SAK:n Tampereen Paikallisjärjestö ry julkaisu 6.vsk. No: 4/2005

Transkriptio

1 SAK:n Tampereen Paikallisjärjestö ry julkaisu 6.vsk. No: 4/2005 1

2 2 Työllisyys- ja työvoimafoorumi Ammattijärjestöjen roolista aluetason Työllisyydenhoidon verkostoyhteistyössä : Konferenssiosaston AUDITORIO, kansi Seminaarin avaus SAK:n Tampereen Paikallisjärjestö ry Puheenjohtaja Jouko Toivonen Suomen työllisyyspolitiikan toimeenpano osana EU:n ja alueellista työllisyysstrategiaa Työministeriön Kansliapäällikkö Markku Wallin Ammatillisten keskusjärjestöjen näkökulma työllisyysohjelman toteutukseen STTK:n Pääsihteeri Seppo Junttila Työelämän osaamisen edistäminen Pirkanmaalla TYKES-hankkeen Projektijohtaja, dosentti Olavi Manninen Pirkanmaan seutukuntien työllisyysstrategiat ja Tampereen kaupunkiseudun työpolitiikan toimintaohjelma Pirkanmaan SYKE-hankkeen projektipäällikkö Mikko Kesä Paneelikeskustelu teemalla Onko ammattijärjestöillä paikallistason roolia edistettäessä työelämäosaamista, työvoiman saatavuuden turvaamista ja rakennetyöttömyyden purkamista? Paneelin puheenjohtaja työvoima-asiamies Matti Luukinen Akava Pirkanmaan puheenjohtaja Hanna Ahonen Projektijohtaja, dosentti Olavi Manninen TE-keskuksen osastopäällikkö Markku Kaunisto Työvoiman palvelukeskuksen johtaja Tommi Eskonen Ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen rehtori Martti Santasalo Kansanedustaja Tero Rönni Yhteenveto ja päivän päätös Puheenjohtaja Jouko Toivonen Buffet -illallinen, Viking Buffet, kansi Viking Linen ohjelma, Fun Club, kansi 7 Fire Group, tanssiorkesteri Essentia-rockyhtye, artisti Step by Step, yökerho-orkesteri Chalan Williamson, trubaduuri, Pub , kansi Taxfree, kansi (Ruotsin aikaa): Viking Linen meriaamiainen, Viking Buffet, kansi Taxfree, kansi 6 Konferenssiosasto, kansi Tampereen seutukunnan työpolitiikan aktiivitoimijat esittäytyvät näyttelyin (kokoustilat) Työhallinto, ammattijärjestöjä, oppilaitoksia, työllistämisyhdistyksiä ja työllisyysprojekteja Workshopit Puheenvuorojen dokumentointi Sanna Koskinen, Taina Puha ja Arto Hilden. Tavoitteena on tuottaa 2 5 konkreettista ehdotusta/workshop niistä toimenpiteistä, joilla ammattijärjestöt paikallisesti ehkäisevät ennakolta työttömyyden syntymistä sekä edistävät työttömien ja vajaakuntoisten työllistymistä. Tavoitteena on, että ehdotukset jalostetaan tiedotuksen, koulutuksen ja verkostoyhteistyön menetelmin käytännön toimiksi seuraavassa vaiheessa. Kukin workshop on valmisteltu ennakkoon siten, että valmisteluun osallistuivat valitun teeman seutukunnallinen asiantuntija, ammattijärjestöjen ja yhteistyökumppaneiden asiantuntijat sekä alateemakohtaiset erityisasiantuntijat. Näillä työryhmillä oli myös toteutusvastuu tuloksellisesta workshoptyöskentelystä foorumissa. Teemoihin johdattaminen tapahtuu kunkin workshopin teema- ja alakohtaisten asiantuntijapuheenvuorojen avulla. Teemat ja niiden alaotsikot; Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen (Auditorio) Teemaryhmän puheenjohtaja Hanna Ahonen ja sihteeri Sanna Koskinen. Teemakohtaiset puheenvuorot Marja Elomaa, Kaisu Lager-Ruuti ja Päivi Sinkkonen. Alakohtaiset asiantuntijat Riina Hiipakka, Katri Koskinen, Jussi Teräsvirta ja Kirsti Viljanen. Millaisin toimenpitein ammattijärjestöt voivat edistää vailla ammatillista koulutusta olevien nuorten työelämälähtöisiä koulutusratkaisuja? Millaisin toimenpitein ammattijärjestöt voivat edistää maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä työelämässä? Millaisin toimenpitein ammattijärjestöt edistävät ns. hiljaisen tiedon välittämistä nuorille työntekijöille? Rakennetyöttömyyden alentaminen (Auditorio) Teemaryhmän puheenjohtaja Veijo Pösö ja sihteeri Taina Puha. Teemakohtaiset puheenvuorot Tom Holmroos, Tommi Eskonen ja Markku Kaunisto. Alakohtaiset asiantuntijat Katri Heininen, Mikko Kesä, Tuula Mikkonen, Erno Mäntyniemi ja Kalle Ohma. Millaisin toimenpitein ammattijärjestöt voivat edistää tukityöllistämisen vaikuttavuuden lisääntymistä? Millaisin toimenpitein ammattijärjestöt voivat vaikuttaa