Ohje Maakunnan kehittämisrahan hakulomakkeen täyttämiseksi

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Ohje Maakunnan kehittämisrahan hakulomakkeen täyttämiseksi Rahoitushakemuslomakkeella voidaan hakea avustusta kansallisesta maakunnan kehittämisrahasta maakuntaohjelmaa toteuttaviin hankkeisiin. Hakemuksella näissä ohjeissa tarkoitetaan varsinaista hakulomaketta ja sen pakollisia liitteitä. Hakulomake on saatavissa myös sähköisessä muodossa Varsinais-Suomen liiton internet-sivuilta Rahoittaja on se viranomainen, joka tekee hakemusta koskevan rahoituspäätöksen. Rahoittaja voi edellyttää hakijalta lomakkeessa tai tässä ohjeessa mainittujen tietojen lisäksi muita tietoja tai antaa omia lisäohjeita. Rahoituspäätöksessä ja maksatusohjeissa rahoittaja voi myös antaa tästä ohjeesta poikkeavia ohjeita tai ehtoja. Rahoittajalla on myös mahdollisuus tarkentaa ja muuttaa lomaketta ja sen ohjeistusta. On suositeltavaa, että hakija on jo ennen varsinaisen hakemuksen jättämistä yhteydessä mahdolliseen rahoittajaan. Projektisuunnitelmalla ohjeissa tarkoitetaan ohjeiden kohdan 12 mukaista suunnitelmaa, jolla hakija voi esittää hakemukseensa lisäperusteluja tai antaa näissä ohjeissa edellytettyjä lisäselvityksiä ja tarkennuksia varsinaiseen hakemukseen. Yhteishankkeessa selvitetään toimintamalli ja työjako osapuolten kesken. Projektisopimuksella tarkoitetaan hankkeen päätoteuttajan (hakija, lomakkeen kohta 2) ja muiden toteuttajien (ks. lomakkeen kohta 5) välistä sopimusta hankkeen toteuttamisen työn- ja kustannusten jaosta. Mikäli projektille on tarkoitus hankkia koneita ja laitteita tai projektin aikana syntyy myytäviä tuotteita tai immateriaalioikeuksia (esim. copyright, tavaramerkki, patentti tms.) projektisopimuksessa tulee sopia kenen omistukseen ne projektin päätyttyä jäävät. Mikäli hakemusta jätettäessä ei vielä ole tiedossa toteuttajaosapuolia, tulee projektisuunnitelmassa kuvata tavoiteltavaa sopimusta ja osapuolia. Projektisopimusta voidaan tarvittaessa täydentää. Projektisopimusta ei tarvitse tehdä niiden tahojen kanssa, jotka osallistuvat projektiin alihankkijoina tai palveluntuottajina kilpailuttamisen kautta. Näistäkin on kuitenkin tehtävä kirjalliset sopimukset tilaajan ja toimittajan kesken ja sopimukset tulee säilyttää projektin asiakirjoissa. Projektisopimuksessa voidaan sopia myös siitä, mitä hakijalle tai muille toteuttajille kuuluvaa päätös- tai toimivaltaa esim. projektin ohjausryhmälle tai projektihenkilöstölle on tarkoitus delegoida (kts. kohta 12 liitteet). 0. Uusi hakemus, jatkohakemus, korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen Määrärahalla on jatkuva haku. 1. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Mikäli rahoitusta haetaan useammalta viranomaiselta, toimitetaan hakemus samansisältöisenä kaikille viranomaisille. Mikäli rahoittajataho on epäselvä, voi hakemuksen jättää asianomaiseen maakunnan liittoon, joka siirtää hakemuksen oikealle taholle. 2. Hakijan tiedot Tähän kohtaan merkitään tiedot päähakijasta, joka on juridisesti vastuussa hankkeen toteuttamisesta. Kauppa-/ yhdistysrekisteriote tulee liittää hakemuksen liitteeksi, mikäli hakija on merkitty ko. rekisteriin. Hakijan organisaatiotyypiksi merkitään jokin seuraavista: Kunta, Maakunta, Muu yhteisö, Valtion viranomainen, Yliopisto, korkeakoulu tai tutkimuslaitos, Muu oppilaitos, Yritys tai Muu. Yhteyshenkilöksi tulee merkitä henkilö, jolta tarvittaessa saa hanketta koskevia lisätietoja ja joka toimii yhteyshenkilönä rahoituspäätöstä valmisteltaessa. Yhteyshenkilö voi olla eri henkilö kuin ha-

