Tutkimuksellinen oppiminen CAIMeR- teorian valossa

Transkriptio

1 Tutkimuksellinen oppiminen CAIMeR- teorian valossa Käytännönope;ajakoulutus Vaasa VTM Yliopistonope;aja Anu- Riina Svenlin anu- Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

2 IF YOU CHANGE THE WAY YOU LOOK AT THINGS, THE THINGS YOU LOOK AT CHANGE.

3 Esityksen sisältö - Lyhyt oppimäärä kriimsestä realismista ja CAIMeR- teorian esi;ely - Teorian soveltaminen oman työn/ sosiaalityön käytäntöjen tutkimiseen ja opiskelijan ohjaukseen

4 Tulokulma Sovellan teoriaa väitöskirjatutkimuksessani tukiperhetoiminnan tutkimiseen Pyrkimys tuo;aa selityksiä ja vastauksia siihen, miten ja miksi vaikutukset sosiaalityössä syntyvät Lähestyy sosiaalityön asiakastyötä kokonaisvaltaisesq ja pyrkii pilkkomaan asiakasprosessin ja sitä ympäröivän toimintaympäristön osiin ja uudeksi kokonaisuudeksi Mahdollisuus hyödyntää teoriaa osana ohjaussuhteessa ja asiakastyön arvioinnissa myös yhdessä asiakkaan kanssa!

5 CAIMeR- teorian tausta (1) Björn Blom & Stefan Morèn (2007, 2010, 2011) Umeå universitet 2002: Vi vill bli kunskapsbaserade hjälp oss! 2 vuoden yhteistyöprojekq Miten dokumentoida tehtyä työtä, erityisesq sen sisältöä ja tuloksia/vaikutuksia? a# höja sin kunskapsnivå genom a# lära sig från den egna prak9ken

6 CAIMeR- teorian tausta (2) Myöhemmin yhteistyöprojekq Uumajassa, KRUT - yksikön kanssa (behandling av socialt utsa;a ungdomar) Tavoi;eena kehi;ää jatkuva työn dokumentoinnin tapa, jonka avulla toimintaa voidaan kehi;ää ja työntekijöiden osaamista voidaan vahvistaa historia av framgångsrikt socialt arbete

7 Vi bestämde a# 9llsammans gå på djupet och dyka under verklighetens empiriska yta

8 Musta vai läpinäkyvä laaqkko? Menetelmien/työtapojen/intervenQoiden välillä on merki;ävä yhteys à TIETO SIITÄ ETTÄ JOKU MENETELMÄ ON PAREMPI KUIN TOINEN mihin Qeto rii;ää? Jos halutaan Qetää, miten ja miksi menetelmän sisältö ja kontekstuaaliset tekijät vaiku#avat vaikutusten syntymiseen, tarvitaan toisenlaista Qetoa à mentävä syvemmälle pinnan alle

9 KriiMnen realismi lyhyt oppimäärä (1) Metateoria: mistä todellisuudessa on kyse ja miten siitä voidaan saada Qetoa Perusta sille, minkä pui;eissa ilmiöitä tulkitaan ja selitetään (Danemark ym. 2002) Oppi- isä: Roy Bhaskar (1975) A Realist Theory of Science Margaret S. Archer (, 1995, 2003, 2007) Tieteen keskeisiä tutkimuskohteita ovat ilmiöitä aikaansaavat ja muokkaavat mekanismit ja rakenteet Sosiaalityölle kr tarjoaa kokonaisvaltaisen filosofian todellisuudesta, Qedosta ja Qetämisestä (Pekkarinen & Tapola- Haapala 2009)

10 KriiMnen realismi lyhyt oppimäärä (2) Lähtökohdat: Uskotaan, e;ä empiirisesq havai;avien ilmiöiden lisäksi myös havaintojemme ulkopuolella olevaa maailmaa voidaan tutkia ja tehdä näkyväksi Todellisuus on jakautunut 3 tasoon (engl. domain) Lisäksi erotetaan fyysinen, kemiallinen, biologinen, psykologinen ja sosiaalinen kerrostuma, jotka myös vaiku;avat ja ovat suhteessa toisiinsa = todellisuuden kerrostuneisuus Sosiaalisten rakenteiden vaikutus yksilöiden elämään

11 KriiMnen realismi lyhyt oppimäärä (3) Reaalinen (real): kaikki se, mikä on olemassa riippuma;a siitä, ymmärrämmekö tai havaitsemmeko tätä vai emme rakenteita, voimia (mekanismeja), joita voidaan tai ei voida havaita

