RUNOILIJAN MUOTOKUVA MÄLKKI PORAT SUSANNA MATAN KE / ONS / WED 22 / 11 / 2017 TO / THU 23 / 11 /

Transkriptio

1 RUNOILIJAN MUOTOKUVA KE / ONS / WED 22 / 11 / 2017 TO / THU 23 / 11 / HELSINGIN MUSIIKKITALO MUSIKHUSET I HELSINGFORS HELSINKI MUSIC CENTRE SUSANNA MÄLKKI MATAN PORAT

2 Root VELI-MATTI PUUMALA Veli-Matti Puumala (s. 1965) opiskeli sävellystä Paavo Heinisen ja Franco Donatonin johdolla, ja hän työskentelee professorina Sibelius-Akatemiassa. Puumala on modernisti, joka suosii dramaattista ja kirkasta ilmaisua. Hän on tullut tunnetuksi etenkin orkesteriteoksillaan, joista mainittakoon Chant Chains (1995), Chains of Camenae (1996), Chainsprings (1997), Mure (2008) ja Rope (2012). Nyt kantaesitettävä teos Root (2017) on omistettu Susanna Mälkille. Puumala kertoo: Susanna kysyi, haluaisinko kirjoittaa Helsingin kaupunginorkesterille teoksen, joka voisi liittyä Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksiin. Työskentely HKO:n ja Susannan kanssa innosti heti. Tilauksen toista komponenttia minun piti sulatella hieman enemmän, sillä en heti löytänyt itseäni puhuttelevaa näkökulmaa aiheeseen. Avaimeksi löysin lopulta erään Toivo Kuulan mieskuorolaulun, joka tiettävästi on sävelletty juuri sata vuotta sitten. Laulu sisältää sointeja ja sointukulkuja, jotka jostain syystä puhuttelivat minua. Halusin ottaa ne osaksi omaa teostani ja työstää niitä omalla tavallani. Lopullisessa teoksessa Kuulan tyyliä tai soinnutusta sellaisenaan ei kuulla juuri lainkaan. Yritykseni oli muodostaa kahden eri aikakauden välille musiikillinen side, joka korostaisi yhtä aikaa kulttuurimme syvyyttä ja jatkuvuutta, mutta samanaikaisesti sen väistämätöntä muuttumista. Toinen keskeinen lähtökohta oli tilallisuus. Orkesterin sointia laajensin sijoittamalla muusikoita myös lavan ulkopuolelle. Moniäänisyyttä ja rinnakkaisuutta on paitsi musiikillisessa kudoksessa, myös äänen sijoittelussa soivaan tilaan. Teoksessa on erilaisia vaiheita selkeästä vuoropuheluasetelmasta päällekkäin puhumiseen, kuten elämässäkin. Sävellysprosessin aikana moni Euroopan maa alkoi nopeasti muuttua, kun pakolaisvirrat tulivat rajoillemme. Nämä liikkumisten ja ulkopuolisuuden ajatukset olivat mielessäni teoksen tilallisia liikkeitä miettiessäni. 2

3 Pianokonsertto a-molli ROBERT SCHUMANN Romanttisen kauden ehkä romanttisin säveltäjä on Robert Schumann. Monen tuon ajan taiteilijan tavoin häntä kiehtoivat rakkaus ja kuolema, kaksoisolennot, aaveet, yölliset tunnelmat ja luontomystiikka. Hänen musiikissaan soivat fantastiset ja runolliset sävyt heijastavat myös luojansa maanis-depressiivistä luonnetta. Schumannin elämää varjostivat toistuvat masennuskaudet, jolloin hän ei saanut aikaiseksi mitään. Vastapainoksi hän oli kiihkeän luova ollessaan maanisella tuulella; eräänkin vuoden aikana hän sävelsi peräti 138 yksinlaulua. Lopulta hänen henkinen tasapainonsa järkkyi ja hänet suljettiin mielisairaalaan. Robert Schumannin sävellyksissä pääpaino on selkeästi sisäisillä äänillä, ei koreilevalla virtuositeetilla. Tämä piirre on havaittavissa myös kolmessa konsertossa, jotka on sävelletty pianolle (1845), sellolle (1850) ja viululle (1853). Pianokonserton lähtökohtana oli vuonna 1841 syntynyt Fantasia a-molli pianolle ja orkesterille. Pianistivaimo Clara Wieck kokeili teosta saman vuoden syksyllä orkesterin kanssa ja oli innostunut, mutta kustantaja ei sitä huolinut. Vuonna 1845 Schumann sävelsi Fantasian jatkoksi kaksi osaa, intermezzon ja finaalin. Näin syntyi kolmiosainen pianokonsertto a-molli opus 54, joka sai kantaesityksensä Leipzigissä seuraavan vuoden tammikuussa. Ensimmäinen osa Allegro affettuoso alkaa voimallisella purkauksella, mutta sitä seuraa oitis puhaltimien esittämä rauhallinen pääteema. Avauseleestä huolimatta osa on - kuten konsertto muutenkin - luonteeltaan intiimi ja melodinen. Jopa solistin kadenssi osan loppupuolella karttaa todella suuria eleitä. Toinen osa on Andantino grazioso -tempoinen Intermezzo, jossa piano ja orkesteri käyvät haaveilevaa vuoropuhelua. Intermezzo siirtyy tauotta optimistiseen ja valoa pursuavaan finaaliin Allegro vivace. 3

