Aiheisto on nähtävänä myös kunnan internet-sivuilla: palveluopas- tekniset palvelut- kaavoitus ja maankäyttö.

Transkriptio

1 KUULUTUS ASEMAKAAVAN LAAJENNUS / SALMELAN ALUE Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja 63 :n mukaisesti ilmoitetaan, että Salmenkylässä ns. Salmelan alueella on vireillä asemakaavan laajennus, jonka tarkoituksena on muodostaa alueelle uusia pientalojen rakennuspaikkoja sekä mahdollistaa uudisrakentamista seurakunnan omistamalle leirikeskusalueelle. Kaavaluonnos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä muu kaavan valmisteluaineisto pidetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä Kangasniemen kunnantalolla, teknisellä osastolla, os. Otto Mannisen tie 2, Kangasniemi, kunnantalon aukioloaikoina. Aiheisto on nähtävänä myös kunnan internet-sivuilla: palveluopas- tekniset palvelut- kaavoitus ja maankäyttö. Kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen tarkoituksena on varata osallisille ja kaikille niille, joiden oloihin kaavalla on vaikutusta, tilaisuus mielipiteensä lausumiseen kaavahankkeesta. Mahdolliset mielipiteet tulee esittää nähtävänäoloaikana kirjallisesti Kangasniemen kunnanhallitukselle yllämainittuun osoitteeseen. Kangasniemellä KANGASNIEMEN KUNNANHALLITUS K A N G A S N I E M E N K U N T A puh (0) Otto Mannisen tie 2, Kangasniemi fax (0) kuntaposti@kangasniemi.fi

2

3 KANGASNIEMEN KUNTA Kirkonkylän asemakaava Asemakaavan laajennus Salmelan alueella Luonnos Näkymä Salmelan rantasaunalta

4 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, LUONNOS Asemakaavan selostus, joka koskee 1. marraskuuta 2016 päivättyä asemakaavakarttaa. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Kangasniemen taajaman pohjoisosassa, jonne matkaa kirkonkylän keskustasta on noin 2,5 km. Alue rajautuu idässä Salmelantiehen (yhdystie 15225), pohjoisessa ja lännessä Niirasenlahteen (Puulavesi) ja etelässä asemakaavoitettuun, väljään pientaloalueeseen. 2 Ilmakuva: Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasta käytetään nimeä Asemakaavan laajennus Salmelan alueella. Asemakaavan laajennus on ensisijaisesti vireillä seurakunnan leirikeskusalueen uudisrakentamisen mahdollistamiseksi sekä uuden asuinalueen muodostamiseksi kunnan omistaman Ropulan tilan n. 4 ha:n alueelle. KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

5 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, LUONNOS Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.3 Sisällysluettelo 1.4 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2 Osallistaminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 3 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavoitettavan alueen maankäyttösuunnitelma 5.2 Kaavan rakenne ja perustelut Mitoitus ja aluevaraukset Kaavamerkinnät ja määräykset 6 KAAVAN VAIKUTUKSET Yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö ja liikenne 6.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 6.3 Vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja kunnan elinvoimaisuuteen 6.4 Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

6 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, LUONNOS Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) - Tilastolomake (ehdotusvaiheessa) - Luontoselvitys / Enviro Oy Liito-oravaselvitys / Markku Nironen Tutkielma majoituspalveluiden sijoittumisesta/ Karttaako Kaavamerkinnät ja kaavakartta 1: TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Salmelan leirikeskuksen uudistamista on suunnittelu Kangasniemen seurakunnan sisäisenä työnä aktiivisesti ainakin vuodesta 2013 alkaen. Suunnittelutyöstä on vastannut ns. Salmela-työryhmä. Kangasniemen kunta on hankkeessa mukana Kiinteistö Oy Salmelanmajan osakkaana. Kiinteistö Oy Salmelanmaja on rekisteröity kaupparekisteriin Kaavahanke on mainittu Kangasniemen kunnan kaavoituskatsauksessa nimellä Salmelan pohjoinen alue. Kunnan toimeksiannosta Salmelan pohjoisen osan kaavan laatii Karttaako Oy. Luontoselvitys on tehty vuonna 2009 ja sitä täydentävä liito-oravaselvitys vuonna 2016 (ks. liitteet). Kaavoittaja toimittaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen kuntaan marraskuussa Tarkoitus on käynnistää kaavahanke virallisesti joulukuun 2016 aikana. Prosessin kulkua on laajemmin esitelty liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 2.2 Asemakaava Alueella ei ole aikaisemmin ollut asemakaavaa. Tavoitteena on tässä hankkeessa turvata leirikeskukselle riittävät laajenemismahdollisuudet ja alueen eteläosaan uusi viihtyisä asuinalue merkittävät luonnonarvot ja virkistysarvot huomioiden. KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

7 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, LUONNOS LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Suunnittelualueelle on tehty luontoselvitys vuonna 2009 (Nironen M., Enviro Oy), ks. liite. Luontoselvityksessä ympäristöä kuvaillaan pääpiirteittäin seuraavasti: Osa-alueet 1 ja 2: Salmelantien puoleiset mäkialueet ovat harvahkoa, varttunutta mustikkatyypin männikköä. Mäkialueiden välissä on notkelma, jossa kasvillisuus on lehtomaisen kankaan lajistoa. Notkelma on ojitettu. Mäen länsipuolella rantaan päin mentäessä on pääosin nuorta varttuvaa mustikkatyypin ja käenkaalimustikkatyypin metsää. Aivan rannassa, pienehkön kallion laella on vanhoja mäntyjä. Ranta- ja vesikasvillisuus on melko monilajista, mutta reunustaa rantaa kapeana vyöhykkeenä. Kaupinsaaren kohdalla on matala salmi, jossa on melko runsaasti vesikasvillisuutta ja kapealti luhtaa. Osa-alue 3: Suunnittelualueen eteläosassa, rantapuuston itäpuolella on nuorta kuusi- tai lehtipuuvaltaista metsää kasvava alue, jonka kasvillisuus on mustikka- ja käenkaali-mustikkatyyppiä. Lähellä ranta-aluetta on etelä-pohjoissuuntainen kallioinen harjanne. Kosteimmissa notkelmissa on mesiangervo- ja nokkosvaltaista kasvillisuutta ja paikoin alue on vaikeakulkuista. 5 Kuva: Ote luontoselvityksestä (Nironen 2009) Salmenkylän selvitysalue. Osa-alueen raja = musta viiva. Liito-oravahavainto = punainen piste. Kuvat: Osa-alueen 1 koilliskulman mäeltä, jossa kasvaa komeita mäntyjä ja avautuu näkymiä Pappilansalmelle. Talvella 2015 vanhalle pururadalle oli ajettu hiihtolatu lasten leirejä varten. KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

8 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, LUONNOS Kuva: Osa-alueen 1. mäkialueiden välinen notkelma pohjoiseen päin kuvattuna lokakuussa Kuvan vasemmassa reunassa erottuu käytössä oleva leirikeskuksen päärakennus. 6 Kuvat: Osa-alueen 3. eteläosaa hallitsee rannan suuntainen kallioharjanne, jolta avautuu mäntyjen ja katajien lomitse näkymiä järvelle. Kallioharjanne vaihtuu pohjoiseen mennessä alavaksi kuusikoksi. Kuvat: Luontoselvityksen mukainen osa-alue 3. rajautuu idässä sähkölinjaan, jonka itäpuolella on muutamia suuria, vanhoja omakotitalojen rakennuspaikkoja. Pihojen ja osa-alueen 3. välisessä maastossa kulkee lähinnä satunnaisten koiran ulkoiluttajien käyttämä polku, joka liittyy leirikeskuksen vanhaan pururataan. KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

9 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, LUONNOS Kuva: Näkymä Salmelan leirikeskukselle jäiseltä Niirasenlahdelta. Kuvan oikeassa laidassa näkyy leirikeskuksen päärakennus, ja aivan kuvan vasemmassa laidassa rantasauna. Talvileirien suosikin, napakelkan käytettävyys on jääkelien armoilla. Salmelan leirikeskuksen pihapiirin ympäristö ja niemen aivan pohjoisimmat osat eivät ole kuuluneet luontoselvityksen aluerajauksen sisälle. Osa-alueen länsiosa, jolle rakennukset sijoittuvat, on kallioinen mäki komeine mäntyineen. Itään mennessä maasto laskee ojitetuksi notkelmaksi nousten uudelleen pengermäksi, jolla paikallistie (Salmelantie) kirkonkylältä kohti valtatie 13:ta kulkee. Samoin kaavoitettavaa aluetta lännestä rajaava Niirasenlahti vaihtuu pengertien alituksen myötä Pappilansalmeksi. Liito-orava 7 Suunnittelualueen keskivaiheilta, läheltä rantaa löytyi jo vuonna 2009 tehtyjen luontoselvitysinventointien yhteydessä merkkejä liito-oravan oleskelusta. Liito-orava on käyttänyt aluetta ruokailuun sekä todennäköisesti yhtä järeää haapaa lisääntymistai levähdyspaikka. Liito-orava kuuluu EY:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV(a) lajeihin. Luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Suunnittelualueelle on tehty päivitetty liito-oravaselvitys keväällä 2016 (Nironen Markku, ). Alueella todettiin useita merkkejä liito-oravan oleskelusta. Todetut liito-oravahavainnot edellyttävät soveltuvien elinympäristöjen nykytilaan jättämistä. Ks. selvitys liitteenä. Alueen eteläosan jyrkänne KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