12 KriiMnen realismi lyhyt oppimäärä (4) Aktuaalinen (actual): koostuu tapahtumista, jotka reaaliseen alaan kuuluvat mekanismit laukaisevat, voidaan havaita tai ne voivat jäädä havaitsema;a

13 KriiMnen realismi lyhyt oppimäärä (4) Empiirinen ala (empirical): kytkeytyy havaintoihin ja kokemuksiin, tällä alalla voidaan tehdä havaintoja, kokea, kerätä tutkimusaineistoa ja panna teorioita täydäntöön

14 GeneraQiviset mekanismit Fokus siirtyy empiirisesq havai;avista tapahtumista generaqivisten mekanismien hahmo;amiseen hypoteesien tekemistä GeneraQiviset mekanismist ovat silq aina olemassa potenqaalisina ja suuntauksina ne edelly;ävät otollisia olosuhteita/ otollista konteksqa

15 Sivistyssanakirjan määritelmä mekanismi (taivutus: mekanismi/a, - lla jne.) toistensa suhteen liikkuvien osien yhdistelmä, joka saa aikaan tai väli;ää Qetyn liikkeen, koneisto. esim. Ikkunan sulkumekanismi. Kuvaannollinen esim. Vallankäytön mekanismit. johonkin vaiku;avasta, jotakin aiheu;avasta säännönmukaisesta tapahtumasarjasta. esim. Psykologinen mekanismi. Hinnanmuodostuksen mekanismit. Lääkkeen vaikutusmekanismi. Ihmisen puolustus- ja sopeutumismekanismit. (Filosofia) käsitys jonka mukaan kaikki olevainen on mekaanisten lakien alaista.

16 GeneraQiviset mekanismit Sosiaalityössä keskiössä ovat sosiaaliset mekanismit Sosiaalinen mekanismi muodostuu kolmesta osasta: Voima + Vuorovaikutus + Rakenne

17 Mekanismi = voimat + vuorovaikutus + rakenne Voimat rakentuvat syistä, moqiveista, harkinnasta ja valinnoista ja vuorovaikutuksesta, jossa ne väli;yvät ihmiseltä toiselle ihmisen aikomuksellisuus

18 Vuorovaikutus + Voimat väli;yvät ja akqvoituvat vuorovaikutuksessa mu;a myös eri rakenteiden kau;a Kirjallinen, suullinen, nonverbaalinen viesqntä, kosketus, läheisyys

19 Rakenne + Rakenne esim. sosiaaliset rakenteet, rooliodotukset, sukupuoli, hierarkkinen asema, materiaaliset rakenteet: puhelin, asiakirja jotka ovat myös osa mekanismia

20 Shakin peluu The above can, in principle, be exemplified by describing the course of events in a game of chess. Player A moves a piece (an event that for player B becomes a cause), which compels player B to think (consider) how the next move will be made. Player B really wants to win this game (mo9ve) and decides (chooses) to push forward a stronger piece (an event that becomes a cause for player A), and so forth. Thus, a chain of causes, moqves, consideraqons, choices and interacqons consqtutes the mechanism.

21 Eli mekanismit ovat Voimia, jotka vaiku;avat ja akqvoituvat sosiaalityön käytännöissä Yhdistelmä erityyppisiä voimia: syitä, moqiveja, harkintaa, valintoja ja sosiaalista vuorovaikutusta Olemassa potenqaalisina eri tekijöiden muodostamina yhdistelminä, mu;a niiden akqvoituminen on riippuvaista yhtä aikaa toimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta ja otollisista olosuhteista Vuorovaikutus on sekä perustava osa mekanismia e;ä sen väli;ävä olosuhde

22 Mekanismien tunnistaminen Mikä sai liikkeen aikaiseksi? Millaisesta tapahtumien sarjasta on kyse? AnalyyMnen kysymys, johon empiria ei anna suoraan vastausta Voi olla juuri se piilevä systemaqikka, looginen rakenne, jonka mukaan esimerkiksi kaikki nuoret pyritään kohtaamaan nuorisoasemalla?