4 Tasso, Lamento e trionfo FRANZ LISZT Vuonna 1849 kaikkialla Saksassa vietettiin kirjailija J. W. von Goethen ( ) satavuotisjuhlaa. Näin myös Weimarissa, missä pianovirtuoosi ja musiikin monitoimimies Franz Liszt ( ) hiljattain oli saanut viran kapellimestarina. Kun kaupungissa päätettiin esittää Goethen näytelmä Torquato Tasso, Liszt sävelsi tilaisuutta varten alkusoiton orkesterille. Koska hän oli orkesterisäveltäjänä kokematon, hän antoi oppilaansa August Conradin orkestroida partituurin. Vuonna 1850 hän pyysi toisen oppilaansa, Joachim Raffin, tekemään Conradin partituuriin joitakin korjauksia. Tämän jälkeen Liszt keksi voivansa muovata alkusoitosta sinfonisen runon. Hän laajensi teosta keskijaksolla ja teki itse orkestraation. Tasso, Lamento e trionfo (Tasso, valitus ja triumfi) sai kantaesityksensä Weimarissa huhtikuussa 1854 Lisztin johdolla. Torquato Tasso ( ) oli italialainen runoilija, jonka tunnetuin teos on eepos Vapautettu Jerusalem. Romantikkoja Tasso kiehtoi värikkään elämänsä vuoksi; epävakaan mielenterveyden takia runoilija vietti joitakin vuosia mielisairaalassa. Goethen näytelmä Tassosta (1790) on lähinnä polittinen draama. Lisztin sinfoninen runo puolestaan korostaa Tasson olleen yksinäinen sankari, joka vastoinkäymisistä huolimatta jaksoi luoda suurta taidetta. Liszt myönsikin myöhemmin inspiroituneensa pikemminkin lordi Byronin ( ) runosta The Lament of Tasso kuin Goethen näytelmästä. Sinfoninen runo koostuu kolmesta tauotta esitettävästä jaksosta. Ensimmäinen on sävyltään vakava ja tumma. Keskellä teosta soi kepeä menuetti, joka Lisztin mukaan kuvaa runoilijan edes hetkeksi huoletonta elämää Ferraran hovissa. Loppujakso alkaa dramaattisesti. Päätös huokuu valoisaa riemua. Lisztille luonteenomaisesti tämä sinfoninen runo sisältää taidokasta motiiviteknistä käsittelyä. Teos on käytännössä vapaa muunnelmasarja gondoli-laulusta, jonka säveltäjä kerran oli kuullut Venetsiassa. 4

5 KEVÄÄN 2018 KAUSIKORTTI- MYYNTI ON KÄYNNISSÄ! Kevään 2018 kausikortit ovat myynnissä Kertalippujen myynti alkaa Avointen kenraaliharjoitusten lipunmyynti alkaa BILJETTFÖRSÄLJNING FÖR VÅREN 2018 Säsongkort till våren 2018 är till salu Försäljning av engångsbiljetter inleds De öppna generalrepetitionernas biljettförsäljning inleds den TICKET SALES FOR SPRING 2018 Season tickets for spring 2018 are on sale from 2 November to 4 December Single tickets for concerts go on sale on 12 December Tickets for final rehearsals go on sale on 14 December TICKETMASTER puh./tel (1,98 / MIN+PVM/LNA/LNC) ma-la / må-lö / Mon-Sat 8 21 su / sö / Sun MUSIIKKITALON LIPPUMYYMÄLÄ Musikhusets biljettkassa / Ticket sales desk at Helsinki Music Centre ma-pe / mån-fre / Mon-Fri 9 18 la / lö / Sat

6 SUSANNA MÄLKKI 6 Helsingissä syntynyt ja nuoruutensa asunut Susanna Mälkki on kasvanut Helsingin kaupunginorkesterin säestyksellä. Pienenä hän istui orkesterin konserteissa perheensä kanssa, ja nuorena musiikinopiskelijana seurasi tarkasti orkesterimuusikoiden ammattitaitoa ja nautti maailman parhaiden solistien esiintymisistä. Vuonna 2004 hän pääsi ensimmäistä kertaa johtamaan orkesteria, jonka 13. ylikapellimestarina hän aloitti syksyllä Mälkin tie kapellimestariksi on kulkenut Sibelius- Akatemian ja Tukholman Edsberg-instituutin selloluokkien kautta. Hän voitti kansalliset Turun sellokilpailut ja nousi Göteborgin sinfoniaorkesterin soolosellistiksi, mutta jo nuorena kytemään jäänyt innostus orkesterinjohtamiseen ohjasi häntä koko ajan kohti kapellimestariopintoja. Mälkin ensikosketus orkesterinjohtamiseen tuli Tukholmassa orkesterisoitinten opiskelijoista kootun pienyhtyeen kapellimestarina. Toisen kerran Mälkki johti koulun kamariorkesteria Ruotsin radion sinfoniaorkesterin silloisen ylikapellimestarin Esa-Pekka Salosen seuratessa vierestä. Tunne todellisen intohimon löytymisestä oli sinä hetkenä kirkas ja on sitä edelleen. Mälkin läpimurto tapahtui vuonna 1999 Helsingin juhlaviikoilla, ja ensimmäisen vakiokiinnityksensä hän sai Stavangerin orkesterin musiikillisena johtajana. Maineikkaan nykymusiikkiorkesteri Ensemble Intercontemporainin taiteellisena johtajana ( ) hän vakiinnutti nimensä aikamme musiikin syvällisenä tulkkina. Mälkki on johtanut maailman parhaita orkestereita, kuten kaikkia USA:n Big Five -orkestereita, Amsterdamin Concertgebouw ta, Berliinin filharmonikkoja ja Lontoon sinfoniaorkesteria sekä vieraillut oopperataloissa aina New Yorkin Metropolitanista ja Pariisin oopperasta Milanon La Scalaan. Kaudella Mälkki debytoi Wienin valtionoopperassa. Syksyllä 2017 hän aloitti Los Angelesin filharmonikoiden päävierailijana. Musical America -lehti valitsi Mälkin vuoden kapellimestariksi Susanna Mälkin ensimmäisen ylikapellimestarikauden teemamaa oli Ranska. Tällä kaudella Helsingin kaupunginorkesteri keskittyy germaanisen kulttuuriperinnön suuriin säveltäjiin ja mielenkiintoisimpiin uudistajiin. Jos ranskalaisen musiikin tunnusmerkkeinä ovat värikylläisyys,