10 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, LUONNOS Rakennettu ympäristö Salmelan vanha leirimaja on valmistunut vuonna Päärakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluu ulkorakennus ja rinteen alla rannassa oleva sauna. Maastosta löytyy myös huussirakennus sekä maakellarin rauniot. Vanha leirimaja ei ole nykyään juurikaan käytössä. Kuvat: Vasemmalla ns. vanha leirimaja, jossa on viihtyisä tupa sekä majoitustilaa kahdessa kerroksessa. Oikeanpuoleisessa kuvassa on samassa pihapiirissä oleva piharakennus. 8 Kuvat: Oikeanpuoleisessa kuvassa Niirasenlahdelle avautuva näkymä rantasaunan viereiseltä kalliolta. Vasemmalla kuvassa on leirikeskuksen rantasauna kuten myös selostusosan kannessa. Vuonna 1973 rakennettiin ns. uusi leirikeskuksen rakennus, jossa on yhteistilojen lisäksi majoitustiloja 42 yöpyjälle. Tätä rakennusta käytetään seurakunnan rippi- ja lastenleirien sekä erilaisten tapahtumien pitämiseen. Lisäksi rakennusta vuokrataan ulkopuolisille. Leirikeskuksen pihapiirin itä- ja eteläpuolella on valaistu pururata, jota nykyisellään ei enää ylläpidetä ja on hyvin vähällä käytöllä. Leirikeskusta ei ole vielä liitetty kunnallistekniikkaan ja siellä on toistaiseksi omat, kiinteistökohtaiset vesi- ja jätevesijärjestelmät. KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

11 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, LUONNOS Kuva: Leirikeskuksen päärakennus on pitkä ja matala. Eteläsiivessä (kuvassa vasemmalla) on tyttöjen majoitushuoneet, pohjoissiivessä poikien huoneet ja saunatilat. Rakennuksen keskelle jää yhteissali, keittiö ja ohjaajien tiloja. 9 Kuvat: Suunnittelualue rajautuu idässä Salmelantiehen. Tien varrella on muutamia, isoille rakennuspaikoille rakentuneita jälleenrakennuskauden omakotitaloja Maanomistus Suunnittelualueen omistaa pääosin Kangasniemen ev.lut seurakunta ja Kangasniemen kunta sekä Salmelantien varrella osin yksityiset maanomistajat. KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

12 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, LUONNOS Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaavassa (Etelä-Savon maakuntakaava, vahvistettu ) alueelle ei ole osoitettu merkintöjä, mutta se nojautuu taajaman laidalla paikalliskeskuksen alueeseen (a 6.1) sekä paikalliskeskuksen keskustatoimintojen alueeseen (ca 6.2). Etelä-Savon vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa, joka oli nähtävillä , ei ole myöskään merkintöjä kaavoitettavalle alueelle. Suunnittelualueella on voimassa Kangasniemen Kirkonkylän osayleiskaava (hyväksytty kunnanvaltuustossa ). Tältä osin oikeusvaikutuksettomassa taajamayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu merkinnät: (PK) Yksityisten palvelujen ja hallinnon alue, (VL) Lähivirkistysalue ja (AP) Pientalovaltainen asuntoalue: 10 Nykyinen asemakaavatilanne. Aluetta ei ole aikaisemmin asemakaavoitettu. Nykyinen asemakaava-alue alkaa n. 300 metrin päässä etelän suunnassa. Salmelantien itäpuolella asemakaavoitettu alue on jo 100 metrin päässä. Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty (voimaan ). Pohjakarttana käytetään hyväksyttyä asemakaavan pohjakarttaa. KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

13 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, LUONNOS ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Salmelan leirikeskuksen alueen maankäytön suunnittelun taustaa Voimassa olevassa Kangasniemen taajaman osayleiskaavan (hyväksytty v. 2007) selostuksessa taajaman läheisiä Puulaveden pohjoisosia kuvataan melko tiheästi rakennetuksi ja vilkkaasti liikennöidyksi vesistöksi, josta ei juuri enää löydy laajempaa yhtenäistä luonnontilaista aluetta. Tämän takia yleiskaava-alueen pohjoisosan vielä rakentamattomia rantoja pidettiin virkistyskäytön ja eläimistön elinympäristönä merkitykseltään tärkeinä luvun alussa yleiskaavan laatimisen aikaan, Salmelan alueelle on suunniteltu asuinalueen kaavoittamista. Kunnan tavoitteena on tuolloin ollut löytää taajaman läheisyydestä uusia omarantaisia asuinrakennuspaikkoja. Salmelan leirikeskuksen eteläpuolelle sijoittuva yleiskaavan AP-alue on kytköksissä voimassa olevaan asemakaavaan, jolloin kunnallistekniikka on lähellä. Kangasniemen taajaman osayleiskaavan selostuksessa Salmelan maankäytön suunnitteluratkaisussa on pohdittu säilytetäänkö nykyinen maankäyttö Salmelassa. Salmelan aluetta kuvaillaan melko luonnontilaisena, tosin metsänhakkuutoimenpiteitä on suoritettu. Leirikeskuksen rakennusten todettiin vaativan peruskorjausta ja alueen maaperän soveltuvan rakentamiseen hyvin. 11 Leirikeskuksen ympäristön maankäyttö on pyritty ratkaisemaan yleiskaavan puitteissa. Yleiskaavan selostuksessa todetaan: nykyinen kaavamerkintä mahdollistaa toiminnan jatkamisen, mutta antaa myös mahdollisuuden yksityiselle palvelutoiminnalle. Salmela-työryhmä ja Kiinteistö Oy Salmelanmaja leirikeskus-hankkeen kehittäjinä Taajaman yleiskaavassa todettiin Salmelan rakennusten vaativan peruskorjausta. Kangasniemen seurakunnan sisällä virisi keskustelu leirikeskuksen tulevaisuudesta. Syntyi Salmela-työryhmä, jonka tehtävänä on ollut pohtia ratkaisuja leirikeskuksen kehittämiseen ja tarpeellisuuden pohtimiseen. Kangasniemen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti marraskuussa 2014, että uutta leirikeskusta suunnitellaan kunnan, seurakunnan ja yrittäjä Matti Tullan muodostaman Salmelanmajan kiinteistöyhtiön kautta. Tästä päätöksestä tehtiin kirkollisvalitus, jossa vaadittiin kirkkoneuvostolta perustelu päätökselle. Keväällä 2015 hallinto-oikeus antoi tapauksesta päätöksensä, jossa kumoaa kirkkoneuvoston marras- ja joulukuun 2014 tekemät päätökset. Täten Hallinto-oikeuden ratkaisu palautti leirikeskushankkeen kirkkoneuvoston yhtiöpäätösten osalta lähtöruutuun. (lähde: Länsi-Savo / Laitinen Lasse) KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

14 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, LUONNOS Kangasniemen kunta on leirikeskus-hankkeessa mukana Kiinteistö Oy Salmelanmajan osakkaana. Kiinteistö Oy Salmelanmaja on rekisteröity kaupparekisteriin Kunta on linjannut, että: Kiinteistö Oy Salmelanmajan toteuttaminen on kunnalle merkityksellinen hanke, jotta voidaan mahdollistaa riittävällä ja laadukkaalla tasolla majoituspalveluita Kangasniemen kunnassa (Kunnanhallituksen kokous ). Lisäksi kunnan asettamia tavoitteita leirikeskukselle ovat: Kiinteistö Oy Salmelanmajan tarkoitus on tarjota leirimajoitus-, kokoontumis- ja ruokapalveluja osakkeenomistajille. Lisäksi palveluja voidaan myydä myös muille kunnille, seurakunnille, yhteisöille, yrityksille ja yksityisille henkilöille. Yhtiön tarkoituksena on ensisijaisesti leiritoimintaan käytettävien tilojen ylläpitäminen Kangasniemellä. Leiritoiminnasta liikenevällä kapasiteetillä voidaan tarjota paikkakunnalla laadukkaita majoitus- ja kokouspalveluja vakituisten ateriapalvelujen kera. Tarjontaan voi sisällyttää myös mm. ohjelmapalveluja, virkistys-, kuntoutus- ja kunnonhoitopalveluja. (Kunnanhallituksen kokous ) Leirikeskuksen tulevaisuus on kiinnostanut myös seurakunnan ulkopuolella. Muun muassa kevättalvella 2013 Kangasniemen Keskustanuorten tapaamisen aiheena oli Salmelan ja leirikeskustoiminnan pohdinta. Aiheesta on kirjoitettu mielipidepalstoilla ja Salmela päätyi myös paikallislehden pilapiirroksen aiheeksi huhtikuussa Kuva: Pilapiirros Kangasniemen kunnallislehdessä KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