2 2 kemuksen allekirjoittaja tai kohdassa 5 mainittu päätoteuttaja. Hakijan osoitteeksi on merkittävä kuitenkin hakijan virallinen postiosoite, johon myös hakemusta koskeva päätös toimitetaan. ALV-osuudet ovat hyväksyttäviä kustannuksia vain siinä tapauksessa, että hakija on ALV:n lopullinen maksaja. Mikäli hakija on oikeutettu arvonlisäveron palautukseen tai saa sen korvauksena muulla tapaa, hakija ei ole oikeutettu rahoitustukeen ALV:n osalta. 3. Hankkeen tiedot Hankkeen nimi. Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Hankkeen toteutusaika. Hankkeen toimenpiteet ja niiden kustannukset ovat hyväksyttäviä rahoituspäätökseen kirjatun hankkeen keston ajalta. Avustusta voidaan myöntää vain hakemisen jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Ennen rahoituspäätöstä hakija voi toteuttaa hanketta omalla riskillään. Yksittäinen rahoituspäätös tehdään päätöksessä mainitulle ajanjaksolle, jonka jälkeen hankkeesta on tarvittaessa tehtävä jatkorahoitushakemus. Hanke ei pääsääntöisesti saa kestää enempää kuin 2 vuotta Jos hanke on jonkin laajemman hankekokonaisuuden osahanke, on hankekokonaisuuden nimi mainittava ja liitettävä yhteenveto siitä hakemukseen. Jos hanke kuuluu jonkin tietyn ohjelmasopimuksen piiriin (esim. osaamiskeskusohjelma, kaupunkipoliittinen ohjelma, maakunnallinen tai seudullinen ohjelma jne.), on ko. sopimuksen nimi ja allekirjoittajat mainittava. Jos hanke on jatkoa vielä käynnissä olevalle tai jo päättyneelle hankkeelle, on tästä liitettävä yhteenveto hakemukseen. Myönteisen rahoituspäätöksen saaneen projektin käynnistämisestä tulee ilmoittaa rahoittajalle siten kuin rahoituspäätöksessä tarkemmin ilmoitetaan (käytännössä hanke on käynnistettävä hakemuksessa ilmoitettuna aloitusajankohtana tai viimeistään 3 kuukauden kuluessa rahoituspäätöksen tiedoksi saamisesta). Ohjelmayhteys. Maakuntaohjelman kärkiteema ja toimenpide. Toteuttamisalueen maantieteellinen tarkennus. Luetellaan kaikki ne kunnat/seutukunnat/maakunnat, joihin hanke kohdentuu. 4. Hankekuvauksen tiivistelmä Vain keskeisimmät toimenpiteet. Yksityiskohtaisempi hankekuvaus tulee liitteeksi tulevaan projektisuunnitelmaan. Lisäksi selvitettävä miten hakija aikoo jatkaa hankkeella aikaansaatua toimintaa hankkeen päättymisen jälkeen. Ilmoitettava konkreettiset toimenpiteet ja resurssit. 5. Hankkeen toteuttajat 5.1 Päätoteuttaja. Tässä kohtaa annetaan tiedot tahosta, joka hakijan organisaatiossa käytännössä tulee vastaamaan hankkeen toteutuksesta (jos on eri kuin kohdassa 2). Hankkeen vastuuhenkilön yhteystiedot tulee ilmoittaa. 5.2 Muut toteuttajat. Tähän kohtaan merkitään yhteishankkeen muut toteuttajatahot ja heidän roolinsa hankkeessa. Hankkeen toteuttajan ja muiden toteuttajien välinen projektisopimus/sopimukset tulevat hakemuksen liitteeksi. 6. Hankkeen tavoitteet Määrälliset tavoitteet Uudet pysyvät työpaikat. Hankkeen toteuttamisen johdosta eri vaiheissa syntyviä uusia pysyviä kokoaikaisia, kausiluonteisia (kesä/talvi) tai osa-aikaisia tehtäviä, joiden keston voi arvioida olevan yli 5 vuotta. Pysyväisluonteiset tehtävät lasketaan työpaikkoina, osa-aikaiset ja kausiluontoiset muutetaan kokoaikaisiksi työpaikoiksi (esim. yksi 4-tuntista työpäivää tekevä pysyväisluonteinen työpaikka on 0,5 työpaikkaa).

