KANGASNIEMEN KUNTA. Kirkonkylän asemakaava. Keskustien kaavamuutos Kaavaluonnos

Transkriptio

1 KANGASNIEMEN KUNTA Kirkonkylän asemakaava Keskustien kaavamuutos 2015 Kaavaluonnos

2 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 20. elokuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Kangasniemen Kirkonkylän taajaman länsiosassa Keskustien ja Teollisuustien risteysalueen läheisyydessä. Selostusosan kannessa on kartta, jossa kaavoitettava alue on esitetty likimääräisesti. Kaavamuutos tapahtuu kortteleissa 69 (osa), 69a ja 70 sekä niihin liittyvillä katu- ja lähivirkistysalueilla (tilojen (osa), (osa), 114, 121, 124, 128 (osa), 132, 135, 168, 169 (osa), 170, 183, 196, 197, 204 ja 205 alueilla). 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasta käytetään nimeä Keskustien kaavamuutos Pienialaisella ja teknisluonteisella kaavamuutoksella parannetaan alueen yritysten toimintaedellytyksiä ja päivitetään myös merkinnät paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta (lainsäädännön muutos). 1.5 Luettelo selostuksen yhteydessä olevista asiakirjoista - tilastolomake (ehdotusvaiheessa) - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - alueen nykyinen asemakaavakartta - kaavamerkinnät - kaavamuutoksen kartta 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunta on antanut Karttaako Oy:n tehtäväksi kyseisen suunnittelutehtävän kesällä Aloite kaavamuutokseen on tullut yrittäjiltä sekä kunnalta. Prosessin kulkua on laajemmin esitelty liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 2.2 Asemakaava Pienialaisella ja teknisluonteisella kaavamuutoksella parannetaan alueen yritysten toimintaedellytyksiä ja päivitetään myös merkinnät paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta (lainsäädännön muutos).

3 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Maisemallisia arvoja alueella ei juurikaan ole (rakennettu teollisuus- ja liikerakennusten alue). Muutoskohteeseen ei sisälly merkittäviä luonnonarvoja. Rakentamisalueet leviävät hieman itään päin lähivirkistysalueelle, joka tänä päivänä tosiasiassa on pusikoitunutta jouto- ja täyttömaata Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsee runsaasti mm. yritysten tuotantolaitoksia, myymälöitä ja varastorakennuksia. Asemakaavan pohjakartta on edelleen hyvin ajan tasalla kyseisellä alueella (ks. kaavakartta). Jatkossa mahdollisesti Agrimarketin sekä Rautian tontit kuuluvat ns. paljon tilaa vaativan erikoiskaupan piiriin: 1. Moottoriajoneuvojen kauppa Moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa Rengaskauppa Venekauppa Veneilytarvikkeiden kauppa Matkailuvaunujen kauppa 2. Huonekalukauppa 3. Sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisustus) Rautakauppa Rakennustarvikekauppa 4. Maatalouskauppa Puutarha-alan kauppa ja 5. Kodintekniikkakauppa Lainsäädäntö on tältä osin muuttumassa siten, että alkaen edellä mainituissa tilanteissa sovelletaan vähittäiskaupan suuryksiköiden pykäliä (MRL 9a luku). Muutoskohde on kunnallistekniikan (vesi, viemäri, sähkö) ja valmiin katualueen ulottuvilla.

4 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on yritysten sekä kunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaavassa alue on osoitettu paikalliskeskuksen alueeksi (a 6.1) sekä paikalliskeskuksen keskustatoimintojen alueeksi (ca 6.2): Oikeusvaikutuksettomassa taajamayleiskaavassa alue on pääosin osoitettu merkinnöillä PK/ Yksityisten palvelujen ja hallinnon alue (Keskustien pohjoispuoli) sekä TY/ Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (Keskustien eteläpuoli). Alueen koilliskulmaa sivuava yleiskaavamerkintä (sm, Muinaismuistoalue) on jo todettu useasti vanhentuneeksi. Kyse on ns. Venäläisojan varustuksista, joista ei ole enää merkkejä alueella. Viime syksynä asia varmistettiin viimeksi maakuntamuseosta kun alueen vesi- ja viemärilinjaa uudistettiin. Muinaisjäännösrekisterissä ei ole merkintää aiheesta.

5 Voimassa oleva asemakaava on eteläosaltaan vahvistettu Alkuperäistä kaavaa on tälläkin alueella pienialaisesti muutettu sen jälkeen myös vuosina 2000, 2005 ja 2007 (ks. ajantasakaava liitteenä). Alue on osoitettu pääosiltaan toimitilarakennusten korttelialueina (KTY). Eteläisin osa alueesta on osoitettu Teollisuusrakennusten korttelialueena, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Hieman nykyisen kaavan katualueita ja lähivirkistysaluetta (VL) on myös mukana kaavarajauksessa. Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty (voimaan ). Pohjakarttana käytetään hyväksyttyä asemakaavan numeerista pohjakarttaa. Ote suunnittelualueen ortokuvasta, copyright Maanmittauslaitos

