KANGASNIEMEN KUNTA. Ketunkolon alueen asemakaava. Selostusosa, luonnos Kuva: Näkymä Suurolansaaren pohjoiskärjestä, taustalla Ruovedenselkä

Transkriptio

1 KANGASNIEMEN KUNTA Ketunkolon alueen asemakaava Selostusosa, luonnos Kuva: Näkymä Suurolansaaren pohjoiskärjestä, taustalla Ruovedenselkä

2 KANGASNIEMEN KUNTA, KETUNKOLON ALUEEN ASEMAKAAVA, LUONNOS Asemakaavan selostus, joka koskee 11. syyskuuta 2017 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavalla muodostuvat korttelit sekä lähivirkistys-, maa- ja metsätalous- sekä katualueita. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavan laadinta koskee Ketunkolon tilaa Kaavoitettava alue sijaitsee Kangasniemen kirkonkylältä kaakkoon, Suurolansaaren pohjoisosassa. Kirkonkylälle matkaa tietä pitkin on n. 5 km ja vesiteitse n. 2 km. KIRKONKYLÄ Likimääräinen karttakuva: Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasta käytetään nimeä Ketunkolon alueen asemakaava. Kaavahankkeen tarkoituksena on laatia asemakaava alueelle, jonne on jo rakentunut asuinrakennuksia yleiskaavan ja poikkeamislupien nojalla.

3 KANGASNIEMEN KUNTA, KETUNKOLON ALUEEN ASEMAKAAVA, LUONNOS Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) - Tilastolomake (ehdotusvaiheessa) - Kaavamerkinnät - Kaavakartta 1: TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus on käynnistynyt maanomistajan tarpeesta, yhteistyössä Kangasniemen kunnan kanssa. Asemakaavan laadinnasta on tehty maanomistajan ja kunnan välillä kaavoitus- ja maankäyttösopimus (ks. erillinen liite). Hankkeesta on tiedotettu kaavoituskatsauksen 2017 yhteydessä (asemakaavoitus, kohta 5). 2.2 Asemakaava Asemakaavan laadinnan tavoitteena on luoda korkeatasoinen pientalorakentamisen mahdollistava asuntoalue. Kaavoituksessa tulee kuitenkin turvata alueen ympäristöön liittyvät arvot sekä huomioida erityisesti ranta-alueiden maisemallinen merkitys. Peruslähtökohtana suunnittelulle pidetään voimassa olevia yleiskaavamääräyksiä ja maanomistajan esittämiä tavoitteita alueelle toteutettavasta rakentamisen määrästä ja laadusta. Kuva: Asemakaavoitettavan alueen rannat ovat pääsääntöisesti hyvin kivikkoisia.

4 KANGASNIEMEN KUNTA, KETUNKOLON ALUEEN ASEMAKAAVA, LUONNOS LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Luonnonympäristön osalta asemakaavan laadinnassa hyödynnetään aiemmin poikkeamispäätöksiä ja yleiskaavan muutosta varten tehtyjä luontoinventointeja. Biologi (Jouko Sipari, FM) tarkasti suunnittelualueen luontoarvot syksyllä 2011 ja kuvailee aluetta seuraavasti: "Maaperä on kivistä moreenia ja paikoin kivistä hietapitoista sedimenttiä. Notkelmat ovat hieman soistuneita ja kuusivaltaisia, muuten mäntyvaltaista (sekapuuna kuusta), keski-ikäistä tuoretta kangasta. Itärannalla on pari pienialaista rantakalliota, joilla ei ole maisemallista merkitystä. Lajisto alueella on tyypillistä kangasmetsien ja korpipainanteiden lajistoa eikä linnustokaan ole mitenkään merkittävää. Liito-oravalle soveliaita elinympäristöjä alueella en todennut. Kapeat niemen kärjet alueen pohjoisosassa erottuvat muuten melko suorasta rantaviivasta, jonka vuoksi niillä on maisemallista merkitystä." Kuvat: Yläkuvissa asemakaavoitettavan alueen tyypillistä tuoretta kangasmetsää. Alueella on runsaasti kivikkoa, pohjoiskärjessä maisemallisesti arvokas louheikkomuodostuma.