3 pysyvät kokoaikaiset määräaikaiset (väliaikaiset esim. projektihenkilöstö). Tarvittaessa projektisuunnitelmassa eritellään määräaikaiset työtehtävät kausiluonteisiksi (talvi/kesä) tai osa-aikaisiksi (esim. 40% työajasta, mutta kuitenkin luonteeltaan jatkuva työpaikka) 3 Säilytettävät/uudistettavat työpaikat. Lasketaan ne työpaikat, jotka ovat olleet suoraan uhattuna ja jotka on tuella turvattu. Ei siis lasketa jokaista työntekijää avustetussa organisaatiossa, yrityksessä jne. Syntyvät uudet yritykset. Arvioidaan, kuinka monta uutta yritystä projektin myötävaikutuksella syntyy. uudeksi yritykseksi katsotaan toimintansa aloittanut yritys, joka on hakeutunut ennakkoperintärekisteriin. Seurantatietoja ilmoitettaessa uudet yritykset on voitava todentaa y-tunnuksella. Naisyritys määritellään eri yhtiömuotojen tapauksissa seuraavasti: yksityinen elinkeinonharjoittaja nainen avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä yli puolet vastuunalaisista yhtiömiehistä on naisia ja yli puolet vastuunalaisten yhtiömiesten yhtiöpanostuksista on naisten sijoittamia osakeyhtiössä yli puolet yhtiön osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä on naisilla Tasa-arvovaikutukset Hakijan arvio hankkeen tasa-arvovaikutuksista, jotka määritellään seuraavasti: Tasa-arvohanke: hankkeen toteuttajana on naisjärjestö, naisyrittäjä tai naisenemmistö hankkeen kohteena tai edunsaajana on erityisesti naiset Tasa-arvosuuntautunut hanke: hankkeeseen liittyy jokin hankkeen tavoitteissa ilmenevä tasa-arvointressi hankkeen tavoitteena on sukupuolten tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistäminen yhteiskunnan eri toiminnoissa Ei tasa-arvovaikutuksia: hankkeet, joita ei voi luokitella edellä mainittuihin kategorioihin. Ympäristövaikutukset Arvioidaan projektin vaikutus ympäristöön neliportaisella asteikolla. Arvioituja vaikutuksia voi täsmentää sanallisella selityksellä. Hankkeen merkittävät haittavaikutukset on selvitettävä liitteen kohdassa 10, jossa hakija esittää perustelut hankkeen aloittamiselle ja selvityksen haittojen vähentämisestä. Hankkeesta vastaava voi tarvittaessa esittää projektisuunnitelmassa lisätietoja hankkeen ympäristövaikutuksista. Muut laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Hakija voi esittää myös muita tavoitteita, joita projektilla pyritään saavuttamaan. Projektisuunnitelmassa voidaan tarkemmin kuvata näitä tavoitteita ja niiden mahdollisia vaikutuksia ja yhteyksiä yleisempiin tavoitteisiin. Projektisuunnitelmassa on esitettävä, miten hakija itse aikoo mitata tavoitteiden saavuttamista (esim. maksatushakemusten yhteydessä tehtävää seurantaraportointia varten). Muutoinkin olisi hyvä jo hakuvaiheessa suunnitella hankkeen raportointi- ja arviointimenettelyjä ja kuvata ne projektisuunnitelmassa. Näistä tullaan antamaan tarkempia määräyksiä rahoituspäätösten ja maksatusohjeiden yhteydessä. 7. Kustannusarvio Hankkeen kaikki kustannukset ilmoitetaan euroina vuosittain. Kohtaan menot on merkittävä, sisältävätkö kustannukset ALV:n. Kaikkien kustannusten tulee perustua todellisiin kustannuksiin, ei laskennallisiin eikä kertoimiin. Hankkeeseen liittyvät välilliset kustannukset, kuten esim. kopiokulut, sähkölaskut, puhelin- ja teleliikenteen menot ovat hyväksyttäviä kuluja silloin, kun ne aiheutuvat suoraan hankkeesta. Välillisten kustannusten kirjaamisesta projektiin täytyy olla selkeät laskentaperusteet (esim. vuokran perustee-