7 SUSANNA MÄLKKI CHRIS LEE 7

8 SUSANNA MÄLKKI aistikkuun ja hetkellisen lumon vangitseminen, kuuluu germaanisuudessa eeppisyys ja pitkän linjan tarinankerronnan perinne. Nykypäivän yhteiskunnassa sinfoniaorkesteri ei voi keskittyä kapeaan osaan ohjelmistosta, vaan pitää olla valmiudet soittaa kaikkea. Nyt syvennymme eri tyyleihin kausi kerrallaan, Mälkki perustelee koko kauden jatkuvaa punaisen langan seuraamista. Musiikillisesti germaaninen kulttuuri on ollut aina keskeinen, ja itselleni on tärkeää ja ajankohtaista pohtia kysymystä eurooppalaisuudesta ja eurooppalaisesta identiteetistä. Vaikka suomalaisuusaate oli voimissaan yli sata vuotta sitten, ja omaperäisyyttä korostettiin, niin meillä on paljon myös keskieurooppalaisia perinteitä. Myös suomalainen musiikki on germaaniselle musiikkiperinteelle paljon velkaa. Vaikka Mälkki on jo vuosia asunut Pariisissa ja johtanut useita orkestereita Ranskassa, siellä hänen työnsä on keskittynyt pääosin 1900-luvun musiikkiin. Muualla maailmalla, sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa Mälkki on esittänyt paljon kantarepertuaaria perinteikkäiden sinfoniaorkestereiden kanssa. Jo 135 vuotta yhtäjaksoisesti toiminutta kaupunginorkesteria Mälkki pitää osana Helsingin identiteettiä. Meidän orkesterimme on olemassa siksi, että yleisö saisi kuulla elävänä näitä teoksia. Musiikki on kirjoitettu soivaksi. On tärkeää, että meillä on täällä erinomainen orkesteri, joka tarjoaa parhaissa mahdollisissa olosuhteissa taidekokemuksia kaikille. Yhteinen kuuntelukokemus on suuri elämys. Olisi sääli, jos musiikkia olisi kuunneltavissa vain äänilevyltä. Vaikka yleisö istuu paikallaan, se ei missään nimessä tarkoita passiivisuutta. Sekä muusikot että yleisö osallistuvat esitykseen yhdessä. 8

9 LISÄÄ MUSIIKKIENERGIAA SADAN VUODEN ITSENÄISYYS Susanna Mälkki, kapellimestari Krista Kosonen, lausuja Hannu-Pekka Björkman, lausuja Johanna Freundlich, ohjaaja Miltä Suomi kuulostaa? Runot soivat ja musiikki puhuu, kun näyttelijät Krista Kosonen ja Hannu-Pekka Björkman nousevat Musiikkitalon lavalle yhdessä Helsingin kaupunginorkesterin kanssa. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlassa puetaan kansallinen identiteetti säkeiksi ja säveliksi. MADE IN FINLAND Klaus Mäkelä, kapellimestari Sergey Malov, viulu Aulis Sallinen: A Solemn Overture King Lear Jean Sibelius: Viulukonsertto Leevi Madetoja: Sinfonia nro 3 PE 01 / 12 / PE 08 / 12 / Suomalaisen musiikin suuret nimet ovat kautta aikojen lähteneet maailmalle levittämään kotimaisen säveltaiteen ilosanomaa. Aina Sibeliuksen viulukonsertosta Madetojan ranskalaiseen sinfoniaan ja Aulis Sallisen Monacon ruhtinassuvulle säveltämään alkusoittoon on musiikki ollut kotimaisista vientituotteista vaikuttavin. Juhlaillan solistina on aina persoonallisilla tulkinnoillaan yllättävä Sergey Malov. SUOMALAINEN PIANOKONSERTTO Kazuki Yamada, kapellimestari Antti Siirala, piano PE 15 / 12 / Anton Webern: Passacaglia Selim Palmgren: Pianokonsertto nro 2 Virta Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 8 Pianisti-säveltäjä Selim Palmgren yhdisti toisessa pianokonsertossaan kaikki parhaat ominaisuutensa: kansallisella mystiikalla, keskieurooppalaisella eleganssilla ja mieleenpainuvilla melodioilla hän ansaitsi lisänimen Pohjolan Chopin. Palmgrenin suosituimman teoksen solistina esiintyy menestyneimpiin pianisteihimme lukeutuva Antti Siirala. FREUDE! Alexander Vedernikov, kapellimestari Miina-Liisa Värelä, sopraano Tuija Knihtilä, mezzosopraano Ludovit Ludha, tenori Petr Migunov, basso Musiikkitalon kuoro Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 9 KE 20 / 12 / TO 21 / 12 / Jälleen kerran kaikki maailman ihmiset yhdistyvät rauhan ja rajoja rikkovan ystävyyden riemulauluun Beethovenin yhdeksännessä sinfoniassa. Helsingin kaupunginorkesterin syyskauden perinteikkään päätöskonsertin kapellimestari, legendaarinen Alexander Vedernikov tunnetaan suurten teosten visionäärisenä erikoismiehenä. TICKETMASTER: 36 7 sis. palvelumaksun / inkl. serviceavgift / incl. service charge 9

10 MATAN PORAT Israelilaisen pianistin ja säveltäjän Matan Poratin (s. 1982) varhaisimpia muistoja on, kun hänen äitinsä pani mustan LP-levyn soimaan ja kaksivuotias Matan sai nauttia Brahmsin ja Brucknerin sinfonioista. Mutta Porat ei käynyt läpi pianistilapsille tuttua myllyä vaativine opettajineen ja kilpailuineen, vaan aloitti viralliset piano-opintonsa vasta 18-vuotiaana Tel- Avivin yliopistossa Emanuel Krasovskyn johdolla. Porat eteni muusikkona hyvin nopeasti. Kandidaatintutkintonsa jälkeen hän pääsi tähtipianisti Maria João Piresin henkilökohtaiseen oppiin Pariisiin, ja muutaman vuoden kuluttua hän vakuutti lahjakkuudellaan itsensä Murray Perahian ja muutti tämän oppilaaksi Lontooseen. Hän myös jatkoi sävellyksen opiskelua George Benjaminin johdolla. Nykyään Matan Porat jakaa aikansa sekä säveltäjänä että esiintyjänä. Hänen tuotantoonsa lukeutuu niin ooppera- kuin teatterimusiikkia, kamarimusiikkia ja orkesteriteoksia sekä soolokappaleita pianolle. Intohimoisena elokuvafanina Porat on päässyt yhdistämään rakastamansa taiteenlajit toimimalla mykkäelokuvien säestäjänä improvisoimalla mm. Buster Keatonin Kenraalin ja Fritz Langin Metropolisin esitysten säestykset Marlboron musiikkijuhlilla. Poratin Mirare-yhtiölle tekemä levy Variations on a theme by Scarlatti, jossa hän soittaa Scarlattin sonaattiin liittyvää musiikkia Couperinista Bouleziin, sai positiivisen vastaanoton kriitikoilta. Vaikka hän soittaa säveltäjiä laidasta laitaan, hän haluaisi tavata erityisesti yhden suuren säveltäjän. Mieluiten illastaisin Schumannin kanssa tosin saksankielentaitoni ei riittäisi koska hän on ylivertainen luova nero. Mies, joka yhdisti kirjallisuuden ja musiikin luodakseen uusia muotoja, romanttinen sankari. Häntä on myös kuvailtu mukavaksi ja anteliaaksi mieheksi. Beethovenin tapaaminen, niin kiinnostavaa kuin se olisikin, ei olisi ehkä niin kovin miellyttävä tilanne, hän pohti Hamspsteadin taidejuhlien haastattelussa. Rentoutuakseen Porat kuuntelee mielellään jazzia, brasilialaista musiikkia, rappia ja rockia. Seuraa Matan Poratia 10