5 KANGASNIEMEN KUNTA, KETUNKOLON ALUEEN ASEMAKAAVA, LUONNOS Rakennettu ympäristö Suurolansaarta on kunnan yleiskaavoituksessa aikoinaan visioitu uudeksi asuinalueeksi, mutta myöhemmin alueen rakentamiseen ei nähty painetta ja Suurolansaaren AP-varaus jäi asuinrakentamisen reserviksi. Nykyinen maanomistaja osti Suurolansaaren koilliskulmalla sijaitseva tilan vuonna 2007 yksityisiltä maanomistajilta. Tilalle on rakennettu alkuperäisen yleiskaavan ja poikkeuslupien perusteella 4 erillistä, omarantaista asuinrakennusta talousrakennuksineen sekä asukkaiden yhteiskäytössä oleva varastorakennus taustamaalle. Rakentaminen on väljää ja huoliteltua, kukin asuinrakennus on muodostaa selkeästi oman pihapiirinsä. Tilan alueella kulkeva tie on asfaltoitu. Rantaan rakennetut saunat istuvat maastoon ja maisemaan hyvin luontevasti. Suunnittelualueen nykyinen rakennuskanta on jo liitetty yleiseen vesi- ja viemäriverkostoon. Kuvat: Ketunkolon tilalle on rakennettu yksilöllisiä omakotitaloja sekä rantasaunoja Maanomistus Suunnittelualueella on yksi yksityinen maanomistaja.

6 KANGASNIEMEN KUNTA, KETUNKOLON ALUEEN ASEMAKAAVA, LUONNOS Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Voimassa olevassa Etelä-Savon maakuntakaavassa (vahvistettu ) varsinaisella suunnittelualueella ei ole merkintöjä. Alueen itäpuolitse, Ruovedenselällä, kulkee venereitti. Aivan alueen etelärajan tuntumaan on 2. vaihemaakuntakaavassa lisätty Suurolansaaren retkisatama (V1 6.72). Suunnittelualue on osoitettu punaisella rajauksella maakuntakaavakartalle hyväksytyssä Kirkonkylän osayleiskaavan muutoksessa alue on osoitettu valtaosin merkinnällä Pientalovaltainen asuntoalue (AP). Lisäksi pieni osa alueesta on osoitettu merkinnällä Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Suunnittelualue muodostuu AP-alueesta ja sen pohjoispuolella olevasta, kahdesta MU-alueesta.

7 KANGASNIEMEN KUNTA, KETUNKOLON ALUEEN ASEMAKAAVA, LUONNOS Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty (voimaan ). Pohjakarttana käytetään prosessin aikana hyväksyttävää asemakaavan numeerista pohjakarttaa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Aloite kaavan laadinnasta on tullut maanomistajalta, jonka kanssa kunta on tehnyt kaavoitus- ja maankäyttösopimuksen kaavoituksen järjestämisestä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Laajasti ottaen osallisia ovat kaikki, jotka kokevat kuuluvansa asemakaavan vaikutuspiiriin. Tärkeimpiä osallistumisryhmiä ovat mm. lähimpien alueiden asukkaat, maanomistajat, kunnan viranomaiset Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulo mainitaan käsitteenä maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n 2 momentissa. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan yleisesti nähtäville (MRA 30 ) syksyllä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumista ja vuorovaikutusta on tarkemmin kuvattu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavanlaatija antaa vastineen kaavaluonnoksesta jätetyistä lausunnoista ja huomautuksista nähtävillä olon jälkeen.