4 4 na oleva neliövuokra) eikä siten pelkästään kertoimen tai prosenttiosuuden esittäminen ole riittävä osoitus ko. menoista. Huom. Kaikki hankinnat (koneet, laitteet, materiaalit yms.) ja ostopalvelut on kilpailutettava voimassa olevien säädösten mukaisesti. Projektisuunnitelmassa tulee antaa eri kustannuksista tarkempi erittely ja laskentaperusteet. 1. Aineet, tarvikkeet toimistokulut. Mikäli kustannukset (esim. puhelin, posti, atk-ohjelmien lisenssitai käyttömaksut) perustuvat sisäiseen laskutukseen tai vastaavaan hankintaan projektisuunnitelmassa tulee antaa selvitys laskentaperusteista (tai liittää projektisuunnitelmaan näistä tehdyt sisäistä laskutusta koskevat sopimukset perusteineen). Koneiden ja laitteiden hankintamenot. Projektin kone- ja laitehankinnat tulee eritellä projektisuunnitelmassa. Projektisopimuksessa on sovittava kenen haltuun ne jäävät projektin päätyttyä. Hankinnoille voidaan myöntää tukea joko hankintahinnasta tai poistosuunnitelman mukaisista poistoista. Viime mainitussa tapauksessa ei tätä kohtaa täytetä, vaan kustannukset ilmoitetaan poistoina kohdassa Palkkakulut ja henkilösivukulut. Ilmoitetaan erikseen projektihenkilöstön palkkakustannukset (kohta 2.1; sekä koko että osa-aikaiset), erittely projektisuunnitelmassa (nimike, tehtävä, palkkausperuste, työaika/henkilötyökuukaudet). Muut, lähinnä tilapäisluontoiset palkat ja palkkiot ilmoitetaan kohdassa 2.2. Henkilösivukulut saavat sisältää vain lakisääteisiä palkkasivukuluja. Laskentaperusteet esitetään projektisuunnitelmassa. 3. Matkakulut. Kustannusarviossa tulee erikseen ilmoittaa ulkomaan matkakuluihin varattu osuus. Projektisuunnitelmassa on annettava tarkempi selvitys siitä, mihin projektin tehtävään ulkomaan matkakulut liittyvät. 4. Vuokrat. Sekä toimitilojen että koneiden ja laitteiden vuokrat eritellään projektisuunnitelmassa ja esitetään tarvittavat laskentaperusteet (esim. toimitilojen neliövuokra). 5. Ostopalvelut. Esitetään erikseen hankkeen tiedottamiseen ja markkinointiin varattavat kustannukset. Tarkempi erittely projektisuunnitelmassa. 6. Poistot. Tässä kohtaa ilmoitetaan poistosuunnitelman mukaiset poistot koneista ja laitteista, mikäli ei ole käytetty hankintatukea (kohta 1.1). 7. Luontoissuoritukset. Lasketaan yhteen rahoitussuunnitelman kohdista 2.3 ja Muut menot. Esim. ohjausryhmän kulut. Erittely projektisuunnitelmassa. Tulot. Hankkeen toteutusaikaiset myynti- tms. tulot (rahoitussuunnitelman kohta 6) vähennetään kokonaisbruttomenoista. Nettomenot. Julkiseen tukeen oikeuttavat menot. 8. Rahoitussuunnitelma Rahoitus ilmoitetaan euroina vuosittain. 1. Haettava rahoitus. Paljonko maakunnan kehittämisrahaa haetaan. Hankkeille myöntämän tuen enimmäismäärä on 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista kuitenkin niin, että kehittämishankkeeseen sisältyvän käyttöomaisuuden osalta tuen enimmäisosuus on 50 %. Mikäli tukea haetaan useammalta viranomaiselta, eritellään anottava tuki viranomaisittain. 2. Kuntarahoitus. Mikäli hakijana on kunta tai kuntayhtymä, ilmoitetaan hakijan omarahoitusosuus kohdassa 2.1. Hakijalta edellytetään omaa rahoitusta hankkeeseen. Muiden hankkeen rahoitukseen osallistuvien kuntien tai kuntayhtymien rahoitus esitetään kohdassa 2.2 ja näiden rahoitusosuudet eritellään projektisuunnitelmassa. Myös kuntien rahoitus yksityisen tahon hankkeelle merkitään kohtaan 2.2. Kuntarahoitukseen kuuluvat luontoissuoritukset merkitään kohtaan 2.3.