15 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, LUONNOS Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Laajasti ottaen osallisia ovat kaikki kunnan asukkaat, jotka kokevat kuuluvansa kaavan laajennuksen vaikutuspiiriin. Tärkeimpiä osallistumisryhmiä ovat mm. lähialueen asukkaat, leirikeskuksen käyttäjät ja seurakuntalaiset, maanomistajat, hankkeessa mukana olevat yrittäjät sekä kunnan ja seurakunnan viranomaiset Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulo mainitaan käsitteenä maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n 2 momentissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos kuulutetaan ja asetetaan nähtäville samanaikaisesti vuoden vaihteessa (MRL 62 ja 63 ) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumista ja vuorovaikutusta on tarkemmin kuvattu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 13 Kaavanlaatijan antaa vastineen kaavaluonnoksesta jätetyistä lausunnoista ja huomautuksista... KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

16 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, LUONNOS ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavoitettavan alueen maankäyttösuunnitelma Kaavoitettavalle alueelle on laadittuja useita vaihtoehtoisia maankäyttösuunnitelmia. P-alueen osalta on tutkittu vaihtoehtoja leirikeskuksen uuden päärakennuksen ja mahdollisten muiden uusien majoitusrakennusten sijoittumiseen. Uuden asuinalueen osalta on tutkittu tonttien sijoittumista, alueen tiiviyttä sekä tieyhteyden toteuttamista alueelle. 14 KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

17 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, LUONNOS KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

18 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, LUONNOS Kaavan rakenne ja perustelut Asemakaavan laajennuksella mahdollistetaan: - uuden leirikeskuksen ja sitä palvelevien majoitusrakennusten rakentaminen - olemassa olevan leirialueen ja sen rakenteiden hyödyntäminen - alueen liikenneolojen tarkastelu ja liittyminen muuhun taajamarakenteeseen - uusien omarantaisen ja rantaan tukeutuvien asuintonttien osoittaminen - alueen virkistysmahdollisuuksien kehittäminen - liito-oravien ja maisemallisten arvojen huomioiminen Mitoitus ja aluevaraukset Kaava-aluetta kuvaavat keskeiset mitoitustiedot aluevarauksineen on esitetty seuraavassa taulukossa ja liitteenä (ehdotusvaiheessa) olevassa tilastolomakkeessa. Alue Kortteli e Ala m 2 kerrosluku k-m 2 Uusi: P 220 0, ½ k II 4546 AP 216,218,219 0, ½ k II 7659 AO 215,217 0, ½ k II VL 0, VL-1 0, kadut 0, Muutos 0, Nykyinen rakennuskanta Rak./rak.osa Ala m 2 kerrosluku päärakennus n.500 I vanha leirimaja n.130 II ulkorakennus n.30 I rantasauna n.20 I Kaavamerkinnät ja määräykset Korttelialueet (P, AP ja AO) P / Palvelurakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa leirikeskuksen ja sen toimintoja tukevaa rakentamista. Rakennusala merkitään varsinkin rannan taustalla väljäksi uusien rakennusten sovittamiseksi, jotta vaiheittainen rakentaminen ja purkaminen onnistuvat. Alueelta tai sen lähiympäristöstä osoitetaan paikat nykyiselle rantasaunalle (sa), uimarannalle (vv), venevalkamalle ja uudelle saunalle (lv) sekä leikki- ja pelikentälle (le). KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

19 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, LUONNOS AO / Erillispientalojen korttelialue. Kaksi omarantaista korttelia, joissa yhteensä kuusi tonttia. Näistä neljä pohjoisinta sijoittuu pääosin kunnan omistamalle maalle. Tonttitehokkuus vaihtelee 0,15 ja 0,20 välillä. Yleisissä määräyksissä on tarkempia ohjeita koskien juuri näitä kortteleita (ks. kohta 6.2). AP / Asuinpientalojen korttelialue. Kolme yhteisrantaista korttelia, joissa yhteensä 14 tonttia. Näistä kaksi läntisintä ja rakentamatonta korttelia sijoittuu pääosin kunnan omistamalle maalle. Kortteli 219 muodostuu pääosin vanhoista rakennuspaikoista Salmelantien varrella sekä vähäisestä lisärakentamismahdollisuudesta (kolme tonttia). Tonttitehokkuus vaihtelee 0,15 ja 0,25 välillä. AP-kortteleihin voi sijoittaa periaatteessa vaikka rivitaloja, käytännössä omakotitaloja ja esim. paritaloja. Korttelin 216 länsipuolelle jää hieno kalliojyrkänne, jonka eteläosan alla on jo vanha sauna. Kaava antaa mahdollisuuden sijoittaa kyseiselle alueelle AP-kortteleita palvelevan venevalkaman sekä uuden saunan. Kuva: Nykyinen sauna kaipaa pientä kunnostusta 17 Tie- ja liikennealueet Uusi katu korttelialueille osoitetaan uutena tieyhteytenä hyödyntämällä olemassa olevaa liittymää Salmelantielle (yhdystie 15225). Lisäksi uusille AP-tonteille, jotka muodostuvat olemassa olevien omakotitalojen taustalle, osoitetaan tieyhteyksiä ajoyhteyksinä ja ns. kirveenvarsina. Nämä ajoyhteyden hyödyntävät jo olemassa olevia liittymiä Salmelantielle. Palvelualueella hyödynnetään olemassa olevaa leirikeskuksen tieyhteyttä Salmelantielle, joskin tietä tulee leventää leirialueen käytön kasvaessa. Huoltoyhteytenä voi hyödyntää koko kaava-alueen läpi kulkevaa ohjeellista virkistysreittiä/ huoltoajoa leirikeskukselta uudelle asuinalueelle. Virkistysalueet Salmelan yhtenäinen virkistysalue säilyy kaavan laajennuksessa. Ulkoilureitistö osoitetaan kaavakartalla siten, että virkistysalueelle on pääsy kaava-alueen katuverkostolta myös kaava-alueen ulkopuoleisille käyttäjille. KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

20 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, LUONNOS KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Kaavan valmistelussa on tutkittu Salmelan roolia osana Kangasniemen kirkonkylän taajaman yhdyskuntarakennetta. Kaavan laajennuksen taustaselvitykseksi laadittiin Tutkielma majoituspalvelujen sijoittumisesta (Helmikuu 2016 / Karttaako / Arkko), ks. liite. Salmela-hankkeen ensisijainen tavoite kunnan näkökulmasta on turvata riittävät ja laadukkaat majoituspalvelut kunnassa (Kunnanhallituksen kokous ). Seurakunnan tavoitteena on turvata leiritoiminnan jatkuvuus oman seurakunnan alueella. Kangasniemen taajamassa ja sen läheisyydessä on varattu alueita matkailutoimintoja varten valtatien 13 risteysalueen tuntumaan Kiviniemen leirintäalueella sekä golfkentän länsipuolelle. Myös kirkonkylän keskustaa voidaan pitää matkailuun ja majoituspalvelujen sijoittumiseen soveltuvana alueena, joskaan kirkonkylän keskustaan ei ole osoitettu matkailun aluevarauksia. Salmela on hieman etäällä (n. 2 km) taajaman muista palveluista, väljän pientaloalueen jatkona vesistön ympäröimän niemen päässä. Toisaalta Salmelasta on hyvät kulkuyhteydet taajaman toiminnallisiin keskittymiin. Kirkonkylälle tuovan Salmelantien varrella on hyvätasoinen kevyenliikenteen tie. Valtatien 13 läheisyys on eduksi liikenneyhteyksien näkökulmasta, jonne on osittain toteutettu erillinen kevyenliikenteen väylä. Haittapuolena on valtatien melu, joka kuuluu Salmelan pohjois- ja koilliskulmilla. 18 Asemakaavan laajennuksen Salmelan alueelle voidaan katsoa hyödyntävän jo olemassa olevia yhdyskuntarakenteita. Ratkaisu täydentää taajamaa lisäämällä myös pientaloasumisen tonttivarantoa maltillisesti. KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

