VALOA KOHTI MÄLKKI GAUVIN DRAGOJEVIC MYLLYS LINDROOS SUSANNA KARINA KATIJA JUSSI KRISTIAN PE / FRE / FRI 09 / 01 /

Transkriptio

1 VALOA KOHTI PE / FRE / FRI 09 / 01 / HELSINGIN MUSIIKKITALO MUSIKHUSET I HELSINGFORS HELSINKI MUSIC CENTRE SUSANNA MÄLKKI KARINA GAUVIN KATIJA DRAGOJEVIC JUSSI MYLLYS KRISTIAN LINDROOS

2 Rakastava JEAN SIBELIUS Useilla Jean Sibeliuksen ( ) teoksilla oli tapana rakentua versiosta toiseen kehittyvinä kaarina siten, että lopullisten teosten valmistuttua niiden lähtökohdat olivat kadonneet melkein jäljettömiin. Esimerkiksi kolmannen sinfonian ja Lemminkäislegendojen juuret ovat aivan eri maaperässä kuin mitä lopputuloksesta voisi arvata. Kantelettaren kansanlauluihin perustuvan Rakastava-sarjan (1893/1912) muodonmuutos kesti yhteensä 19 vuotta ja neljä versiota. Niistä jokainen puolustaa paikkaansa konserttien ohjelmistossa edelleen, mutta viimeisin sovitus jousiorkesterille, triangelille ja timpanille lienee tunnetuin. Helsingin filharmonisen seuran konsertissa kuullun kantaesityksen jälkeen Sibelius otti sen ohjelmiensa vakionumeroksi. Ensimmäisen Rakastava-version Sibelius teki mieskuorokappaleeksi Ylioppilaskunnan Laulajien järjestämään sävellyskilpailuun vuonna Teos voitti toisen palkinnon. Seuraavana vuonna Sibelius lisäsi siihen jousiorkesterisäestyksen, ja vuonna 1898 hän sovitti teoksen sekakuorolle. Vuonna 1912 hän jätti lauletun tekstin kokonaan pois muokatakseen siitä täysin instrumentaalisen sarjan, jonka alkuperää ei korvakuulolla helpolla uskoisi - niin taitavasti kuoro on korvattu jousiorkesterilla. Oman lisänsä sovitukseen tuovat samoihin aikoihin syntyneen neljännen sinfonian muistumat jännitteisine harmonioineen. Ensimmäisen osa Rakastava on lähimpänä kansanlaulullista alkuperäänsä. Toinen osa Rakastetun tie käy ikiliikkujamaisesti ihanteensa kävelyreittejä yllättävään äkkipysähdykseen saakka. Kolmas osa Hyvää iltaa - jää hyvästi kietoo rakastavat yhteen sooloina, kunnes loppu lipuu luopumisen tuskaan neljännen sinfonian hengessä. 2

3 JATKOKLUBI Society for Private Musical Performances 100 years Musiikkitalon päälämpiössä to konsertin jälkeen Laadukas sävellys on elämys, vaikka kokoonpano muuttuu - näin uskoi Arnold Schönberg ystävineen. Jatkoklubilla torstain konsertin jälkeen kuullaan osia kamariorkesterille tehdystä sovituksesta Gustav Mahlerin ensimmäisestä sinfoniasta. Klubi juhlistaa Arnold Schönbergin yhdistyksen Verein für musikalische Privataufführungen (Society for Private Musical Performances) perustamisesta kulunutta sataa vuotta. Yhdistys omistautui kamarimusiikkisovitusten soittamiseen ja teosten intensiiviseen harjoitteluun Schönbergin ajan uuden musiikin parissa. Helsingin kaupunginorkesteri soittaa Mahlerin ensimmäisen sinfonian perinteisenä koko sinfoniaorkesterin suurteoksena ja 1.3. Jälkimmäinen konserteista on suora HKO Screen -lähetys Helsinki-kanavalla. 3

4 Messu c-molli Suuri W. A. MOZART 4 Palvellessaan Salzburgissa arkkipiispa Colloredoa W.A. Mozart ( ) täytti virkaansa soittamalla hoviorkesterissa ja säveltämällä teoksia orkesterille ja kuorolle kirkkokäyttöön. Vähän yli kymmenen vuoden ajan, koko 1770-luvun, hän tehtaili enimmäkseen lyhyitä messuja, jotka taiteellisten kompromissien jälkeenkin tuottivat vain mielipahaa ja taskurahoja vaivanpalkaksi. Viimeisimpinä virkatöinään Mozart sävelsi Kruunajaismessun sekä Missa Solemniksen C-duurissa vuonna 1780, pyysi eroa toimestaan, sai piispalta ensin epäävän vastauksen ja heti perään potkut, pyyhki Salzburgin pölyt peruukistaan ja asettui vapaaksi säveltäjäksi Wieniin. Muutaman vuoden kuluttua syntyi kuitenkin vielä yksi kirkkoteos, Suuri c-mollimessu, joka sai kantaesityksensä Salzburgin Pietarinkirkossa Mutta miksi Mozart palasi vihaamaansa kaupunkiin? Tammikuulle 1783 päivätyssä kirjeessä isälleen Mozart viittaa työstämäänsä c-mollimessuun ainoan kerran: Moraalinen velvoitteeni on todellinen. Toivon pystyväni pitämään lupaukseni. Mutta kenelle? Mozartin suhde Salzburgiin oli avoimen inhomielinen, ja vain hänen isänsä jääminen Colloredon alaiseksi piti yhteyden kaupunkiin elossa. Pikkumielisenä pitämänsä piispakaan ei taatusti ollut Mozartin valan arvoinen, ja tunne oli molemminpuolinen. Säveltäjä jatkaa: Vaimoni oli silloin vielä naimaton, mutta koska olin päättänyt naida hänet heti hänen tervehdyttyään, tuntui työskentely helpolta. Mutta kuten tiedät, aika ja olosuhteet tekivät matkastamme mahdottoman. Puolikkaan messun partituuri odottelee valmistumistaan ja se on paras osoitus lupauksestani Messu lienee siis yhtaikaa sekä häälahja tuoreelle nuorikolle sekä lepyttelyele isälle, jolta salaa Mozart oli nainut Wienissä laulaja Constanze Weberin (säveltäjä Carl Maria von Weberin serkun). Kenties näyttääkseen appiukolle musikaalisuuttaan, sai tuore vaimo laulaa kantaesityksessä messun sopraano-osan mukaan lukien aarian Et incarnatus est. Tiettävästi Leopold-isä ei laulusta vaikuttunut, sillä Mozart ei koskaan saanut tältä anteeksi luvatonta avioitumistaan. Virasta eroaminen osoittautui Mozartin yksityiselämän lisäksi myös tyylilliseksi vedenjakajaksi,