5 5 3. Muu julkinen rahoitus. Kohtaan 3.1 merkitään muu valtion rahoitus, kuin haettava maakunnan kehittämisraha. 3.2 kohtaan merkitään rahoitusosuudet sellaisilta julkisilta tahoilta, jotka eivät kuulu kunnan tai valtion budjettitalouden piiriin (esim. seurakunnat ja raha-automaattiyhdistys). 4. Yksityinen rahoitus. Muu kuin julkinen rahoitus hankkeelle. Jos hakija on yksityisoikeudellinen taho merkitään hakijan oma rahoitusosuus kohtaan 4.1. Hakijalta edellytetään omaa rahoitusta hankkeeseen. Muiden yksityisen sektorin rahoitusosuudet merkitään kohtaan 4.2 ja eritellään projektisuunnitelmassa. Tähän kohtaan merkitään myös yksityisen sektorin tukirahoitus (esim. yritysten sponsorirahoitus tms.). Yksityiseen rahoitukseen kuuluvat luontoissuoritukset merkitään kohtaan 4.3. Luontoissuoritukset. Muutoin kuin rahassa suoritettavan rahoitusosuuden arvo tulee aina voida määritellä rahassa. Luontoissuoritukset voidaan tietyillä edellytyksillä katsoa hyväksyttäviksi kustannuksiksi kansallisen (julkisen ja yksityisen) osarahoituksen yhteydessä, jos se annetaan jossakin seuraavista muodoista: maan, rakennusten (kokonaisten tai niiden osien) ja käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta raaka-aineiden hankinta palkaton vapaaehtoistyö oma työ (hakijan tai muun toteuttajan hankkeeseen liittyvä työpanos, jota ei laskuteta; erittely ja laskentaperusteet esitettävä projektisuunnitelmassa). Palkattoman työn käytöstä tulee laatia suunnitelma ja laskelma, jossa on riittävä erittely työn määrästä, laadusta, henkilöistä, työosuuksista sekä työn arvosta ja työn arvon määräytymisperusteista. On kuitenkin huomioitava, että esim. hankkeeseen jossakin muodossa osallistuvan, palkkaa nauttivan henkilön vapaaehtoisen lisätyön arvoa ei voida laskea yksityiseen rahoitukseen. Työn on oltava täysin vapaaehtoista ja palkatonta. Työn arvo otetaan huomioon hankkeen hyväksyttävissä kokonaiskustannuksissa avustusten määrää laskettaessa. Luontoissuorituksista on eriteltävä, mikä osuus kuuluu kuntarahoitukseen (2.3) ja mikä yksityiseen rahoitukseen (4.3). Luontoissuoritukset ja niiden arvo tulee hyväksyttää rahoituspäätöksen tekevällä viranomaisella jo hakemusvaiheessa. Luontoissuoritusten arvo voi olla enintään puolet omarahoitusosuudesta. 5. Lainarahoitus. Mahdollinen lainarahoitus (rahoituskulut eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia). 6. Tulorahoitus. Ilmoitetaan hankkeen toteutuksella suunnitellut tulot (esim. projektin valmistamista tuotteista tai tarjoamista palveluista saadut myyntitulot, pääsylipputulot yms.). Eritellään projektisuunnitelmassa. Hankkeelle on avattava hakijan kirjanpitoon oma erillinen kohtansa ja huolehdittava hankkeen tilintarkastuksesta. Hakijan on myös varauduttava hanketta koskevaan ulkopuoliseen toiminnan ja talouden valvontaan ja tarkastuksiin. Mikäli hanke on ylimaakunnallinen tai valtakunnallinen, on hakemukseen liitettävä maakunnalliset osarahoitussuunnitelmat kunkin maakunnan osalta (hakulomakkeen liite 5). 9. Maksatussuunnitelma Maksatusta suositellaan haettavaksi vähintään kaksi kertaa vuodessa. Hakija voi esittää myös tätä useammin tapahtuvaa maksatusta. Viimeinen maksatuserä on haettava viimeistään neljän kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Siinnä on esitettävä tarkemmat suunnitelmat toiminnan jatkumiseksi. 10. Muu erillinen haettu rahoitus Ilmoitetaan, onko hankkeelle haettu julkista rahoitusta muilta kuin hakemuksessa ja projektisuunnitelmassa mainituilta tahoilta ja jos on, mistä ja milloin sekä mahdollisesti saadun tuen määrä ja koska se on saatu. Hankkeessa hakijan sekä osallistujatahona tai edunsaajina mukana olevien yksityisten yritysten on ilmoitettava viimeisen kolmen vuoden aikana saatu julkinen tuki yrityskohtaisesti eriteltynä.

