Kokousaika kello 14:00-17:45

Transkriptio

1 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ Kunnanhallitus Kokousaika kello 14:00-17:45 Kokouspaikka Siilinjärven kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Asiat Otsikko Sivu 307 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS / METSÄKOULU, PYÖREÄLAHTI, / VIREILLE JA VALMISTELUAINEISTO NÄHTÄVILLE 308 POHJOIS-SAVON KAUPAN MAAKUNTAKAAVA / SIILINJÄRVEN KUNNAN LAUSUNTO KAAVALUONNOKSESTA 309 LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMINEN PATAKUKKULA-TARINAHARJULLE 310 SUUNNITTELUTARVERATKAISUJEN JA POIKKEAMISPÄÄTÖSTEN MAKSUT ALKAEN 311 PALVELUSOPIMUS ASIOINTITILI-PALVELUSTA SOPIMUS JATKUVISTA ICT-PALVELUISTA / ISTEKKI OY SUUNNATTU OSAKEANTI SIILINJÄRVEN KUNNALLE / ISTEKKI OY SIILINJÄRVEN KUNNAN VAIHDE- JA PUHELUNVÄLITYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 315 MAAKUNNALLISEN MARKKINOINTIOHJELMAN JATKO AJALLE / JATKOHANKKEESEEN OSALLISTUMINEN JA KUNTARAHOITUSOSUUS SIILINJÄRVEN OSALTA 316 VANHUS- JA VAMMAISNEUVOSTON ASETTAMINEN JA NEUVOSTON TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN 317 TIEDONANNOT, KOKOUSPÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET 318 KUNNANVALTUUSTON KOKOUSPÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

2 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Hartikainen Ilmari puheenjohtaja Ojala Kari I varapuheenjohtaja Jetsu Jouni II varapuheenjohtaja Korhonen Tarja jäsen Mikkonen Marjaana jäsen Pitkänen Marjaana jäsen Rautiainen Merja jäsen Rekola Jukka jäsen Ruuskanen Tapani varajäsen Jari Kolehmaisen henkilökohtainen varajäsen Poissa Kolehmainen Jari jäsen Väätäinen Tuula valtuuston puheenjohtaja Muut Kotimäki Jukka valtuuston I varapuheenjohtaja Nykänen Erkko valtuuston II varapuheenjohtaja Lötjönen Vesa esittelijä/kunnanjohtaja Kohonen Tuula pöytäkirjanpitäjä/hallintosihteeri Nenonen Timo kaavoituspäällikkö Läsnä asiantuntijana :ien esittelyjen ajan kello 14:03-14:58. Riekkinen Sari kunnanpuutarhuri Läsnä asiantuntijana :n 309 esittelyn ajan kello 15:17-15:26. Simola Jukka tietojärjestelmäpäällikkö Läsnä asiantuntijana :ien esittelyjen ajan kello 15:39-15:55. Laukkanen Jukka rakennustarkastaja Läsnä asiantuntijana :n 317 käsittelyn aikana kello 16:40-17:21. LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS ASIAT Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltai seksi PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kari Ojala ja Tapani Ruuskanen. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Ilmari Hartikainen Tuula Kohonen puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN Siilinjärvi TARKASTUSTAPA Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi.pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Kari Ojala Tapani Ruuskanen PÖYTÄKIRJA ON Siilinjärven kunnantalo PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Hallintosihteeri Tuula Kohonen virka-ase ma allekirjoitus

3 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ Kunnanhallitus ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS / METSÄKOULU, PYÖREÄLAHTI, / VIREILLE JA VALMISTELUAINEISTO NÄHTÄVILLE 376/ /2013 Kh 307 Valmistelija/lisätiedot: kaavoituspäällikkö Timo Nenonen, puh Asemakaava Asemakaavan muutos koskee Siilinjärven kunnan 2. kunnanosan korttelia 8300 Haaparinteen asemakaava-alueella ja katualuetta Metsäkoulun asemakaava-alueella. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat Siilinjärven kunnan 2. kunnanosan korttelit Pyöreälahden asemakaava-alueella ja kortteli 8300 Haaparinteen asemakaava-alueella. Kaavatunnus Kaava-alueen sijainti Alue sijoittuu Toivalaan Metsäkoulun asuinalueen pohjoispuolelle, Viitosen ja rautatien väliin. Alueeseen kuuluu myös Viitosen länsipuolella sijaitseva Savon ammatti- ja aikuisopiston Toivalan koulutusyksikön rakennuspaikka. Sijaintikartta on kaavaselostuksen kannessa. Kaavoitustilanne Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistamat Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavat, jossa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Suunnittelualue sijoittuu tekeillä olevan Etelä-Siilinjärven yleiskaavan alueelle. Kaavan keskeistä sisältöä Kaavalla muodostetaan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja teknisen huollon verkostoihin liittyvä noin 750 asukkaan uusi pientaloalue, jossa on varaus päiväkodin rakentamiseen. Alueelle osoitetaan myös pienyritysrakennuspaikkoja. Jatkokäsittely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ja pyydetään tarvittavat lausunnot. Liiteaineisto Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavakartta merkintöineen (pienennös) ja kaavaselostus. Päätöksen vaikutusten arviointi suhteessa strategiaan: Strategian mukainen / kasvun mahdollistaja Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää kuuluttaa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireille, asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavan valmisteluaineiston nähtäville sekä pyytää tarvittavat lausunnot.

4 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että asiantuntijana kokouksessa tämän kokousasian esittelyn ajan oli kaavoituspäällikkö Timo Nenonen. Liite KAAVASELOSTUS, KAAVAKARTTA JA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA / METSÄKOULU, PYÖREÄLAHTI,

5 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ Kunnanhallitus POHJOIS-SAVON KAUPAN MAAKUNTAKAAVA / SIILINJÄRVEN KUNNAN LAUSUNTO KAAVALUONNOKSESTA 147/02.020/2012 Kh 308 Valmistelija/lisätiedot: kaavoituspäällikkö Timo Nenonen, puh Lausuntopyyntö Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnos 2030 valmisteluaineistoineen. Suunnitelman keskeistä sisältöä Pohjois-Savon liiton laatima koko Pohjois-Savoa koskeva pääasiassa vä hit täis tava ra kau pan suuryksikköjä koskeva kaupan maakuntakaava on luon nos vai heessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki tarkentui kaupan osalta vuonna 2011, jon ka jälkeen myös tilaa vievä seudullisesti merkittävä erikoistavarakauppa tuli tar kastel ta vak si maakuntakaavatasolla. Kaupan maakuntakaavaluonnos pohjautuu kaavatyön valmisteluvaiheessa tehdyis tä väestöarviosta ja kaupan palveluverkkoselvityksestä saatuihin en nus tei siin ostovoiman kasvusta ja liiketilan lisätarpeesta vuoteen Kaupan maa kun takaa van tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Savon kilpailukykyä ja elin voi mai suut ta maakuntien välisessä kilpailussa. Maakunnan sisällä tavoitteena on mah dol lis taa kaupan tasapainoinen kehittyminen ja huomioida kilpailunäkökulma. Maakuntakaavaratkaisun lähtökohtana olevien palveluverkkoselvityksen ja herkkyys tar kas te lun mukainen liiketilan lisätarve Siilinjärvelle on yhteensä noin kem² vähittäiskauppaa. Maakuntakaavaluonnoksessa keskusta-alueille on ar vioi tu sijoittuvan nykyinen kaupan pinta-ala mukaan luettuna kem² kaup paa sekä keskustojen ulkopuolelle kem²:ä tilaa vievää ja muuta erikois ta va ra kaup paa. Maakuntakaavaluonnoksessa Siilinjärven keskustan alakeskuksen koh de mer kintä (ca1) muutetaan keskustatoimintojen alueeksi (c). Aluemerkinnällä osoi te taan keskustojen ydinalueet, joille sijoittuu keskustahakuisia erikoiskaupan ja hal linnon palveluita, vähittäiskaupan suuryksiköitä ja asumista. Siilinjärven kes kus tan aluevarauksen koko on 163 ha. Tämän alueen osalta kaupan mi toi tuk sel le ei ole asetettu ylärajaa maakuntakaavassa, mutta sille on arvioitu ko ko nais mi toi tuk sessa kauppaa kem² nykyinen kauppa mukaan luettuna. Vuorelan alakeskuksen kohdemerkintä (ca1) säilyy entisellään. Koh de mer kin nän muuttuvan suunnittelumääräyksen mukaan alueelle sijoittuvien suur yk si köi den yhteenlaskettu kerrosala saa olla olemassa olevat vähittäiskaupan suur yk si köt huomioiden enintään kem². Mitoitukseen lasketaan nykyiset ja uudet yli 2000 kem²:n suuruiset vähittäiskaupan yksiköt. Siilinjärvelle osoitetaan maakuntakaavaluonnoksessa lisäksi kaksi tilaa vaativan kau pan suuryksikkömerkintää (kme). Vuorelan Green Valleyn merkintä on voimas sa olevien maakuntakaavojen mukainen. Toivalan Vt 9:n ja Ranta-Toivalan tien risteykseen sijoittuva merkintä on uusi, jonka yhtenä tavoitteena on tukea Toi va lan alueen kehittymistä joukkoliikenteeseen perustuen. Molemmat mer kin-