kummiyritysverkoston rakentumista Tampereen seutukunnan työvoimapalvelukeskukselle? Millaisin toimenpitein ammattijärjestöt voivat ehkäistä pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten syrjäytymistä? Työelämän osaamisen edistäminen (kokoustila B 51) Teemaryhmän puheenjohtaja Jouko Toivonen ja sihteeri Arto Hilden. Teemakohtainen puheenvuoro Olavi Manninen. Alakohtaiset asiantuntijat Arto Hilden, Seija Ojala, Kauko Salmivirta ja Martti Santasalo. Keiden kanssa ammattijärjestöjen tulee rakentaa työelämän verkostoyhteistyötä? Miten ammattijärjestöt voivat estää työttömyyden syntymistä? Millaisin toimenpitein ammattijärjestöt voivat edistää uusien työpaikkojen syntymistä? Workshop-esitysten purku (Auditorio) Yhteenveto päivien työskentelystä (Auditorio) Projektin täsmennettyjen tavoitteiden asettaminen ja sopiminen. Projektin seuraavien vaiheiden toteuttaminen ja aikataulu. Matti Luukinen, Olavi Manninen ja Jouko Toivonen Buffet -illallinen, Viking Buffet, kansi Viking Linen ohjelma, Fun Club, kansi 7 Fire Group, tanssiorkesteri Essentia-rockyhtye, artisti Step by Step, yökerho-orkesteri Chalan Williamson, trubaduuri, Pub , kansi Taxfree, kansi Viking Linen meriaamiainen, Viking Buffet, kansi Taxfree, kansi 6 3

3 Ammattilaisen turvaksi SAK:n Tampereen Paikallisjärjestö 100 vuotta Turva on asiakkaittensa omistama vakuuttaja, jonka takuupääoman haltijoita ovat mm. ammattiliitot. Siksi sen tuotteet, palvelut ja asiakasedut vastaavat niin hyvin sinunkin tarpeitasi. Henki- ja eläkevakuutuksissa kumppanimme on Tapiola. Ammattiliiton jäsenenä saat tuntuvia etuja vakuutuksistasi. Ollaan yhteyksissä. Palvelunumero Pääkonttori: Järvensivuntie TAMPERE Puh. (03) Faksi (03) Palvelutoimisto: Hämeenkatu TAMPERE Puh. (03) Faksi (03) Tampereen kaupunki tunnetaan vireänä, uudistuvana kaupunkina. Kaupunki on menestynyt toistuvasti hyvin erilaisissa kaupunkeja tutkivissa vertailuissa ja selvityksissä. Kiitosta olemme saaneet palveluistamme, harrastusmahdollisuuksistamme ja hyvästä taloudenpidosta, mikä lienee varsin harvinainen kiitoksenaihe näinä päivinä. Tampereen menestys näkyy myös kaupungin ja kaupunkiseudun voimakkaana kasvuna. Varovaistenkin ennusteiden mukaan kaupunkiseutu kasvaa vuoteen 2020 mennessä Hämeenlinnan kaupungin verran. Tampereen ja koko seudun kasvu edellyttää kunnallispolitiikalta ja -hallinnolta näkökykyä pitkälle tulevaisuuteen. On kyettävä suunnittelemaan ja luomaan sellainen elin-, asumis- ja opiskeluympäristö, jossa asukkaat viihtyvät myös pidemmässä saatossa. Haaste ei ole vähäinen, koska tässä ajassa palveluiden tarjontaan ja laatuun vaikuttaa voimakkaasti kuntien koko ajan tiukkeneva taloudellinen tilanne. Tampere on vastaamassa vaikeaan yhtälöön, joka muodostuu palveluiden hyvästä saatavuudesta ja talouden niukkuudesta kehittämällä voimakkaasti omaa toimintamalliaan. Uuden toimintamallin myötä myös kansalaisvaikuttaminen ja edustuksellinen demokratia saavat paremmat mahdollisuudet toimia. Kehityksellämme on pitkät juuret. Tampereen historia on voimakkaasti sidoksissa perinteisen metallija TEVANAKE-teollisuuden kasvuun. Viimeisimmäl- le suurelle murrokselle teollisuudessa on ollut leimallista uuden teknologian syntyminen ja soveltaminen laajasti sekä erityisesti tietotekniikan nopea kehitys, tietoyhteiskunnan rakentaminen. Tässäkin muutoksessa Tampere on ollut tiiviisti mukana ja eturintamassa ja onnistunut luomaan uusia työpaikkoja ja uutta osaamista. Kaupunkimme historiaa, sen luonnetta ja kehitystä katsottaessa on luontevaa, että täällä syntyi vahvaa ammattiyhdistysliiketoimintaa. SAK:n Tampereen Paikallisjärjestö ry:n edeltäjäjärjestö rekisteröitiin Tsaarin Venäjän Suomen suurruhtinaskunnan rekistereihin. Jo tätä aiemmin Tampereen Työväen yhdistyksen yhteydessä toimi Keskuskomitea yhdyssiteenä tamperelaisille ammattiosastoille. Nykyisin SAK:n Tampereen Paikallisjärjestö on suurin SAK:n paikallisjärjestöistä ja toiminta on hyvin aktiivista. Sadan vuoden aikana suomalainen yhteiskunta on käynyt monia merkittäviä muutoksia läpi. Työ on tärkein hyvinvoinnin tukipilari ja sen kautta ammattiyhdistysliikkeellä on tärkeä rooli koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakennustyössä. Toivotan satavuotiaalle SAK:n Tampereen Paikallisjärjestölle onnea ja menestystä. Jarmo Rantanen kaupunginjohtaja 4 5