11 MATAN PORAT NEDA NAVAEE 11

12 HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Helsingin kaupunginorkesteri on perustettu vuonna 1882 ja on siten Pohjoismaissa pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut ammattisinfoniaorkesteri. Se on kasvanut 36 muusikon soittajistosta 102 vakinaisen soittajan orkesteriksi, joka konsertoi vuosittain yli kuulijalle. Viisi ensimmäistä vuosikymmentä orkesterin ylikapellimestarina oli sen perustaja Robert Kajanus. Vuosina orkesteri kantaesitti valtaosan Jean Sibeliuksen sinfonisesta tuotannosta säveltäjän itsensä johdolla. Sittemmin kaupunginorkesteria ovat luotsanneet mm. Paavo Berglund, Okko Kamu ja Leif Segerstam. Ylikapellimestari John Storgårdsin kausi päättyi vuoden 2015 lopussa. Kapellimestari Susanna Mälkki valittiin syyskuun 2014 alussa orkesterin seuraavaksi ylikapellimestariksi, ja hänen kolmivuotinen kautensa käynnistyi syksyllä Vuonna 2011 kaupunginorkesteri aloitti konsertoinnin uudessa kotisalissaan Helsingin Musiikkitalossa. Vuosittaisten konsertin lisäksi orkesteri tekee säännöllisesti ulkomaankiertueita. Ensimmäinen konserttimatka suuntautui Pariisin maailmannäyttelyyn kesällä Orkesteri on Euroopan lisäksi vieraillut neljä kertaa Yhdysvalloissa ja Japanissa sekä tehnyt ensimmäisenä suomalaisena sinfoniaorkesterina konserttikiertueen Etelä-Amerikkaan. HKO on saanut tunnustusta levytyksistään, joista useille on myönnetty palkintoja sekä Grammyehdokkuuksia. helsinkiphilharmonic HelsinkiPhilharmonic 12

13 VELI-MATTI PUUMALA Root Veli-Matti Puumala (f. 1965) studerade komposition under ledning av Paavo Heininen och Franco Donatoni. Han arbetar som professor vid Sibelius-Akademin. Puumala är en modernist som favoriserar ett dramatiskt och transparent uttryck. Han har blivit känd för framförallt sina orkesterverk av vilka kan nämnas Chant Chains (1995), Chains of Camenae (1996), Chainsprings (1997), Mure (2008) och Rope (2012). Root (2017) som nu uruppförs är tillägnat Susanna Mälkki. Puumala berättar: Susanna frågade om jag åt HSO vill skriva ett verk som har att göra med Finlands 100-årsfestligheter. Jag tände på tanken att samarbeta med HSO och Susanna. Beställningens andra komponent krävde däremot litet eftertanke då jag inte genast fann en tilltalande infallsvinkel. HKO SCREEN KONSERTTI-ILTA KOTISOHVALLA HSO SCREEN EN KONSERTKVÄLL I HEMSOFFAN HPO SCREEN ENJOY A CONCERT IN THE COMFORT OF YOUR VERY OWN ARMCHAIR SUORA LÄHETYS MUSIIKKITALOSTA / DIREKTSÄNDNINGEN FRÅN MUSIKHUSET / DIRECT BROADCAST FROM THE HELSINKI MUSIC CENTRE KONSERTTI / KONSERTEN / THE CONCERT TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi PE / FRE / FRI helsinginkaupunginorkesteri.fi & YLE Radio PE / FRE / FRI helsinginkaupunginorkesteri.fi TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi 1.2. TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi 9.2. PE / FRE / FRI helsinginkaupunginorkesteri.fi & YLE Radio TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi 1.3. TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi & YLE Radio 1 Katsottavissa netissä 30 päivän ajan konsertin jälkeen. Se på nätet i 30 dagars tid efter konserten. Watch on demand for 30 days after the concert. 13