6 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ nät sijoittuvat edellä esitetyn Vuorelan keskustatoimintojen alakeskusalueen ulko puo lel le. Green Valleyn kaupan kokonaismitoitus on kem² ja Toivalan kem². Kohdemerkinnällä on osoitettu merkitykseltään seudullinen vä hittäis kau pan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle, ku ten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Muuttuvan suun nit telu mää räyk sen mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoit tu mi nen on suunniteltava siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden hankkei den kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kau pal li siin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on erityistä huomiota kiinnitettävä alueiden saavutettavuuteen joukko- ja ke vyel lä liikenteellä. Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan myös 2000 k-m2 koon alitta vat myymälät. Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan sekä olemassa ole vat että uusi kerrosala. Maakuntakaavaluonnoksessa kumotaan Siilinjärvellä kaksi voimassa olevien kaa vo jen tilaa vievän erikoistavarakaupan merkintää (kme), Siilinjärven kes kustan eteläpuolella oleva Kasurila ja pohjoispuolella oleva Koti-Siili. Näille alueille voi maakuntakaavan mukaan sijoittua seudullisesti merkittävän vä hit täis ta va rakau pan alarajoja pienempää paikallisesti merkittävää kauppaa kun ta kaa voi tuksel la. Maakuntakaavan Siilinjärvelle asettamat alarajat ovat päi vit täis ta va ra kaupal le ja muulle erikoiskaupalle 3000 kem² sekä tilaa vaativalle eri kois kau pal le 7000 kem². Kaava-asiakirjat ja kaavan laadintaa varten tehdyt selvitykset ovat sähköisessä muodossa Pohjois-Savon liiton internet-sivuilla osoitteessa Päätöksen vaikutusten arviointi suhteessa strategiaan: Strategian mukainen / vetovoimainen yrityskunta & kilpailukykyä yhteistyöstä Päätösehdotus Siilinjärven kunnanhallitus antaa Pohjois-Savon kaupan maa kun ta kaa va luon nokses ta seuraavan lausunnon: Maakuntakaavan palveluverkkoselvitys osoittaa, että Siilinjärvellä käydään kauppaa tällä hetkellä erittäin tehokkaasti. Siilinjärven vähittäiskaupan pinta-ala oli vuonna 2011 yhteensä n kem². Siilinjärvellä oli asukasta kohti noin puolta vähemmän myymäläpinta-alaa kuin Kuopiossa. Tästä huolimatta Sii lin jär ven ostovoimasta siirtyi päivittäistavarakaupassa ainoastaan 13 % kuntarajojen yli ja erikoiskaupan ostovoima oli positiivinen 13 %. Väestöltään lähes vas taa van kokoisessa Iisalmessa oli vuonna 2011 vähittäiskauppaa yhteensä n ja Varkaudessa kem². Maakuntakaavaluonnoksessa ja sen poh ja na olevassa palveluverkkoselvityksissä ei ole riittävästi huomioitu tätä Sii lin jär vel lä jo olemassa olevaa kaupan myymäläpinta-alan vajetta. Lähtökohta vai kut taa merkittävimmin keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuvan tilaa vaativan kau pan mitoitukseen ja sijoittumiseen Kuopion seudulla. Tilaa vaativa ja muu eri kois ta vara kaup pa painottuu maakuntakaavaratkaisussa entistä enemmän Kuo pion keskusta-alueen eteläpuolelle ja Matkukseen. Mikäli tilaa vaativa kauppa si joit tuisi tasapainoisemmin maakuntakaavassa, se vähentäisi erityisesti maa kun nan sisäisen kauppamatkustamisen ja autoilun tarvetta Kuopion seudulla. Siilinjärven ja Vuorelan keskustojen merkinnöissä maakuntakaavaluonnos tukee Sii lin jär ven kunnan pitkäaikaista periaatelinjausta sijoittaa merkittävämpää päi vittäis ta va ra kaup paa ja mahdollisuuksien mukaan myös erikoiskauppaa ai noas taan