5 josta messu on elävä esimerkki. Wieniin muutettuaan hän tutustui yläluokan herroihin, vapaamuurareihin sekä mesenaatteihin, kuten keisarillisen kirjaston prefektiin Gottfried van Swieteniin. Matkojensa ansiosta Mozart sai käsiinsä englantilaisia ja saksalaisia kopioita Bachin ja Händelin jo antikvaariseksi tuomitusta moniäänisestä tyylistä, joka ilmenee Mozartin tuon ajan musiikissa selvästi. Barokkiin katsovaa c-mollimessua pidetäänkin kunnianosoituksena nimenomaan Händelille, mikä kuuluu etenkin Gloria-osan peittelemättömässä lainauksessa Händelin Messiaasta. Mitään Mozartin Messun kaltaista ei tuohon aikaan tehty, sillä piispa Colloredon ja arkkiherttua Joosef II:n vaatimukset kirkkomusiikin kansantajuistamisesta ja keventämisestä valistuksen hengessä pitivät säveltäjien koristeluhalut kurissa ja säästivät kuulijoiden istumalihaksia typistämällä pitkänkin kaavan messut puoleen tuntiin. Mozart on rikkonut siis miltei kaikkia säädöksiä, mutta tunnin mittaisenakin teos on jäänyt keskeneräiseksi syistä, joita ei tiedetä. Mozart jätti osia viimeistelemättä, orkestraatio on monin paikoin vajavaista ja perinteinen messuosa Agnus dei on pudonnut kokonaisuudesta tyystin pois. Osa nuoteista on myös kadonnut. Silti Messu on Mozartin suurin ja mahtavin kirkkoteos, jossa hän yhdistää oopperallisen koloratuurilaulun barokkityylin polyfoniaan ja hengelliseen monumentaalisuuteen ylittämättömällä tavalla. Tänään teoksesta kuullaan musikologi H.C Robbins Landonin täydentämä editio, joka pyrkii olemaan mahdollisimman uskollinen Mozartin alkuperäisille aikomuksille. Käsiohjelma / Programblad / Program Teos- ja taiteilijaesittelyt / Verk- och artistpresentationer / Programme notes and artist bios Jaani Länsiö Käännökset / Översättningar / Translations Christian Holmqvist (ruotsi / svenska / Swedish) Susan Sinisalo (englanti / engelska / English) Ulkoasu / Design Bond Creative Agency Oy Taitto ja painatus Grano Oy, Vantaa 2018 Oikeudet muutoksiin pidätetään. / Rätt till ändringar förbehålles. / All rights reserved. Käsiohjelma 2 (sis. alv. 10 % 0,18 ). Y-tunnus:

6 SUSANNA MÄLKKI 6 Helsingissä syntynyt ja nuoruutensa asunut Susanna Mälkki on kasvanut Helsingin kaupunginorkesterin säestyksellä. Pienenä hän istui orkesterin konserteissa perheensä kanssa, ja nuorena musiikinopiskelijana seurasi tarkasti orkesterimuusikoiden ammattitaitoa ja nautti maailman parhaiden solistien esiintymisistä. Vuonna 2004 hän pääsi ensimmäistä kertaa johtamaan orkesteria, jonka 13. ylikapellimestarina hän aloitti syksyllä Mälkin tie kapellimestariksi on kulkenut Sibelius- Akatemian ja Tukholman Edsberg-instituutin selloluokkien kautta. Hän voitti kansalliset Turun sellokilpailut ja nousi Göteborgin sinfoniaorkesterin soolosellistiksi, mutta jo nuorena kytemään jäänyt innostus orkesterinjohtamiseen ohjasi häntä koko ajan kohti kapellimestariopintoja. Mälkin ensikosketus orkesterinjohtamiseen tuli Tukholmassa orkesterisoitinten opiskelijoista kootun pienyhtyeen kapellimestarina. Toisen kerran Mälkki johti koulun kamariorkesteria Ruotsin radion sinfoniaorkesterin silloisen ylikapellimestarin Esa-Pekka Salosen seuratessa vierestä. Tunne todellisen intohimon löytymisestä oli sinä hetkenä kirkas ja on sitä edelleen. Mälkin läpimurto tapahtui vuonna 1999 Helsingin juhlaviikoilla, ja ensimmäisen vakiokiinnityksensä hän sai Stavangerin orkesterin musiikillisena johtajana. Maineikkaan nykymusiikkiorkesteri Ensemble Intercontemporainin taiteellisena johtajana ( ) hän vakiinnutti nimensä aikamme musiikin syvällisenä tulkkina. Mälkki on johtanut maailman parhaita orkestereita, kuten kaikkia USA:n Big Five -orkestereita, Amsterdamin Concertgebouw ta, Berliinin filharmonikkoja ja Lontoon sinfoniaorkesteria sekä vieraillut oopperataloissa aina New Yorkin Metropolitanista ja Pariisin oopperasta Milanon La Scalaan. Kaudella Mälkki debytoi Wienin valtionoopperassa. Syksyllä 2017 hän aloitti Los Angelesin filharmonikoiden päävierailijana. Musical America -lehti valitsi Mälkin vuoden kapellimestariksi Susanna Mälkin ensimmäisen ylikapellimestarikauden teemamaa oli Ranska. Tällä kaudella Helsingin kaupunginorkesteri keskittyy germaanisen kulttuuriperinnön suuriin säveltäjiin ja mielenkiintoisimpiin uudistajiin. Jos ranskalaisen musiikin tunnusmerkkeinä ovat värikylläisyys, aistikkuun ja hetkellisen lumon vangitseminen,

7 SUSANNA MÄLKKI CHRIS LEE 7

8 SUSANNA MÄLKKI kuuluu germaanisuudessa eeppisyys ja pitkän linjan tarinankerronnan perinne. Nykypäivän yhteiskunnassa sinfoniaorkesteri ei voi keskittyä kapeaan osaan ohjelmistosta, vaan pitää olla valmiudet soittaa kaikkea. Nyt syvennymme eri tyyleihin kausi kerrallaan, Mälkki perustelee koko kauden jatkuvaa punaisen langan seuraamista. Musiikillisesti germaaninen kulttuuri on ollut aina keskeinen, ja itselleni on tärkeää ja ajankohtaista pohtia kysymystä eurooppalaisuudesta ja eurooppalaisesta identiteetistä. Vaikka suomalaisuusaate oli voimissaan yli sata vuotta sitten, ja omaperäisyyttä korostettiin, niin meillä on paljon myös keskieurooppalaisia perinteitä. Myös suomalainen musiikki on germaaniselle musiikkiperinteelle paljon velkaa. Vaikka Mälkki on jo vuosia asunut Pariisissa ja johtanut useita orkestereita Ranskassa, siellä hänen työnsä on keskittynyt pääosin 1900-luvun musiikkiin. Muualla maailmalla, sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa Mälkki on esittänyt paljon kantarepertuaaria perinteikkäiden sinfoniaorkestereiden kanssa. Jo 135 vuotta yhtäjaksoisesti toiminutta kaupunginorkesteria Mälkki pitää osana Helsingin identiteettiä. Meidän orkesterimme on olemassa siksi, että yleisö saisi kuulla elävänä näitä teoksia. Musiikki on kirjoitettu soivaksi. On tärkeää, että meillä on täällä erinomainen orkesteri, joka tarjoaa parhaissa mahdollisissa olosuhteissa taidekokemuksia kaikille. Yhteinen kuuntelukokemus on suuri elämys. Olisi sääli, jos musiikkia olisi kuunneltavissa vain äänilevyltä. Vaikka yleisö istuu paikallaan, se ei missään nimessä tarkoita passiivisuutta. Sekä muusikot että yleisö osallistuvat esitykseen yhdessä. 8