8 KANGASNIEMEN KUNTA, KETUNKOLON ALUEEN ASEMAKAAVA, LUONNOS ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavaratkaisu pohjautuu täysin voimassa olevan yleiskaavan mukaiseen maankäyttöön. Asemakaavassa todetaan olemassa olevat, jo rakentuneet neljä omarantaista rakennuspaikkaa. Lisäksi osoitetaan kolme uutta omarantaista paikkaa rakentamiselle, olemassa olevien rakennuspaikkojen yhteyteen (yhteensä 7 tonttia). Kortteleiden ja tonttien tehokkuutena käytetään lukua e = 0,10. Tie- ja liikennejärjestelyt tilan alueella tulevat jatkumaan täysin nykytilanteen mukaisesti Mitoitus ja aluevaraukset Suurolansaaressa, kuten myös muilla Kangasniemen taajaman osayleiskaavan taajamatoimintojen ulkopuolisilla rantavyöhykkeillä (200m) on käytetty aikanaan kantatiloihin perustuvaa mitoitusperiaatetta. Mitoituksen tarkoituksena oli jakaa rakennusoikeus rantakiinteistöille tasapuolisesti ja mitoitusperusteissa mukaillaan myös Puulan rantayleiskaavaa. Kangasniemen taajaman osayleiskaavan taajamatoimintojen ulkopuolisilla rantavyöhykkeillä kaavoituksen pääpaino oli lomarakentamisen järjestämisessä luonto- ja virkistysarvot säilyttäen. Alkuperäisessä taajamayleiskaavassa nyt käsiteltävälle alueelle oli osoitettu kahdeksan rakennuspaikkaa (RA/AP). Taajamayleiskaavan muutoksessa (2015) alueen luonne muutettiin lomarakentamisesta selkeästi taajaman luonteiseksi (AP) ja esitettiin määräys alueen asemakaavoittamisesta. Nyt esitetty kaavaratkaisu on kookkaista tonteista johtuen jo rakennusoikeudeltaan tehokas, kuten asemakaavassa ja taajamassa pitääkin. Kaavaratkaisu kunnioittaa silti edelleen alkuperäistä yleiskaavaakin rakennuspaikkojen lukumäärän osalta. Vapaan rantaviivan määrä ei juurikaan muutu, kantatilalle jää edelleen hyvin merkittäviä vapaan rannan jaksoja toisaalle. Kaava-aluetta kuvaavat keskeiset mitoitustiedot aluevarauksineen on esitetty seuraavassa taulukossa ja liitteenä olevassa tilastolomakkeessa (ehdotusvaihe). Alue Kortteli e Ala m 2 k-m 2 AO AO AO AO AH katualue VL VL M Yhteensä

9 KANGASNIEMEN KUNTA, KETUNKOLON ALUEEN ASEMAKAAVA, LUONNOS Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla todetaan jo olemassa olevaa rakentamista, joten tältä osin kaavalla ei ole vaikutuksia. Lisäksi kaavassa osoitetaan kolme uutta rakennuspaikkaa ja näiltä osin kaavan vaikutus on rakennetun ympäristön lisääntyminen suunnittelualueella Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Asemakaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat hyvin maltilliset. Uudet rakennuspaikat sijoittuvat olemassa olevan rakentamisen läheisyyteen, hoidettuun talousmetsään. Uudisrakentamisen sijoittelussa ja kaavamääräyksissä on huomioitu vaikutukset järvimaisemaan. Maisemallisesti arvokkaat alueet jäävät rakentamisen ulkopuolelle yleiskaavan mukaisesti Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja virkistykseen Kaava mahdollistaa tasokkaan pientaloalueen maltillisen lisärakentamisen. Yhdyskuntarakenteellisesti kaavan vaikutukset ovat myönteisiä, kun käyttöön otettua luonnonympäristöä täydennysrakennetaan sekä olemassa olevia tie- ja teknisiä yhteyksiä hyödynnetään. Yleisen virkistyskäytön näkökulmasta alueella ei ole ollut eikä tule jatkossakaan olemaan merkitystä. Esitetyt virkistysalueet palvelevat alueen sisäistä käyttöä Taloudelliset vaikutukset Kaavoitus- ja maankäyttösopimuksen mukaisesti maanomistaja maksaa kunnalle asemakaavan laadinnasta aiheutuvat konsultin kustannukset. Kaavan hallinnollisesta ja viranomaiskäsittelystä aiheutuvista kuluista vastaa kunta. Virkistys- ja katualueiden kunnossapidosta jatkossa jne. sovitaan tarkemmin maankäyttösopimuksella. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaava toteutuu alueen maanomistajan toimesta ja aikataulun mukaan. Kaavan toteuttamista valvotaan rakennusvalvonnan yhteydessä. Asemakaavan mukaisten katualueiden luovutusta koskevat kiinteistön luovutuskirjat allekirjoitetaan, kunnes luovutettavat alueet ovat rakentuneet kunnan hyväksymällä tavalla ja luovutusvalmiit. Maanomistaja luovuttaa katualueet vastikkeetta kunnalle. Myöhemmin sovittavana ajankohtana pyritään neuvottelemaan virkistys- ja muiden yleisten alueiden luovuttamisesta kunnan omistukseen. Samassa yhteydessä sovitaan luovutukseen liittyvistä ehdoista. Mahdollinen luovutuskirja allekirjoitetaan aikaisintaan siinä vaiheessa kun kaikki alueen kaavan mukaiset rakennuspaikat on rakennettu.