7 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ keskustoihin muiden palveluiden yhteyteen. Keskustoissa on tällä hetkellä ra kenteil la päivittäistavarakaupan hankkeita noin kem²:n verran, joiden val mistu mi sen jälkeen päivittäistavarakaupankaan ostovoiman siirtymää ei enää lie ne negatiivinen. Maakuntakaavaratkaisu mahdollistaa molempien taajamien ke hit tymi sen myös kaupallisesti vahvoina, kasvavina ja joukkoliikenteeseen tu keu tu vi na palvelukeskustoina. Siilinjärven keskustaan osoitettu keskustatoimintojen aluemerkintä ulottuu ny kyisen keskuskorttelin lisäksi Nilsiäntien varteen, mikä antaa monipuolisempia kehit tä mis mah dol li suuk sia tulevassa maankäytössä tehokkaalle asumisen ja pal velui den yhdistämiselle. Aluemerkintä esitetyn kokoisena mahdollistaa myös keskus tan ulkopuolisten tilaa vaativien merkintöjen poistamisen maa kun ta kaa vas ta. Maakuntakaavaluonnoksessa esitetään tilaa vaativan kaupan merkintöjen pois tamis ta Siilinjärven keskustan etelä- ja pohjoispuolelta, jotka toteutunevat kun takaa voi tuk sel la seudullisesti merkittävää suuryksikköä pienempinä. Eteläisen Kasu ri lan poistuvan merkinnän kohdalla on voimassa olevassa ase ma kaa vas sa tilaa vaativan kaupan toteuttamatonta liiketilaa kem², mutta kol mas osa kaavan mukaisesta rakennuspaikasta on rauhoitettu tällä hetkellä di rek tii vi la jil le. Pohjoisen Koti-Siilin viereen osoitettu poistuva kaupan merkintä pe rus tuu Vt5:n moottoritien jatkumiseen, jonka toteutuminen jäänee pitkälle tu le vai suu teen. Siilinjärven pohjoispuolisten uuden kaupan seudullisen suur yk sik kö koh teen mahdollinen toteutumisajankohta tulevan moottoritien varressa on maa kun ta kaava luon nok sen tavoitevuoden 2030 jälkeen. Toivalan Vt9:n ja Ranta-Toivalan tien risteykseen sijoittuvalle tilaa vaativan kaupan merkinnälle on hyvät tavoitteet ja perusteet maakuntakaavaluonnoksessa. Kau pan suuryksikkö toteutuessaan 2020-luvulla tukee Toivalan alueen ke hit tymis tä, jolloin Joensuuntien varrelle rakennetaan uusia asuinalueita. Tämä seudul li sen mittakaavan tilaa vaativan kaupan paikka on tärkeä myös vaih to eh toisten toteuttamismahdollisuuksien ja kaupan kilpailun vuoksi Etelä-Siilinjärvellä. Vuorelassa vuonna 2008 hyväksytyssä Vuorelan liikekeskuksen eli Green Valleyn asemakaavassa on kem² rakennusoikeutta kaupan suur yk sik kömer kin näl lä (KM), joka myös muuttuneen maankäyttö- ja rakennuslain jälkeen kel paa sellaisenaan toteutettavaksi. Asemakaava kuulutetaan voimaan, kun aluet ta koskeva maankäyttösopimus on hyväksytty. Green Valleyn ase ma kaa va laadittiin paikkaamaan tilaa vaativan kaupan vajetta Siilinjärvellä. Kaavaa var ten tehdyn kaupallisen selvityksen mukaan Green Valley toteutuessaan kat tai si tilaa vaativan liiketilan lisätarpeen vuoteen 2020 Siilinjärvellä. Kaupan maa kun takaa va luon nok ses sa osoitettu kaupan määrä, kem², ei mahdollista Green Valleyn toteutumista. Alueen rakennuttajan mukaan haastavasta esi ra ken ta mises ta, pirstaleisesta maanomistuksesta ja kunnallistekniikan ra ken ta mi ses ta koituvien kustannusten kattamiseksi alin mahdollinen toteuttamiskynnys kau pan rakentamisessa on noin kem². Green Valleyn todennäköinen to teu tu minen on alimmillaan maakuntakaavaluonnoksessa linjatun herk kyys ker toi men 1,4 mukainen. Kaupan maakuntakaavaluonnoksessa Siilinjärvelle osoitettu kaupan ko ko naismää rä kem² on huomattavasti pienempi kuin pal ve lu verk ko sel vi tyk ses sä tarkastelusuositukseksi esitetty kuntaryhmittäinen kokonaismitoitus kem². Siilinjärven kunnanhallitus esittää, että kaupan maakuntakaavassa huomioi daan Vuorelan liikekeskuksen Green Valleyn asemakaavan mahdollistama mää rä kauppaa muut merkinnät säilyttäen. Mitoituksellisen kaupan ko ko nais ra-

8 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ ken nus oi keu den kasvaminen kem²:iin korjaa hieman Siilinjärven kunnan lähtökohtaista kaupan vajetta ja tasapainottaa kaupan sijoittumista väestön suhteen Kuopion seudulla. Siilinjärven kunnanhallituksella ei ole muuta huomautettavaa kaupan maakuntakaavaluonnoksesta. Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että asiantuntijana kokouksessa tämän kokousasian esittelyn ajan oli kaavoituspäällikkö Timo Nenonen.

9 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMINEN PATAKUKKULA-TARINAHARJULLE 344/ /2013 Tekltk Liitteet Valmistelija/lisätiedot: kunnanpuutarhuri Sari Riekkinen, puh Aloite luonnonsuojelualueen perustamiseksi Patakukkula-Tarinaharjulle tuli ELY-kes kuk sel ta vuonna Suojeltava kohde on maakuntakaavassa merkitty suo je lu alue va rauk sek si (SL13.541) ja Patakukkula-Tarinaharju kuuluu myös valta kun nal li seen harjujen suojeluohjelmaan. Alue on pääosin vanhaa har ju män nikköä sekä tuoreen kangasmetsän kuusikkoa. Rauhoittamisen tarkoituksena on har ju - ja metsäluonnon sekä luonnonmaiseman suojeleminen säilyttämällä alue luon non ti lai se na. Rauhoitettavalla alueella on Koivuniemen pohjavedenottamo. Rauhoituspäätös ei muu ta vesihuoltolaitoksen nykyistä käyttöä alueella. Pohjavedenottamon kun nossa pi to- ja hoitotyöt ovat edelleen sallittuja. Patakukkula-Tarinaharju alue on osa kir kon ky län tärkeää ulkoilu -ja virkistysaluetta. Alueen ulkoilu- ja virkistyskäyttö on mahdollista myös rauhoituspäätöksen jälkeen. Nykyisten ulkoilureittien ja luon to po lun rakennelmien ylläpito ja kunnostus on sallittu. Rauhoitusalueella on myös mahdollista kerätä marjoja ja sieniä. Siilinjärven kunnalle kiinteistön omistajana maksetaan korvauksena rau hoi tusmää räyk sis tä aiheutuvista taloudellisista menetyksistä yhteensä euroa. Kor vaus maksetaan neljän viikon kuluessa siitä, kun luonnonsuojelualueen perus ta mis pää tös on tullut lainvoimaiseksi. Talousarvion 2014 valmistelussa on esitet ty, että luonnonsuojelualueen pe rus ta mi nen Patakukkula-Tarinaharjulle lisää puun myyn ti tu loa. Kunnanpuutarhuri toteaa, että esitettyä luonnonsuojelualuetta Pa ta kuk ku la-ta rina har jul la on hoidettu osana keskustaajaman lähivirkistysaluetta. Met sän hoi totyöt ovat perustuneet keveisiin harvennushakkuisiin, mutta mittavia met sän hakkui ta on vältetty. Metsätuloja ei olisi nykyiselläkään käytöllä tullut merkittävästi. Li säk si harjujen suojeluohjelma asettaa raameja alueen muulle hyötykäytölle. Luon non suo je lu alu een perustaminen ei rajoita merkittävästi alueen virkistys- ja ul koi lu käyt töä. Nykyiset toiminnot pystytään järjestämään jatkossakin suo je lu tavoit tei ta vaarantamatta. Päätöksen vaikutusten arviointi suhteessa strategiaan: strategian mukainen toiminta-ajatuksen (hyvä elin ym pä ris tö, hyvät harrastus- ja virkistysmahdollisuudet) ja arvojen (asukaslähtöisyys) osalta Päätösehdotus Päätös Tekninen lautakunta hyväksyy ELY-keskuksen aloitteen ja esittää edelleen kunnanhallitukselle hy väk syt tä väk si, että Patakukkula-Tarinaharjulle perustetaan luonnonsuojelualue aloitteen mukaisesti. Hyväksyttiin.

10 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ Kh 309 Valmistelija/lisätiedot: kunnanpuutarhuri Sari Riekkinen, puh Päätöksen vaikutusten arviointi suhteessa strategiaan: strategian mukainen toiminta-ajatuksen (hyvä elinympäristö, hyvät harrastus- ja virkistysmahdollisuudet) ja arvojen (asukaslähtöisyys) osalta. Päätösehdotus Päätös Liitteet Kunnanhallitus hyväksyy lautakunnan ehdotuksen. Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että asiantuntijana kokouksessa tämän kokousasian esittelyn ajan oli kunnanpuutarhuri Sari Riekkinen. KARTTA / LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMINEN PATAKUKKULA-TARINAHARJULLE RAHOITUSKORVAUSARVIO LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMINEN PATAKUKKULA-TARINAHARJULLE SOPIMUSLUONNOS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMINEN PATAKUKKULA-TARINAHARJULLE