9 LISÄÄ MUSIIKKIENERGIAA KE 14 / 02 / TO 15 / 02 / KONSERTTO KAHDELLE Markus Stenz, kapellimestari Jan Söderblom, viulu Tuomas Ylinen, sello Franz Joseph Haydn: Sinfonia nro 94 Rummunisku Detlev Glanert: Frenesia Johannes Brahms: Kaksoiskonsertto Joseph Haydnin yllättävä rummunisku kesken sinfonian oli tarkoitettu herättämään konserttiväki myöhäisillan horroksestaan tässä konsertissa vireystila on taattu muutenkin. Detlev Glanert ottaa teoksessaan Frenesia uuden näkökulman straussilaiseen sankarimusiikkiin kiihkon ja paniikin keinoin. Vastapainon tarjoaa Brahmsin uljas kaksoiskonsertto, jonka tulkitsevat orkesterin omat Jan Söderblom ja Tuomas Ylinen. PE 09 / 03 / INSPIRAATION LÄHTEILLÄ Alexander Shelley, kapellimestari Inon Barnatan, piano Wolfgang Rihm: Verwandlung Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 3 Robert Schumann: Sinfonia nro 3 Reiniläinen Saksan pisin joki Rein on ollut niin valtiorajojen, kauppareittien kuin myyttien, tarinoiden ja taideteoksien syntysija. Robert Schumannille siitä pulppusi aiheita kolmanteen sinfoniaan ja myöhemmin hän yritti hukuttautua sen aaltoihin. Düsseldorfin Schumann-korkeakoulun kasvatti Alexander Shelley on tehnyt nimeä saksalaisen musiikin tulkkina. KE 28 / 02 / TO 01 / 03 / TITAANIT Osmo Vänskä, kapellimestari Beatrice Rana, piano Pjotr Tšaikovsk: Pianokonsertto nro 1 Gustav Mahler: Sinfonia nro 1 Titaani Suurten muotojen konsertissa otetaan yksilöistä mittaa. Mahlerinsa läpikotaisin tuntevan Osmo Vänskän sähköistämänä Titaani-sinfonia avautuu jälleen uusiin ulottuvuuksiin, kun taas häikäisevä italialaispianisti Beatrice Rana tekee Suomen-debyyttinsä. Ranan sensaatiomainen Tšaikovski-tulkinta on kerännyt ylistäviä lausuntoja kriitikoilta ja yleisöiltä. KE 14 / 03 / TO 15 / 03 / ALSO SPRACH Juraj Valcuha, kapellimestari Gautier Capuçon, sello Antonin Dvořák: Sellokonsertto Richard Strauss: Also sprach Zarathustra Richard Straussin massiivinen orkesteriruno Friedrich Nietzschen kirjasta on tarjonnut egon nostatusta Elviksen konserteissa ja valaistumisen symboliikkaa Stanley Kubrickin elokuvassa 2001: Avaruusseikkailu. Samaan aikaan syntynyt Antonín Dvořákin sellokonsertto on ansainnut asemansa maailman rakastetuimpiin kuuluvana teoksena. Gautier Capuçonin tulkintaa on kuvattu hypnoottiseksi. TICKETMASTER: 36 7 sis. palvelumaksun / inkl. serviceavgift / incl. service charge 9

10 KARINA GAUVIN Kanadan Quebecissä syntynyt sopraano Karina Gauvin (s. 1966) on harvinaislaatuinen oopperalaulaja. Hänet tunnetaan barokkiteosten ja 1900-luvun säveltäjien, kuten Brittenin, ilmeikkäänä tulkkina, mutta hän ei esiinny lainkaan Verdin tai Puccinin oopperoissa. Barokkimusiikin kuningattareksi tituleeratun Gauvinin säveltäjäesikuvia ovatkin ennen kaikkea Händel ja Mozart, joiden oopperoita hän on laulanut maailman merkittävimmissä keskuksissa. Myös konserttilaulajana Gauvin kuuluu tämän hetken johtaviin tulkitsijoihin. Hän on esiintynyt niin Chicagon sinfoniaorkesterin, New Yorkin filharmonikoiden, Berliinin vanhan musiikin akatemian ja muiden orkestereiden solistina Bachin kantaattien ja passioiden, Mahlerin sinfonioiden ja Mozartin messujen esityksissä. Hänen julkaisuhistoriansa kattaa yli 40 äänitettä. Gauvin on esiintynyt Suomessa Turun musiikkijuhlilla vuonna KATIJA DRAGOJEVIC Ruotsalainen mezzosopraano Katija Dragojevic (s. 1970) on tehnyt näyttävää uraa La Scalan ja Covent Gardenin tapaisissa Euroopan suurissa oopperataloissa aina vuoden 2000 debyytistään lähtien, jolloin hän lauloi Brysselin La Monnaiessa Tapaus Makropouloksessa. Samana vuonna hän esiintyi Tukholman Nobel-gaalassa, ja on sittemmin profiloitunut suurten mezzoroolien taitajaksi myös konserttilavoilla. Oopperaroolien lisäksi hänen ohjelmistonsa kattaa mm. Bachin Magnificatin ja Mahlerin Des Knaben Wunderhornin. Mozartin c-mollimessua hän on laulanut mm. Baijerin radion sinfoniaorkesterin ja Pariisin orkesterin solistina. Suomalaisille Dragojevic on tullut tutuksi vuonna 2011 Kansallisoopperan La Cenerentolan ja vuonna 2017 Carmenin nimirooleista. Seuraa Katija Dragojevicia 10

11 JUSSI MYLLYS Tenori Jussi Myllys (s. 1978) on jo yli kymmenen vuoden ajan tehnyt hienoa kansainvälistä uraa, jossa Mozartilla on aivan erityinen asemansa. Kansainvälisen debyyttinsä Myllys teki Berliinin Koomisessa oopperassa Don Giovannin Don Ottaviona esiinnyttyään sitä ennen mm. Lohjalla Mozartin Requiemissä ja Vaasan oopperan Taikahuilussa. Laulaessaan Frankfurtin oopperan solistikunnassa vuosina Myllys esiintyi mm. La finta giardinieran Belfiorena. Deutsche Oper am Rheinissa Myllyksen Mozart-erikoistuminen jatkui Ryöstö Seraljista -oopperan Belmontena ja Cosi fan tutten Ferrandona. Suomalaisyleisölle Myllys on esiintynyt mm. Savonlinnan oopperajuhlilla Mozart-rooleissa vuosina 2012 ja 2017 sekä useita kertoja Kansallisoopperan lavalla. Helsingin kaupunginorkesterin solistina Myllys on laulanut Beethovenin yhdeksännessä sinfoniassa vuonna 2013 ja Mozartin Requiemissä vuonna KRISTIAN LINDROOS Baritoni Kristian Lindroos (s. 1990) on ehtinyt esiintyä jo lukuisissa lied-konserteissa ja tehnyt oopperarooleja Italiassa. Firenzen oopperan Le Braci, Milanon Teatro Nuovon Lemmenjuoma ja Poppean kruunaus Martina Francassa kuuluvat Lindroosin kansainvälisiin esiintymisiin. Lindroos on laulaja jo kolmannessa polvessa, mutta sukupaineita hän ei koe. Olen ihan itse valinnut tämän, kun aloin 15-vuotiaana kuunnella isoisäni tallenteita oikein urakalla. Halusin silloin kovasti tulla tenoriksi, kuten hän. Siitä ei tietenkään tullut mitään, mutta haluan tällä omalla äänialallani kunnioittaa häntä, Lindroos sanoi Ylelle vuonna Lindroos on kokenut myös konserttisolistina. Voitettuaan Lappeenrannan laulukilpailujen miesten sarjan vuonna 2016 hän esiintyi Sinfonia Lahden solistina Händelin Messiasoratoriossa. Vuonna 2017 hän lauloi Helsingin juhlaviikoilla Radion sinfoniaorkesterin solistina Väinö Raution Prinsessa Ceciliassa ja tänä keväänä Beethovenin yhdeksännessä sinfoniassa. Kaupunginorkesterin solistina Lindroos on laulanut viimeksi vuonna

