojia, jotka toimivat työpaikoilla vertaistukena kannusten laajentamaan osaamistaan ja antaa vinkkejä muuntokoulutukseen. Järjestelmä on kopioitu Englannista. Tulisi saada laajennettua eri aloille. - KESUn luonnoksessa on elinikäisen oppimisen aihetta sivuavia kehittämisehdotuksia, joihin voidaan tutustua työryhmän kokouksissa ja sen jälkeen pohtia työryhmän roolia kehittämisehdotusten suhteen. - TUTKINNOT - KESUn luonnoksessa on tätä aihetta sivuavia kehittämisehdotuksia, joihin voidaan tutustua työryhmän kokouksissa. TEEMA 3: Tehokas elinkeinoelämän kanssa verkostoitunut oppilaitosverkosto, jonka koulutusohjelmien sisäänottomäärät mukautetaan tarpeeseen. Työelämän, tutkimuksen ja koulutuksen kohtaamisen ja yhteistyön tiivistäminen. Koulutustyöryhmä nostaa tämän teeman oman roolinsa näkökulmasta keskeiseksi.

5 TYÖELÄMÄN, TUTKIMUKSEN JA KOULUTUKSEN KOHTAAMISEN JA YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN Yhteistyöfoorumi, jossa käsitellään ajankohtaisia aiheista oppilaitosten, opetuksen ja tutkintojen kehittämiseksi - Yhteistyöfoorumin aihiota kannattaa kehittää eteenpäin biotreffi-ajattelun pohjalta jalostaen; säännöllisesti kokoontuvafoorumi on konkreettinen työväline, jolla työryhmä voi olla nostamassa tärkeitä teemoja esille (esim. vetovoima) ja avaamassa keskustelua. - Oppilaitosverkosto on tärkeä asia, mutta toimivalta on pitkälti koulutuksen järjestäjillä. KOULUTUSOHJELMIEN SISÄÄNOTTOMÄÄRÄT JA SISÄLLÖT VASTAAVAT TYÖELÄMÄN TARVETTA Tasokkaat selvitykset ja oppilaitosten roolien selkeyttäminen, Yhtenevä näkemys osaamisen painopistealueista - Haasteellinen kokonaisuus ottaa haltuun. - Mitoituksen osalta toimivalta on koulutusorganisaatioissa. - Yrityksetkään pystyvät harvoin ottamaan kantaa esim. viiden tai seitsemän vuoden päässä oleviin tarpeisiin. - Koulutustoimikuntajärjestelmän tehtävänä on erityisesti osaamistarpeiden ennakointi. Työryhmän kannalta kysymys on siitä, miten järjestelmää voisi hyödyntää ja saada palvelemaan sektoria laajemmin. Haaste metsäalan kohdallakin on se, että koulutustoimikunta ei koostu koko klusterista, joten on vaarana, että jokin osa jää tarkastelusta pois. - Osaamistarpeiden laadullista ennakointia pystytään ehkä määriä helpommin ennakoimaan. Tärkeiltä osaamistarpeilta näyttäisivät olevan mm. kansainvälinen liiketoiminta, kulttuuri- ja kieliopinnot, koko arvoketjun ymmärtäminen. Myös yrittäjyys on kasvava teema alalla kuin alalla. - Tarvitaan kuvaa muuttuvasta metsäsektorista. Mitkä ovat tulevaisuuden tutkimuksen ja ennakoinnin työkalut? Metsäalan ennakointiyksikössä Joensuussa on pohdittu metsien osallisuutta tulevaisuuden ratkaisuissa. Koulutustyöryhmä tutustuu ennakointityöhön osallistuneen Saija Miinan kokemusta hyödyntäen siihen, millä työkaluilla ja tekniikalla ennakointityötä tehtiin ja minkälainen viesti on kiteytettävissä metsäalan koulutukselle oheistukseksi - Metsäteollisuus ry:n sisällä selvitetään parhaillaan laadullista ennakointia. Kun tulokset ovat julkistettavissa, niitä voidaan käsitellä koulutustyöryhmässä. - Metsäalankin on tarpeen tunnistaa ne valmiudet, joilla ihminen selviää vastaan tulevissa tehtävissä alati muuttuvassa maailmassa. Tulisi löytää tasapaino toimialaan liittyvän substanssin ja muiden tarpeellisten valmiuksien kesken. - Ammattikoulutuspuolella tulee enemmän esille perusammatillinen substanssiosaaminen. - Pääviesti on, että osaamistarpeiden laadullista ennakointia on tarpeen pitää vielä agendalla ja miettiä miten, sitä voidaan tukea. - Toimiala on suuressa muutoksessa. Oppilaitokset tarvitsevat heikkojenkin signaalien tunnistamista. - Meillä on hyviä käytäntöjä ja ennakointitietoa. Taustatietojen lisäksi tarvitaan näkemys muuttuvasta metsäsektorista ja miten metsäsektorin kuvaa päivitetään koulutuksen järjestäjien ratkaisujen tueksi. TEEMA 4: Alan imago ja vetovoimaisuus TYÖELÄMÄ MUKAAN ALAN VETOVOIMAN VAHVISTAMISEKSI Laaditaan toimintakonsepti yrityksille tulla mukaan oman alan vetovoiman rakentamiseen ja kasvattamiseen - Miten vaikutetaan alan vetovoimaan? Koulutuksen vetovoima syntyy alan vetovoiman kautta. Yhteistyö on sen vuoksi tärkeä. - Konseptin rakentaminen: miten pitää rakentaa ja missä pitää rakentaa? Eri viestintävälineiden merkitys, miten pitää tehdä käyttö, mikä on eri osapuolten ja toimijoiden rooli.