11 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ Kunnanhallitus SUUNNITTELUTARVERATKAISUJEN JA POIKKEAMISPÄÄTÖSTEN MAKSUT ALKAEN Kh 310 Valmistelija/lisätiedot: toimistoinsinööri Oiva Ollikainen, puh Suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamispäätösten taksa on aiemmin sisältynyt rakennusvalvontataksaan. Taksojen päivityksen yhteydessä on taksat syytä eriyttää organisaation sekä toimivallan mukaiseksi. Päätöksen vaikutusten arviointi suhteessa strategiaan: neutraali Päätösehdotus Päätös Kunnanhallitus hyväksyy suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamispäätösten maksut liitteen mukaisena voimaan astuvaksi. Hyväksyttiin. LiitE SUUNNITTELUTARVERATKAISUT JA POIKKEAMISPÄÄTÖKSET / MAKSUT ALKAEN

12 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ Kunnanhallitus PALVELUSOPIMUS ASIOINTITILI-PALVELUSTA Kh 311 Valmistelija/lisätiedot: tietojärjestelmäpäällikkö Jukka Simola, puh Kansalaisen Asiointitili on kansalaisen ja viranomaisten sähköisen asioinnin vuorovaikutteinen viestintäkanava ja hallinnollisten asiakirjojen keskitetty sähköinen tiedoksiantopaikka. Asiointitili tarjoaa käyttäjäorganisaatioille mahdollisuuden toimittaa Asiointitilin käyttöönottaneille kansalaisille hallinnollisia asiakirjoja sähköisesti. Lisäksi kansalaiset voivat ottaa yhteyttä viranomaisiin Asiointitilin kautta tunnistettuina ja tietoturvallisesti. Asiointitili tarjoaa yhden yhtenäisen asiakasrajapinnan julkishallinnon ja kansalaisen välille. Kansalaisen Asiointitili -palvelun tuottaan Valtion IT-palvelukeskus (Valtiokonttori) ja palvelu on toistaiseksi maksuton. Siilinjärven kunnan käyttämään Dynasty-asianhallintajärjestelmään on tarjolla sähköinen liittymä Kansalaisen Asiontiliti -palveluun. Palvelun käynnistämiseksi kunnan on hyväksyttävä palvelua koskeva palvelusopimus. Osa sopimusliitteistä on salaisia, koska ne sisältävät tietoja viranomaisen tietoturvajärjestelyistä. Päätöksen vaikutusten arviointi suhteessa strategiaan: strategian mukainen / asukaslähtöisyyttä lisäävä toimenpide Päätösehdotus Päätös Liitteet Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä olevan sopimuksen Kansalaisen Asiointituli -palvelusta, jonka tuottaa Valtion IT-palvelukeskus. Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että asiantuntijana kokouksessa tämän kokousasian esittelyn ajan oli tietojärjestelmäpäällikkö Jukka Simola. PALVELUSOPIMUS ASIOINTITILI-PALVELUSTA KUVAUS / KANSALAISEN ASIOINTITILI -PALVELU

13 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ Kunnanhallitus SOPIMUS JATKUVISTA ICT-PALVELUISTA / ISTEKKI OY Kh 312 Valmistelija/lisätiedot: tietojärjestelmäpäällikkö Jukka Simola, puh Siilinjärven kunta ei toistaiseksi ole tehnyt merkittäviä ICT-palveluhankintoja seudulliselta ICT-palvelutuottajalta Istekki Oy:ltä. Siilinjärven kunnalla on nyt käytössään kaksi eri Istekki Oy:n tuottamaa palvelua, jotka on sovittu ja tilattu erillissopimuksilla; toinen palvelu liittyy internet-tietoliikenteeseen ja toinen terveydenhuollon ammattivarmennekorttien hallinnointiin. Istekki Oy:n kanssa käydään kuitenkin säännöllistä vuoropuhelua kunnassa kulloinkin menossa oleviin tietojärjestelmähankkeisiin liittyen, ja on todennäköisesti vain ajan kysymys, milloin kunta päättää hankkia lisää ICT-palveluja Istekki Oy:ltä, aina kuitenkin tapauskohtaisesti harkiten ja sopien. Kun Istekki Oy:ltä hankitaan jokin palvelu, niin prosessi etenee siten, että sopimusneuvottelujen jälkeen tilataan hankittavan palvelun ensikertainen rakentaminen kertaluontoisen ja tuntihinnoitellun projektisopimuksen mukaisesti, minkä jälkeen ns. jatkuva tuotantokäyttö sovitaan eri sopimuksella eli ns. jatkuvan palvelun sopimuksena. Istekki Oy:n asiakkailleen tarjoama sopimusmalii perustuu siihen ajatukseen, että kullakin asiakkaalla on Istekki Oy:n kanssa laadittu ns. jatkuvien ICT-palveluiden sopimus ( vrt. "puitesopimus" tai "pääsopimus""), johon liitetään mukaan kaikki ne jatkuvat ICT-palvelut, joita asiakas on Istekiltä tilannut. Kun uusia palveluita tilataan ja entisiä irtisanotaan niin kukin yksittäinen palvelu kuuluu automaattisesti samojen sopimusehtojen piiriin, eikä niitä tarvitse neuvotella ja sopia jokaisen palvelun yhteydessä uudestaan. Tällä päätösehdotuksella ehdotetaan tehtäväksi Istekki Oy:n kanssa jatkuvien ICT-palvelujen sopimus, johon ei alkuvaiheessa sovita otettavaksi yhtään uutta palvelua jo aiemmin erillissopimuksilla tilattujen kahden palvelun lisäksi. Jatkossa, kun seuraava palvelu aikanaan päätetään tilattavaksi Istekki Oy:ltä, niin tuolloin olisi jo olemassa valmis sopimus, johon uusi palvelu liitetään uudeksi palvelutuotteeksi. Istekki Oy:n tarjoama jatkuvien palveluiden sopimus koostuu varsinaisesta sopimuksesta ja muutamasta vakioliitteestä. Tuo sopimus ja sen vakioliitteet ovat tämän päätösehdotuksen liitteenä. Sopimuskokonaisuus esitellään tarkemmin kokouksessa. Kokouskutsua laadittaessa sopimusliitteiden viimeistely oli vielä kesken ja lopulliset sopimusliitteet esitellään vasta kokouksessa. Nyt tehtävä jatkuvien palveluiden sopimus ei edellytä eikä velvoita Siilinjärven kuntaa tilaamaan palveluja Istekiltä. Kukin sopimukseen lisättävä palvelu päätetään hankkia ja lisätä sopimukseen aina tapauskohtaisesti. Päätöksen vaikutusten arviointi suhteessa strategiaan: strategian mukainen / tulokselliset palveluprosessit & resurssien tehokas hyödyntäminen Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää, että Istekki Oy:n kanssa voidaan sopia ja hyväksyä Istekki Oy:n tarjoama jatkuvien palveluiden sopimus ja että kyseiseen sopimukseen tulee koota kaikki Siilinjärven kunnan Istekki Oy:ltä jo hankkimat