12 MUSIIKKITALON KUORO Syksyllä 2011 perustettu Musiikkitalon Kuoro sai alkunsa kapellimestareiden Hannu Linnun, Jukka- Pekka Sarasteen ja John Storgårdsin aloitteesta. Musiikkitalon Kuoro on noin 90 laulajan sinfoniakuoro, joka muuntuu tarvittaessa myös mies- tai naiskuoroksi. Musiikkitalon Kuoro tekee yhteistyötä Musiikkitalon kaikkien päätoimijoiden; Helsingin kaupunginorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin ja Sibelius-Akatemian kanssa. Taiteellisena johtajana toimi säveltäjä Tapani Länsiö kuoron perustamisesta lähtien aina vuoteen Kuoron johtajina aloittivat tammikuussa 2017 Nils Schweckendiek ja lehtori Jani Sivén. Kuorolaiset ovat intohimoisia laulunharrastajia. Kuoron ohjelmisto muodostuu pääosin sinfonisista kuoro- ja orkesteriteoksista. Ohjelmistoa suunnitellaan pitkäjänteisesti yhdessä Helsingin kaupunginorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin kanssa. Vuoden 2018 aikana Musiikkitalon Kuoro esiintyy orkestereiden kanssa yhteensä kolmessatoista konsertissa Kuoron a cappella -ohjelmisto muodostuu suurelle kuorolle sävelletystä musiikista. Oma a cappella -konsertti kuullaan vuoden 2018 maaliskuussa Musiikkitalon Konserttisalissa. Palmusunnuntaina kuultavassa konsertissa soi Rahmaninovin Vigilia ja sen johtaa Nils Schweckendiek. Pääosin kuoro konsertoi Musiikkitalossa, mutta on esiintynyt myös muualla kuten Espoon Urkuyö ja Aaria -festivaalilla, Turun Musiikkijuhlilla ja Tammisaaren Kesäkonserttisarjassa. Musiikkitalon Kuoro kasvattaa laulajamääräänsä seuraa pääsykoeilmoituksia nettisivuilta: 12

13 HKO SCREEN KONSERTTI-ILTA KOTISOHVALLA HKO:n suorat verkkolähetykset tuovat kaupunginorkesterin konsertin kotisohvalle: vaikka et pääsisi paikalle Musiikkitaloon, voit katsella ja kuunnella konsertin netissä. Illan tunnelmaan virittäydytään Ennakkoluulijoiden seurassa ennen konserttia. Väliajalla tavataan lisää kiinnostavia vieraita ja kuullaan tarinoita konsertin kulisseista. HSO SCREEN EN KONSERTKVÄLL I HEMSOFFAN HSO:s direktsända streaming hämtar stadsorkesterns konsert till din hemsoffa: även om du inte kan komma till Musikhuset kan du se och höra konserten på nätet. Före konserten inleds kommer man i stämning med Ennakkoluulijatsamtal om musik. I pausen är det dags för andra intressanta gäster och för berättelser från konsertens kulisser. HPO SCREEN ENJOY A CONCERT IN THE COMFORT OF YOUR VERY OWN ARMCHAIR You can now watch and listen to HPO concerts in the comfort of your very own armchair, streamed online. The pre-concert talks (in Finnish) will help to put you in the mood. During the interval you can also meet more interesting people and hear what goes on behind the scenes SUORA LÄHETYS MUSIIKKITALOSTA / DIREKTSÄNDNINGEN FRÅN MUSIKHUSET / DIRECT BROADCAST FROM THE HELSINKI MUSIC CENTRE KONSERTTI / KONSERTEN / THE CONCERT 9.2. PE / FRE / FRI helsinginkaupunginorkesteri.fi & YLE Radio TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi 1.3. TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi & YLE Radio TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi & YLE Radio 1 Katsottavissa netissä 30 päivän ajan konsertin jälkeen. Se på nätet i 30 dagars tid efter konserten. Watch on demand for 30 days after the concert. 13

14 KYRIE Kyrie, eleison. Christe, eleison. Kyrie, eleison. GLORIA Gloria in excelsis Deo et in terra pax hominibus bonæ voluntatis. Laudamus te, benedicimus te, adoramus te, glorificamus te, gratias agimus tibi propter magnam gloriam tuam. Domine Deus, Rex cælestis, Deus Pater omnipotens. Domine Fili unigenite, Iesu Christe. Domine Deus, Agnus Dei, Filius Patris, qui tollis peccata mundi, miserere nobis; qui tollis peccata mundi, suscipe deprecationem nostram. Qui sedes ad dexteram Patris, miserere nobis. Quoniam tu solus Sanctus, tu solus Dominus, tu solus Altissimus, Iesu Christe, cum Sancto Spiritu: in gloria Dei Patris. Amen. 14

15 HERRA, ARMAHDA Herra, armahda. Kristus, armahda. Herra, armahda. KUNNIA Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ihmisille, joita hän rakastaa. Me ylistämme sinua, me siunaamme sinua, me palvomme sinua, me kunnioitamme sinua, me kiitämme sinua sinun suuren kunniasi tähden. Herra Jumala, taivaallinen kuningas, Jumala, Isä kaikkivaltias; Herra, ainokainen Poika, Jeesus Kristus. Herra Jumala, Jumalan Karitsa, Isän Poika, joka pois otat maailman synnin, armahda meitä. Joka pois otat maailman synnin, ota vastaan meidän anomisemme. Joka istut Isän oikealla puolella, armahda meitä. Sillä sinä yksin olet pyhä, sinä yksin olet Herra, sinä yksin olet korkein, Jeesus Kristus, Pyhän Hengen kanssa Isän Jumalan kunniassa. Aamen. 15

16 CREDO Credo in unum Deum, Patrem omnipotentem, factorem cæli et terræ, visibilium omnium et invisibilium. Credo in unum Dominum Iesum Christum, Filium Dei unigenitum, et ex Patre natum ante omnia sæcula. Deum de Deo, lumen de lumine, Deum verum de Deo vero, genitum, non factum, consubstantialem Patri: per quem omnia facta sunt. Credo, qui propter nos homines et propter nostram salutem descendit de cælis. Et incarnatus est de Spiritu Sancto ex Maria Virgine, et homo factus est. SANCTUS Sanctus, Sanctus, Sanctus Dominus Deus Sabaoth. Pleni sunt cæli et terra gloria tua. Osanna in excelsis. BENEDICTUS Benedictus qui venit in nomine Domini. Osanna in excelsis. 16

17 USKONTUNNUSTUS Uskon yhteen Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan. Ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainosyntyiseen Poikaan, joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt, Jumala Jumalasta, valkeus valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt eikä luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on tehty. Meidän ihmisten tähden ja meidän pelastuksemme tähden hän astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja Neitsyt Mariasta ja tuli ihmiseksi. PYHÄ Pyhä, pyhä, pyhä Herra Jumala kaikkivaltias. Täydet ovat taivaat ja maa sinun kunniaasi. Hoosianna korkeuksissa. SIUNATTU Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen. Hoosianna korkeuksissa. Suom. Katolinen kirkko Suomessa Lähde: Laura-tietokanta; 17