14 Nyckeln utgjordes av en manskörssång av Toivo Kuula från hundra år tillbaka. Den innehåller klanger och ackordföljder som råkade tilltala mig. Jag ville ta dem med i mitt verk och bearbeta dem på mitt eget sätt. I det slutliga verket hör man dock knappt något av Kuulas stil eller harmonik. Avsikten var att knyta ett musikaliskt band mellan två olika tidsperioder, ett band som understryker vår kulturs kontinuitet men även dess oundvikliga förändring. Utrymmet utgjorde ett annat centralt element. Orkesterns klang utvidgas genom att musiker är placerade även utanför estraden. Man finner polyfoni och paralleller i inte endast musiktexturen utan även i ljudets placering i rummet. Såsom i livet, innehåller verket såväl dialogkonstellationer som ett överlappande tal. Under kompositionsprocessen började många europeiska länder snabbt förändras då flyktingströmmarna kom till våra gränser. Då jag grubblade på mitt verks rumsliga rörelser tänkte jag på förflyttningar och utanförskap. 14 ROBERT SCHUMANN Pianokonsert a-moll op. 54 Den romantiska periodens måhända mest romantiska tonsättare är Robert Schumann. I likhet med övriga av periodens konstnärer var han fascinerad av kärleken och döden, dubbelgångare, spöken, nattliga stämningar och naturmystik. Hans musiks fantastiska och poetiska tongångar återspeglar även sin skapares manisdepressiva läggning. Schumanns liv överskuggades med jämna mellanrum av depressionsperioder, då han inte fick något till stånd. Som motvikt var han hektiskt aktiv då han var på maniskt humör; under exempelvis ett enda år komponerade han hela 138 lieder. Till sist rubbades hans mentala hälsa och han låstes in på mentalsjukhus. I Schumanns kompositioner ligger tonvikten på de inre rösterna, inte den pråliga virtuositeten. Detta drag kan noteras även i de tre konserterna, komponerade för piano (1845), cello (1850) och violin (1853). Pianokonsertens utgångspunkt var år 1841 komponerad Fantasin a-moll för piano och orkester. Pianist-hustrun Clara Wieck prövade verket med orkester redan samma höst och var entusiastisk, men förläggaren tog inte emot Fantasin. År 1845 utvidgade Schumann verket med två satser, ett intermezzo och en final. Så föddes den tresatsiga pianokonserten a-moll op. 54, som uruppfördes i Leipzig i januari följande år. Första satsen Allegro affettuoso inleds med ett kraftfullt utbrott, men följs omedelbart av det lugna huvudtemat, presenterat av blåsare. Oavsett öppningsgesten är satsen - liksom konserten i övrigt - till sin karaktär intim och melodisk.

15 Även solistens kadens mot satsens slut undviker de riktigt stora gesterna. Den andra satsen är ett Intermezzo i tempot Andantino grazioso. Piano och orkester för en drömsk dialog. Intermezzot leder utan paus över i den optimistiska och ljust sprudlande finalen Allegro vivace. FRANZ LISZT Tasso, Lamento e trionfo År 1849 firade man överallt i Tyskland författaren J. W. von Goethes ( ) hundraårsjubileum. Så skedde i även Weimar, där pianovirtuosen och musikens renässansman Franz Liszt ( ) nyss börjat arbeta som dirigent. Då man bestämde att man i staden sätter upp Goethes pjäs Torquato Tasso komponerade Liszt en orkesteruvertyr för tillfället. Han var ingen erfaren orkestertonsättare och lät därför sin elev August Conradi orkestrera partituret. År 1850 bad han en annan elev, Joachim Raff, att revidera partituret. Efter detta kom han på att göra uvertyren till en symfonisk dikt. Han gjorde verket längre med en ny mellandel, och tog själv hand om orkestreringen. Tasso, Lamento e trionfo (Tasso, klagan och triumf) uruppfördes i Weimar i april 1854 under Liszts ledning. Torquato Tasso ( ) var en italiensk poet vars mest kända verk är poemet Det befriade Jerusalem. Romantikerna fascinerades av att han hade haft ett färgstarkt liv. På grund av sin vacklande psykiska hälsa hade han tillbringat ett par år på ett mentalsjukhus. Goethes pjäs om Tasso (1790) är mest ett politiskt drama. Liszts symfoniska dikt däremot betonar att Tasso var en ensam hjälte som trots motgångar förmådde skapa stor konst. Liszt medgav senare att han inte inspirerats så mycket av Goethes pjäs som av lord Byrons ( ) dikt The Lament of Tasso. Den symfoniska dikten består av tre partier vilka spelas utan paus. Det första är allvarsamt och mörkt. Mitt i verket klingar en lättsam menuett, som Liszt sade att skildrar poetens ens för en stund bekymmerslösa liv vid hovet i Ferrara. Det avslutande partiet inleds dramatiskt. Slutet utstrålar en triumferande glädje. Verket innehåller på ett för Liszt typiskt sätt skickliga motivtekniska lösningar. I praktiken är denna symfoniska dikt inget annat än en serie fritt formade variationer över en gondol-sång som tonsättaren hade hört i Venedig. SUSANNA MÄLKKI Susanna Mälkki är född i Helsingfors, där hon även tillbringade sin ungdom. Hon har vuxit upp ackompanjerad av Helsingfors stadsorkester: som liten gick hon på orkesterns konserter med 15

16 16 sin familj, och som ung musikstuderande följde hon noggrant med orkestermusikernas arbete och världens bästa solisters uppträdanden. År 2004 fick hon för första gången dirigera orkestern. Hösten 2016 inledde hon sitt arbete som orkesterns 13. chefdirigent. Vägen till dirigent tog sats från Sibelius-Akademins och Stockholms Edsberg-instituts celloklasser. Mälkki segrade i Åbo nationella cellotävling och blev Göteborgs symfonikers solocellist. Redan tidigt var hon dock intresserad av att få dirigera. I Stockholm dirigerade hon en ensemble med orkesterelever. Nästa gång fick hon dirigera samma skolas kammarorkester i närvaro av Sveriges radios symfoniorkesters dåvarande chefdirigent Esa- Pekka Salonen. I det ögonblicket stod det klart för Mälkki att hon hade funnit sin verkliga passion. Den känslan har inte försvunnit. Mälkki gjorde sitt genombrott på Helsingfors festspel år Hon fick sin första tjänst som musikalisk ledare för Stavangers orkester. Som konstnärlig ledare för den legendariska orkestern för ny musik, Ensemble Intercontemporain ( ) befäste hon sitt rykte som en suverän tolkare av vår tids musik. Mälkki har dirigerat flera av världens bästa orkestrar såsom Amerikas s.k. Big Five-orkestrar, Concertgebouw i Amsterdam, Berlins filharmoniker och Londons symfoniker. Hon har gästat bl.a. Metropolitan i New York, operan i Paris och La Scala i Milano. Säsongen debuterade hon på Staatsoper Wien. Hösten 2017 inledde hon sitt arbete som Los Angeles filharmoniska orkesters första gästdirigent. År 2017 valde tidningen Musical America Mälkki till Årets dirigent. Susanna Mälkkis första period som chefdirigent hade Frankrike som tema. Denna konsertsäsong tar Helsingfors stadsorkester fasta på det germanska kulturarvet: dess stora tonsättare och dess mest intressanta förnyare. Om den franska musiken präglas av färg, sensualism och ögonblickets skönhet karaktäriseras den germanska musikens tradition av ett episkt berättande. Mälkki motiverar varför en viss säsong har en viss röd tråd: I dagens samhälle kan en symfoniorkester inte koncentrera sig på en snäv del av repertoaren, man bör kunna spela allt. Nu går vi på djupet med olika stilar, en säsong åt gången. Musikaliskt sett har den germanska kulturen alltid varit central. För mig själv är det viktigt och aktuellt att grubbla över frågan om det europeiska och den europeiska identiteten. Trots att finskhetsideologin för över hundra år sedan var så stark, och man underströk originalitet, hade vi också flera centraleuropeiska traditioner. Även den finländska musiken står i stor skuld till den germanska musiktraditionen. Trots att Mälkki i redan flera års tid varit bosatt i Paris och dirigerat flera franska orkestrar har hennes arbete där huvudsakligen fokuserat på musik från 1900-talet. I övriga världen