14 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ jatkuvat ICT-palvelut, eikä niitä enää sopimuksen hyväksymisen jälkeen saa hankkia erillissopimuksilla, ohi tässä päätetyn sopimuksen. Edelleen kunnanhallitus päättää, että laadittavaan jatkuvien palveluiden sopimukseen ja sen liitteisiin voidaan vielä ennen sopimuksen allekirjoitusta tehdä kunnanjohtajan luvalla kokonaisuuden kannalta vähäisiä korjauksia tai muutoksia. Tässä yhteydessä kunnanhallitus muistuttaa palvelualueita siitä, että talous- ja tukipalvelut -palvelualueen yhtenä keskeisenä tehtävänä on tuottaa keskitetysti koko kunnan tietotekniset palvelut toimivaltasäännnön 11 :n mukaisesti ja että tietohallinnon ohjausryhmässä linjataan tietohallintoon liittyvät asiat. Päätös Keskustelun kuluessa esittelijä muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: Kunnanhallitus päättää, että Istekki Oy:n kanssa voidaan sopia ja hyväksyä Istekki Oy:n tarjoama jatkuvien palveluiden sopimus ja että kyseiseen sopimukseen tulee koota kaikki Siilinjärven kunnan Istekki Oy:ltä jo hankkimat jatkuvat ICT-palvelut, eikä niitä enää sopimuksen hyväksymisen jälkeen saa hankkia erillissopimuksilla, ohi tässä päätetyn sopimuksen. Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että pääsopimukseen lisätään palvelukohtaiset irtisanomismahdollisuudet. Edelleen kunnanhallitus päättää, että laadittavaan jatkuvien palveluiden sopimukseen ja sen liitteisiin voidaan vielä ennen sopimuksen allekirjoitusta tehdä kunnanjohtajan luvalla kokonaisuuden kannalta vähäisiä korjauksia tai muutoksia. Tässä yhteydessä kunnanhallitus muistuttaa palvelualueita siitä, että talous- ja tukipalvelut -palvelualueen yhtenä keskeisenä tehtävänä on tuottaa keskitetysti koko kunnan tietotekniset palvelut toimivaltasäännnön 11 :n mukaisesti ja että tietohallinnon ohjausryhmässä linjataan tietohallintoon liittyvät asiat. Kokouksessa muutettu päätösehdotus hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että asiantuntijana kokouksessa tämän kokousasian esittelyn ajan oli tietojärjestelmäpäällikkö Jukka Simola. Liite ISTEKKI OY SOPIMUS JATKUVISTA ICT-PALVELUISTA

15 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ Kunnanhallitus SUUNNATTU OSAKEANTI SIILINJÄRVEN KUNNALLE / ISTEKKI OY Kh 313 Valmistelija/lisätiedot: talousjohtaja Pekka Takkinen, puh Istekki Oy on seudullinen ICT-palveluntuottaja, joka tuottaa asiakkailleen ja osakkailleen näiden tarvitsemia ICT-palveluja. Istekillä on valmius myydä palvelujaan myös sellaisille asiakkaille, jotka eivät ole Istekin osakkaita. Istekin intressi on kutsua/pyytää osakkaakseen sellaisia julkishallinnon organisaatioita, jotka keskittävät omia ICT-hankintojaan Istekki Oy:lle, jotta heidän mukanaan tuoma lisääntynyt hankintavolyymi ei vaaranna Istekin ns. in-house-hankintaoikeutta. Myös Istekin asiakkaiden keskeinen intressi hakeutua Istekin osakkaaksi on se, että näin he varmistavat oikeutensa tehdä hankintoja Istekiltä ns. in-house-periaatteen mukaisesti, ilman omaa julkista kilpailutusta, koska Istekki on jo kilpailuttanut tarjoamansa tuotteet asiakkaidensa puolesta. Istekki Oy on tehnyt suunnatun osakeannin Siilinjärven kunnalle. Osakeannissa Istekki Oy korottaa osakepääomaa eurolla ja tarjoaa merkittäväksi yhteensä 20 kappaletta uusia A-sarjan osakkeita Siilinjärven kunnalle. Osakkeiden merkintäaika umpeutuu Istekillä on valmius jatkaa osakeannin voimassaoloa, mikäli Siilinjärvi haluaa hankkia Istekin osakkuuden. Hallituksen ehdotus osakeantia koskeviksi ehdoiksi on asiakohdan liittteenä. Liitteenä ovat myös liittymissopimus ja Istekki Oy:n yhtiöjärjestys. Päätöksen vaikutusten arviointi suhteessa strategiaan: Päätös on kuntastrategian tavoitteita tukeva. Toteutuessaan se mahdollistaa ict-palveluiden tuottamisedellytyksiä ja edesauttaa siihen kohdistuvien resurssien allokointia. Näinmuodoin se osaltaan edesauttaa myös kuntatalouden vakauttamista. Seudullisen kuntaomisteisen yhtiön palveluiden käyttö on myös kuntastrategian yhteistyönäkökulman mukainen. Päätösehdotus Päätös Kunnanhallitus päättää, että Siilinjärven kunta merkitsee 20 (kaksikymmentä) kappaletta Istekki Oy:n A-sarjan osaketta hintaan 1000 (tuhat) euroa/osake (yhteensä ) Istekki Oy:n hallituksen ehdotuksen A-sarjan osakeantia koskeviksi ehdoiksi mukaisesti. Hyväksyttiin. Liitteet ISTEKKI OY:N HALLITUKSEN EHDOTUS A-SARJAN OSAKEANTIA KOSKEVIKSI EHDOIKSI UUDEN OSAKKAAN LIITTYMISSOPIMUS / ISTEKKI OY JA SIILINJÄRVEN KUNTA YHTIÖJÄRJESTYS /ISTEKKI OY

16 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus SIILINJÄRVEN KUNNAN VAIHDE- JA PUHELUNVÄLITYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 377/ /2013 Kh Valmistelija/lisätiedot: talousjohtaja Pekka Takkinen, puh ja tietojärjestelmäpäällikkö Jukka Simola, puh Vuoden 2013 talousarvioon on kunnanhallituksen asettamana tavoitteena kirjattu asiakaspalvelupisteen ja vaihdepalveluiden uudelleen järjestely. Asiakaspalvelupisteen kehittämissuunnitelma on ollut valmisteilla kevättalvella ja siitä on valmistunut konsultin tekemä suunnitelmaluonnos. Huhti-toukokuun aikana on valmisteltu myös vaihde- ja puhelunvälityspalveluiden järjestämistä. Kunnan nykyisessä puhelinvaihteessa työskentelee kaksi henkilöä, joista toinen on määräaikainen siitä johtuen, että toinen vakinaisista henkilöistä on jäänyt eläk keelle vuoden 2012 syyskesästä. Kahden henkilön tarve syntyy osin siitä, että si jais jär jes tely t ovat muutoin vaikeasti hoidettavissa. Varsinaisen välitystoiminnan tar vit se man hen kilö määrän on arvioitu olevan em. vähäisemmän. Vaihde- ja puhelunvälityspalveluiden järjestämisestä on alustavasti neuvoteltu Istek ki Oy:n ja Kuopion kaupungin vaihdepalveluista vastaavan Vetovoimaisuuden pal velualu een kans sa. Läh tö koh tai sesti on haettu toimintamallia, jossa ao. palvelui den jär jestä mises tä teh dään sopi mus Istekki Oy.n kanssa, joka vastaa tilaajan suuntaan pal velu jen toi mivuu desta. Istekki Oy hoitaa välitykseen liittyvän vaihdetekniikan ja Kuo pion kau pun gin Vetovoimaisuuden yksikkö puhelunvälityspalvelut. Molemmat neuvotteluosapuolet ovat toimittaneet alustavan tarjouksen palvelukuvauksineen ao. palveluiden tuottamisesta. Tarjouksiin ja palvelukuvauksiin perustuen on viranhaltijatasolla katsottu perustelluksi jatkaa neuvotteluja ao. toimijoiden kanssa vaihde- ja puhelunvälityspalveluiden toteuttamiseksi sopimusperusteisesti Istekki Oy:n toimesta. Järjestelyn toteuttaminen edellyttää Istekki Oy:n osakkuutta, koska se tuottaa pal velut Inhouse-periaatteella. Päätöksen vaikutusten arviointi suhteessa strategiaan: Strategian tavoitteita tukeva; yhteistyön kautta saavutettavat synergiaedut ja päivittäistoiminnan tehostuminen Kj:n päätösehdotus Kunnanhallitus päättää, että kunnan vaihde- ja puhelunvälityspalveluiden tuottami seen Istekki Oy:n toimesta liittyviä neuvotteluja jatketaan tavoitteena selvittää edellytykset sopimuksen tekemiseksi siten, että mahdollinen yhteistyö voisi alkaa Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että asiantuntijana kokouksessa tämän pykälän esittelyn ajan oli Jukka Simola.