18 HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Helsingin kaupunginorkesteri on perustettu vuonna 1882 ja on siten Pohjoismaissa pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut ammattisinfoniaorkesteri. Se on kasvanut 36 muusikon soittajistosta 102 vakinaisen soittajan orkesteriksi, joka konsertoi vuosittain yli kuulijalle. Viisi ensimmäistä vuosikymmentä orkesterin ylikapellimestarina oli sen perustaja Robert Kajanus. Vuosina orkesteri kantaesitti valtaosan Jean Sibeliuksen sinfonisesta tuotannosta säveltäjän itsensä johdolla. Sittemmin kaupunginorkesteria ovat luotsanneet mm. Paavo Berglund, Okko Kamu ja Leif Segerstam. Ylikapellimestari John Storgårdsin kausi päättyi vuoden 2015 lopussa. Kapellimestari Susanna Mälkki valittiin syyskuun 2014 alussa orkesterin seuraavaksi ylikapellimestariksi, ja hänen syksyllä 2016 käynnistynyt kautensa jatkuu kevääseen Vuonna 2011 kaupunginorkesteri aloitti konsertoinnin uudessa kotisalissaan Helsingin Musiikkitalossa. Vuosittaisten konsertin lisäksi orkesteri tekee säännöllisesti ulkomaankiertueita. Ensimmäinen konserttimatka suuntautui Pariisin maailmannäyttelyyn kesällä Orkesteri on Euroopan lisäksi vieraillut neljä kertaa Yhdysvalloissa ja Japanissa sekä tehnyt ensimmäisenä suomalaisena sinfoniaorkesterina konserttikiertueen Etelä-Amerikkaan. HKO on saanut tunnustusta levytyksistään, joista useille on myönnetty palkintoja sekä Grammyehdokkuuksia. helsinkiphilharmonic HelsinkiPhilharmonic 18

19 KATJA NYMAN, EEVA KARHU 19

20 JEAN SIBELIUS Rakastava Flera av Jean Sibelius ( ) verk blev till i olika versioner och ofta så att det slutliga verket saknade en skönjbar relation till utgångspunkten. Exempelvis den tredje symfonin och Lemminkäinen-legenderna har sina rötter i en jordmån som man på basen av slutresultaten inte alls skulle kunna gissa sig till. Rakastava (Den älskande; 1893/1912) är en svit som bygger på Kanteletar. Sviten genomgick metamorfoser i 19 års tid och existerar i fyra versioner, av vilka alla försvarar sin plats i repertoaren. Den mest kända versionen torde vara den kronologiskt sista, skriven för stråkar, triangel och puka, som uruppfördes på Helsingfors filharmoniska sällskaps konsert den Sibelius dirigerade i fortsättningen ofta verket på sina konserter. Rakastavas första version skrevs för manskör, som ett bidrag till Ylioppilaskunnan Laulajats kompositionstävling år Verket fick ett andra pris. Året därpå lade Sibelius till ett ackompanjemang för stråkorkester, och år 1898 arrangerade han sviten för blandad kör. År 1912 lämnade han helt bort den sjungna texten och skapade en instrumental svit vars vokala utgångspunkt kan te sig svårt för örat att inse. Arrangemanget får en egen krydda av ekon av den samtidigt komponerade fjärde symfonins laddade harmonier. Av svitens satser är den första, Rakastava (Den älskande), den som står närmast originalets folkvisutgångspunkt. Den andra satsen Rakastavan tie (Den älskandes väg) är ett vandrande perpetuum mobile med en abrupt avslutning. Den tredje satsen Hyvää iltaa - jää hyvästi (God natt - farväl) flätar i solon samman de älskande. Slutet färgas, i likhet med den fjärde symfonin, av avskedets smärta. WOLFGANG AMADEUS MOZART Mässa c-moll Den stora Medan W.A. Mozart ( ) arbetade i Salzburgs ärkebiskop Colloredos tjänst spelade han i hovorkestern och skrev kyrkomusik. Genom hela 1770-talet fabricerade han korta mässor, konstnärliga kompromisser som gjorde honom enbart frustrerad. Dessutom var den ekonomiska ersättningen dålig. Som sina sista arbeten i sin tjänst, år 1780, komponerade Mozart Kröningsmässan och Missa Solemnis C-dur. Sedan bad han om att få säga upp sig. Biskopen sade först nej, sedan blev Mozart avskedad. Han skakade Salzburgs damm ur peruken och blev fri tonsättare i Wien. Endast ett par år senare komponerade han dock ett stort sakralt verk, Mässa c-moll, som uruppfördes i S:t 20

21 Peterskyrkan i Salzburg den Varför återvände Mozart till en stad han hatade? I ett i januari 1783 daterat brev till sin far hänvisar Mozart till c-mollmässan. Han skriver: Min moraliska obligation är reell. Jag hoppas kunna hålla mitt löfte. Men till vem? Mozart hade en öppet fientlig relation till Salzburg och skulle inte ha haft kontakt till staden om inte fadern stannat i Colloredos tjänst. Biskopen kan det inte ha handlat om eftersom Mozart ogillade honom lika mycket som denne Mozart. Tonsättaren fortsätter: Min hustru var då ogift, men eftersom jag bestämt mig för att gifta mig med henne så fort hon blivit frisk kändes det lätt att arbeta. Men som du vet gjorde tid och omständigheter vår resa omöjlig. En halv mässas partitur väntar på att fullbordas och det blir mitt bästa sätt att hålla mitt löfte Mässan var troligen tänkt att fungera som såväl en bröllopsgåva till den färska hustrun som en försoningsgest till fadern som först efteråt fått veta att sonen i Wien hade gift sig med sångerskan Constanze Weber (kusin till tonsättaren Carl Maria von Weber). I uruppförandet var det hustrun som sjöng sopranpartiet, inkluderande arian Et incarnatus est. Avsikten var kanske att bevisa svärfadern att hon var musikalisk. Men pappa Leopold lär inte ha blivit imponerad. Han förlät aldrig Mozart för att denne i hemlighet gift sig. Att lämna Salzburg utgjorde en vattendelare för inte enbart Mozarts privatliv utan även hans tonspråk, något som c-mollmässan är ett ypperligt exempel på. Då han flyttat till Wien lärde han känna överklassen, frimurare och mecenater i stil med det kejserliga bibliotekets prefekt Gottfried van Swieten. Mozart fick tag i engelska och tyska kopior av Bachs och Händels polyfona stil, som uppfattades som antikvarisk. Följderna är tydligt skönjbara i Mozarts musik från denna tid. C-mollmässan brukar uppfattas som en hyllning till framförallt Händel, något som går att uppfatta inte minst i Gloria-satsen med sitt lån ur Händels Messias. Mozarts mässa avvek från sin tid. Biskop Colloredo och ärkehertig Josef II krävde i upplysningens anda att kyrkomusik skulle vara lättfattlig och enkel. Tonsättarna fick inte skriva onödiga ornament, och för att bespara sittmusklerna skars mässornas längd ner till en halv timme. Mozart har brutit mot dessa regler, men även i denna form - med en speltid på en timme - är mässan ofullbordad av skäl som förblivit okända. Vissa satser har blivit på hälft, orkestrationen är bristfällig och Agnus Dei saknas. Men även så här är c-mollmässan Mozarts största och mest imponerade kyrkoverk. Det kombinerar operans koloraturer med barockens polyfona texturer och andliga monumentalitet. I kväll framförs mässan i en edition gjord av musikforskare H.C. Robbins Landon. Editionen eftersträvar att vara Mozarts ursprungliga intentioner så trogen som möjligt. 21