17 - både i Europa och i Förenta staterna - har Mälkki dirigerat en hel del stamrepertoar med de anrikaste symfoniorkestrarna. För Mälkki utgör Helsingfors stadsorkester, som existerat kontinuerligt i 135 år, en del av Helsingfors identitet. Vår orkester finns till för att publiken skall få höra dessa verk live. Musik skrivs för att höras. Det är viktigt att vi här har en utmärkt orkester som i bästa tänkbara omständigheter kan erbjuda konstupplevelser åt alla. Att få höra musik tillsammans med andra är en stor upplevelse. Det vore synd om musik kunde avlyssnas endast från skiva. Att publiken sitter på stället innebär inte alls att den vore passiv. Såväl musiker som publik deltar i ett framförande tillsammans. MATAN PORAT Ett av israeliska Matan Porats (f. 1982) tidigaste minnen är av hur modern satte på LP:n med symfonier av Brahms och Bruckner. Porat inledde dock sina musikstudier först 18 år gammal då han började studera piano vid universitetet i Tel Aviv under ledning av Emanuel Krasovsky. Efter sin kanditatexamen studerade Porat i Paris för Maria João Pires. Ett par år senare flyttade han till London för att studera med Murray Perahia. Samtidigt studerade han komposition under ledning av George Benjamin. Porat är numera aktiv som både tonsättare och pianist. Han har komponerat opera- och teatermusik, kammar- och orkesterverk och musik för solopiano. Han är en passionerad cineast och har improviserat musik till bl.a. Buster Keatons Generalen och Fritz Langs Metropolis då de visats på Marlboros festival. Kritikerna har tagit väl emot Miraire-skivbolagets CD Variations on a theme by Scarlatti, på vilken Porat spelar Scarlatti-relaterad musik komponerad av tonsättare från Couperin till Boulez. Porat har flera stora tonsättare på sin repertoar men det är framförallt en av dem han skulle vilja träffa. I Hampsteads konstfestivals intervju berättar han: Jag skulle ha älskat att få luncha med Schumann - trots att min tyska förmodligen satt käppar i hjulet - eftersom han är det ultimata kreativa geniet. Han kombinerade litteratur och musik, skapade nya former, var en romantisk hjälte. Han har dessutom beskrivits som en man som var trevlig och generös. Hur intressant det än hade varit att få träffa Beethoven skulle det kanske ha blivit ett mindre angenämt tillfälle. Porat vilar upp sig med att lyssna på jazz, brasiliansk musik, rap och rock. Följt Matan Porat på 17

18 HELSINGFORS STADSORKESTER Helsingfors stadsorkester är grundad år 1882 och är därmed den kontinuerligt längst verksamma orkestern i Norden. Ensemblen bestod till en början av 36 musiker. Idag består orkestern av 102 fast anställda musiker. Den konserterar årligen för över lyssnare. Under orkesterns fem första årtionden var dess chefdirigent dess grundare, Robert Kajanus uruppförde orkestern majoriteten av Jean Sibelius symfoniska produktion under tonsättarens egen ledning. Senare har stadsorkestern letts av bl.a. Paavo Berglund, Okko Kamu, Leif Segerstam och John Storgårds. I början av september 2014 valdes Susanna Mälkki till orkesterns nästa chefdirigent. Mälkki inledde sin treårsperiod hösten År 2011 började stadsorkestern konsertera i sin nya hemsal i Musikhuset i Helsingfors. Orkestern ger årligen konserter och gör regelbundet konsertturnéer utomlands. Den första konsertresan riktades världsutställningen i Paris sommaren Orkestern har turnerat i Europa samt bl.a. fyra gånger i Förenta Staterna och Japan. Den var den första finländska symfoniorkester som turnerade i Sydamerika. HSO har blivit uppmärksammad för sina skivinspelningar. Flera av dem har tilldelats pris och bl.a. Grammy-nomineringar VELI-MATTI PUUMALA Root Finnish composer Veli-Matti Puumala (b. 1965) is a Modernist with a liking for clear, dramatic expression. Root (2017) is dedicated to Susanna Mälkki, who asked him if he would like to compose something for the Helsinki Philharmonic to tie in with the Finland 100 celebrations this year. He jumped at the idea, and found the key to his new composition in a song for male choir by another Finnish composer, Toivo Kuula, composed 100 years ago. There is nothing as such of Kuula s style or harmonies in Root; instead, Puumala sought to establish a musical link between the two eras that would emphasise the depth and continuity of Finnish culture and at the same time the inevitable process of change. Another major element of the work is space; some of the players are not on the platform, so there are many divergent voices all speaking together, as in real life. Thoughts of migration and outsiderism prompted by the recent flow of refugees to Europe, Finland included, are also reflected in the spatial dimension of Root.