17 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ Kh 314 Valmistelija/lisätiedot: talousjohtaja Pekka Takkinen, puh ja tietojärjestelmäpäällikkö Jukka Simola, puh Syksyn ja alkutalven 2013 aikana asian valmistelua on jatkettu neuvottelemalla Kuopion kaupungin ja Istekki Oy:n kanssa Siilinjärven kunnan puhelinvaihdepalveluille asetetusta tavoitetilasta ja sen saavuttamiseksi tarvittavista palvelusopimuksista. Neuvottelujen lopuksi Kuopion kaupungin kanssa on saatu viimeisteltyä sopimus, jonka hyväksymällä Siilinjärven kunta voi ostaa Kuopion kaupungilta puhelunvälitykseen tarvittavan henkilötyön. Istekki Oy:n kanssa neuvottelut on myös saatu käytyä niin pitkälle, että heiltä on saatu sitova tarjous, jolla Istekki tarjoaa Siilinjärven kunnan puhelunvälitykseen tarvittavan teknologian, jota Kuopion puhelinvaihteenhoitajat käyttäisivät Siilinjärven lukuun. Ennen lopullista päätöksentekoa asiassa on syytä vielä tarkistaa kunnalle nyt tarjottujen palvelusopimusten hintataso suhteessa vastaaviin palveluihin vapailla markkinoilla. Tietojärjestelmäpäällikön tekemän alustavan markkinakartoituksen perusteella markkinoilla on tarjolla toimijoita, jotka tuottavat puhelinvaihdepalveluja käyttäen samaa DNA-Mobiilivaihdeteknologiaa, jolla kunnan puhelinvaihdepalvelut nytkin tuotetaan. Jos julkiseen kilpailutukseen lähdetään, niin kilpailutus jouduttaneen tekemään kansallisen kynnysarvon ( euroa) ylittävän kilpailutuksen mukaisesti. Kuopion kaupungin tarjoama palvelusopimus on Kuopion kaupunginhallituksen päätöksentekoon liittyvä julkinen asiakirja, mutta Istekki Oy:ltä saatu tarjous ei vielä ole julkinen, tulossa olevan mahdollisen tarjouskilpailun vuoksi. Päätöksen vaikutusten arviointi suhteessa strategiaan: strategian mukainen / tuloksetlliset palveluprosessit & resurssien tehokas hyödyntäminen & kilpailukykyä yhteistyöstä Päätösehdotus Päätös Kunnanhallitus päättää, että Siilinjärven kunnan tarvitsemat puhelinvaihdepalvelut kilpailutetaan julkisena kilpailutuksena ja että tavoitteena on siirtää kunnan vaihdepalvelut ulkoisen kumppanin tuottamaksi ostopalveluksi mahdollisimman pian, kevään 2014 aikana. Hyväksyttiin.

18 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus MAAKUNNALLISEN MARKKINOINTIOHJELMAN JATKO AJALLE / JATKOHANKKEESEEN OSALLISTUMINEN JA KUNTARAHOITUSOSUUS SIILINJÄRVEN OSALTA 263/02.020/2011 Kh Markkinointiohjelma alkoi Kuopio-vetoisena marraskuussa 2011 val miste luvaiheella, jossa osatoteut tajina toimivat Siilinjärvi, Iisalmi ja Varkaus. Val misteluvaihe päättyi huhti kuun lopussa ja tavoitteen mukai sesti markki nointiohjelma jatkuu välittö mästi. Kaksivuotisen ( ) markkinointi ohjelman kokonaisbudjetti on noin 1,7 miljoo naa euroa ja rahoi tusta haetaan Pohjois-Savon maakuntalii tosta (EAKR-rahoitus, maakun nan kehittämisra hasto) Pohjois-Savon kes kuskunnilta, alueen suurimmilta oppilaitoksilta, sairaanhoitopiiriltä sekä myöhemmässä vaiheessa myös yk sityiseltä sekto rilta. Tavoit teena on vah va yhteinen, julkista ja yksityistä sektoria yhdistävä malli. Tavoitteet Maakunnallisen markkinointiohjelman tavoitteena on luoda edelly tykset pa rantaa yhteisen alue markkinoinnin avulla Kuopio-vetoisen Pohjois-Savon vetovoimaisuutta, kil pailu kykyä ja tunnettuutta. Mark kinointiohjelmassa ki teytetään se, miten alue erottuu ainutlaatuisuu dellaan muista eli luodaan brändistrategia ja val mistetaan työkalut kaikkien toimijoiden hyödynnettä väksi. Keskeisenä ta voitteena on edistää keski näistä luottamusta, yhteis henkeä ja luoda pysy vät yh teistyörakenteet ja toiminta mallit alueen mark kinoinnille hankkeen jälkeiseen aikaan julkista ja yksityistä sektoria yhdis täen. Strategiavaiheen ohella tehdään yhteisiä pilottitoimenpiteitä, viesti tään oh jelmasta maakunnan sisällä ja osallistetaan mahdollisimman laajaa toimija joukkoa mukaan suunnitteluun. Toimijaorganisaatioi den oma henkilöstö ja luottamushenki löt ovat tärkeä kohde ryhmä ul kopuolisten toimijoiden ohel la. Strategiavaiheessa osallistetaan myös alueen asukkaat ja muut toimijat antamaan nä kemyksiään ai nutlaatuisuuksista ja kärjistä. Vuonna 2013 alkava operatiivinen vaihe sisältää kohderyhmäkohtai set toi menpiteet niin koti maassa kuin kansainvälisestikin. Operatiivi sen vaiheen alussa määritel lään markkinointi ohjelman luova strate gia, markkinoinnin ja viestinnän konsepti ja linja. Tavoittee na on teh dä alueen vahvuuksia ja menestystari noita tunnetuksi entistä laa jemmin johdonmukaisesti ja pitkä jänteisesti viestien. Keskeistä on viestien yhtenäistämisen myötä myös mahdollistaa ja kan nustaa uusien, brändin mu kaisten ilmiöiden syntyä. Ilmiöiden ja tekojen kautta mahdollistuvat uu det mielen kiintoiset avaukset ja nii den kautta saa daan tuoretta sisältöä brändiviestiin. Teot vahvistavat valittua brändistrate giaa. Hankkeen merkittävin tavoite on luoda aluemarkkinoinnin kehittä misraken ne hankkeen jälkei seen ai kaan 2014 kesäkuusta eteen päin. Tarkastelussa on kaikki markki nointitoiminta alueelta ulospäin. Tavoitteena on tehokas ja toimiva julkisen