22 SUSANNA MÄLKKI Susanna Mälkki är född i Helsingfors, där hon även tillbringade sin ungdom. Hon har vuxit upp ackompanjerad av Helsingfors stadsorkester: som liten gick hon på orkesterns konserter med sin familj, och som ung musikstuderande följde hon noggrant med orkestermusikernas arbete och världens bästa solisters uppträdanden. År 2004 fick hon för första gången dirigera orkestern. Hösten 2016 inledde hon sitt arbete som orkesterns 13. chefdirigent. Vägen till dirigent tog sats från Sibelius-Akademins och Stockholms Edsberg-instituts celloklasser. Mälkki segrade i Åbo nationella cellotävling och blev Göteborgs symfonikers solocellist. Redan tidigt var hon dock intresserad av att få dirigera. I Stockholm dirigerade hon en ensemble med orkesterelever. Nästa gång fick hon dirigera samma skolas kammarorkester i närvaro av Sveriges radios symfoniorkesters dåvarande chefdirigent Esa- Pekka Salonen. I det ögonblicket stod det klart för Mälkki att hon hade funnit sin verkliga passion. Den känslan har inte försvunnit. Mälkki gjorde sitt genombrott på Helsingfors festspel år Hon fick sin första tjänst som musikalisk ledare för Stavangers orkester. Som konstnärlig ledare för den legendariska orkestern för ny musik, Ensemble Intercontemporain ( ) befäste hon sitt rykte som en suverän tolkare av vår tids musik. Mälkki har dirigerat flera av världens bästa orkestrar såsom Amerikas s.k. Big Five-orkestrar, Concertgebouw i Amsterdam, Berlins filharmoniker och Londons symfoniker. Hon har gästat bl.a. Metropolitan i New York, operan i Paris och La Scala i Milano. Säsongen debuterade hon på Staatsoper Wien. Hösten 2017 inledde hon sitt arbete som Los Angeles filharmoniska orkesters första gästdirigent. År 2017 valde tidningen Musical America Mälkki till Årets dirigent. Susanna Mälkkis första period som chefdirigent hade Frankrike som tema. Denna konsertsäsong tar Helsingfors stadsorkester fasta på det germanska kulturarvet: dess stora tonsättare och dess mest intressanta förnyare. Om den franska musiken präglas av färg, sensualism och ögonblickets skönhet karaktäriseras den germanska musikens tradition av ett episkt berättande. Mälkki motiverar varför en viss säsong har en viss röd tråd: I dagens samhälle kan en symfoniorkester inte koncentrera sig på en snäv del av repertoaren, man bör kunna spela allt. Nu går vi på djupet med olika stilar, en säsong åt gången. Musikaliskt sett har den germanska kulturen alltid varit central. För mig själv är det viktigt och aktuellt att grubbla över frågan om det europeiska och den europeiska identiteten. Trots att finskhetsideologin för över hundra år sedan var så stark, och man underströk originalitet, hade vi också flera centraleuropeiska 22

23 traditioner. Även den finländska musiken står i stor skuld till den germanska musiktraditionen. Trots att Mälkki i redan flera års tid varit bosatt i Paris och dirigerat flera franska orkestrar har hennes arbete där huvudsakligen fokuserat på musik från 1900-talet. I övriga världen - både i Europa och i Förenta staterna - har Mälkki dirigerat en hel del stamrepertoar med de anrikaste symfoniorkestrarna. För Mälkki utgör Helsingfors stadsorkester, som existerat kontinuerligt i 135 år, en del av Helsingfors identitet. Vår orkester finns till för att publiken skall få höra dessa verk live. Musik skrivs för att höras. Det är viktigt att vi här har en utmärkt orkester som i bästa tänkbara omständigheter kan erbjuda konstupplevelser åt alla. Att få höra musik tillsammans med andra är en stor upplevelse. Det vore synd om musik kunde avlyssnas endast från skiva. Att publiken sitter på stället innebär inte alls att den vore passiv. Såväl musiker som publik deltar i ett framförande tillsammans. KARINA GAUVIN Sopran Karina Gauvin (f. 1966) är född i Quebec, Kanada. Hon kallas för Barockmusikens drottning och faktum är att repertoaren innehåller verk av framförallt barocktonsättare och 1900-talstonsättare i stil med Britten medan ex. operor av Verdi och Puccini helt saknas. Gauvins idoler är framförallt Händel och Mozart, vilkas operor hon sjungit i världens ledande musikstäder. Som konsertsångerska har hon uppträtt med bl.a. Chicagos symfoniorkester, New Yorks filharmoniker och Akademie für Alte Musik Berlin i Bachs kantater och passioner, Mahlers symfonier och Mozarts mässor. Hon har gjort över 40 inspelningar. År 2011 uppträdde Gauvin på Åbo musikfestspel. KATIJA DRAGOJEVIC Den svenska mezzosopranen Katija Dragojevic (f. 1970) debuterade år 2000 på La Monnaie i Bryssel i Janáčeks Testamentet. Samma år uppträdde hon på Nobel-galan i Stockholm. Som operasångerska har hon uppträtt på bl.a. La Scala och Covent Garden och övriga stora europeiska operahus. I hennes konsertrepertoar finner man bl.a. Bachs Magnificat och Mahlers Des Knaben Wunderhorn. Hon har varit i solist i Mozarts c-mollmässa tillsammans med bl.a. Bayerns radions symfoniorkester och Paris orkester. Den finländska publiken har lärt känna Dragojevic då hon uppträtt på Nationaloperan: år 2011 sjöng hon titelrollen i La Cenerentola, år 2017 i Carmen. Följ Katija Dragojevic på 23

24 JUSSI MYLLYS Tenor Jussi Myllys (f. 1978) har i redan över tio års tid gjort en internationell karriär med fokus på framförallt Mozarts operaroller. Han gjorde sin internationella debut på Komische Oper Berlin som Don Ottavio i Don Giovanni, och som medlem av Frankfurts operas solistkår sjöng han bl.a. Belfiore i La finta giardiniera. På Deutsche Oper am Rhein sjöng Myllys Belmonte i Enleveringen ur seraljen och Ferrando i Cosi fan tutte. I Finland har Myllys uppträtt på bl.a. Nyslotts operafestspel och Nationaloperan. Han har sjungit som solist tillsammans med HSO i Beethovens nia år 2013 och i Mozarts Requiem år KRISTIAN LINDROOS Baryton Kristian Lindroos (f. 1990) har gett liedkonserter och sjungit i operauppsättningar i Italien, bl.a. i Florens, Milano och Martina Franca. Han är sångare i tredje generationen men upplever inte stress på grund av det. År 2016 berättade han för YLE: Jag har själv valt det här yrket efter att jag 15 år gammal började lyssnade på farfars inspelningar. Då ville jag bli tenor, såsom han. Så gick det ju inte. Lindroos är erfaren även som konsertsolist. Efter segern i Villmanstrands sångtävling år 2016 uppträdde han med Sinfonia Lahti i Händels Messias. Året därpå sjöng han med RSO på Helsingfors festspel i Väinö Raitios Prinsessan Cecilia. Lindroos har uppträtt med HSO senast år MUSIKHUSETS KÖR Musikhusets kör grundades hösten 2011 på initiativ av dirigenterna Hannu Lintu, Jukka-Pekka Saraste och John Storgårds. Musikhusets kör är en ca 90 personer stark symfonikör som vid behov kan uppträda som även antingen en mans- eller damkör. Musikhusets kör samarbetar med Musikhusets huvudaktörer Helsingfors stadsorkester, Radions symfoniorkester och Sibelius- Akademin. Tonsättare Tapani Länsiö var körens konstnärliga ledare I januari 2017 tog Nils Schweckendiek och lektor Jani Sivén över. Kören består av passionerade amatörsångare. Repertoaren består huvudsakligen av symfoniska kör- och orkesterverk. Repertoaren planeras långsiktigt, i samarbete med Helsingfors stadsorkester och Radions symfoniorkester. Under år 2018 uppträder Musikhusets kör med orkestrarna i sammanlagt tretton konserter. 24