19 ROBERT SCHUMANN Piano Concerto in A minor Op. 54 Of all the composers of the Romantic period, Robert Schumann is possibly the most romantic. Like many of his contemporaries, he was fascinated by love and death, doppelgangers, ghosts, nocturnal moods and nature mysticism. But his life was overshadowed by periods of manic depression alternating with bursts of frenzied activity: in one year alone he composed no fewer than 138 solo songs. The emphasis in his compositions is clearly on his inner voices, not outward displays of virtuosity a feature reflected in his three concertos, for piano, cello and violin. The Piano Concerto in A minor, Op. 54 was based on the Fantasia in A minor for piano and orchestra of Though his pianist wife Clara Wieck was impressed when she tried it out with an orchestra, his publisher rejected it. In 1845 he added two movements an Intermezzo and a Finale and the three-movement concerto was premiered in Leipzig the following year. Intimate and melodic by nature, it avoids grand gestures even in the cadenza. FRANZ LISZT Tasso, Lamento e trionfo The centenary of the birth of Goethe ( ) in 1849 was celebrated all over Germany, as indeed in Weimar, where Franz Liszt ( ) had recently taken up a conducting appointment. He there composed an overture for a performance of Goethe s play Torquato Tasso, but entrusted his pupil August Conrad with the job of orchestrating it. Another pupil later made some corrections Käsiohjelma / Programblad / Program Teosesittelyt / Verkpresentationer / Programme Notes Christian Holmqvist Taiteilijaesittelyt / Artistpresentationer / Artist bios Jaani Länsiö Käännökset / Översättningar / Translations Christian Holmqvist (ruotsi / svenska / Swedish) Susan Sinisalo (englanti / engelska / English) Ulkoasu / Design Bond Creative Agency Oy Taitto ja painatus Grano Oy, Vantaa 2017 Oikeudet muutoksiin pidätetään. / Rätt till ändringar förbehålles. / All rights reserved. Käsiohjelma 2 (sis. alv. 10 % 0,18 ). Y-tunnus:

20 at his request, after which he hit on the idea of turning the overture into a symphonic poem. He conducted the result, Tasso, Lamento e trionfo (Tasso, Lament and Triumph) in Weimar in Torquato Tasso ( ) was an Italian poet best known for his epic Jerusalem Delivered, but Goethe s Tasso is in the nature of a political drama. Liszt, on the other hand, regarded Tasso more as a solitary hero who, in the face of adversity, nevertheless created great art. Liszt later admitted that he had actually been influenced more by Byron s The Lament of Tasso than by Goethe s play. The work is loosely a set of variations on a tune Liszt once heard a gondolier sing in Venice. SUSANNA MÄLKKI A conductor born and bred in Helsinki, Susanna Mälkki grew up to the accompaniment of the Helsinki Philharmonic Orchestra. Her parents took her to concerts at an early age; as a young music student she kept a close eye on how the musicians played and enjoyed performances by the world s best soloists. In 2004 she received her first invitation to conduct the orchestra of which she would become Chief Conductor in autumn Susanna Mälkki s path to the conductor s podium passed through the cello classes of the Sibelius Academy and the Edsberg Institute in Stockholm. Winner of the national Turku Cello Competition, she was appointed principal cellist of the Gothenburg Symphony Orchestra, but her early desire to conduct was constantly urging her to study the art. Her first experience of actually conducting was with a small ensemble of students of orchestral instruments in Stockholm. Her second appearance was with the school s chamber orchestra, under the watchful eye of Esa-Pekka Salonen, at that time Principal Conductor of the Swedish Radio Symphony Orchestra. Since that day, she has never lost the clear sense of discovering her true passion. Her real breakthrough came in 1999, at the Helsinki Festival, and her first regular appointment was as Artistic Director of the Stavanger Symphony Orchestra. Her Music Directorship of the celebrated Ensemble Intercontemporain ( ) established her as a profound interpreter of contemporary music. Susanna Mälkki has conducted the world s best orchestras, such as the US Big Five, the Amsterdam Concertgebouw, the Berlin Philharmonic and the London Symphony, and made guest appearances at opera houses ranging from the New York Metropolitan to the Paris Opera and La Scala, Milan. During the 2017/2018 season she makes her debut at the Vienna State Opera and in autumn 2017 takes over as Principal Guest Conductor of the Los Angeles Philharmonic. Musical America voted her Conductor of the Year

21 MATAN PORAT Israeli pianist-composer Matan Porat (b. 1982) did not begin taking piano lessons proper until he was 18, at the University of Tel-Aviv, but he quickly forged ahead and in time became a piano student of Murray Perahia and a composition pupil of George Benjamin. He nowadays divides his time between performing and composing: opera and theatre music, chamber and orchestral, and solo pieces for the piano. A keen film fan, he has even combined his two passions as the improvising accompanist of such silent movies as Buster Keaton s The General and Fritz Lang s Metropolis. Despite playing music by any composer, there is, he says, one he would especially like to meet. I would have loved to have dinner with Schumann, above everybody else although my German would not suffice for it to be a memorable evening because he is the ultimate creative genius, a man combining literature and music, creating new forms and being a romantic hero. Also, he has been described as a nice, generous man. A meeting with Beethoven, as interesting as it may sound, might not be that pleasant. THE HELSINKI PHILHARMONIC ORCHESTRA The Helsinki Philharmonic Orchestra, the first professional symphony orchestra to be founded in the Nordic countries, has been operating without a break for 135 years. It has grown from a band of 36 players to an orchestra of 102 regular members giving concerts attended by a total audience of a good 100,000 a year at the Helsinki Music Centre and abroad. Between 1892 and 1923 the HPO gave the first performances of almost all the symphonic works by Jean Sibelius with the composer himself conducting. The HPO s founder and first Chief Conductor Robert Kajanus was succeeded by Paavo Berglund, Leif Segerstam and John Storgårds. Conductor Susanna Mälkki was appointed the next chief conductor of the Helsinki Philharmonic Orchestra in autumn She began a three-year term as Chief Conductor of the Orchestra in autumn Works by Sibelius and Rautavaara have featured on the highlyacclaimed discs made by the HPO. The disc of songs by Sibelius, featuring soprano Soile Isokoski and Leif Segerstam, was awarded the MIDEM Classical Award in Cannes in 2007, and Towards the Horizon, disc containing music by Einojuhani Rautavaara under the baton of John Storgårds, the Gramophone Award in