19 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ sekä yksityisen sek torin yhteistoimintamuoto, joka käyttää hankkeen aika na valmistuneita työkaluja, kehittää aluebrändiä eteenpäin ja tekee yhteisiä markkinointitoimenpiteitä suun nitelmallisesti. Pysyvät vaikutukset Hankkeen jälkeen Kuopion ja maakunnan yhteismarkkinointi jatkuu luodun toimintamallin mukaisesti pysyvänä toimintana. Alueen tun nettuus kansalli sesti ja kansainvälisesti nousee hankkeen avulla uu delle tasolle seuraavi na vuosina. Kuopioon ja Pohjois-Savoon liitet tävät vahvuudet tunnistetaan ja mielikuva tukee alueen kasvua ja vetovoimaa. Hankkeen myötä alueen toimijoiden yhteistyö sekä viestinnän ja markkinoinnin osaaminen on saa vuttanut uuden tason. Hankkeen budjetti Hankkeen kokonaisbudjetti on yhteensä euroa. Hanketta on suunniteltu ra hoitettavan suurimmaksi osaksi (70 %) Euroopan alue kehitysrahas tosta (EAKR, toimintalinja 2). Lisäksi hanketta rahoite taan kuntarahoituk sella (noin 12 %) ja Poh jois-savon liiton rahastosta (10 %). Itä-Suomen yli opiston eli muun julkisen rahoi tuksen osuu deksi on laskettu noin 1 % ja yksi tyisen sektorin osuudeksi noin 7 %. Kuntien osuudet hankkeen toiminta-aikana alustavan suunnitelman mu kaan ovat euroina: yhteensä (e) v (e) v (e) v (e) Kuopio Iisalmi Varkaus Siilinjärvi Talousarvio tarkentuu lopullisesti toukokuussa, kun kaikki kumppanuusneuvottelu on käyty. Yllä mainittu osuus on kuitenkin hyvin lähellä todellista kustannusta. Päätöksen vaikutukset suhteessa strategiaan: Positiivinen/strategian mukainen Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää, että Siilinjärven kunta osallistuu markkinointihankkeeseen esitetyllä tavalla ja osuudella. Kuluvan vuoden rahoitus osoitetaan kehittämishankkeisiin varatuista määrärahoista talousarviokohdalta Tulevien vuosien rahoitusosuudet otetaan huomioon samaisen talousarviokohdan budjeteissa. Lisäksi kunnanhallitus nimeää kunnanjohtaja Vesa Lötjösen hankkeen oh jausryh mään Siilinjärven kunnan edustajaksi. Päätös Hyväksyttiin. Valmistelija/lisätiedot: Yritysasiamies Heikki Simonen, puh Kh 315 Valmistelija/lisätiedot: yritysasiamies Heikki Simonen, puh Pohjois-Savon maakuntastrategia määrittelee maakunnan tärkeimmiksi

20 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ tavoitteiksi työvoiman riittävyyden ja osaamisen takaamisen. Maakunnallinen markkinointiohjelma on laajasti Pohjois-Savon kärkitoimialoja sekä kasvutavoitteita tukeva hanke. Hankkeen ensimmäinen vaihe keskittyi pysyvien yhteismarkkinoinnin työkalujen ja toimintamallien kuntoon laittoon. Kuitenkin pysyvä Kuopion alueen tunnettuuden kasvattaminen ja imagon kohennus vaatii useiden vuosien pitkäjänteisen ja systemaattisen markkinoinnin, jotta mielikuvat alueesta saataisiin tuoreutettua. Yhteismarkkinoinnin mielikuviin vaikuttavat tulokset syntyvät vasta pitkäjänteisellä ja systemaattisella markkinointi- ja viestintätyöllä. Yhteismarkkinoinnin vakiinnuttamisen tueksi ja toimenpiteiden jatkamiseksi haetaan hankkeelle ajallista ja rahallista jatkoa. Käynnissä olevan ohjelman tavoitteena on koko maakunnan vetovoiman ja houkuttelevuuden kasvu Kuopio-kärkisellä aluebrändillä. Ohjelmaa ovat rahoittaneet Kuopio, Iisalmi, Siilinjärvi, Varkaus, Lapinlahti ja Leppävirta, oppilaitoksista: Itä-Suomen yliopisto, SAKKY, Savonia-amk, YSAO sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. 80 % ohjelman rahoituksesta tulee hankekaudella Pohjois-Savon liiton kautta kehittämisrahastosta sekä EAKR-rakennerahastosta. Kokonaisbudjetti kahdelle vuodelle on 1,68 milj.. Nykyinen hanke alkoi toukokuussa 2012 ja päättyy kesäkuussa Vuoden 2014 alusta mukaan hankkeeseen ovat halukkuutensa ilmaisseet myös Tuusniemen kunta ja Sisä-Savon kuntayhtymä (Suonenjoki, Vesanto, Tervo, Rautalampi). Marraskuussa 2013 ensimmäiset yrityskumppanit (Yara, Pohjois-Savon Osuuspankki, Savon Voima) ovat lähteneet rahoituskumppaniksi mukaan ja uusia kumppanuusneuvotteluja käydään joko ajan. Yritykset näkevät hankkeen hyödyt osaajarekrytoinnin sekä alueen elinvoiman kasvattamisen näkökulmasta. Mitä houkuttelevampi aluebrändi sitä helpompi on osaajien rekrytointi alueen ulkopuolelta. Hankkeen ensimmäisen vaiheen tulokset Ensimmäisen hankevaiheen tavoitteet markkinointityökalujen, yhteistyön rakentamisen ja operatiivisten markkinointitoimenpiteiden toteuttamisen näkökulmasta ovat toteutuneet. Toimintamalli: Yhteismarkkinoinnin toimintamalli kuntien, oppilaitosten, yritysten ja sairaanhoitopiirin kanssa on rakennettu. Public-private yhteistyö: Yritykset on sitoutettu mukaan yhteiseen kattobrändiin. Rahallinen osallistuminen yhteismarkkinointiin. Ensimmäiset yrityssopimukset solmittu Savon Voiman, Yara Suomen ja Pohjois-Savon Osuuspankin kanssa. Yritysten toiveet käytännön markkinointitoimenpiteiden taustalla. Pysyvä brändistratgia ja markkinoinnin työkalut: Markkinoinnin työkalut ovat valmiina: yhdessä työstetty brändistrategia, graafinen ilme, markkinoinnin ja viestinnän linja, sähköinen entry-portaali ja mediaseuranta. Yhteinen tahtotila: Sisäinen lanseeraus on aloitettu tavoitteena yhteinen vahva tahtotila. Käytännön toimenpiteet: Ulkoiset näkyvät ja tehokkaat markkinointitoimenpiteet on aloitettu eri kohderyhmiin. Jalkautus: Kattobrändi on jalkautunut muihin sisarhankkeisiin, mm. lentokenttäalueen kehittämishanke, matkailun selvitystyö ja uudelleen organisointi. Jalkautuminen muihin toimintoihin jatkuu. Muu yhteistyö: Vahva yhteistyö Tahko Kuopio matkailumarkkinointiyhtiön kanssa. Toimenpiteet vahvistavat ja tukevat toisiaan.