4 Tampereen Ammatillisen Paikallisjärjestön perustaminen monen mutkan takana Ensimmäiset askeleet kohti tamperelaisen ammattiyhdistysväen yhteenliittymää, nykyisen SAK:n Tampereen Paikallisjärjestön perustamiseksi otettiin niinkin varhain kuin Silloista Ammattiyhdistysten Keskuskomiteaa voidaan pitää paikallisjärjestön edeltäjänä. Komitean toimintaa lopahti heti alkumetreille. Toinen yritys onnistui hivenen paremmin, mutta pysyvää elintä Keskuskomiteasta tuskin oltiin ajateltukaan. Sen yksi päätavoitteista oli paikallisjärjestön perustaminen ja siinä onnistuttiin, vaikkakin sääntöjen hyväksymisestä itse perustamiseen ehti kulua melko täsmälleen viisi pitkää vuotta. Suurlakko vuoden 1905 lopussa ilmeisesti antoi rohkeutta järjestön perustamiseksi. Vuoden 1905 suurlakkoa voidaan todellakin pitää käänteentekevänä vedenjakajana suomalaisessa ja myös tamperelaisessa ammattiyhdistystoiminnassa. Siitäkin huolimatta, että jo luvulta alkaen paikkakunnalle oli perustettu useita ammattiosastoja ja muutamia työväenyhdistyksiä. Ammattiryhmistä ensimmäisenä oman osaston perustivat suutarit ja heitä seurasivat varsin nopeasti maalarit, muurarit ja ompelijattaret. Oikeastaan heitäkin aikaisemmin Tampereella oltiin jo haettu ammattiyhdistystoiminnan alkumuotoja. Niinkin varhain kuin vuonna 1819 kaupungin palveluksessa oleville salvu- ja työmiehille perustettiin eräänlaiseksi yhteistyöelimeksi Tampereen Työmiesliitto. Nimensä perusteella tämä olisi saattanut olla jo järjestäytyneesti ja organisoidusti toimiva ammattijärjestö, mutta sitä se ei ollut. Tietynlainen ensiaste se kuitenkin oli siihen suuntaan. Joka tapauksessa se oli Tampereen työväestön ensimmäinen virallinen järjestö. Sen toiminta jatkui yhtäjaksoisesti aina vuoteen 1888 saakka. Suurlakolla vaadittiin yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, kahdeksan tunnin työpäivää sekä yksikamarista eduskuntaa. Suurlakko vauhditti myös huomattavalla tavalla ammatillisen Keskusjärjestön (paikallisjärjestön) perustamista Tampereelle. Aika yllättävää on, että näillä poluilla oltiin liikuttu jo paljon aikaisemminkin. Vuonna 1894 Tampereelle oli perustettu Ammattiyhdistysten Keskuskomitea. Sen tehtävänä oli esittää ja pohjustaa kysymyksiä Työväenyhdistyksen ja sen alaisuudessa toimivien ammattiosastojen kokouksiin. Kaukokatseisesti sen piti myös ottaa selkoa tehdyistä päätöksistä ja tehdä niistä yhteenvetoja. Keskuskomitean synty oli vahvasti Tampereen työväenyhdistyksen aikaansaannos- 6 ta. Se näki tarpeellisena tämänkaltaisen yhteistyöelimen olemassaolon, tiedostaen itse selkeästi, että sillä itsellään ei ollut resursseja olla yhteenvetojen tekijänä. Tämä ensimmäinen Keskuskomitea ei saanut toimintaansa käyntiin. Työväenyhdistys ei mainitse vuosien 1895 ja 1896 toimintakertomuksissaan enää mitään sen toiminnasta. Työväenyhdistyksen johdossa ei kuitenkaan lannistuttu. Seuraavan kerran Keskuskomitean perustaminen tuli esille joulukuussa Sen uudelleen perustaminen sai riittävästi kannatusta ja komitean säännöt hyväksyttiin toukokuussa Seuraavan vuoden lopulla sillä oli jo kymmenen ammattiosastojäsentä. Sen toiminta oli kuitenkin jostain syystä perin laimeata ja osin myös näkymätöntä. Keskuskomitean toisen yrityksen jäljet päättyvät helmikuussa Ehkä siksi, että suurlakon innoittamana Tampereelle oli joulukuun 31. päivänä 1905 usean vuoden jahkailun jälkeen perustettu ammattiosastojen paikallisjärjestö. Nyt aika olisi ollut kypsä Keskuskomitean organisoidummalle toiminalle, mutta ilmeisen tietoisesti ja tavoitteellisesti katsottiin, että sen olikin aika siirtyä syrjään ja antaa tietä paikallisjärjestölle. Näinhän oli todella tarkoitus, sillä paikallisjärjestön säännöt oli hyväksytty keskuskomiteassa jo lokakuussa Vuoden loppuun mennessä lähes