21 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, LUONNOS Ratkaisu luo edellytykset leirikeskuksen alueen palvelutoiminnan kehittämiselle, joka toteutuessaan monipuolistaa taajaman yhdyskuntarakennetta. Kaavaratkaisu myös säilyttää alueella olevan yhtenäisen lähivirkistysalueen, joka on tärkeä vihreä tila alueen eläimistölle ja ihmisten hyvinvoinnille. Alueen nykyisiä liikenneratkaisuja ei liittymien osalta tarvitse merkittävästi muuttaa. Leirikeskuksen alueen liittymä Salmelantielle on asianmukainen, vaikka liikenteen määrät lisääntyisivät tulevaisuudessa. Vanhojen rakennuspaikkojen tonttiliittymät säilyvät pääosin ennallaan, pientä tarkistamista saattaa olla/ käytännöllisyys. Sähkölinjan länsipuolelle jää mahdollisuus muodostaa vanhojen rakennuspaikkojen länsilaitaan kolme uutta tonttia, joiden toteuttaminen on hyvin epävarmaa. Ns. kirvesvarsitonttien avulla onnistuu liikenteelliset ratkaisut tarvittaessa. Merkittävin liikenteellinen muutos on uusi katuyhteys kunnan omistamalle uudelle asuinalueelle kaava-alueen eteläosassa. Katu on pyritty linjaamaan mahdollisimman tehokkaasti, maaston muotoja mukaillen ja luontoarvotkin huomioiden Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaava vaikuttaa suunnittelualueen eteläisien osien luonnonympäristöön muuttamalla rakentumattoman metsätalousalueen pientaloalueeksi. Lisäksi toteutuessaan P-alueen rakentaminen on nykyistä maankäyttöä laajemmalla alueella varsinkin rannan taustalla idän suunnassa. Rakentamisen sijoittelussa on pyritty huomioimaan luontoarvot (liito-orava) mahdollisimman kattavasti ja rakentaminen on sijoitettu maisemaan, maastoon ja reitistöön mahdollisimman hyvin sopivaksi. Suunnittelualueen laaja lähivirkistysalue jää lähes entisen kokoiseksi. Virkistysalueen saavutettavuus paranee uuden tieyhteyden myötä. Kaavan laajennuksen myötä KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

22 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, LUONNOS alueen kuntopolkujen käyttöasteen voidaan olettaa kasvavan, jolloin myös verkostoja on kannattavaa ylläpitää nykyistä paremmin. Yleiset kaavamääräykset: "Korttelissa 217 on sopivina ryhminä noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden, materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä rakentamistapaa. Korttelin 217 rakentamista sekä hoitoa varten laaditaan kaavamerkintöjä ja -määräyksiä täydentävät erilliset kunnassa hyväksyttävät rakennustapaohjeet. Korttelialueiden rakentamattomat osat, joita ei käytetä liikenteeseen, oleskeluun tai muuhun sellaiseen, on pidettävä huolitellussa kunnossa. Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Lähivirkistysalueiden metsänhoidossa on toteutettava puistomaisten alueiden hoitotapoja. Avohakkuita tai laajoja harvennushakkuita ei saa alueilla tehdä. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa (MRL 128 ). Hulevesien käsittelystä on esitettävä tarkemmat suunnitelmat jatkosuunnittelun yhteydessä. Alin rakentamiskorkeus on rakennusjärjestyksen mukaisesti 95,80 (N60). Annettu korkeussuositus ei sisällä aaltoiluvaraa, joka on otettava huomioon. Aaltoiluvara on määriteltävä tapauskohtaisesti ulapan pituuden ja rannan kaltevuuden perusteella." 20 Alueen liito-oravat on huomioitu siten, että liitteenä olevan selvityksen tärkeimmät alueet on osoitettu merkinnällä s-1: "Suojeltava alueen osa. Alue, jonka puusto tulee säilyttää tai hoitaa sitä niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään." Tärkeimpiä alueita yhdistämään on osoitettu aluevaraukset VL-1: "Lähivirkistysalue, jolla on ympäristöarvoja. Alueen metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään." Myös rantavyöhykkeen rakentamiseen varatuille alueille jätetään liito-oravalle kulkureitit, merkintä s: "Puustoisena hoidettava alueen osa, joka tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena." ja hieman taaempana sa: "Rakennusala, jolle saa sijoittaa saunan. Muilta osin puustoisena ja mahdollisimman luonnonmukaisena hoidettava alueen osa. Saunan kerrosluku on yksi ja enimmäiskoko 25 kerrosalaneliömetriä." Kaavan luontoselvityksen tekijä Markku Nironen, on alustavasti kommentoinut kaavaratkaisun vaikutuksia liito-oravan elinympäristöön seuraavasti: "Liito-oravan kannalta tilanne on hyvä. Koska puustoisia alueita (VL, VL-1) säilyy näinkin paljon, niin kaava ei heikennä liito-oravan elinmahdollisuuksia. P-alueen lopullisiin kaavamääräyksiin tulisi vielä selkeyden vuoksi lisätä informatiivisena tietona lainsäädännöstä johdettuna erityismainintana, että alueen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

23 KANGASNIEMEN KUNTA, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA, LUONNOS on turvattava liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueet. Niin lisääntymis- kuin levähdyspaikkoja voi olla tulevaisuudessa myös rakentamisalueilla, kun kyseisellä alueella on elinvoimainen kanta liito-oravia ja käpytikka tekee vuosittain koloja varsinkin haapoihin." Luontoselvityksen tekijän toimesta myös kaavaehdotusta tullaan vielä aikanaan täydentämään arvioinnilla kaavan vaikutuksista liito-oravien elinympäristöön. (Tämä kappale täydennetty kaava-aineistoon / JM). 6.3 Vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja kunnan elinvoimaisuuteen Asemakaavan laajennus luo edellytyksiä kunnan elinkeinojen vahvistamiselle. Leirikeskusalueen palvelualue toteutuessaan luo työmahdollisuuksia ja lisää kuntalaisille sekä seurakuntalaisille tarjottavien palveluiden määrää ja laatua. Uusi pientaloalue lisää kunnan tonttivarantoa, vetovoimaisuuden kannalta erityisen positiivista on omarantaisen tonttien sekä järvinäköalalla olevien tonttien syntyminen. 6.4 Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen Asemakaavan laajennuksella on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Asemakaavan laajennusalueelle on kunnan rakennettava kunnallistekniikkaa, kuten katu- ja viemäriverkosto. Omakotitalotonttien myynnistä puolestaan syntyy kunnalle tuloja. Palvelualueen uudisrakentamisesta syntyy kustannuksia ja rakentaminen tapahtunee vaiheittain suhdanteiden ja kysynnän mukaan. Kiinteistö Oy Salmelanmaja toteuttaa kaavaa rakentamalla palvelualuetta harkintansa mukaan. 21 Kunta seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan avulla. KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

24 1 KANGASNIEMEN KUNTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kangasniemen kunta on päättänyt käynnistää Asemakaan laajennuksen Salmelan alueella. Asia todetaan kunnan kaavoitusohjelmassa vuosille SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Kaava-alue sijaitsee Kangasniemen kunnan Salmenkylän kylässä noin 2,5 km kirkonkylästä pohjoiseen. Suunnittelualue rajautuu lännestä ja pohjoisesta Puulaan kuuluvaan Niirasenlahteen, idästä Salmelantiehen (yhdystie 15225) ja etelästä pientaloalueeseen. Suunnittelualue muodostuu osasta tilaa sekä tiloista , , , , , ja Suunnittelualue on merkitty yleissilmäyskarttaan punaisella rajauksella. Yleissilmäyskartta:

25 KANGASNIEMEN KUNTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maakuntakaava Ympäristöministeriön hyväksymässä Etelä-Savon maakuntakaavassa varsinaisella suunnittelualueella ei ole merkintöjä, mutta se nojautuu taajaman laidalla paikalliskeskuksen alueeseen (a 6.1) sekä paikalliskeskuksen keskustatoimintojen alueeseen (ca 6.2). Syksyllä 2016 nähtävillä olleessa vaihemaakuntakaavassa ei ole aluevarauksia suunnittelualueelle. Ote maakuntakaavasta vieressä (ylempi kuva) Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Kangasniemen kunnanvaltuuston hyväksymä Kangasniemen taajaman osayleiskaava. Tältä osin kaava on ilman oikeusvaikutuksia. Ote yleiskaavasta vieressä (alempi kuva) Aluemääräyksiä ovat: PK, Yksityisten palvelujen ja hallinnon alue VL, Lähivirkistysalue Puuston kaatamiseen ja muihin maisemaa muuttaviin toimenpiteisiin vaaditaan maisematyölupa (MRL 128 ) AP, Pientalovaltainen asuntoalue Suunnittelu- ja rakentamismääräys. Alue on asemakaavoitettava. Alueelle saa sijoittaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita ja virkistysalueita sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Puuston kaatamiseen ja muihin maisemaa muuttaviin toimenpiteisiin vaaditaan maisematyölupa (MRL 128 ). 2. ASEMAKAAVAN LAATIMISEN TAVOITTEET Kaavoitus on vireillä erityisesti seurakunnan leirikeskuksen alueen uudisrakentamisen mahdollistamiseksi. Kunta omistaa etelämpänä seurakunnan maahan rajoittuvan, osittain omarantaiseen rakentamiseen soveltuvan n. 4 ha:n alueen. Kyseiselle alueelle pyritään osoittamaan mahdollisimman vetovoimaista asuinrakentamista. KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH

26 KANGASNIEMEN KUNTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUVAIHEET Salmelan leirikeskuksen kehittämistyö on käynnistynyt ensin Kangasniemen seurakunnan sisäisenä työnä. Suunnittelutyöstä on vastannut ns. Salmela-työryhmä. Kangasniemen kunta on hankkeessa mukana Kiinteistö Oy Salmelanmajan osakkaana. Kiinteistö Oy Salmenmaja on rekisteröity kaupparekisteriin Alueen luontoselvitys on tehty jo vuonna 2009, liito-oravat tarkistettu keväällä Alueen alustavaa ideointia ja maastotöitä on tehty jo useana kesänä. Täydentävät maastotyöt on tehty vielä talven ja kevään 2016 aikana. Kunnan tekninen lautakunta ja kunnanhallitus päättävät osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville kunnantoimistolle alkuvuodesta 2017 (MRL 62 ja 63 ). Nähtävillä olosta tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla, nettisivuilla sekä paikallislehdessä julkaistavalla ja tärkeimmille osallisille postitettavalla kuulutuksella. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja osallisilla on mahdollisuus jättää huomautus. Viranomaisneuvottelusta MRL 66 mukaisesti sovitaan erikseen. Lausuntojen ja huomautusten perusteella tehdään tarvittavat muutokset kaavaehdotukseen. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville arviolta keväällä 2017 (MRL 65 ja MRA 27 ) ja pyydetään tarpeelliset lausunnot. Osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus. Kunnanvaltuuston käsittely on arviolta kesällä Päätöksestä voi valittaa Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. 4. YMPÄRISTÖSELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Suunnittelutyön aikana turvaudutaan pääosin olemassa oleviin tietoihin sekä vuonna 2009 tehtyyn luontoselvitykseen. Maastokäynneillä talven ja kevään 2016 aikana on päivitetty tietoja erityisesti paikoista, joille uutta rakentamista tullaan osoittamaan. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET: Ympäristö- ja kulttuurivaikutukset (ympäristöselvityksen vaikutus, ympäristön muutokset) Taloudelliset vaikutukset (yhdyskuntarakenne, maanomistajien taloudelliset intressit, elinkeinojen edistäminen) Yhdyskuntarakenne (olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen, kuntakeskuksen elinvoiman vahvistaminen, tiiviys) Sosiaaliset vaikutukset (ympäristön vetovoimaisuus, virkistyskäyttö, palvelut) Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH

27 KANGASNIEMEN KUNTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SALMELAN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISET Osallisia ovat kaikki kunnan asukkaat, jotka kokevat kuuluvansa kyseisen kaavaalueen vaikutuspiiriin. KAAVA-ALUEEN SEKÄ LÄHIALUEIDEN ASUKKAAT, MAANOMISTAJAT JA OSAKASKUNTA OVAT ERITYISESTI MAINITTAVIA OSALLISIA LÄHIALUEEN YRITTÄJÄT, YHDISTYKSET JA KYLÄTOIMIKUNNAT KANGASNIEMEN SEURAKUNTA KANGASNIEMEN KUNTA: Tekninen lautakunta, rakennuslautakunta ym. Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS (ELY-KESKUS) Katri Mattelmäki Sähköposti: katri.mattelmaki@ely-keskus.fi MIKKELIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT Hanna Pasonen Sähköposti: hanna.pasonen@mikkeli.fi ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Janne Nulpponen Sähköposti: janne.nulpponen@esavo.fi POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS (ELY-KESKUS) Pertti Asikainen (liikennevastuualue) Sähköposti: pertti.asikainen@ely-keskus.fi 6. SUUNNITTELIJA JA YHTEYSTIEDOT Suunnittelija on KARTTAAKO OY (os. Heikinkatu 7, Kotka). Käytännön suunnittelusta vastaavat: DI Jarmo Mäkelä p , sähköposti jarmo.makela@karttaako.fi Kaavoitusinsinööri Henna Arkko p , sähköposti henna.arkko@jarvisaimaanpalvelut.fi Kunnan yhteyshenkilö on maankäyttöteknikko Jouko Romo os. Otto Mannisen tie 2, Kangasniemi, p , sähköposti jouko.romo@kangasniemi.fi KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH

28 SALMENKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Markku Nironen

29 Salmenkylän asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys SISÄLLYS 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT LUONNON YLEISPIIRTEET ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA SUOJELTAVIEN LAJIEN ESIINTYMÄT SALMENKYLÄNASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVAT LÄHTEET JA KIRJALLISUUS... 9 Kansi: Salmenkylän selvitysalueen ranta, osa-alueen 1 eteläosa. Valokuvat Markku Nironen 1

30 Salmenkylän asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys 1 JOHDANTO Salmenkylän asemakaava-alueen laajennusalue sijaitsee Kangasniemen taajaman luoteispuolella, Niirasenlahden pohjoisosan ja Pappilansalmen välisen niemen pohjoisosassa. Asemakaavan laadintaa ja luontovaikutusten arviointia varten tehtiin luontoselvitys keväällä ja kesällä Selvitysalueen pinta-ala on noin 22 ha ja siinä on rantaviivaa noin 700 m. Kangasniemen kunta tilasi asemakaavan laajennusalueen luontoselvityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Luontoselvityksen on tehnyt FM Markku Nironen. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Selvitysalueen aiemmat luontotiedot on tarkastettu Etelä-Savon ympäristökeskuksesta. Asemakaavan laajennusalue kuuluu kuntakeskuksen osayleiskaavaalueeseen. Osayleiskaava-alueen laatimisen yhteydessä on tehty luontoselvitys vuonna 2005 (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2005). Asemakaavan laajennusalueelta ei ole mainintoja arvokkaista luontokohteista tai suojeltavien lajien esiintymistä. Liito-oravaselvityksen maastotyöt tehtiin Samalla inventoitiin luonnon yleispiirteitä ja arvokkaita luontokohteita. Liito-oravaselvitys tehtiin Sierlan ym. (2004) julkaisun ohjeiden mukaisesti. Puut, joiden tyviltä löydettiin liito-oravan jätöksiä, paikannettiin GPS-laitteella (Garmin 60Cx). Luonnonolojen ja kasvillisuuden sekä luontotyyppien kuvausta täydennettiin Samalla selvitettiin vesilain 15a ja 17a :n tarkoittamien kohteiden (suojellut pienvedet) ja luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien sekä muiden arvokkaiden luontokohteiden esiintyminen (mm. metsälaissa mainitut erityisen tärkeät elinympäristöt). Erityistä huomiota kiinnitettiin EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin, luonnonsuojelulain (LsL) 46 :n tarkoittamiin uhanalaisiin lajeihin, LsL 47 :n mukaisiin erityisesti suojeltaviin lajeihin sekä silmälläpidettäviin ja alueellisesti uhanalaisiin lajeihin ja näille merkittäviin elinympäristöihin. 3 LUONNON YLEISPIIRTEET Selvitysalue rajautuu etelässä piha-alueeseen, idässä piha-alueisiin ja Salmelantiehen, lännessä Niirasenlahden pohjoispuolen vesialueeseen ja pohjoisessa seurakunnan leirikeskukseen ja leirikeskukseen tiehen. Leirikeskukselle menevän tien pohjoispuolella on taimikkoa lähes rantaan saakka. Selvitysalue on jaettu seuraavassa kahteen osa-alueeseen (kuva1). 2

31 Salmenkylän asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys Kuva 1. Salmenkylän selvitysalue. Osa-alueen raja = musta viiva. Liito-oravahavainto = punainen piste. Mittakaava noin 1: Pohjoisosa Selvitysalueen pohjoisosassa on kaksi korkeaa metsäpeitteistä mäkeä. Alueella risteilee kuntopolkuja ja latupohjia, joista osa on valaistuja. Pohjoisin mäki nousee noin 20 metriä järven pintaa korkeammalle. Mäen kasvillisuus on pääosin mustikkatyyppiä. Kasvilajisto on tavanomaista, mm. metsäkastikkaa, sananjalkaa, mustikkaa, metsäimarretta, metsäalvejuurta ja lillukkaa. Puusto on harvahkoa varttunutta männikköä. Osa männyistä on vanhoja ja melko järeitä. Länsirinteellä on vanha ja monihaarainen mänty. Sekapuina kasvaa koivua ja kuusta sekä alikasvoksena pihlajaa, mäntyä, raitaa, harmaaleppää, koivua ja haapaa. Mäen etelärinteellä on yksi varttunut haapa ja alarinteellä taimikkoa. Pohjoisosan ja eteläosan mäkien välinen notkelma on pääosin harvennushakattua varttuvaa koivikkoa. Sekapuina kasvaa paikoin lehtikuusta, haapaa ja mäntyä. Kasvillisuus on metsä- ja viitakastikkavaltaista, muutamin paikoin kasvaa näsiää. Kasvillisuudessa on lehtomaisen kankaan lajistoa. Notkelman länsi- 3

32 Salmenkylän asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys osassa on kostean lehdon kasvillisuutta. Notkelma on ojitettu. Ojan reunalla kasvaa mm. hiirenporrasta. Puusto on harvennettua koivikkoa ja kuusikkoa. Tien vieressä on järeä mänty. Osa-alueen eteläosan mäki nousee noin 30 metriä järven pintaa korkeammalle. Metsä on nuorta ja varttunutta männikköä. Sekapuina kasvaa, paikoin runsaasti koivua ja kuusta. Alikasvoksena on haapaa, harmaaleppää, raitaa ja pihlajaa. Puustoa on harvennettu ja kasvillisuus on metsäkastikkavaltaista mustikka- ja puolukkatyyppiä. Kasvillisuus on tavanomaista, mm. sananjalkaa, mustikkaa, puolukkaa, kangasmaitikkaa, lillukkaa, metsälauhaa ja kanervaa. Kalliopaljastumat ovat pienialaisia ja niissä vallitsee metsälauha, kanerva sekä seinäsammal ja paikoin poronjäkälät. 2. Länsiosa Mäen länsipuolella on pääosin nuorta varttuvaa mustikkatyypin ja käenkaalimustikkatyypin metsää, jonka puustoa on harvennettu. Puustossa on varttuneita koivuja ja mäntyjä, etenkin rannan tuntumassa. Edellisten lisäksi rantapuustossa on terva- ja harmaaleppää sekä haapaa ja pajuja. Osa-alueen eteläosassa, rannan tuntumassa on vanha ja järeä rauduskoivu. Pienehkön kallion laella on vanhoja mäntyjä ja kasvillisuus osin poronjäkälävaltaista. Keväällä 2009 osaalueelta löytyi merkkejä liito-oravasta (ks. luku 4.1, Salmenkylän liito-orava). Osa-alueen pohjoispuolella on veneenlaskupaikka ja leirikeskuksen rantaa. Veneenlaskupaikasta etelään ranta on hiekkapohjaista. Ranta- ja vesikasvillisuus on melko monilajista, mutta reunustaa rantaa kapeana vyöhykkeenä. Lajistoon kuuluvat mm. piukka- ja pullosaraa, järvikortetta, järvikaislaa, ratamosarpiota, rantakukkaa, terttualpia, kurjenjalkaa ja luhtavuohennokkaa. Kaupinsaaren kohdalla on matala salmi, jossa on melko runsaasti vesikasvillisuutta, mm. ulpukkaa, uistinvitaa ja rannassa järviruokoa, järvikortetta, kapeaosmankäämiä. Rannassa on kapealti luhtaa, jossa kasvaa edellisten lisäksi mm. okarahkasammalta, kurjenjalkaa, jouhivihvilää, pullo- ja jouhisaraa, järviruokoa, rentukkaa, luhta- ja korpikastikkaa, ranta- ja terttualpia ja rantakukkaa. Kuva 2. Kaupinsaaren matala salmi. 4

33 Salmenkylän asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys Osa-alueen eteläosassa on pieni painanne, jossa on ruoho- ja heinäkorven lajistoa mm. viitakastikkaa, suoputkea ja vehkaa. Eteläosa Eteläosan ranta on hiekkapohjaista. Rantakasvillisuus on kapeahkona vyöhykkeenä ja lajisto on samankaltaista kuin osa-alueella 2. Rannassa on harvahko järviruokokasvusto, jonka lisäksi vedessä kasvaa rantaleinikkiä, ratamosarpiota, piukkasaraa, järvikortetta, rantaluikkaa, kapeaosmankäämiä (muutamin paikoin) ja ulpukkaa sekä uistinvitaa. Rantapuina ja -pensaina on varttuneita ja vanhoja mäntyjä ja koivuja sekä terva- ja harmaaleppää, raitaa, pajuja, pihlajaa ja paatsamaa. Ranta-alueen eteläosassa on vanha saunamökki. Kuva 3. Eteläosan rantaa. Ratapuuston itäpuolella on nuorta kuusi- tai lehtipuuvaltaista metsää kasvava alue, jonka kasvillisuus on mustikka- ja käenkaali-mustikkatyyppiä. Alue on vaikeakulkuista. Puustonperkauksen jäljiltä maassa on runsaasti runkoja ja niiden välistä kasvaa mm. vadelmaa, nokkosta ja metsäkastikkaa. Kosteimmissa notkelmissa on mesiangervo- ja nokkosvaltaista kasvillisuutta. Lähellä rantaaluetta on etelä-pohjoissuuntainen kallioinen harjanne. Harjanteen puusto on harvennushakattua varttunutta männikköä ja kasvillisuus puolukka- ja mustikkatyyppiä. Vanhan saunamökin ympärillä on isoja pihlajia, varttuneita mäntyjä ja koivuja sekä haapoja. 5

34 Salmenkylän asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys Kuva 4. Nuorta, harvennettua metsää. Osa-alueen eteläosassa on noin 20 metriä leveä itä-länsisuuntainen aukko, joka ulottuu rantaan saakka. Aukon eteläpuolella on kapea palsta, jossa kasvaa nuori ja tiheä kuusikko. Varjostavan kuusikon alla on niukasti kasvillisuutta. Kuusikon itäpuolella on oja ja sähkölinjan aukko, jossa on rehevä kasvillisuus (mm. vadelmaa, nokkosta ja mesiangervoa). Ojan reunalla kasvaa muutama lehtoorvokki, mutta ei muuta vaateliasta lajistoa. Aukon ja Salmelantien välissä on harvennettu varttuva koivikko. Koivikon alla kasvaa harmaaleppää, pihlajaa ja nuoria kuusia. Alue on ollut aiemmin peltona/niittynä. Tavanomaisen niitty- ja metsälajien lisäksi metsikössä kasvaa muutama mustakonnanmaja, näsiä ja sudenmarja. Alueelle on levinnyt puutarhakarkulaisena mm. pajuangervo. 6

35 Salmenkylän asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys Kuva 5. Piha-alueiden länsipuoleista metsää. Kallioisen harjanteen ja piha-alueiden välinen alue on kasvillisuudeltaan hyvin rehevää ja vaikeakulkuista, ainakin osin entistä peltoa/niittyä. Puustona on hakkuiden jäljiltä harvahkoa varttuvia koivuja tiheää nuorta koivikkoa. Sekapuina kasvaa raitaa, harmaaleppää ja mäntyä. Alueelle on noussut vadelmaa, mesiangervoa, nokkosta nurmilauhaa, ojakellukkaa, hiirenporrasta, huopaohdaketta, maitohorsmaa, tuomi-, koivu-, haapa- ja harmaaleppävesaa, punaherukkaa, vuohenputkea, sananjalkaa ja metsäkastikkaa. Ojissa kasvaa myös rentukkaa. Pihoilta on levinnyt laajalle alueelle jättipalsamia. 4. ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA SUOJELTAVIEN LAJIEN ESIINTYMÄT Salmenkylän asemakaavan laajennusalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura alueita tai luonnonsuojelualueita. Selvitysalueelta löydettiin merkkejä liito-oravasta, joka on mainittu luontodirektiivin liitteessä IV(a). Selvitysalueen metsät ovat puisto- ja virkistysmetsiä sekä talousmetsiä, joita on hoidettu. Pääosa selvitysalueen reheväkasvuisista luontotyypeistä on entisiä piha- tai viljelyalueita, joissa vallitsee tavanomaiset niitty ja kosteiden lehtojen lajit. Osaalueen 3 eteläosasta löytyneet mustakonnanmarja ja lehto-orvokki ovat jäänteitä aiemmasta lehtokasvillisuudesta. Selvitysalueella ei arvioitu olevan uhanalaisia luontotyyppejä. 7