22 22 I VIULU I VIOLIN Pekka Kauppinen I Jan Söderblom I Satu Savioja II Eija Hartikainen Katariina Jämsä Maiju Kauppinen Kati Kuusava Helmi Kuusi Ilkka Lehtonen Jani Lehtonen Anna Malmivirta Kari Olamaa Erkki Palola Kalinka Pirinen Petri Päivärinne Elina Viitasaari Klaus-Peter Haav ** Elina Lehto ** Mikaela Palmu ** II VIULU II VIOLIN Anna-Leena Haikola 4 Ari Vilhjalmsson 4 Siljamari Heikinheimo 4 ** Heini Eklund 6 Teija Kivinen 7 Satu Alanko-Rautamaa Teppo Ali-Mattila Silja Fontana Matilda Haavisto Linda Hedlund Anna-Kaisa Oravisto Siiri Rasta Krista Rosenberg Mirjam Suomisto-Vallbacka Heikki Tamminen Osmo Vallbacka Eva Ballaz ** Antti Kortelainen ** Pia Sundroos ** ALTTOVIULU ALTVIOLIN VIOLA Atte Kilpeläinen 4 Torsten Tiebout 4 Petteri Poijärvi 6 Tuula Saari 7 ** Aulikki Haahti-Turunen Tuomas Huttunen Kaarina Ikonen Tiila Kangas Veikko Lipponen Carmen Moggach Lotta Poijärvi Markus Sallinen Heikki Vehmanen Elina Heikkinen ** Maarit Holkko ** Silja Salorinne ** SELLO CELLO Tomas Nuñez-Garcés I Tuomas Ylinen I Kari Lindstedt II Jaani Helander Mathias Hortling Veli-Matti Iljin Jaakko Rajamäki Ilmo Saaristo Aino-Maija Riutamaa de Mata ** KONTRABASSO KONTRABAS DOUBLE-BASS Mikko Moilanen 4 Ville Väätäinen 4 Adrian Rigopulos 4 * Jiri Parviainen 6 Martti Pyrhönen 7 Paul Aksman Eero Ignatius Tuomo Matero Viktor Varga ** HUILU FLÖJT FLUTE Päivi Korhonen 4 Elina Raijas 4 * Qiao Zhang 5 ** Tapio Laivaara Katja Ceder ** Pikkolo Piccolo Jenny Villanen OBOE Hannu Perttilä 4 Jussi Jaatinen 5 Nils Rõõmussaar 5 * Englannintorvi Cor Anglais Paula Malmivaara KLARINETTI KLARINETT CLARINET Osmo Linkola 4 Anna-Maija Korsimaa 5 Es-klarinetti E Flat Clarinet Petteri Kivioja Bassoklarinetti Bass Clarinet Heikki Nikula

23 FAGOTTI FAGOTT BASSOON Markus Tuukkanen 4 Mikko-Pekka Svala 5 Kontrafagotti Contrabassoon Noora Kärnä Erkki Suomalainen KÄYRÄTORVI VALTHORN HORN Ville Hiilivirta 4 Mika Paajanen 4 Sam Parkkonen 6 Miska Miettunen Sakari Niemi Joonas Seppelin Antti Nisula ** TRUMPETTI TRUMPET Pasi Pirinen 4 Thomas Bugnot 5 Alfonso Cantó Ramón Mika Tuomisalo PASUUNA BASUN TROMBONE Valtteri Malmivirta 4 * Jussi Vuorinen 5 * Anu Fagerström Bassopasuuna Bass Trombone Tom Bildo Niklas Larsson ** TUUBA TUBA Petri Keskitalo 4 PATARUMMUT TIMPANI Tomi Wikström 4 Mikael Sandström 5 LYÖMÄSOITTIMET SLAGINSTRUMENT PERCUSSION Xavi Castelló Aràndiga 4 Pasi Suomalainen 5 HARPPU HARPA HARP Anni Kuusimäki 4 Minnaleena Jankko 5 ORKESTERI- JÄRJESTÄJÄT ORKESTER- INSPICIENTER STAGE MANAGERS Mikko Aspinen Matti Tähkävuori I / II / III * ** KONSERTTIMESTARI / KONSERTMÄSTARE / LEADER SOOLOSELLISTI / SOLOCELLIST / PRINCIPAL CELLIST ÄÄNENJOHTAJA / STÄMLEDARE / SECTION PRINCIPAL VUOROTTELEVA ÄÄNENJOHTAJA / ALTERNERANDE STÄMLEDARE / ASSOCIATE PRINCIPAL VARAÄÄNENJOHTAJA / VICESTÄMLEDARE / SUB-PRINCIPAL III SOITTAJA / MUSIKER / PLAYER VAKITUISEN SOITTAJAN TILAPÄINEN TEHTÄVÄ / ORDINARIE MUSIKERS TILLFÄLLIGA UPPGIFT / TEMPORARY POSITION, REGULAR PLAYER MÄÄRÄAIKAINEN KIINNITYS / TIDSBUNDET ENGAGEMANG / TEMPORARY PLAYER 23

24 I & III SARJAT / SERIER / SERIES SUSANNA MÄLKKI kapellimestari / dirigent / conductor MATAN PORAT piano Veli-Matti Puumala (1965-) Root (2017, ke. / uruppf. / premiere) 40 väliaika / paus / interval Robert Schumann ( ) Pianokonsertto a-molli op. 54 ( ) 31 Pianokonsert a-moll Piano Concerto in A Minor Allegro affettuoso Intermezzo: Andantino grazioso Allegro vivace Franz Liszt ( ) Tasso, Lamento e trionfo, sinfoninen runo S96 (1849) 21 symfonisk dikt symphonic poem HKO SCREEN #hkoscreen SUORA LÄHETYS / DIREKTSÄNDNING / LIVE BROADCAST Katsottavissa netissä 30 päivän ajan konsertin jälkeen. Se på nätet i 30 dagars tid efter konserten. Watch on demand for 30 days after the concert. Konsertti päättyy n. klo / Konserten avslutas ca kl / The concert ends at about 21.15