23 Miksi voisi olla kiinnostavaa, hyödyllistä opiskelijan ohjauksessa? Avaa mahdollisuuden tarkastella ja jäsentää asiakastyön tapahtumia pintaa syvemmältä Haastaa ohjaajan ja opiskelijan yhdessä pohqmaan omia käsityksiä siitä, miksi toimin asiakkaan kanssa Qetyllä tavalla, millaisia vaikutuksia sillä on, miten asiakas reagoi jne. mitä oikeastaan teen, miten toimin?

24 Ensimmäinen pysäkki Millaisia ajatuksia viriää? Millaisia näkymiä mielissänne avautuu? Esimerkkejä sosiaalityön mekanismeista?

25 Blom & Morèn: Tavoite à Jo;a sosiaalityötä voidaan arvioida on oltava käsi;eelliste;y ymmärrys eli teoria siitä, mikä merkitys toiminnan/työn sisällöllä ja kontekstuaalisilla tekijöillä on vaikutusten syntymiseen. ArvioinQ, kehi;ämistyö ja sosiaalityön teoria kietoutuvat QiviisQ yhteen (Blom & Morèn 2007) PUNAINEN LANKA

26 Millaista Qetoa tarvitsemme, jos haluamme luoda toisenlaista Qetopohjaa sosiaalityöhön? Blom & Moren (2007) 1) Kunskap on innehållet i insatserna: vrt. käsikirjaan perustuvat työmenetelmä tai asiakastyö yleensä, vuorovaikutus TYÖN SISÄLTÖ: miten asiakkaan kanssa toimitaan, miten ollaan vuorovaikutuksessa? a# utveckla e# språk som går utöver metodbegreppens standardiserade anspråk och som förmår fånga dynamiken i insatserna

27 Jatkuu 2) Kunskap om resultat/effekter (främst i klienternas liv): voidaan määritellä yhteiskunnallisten odotusten pohjalta ( päihtee;ömyys ), mu;a myös asiakkaiden omien toiveiden pohjalta, Tarvitaan dokumentoitua Qetoa toiminnan vaikutuksista niin pinnallisista kuin syvävaikutuksista Tuloksia/vaikutuksia arvioidaan yleensä suhteessa ennalta määriteltyihin vaikutuksiin: vaikutus syntyy tai ei synny prosessista riippuma;a Vrt. vaikutusten syntyminen prosessina, osatulosten syntyminen ja vaikutus prosessiin avoimuus sille, e;ä vaikutukset voivat näy;äytyä eri tavoin Tai si;en tuloksia/vaikutuksia ei edes osata nimetä tai tunnistaa?

28 Jatkuu 3) Kunskap om hur resultaten uppstår som en följd av insatserna och dess kontextualla villkor: 1 ja 2 dokumentoinnin pohjalta tehdään johtopäätöksiä ja muodostetaan teorioita siihen, millaisia kausaalisuhteita toiminnan sisällön ja kontekstuaalisten olosuhteiden ja tulosten välillä on à koh9 mekanismeja à AmmaMlaiset saavat Qetoa siitä, miten kanna;aa toimia, mitä valita ja miten toiminta vaiku;aa à paikallisesq tuote;u teoria

29 Mitä tarvitaan? Dokument udfrån: tutkijat, yliopistot, projekqt, arvioinnit Dokument inifrån: sosiaalityöntekijät, asiakkaat, opiskelijat Yksilötasolla tehtyä dokumentoin9a peilataan ryhmätasolla tai koko toiminnan tasolla

30 Avuksi CAIMeR- teoria Teorian käy;äminen perustuu siihen, e;ä se tarjoaa käsi;eellisen kehyksen, jonka avulla voidaan tehdä teorialähtöistä dokumentaaqota tai teorialähtöistä analyysia dokumenteista ja saada uu;a Qetoa toiminnan sisällön ja vaikutusten välisistä suhteista Kuvastaa kaikkia niitä keskeisiä ominaisuuksia, jotka ovat tyypillisiä systeemille nimeltä yksilö- ja perhekeskeinen sosiaalityö konteksqsta riippuma;a

31 Käsitekar;a Contexts - konteksqt Actors - toimijat IntervenQons sisältö/toiminta Mechanisms - mekanismit Results tulokset ja vaikutukset (Blom & Morèn 2009, )

32 Context = Toimintaympäristö ja sen eri tasot Yhteiskunnallinen ja kul;uurinen konteksq Asiakkaan elämismaailma Tuen tarjoamisen konteksq KonteksQmekanismit: vaiku;avat sekä asiakaan elämänqlanteeseen e;ä asiakastyön edellytyksiin yleensä