36 Salmenkylän asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys 4.1 SALMENKYLÄNASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVAT Liito-orava kuuluu EY:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV(a) lajeihin. Luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Salmenkylän selvitysalueen osa-alueelta 2 löytyi merkkejä liito-oravan oleskelusta. Muilta osaalueita ei löytynyt liito-oravan jätöksiä (papanoita). Salmenkylän liito-orava Osa-alueelta 2 löydettiin liito-oravan jätöksiä kolmesta paikasta. Puut, joiden alta löytyi liito-oravanjätöksiä on merkitty kuvaan 1.Ulkoilutien reunalta järeän haavan tyveltä löytyi muutama liito-oravan papana. Puusto on muutoin harvennushakattua varttunutta koivikkoa. Lisäksi lähellä on nuorta haapaa. Järeässä haavasta ei havaittu koloja. Osa-alueen eteläosassa on varttuva haavikko, jossa oli talvella tai keväällä tehty harvennushakkuu (kuva 5). Kahden haavan alta löytyi liito-oravan jätöksiä. Liito-orava on käyttänyt aluetta ruokailuun. Osa-alueen eteläosassa, lähellä rantaa on järeä haapa, jossa on koloja. Haavan tyveltä löytyi runsaasti liito-oravan jätöksiä. Haapa on todennäköisesti liitooravan lisääntymis- tai levähdyspaikka. Kuva 5. Harvennushakattua haavikkoa. Kahden haavan alta löytyi liito-oravan jätöksiä. 8

37 Salmenkylän asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys 5 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2005: Kangasniemen kunta, kuntakeskuksen osayleiskaavan luontoselvitys. Kangasniemen kunta. MMM & YM 2004: Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä. Ohje Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö, Helsinki. 7 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Söderman, T., Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi: kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Suomen Ympäristökeskus Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Ympäristöministeriö, Helsinki. 16 s. + 3 liitettä. 9

38 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen

39 Salmenkylän pohjoisosan asemakaavan liito-oravaselvitys 2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT LIITO-ORAVAT LIITO-ORAVAT LÄHTEET JA KIRJALLISUUS... 5 Kansi: Salmenkylän asemakaava-alueen ranta, kolohaapa. Valokuvat Markku Nironen 1

40 Salmenkylän pohjoisosan asemakaavan liito-oravaselvitys JOHDANTO Salmenkylän pohjoisosan asemakaava-alueen sijaitsee Kangasniemen taajaman luoteispuolella, Niirasenlahden pohjoisosan ja Pappilansalmen välisen niemen pohjoisosassa. Asemakaavan laadintaa ja luontovaikutusten arviointia varten tehtiin luontoselvitys keväällä ja kesällä 2009 (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2009). Selvitysalueen pinta-ala oli tuolloin noin 22 ha. Kevään 2009 inventoinnissa löydettiin liito-oravan jätöksiä puiden tyviltä. Osa kolopuista tulkittiin liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikoiksi. Asemakaava-aluetta on laajennettu pohjoiseen ja sen pinta-ala on noin 28 ha. Asemakaava-alue rajautuu etelässä piha-alueeseen, idässä Salmelantiehen, lännessä ja pohjoisessa Niirasenlahden pohjoispuolen vesialueeseen. Asemakaava-alueen pohjoisosassa on seurakunnan leirikeskus. Asemakaava-alueen kaakkois-itäosassa on omakotitaloja pihapiireineen. Koko asemakaava-alueelta tehtiin liito-oravaselvitys keväällä Selvityksen teki FM Markku Nironen. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Asemakaava-alueen luonnonolot ja arvokkaat luontokohteet on kuvattu vuonna 2009 tehdyssä selvityksessä (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2009). Tämän liito-oravaselvityksen maastotyöt tehtiin ja Liitooravaselvitys tehtiin Sierlan ym. (2004) julkaisun ohjeiden mukaisesti. Puut, joiden tyviltä löydettiin liito-oravan jätöksiä, paikannettiin GPS-laitteella (Garmin 60Cx). Piha-alueita ei tutkittu. 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT Liito-orava kuuluu EY:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV(a) lajeihin. Luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Lisääntymis- tai levähdyspaikaksi on tulkittu puu, jonka alta löytyi liito-oravan jätöksiä ja puusta havaittiin liito-oravalle sopiva kolo tai risupesä. 2

41 Salmenkylän pohjoisosan asemakaavan liito-oravaselvitys 2016 Kuva 1. Salmenkylän asemakaava-alue. Kaava-alueen raja = punainen viiva Vuoden 2009 liitooravahavainto = punainen piste. Mahdollinen lisääntymis- tai levähdyspaikka = punainen neliö. Puu, jonka tyveltä löytyi liito-oravan jätöksiä = sininen neliö. Mittakaava noin 1:

42 Salmenkylän pohjoisosan asemakaavan liito-oravaselvitys LIITO-ORAVAT 2009 Selvitysalueen länsiosasta löydettiin liito-oravan jätöksiä kolmesta paikasta. Ulkoilutien reunalla kasvavan järeän haavan tyveltä löytyi muutama liitooravan papana. Puusto on muutoin harvennushakattua varttunutta koivikkoa. Lisäksi lähellä on nuorta haapaa. Haavasta ei havaittu koloja. Kaupinsaaren eteläosan kohdalla on varttuva haavikko, jossa oli talvella tai keväällä 2009 tehty harvennushakkuu (kuva 2). Kahden haavan alta löytyi liitooravan jätöksiä. Liito-orava on käyttänyt aluetta ruokailuun. Haavikon eteläpuolella, lähellä rantaa on järeä haapa, jossa on koloja. Haavan tyveltä löytyi runsaasti liito-oravan jätöksiä. Haapa on todennäköisesti liitooravan lisääntymis- tai levähdyspaikka (ks. kansikuva). Kuva 2. Harvennushakattua haavikkoa. Kahden haavan alta löytyi liito-oravan jätöksiä. 3.2 LIITO-ORAVAT 2016 Keväällä 2016 liito-oravan jätöksiä löytyi kolmelta alueelta (kuva 1). Asemakaava-alueen pohjoisosa Asemakaava-alueen pohjoisosassa olevan mökkitien pohjoispuolella on järeä ja tiheäoksainen kuusi, jonka tyveltä löytyi runsaasti liito-oravan papanoita. Kallioalueen pohjoisosan laella ja kalliorinteen tyvellä on kolohaavat, joiden tyvellä on runsaasti papanoita. Järeä kuusi ja kolohaavat ovat liito-oravan mahdollisia lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Näiden lisäksi liito-oravan jätöksiä löytyi haavan, kuusen ja koivun tyveltä. 4

43 Salmenkylän pohjoisosan asemakaavan liito-oravaselvitys 2016 Leirikeskuksen parkkipaikan itäpuolella on pienialainen varttunutta kuusta kasvava kuvio. Kuvion itäpuolella on harvennettua koivuvaltaista metsää. Neljän kuusen tyveltä löytyi liito-oravan papanoita. Leirikeskukselle vievän tien itäpuolella on korkea kallioinen mäki, jonka puusto on varttunutta männikköä. Mäen pohjoisrinteen yläosassa on kolohaapa, jonka tyvellä oli runsaasti papanoita. Haapa on liito-oravan mahdollinen lisääntymis- tai levähdyspaikka. Asemakaava-alueen keskiosa Asemakaava-alueen koskiosan laajan kallioalueen länsirinteen ja rannan välisellä alueella kasvaa runsaasti nuorta - varttunutta haapaa. Rantapuustossa on kolohaapa, jonka tyveltä löytyi papanoita myös vuonna Haapa on liitooravan mahdollinen lisääntymis- tai levähdyspaikka. Kolohaavan lisäksi liitooravan papanoita löytyi neljän haavan ja neljän kuusen tyviltä. Asemakaava-alueen eteläosa Asemakaava-alueen eteläosan kallion ja piha-alueen välinen metsä on harvahkopuustoinen. Alueella kasvaa runsaasti haapaa. Kymmenen haavan tyveltä löytyi liito-oravan jätöksiä. Alueelta ei havaittu kolopuita, joten liito-oravan mahdolliset lisääntymis- tai levähdyspaikat saattavat olla pihapiirien alueella tai asemakaava-alueen eteläpuolella. 4 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS MMM & YM 2004: Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä. Ohje Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö, Helsinki. 7 s. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Söderman, T., Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi: kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Suomen Ympäristökeskus Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Ympäristöministeriö, Helsinki. 16 s. + 3 liitettä. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2009: Salmenkylän asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys Kangasniemen kunta. 5

44 SALMELA MAANKÄYTÖNSUUNNITTELUN TAUSTASELVITYS Case: Salmelan leirikeskus RISTEYS-KIVINIEMI Tutkielma Kangasniemen majoituspalvelujen sijoittumisesta: - Näkökulmana matkailun trendit 2020 ja pienten keskustojen kehittäminen KIRKONKYLÄ Matka oikealle Puulalle alkaa Ruovedenselältä Helmikuu 2016 / Karttaako Arkko H.