6 - Ydin on, että syntyy toimintamalli, jota voidaan pitää yllä pitkäjänteisesti ja viedä toimintaa eteenpäin, vaikka alalla tapahtuu muutoksia. - Miten itse viestimme alasta, riippuu paljon siitä miten hyvin voimme työssä. Yhteistyömahdollisuuksia kannattaa seurata siihenkin suuntaan, mikäli tästä aiheesta on hankkeita tekeillä. - Myönteinen suunta; viikossa on tuplattu TET-jaksolle tarjotut paikat. Kun työ aloitetaan aikaisin yläkouluikäisistä, pallo lähtee rullaamaan eteenpäin. VIESTINNÄN KOHDERYHMÄT JA TOIMENPITEET KOHTAAMAAN Toteutetaan kampanjoita, joilla alan maine tulevaisuuden toimialana saadaan eri-ikäisen suuren yleisön tietoisuuteen, kohteena lapset, nuoret ja aikuiset. - Perinteisesti on keskitytty ikäluokkiin, jotka ovat opiskelupaikan hakuvaiheessa. Myönteistä suhdetta metsään tulee lähteä rakentamaan pienestä pitäen. - Asennekasvatus lähtee lapsista, jo päiväkoti-ikäisistä. Metsäalan toimijat ovat suunnitelleet jo järjestävänsä paikallisesti retkeilyn lapsille vanhempineen. - Toinen tärkeä kohderyhmä on nyt alalla työssä olevat. Alalle tulisi luoda uskoa sisältä päin saamalla perille viesti siitä, että on uusia tuotteita. Ala on vaan murroksessa ja muutoksessa. - Ilman vahvaa osaamista ja osaajia uudet tuotteet eivät jää Suomeen. Nyt työssä olevat tekevät paljon hallaa asenteellaan pitämällä itse metsäalaa auringonlaskun alana. - Tärkeintä on, miten ala puhuu itse itsestään. Metsä puhuu -hanke nojaa siihen, että saadaan metsäala itse aktiiviseksi. Samaa koulutusmateriaalia kannattaa käyttää alan sisällä markkinointiin. Löytyy osoitteesta: - yhteistyö 4H:n kanssa TOIMINNAN KOORDINOINTI Toiminnan pitkäjänteisyyden turvaamiseksi toimintaa on koordinoitava - Ensimmäinen askel on vireillä; imagotreffien myötä katsotaan jatkotoimia - Monia toimijoita on jo nyt, joten keskeistä on tehdä työnjako sekä saada yhteistyö toiminaan. 6. Selvitys biotaloutta tukevista T&K&I-hankkeista metsäsektorilla. Metlassa on kartoitettu sellaiset biotaloutta tukevat T&K&I-hankkeet, joissa on mukana puu tai metsä. Kartoituksesta on rajattu ulos koulutushankkeet. Saija Miina esittelee kartoitustulokset koulutustyöryhmän tammikuun kokouksessa. Biotaloushanke_rapo rtti.pdf Raportti löytyy MMM:n sivuilta > Metsät > Kansallinen metsäohjelma > Asiakirjat ja raportit > muut raportit sekä KMO koulutustyöryhmän eduuni -alustalta. 7. Muut asiat Ei muita asioita. 8. Seuraavat kokoukset Kartoituksen perusteella valittiin seuraavat kokousajankohdat: Tammikuu 18.1 klo Helmikuu 16.2 klo Maaliskuu 21.3 klo Huhtikuu 18.4 klo 13 16

7 Toukokuu 28.5klo Tammikuun kokouksessa raportoinnin käsittely (raportointipyyntö mennessä). 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Mika Tammilehto puheenjohtaja Tuovi Aalto sihteeri