21 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ Jatkoajan hankesuunnitelma tiivistetysti Nyt haettava jatkoaika toteuttaa ensimmäisessä vaiheessa luotuja linjauksia ja käyttää olemassa olevia työkaluja. Toimenpiteet keskittyvät markkinointinäkyvyyden kasvattamiseen valituissa kohderyhmissä sekä kansainväliseen painotukseen silloin kun se substanssin toimesta on perusteltua. Jatkovaiheessa yritykset ovat entistä voimakkaammin mukana työskentelyssä ja tavoitteen mukainen julkisen ja yksityisen sektorin yhteismarkkinointimalli toimii. Toisen vaiheen tulokset Tavoitteelliset toimenpiteet jatkuvat: tuloksellinen markkinointi jatkuu; fokusointi kohderyhmiin nuoret ja opiskelijat, osaajarekrytointi, yleisimago (tunnettuus, houkuttelevuus, mielikuvat vahvistuvat > oppilaitoksiin hakijoita, osaajia avoimiin työpaikkoihin, uusia yrityksiä, paluumuuttajia) Yhteinen tahtotila, halu toimia puhemiehenä: Yhteinen sisäinen tahtotila vahvistuu (jokainen toimii puhemiehenä alueelta, sisäinen markkinointi) Yhteistyöalustat, innovaatioalustat: Toimialakohtaiset toimenpiteet jatkuvat (yhteistyöalustat, innovaatioalustat) Viesti monistuu: Toimijat hyödyntävät kattobrändiä osana omaa markkinointia (kuuluminen suurempaan kokonaisuuteen) Brändin jalkautuminen palvelun laatuun, palvelumuotoilu: Brändi jalkautuu myös palveluun. Palvelustandardin luominen Pohjois-Savoon Savo-standardi yhdessä oppilaitosten kanssa. (palvelun laadun paraneminen) Markkinointiosaaminen kasvaa: Brändi jalkautuu oppilaitoksiin ja opintosisältöihin, harjoitustöihin ja harjoituspaikkoihin. (markkinointi- ja brändiosaaminen kasvaa) Alueen tunnettuus nousee hankkeen avulla uudelle tasolle seuraavina vuosina. Pysyvät vaikutukset Hankkeen jälkeen Kuopion ja maakunnan yhteismarkkinointi jatkuu luodun toimintamallin mukaisesti pysyvänä toimintana. Alueen tunnettuus kansallisesti ja kansainvälisesti nousee hankkeen avulla uudelle tasolle seuraavina vuosina. Pohjois-Savoon liitettävät vahvuudet tunnistetaan ja mielikuva tukee alueen kasvua ja vetovoimaa. Alueelle on saatu uusia osaajia alueen ulkopuolelta ja alueen oppilaitokset ovat vetovoimisia opiskelupaikkoja. Hankkeen myötä alueen toimijoiden yhteistyö sekä viestinnän ja markkinoinnin osaaminen on saavuttanut uuden tason. Jatkoajan budjetti Ajallista ja rahallista laajennusta haetaan hankkeelle ajalle ja tällöin hankkeen kokonaisbudjetti nousee euroa. Eli yhteensä hankkeen kokonaisbudjetiksi tulee euroa. Kokonaisbudjetti jakaantuu seuraavasti: EAKR-rahoitus 70 %, maakuntarahasto 10 %, kunnat 12,50 %, muu julkinen rahoitus 1 % ja yksityinen rahoitus 6,5 %. Siilinjärven kunnan osuus hankkeen kuntarahoituksesta on 10,54 % siten, että vuoden 2014 (koko vuosi) osalta kuntarahoitusosuus on euroa ja euroa ajalla

22 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ Päätöksen vaikutusten arviointi suhteessa strategiaan: strategian mukainen / kilpailukykyä yhteistyöstä & positiivinen kuntaimago Päätösehdotus Päätös Liite Kunnanhallitus päättää, että Siilinjärven kunta osallistuu edellä esitellyn maakunnallisen markkinointiohjelman jatkohankkeeseen ajalla liitteen mukaisella kuntarahoitusosuudella. Hankkeen kuntarahoitusosuus osoitetaan talousarviokohdalta Elinkeinotoimi (tulosalue 131) / EU-hankkeet (tulosyksikkö 1340) / Yksittäiset hankkeet (kustannuspaikka 1342). Hyväksyttiin. KUSTANNUSARVIO, RAHOITUSSUUNNITELMA JA LASKUTUKSEN PERUSTA / POHJOIS-SAVON MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA

23 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ Kunnanhallitus VANHUS- JA VAMMAISNEUVOSTON ASETTAMINEN JA NEUVOSTON TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN Kh 316 Valmistelija/lisätiedot: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen, puh ja vanhustyön johtaja Kati Kantanen, puh Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen edellyttää laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) eli ns. vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnan eri toimialat tekemään yhteistyötä tässä tarkoituksessa. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Ikääntynyttä väestöä edustavat järjestöt mainitaan erikseen tahoina, joiden kanssa kunnan on yhteistyötä tehtävä. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista on säädetty kuntalain 27 :ssä. Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Vanhusneuvosto on kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamisväylä erityisesti ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa. Vanhusneuvostot tulevat vanhuspalvelulain myötä lakisääteisiksi. Kunnan on asetettava ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto on asetettava viimeistään Vanhusneuvosto on otettava mukaan ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevan suunnitelman valmisteluun sekä palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin. Lisäksi neuvostolle on muutoinkin annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoissa suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta. Kunnat ja kuntayhtymän voivat sopia vanhusneuvoston järjestämismallin paikallisesti. Vanhusneuvosto voi olla kunnan oma tai useamman kunnan yhteinen. Kunta tai kunnat voivat perustaa myös yhdistetyn vanhus- ja vammaisneuvoston. Kunnat ovat jo ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa perustaneet laajasti vanhusneuvostoja, jotka voivat edelleen jatkaa ja kehittää toimintaansa vanhusneuvostoja koskevat säännökset huomioon ottaen. Vanhusneuvostoina voivat toimia muunkin nimiset jo valmiina olevat yhteistyöelimet, mikäli niiden asettaminen, tehtävät ja osallistumismahdollisuudet vastaavat vanhuspalvelulain 11 :ssä asetettuja vaatimuksia. Vanhusneuvoston organisoinnista ja toimintatavoista ei ole erikseen säädetty, joten ne jäävät kunnan päätettäviksi. On suositeltavaa, että kunnanhallitus hyväksyy vanhusneuvostolle toimintasäännön, jossa vahvistetaan muun muassa vanhusneuvoston tarkoitus, lakisääteiset ja mahdolliset muut tehtävät, vanhusneuvoston asettava toimielin, jäsenten lukumäärä ja mitä tahoja jäsenet edustavat, neuvoston toimikausi, kokousten koollekutsuminen, puheenjohtajan

24 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 25/ valinta ja sihteerin tehtävien hoitaminen sekä toimintasuunnitelman laatiminen ja toimintakertomuksen antaminen. Kunnan on vanhuspalvelulain mukaan huolehdittava vanhusneuvoston toimintaedellytyksistä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kunta osoittaa toimitilat kokousten järjestämistä varten, huolehtii kokousten järjestämisestä ja niistä aiheutuneiden kustannusten maksamisesta. Vanhusneuvoston toimintaedellytyksiä vahvistaa myös se, että kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö toimii vanhusneuvoston sihteerinä. Vammaispalvelulain 13 :n mukaan "Kunnanhallitus voi asettaa vammaisneuvoston, jonka tehtävänä on edistää ja seurata kunnallishallinnon eri aloitta tapahtuvaa toimintaa vammaisten henkilöiden kannalta. Vammaisneuvosto voi tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asiasta, joilla on merktistyä vammaisten henkilöiden elämisessä ja suoriutumisessa." Vammaisneuvosto on siis myös yhteistyöelin, jonka kautta vaimaisten oma asiantuntemus saadaan kunnallishallinnolliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon asioissa, joilla on vaikutusta vammaisten kuntalaisten elinoloihin, hyvinvointiin ja tasavertaisiin osallistumismahdollisuuksiin yhteisön jäsenenä. Kuten edellä on jo mainittu, kunta voi perustaa myös yhdistetyn vanhus- ja vammaisneuvoston. Näin ollen Siilinjärven kuntaan esitetäänkin asetettavaksi vanhus- ja vammaisneuvosto, jonka toimintasäännössä määritellään muun muassa ko. neuvoston tehtävävistä, asettamisesta ja kokoonpanosta. Päätöksen vaikutusten arviointi suhteessa strategiaan: strategian mukainen / asukaslähtöinen toiminta & vuorovaikutteiset toimintatavat Päätösehdotus Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä olevan Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvoston toimintasäännön ja asettaa vanhus- ja vammaisneuvoston säännön mukaisesti. Edelleen kunnanhallitus pyytää Siilinjärven kunnan alueella toimivia eläkejärjestöjä (4 henkilöä), vammaisjärjestöjä (1 henkilö), veteraanijärjestöjä (1 henkilö) sekä Siilinjärven seurakuntaa (1 henkilö) nimeämään edustajansa ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kunnan vanhus- ja vammaisneuvostoon asti huomioiden toimintasäännön määräykset neuvoston kokoonpanosta. Päätös Hyväksyttiin. Liite VANHUS- JA VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN