KANGASNIEMEN KUNTA. Asemakaavan laajennus Salmelan alueella. Ehdotus Kirkonkylän asemakaava. Näkymä Salmelan rantasaunalta

Transkriptio

1 KANGASNIEMEN KUNTA Kirkonkylän asemakaava Asemakaavan laajennus Salmelan alueella Ehdotus Näkymä Salmelan rantasaunalta

2 Asemakaavan selostus, joka koskee 16. kesäkuuta 2017 päivättyä asemakaavakarttaa. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Kangasniemen taajaman pohjoisosassa, jonne matkaa kirkonkylän keskustasta on noin 2,5 km. Alue rajautuu idässä Salmelantiehen (yhdystie 15225), pohjoisessa ja lännessä Niirasenlahteen (Puulavesi) ja etelässä asemakaavoitettuun, väljään pientaloalueeseen. 2 Ilmakuva: Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasta käytetään nimeä Asemakaavan laajennus Salmelan alueella. Asemakaavan laajennus on ensisijaisesti vireillä seurakunnan leirikeskusalueen uudisrakentamisen mahdollistamiseksi sekä uuden asuinalueen muodostamiseksi kunnan omistaman Ropulan tilan n. 4 ha:n alueelle.

3 1.3 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.3 Sisällysluettelo 1.4 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2 Osallistaminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 3 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavoitettavan alueen maankäyttösuunnitelma 5.2 Kaavan rakenne ja perustelut Mitoitus ja aluevaraukset Kaavamerkinnät ja määräykset 6 KAAVAN VAIKUTUKSET Yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö ja liikenne 6.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 6.3 Vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja kunnan elinvoimaisuuteen 6.4 Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen

4 1.4 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) - Tilastolomake - Luontoselvitys / Enviro Oy Liito-oravaselvitys / Markku Nironen Tutkielma majoituspalveluiden sijoittumisesta/ Karttaako Vastine kaavaluonnoksesta jätettyyn palautteeseen - Kaavamerkinnät ja kaavakartta 1: TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Salmelan leirikeskuksen uudistamista on suunnittelu Kangasniemen seurakunnan sisäisenä työnä aktiivisesti ainakin vuodesta 2013 alkaen. Suunnittelutyöstä on vastannut ns. Salmela-työryhmä. Kangasniemen kunta on hankkeessa mukana Kiinteistö Oy Salmelanmajan osakkaana. Kiinteistö Oy Salmelanmaja on rekisteröity kaupparekisteriin Kaavahanke on jo mainittu Kangasniemen kunnan kaavoituskatsauksessa nimellä Salmelan pohjoinen alue. Kunnan toimeksiannosta Salmelan pohjoisen osan kaavan laatii Karttaako Oy. Luontoselvitys on tehty vuonna 2009 ja sitä täydentävä liito-oravaselvitys vuonna 2016 (ks. liitteet). Kaavoittaja toimitti osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen kuntaan marraskuussa Kaavaluonnos oli nähtävillä (ks. vastine palautteeseen selostusosan liitteenä). Prosessin kulkua on laajemmin esitelty liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 2.2 Asemakaava Alueella ei ole aikaisemmin ollut asemakaavaa. Tavoitteena on tässä hankkeessa turvata leirikeskukselle riittävät laajenemismahdollisuudet ja alueen eteläosaan uusi viihtyisä asuinalue merkittävät luonnonarvot ja virkistysarvot huomioiden.

5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Suunnittelualueelle on tehty luontoselvitys vuonna 2009 (Nironen M., Enviro Oy), ks. liite. Luontoselvityksessä ympäristöä kuvaillaan pääpiirteittäin seuraavasti: Osa-alueet 1 ja 2: Salmelantien puoleiset mäkialueet ovat harvahkoa, varttunutta mustikkatyypin männikköä. Mäkialueiden välissä on notkelma, jossa kasvillisuus on lehtomaisen kankaan lajistoa. Notkelma on ojitettu. Mäen länsipuolella rantaan päin mentäessä on pääosin nuorta varttuvaa mustikkatyypin ja käenkaalimustikkatyypin metsää. Aivan rannassa, pienehkön kallion laella on vanhoja mäntyjä. Ranta- ja vesikasvillisuus on melko monilajista, mutta reunustaa rantaa kapeana vyöhykkeenä. Kaupinsaaren kohdalla on matala salmi, jossa on melko runsaasti vesikasvillisuutta ja kapealti luhtaa. Osa-alue 3: Suunnittelualueen eteläosassa, rantapuuston itäpuolella on nuorta kuusi- tai lehtipuuvaltaista metsää kasvava alue, jonka kasvillisuus on mustikka- ja käenkaali-mustikkatyyppiä. Lähellä ranta-aluetta on etelä-pohjoissuuntainen kallioinen harjanne. Kosteimmissa notkelmissa on mesiangervo- ja nokkosvaltaista kasvillisuutta ja paikoin alue on vaikeakulkuista. 5 Kuva: Ote luontoselvityksestä (Nironen 2009) Salmenkylän selvitysalue. Osa-alueen raja = musta viiva. Liito-oravahavainto = punainen piste. Kuvat: Osa-alueen 1 koilliskulman mäeltä, jossa kasvaa komeita mäntyjä ja avautuu näkymiä Pappilansalmelle. Talvella 2015 vanhalle pururadalle oli ajettu hiihtolatu lasten leirejä varten.

6 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, EHDOTUS Kuva: Osa-alueen 1. mäkialueiden välinen notkelma pohjoiseen päin kuvattuna lokakuussa Kuvan vasemmassa reunassa erottuu käytössä oleva leirikeskuksen päärakennus. 6 Kuvat: Osa-alueen 3. eteläosaa hallitsee rannan suuntainen kallioharjanne, jolta avautuu mäntyjen ja katajien lomitse näkymiä järvelle. Kallioharjanne vaihtuu pohjoiseen mennessä alavaksi kuusikoksi. Kuvat: Luontoselvityksen mukainen osa-alue 3. rajautuu idässä sähkölinjaan (nyk. purettu), jonka itäpuolella on muutamia suuria, vanhoja omakotitalojen rakennuspaikkoja. Pihojen ja osa-alueen 3. välisessä maastossa kulkee lähinnä satunnaisten koiran ulkoiluttajien käyttämä polku, joka liittyy leirikeskuksen vanhaan pururataan.

7 Kuva: Näkymä Salmelan leirikeskukselle jäiseltä Niirasenlahdelta. Kuvan oikeassa laidassa näkyy leirikeskuksen päärakennus, ja aivan kuvan vasemmassa laidassa rantasauna. Talvileirien suosikin, napakelkan käytettävyys on jääkelien armoilla. Salmelan leirikeskuksen pihapiirin ympäristö ja niemen aivan pohjoisimmat osat eivät ole kuuluneet luontoselvityksen aluerajauksen sisälle. Osa-alueen länsiosa, jolle rakennukset sijoittuvat, on kallioinen mäki komeine mäntyineen. Itään mennessä maasto laskee ojitetuksi notkelmaksi nousten uudelleen pengermäksi, jolla paikallistie (Salmelantie) kirkonkylältä kohti valtatie 13:ta kulkee. Samoin kaavoitettavaa aluetta lännestä rajaava Niirasenlahti vaihtuu pengertien alituksen myötä Pappilansalmeksi. Liito-orava 7 Suunnittelualueen keskivaiheilta, läheltä rantaa löytyi jo vuonna 2009 tehtyjen luontoselvitysinventointien yhteydessä merkkejä liito-oravan oleskelusta. Liito-orava on käyttänyt aluetta ruokailuun sekä todennäköisesti yhtä järeää haapaa lisääntymistai levähdyspaikka. Liito-orava kuuluu EY:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV(a) lajeihin. Luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Suunnittelualueelle on tehty päivitetty liito-oravaselvitys keväällä 2016 (Nironen Markku, ). Alueella todettiin useita merkkejä liito-oravan oleskelusta. Todetut liito-oravahavainnot edellyttävät soveltuvien elinympäristöjen nykytilaan jättämistä. Ks. selvitys liitteenä. Alueen eteläosan jyrkänne

8 3.1.2 Rakennettu ympäristö Salmelan vanha leirimaja on valmistunut vuonna Päärakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluu ulkorakennus ja rinteen alla rannassa oleva sauna. Maastosta löytyy myös huussirakennus sekä maakellarin rauniot. Vanha leirimaja ei ole nykyään juurikaan käytössä. Kuvat: Vasemmalla ns. vanha leirimaja, jossa on viihtyisä tupa sekä majoitustilaa kahdessa kerroksessa. Oikeanpuoleisessa kuvassa on samassa pihapiirissä oleva piharakennus. 8 Kuvat: Oikeanpuoleisessa kuvassa Niirasenlahdelle avautuva näkymä rantasaunan viereiseltä kalliolta. Vasemmalla kuvassa on leirikeskuksen rantasauna kuten myös selostusosan kannessa. Vuonna 1973 rakennettiin ns. uusi leirikeskuksen rakennus, jossa on yhteistilojen lisäksi majoitustiloja 42 yöpyjälle. Tätä rakennusta käytetään seurakunnan rippi- ja lastenleirien sekä erilaisten tapahtumien pitämiseen. Lisäksi rakennusta vuokrataan ulkopuolisille. Leirikeskuksen pihapiirin itä- ja eteläpuolella on valaistu pururata, jota nykyisellään ei enää ylläpidetä ja on hyvin vähällä käytöllä. Leirikeskusta ei ole vielä liitetty kunnallistekniikkaan ja siellä on toistaiseksi omat, kiinteistökohtaiset vesi- ja jätevesijärjestelmät.

9 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, EHDOTUS Kuva: Leirikeskuksen päärakennus on pitkä ja matala. Eteläsiivessä (kuvassa vasemmalla) on tyttöjen majoitushuoneet, pohjoissiivessä poikien huoneet ja saunatilat. Rakennuksen keskelle jää yhteissali, keittiö ja ohjaajien tiloja. 9 Kuvat: Suunnittelualue rajautuu idässä Salmelantiehen. Tien varrella on muutamia, isoille rakennuspaikoille rakentuneita jälleenrakennuskauden omakotitaloja Maanomistus Suunnittelualueen omistaa pääosin Kangasniemen ev.lut seurakunta ja Kangasniemen kunta sekä Salmelantien varrella osin yksityiset maanomistajat.

10 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaavassa (Etelä-Savon maakuntakaava, vahvistettu ) alueelle ei ole osoitettu merkintöjä, mutta se nojautuu taajaman laidalla paikalliskeskuksen alueeseen (a 6.1) sekä paikalliskeskuksen keskustatoimintojen alueeseen (ca 6.2). Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavassa, joka sai lainvoiman keväällä 2017, ei ole myöskään merkintöjä kaavoitettavalle alueelle. Suunnittelualueella on voimassa Kangasniemen Kirkonkylän osayleiskaava (hyväksytty kunnanvaltuustossa ). Tältä osin oikeusvaikutuksettomassa taajamayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu merkinnät: (PK) Yksityisten palvelujen ja hallinnon alue, (VL) Lähivirkistysalue ja (AP) Pientalovaltainen asuntoalue: 10 Nykyinen asemakaavatilanne. Aluetta ei ole aikaisemmin asemakaavoitettu. Nykyinen asemakaava-alue alkaa n. 300 metrin päässä etelän suunnassa. Salmelantien itäpuolella asemakaavoitettu alue on jo 100 metrin päässä. Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty (voimaan ). Pohjakarttana käytetään hyväksyttyä asemakaavan pohjakarttaa.

11 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Salmelan leirikeskuksen alueen maankäytön suunnittelun taustaa Voimassa olevassa Kangasniemen taajaman osayleiskaavan (hyväksytty v. 2007) selostuksessa taajaman läheisiä Puulaveden pohjoisosia kuvataan melko tiheästi rakennetuksi ja vilkkaasti liikennöidyksi vesistöksi, josta ei juuri enää löydy laajempaa yhtenäistä luonnontilaista aluetta. Tämän takia yleiskaava-alueen pohjoisosan vielä rakentamattomia rantoja pidettiin virkistyskäytön ja eläimistön elinympäristönä merkitykseltään tärkeinä luvun alussa yleiskaavan laatimisen aikaan, Salmelan alueelle on suunniteltu asuinalueen kaavoittamista. Kunnan tavoitteena on tuolloin ollut löytää taajaman läheisyydestä uusia omarantaisia asuinrakennuspaikkoja. Salmelan leirikeskuksen eteläpuolelle sijoittuva yleiskaavan AP-alue on kytköksissä voimassa olevaan asemakaavaan, jolloin kunnallistekniikka on lähellä. Kangasniemen taajaman osayleiskaavan selostuksessa Salmelan maankäytön suunnitteluratkaisussa on pohdittu säilytetäänkö nykyinen maankäyttö Salmelassa. Salmelan aluetta kuvaillaan melko luonnontilaisena, tosin metsänhakkuutoimenpiteitä on suoritettu. Leirikeskuksen rakennusten todettiin vaativan peruskorjausta ja alueen maaperän soveltuvan rakentamiseen hyvin. 11 Leirikeskuksen ympäristön maankäyttö on pyritty ratkaisemaan yleiskaavan puitteissa. Yleiskaavan selostuksessa todetaan: nykyinen kaavamerkintä mahdollistaa toiminnan jatkamisen, mutta antaa myös mahdollisuuden yksityiselle palvelutoiminnalle. Salmela-työryhmä ja Kiinteistö Oy Salmelanmaja leirikeskushankkeen kehittäjinä Taajaman yleiskaavassa todettiin Salmelan rakennusten vaativan peruskorjausta. Kangasniemen seurakunnan sisällä virisi keskustelu leirikeskuksen tulevaisuudesta. Syntyi Salmela-työryhmä, jonka tehtävänä on ollut pohtia ratkaisuja leirikeskuksen kehittämiseen ja tarpeellisuuden pohtimiseen. Kangasniemen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti marraskuussa 2014, että uutta leirikeskusta suunnitellaan kunnan, seurakunnan ja yrittäjä Matti Tullan muodostaman Salmelanmajan kiinteistöyhtiön kautta. Tästä päätöksestä tehtiin kirkollisvalitus, jossa vaadittiin kirkkoneuvostolta perustelu päätökselle. Keväällä 2015 hallinto-oikeus antoi tapauksesta päätöksensä, jossa kumoaa kirkkoneuvoston marras- ja joulukuun 2014 tekemät päätökset. Täten Hallinto-oikeuden ratkaisu palautti leirikeskushankkeen kirkkoneuvoston yhtiöpäätösten osalta lähtöruutuun. (lähde: Länsi-Savo / Laitinen Lasse)

12 Kangasniemen kunta on leirikeskus-hankkeessa mukana Kiinteistö Oy Salmelanmajan osakkaana. Kiinteistö Oy Salmelanmaja on rekisteröity kaupparekisteriin Kunta on linjannut, että: Kiinteistö Oy Salmelanmajan toteuttaminen on kunnalle merkityksellinen hanke, jotta voidaan mahdollistaa riittävällä ja laadukkaalla tasolla majoituspalveluita Kangasniemen kunnassa (Kunnanhallituksen kokous ). Lisäksi kunnan asettamia tavoitteita leirikeskukselle ovat: Kiinteistö Oy Salmelanmajan tarkoitus on tarjota leirimajoitus-, kokoontumis- ja ruokapalveluja osakkeenomistajille. Lisäksi palveluja voidaan myydä myös muille kunnille, seurakunnille, yhteisöille, yrityksille ja yksityisille henkilöille. Yhtiön tarkoituksena on ensisijaisesti leiritoimintaan käytettävien tilojen ylläpitäminen Kangasniemellä. Leiritoiminnasta liikenevällä kapasiteetillä voidaan tarjota paikkakunnalla laadukkaita majoitus- ja kokouspalveluja vakituisten ateriapalvelujen kera. Tarjontaan voi sisällyttää myös mm. ohjelmapalveluja, virkistys-, kuntoutus- ja kunnonhoitopalveluja. (Kunnanhallituksen kokous ) Leirikeskuksen tulevaisuus on kiinnostanut myös seurakunnan ulkopuolella. Muun muassa kevättalvella 2013 Kangasniemen Keskustanuorten tapaamisen aiheena oli Salmelan ja leirikeskustoiminnan pohdinta. Aiheesta on kirjoitettu paljon mielipidepalstoilla. Luontoarvot 12 Kaavan luontoselvityksen tekijä Markku Nironen, on kaavan luonnosvaiheessa kommentoinut kaavaratkaisun vaikutuksia liito-oravan elinympäristöön seuraavasti: "Liito-oravan kannalta tilanne on hyvä. Koska puustoisia alueita (VL, VL-1) säilyy näinkin paljon, niin kaava ei heikennä liito-oravan elinmahdollisuuksia. P-alueen lopullisiin kaava-määräyksiin tulisi vielä selkeyden vuoksi lisätä informatiivisena tietona lainsäädännöstä johdettuna erityismainintana, että alueen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa on turvattava liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueet. Niin lisääntymis- kuin levähdyspaikkoja voi olla tulevaisuudessa myös rakentamisalueilla, kun kyseisellä alueella on elinvoimainen kanta liito-oravia ja käpytikka tekee vuosittain koloja varsinkin haapoihin." P-alueen kaavamääräystä on täydennetty liito-oravan osalta kaavaehdotukseen ja mm. s-alueita on laajennettu turvaamaan liito-oravan kulkureittejä ja elinympäristöä (ks. kohta 6.2).

13 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Laajasti ottaen osallisia ovat kaikki kunnan asukkaat, jotka kokevat kuuluvansa kaavan laajennuksen vaikutuspiiriin. Tärkeimpiä osallistumisryhmiä ovat mm. lähialueen asukkaat, leirikeskuksen käyttäjät ja seurakuntalaiset, maanomistajat, hankkeessa mukana olevat yrittäjät sekä kunnan ja seurakunnan viranomaiset Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulo mainitaan käsitteenä maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n 2 momentissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos kuulutettiin ja asetettiin nähtäville samanaikaisesti (MRL 62 ja 63 ) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumista ja vuorovaikutusta on tarkemmin kuvattu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 13 Kaavanlaatijan antoi vastineen kaavaluonnoksesta jätetyistä lausunnoista ja huomautuksesta (ks. selostusosan liite).

14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavoitettavan alueen maankäyttösuunnitelma Kaavoitettavalle alueelle on laadittuja useita vaihtoehtoisia maankäyttösuunnitelmia. P-alueen osalta on tutkittu vaihtoehtoja leirikeskuksen uuden päärakennuksen ja mahdollisten muiden uusien majoitusrakennusten sijoittumiseen. Uuden asuinalueen osalta on tutkittu tonttien sijoittumista, alueen tiiviyttä sekä tieyhteyden toteuttamista alueelle. 14

15 15

16 5.2 Kaavan rakenne ja perustelut Asemakaavan laajennuksella mahdollistetaan: - uuden leirikeskuksen ja sitä palvelevien majoitusrakennusten rakentaminen - olemassa olevan leirialueen ja sen rakenteiden hyödyntäminen - alueen liikenneolojen tarkastelu ja liittyminen muuhun taajamarakenteeseen - uusien omarantaisen ja rantaan tukeutuvien asuintonttien osoittaminen - alueen virkistysmahdollisuuksien kehittäminen - liito-oravien ja maisemallisten arvojen huomioiminen Mitoitus ja aluevaraukset Kaava-aluetta kuvaavat keskeiset mitoitustiedot aluevarauksineen on esitetty seuraavassa taulukossa ja liitteenä olevassa tilastolomakkeessa. Alue Kortteli e Ala m 2 kerrosluku k-m 2 P 220 0, ½ k II 4863 AP 216,218,219 0, ½ k II 7668 AO 215,217 0, ½ k II jne VL 0, VL-1 0, kadut 0, Muutos 0, Nykyinen rakennuskanta Rak./rak.osa Ala m 2 kerrosluku päärakennus n.500 I vanha leirimaja n.130 II ulkorakennus n.30 I rantasauna n.20 I Kaavamerkinnät ja määräykset Korttelialueet (P, AP ja AO) P / Palvelurakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa leirikeskuksen ja sen toimintoja tukevaa rakentamista. Alueen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa on turvattava liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueet. Rakennusala merkitään varsinkin rannan taustalla väljäksi uusien rakennusten sovittamiseksi, jotta vaiheittainen rakentaminen ja purkaminen onnistuvat. Alueelta tai sen lähiympäristöstä osoitetaan paikat nykyiselle rantasaunalle (sa), uimarannalle (vv), venevalkamalle ja uudelle saunalle (lv) sekä leikki- ja pelikentälle (le).

17 AO / Erillispientalojen korttelialue. Kaksi omarantaista korttelia, joissa yhteensä kuusi tonttia. Näistä neljä pohjoisinta sijoittuu pääosin kunnan omistamalle maalle. Tonttitehokkuus vaihtelee 0,15 ja 0,20 välillä. Yleisissä määräyksissä on tarkempia ohjeita koskien juuri näitä kortteleita (ks. kohta 6.2). AP / Asuinpientalojen korttelialue. Kolme rannan taustalla olevaa korttelia, joilla mahdollisuus yhteiskäyttöiseen rantaan (yhteensä 14 tonttia). Näistä kaksi läntisintä ja rakentamatonta korttelia sijoittuu pääosin kunnan omistamalle maalle. Kortteli 219 muodostuu pääosin vanhoista rakennuspaikoista Salmelantien varrella sekä vähäisestä lisärakentamismahdollisuudesta (kolme tonttia). Tonttitehokkuus vaihtelee 0,15 ja 0,25 välillä. AP-kortteleihin voi sijoittaa periaatteessa vaikka rivitaloja, käytännössä omakotitaloja ja esim. paritaloja. Korttelin 216 länsipuolelle jää hieno kalliojyrkänne, jonka eteläosan alla on jo vanha sauna. Kaava antaa mahdollisuuden sijoittaa kyseiselle alueelle kaksi AP-kortteleita palvelevaa venevalkamaa sekä uudet saunat. Kuva: Nykyinen sauna kaipaa pientä kunnostusta 17 Tie- ja liikennealueet Uusi katu korttelialueille osoitetaan uutena tieyhteytenä hyödyntämällä olemassa olevaa liittymää Salmelantielle (yhdystie 15225). Lisäksi uusille AP-tonteille, jotka muodostuvat olemassa olevien omakotitalojen taustalle, osoitetaan tieyhteyksiä ajoyhteyksinä ja ns. kirveenvarsina. Nämä ajoyhteyden hyödyntävät jo olemassa olevia liittymiä Salmelantielle. Ns. Salmelanrannan katualueen uudet käyttäjät eivät aiheuta ongelmia liittyessään Salmelantielle (kyseessä on vain 12 tontin alue, joka rakentunee vaiheittain vuosien varrella). Palvelualueella hyödynnetään olemassa olevaa leirikeskuksen tieyhteyttä Salmelantielle, joskin tietä tulee leventää leirialueen käytön kasvaessa. Huoltoyhteytenä voi hyödyntää koko kaava-alueen läpi kulkevaa ohjeellista virkistysreittiä/ huoltoajoa leirikeskukselta uudelle asuinalueelle. Virkistysalueet Salmelan yhtenäinen virkistysalue säilyy kaavan laajennuksessa. Ulkoilureitistö osoitetaan kaavakartalla siten, että virkistysalueelle on pääsy kaava-alueen katuverkostolta myös kaava-alueen ulkopuoleisille käyttäjille.

18 6. KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Kaavan valmistelussa on tutkittu Salmelan roolia osana Kangasniemen kirkonkylän taajaman yhdyskuntarakennetta. Kaavan laajennuksen taustaselvitykseksi laadittiin Tutkielma majoituspalvelujen sijoittumisesta (Helmikuu 2016 / Karttaako / Arkko), ks. liite. Salmela-hankkeen ensisijainen tavoite kunnan näkökulmasta on turvata riittävät ja laadukkaat majoituspalvelut kunnassa (Kunnanhallituksen kokous ). Seurakunnan tavoitteena on turvata leiritoiminnan jatkuvuus oman seurakunnan alueella. Kangasniemen taajamassa ja sen läheisyydessä on varattu alueita matkailutoimintoja varten valtatien 13 risteysalueen tuntumaan Kiviniemen leirintäalueella sekä golfkentän länsipuolelle. Myös kirkonkylän keskustaa voidaan pitää matkailuun ja majoituspalvelujen sijoittumiseen soveltuvana alueena, joskaan kirkonkylän keskustaan ei ole osoitettu matkailun aluevarauksia. Salmela on hieman etäällä (n. 2 km) taajaman muista palveluista, väljän pientaloalueen jatkona vesistön ympäröimän niemen päässä. Toisaalta Salmelasta on hyvät kulkuyhteydet taajaman toiminnallisiin keskittymiin. Kirkonkylälle tuovan Salmelantien varrella on hyvätasoinen kevyenliikenteen tie. Valtatien 13 läheisyys on eduksi liikenneyhteyksien näkökulmasta, jonne on osittain toteutettu erillinen kevyenliikenteen väylä. Haittapuolena on valtatien melu, joka kuuluu Salmelan pohjois- ja koilliskulmilla. 18 Asemakaavan laajennuksen Salmelan alueelle voidaan katsoa hyödyntävän jo olemassa olevia yhdyskuntarakenteita. Ratkaisu täydentää taajamaa lisäämällä myös pientaloasumisen tonttivarantoa maltillisesti.

19 Ratkaisu luo edellytykset leirikeskuksen alueen palvelutoiminnan kehittämiselle, joka toteutuessaan monipuolistaa taajaman yhdyskuntarakennetta. Kaavaratkaisu myös säilyttää alueella olevan yhtenäisen lähivirkistysalueen, joka on tärkeä vihreä tila alueen eläimistölle ja ihmisten hyvinvoinnille. Alueen nykyisiä liikenneratkaisuja ei liittymien osalta tarvitse merkittävästi muuttaa. Leirikeskuksen alueen liittymä Salmelantielle on asianmukainen, vaikka liikenteen määrät lisääntyisivät tulevaisuudessa. Vanhojen rakennuspaikkojen tonttiliittymät säilyvät pääosin ennallaan, pientä tarkistamista saattaa olla/ käytännöllisyys. Entisen sähkölinjan länsipuolelle jää mahdollisuus muodostaa vanhojen rakennuspaikkojen länsilaitaan kolme uutta tonttia, joiden toteuttaminen on hyvin epävarmaa. Ns. kirvesvarsitonttien avulla onnistuu liikenteelliset ratkaisut tarvittaessa. Merkittävin liikenteellinen muutos on uusi katuyhteys kunnan omistamalle uudelle asuinalueelle kaava-alueen eteläosassa. Katu on pyritty linjaamaan mahdollisimman tehokkaasti, maaston muotoja mukaillen ja luontoarvotkin huomioiden Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaava vaikuttaa suunnittelualueen eteläisien osien luonnonympäristöön muuttamalla rakentumattoman metsätalousalueen pientaloalueeksi. Lisäksi toteutuessaan P-alueen rakentaminen on nykyistä maankäyttöä laajemmalla alueella varsinkin rannan taustalla idän suunnassa. Rakentamisen sijoittelussa on pyritty huomioimaan luontoarvot (liito-orava) mahdollisimman kattavasti ja rakentaminen on sijoitettu maisemaan, maastoon ja reitistöön mahdollisimman hyvin sopivaksi. Suunnittelualueen laaja lähivirkistysalue jää lähes entisen kokoiseksi. Virkistysalueen saavutettavuus paranee uuden tieyhteyden myötä. Kaavan laajennuksen myötä

20 alueen kuntopolkujen käyttöasteen voidaan olettaa kasvavan, jolloin myös verkostoja on kannattavaa ylläpitää nykyistä paremmin. Yleiset kaavamääräykset: "Korttelissa 217 on sopivina ryhminä noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden, materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä rakentamistapaa. Korttelin 217 rakentamista sekä hoitoa varten laaditaan kaavamerkintöjä ja -määräyksiä täydentävät erilliset kunnassa hyväksyttävät rakennustapaohjeet. Korttelialueiden rakentamattomat osat, joita ei käytetä liikenteeseen, oleskeluun tai muuhun sellaiseen, on pidettävä huolitellussa kunnossa. Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Lähivirkistysalueiden metsänhoidossa on toteutettava puistomaisten alueiden hoitotapoja. Avohakkuita tai laajoja harvennushakkuita ei saa alueilla tehdä. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa (MRL 128 ). Hulevesien käsittelystä on esitettävä tarkemmat suunnitelmat jatkosuunnittelun yhteydessä. Alin rakentamiskorkeus on rakennusjärjestyksen mukaisesti 95,80 (N60). Annettu korkeussuositus ei sisällä aaltoiluvaraa, joka on otettava huomioon. Aaltoiluvara on määriteltävä tapauskohtaisesti ulapan pituuden ja rannan kaltevuuden perusteella." 20 Luontoselvittäjä Markku Nironen: "Asemakaava-alueen liito-oravat on huomioitu siten, että liitteenä olevassa liito-oravaselvityksessä todetut mahdolliset lisääntymisja levähdyspaikat lähiympäristöineen on osoitettu merkinnällä s-1: "Suojeltava alueen osa. Alue, jonka puusto tulee säilyttää tai hoitaa sitä niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään." s-1 alueet eivät ole yksistään riittävän laajoja liito-oravien elinympäristöiksi. Tästä syystä tärkeimpiä liito-orava-alueita yhdistämään on osoitettu aluevaraukset VL-1 yhteensä noin 7,4 ha: "Lähivirkistysalue, jolla on ympäristöarvoja. Alueen metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään." Lisäksi kaavassa on noin 9,6 ha lähivirkistysaluetta (VL). Yleisissä kaavamääräyksissä todetaan, että lähivirkistysalueella ei saa tehdä avohakkuita tai laajoja harvennushakkuita. Myös rakentamiseen osoitetuissa ranta-alueiden kaavamääräyksissä todetaan, että alue säilytetään puustoisena. Kaava-alueen liito-oravilla on nykyisin puustoiset kulkuyhteydet etelään. Kaavaalueen itä- ja länsipuolella on järvi ja pohjoiseen liito-orava joutuu kulkemaan salmen yli tienvarsipensaikkoa/puustoa pitkin. Kaavassa on rantavyöhykkeen rakentamiseen varatuille alueille jätetty liito-oravalle kulkureitit, merkintä s: "Puustoisena hoidettava

21 alueen osa, joka tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena." ja hieman taaempana sa: "Rakennusala, jolle saa sijoittaa saunan. Muilta osin puustoisena ja mahdollisimman luonnonmukaisena hoidettava alueen osa. Saunan kerrosluku on yksi ja enimmäiskoko 25 kerrosalaneliömetriä." Asemakaava ei hävitä tai heikennä liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, koska kaavassa on osoitettu suojeltaviksi alueiksi liito-oravien todetut lisääntymis- ja levähdyspaikat ja kaavassa on yhteensä noin 17 ha puustoisena säilytettävää lähivirkistysaluetta. Kaava ei myöskään katkaise liito-oravien mahdollisia kulkuyhteyksiä." 6.3 Vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja kunnan elinvoimaisuuteen Asemakaavan laajennus luo edellytyksiä kunnan elinkeinojen vahvistamiselle. Leirikeskusalueen palvelualue toteutuessaan luo työmahdollisuuksia ja lisää kuntalaisille sekä seurakuntalaisille tarjottavien palveluiden määrää ja laatua. Uusi pientaloalue lisää kunnan tonttivarantoa, vetovoimaisuuden kannalta erityisen positiivista on omarantaisen tonttien sekä järvinäköalalla olevien tonttien syntyminen. 6.4 Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen Asemakaavan laajennuksella on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Asemakaavan laajennusalueelle on kunnan rakennettava kunnallistekniikkaa, kuten katu- ja viemäriverkosto. Omakotitalotonttien myynnistä puolestaan syntyy kunnalle tuloja. 21 Palvelualueen uudisrakentamisesta syntyy kustannuksia ja rakentaminen tapahtunee vaiheittain suhdanteiden ja kysynnän mukaan. Kiinteistö Oy Salmelanmaja toteuttaa kaavaa rakentamalla palvelualuetta harkintansa mukaan. Kunta seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan avulla.