33 Actors = Toimijat Ketkä kaikki ovat osallisina muutosprosessissa ja millainen on heidän ihmis- ja yhteiskuntanäkemyksensä ja näkemys sosiaalityöstä? Ensisijaiset toimijat: sosiaalityöntekijä Asiakas itse Muut toimijat, viralliset ja epäviralliset

34 IntervenQons Insatser = työn sisältö, se mitä tehdään, miten toimitaan Sosiaalityöntekijän toiminta Asiakkaan toiminta Muiden toimijoiden toiminta

35 Mekanismer = mekanismit, jotka vaiku;avat ja akqvoituvat tuen tarjoamisen konteks7n sisällä/asiakassuhteessa - Sosiaaliset tuen tarjoamisen mekanismit - Sosiaalispsykologiset mekanismit - Psykologiset mekanismit - Sijaitsevat todellisuuden eri kerrostumissa - Ovat vuorovaikutuksessa keskenään

36 Resultat = tulokset ja vaikutukset (asiakkaan elämässä) - Tulokset: mitä asiakas on saanut, myönne;y toimeentulotuki, suunnitelman laaqminen - Vaikutukset - Pinnalliset: yleiset/erityiset, prosessivaikutukset - Syvälliset: yleiset/erityiset

37 Toinen pysäkki Millainen on ensivaikutelma käsitekartasta? Miten sitä voisi käy;ää?

38 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ Sosiaalityöntekijä/opiskelija käy;ää CAIMeR- teoriaa kerätäkseen Qetoa oman asiakastyönsä arvioimiseksi yksi;äisestä asiakkaasta tai koko toimiston työtavasta DokumentoinQprosessi toimii linkkinä teorian ja käytännön välillä ja analyysin pohjana Käsi;eet ohjaavat Qedon keräämistä mihin huomio tulee kohdistaa? KonteksQmekanismit ja tuen tarjoamisen mekanismit à Aineistoa mekanismien tunnistamiseksi kootaan empiirisiä ilmauksia, jotka sisältävät empiirisen vii;een johonkin mekanismiin, kirjoitetaan muisqin omia pohdintoja mahdollisesta mekanismeista Mahdollisimman rikas dokumentaaqo! Vaikutukset à framväxande resultat

39 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ Valitaan yksi;äinen case: miksi MaM Virtasen kanssa kävi näin? Kootaan useampi pieleen mennyt case tai eri;äin onnistunut case, joista voidaan oppia jotain yleisemmällä tasolla Kokonaisen ohjelman arvioinq (kuten tukiperhetoiminta)

40 TAI VAIN YKSI PALA Vko 1: opiskelija jäsentää akqivisesq sitä, millaisessa konteksqssa toimitaan, mitkä asiat näy;äytyvät asiakkaan elämismaailmassa. Vko 2: ketkä kaikki toimijat ovat tyypillisesq mukana asiakasprosessissa? Mitä he tekevät? Vko 3: Toiminnan sisältöön pureutuminen jne vuorovaikutuksen pilkkominen

41 Esimerkki mekanismin tunnistamista Pyrin vahvistamaan myönteisiä, toimivia asioita nuoren elämässä, välitän uskoa ja toivoa muutokseen Mielestäni hänen tarvitsisi löytää uusia tapoja ilmaista tunteita ja tarpeitaan, hänen tarpeensa tulisi kohdata, tarvitaan myös rajoja, jo#a ei tarvitse käy#ää väkivaltaa, huumeita, silloin kokee tulleensa väärinymmärretyksi Minusta on tärkeää työskennellä samaan aikaan monella tasolla ja o#aa mukaan nuorelle tärkeitä ihmisiä

42 Mitä yritetään tehdä? Tyypillinen tapa, joilla selitetään nuorten kanssa tehtävää työtä on, e;ä herätetään nuoressa vastakaikua ja työntekijällä on mahdollisuus ak9voida vastakaiku (gensvar) Tavoi;eena on, e;ä nuori o#aa itse vastuuta omasta toiminnastaan Esim. kehutaan, sitä minkä nuori on hoitanut, seurataan sitä, miten nuori on o;anut asioita hoide;avaksi, mikä au;oi asian hoitamisessa tai kuka, minkä eteen haluat e;ä me täällä tehdään yhdessä töitä Ratkaisukeskeinen työote sopi tälle nuorelle tosi hyvin