kaikki olemassa olevat tamperelaiset ammattijärjestöt näyttivät vihreätä valoa järjestön perustamiselle. Siltikin meni vielä viisi vuotta ennekuin lopullinen päätös perustamiselle saatiin aikaan. Tämä tapahtui Tampereen työväentalolla vuoden viimeisenä päivänä Perustavassa kokouksessa oli jäseniä muun muassa Lapinniemen HEIDÄN JOHDOLLAAN. Suurlakkokomitea lähes kokonaisuudessaan. Eturivissä istumassa vasemmalta Yrjö Sirola, August Kukkola, Heikki Koskinen, Anton Lagerström (Salakari), Heikki Lindroos, Aku Vuorela, Siiri Lemberg (Louhi) ja Emil Viljanen. Keskirivissä vasemmalta Hulda Nyman (Rantakari), O. A. Labbas (Rautasalo), Wendla Lundelin, Kaarlo Jalmari Johansson (Jokisalo), Niilo Varala, Maria Ahlqvist, Ellen Mäkelin, Lydia Lundvall (Erjakka), Olga Koskinen (Jokisalo) ja Anna Riipinen. Takana vasemmalta Elis Siven, Lydia Ruohomäki, Tyko Varto, Kaarle Fredrik Mattsson, Kyösti Feliks Mattsson, Kaarlo Sandelin (Salmela) Anton Fabian Fihlman (Ruissalo), Kaarlo Ivar Lumio, Yrjö Mäkelin ja K. Sammallahti. Kuvasta puuttuvat suurlakkokomitean jäsenet Ilmari Kaitila, Vihtori Kosonen, Kössi Lindström (Kaatra), Heikki Tanner sekä Hanna Winsten. Kuvasta puuttuu myös Eetu Salin, jonka nimi on ns. Punaisessa julistuksessa. Salinia ei kuitenkaan missään yhteydessä virallisesti valittu suurlakkokomitean jäseneksi. Kuva: Tampere-Seura. tehtaan ammattiosastosta, Uunintekijöiden ja rapparien ammattiosastosta, räätälien osastosta, kone- ja metallityöntekijöiden osastosta, satulaseppien ja verhoilijoiden osastosta sekä Naula ja hevoskenkäosastosta. Vuosisata on kulunut noista hetkistä ja yksikään kyseisistä ammattiosastoista ei ole vaikuttanut Tampereella enää vuosikymmeniin. Paikallisjärjestö on kuitenkin pystynyt taistelemaan paikkansa rajusti muuttuneessa yhteiskunnassa. Tuomo Koivisto Kirjoittaja valmistelee parhaillaan SAK:n Tampereen Paikallisjärjestön historiatrilogian kolmatta osaa. Aikaisemmin ovat ilmestyneet Työt ja tekijät vuonna 1999 ja Hyvät toverit vai.. vuonna

5 Pääkirjoitus 100 vuotta paikallisjärjestötoimintaa Tampereella Nyt lainan korolle katto! Haluatko, että luottosi korko alenee korkotason laskiessa, mutta ei nouse yli tietyn rajan korkotason noustessa? Mikäli haluat, niin sinun kannattaa ottaa luotollesi korkokatto. Korkokattoisen luoton saat vain Osuuspankista ja se voidaan sopia myös vanhaan luottoon. Pyydä meiltä yksilöllinen tarjous uudesta turvallisesta luottomuodosta. Soita ja varaa neuvotteluaika numerosta Tampereen Työväenyhdistyksen yhteyteen perustettiin, yhdyssiteeksi tamperelaisille ammattiosastoille, vuonna 1894 Ammattiyhdistysten Keskuskomitea, joka ei kuitenkaan saanut toimintaansa käyntiin. Uudelleen yritettiin vuonna 1898, jolloin sille hyväksyttiin säännöt. Tämä toiminta johti SAK:n Tampereen Paikallisjärjestön edeltäjäjärjestön Ammattiosastojen paikallisjärjestön rekisteröintiin Tsaarin Venäjän Suomen suurruhtinaskunnan rekistereihin. Vuotta myöhemmin huhtikuussa 1907 perustettiin Tampereen Työväentalolla sitten valtakunnallinen Keskusjärjestö SAK. Tampereen Paikallisjärjestön rekisteröintipaikka on Tampere ja toiminta-alue Tampereen seutukunta, johon kuuluu kolme kaupunkia ja neljää kuntaa. Niissä on noin asukasta. Järjestön jäsenosastoja on 66, joissa on noin jäsentä. 13 suurimmassa on noin jäsentä, 17 keskisuuressa noin jäsentä ja lopuissa 36:ssa on noin 8000 Jouko Toivonen puheenjohtaja jäsentä. Paikallisjärjestön hallituksessa on 20 varsinaista ja 20 varajäsentä sekä asiantuntijajäseniä. Tampereen Paikallisjärjestön yhteistyökumppaneita ovat työmarkkinajärjestöjen-, julkisen työvoimahallinnon-, valtion piirihallinnon-, koulutusorganisaatioiden- ja työllisyyden hoidon edustajatahot. Lisäksi toimintaympäristön kumppaneihin kuuluvat hyvinvointi-, terveys- ja liikuntaalan järjestöjen edustajia sekä muita kolmannen sektorin toimijoita. Tampereen Paikallisjärjestö on SAK:n suurin paikallisjärjestö ja seutukunnan suurin kolmannen sektorin järjestö jäsenmäärällä mitattuna sekä Suomen virtuaalisin ay-järjestö. Paikallisjärjestö