25 Körens a cappella-repertoar består av musik skriven för stor kör. Kören ger en egen a cappella-konsert i mars 2018 i Musikhusets konsertsal. På palmsöndagen framförs Rachmaninovs Vigilia under ledning av Nils Schweckendiek. Musikhusets kör konserterar huvudsakligen i Musikhuset. Den har dock uppträtt på även bl.a. Orgelnatt och aria-festivalen i Esbo, Åbo musikfestspel och Ekenäs sommarkonserter. Musikhusets kör välkomnar nya sångare i sina led. Information om inträdesprov finner man på webbsajten HELSINGFORS STADSORKESTER Helsingfors stadsorkester är grundad år 1882 och är därmed den kontinuerligt längst verksamma orkestern i Norden. Ensemblen bestod till en början av 36 musiker. Idag består orkestern av 102 fast anställda musiker. Den konserterar årligen för över lyssnare. Under orkesterns fem första årtionden var dess chefdirigent dess grundare, Robert Kajanus uruppförde orkestern majoriteten av Jean Sibelius symfoniska produktion under tonsättarens egen ledning. Senare har stadsorkestern letts av bl.a. Paavo Berglund, Okko Kamu, Leif Segerstam och John Storgårds. I början av september 2014 valdes Susanna Mälkki till orkesterns nästa chefdirigent. Mälkki inledde sin period som orkesterns chefdirigent hösten 2016 och fortsätter fram till våren År 2011 började stadsorkestern konsertera i sin nya hemsal i Musikhuset i Helsingfors. Orkestern ger årligen konserter och gör regelbundet konsertturnéer utomlands. Den första konsertresan riktades världsutställningen i Paris sommaren Orkestern har turnerat i Europa samt bl.a. fyra gånger i Förenta Staterna och Japan. Den var den första finländska symfoniorkester som turnerade i Sydamerika. HSO har blivit uppmärksammad för sina skivinspelningar. Flera av dem har tilldelats pris och bl.a. Grammy-nomineringar. 25

26 JEAN SIBELIUS Rakastava Jean Sibelius ( ) spent 19 years working on his Rakastava (The Lover) suite based on archaic Finnish lyric poetry from the Kanteletar before arriving at the fourth version, scored for string orchestra, triangle and timpani, most often performed. The first version was for male choir. Sibelius regularly performed the suite after its premiere at a concert by the Helsinki Philharmonic Society in The first movement, The Lover, is closest to its folk origin and paints a portrait of the lover as a distant drumroll sows a seed of doubt in his mind. The Path of the Lover creates an impression of movement as he speeds to his tryst. Six soft tings on the triangle indicate his arrival. Good Night - Farewell is the longest movement and falls into three sections. The restless middle one describes the lovers parting and the closing section catches the pain at taking leave of the beloved. WOLFGANG AMADEUS MOZART Mass in C Minor Great Throughout the 1770s, while in the service of the Archbishop of Salzburg, it was the duty of Wolfgang Amadeus Mozart ( ) to compose music suitable for performance in church. This amounted mainly to short masses that afforded their composer little pleasure. Then in 1780, having been dismissed from his post, he said goodbye to Salzburg and went to live in Vienna. There he composed the great Mass in C Minor that was, somewhat surprisingly, premiered in Salzburg in It would appear to have been intended as a gift for the woman, Constanze, he intended to marry and to appease his father, who was against the marriage. Maybe to impress her future father-in-law, Constanze was allowed to sing the soprano part. Leopold Mozart was not, however, impressed, or so it seems, since he never forgave his son for marrying without his consent. His split with Salzburg marked a turning point for Mozart in both his private life and his music. In Vienna, he made the acquaintance of aristocrats, Masons and impresarios. He came across English and German copies of contrapuntal works by Bach and Handel already deemed antiquated; they nevertheless left their mark on his own style. The C Minor Mass, looking back to the Baroque, is regarded as a tribute to Handel in particular and its Gloria plainly borrows from Handel s Messiah. Mozart s Great Mass was unlike anything else composed for the church at that time, for the Bishop and Archduke Joseph II demanded church music that was light, spoke to the masses and 26

27 spared its listeners by lasting not more than half an hour. Mozart broke almost all the rules in a Mass lasting an hour; even so it is sketchy in places, some of the parts are missing, and it has no Agnus dei - a traditional element of the Mass. The reasons for this are not known. Even so, it is a sublime, monumental work incorporating operatic coloratura and Baroque polyphony. The edition made by H.C. Robbins keeping as faithfully as possible to Mozart s intentions is the one we are to hear tonight. SUSANNA MÄLKKI A conductor born and bred in Helsinki, Susanna Mälkki grew up to the accompaniment of the Helsinki Philharmonic Orchestra. In 2004 she received her first invitation to conduct the orchestra of which she would become Chief Conductor in autumn Her path to the conductor s podium passed through the cello classes of the Sibelius Academy and the Edsberg Institute in Stockholm, however, and the position of principal cellist in the Gothenburg Symphony Orchestra. She made her conducting breakthrough in 1999, at the Helsinki Festival, and her first regular conducting appointment was as Artistic Director of the Stavanger Symphony Orchestra. Her Music Directorship of the celebrated Ensemble Intercontemporain ( ) established her as a profound interpreter of music of the present day. Susanna Mälkki has conducted the world s finest orchestras. She makes her debut at the Vienna State Opera this season and takes over as Principal Guest Conductor of the Los Angeles Philharmonic. Musical America voted her Conductor of the Year KARINA GAUVIN Canadian soprano Karina Gauvin is equally at home in Baroque and 20th-century repertoire yet is unusual in that she never appears in operas by Verdi or Puccini. An unofficially crowned Queen of Baroque opera, she is known particularly for her performances worldwide of works by Handel and Mozart, Bach cantatas and passions and Mahler symphonies. Her discography runs to over 40 titles. KATIJA DRAGOJEVIC Since making her debut in 2000, Swedish mezzo-soprano Katija Dragojevic has frequented the great European opera houses, such as La Scala, Covent Garden and La Monnaie. She has sung Mozart s C Minor Mass with, among others, the Bavarian Radio Symphony Orchestra and the Orchestre de Paris, and at the Finnish National Opera in the title roles in La Cenerentola and Carmen. 27

28 28 JUSSI MYLLYS Mozart occupies a very special place in the repertoire of Finnish tenor Jussi Myllys, who made his international debut in Berlin as Don Ottavio in Don Giovanni. He has sung many Mozart roles at German opera houses and here in Finland at the Savonlinna Opera Festival and the National Opera. He was the soloist with the Helsinki Philharmonic in Beethoven s Ninth Symphony in 2013 and Mozart s Requiem in KRISTIAN LINDROOS Young Finnish Kristian Lindroos (baritone) has already distinguished himself in numerous Lieder recitals and sung opera in Italy. Winner of the prize for men in the 2016 Lappeenranta Singing Competition, he was a soloist in Handel s Messiah with the Lahti Symphony Orchestra, in Väinö Raitio s Princess Cecilia at this year s Helsinki Festival, and Beethoven s Ninth Symphony this spring. THE HELSINKI MUSIC CENTRE CHOIR Founded in autumn 2011 on the initiative of conductors Hannu Lintu, Jukka-Pekka Saraste and John Storgårds, the Helsinki Music Centre Choir of about 90 singers can, as required, regroup from a symphony to a male, female or chamber choir. It works in partnership with all the main Helsinki Music Centre occupants: the Helsinki Philharmonic Orchestra, the Finnish Radio Symphony Orchestra and the Sibelius Academy. Its Artistic Director was composer Tapani Länsiö from its formation until the beginning of 2017, when he handed over to Nils Schweckendiek and Jani Sivén. The members of the choir are amateurs with a passion for singing. The HMCC repertoire, planned jointly by the Helsinki Philharmonic Orchestra and the Finnish Radio Symphony Orchestra from a long-term perspective, consists primarily of symphonic choral and orchestral works. In 2018, the Choir will appear with an orchestra at a total of 13 concerts. It also performs a cappella works for large choir, and it will be giving an unaccompanied concert of its own at the Helsinki Music Centre Concert Hall in March Conducting the performance of Rachmaninoff s All-night Vigil on Palm Sunday will be Nils Schweckendiek. The Choir appears mainly at the Helsinki Music Centre but also at events such as the Organ Night and Aria festival in Espoo, the Turku Music Festival and the Ekenäs Summer Concerts. The Helsinki Music Centre Choir is recruiting more singers. For details of auditions see