6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Aloite kaavamuutokseen on tullut yrityksiltä sekä kunnalta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Laajasti ottaen osallisia ovat kaikki, jotka kokevat kuuluvansa kaavamuutoksen vaikutuspiiriin. Tärkeimpiä osallistumisryhmiä ovat mm. lähialueen asukkaat, työntekijät sekä kunnan viranomaiset Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulo mainitaan käsitteenä maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n 2 momentissa. Kyseisen kaavamuutoksen vähäisestä merkityksestä johtuen kaavoituksen vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos kuulutetaan ja asetetaan nähtäville samanaikaisesti Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumista ja vuorovaikutusta on tarkemmin kuvattu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Pienialaisella ja teknisluonteisella kaavamuutoksella huomioidaan alueen viimeaikaiset kiinteistöjaotuksen muutokset, parannetaan alueen yritysten toimintaedellytyksiä ja varaudutaan tulevaan päivittämällä myös merkinnät paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta (lainsäädännön muutos). Tarpeettomaksi osoittautunut kevyen liikenteen yhteys poistetaan alueen eteläosasta Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheen aikana saatava palaute otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa.

7 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutos sulautuu taajaman yhdyskuntarakenteeseen saumattomasti. Ristiriitoja maakuntakaavaan tai yleiskaavaan ei ole. Suunnittelukäytännöt eivät ole vielä vakiintuneet paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta, mutta tätä kaavamuutosta laadittaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön viimeaikainen ohjeistus aiheesta: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa siirtymäkauden (-> ) aikana Kunta voi hyväksyä yleis- tai asemakaavan, jossa osoitetaan seudullisesti merkittävä yli 2000 k-m2 suuruinen tiva-kauppa alueelle, jota ei ole maakuntakaavassa osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Siirtymäkauden aikana kunta voi myös myöntää rakennusluvan tällaiselle tivamyymälälle, vaikka aluetta ei ole asemakaavassa erityisesti osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Mikäli selvitysten avulla voidaan osoittaa, että tiva-suuryksiköllä ei ole seudullista merkitystä voidaan yleis- ja asemakaavoissa varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla yli 2000 k-m2 tiva-myymälä KM- merkinnällä (ja esimerkiksi kaupan laatua osoittavalla indeksillä) Mitoitus ja aluevaraukset Kaavamuutosaluetta kuvaavat keskeiset mitoitustiedot aluevarauksineen on esitetty seuraavassa taulukossa ja liitteenä olevassa tilastolomakkeessa (ehdotusvaihe). Alue Kortteli e Ala k-m 2 KM KTY KTY TY KTY KM VL katu Yht Korttelikohtaisia rakennusoikeuksia on maltillisesti nostettu muutoksen yhteydessä.

8 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Taajaman nykyiseen aluerakenteeseen nyt käsiteltävällä kaavamuutoksella ja laajennuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Alueen asema yritysalueena ja työpaikkojen tarjoajana korostuu entisestään. Merkittäviä muutoksia liikennemääriin kaavaratkaisu ei aiheuta. Ns. tivakaupan toimijoillakaan (Agrimarket, Rautia) ei ole tällä hetkellä laajentamissuunnitelmia, mutta kaavamuutoksella varaudutaan lainsäädännön muuttuvaan tilanteeseen. Seudullista merkitystä kyseisillä liikkeillä tuskin on jatkossakaan, joten kaavamerkinnällä KM-1 voidaan jo varautua tulevaan (vrt. kohta 5.1). Ministeriön määrityksiä aiheesta: Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja Tarkoitetaan sellaista kaupan yksikköä, jolla voidaan arvioida olevan yhtä kuntaa laajempia, seudullisia vaikutuksia. Seudullista merkitystä omaavan suuryksikön koon kynnys voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Alaraja voi siten vaihdella maan eri osissa ja myös yksittäisen maakunnan alueella. (HE perustelut). Tarkoitetaan myös sellaista kaupan yksikköä, jolla voidaan arvioida olevan vaikutuksia seudulliseen keskus- tai palveluverkkoon (opas). Koon alarajan määrittäminen tulee perustua vaikutusten arviointiin minkä kokoisella kaupan keskittymällä, kaupan laatu huomioon ottaen, voidaan katsoa olevan seudullisia vaikutuksia? Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Joutomaana oleva alueen itäosan ympäristö muuttuu täysin rakennetuksi ympäristöksi, kun korttelialueet otetaan rakentamisen piiriin. Alueen virkistyskäyttöön tai maisemaan vaikutukset ovat vähäisiä, koska virkistyskäyttöä tai maisemallisia arvoja alueella ei juurikaan ole ollut. Suunnitellulla rakentamisella ei ole vaikutusta vesistöihin tai pohjavesiin. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueen toiminnat sijoittuvat asutuksesta irralleen, jossa ne eivät aiheuta ympäristöhäiriötä asutukselle. Suunniteltu maankäyttö lisää mahdollisesti jonkin verran liikennettä ja siitä syntyvää melua alueella. Kuitenkin on huomioitava jo nykyisen tiestön liikenteen sekä eteläisemmän teollisuusalueen aiheuttama melu. Melumittauksia ei alueella ole suoritettu.

9 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kunnan vuokrattua tai myytyä osia omistamistaan tiloista yksityiset yritykset vastaavat jatkossa omalta osaltaan alueillaan kaavan toteuttamisesta (rakennuslupamenettely). Teollisuustien itälaitaa Keskustien pohjoislaitaa Keskustien etelälaitaa Näkymä Keskustieltä alueen koillisosasta lanteen päin sekä Joutsantieltä alueen pohjoisosasta itään päin