julkaisee Kenttäväkilehteä ja verkkosivuja sekä tekee verkkopohjaisia tutkimuksia ja hallinnoi hankkeita, jonka johdosta sen toiminta on läpinäkyvää ja helposti arvioitavaa. Tampereen Paikallisjärjestö on vuonna 1999 julkaissut 700 sivun Työt ja tekijät ja vuonna 2003 lähes 500 sivun Hyvät toverit vai paikallisjärjestöä kuvaavat historiateokset. Parhaillaan käsikirjoittaja Tuomo Koivisto valmistelee paikallisjärjestön historiatrilogian kolmatta, lähihistoriaa ja nykyaikaa kuvaavaa teosta. Tampereen paikallisjärjestön 100 vuotta teema on julkisuudessa vuoden 2006 tapahtumien ja tilaisuuksien sekä lehtiartikkeleiden muodossa. Puhelinpalvelu No: 4/ vsk. ISSN tapj@pp.sak.fi Julkaisija: SAK:n Tampereen Paikallisjärjestö ry Päätoimittaja: Jouko Toivonen, Taitto: Markku Ylenius, markku.ylenius@pp.sak.fi Painopaikka: Kirjapaino Hermes Oy

6 Aktiviteetit Tarjoilu Hinta 10 III TALVITAPAHTUMA työmarkkinatuen aktivoimiseksi ja elämänhallinnan vahvistamiseksi Varalan Urheiluopistolla tiistaina klo Yhteistyökumppaneiden näyttelyjä ja terveyden mittauksia Ohjattua liikuntaa ja muuta toimintaa urheilu- ja kuntosali sauvakävely toimintajumppaa pienimuotoisia kilpailuja Lounas seisovasta pöydästä Vahvistetaan vuoden vaihteessa. Ilmoittau mennessä tai tuminen Järjestäjät ja Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry yhteistyö Hyvinvoinnilla työhön -hanke kumppanit SAK:n Tampereen Paikallisjärjestö ry Tampereen Diabetesyhdistys ry Pirkanmaan Sydänpiiri ry Hämeen Liikunta ja Urheilu ry TUL:n Tampereen piiri ry A-kilta ry A-klinikkasäätiö UKK-instituutti Varalan Urheiluopisto Ammattijärjestöjä Nokian, Lempäälän ja Hervannan työttömät Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Tampereen kaupunkiseudun työvoimatoimistoja Tampereen kaupunkiseudun Työvoiman palvelukeskus STTK Pirkanmaan aluetoimikunta Akava Pirkanmaan aluetoimikunta SAK:n Pirkanmaan aluepalvelukeskus PS TKL:n vuorobussi nro 21 Keskustorin kautta Varalaan SAK:N TAMPEREEN PAIKALLISJÄRJESTÖ RY EDUSTAJISTON 100 VUOTISKEVÄTKOKOUS Aika Torstaina klo Sisäänpääsy klo Paikka Nordea -pankin tilat, Kuninkaankatu 26 B 6. krs Esillä sääntöjen määräämät asiat. Jäsenyhdistyksen kokoukselle tarkoittamat esitykset tulee lähettää mennessä järjestön hallitukselle osoitteella tapj@pp.sak.fi tai Vuolteenkatu 11, Tampere. Jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään edustajistoon edustajia sääntöjen 5 :n mukaisesti seuraavasti; jäsentä 1 Edustaja Edustajaa Tampereella Jouko Toivonen puheenjohtaja Erkki Helenius sihteeri 11

7 Paikallistason vaikuttaminen todellinen mahdollisuus vai utopia? Työelämäosaamisesta ammatillista kasvua Työvoima-asiamies Matti Luukinen. Ammattijärjestöjen roolista paikallisena vaikuttajana työllisyydenhoidon verkostoyhteistyössä on ristiriitaisia käsityksiä. Varsin monet arvioivat, etteivät ammattiosastot kanna huolta työttömistä jäsenistään ja että edunvalvonta on keskittynyt lähinnä työssä olevien eduista huolehtimiseen. Toinen käsitys on, että ammattijärjestöjen rooli työllisyyden hoidossa on aktiivinen ja työttömyydestä kannetaan todellista huolta. Molemmat mielikuvat ovat varmaan oikeita, mutta oma arvioni on, että huolenkanto työttömyydestä ja työllisyydestä on kuitenkin ammattijärjestöjen kannanotoissa noussut esille enemmän keskitetyissä tupo-neuvotteluissa ja keskusjärjestöjen työllisyysohjelmissa - ei niinkään paikallistasolla ammattiosastojen aktiivitoiminnassa. Passiivisuus paikallistasolla johtunee hyvin paljon siitä, että keinot ja välineet vaikuttaa jäsenistön ja laajemminkin työttömien työllistymiseen ovat puuttuneet kokonaan tai niitä ei ole kerta kaikkiaan löydetty. Voidaan varmaan sanoa että tahtotila 12 on hyvä, mutta ihmetellään, mitä konkreettisesti voidaan tehdä? Tampereen ja laajemmin koko Pirkanmaan ammattijärjestöjen kolmen kopla järjestää tammikuun 5 7.pnä 2006 työllisyys- ja työvoimafoorumin, jossa keskitytään järjestöjen rooliin paikallistason työllisyyden hoidossa. Foorumi pohjautuu Pirkanmaan seutukuntien työllisyysstrategioihin ja Tampereen