29 THE HELSINKI PHILHARMONIC ORCHESTRA The Helsinki Philharmonic Orchestra, the first professional symphony orchestra to be founded in the Nordic countries, has been operating without a break for 135 years. It has grown from a band of 36 players to an orchestra of 102 regular members giving concerts attended by a total audience of a good 100,000 a year at the Helsinki Music Centre and abroad. Between 1892 and 1923 the HPO gave the first performances of almost all the symphonic works by Jean Sibelius with the composer himself conducting. The HPO s founder and first Chief Conductor Robert Kajanus was succeeded by Paavo Berglund, Leif Segerstam and John Storgårds. Conductor Susanna Mälkki was appointed the next chief conductor of the Helsinki Philharmonic Orchestra in autumn She began in her position as Chief Conductor in autumn 2016 and continues until spring Works by Sibelius and Rautavaara have featured on the highlyacclaimed discs made by the HPO. The disc of songs by Sibelius, featuring soprano Soile Isokoski and Leif Segerstam, was awarded the MIDEM Classical Award in Cannes in 2007, and Towards the Horizon, disc containing music by Einojuhani Rautavaara under the baton of John Storgårds, the Gramophone Award in HKO SCREEN #hkoscreen SUORA LÄHETYS / DIREKTSÄNDNING / LIVE BROADCAST YLE RADIO 1 & YLE.FI/KLASSINEN Katsottavissa netissä 30 päivän ajan konsertin jälkeen. Se på nätet i 30 dagars tid efter konserten. Watch on demand for 30 days after the concert. 29

30 30 I VIULU I VIOLIN Pekka Kauppinen I Jan Söderblom I Satu Savioja II Eija Hartikainen Katariina Jämsä Maiju Kauppinen Kati Kuusava Helmi Kuusi Ilkka Lehtonen Jani Lehtonen Anna Malmivirta Kari Olamaa Erkki Palola Kalinka Pirinen Petri Päivärinne Elina Viitasaari Elina Lehto ** Anna Vähälä ** II VIULU II VIOLIN Anna-Leena Haikola 4 Ari Vilhjalmsson 4 Heini Eklund 6 Teija Kivinen 7 Satu Alanko-Rautamaa Teppo Ali-Mattila Silja Fontana Matilda Haavisto Linda Hedlund Anna-Kaisa Oravisto Siiri Rasta Krista Rosenberg Mirjam Suomisto-Vallbacka Heikki Tamminen Osmo Vallbacka Eva Ballaz ** Terhi Ignatius ** Pia Sundroos ** ALTTOVIULU ALTVIOLIN VIOLA Atte Kilpeläinen 4 Torsten Tiebout 4 Petteri Poijärvi 6 Tuula Saari 7 ** Aulikki Haahti-Turunen Tuomas Huttunen Kaarina Ikonen Tiila Kangas Veikko Lipponen Carmen Moggach Lotta Poijärvi Markus Sallinen Heikki Vehmanen Anu Airas ** Elina Heikkinen ** Maarit Holkko ** Silja Salorinne ** SELLO CELLO Tomas Nuñez-Garcés I Tuomas Ylinen I Kari Lindstedt II Jaani Helander Mathias Hortling Veli-Matti Iljin Jaakko Rajamäki Ilmo Saaristo Markus Hallikainen ** Aino-Maija Riutamaa de Mata ** KONTRABASSO KONTRABAS DOUBLE-BASS Mikko Moilanen 4 Ville Väätäinen 4 Callum Jennings 4 ** Jiri Parviainen 6 Tuomo Matero 6 * Paul Aksman Eero Ignatius Martti Pyrhönen Adrian Rigopulos Viktor Varga ** HUILU FLÖJT FLUTE Päivi Korhonen 4 Elina Raijas 5 Tapio Laivaara Katja Ceder ** Pikkolo Piccolo Jenny Villanen OBOE Hannu Perttilä 4 Jussi Jaatinen 5 Nils Rõõmussaar 5 * Englannintorvi Cor Anglais Paula Malmivaara KLARINETTI KLARINETT CLARINET Osmo Linkola 4 Anna-Maija Korsimaa 5 Es-klarinetti E Flat Clarinet Petteri Kivioja Bassoklarinetti Bass Clarinet Heikki Nikula

31 FAGOTTI FAGOTT BASSOON Markus Tuukkanen 4 Mikko-Pekka Svala 5 Kontrafagotti Contrabassoon Noora Kärnä Erkki Suomalainen KÄYRÄTORVI VALTHORN HORN Ville Hiilivirta 4 Mika Paajanen 4 Sam Parkkonen 6 Miska Miettunen Sakari Niemi Joonas Seppelin Antti Nisula ** TRUMPETTI TRUMPET Pasi Pirinen 4 Thomas Bugnot 5 Alfonso Cantó Ramón Mika Tuomisalo PASUUNA BASUN TROMBONE Valtteri Malmivirta 4 * Jussi Vuorinen 5 * Anu Fagerström Bassopasuuna Bass Trombone Tom Bildo Niklas Larsson ** TUUBA TUBA Petri Keskitalo 4 PATARUMMUT TIMPANI Tomi Wikström 4 Mikael Sandström 5 LYÖMÄSOITTIMET SLAGINSTRUMENT PERCUSSION Xavi Castelló Aràndiga 4 Pasi Suomalainen 5 HARPPU HARPA HARP Anni Kuusimäki 4 Minnaleena Jankko 5 ORKESTERI- JÄRJESTÄJÄT ORKESTER- INSPICIENTER STAGE MANAGERS Mikko Aspinen Matti Tähkävuori I / II / III * ** KONSERTTIMESTARI / KONSERTMÄSTARE / LEADER SOOLOSELLISTI / SOLOCELLIST / PRINCIPAL CELLIST ÄÄNENJOHTAJA / STÄMLEDARE / SECTION PRINCIPAL VUOROTTELEVA ÄÄNENJOHTAJA / ALTERNERANDE STÄMLEDARE / ASSOCIATE PRINCIPAL VARAÄÄNENJOHTAJA / VICESTÄMLEDARE / SUB-PRINCIPAL III SOITTAJA / MUSIKER / PLAYER VAKITUISEN SOITTAJAN TILAPÄINEN TEHTÄVÄ / ORDINARIE MUSIKERS TILLFÄLLIGA UPPGIFT / TEMPORARY POSITION, REGULAR PLAYER MÄÄRÄAIKAINEN KIINNITYS / TIDSBUNDET ENGAGEMANG / TEMPORARY PLAYER 31