45 Matkailun ja vapaa-ajan asumisen trendejä Matkailija Ikääntyvien osuus kasvaa - Kiireinen, moderni humanisti - Hipsteri etsii aitoa paikallisuutta perinteisten turistikeskusten ulkopuolelta MONINAISUUS! Erilaiset ryhmät kuka on kohderyhmäsi, heimosi? Matkalla tehdään sitä, mitä arkena pitäisi, mutta ei ole aikaa. Matka on uuden elämän alku. Terveyttä, liikuntaa, mielenrauhaa. Hitautta & syvyyttä. Autenttisuus. Paikallisuus. (vain) Vihreitä vaihtoehtoja, kiitos! Matkalla halutaan tehdä hyvää, osallistuminen vapaaehtoistyöhön. MITEN TRENDIT VAIKUTTAVAT MATKAILUKOHTEEN SIJAINTIIN? MISSÄ YMPÄRISTÖSSÄ MATKAILIJAN TOIVEET TOTEUTUVAT? Tutkielma majoituspalvelujen sijoittumisesta Helmikuu 2016? puhtaus Etelä-Savo omimmat seikat: luonnonläheisyys, pienimuotoisuus, ja turvallisuus? TÄÄLTÄKÖ?

46 Matkailun ja vapaa-ajan asumisen trendejä Matkakohde 2020 Jakamistalous Vertaismajoitus = miten majoitusbisnes vastaa tähän? Tutustutaan paikallisuuteen kaupunkikeskusten ulkopuolella Etsien pop up kahviloita, vegaaniravintoloita, pikkukauppoja Ja käsityögallerioita. Ehkä myös tapahtumia, konsertteja, taidetta, maisemapaikkoja, luontokohteita Minkä alueen ulkoreunalla Kangasniemi voisi olla? Kiireinen moderni EKOhumanisti LÄHIMATKAILUA, kun kauas ei ehdi = Paikallinen, aito, terveellinen majoituskohde lähellä. Lähellä mitä? Paras tapa ennakoida tulevaisuutta on luoda se itse. MISSÄ YMPÄRISTÖSSÄ MATKAILIJAN TOIVEET TOTEUTUVAT? exchangezones.com lovehomeswap.com couchsurfing.com likealocalguide.com Tutkielma majoituspalvelujen sijoittumisesta Helmikuu 2016

47 KESKUSTAN HOUKUTTAVUUS, PALVELUJEN SAAVUTETTAVUUS, LIIKKUMISEN (tieto, ihmiset) YHTEYDET ASUMINEN Monelle perheelle kuitenkaan pienessä asunnossa asuminen ei ole enää vain pakon sanelema valinta, vaan tietoinen ratkaisu. Erityisesti nuoret perheet haluavat asua kaupungin keskustassa, vaikka se tarkoittaisi pienempää kotia. Keskusta-asuminen on alkanut kiinnostaa perheitä enemmän. Skv, 2014 Lapsiperheet valitsevat keskusta-asumisen elämyksineen Kotimaa Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtajan Mia Koro-Kanervan mukaan nuorten lapsiperheiden määrä Helsingin keskustassa on lisääntynyt viime vuosina. LOMALLA / MATKALLA Monta landea Autottomuus, yhteiset autot Julkinen liikenne Elämyksellisyys Terveellisyys Aineeton kulutus (palvelut, elämykset) on kasvussa suhteessa materiaaliseen. Suomen Matkailustrategia "Se näkyy selvänä trendinä. Ilmiöön liittyy ekologinenkin ajattelu. "On ympäristöystävällisempää asua pienemmässä keskusta-asunnossa kuin hehtaaritalossa, jolloin ei myöskään tarvitse ajella joka paikkaan autolla Helsingin Sanomat Tutkielma majoituspalvelujen sijoittumisesta Helmikuu 2016 Saavutettavuutta pidetään yleisesti Suomen matkailun heikkoutena. Suomen Matkailustrategia

48 MITEN TRENDIT VAIKUTTAVAT MATKAILUKOHTEEN SIJAINTIIN? MISSÄ YMPÄRISTÖSSÄ MATKAILIJAN TOIVEET TOTEUTUVAT? Monet matkailualueet sijaitsevat syrjäisillä, harvaan asutuilla alueilla. Monella niistä matkailuliiketoiminta on sesonkiluonteista. Suuri osa yritysten henkilöstöstä ei asu vakituisesti matkailualueella eikä siten maksa sinne ansiotuloistaan veroja. Tämä heikentää matkailualueiden mahdollisuuksia rakentaa omilla verovaroilla matkailualueille välttämätöntä infrastruktuuria. Sen rakentamiseen tarvitaan ulkopuolista rahoitusta. Suomen Matkailustrategia Tulisiko matkailua kehittää siellä, missä jo on valmis infra ja jopa vajaakäytössä? Vastaus ekologisempaan matkailuun? Yhä enemmän työllistää kaikki se, mitä ei huomata työksi. Työn kohteena säilyy ihmisen tukeminen ja Ihmisen elinolosuhteiden turvaaminen Työelämä 2020, TTL MATKAILUA ON SEKIN, JOTA EI HUOMATA MATKAILUKSI? kuten normaali, paikallisten asukkaiden vapaa-ajan toiminta, joka voisi autenttisena paikallisuutena kiinnostaa myös matkailijaa Tutkielma majoituspalvelujen sijoittumisesta Helmikuu 2016

49 SALMELA Majoitustoiminnan sijainnin tarkastelua PLUSSAT Luonnonkaunis ympäristö Oma rauha, yksityisyys Paikallisesti tunnettu leirimaja, nostalgiaa Valmista infraa Mukava lähivirkistysalue, alueen viimeinen luontopaikka Kevyen liikenteen yhteys kirkonkylälle VT13 bussipysäkki Kunnan ja/tai seurakunnan omistamia maa-alueita Kaavallinen valmius: PK MIINUKSET Irrallaan muusta kirkonkylän palvelurakenteesta Pieni ja matala vesialue, pitkä matka oikealle Puulalle Niirasenlahden veden laatu ja vesistön tulevaisuus? Valtatie 13:sta melu kuuluu osittain alueelle Tutkielma majoituspalvelujen sijoittumisesta Helmikuu 2016

50 RISTEYS-KIVINIEMI Kaavallinen valmius: PK RM Majoitustoiminnan sijainnin tarkastelua PLUSSAT Valmista infraa Kevyen liikenteen yhteys kirkonkylälle VT13 ja Wiljam Sarjalantien bussipysäkit Avautuu Ruovedenselälle, yhteys oikealle Puulalle kohtuullinen Hyvä palvelutaso, huoltoasemien ravintolat, kahvilat, kaupat Olemassa oleva leirintäalue, lähellä golfkenttä ja Syvis Hyvä saavutettavuus Kunnan ja/tai seurakunnan omistamia maa-alueita MIINUKSET Valtatie 13:sta melu kuuluu osittain alueelle Peltihalli -ympäristö, paikallisuuden tunne puuttuu / on vähäinen Läpikulkuliikenne Tutkielma majoituspalvelujen sijoittumisesta Helmikuu 2016

51 KIRKONKYLÄ Kaavallinen valmius: PK RM Majoitustoiminnan sijainnin tarkastelua PLUSSAT Valmista infraa Avautuu Ruovedenselälle, yhteys oikealle Puulalle kohtuullinen Hyvä palvelutaso, monipuolisia kauppoja, lounaspaikkoja Tori, kunnan kehittämistoimet vuonna 2016 Etenkin kesäisin tapahtumia Kirkonkylän autenttisuuden ja moninaisuuden hyödyntäminen matkailun vetovoimana Joitain perinteisiä, omalaatuisia paikkoja, rakennuksia Bussiyhteydet matkahuoltoon MIINUKSET Liikenteen ja korttelikaahareitten melu Ei majoitustoiminnan perinnettä löytyykö sopivia rakennuksia, rakennuspaikkoja? Riittääkö kirkonkylän vetovoima majoitukseen? Mikä vetovoima? Kunnalla ja / tai seurakunnalla ei soveltuvia kiinteistöjä, maa-alueita omistuksessa Tutkielma majoituspalvelujen sijoittumisesta Helmikuu 2016