kaupunkiseudun työpoliittiseen toimintaohjelmaan. Keskeisinä kysymyksinä tulevat olemaan mm. työvoiman saatavuuden turvaaminen ja rakennetyöttömyyden alentaminen. Tapahtuma on eräänlainen avaus, jonka tulee johtaa osaamiseen kasvamiseen vaikutettaessa työllisyyden hoitoon paikallistasolla. Tapahtumassa edetään laajojen kokonaisuuksien kautta yleisestä yksityiseen. Pääalustuksissa käsitellään Suomen työllisyyspolitiikan toimeenpanoa osana EU:n työllisyysstrategiaa ja ammatillisten keskusjärjestöjen työllisyysohjelmien toteutusta paikallistasolla. Perjantai-aamuna on tarkoitus workshoppien avulla käydä kiinni foorumin varsinaiseen tavoitteeseen eli tuottaa muutamia konkreettisia ehdotuksia siitä, mitä paikallistasolla voidaan tehdä työllisyyden hoidon edistämiseksi. Tavoitteena ei ole keksiä pyörää uudelleen, vaan pikemminkin pohtia käytännön esimerkein sitä, mitä ammattiosastot voisivat esittää työnantajille, jotta työpaikoilla syntyisi aktiivitoimia työttömien työllistämiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. Menemättä tarkemmin tässä vaiheessa yksityiskohtiin totean, että paikallistason vaikuttaminen on todellinen mahdollisuus ei utopiaa. Tarkoitus on, että foorumista syntyviä esityksiä jatko työstetään ensi vuoden aikana ammattiosastoissa ja että ne muuttuvat konkreettisiksi aloitteiksi, joita tehdään työnantajille ja muille yhteistyökumppaneille. Pidetään yhteisenä tavoitteena, että esitykset muuttuvat niin konkreettisiksi, että ne toteutuessaan ovat todellisia pilottihankkeita, joilla osoitetaan, että ammattijärjestöt ovat oikeasti vaikuttajia myös paikallistasolla työllisyyden hoidossa. Matti Luukinen työvoima-asiamies Projektijohtaja, Dosentti Olavi Manninen. Eri profetioiden mukaan työelämässä on odotettavissa lähivuosien aikana enemmän muutoksia kuin viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana yhteensä. Yleisesti katsotaan, että työelämän osaamistaito- ja tietovaatimukset kasvavat ja muuttuvat jatkuvasti. Kaikkea työelämässä tarvittavaa ei voida oppia ja opettaa kouluissa. Tästä syystä opittavaa on voitava jaksottaa nykyistä järkevämmin ja monipuolisemmin, ja hyödyllisiä tietoja on voitava jakaa ja saada pakollisen koulussa oloajan tai opiskelun jälkeen. Syystä hyödyllisten tietojen onkin oltava työpaikoilla jokaisen ulottuvilla. Työpaikasta on muodostumassa keskeinen uusien tietojen sovellus- ja oppimispaikka. Puhutaan elämän- tai työuran aikaisesta valmiuksien jatkuvasta hankkimisesta; sanotaan oppia ikä kaikki. Kuitenkaan ilman kunkin yksilön omaa halua ja kykyä mitään kehittymistä ja uuden oppimista ei tapahdu. Oppimisen pakko ja vastenmielisyys mitätöivät opettamisen tulokset vaikutuksiltaan yhtä vähäisiksi, lyhytkestoisiksi ja näennäisiksi kuin mitä itse työyhteisön riitaisuus, epävarmuus ja epäluottamus osaltaan tekevät. Kansainvälistymisen ja alati kiristyvän kilpailun myötä työelämäosaamisesta on tullut ajankohtainen ja merkittävä oppiaine. Se on oppiaine, jota kaukoviisaasti jokaisen ja jokaisessa työpaikassa olisi voitava jo nyt opiskella. Itse oppiaineena työ- elämäosaaminen on täysin uusi poikkitieteinen ja inhimillisen tiedon kirjosta koostuva asiakokonaisuus, jonka hyödyntäminen työpaikoilla ei ole mahdollista ilman uudenlaista avointa verkostomaista yhteistyörakennetta asiantuntijoiden, työorganisaatioiden, viranomaisten sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen edustajien kesken. Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla yritys- ja oppimisverkostot ovat erinomainen esimerkki tämänkaltaisesta innovatiivisesta oppimisesta ja sen toteuttamista palvelevasta uudesta yhteistyörakenteesta. Verkostojen puitteissa kymmenet työpaikkojen käytännöntaitajat ja tutkimus- ja koulutuslaitosten teoriakeskeiset asiantuntijat yhdessä pohtivat niin hiljaisen tiedon siirtymistä, yksilön osaamisen kehityskaarta, turvallisuusjohtamista, ennakointitietoa, helppokäyttöisen oppimateriaalin tuottamista kuin työaikaisen valmennuksen toteuttamista. Samaten monikymmenpäisenä joukkona työpaikkojen