43 Pureudutaanpa vielä tarkemmin Mitä ihan konkreelsesd tehdään? AkQvoidaan nuoren kaikki aisqt Kuunteleminen (keskustelu) Katsominen (kirjoitustaulu) Tekeminen (koqtehtävä, harjoitukset) Puhuminen (tekniikka, saada nuori sanomaan ) Tunteet (hieronta, kosketus, kä;ely, nuorta puhu;eleva fyysinen ympäristö)

44 Ehdotus yhdeksi sosiaalityön mekanismiksi Vastakaikumekanismi gensvarsmekanism Sosiaalityössä tarjo;ava tuki on asiakkaan ja työntekijän yhteises9 rakentama: sosiaalityöntekijä tarjoaa vaihtoehtoja ja mahdollistaa asioita (ideoita, resursseja) ja asiakas realisoi mahdollisuudet Sosiaalityön vaikutukset eivät synny suoraan toiminnan seurauksena, vaan väli#ynees9 asiakkaan valmiuksien ja pohdintojen seurauksena mikä on asiakkaan toimintaa Oleellista on tällöin, kiinni;ää huomiota siihen, miten asiakas vastaa, mihin asiakas tar;uu, mihin ei

45 Esimerkkejä muista mekanismeista: haastemekanismi Sosiaalityöntekijä väli;ää asiakkaalle systemaamsesq ehdotuksen ja käskyn : Toimintasi on kestämätöntä, on muita vaihtoehtoja. Samaan aikaan vahvistetaan ihmisen olemassaolo: Sinä olet arvokas, sinulla on kykyjä muu#aa elämääsi à näy;äisi viri;ävän asiakkaassa voimia muutokseen ryhtymiseksi ja riskin o;amiseksi

46 Esimerkki Ensimmäisen kerran Liisa oli tekemisissä lastensuojelun kanssa ollessaan 15- vuoqas. Jo silloin oli selvää, e;ä Liisan elämässä oli jokin pielessä. Mu;a ei Liisa itse eikä sosiaalityöntekijä pystyneet määri;elemään ongelmaa. VaadiMin kolme vuo;a suhteen luomistyötä ja luo;amuksen rakentamista ja haasteiden ase;amista, useiden eri toimijoiden suunnasta, ennenkuin Liisa itse myönsi ja ymmärsi, e;ä hänen Qlanteensa on ongelmallinen. Tämä johdonmukainen ja koko ajan ylläpide;y haastamistyö johq astei;ain siihen, e;ä Liiisan omat käsitykset Qlanteesta akqvoituivat ja ensimmäinen läpimurto oli mahdollinen: hän ymmärsi, e;ä hänen tulisi itse ponnistella muutoksen eteen.

47 Riskino;omekanismi Asiakas o;aa aina riskin, kun joutuu valitsemaan muutoksen tai ei- muutoksen Myös sosiaalityöntekijälle toimenpiteen valinta on aina riski, koska tuloksesta ei voi olla varma esimerkiksi silloin, kun kokeilen jotain uu;a B&M:n analyysin perusteella näy;ää vahvasq siltä, e;ä luo;amus sosiaalityöntekijään on edellytys sille, e;ä muutoshaaste otetaan vastaan

48 Esimerkki Sven on käy;änyt huumeita useiden vuosien ajan. Hän asuu Anitan ja vastasyntyneen ty;ärensä kanssa. Svenin elämäntyyli on ollut vahingollista perheen elämälle. Mu;a huumeiden jä;äminen on kuin hyppy tuntema;omaan uskaltaako o;a riski ja aloi;aa uusi elämä? Hänen epäluo;amuksensa viranomaisiin on syntynyt pitkän ajan kuluessa. Tästä syystä sosiaalityöntekijöiden tarjoukset kaikuivat tyhjille seinille. Mu;a kasvava luo;amus yhteen sosiaalityöntekijään ja pariin läheiseen ihmiseen, heräm astei;ain Svenissä halun o;aa riskin ja katkaista siteet enqseen elämään. Kielsin systemaamsesq sen, e;ä elämäntyylini vaikum perheeni elämään. Ja pahinta mitä Qesin olisi perusruotsalainen elämä. Mu;a jälkeenpäin olin yllä;ynyt ja iloinen siitä, e;ä uskalsin o;aa riskin ja e;ä kävin niin kuin kävi, koska prosessin aikana olin sokea eikä minulla ollut mitään mihin verrata. Uusi elämä on luotava itse ja tosiallisesq se on väl;ämä;öntä, tärkeintä oli kuitenkin, e;ä oqn riskin ja jäqn vanhan elämän vaikka uusi elämä näym lähinnä vain mahdollisuudelta.

49 Roolin yli;ämisen mekanismi Sosiaalityöntekijälle ja asiakkaalle annetut roolit: avuntarjoaja ja avun vastaano;aja Sosiaalityöntekijä ja asiakas eivät kuitenkaan kohtaa pelkästään muodollisissa rooleissaan, vaan myös ihmisinä Sosiaalityöntekijä liikkuu viranomaisroolin, ammamlaisen roolin ja oman itsensä roolin välillä, jotka tarjoavat erilaisia voimia asiakkaan kohtaamiseen liike roolien välillä, mu;a ei niihin jääminen

50 Roolin ylinämisen mekanismi Mitä työhuoneen sisustus kertoo minusta ihmisenä ja persoonana? Kirjojen lukeminen Keitän aina asiakkaalle teetä Kä;elen ja sanon, e;ä kiva kun tulit Tulee olla yhdiste;y vahvaan ammaqlliseen työskentelyo;eeseen Tärkeintä on liike?

51 HUOMIOTAVAA CAIMeR- teoria ei poissulje muita teoreemsia malleja Sitä voi olla tarpeen täydentää muilla teorioilla esim. vuorovaikutusteoriat, verkostoteoriat jne. Saa vapaasq soveltaa, keski;yä vain johonkin kohtaan/kohqin à tutki ja avaa sitä käsite#ä, joka tuntuu kiinnostavimmalta muutosprosessin yleinen tunnistaminen

52 7 askelta 1) Valitse ne käsi;eet, joista olet kiinnostunut à CAIMeR- käsitekar;a 2) Miten käsi;eet näy;äytyvät toiminnassa, jota tutkit tai jonka osana olet? Onko tarve;a täydentää muilla teorioilla? 3) Suorita Qedonhankinta à työskentelyn dokumentaaqo 4) Laadi seli;ämään pyrkivä analyysi tapauksesta (3-5 sivua) 5) Tee yhteenveto analyysista (A4) 6) Kokoa yhteen useampi analyysi ja laadi niiden pohjalta uusi seli;ämään pyrkivä analyysi 7) Koko useampi CAIMeR- konfiguraaqo yhteen ja yhdistä ohjelman yleiseen kuvaukseen ohjelmateorian rekonstruoimiseksi

53 Jatkuu Lopuksi analyysin pohjalta laaditaan CAIMeR- asetelma (konfiguraqon) Laaja asetelma on usein 3-5 sivun mi;ainen teksq asiakkaan kanssa kuljetusta matkasta, jossa kuvataan kaikki kohdat erikseen à Yhteenvetoasetelma: A4 sivun mi;ainen taulukko, jota voidaan täydentää nuolilla

54 Kolmas pysäkkki Millaisia käy;ömahdollisuuksia mielessänne herää? Millaista lähestymistapaa voisit lähteä kokeilemaan? Kaappiin pöly;ymään?

55 Lopuksi Merrill (2002, 44-45) Learning is promoted when learners are engaged in solving real- world problems, when exis9ng knowledge is ac9vated as a founda9on for new knowledge, demonstrated to the learner applied by the learner, and integrated into the learner s world

56 The easiest way to be creative: Try something different, even if you don t think it will work.

57 Lähteet Blom, B. & Morèn, S. (2007) Insatser och resultat i socialt arbete. Studentli;eratur. Blom, B. & Morèn, S. (2011) Analysis of generaqve mechanisms. Journal of CriQcal Realism 10(1) Blom, B.& Morèn, S. (2010) Explaining Social Work PracQce the CAIMeR- theory. Journal of Social Work 10(1) Blom, B. & Morèn S. (2003) Explaining Human Change. On GeneraQve Mechanisms in Social Work PracQce. Journal of CriQcal Realism 2(1) Houston, S. (2010) Prising Open the Black Box. CriQcal Realism, AcQon Research and Social Work. QualitaQve Social Work Vol. 9(1) Houston, S. (2001) Beyond Social ConstrucQonism: CriQcal Realism and Social Work. BriQsh Journal of Social Work 31, Merrill, M.D (2002) First Principles of InstrucQon. EducaQonal Technology Research and Development 50(3),