ihmiset ja tutkimus- ja oppilaitosten asiantuntijat yhdessä osallistuvat erilaisiin kehityshankkeisiin yhteistyöorganisaatioissa. Uutta näkökulmaa työelämäosaamisen edelleen kehittämiseen hahmotetaan laajentuvasta kansainvälisestä yhteistyöstä, kuten yhteistyöstä Lundin yliopiston Työelämäkorkeakoulun ja Narvan ammatillisen koulutuskeskuksen kanssa. Pirkanmaalainen verkosto-organisaatio on näiden kumppaneidensa kanssa jättänyt EU-komissiolle ehdotukset hankkeiksi, joiden tavoitteena on edistää työvoiman liikkuvuutta parantamalla työkulttuuria, työntekijöiden ammatillista osaamista ja hyvien työkäytäntöjen laaja-alaista omaksumista. Hankkeissa mestareina toimivat Hyvä työpaikka tunnustuspalkinnon saaneet työyhteisöt. Henkilöstöille suunnattavassa opetuksessa yhtenä tehokkaana työvälineenä on oleva työelämäosaamisen tiedon portaali, jonka perusta jo näkyy internetissä osoitteissa ja Korkeaa työelämävastaavuutta tavoitellessaan verkosto-organisaatio järjestää kevään 2006 aikana Tampereella muun muassa kaksi avointa seminaaria, joista toisen aiheina ovat tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet ja toisen työpaikkojen konkareiden ammatillisen osaamisen hyödyntäminen. Projektijohtaja, Dosentti Olavi Manninen 13

8 Kulttuurinuoriso työelämään Essentia - idealismin perikuvat Tamperelaisen ammattiyhdistysliikkeen nuorten toiminasta puuttuu ulospäin suuntautuneisuus. Liitoilla on nuorille järjestettyä valtakunnallista toimintaa, mutta se ei palvele ammattiyhdistysliikkeen paikallisia tarpeita. Olemme käynnistäneet uuden hankkeen, joka on yhdessä palkansaajajärjestöjen kanssa toteutettava projekti, jonka kautta nuoret pääsevät toteuttamaan itseään eri kulttuurimuotojen avulla. Hanke toimii samalla ay-liikkeen rekrytointiprojektina ja järjestäytymisen edistäjänä. Hankkeen pohjalta on tarjolla omia ja muiden tuottamia kulttuuripalveluja tavoitteena Tampere kulttuuripääkaupungiksi, johon se on asettunut ehdolle vuodeksi Hankkeen yksi idea on kerätä Tampereen hajanainen ammattiyhdistysnuoriso yhteen. Mukaan saadaan myös ay-nuorisoon kuulumattomia. Porukka, jonka olemme keränneet on luonnollisen yhdessäolon kautta muodostunut ammattilaisten ryhmä, jonka sisällä on muun muassa musiikki-, elokuva-, kuvataide- ja media-alan asiantuntemusta. Mahdollisuus taiteilijoille Keväällä toteutamme nuorten taiteilijoiden kuukauden antamalla nuorille tulevaisuuden taidemaalareille mahdollisuuden pitää näyttelynsä. Tiloiksi olemme keskustelleen Tampereen kaupungin kulttuuritoimenjohtajan kanssa Vanhan Kirjastotalon Emil-salia. Kuukauden aikana Emil-salissa tapahtuu myös monenlaista muuta. Tapahtuma on suunnattu kuvataiteiden ystäville. Taiteilijat ovat kiitollisia, kun saavat mahdollisuuden esillepanoon. Näyttelyjen yhteydessä järjestämme kilpailun, jonka julistamme keskusjärjestölehdissä. Bändikilpailu Järjestämme kevään aikana kolmiosaisen bändikilpailun. Sarjoina ovat hiphop ja rythm and blues, pop ja rock sekä metalli. Kolme iltaa järjestämme Tampereen klubilla ja ilmoittautuminen tapahtuu etukäteen. Kaikki bändit saavat soittaa 2 3 biisiä ja voittaja saa palkinnoksi lahjakortin sekä tuotepalkintoja. Tapahtumalla tavoitamme huomattavan määrän musiikin kanssa toimivia tahoja. Kaikki tapahtumat ovat ilmaisia osanottajille. Näin pienennämme kynnystä tulla tapahtumaan ja helpotamme rekrytoimista. Kaikkia tapahtumia mainostamme julistein ja flaijerein. 14 Monikulttuuri-ilta vähemmistökulttuureille Rasmus -verkosto järjestää joka vuosi maaliskuussa rasismin vastaisen viikon, jonka tarkoitus on edistää suvaitsevaisuutta ja maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan. Haluamma osaltamme olla mukana tässä kehityksessä. Järjestämme monikulttuuri-illan, johon houkuttelemme vähemmistöryhmien edustajia, mutta myös paikallisia, jotta yhteiselo vahvistuisi. Lyhytelokuvakurssi kouluihin Kurssin ensisijainen tarkoitus on tutustuttaa nuoret elokuvanteon eri vaiheisiin käsikirjoittamisesta leikkaukseen. Kurssin tarkoitus on myös edistää oppilaiden yhteistyö- ja organisointikykyä, sekä tuottaa valmis lyhytelokuva esitettäväksi. Kurssin toteutus tapahtuu vaiheittain: käsikirjoitus, esituotanto (järjestelyt), tuotanto (kuvaus), jälkituotanto (editointi). Kurssin pituus olisi esimerkiksi kolme päivää, jonka aikana tehdään 12h töitä. Nämä tunnit voisivat jakautua esimerkiksi niin, että oppilas saa yhden koulupäivän vapaaksi oppilaitokselta kurssia varten, ja toinen puoli kurssista suoritetaan koulun jälkeen muina päivinä. Valmiit elokuvat kootaan DVD:levylle, jota myydään kurssilaisille ja heidän tuttavilleen. Tuotot DVD myynnistä menevät kulttuuriryhmälle. Markkinointi Kaikki tapahtumat ovat ilmaisia osanottajille. Näin pienennämme kynnystä tulla tapahtumaan ja helpotamme rekrytoimista. Kaikkia tapahtumia mainostamme julistein ja flaijerein. Hankkeen onnistumisen keskeinen edellytys on näkyvyys ja suuntautuneisuus medioihin, jota kautta tavoitamme kohderyhmämme. Markus Kosonen Joonas Lepistö markus.kosonen@ karismafilms.fi joonas.lepisto@uta.fi Ammattiyhdistysten toivotaan tukevan Kulttuurinuorison toimintaa osoittamalla tuen Kenttäväkilehden tilille Nordea , josta se ohjataan edellä mainittujen toimintojen kustannusten kattamiseen. Kulttuurinuorison toiminnasta tullaan tekemään artikkeleja julkaistavaksi lehdissä. Yhtye esiintyy Viking-Linen ohjelmakaaviossa työllisyysfoorumin aikana. Essentia on yhtye, joka soittaa melodista mättörokkia. Bändi koostuu viidestä nuoresta rokkarista, jotka kaikki ovat jo ennen Essentiaa vääntänyt omalla sarallaan pitkään musiikkia. Nämä viisi muusikkoa ovat Joonas, Bailey, Sammy, Adam ja Jedi. Joonas hoitaa vokaaliosuudet. Bailey rikkoo kannuja. Sammy Black hoitaa kitaroinnin yhdessä Adamin kanssa ja Jedi repii taajuuksillaan lattialiitoksia. Tämä airue on voimakas, sillä heillä ei ole mitään menetettävää, vaan he sykkivät kipinöitään ihannoiden paremmasta ja riuhtoen kohti raja-aitoja. Essentia on ollut koossa viisi vuotta ja levinnyt pikkuhiljaa ihmisten tietoisuuteen. Esimerkiksi nämä nettisivut ovat saaneet yllättävän hienon vastaanoton. Äänitteiden lisäksi Essentia esiintyy edukseen keikoilla. Totuus piilee siinä, että bändi voi kuulostaa vaikka kuinka hyvältä studiossa, mutta eri asia on live-tilanne. Essentia on livenä parhaimmillaan. Yhtye ymmärtää, että sanoma, jota he pyrkivät välittämään yleisölleen, menee paremmin perille, kun esitys on viihdyttävää. Essentia ei ole tyytyväinen siihen, mitä nykyaikana suolletaan radiosta jatkuvalla syötöllä. Essentia on vastaisku sille massamusalle, joka jytää joka paikassa. Essentia yrittää saada ihmiset kuuntelemaan hyvää musaa ja muuttamaan massan käyttäytymistä. Tavoitteena on saada ihmiset ajattelemaan ja tuntemaan. Ihmisillä on kyky omiin mielipiteisiin. Massa on kadottamassa omakohtaisen ajattelun ja lähimmäisestä välittämisen. Musiikki on suuri voima ja mahdollisuus tehdä maailmasta parempi paikka. Essentia on avain uudelle kentälle, jossa jokainen on kuningas. Essentialla on mielenkiintoinen konsepti: jokainen uusi kävijä nettisivuilla on kiinteä osa perhettä, Esse pitää faneistaan huolta, pitää yllä turvapostia vastauksineen, jakaa pullaa keikalla ja kertoo essentialismistaan. Joka keikalla on myös oma teemansa, viime keikalla reilun kaupan tuotteet. Essentia pyrkii siis valistamaan yleisöään. Essentian uusin levy myi loppuun levykaupoista ja uutta on tulossa helmikuussa. Myös Esse-dvd on myynnissä. Ylex on soittanut mukavasti sinkkua nimeltään Song for the girl who has no feelings. Himotuimmat-listalla Esse rokkasi parhaimmillaan neljäntenä. 15

9 Nordea Pankki Suomi Oyj Hyödynnä asuntovarallisuutesi Kun olet omistanut asuntosi jonkin aikaa, sen arvo on saattanut nousta. Uudella AsuntoJoustolla voit vapauttaa pääomaa asunnostasi haluamaasi tarkoitukseen. Mikä hienointa, rahat tulevat tilille, jolle saat yhtä suurta talletuskorkoa kuin lainasta maksamasi korko. Mistä sinä unelmoit? Soita Asiakaspalveluun ja varaa aika konttoristamme (pvm/mpm) ma pe 8 20 tai lue lisää osoitteesta Teemme sen mahdolliseksi Tampere puh. (03) nordea.fi A 16