6 6 De minimis-sääntö Muu julkinen rahoitus yritykselle: myönnettäessä julkista tukea yritykselle sovelletaan ns. vähämerkityksisen tuen sääntöä (de minimis-sääntö). Yritykselle de minimis-säännön mukaisesti myönnetyn tuen kokonaismäärä voi olla enintään euroa kuluvan verovuoden ja kahden edeltäneen verovuoden muodostaman jakson aikana. Määrään lasketaan kaikki yritykselle tällaisena tukena myönnetyt julkiset tuet riippumatta tuen muodosta tai kohteesta. Yritykselle eri hankkeisiin myönnetyt tuet lasketaan siis yhteen. Jos tuen hakijana on useampi yritys, de minimis-tuen määrä lasketaan kunkin yrityksen osalta erikseen. Jos hakijana on muu kuin yritys, tulee selvittää mikä/mitkä on/ovat tuen varsinaisena kohteena. Jos hakijana on ns. välittäjäorganisaatio, lasketaan de minimis-tuen määrä jokaisen tuen lopullisena saajana olevan yrityksen osalta erikseen. On huomattava, että EY-oikeuden käsitteistössä yritys-käsite ei ole sidottu yhtiömuotoon. Olennaista yritys-käsitteessä on, että toimitaan taloudellisella riskillä. Myös luonnollinen henkilö voi olla tässä tarkoitettu yritys (esim. ammatinharjoittaja). Yrityksellä on velvollisuus ilmoittaa jo hakemusvaiheessa aiemmin saadut julkiset tuet! 11. Hankkeeseen liittyvät säädökset ja luvat Ilmoitettavan hankkeen toteutumisen kannalta tarpeelliset luvat. Hankinnoissa on noudatettava lakia julkisista hankinnoista (348/2007) 12. Liitteet 1. Kauppa-/ yhdistysrekisteriote. Vaaditaan rekisteriin merkityiltä. 2. Projektisuunnitelma. Tulee liittää hakemuksen liitteeksi. Projektisuunnitelmassa tulee selvittää ainakin seuraavat hankkeen asiakohdat: Hankkeen nimi, jota käytetään aina samassa muodossa lomakkeissa ja yhteydenpidossa viranomaisille. Hankkeen nimi on lyhyt ja ytimekäs ja se voi olla myös kirjainlyhenne. Tiivistelmä kertoo muutamalla virkkeellä hankkeen tavoitteet, toteutettavat toimenpiteet sekä odotettavissa olevat tulokset. Varsinainen hankekuvaus sisältää hankkeen laajuudesta ja toiminnan laadusta riippuen ainakin seuraavat pääkohdat: Hankkeen tausta hankeidea ja toiminnan lähtökohdat. Miksi tämä hanke tarvitaan? Hankkeen tavoitteet ja osatavoitteet mitä hankkeella saavutetaan? Mitä tuloksia on hankkeesta on odotettavissa? Hankkeessa suoritettavat toimenpiteet miten tavoitteisiin ja tavoiteltuun asiantilaan päästään? Hankkeen aikataulu, osallistujat ja tehtävänjako kuka tekee mitä ja missä aikataulussa? Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma lomakkeessa edellytetyin tarkennuksin mitä toiminnot maksavat ja miten toiminta rahoitetaan? Mistä koostuvat hankkeen kustannusarviossa esitetyt palkka- ja matkakustannukset, ostopalvelut, hankinnat ja luontoissuoritukset Hankkeen tulokset ja niiden levittäminen (ml tiedotussuunnitelma) mitä tuloksia toiminnasta syntyy ja miten niitä levitetään ja kenelle? Arvio hankkeen vaikuttavuudesta miten hanke toteuduttuaan on vaikuttanut esitettyyn lähtötilanteeseen ja mitä pitkäkestoisia vaikutuksia toiminta on synnyttänyt Arvio tilanteesta hankkeen päätyttyä

7 7 miten toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen? Millaista uutta toimintaa, yhteyksiä ja mahdollisuuksia hanke synnyttää pitkällä tähtäimellä? 3. Projektisopimus. Hankkeen hakijan ja muiden toteuttajatahojen välinen sopimus, jossa todetaan ainakin seuraavat asiat: Eri toteuttajatahojen rahoitusosuudet (rahoitussitoumus) Tehtävävastuut Projektille hankittujen koneiden ja laitteiden yms. omistus projektin päättymisen jälkeen 4. Arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. Tulee liittää hakemuksen liitteeksi. Hakija arvioi hankkeen ympäristövaikutuksia. Muut liitteet. Esim. hankkeen toteuttajan ja muiden toteuttajien väliset muut sopimukset tai hankkeen toteuttamiseen tarvittavat luvat ja osarahoitussuunnitelmat 13. Allekirjoitukset Hakemuksen allekirjoittaa henkilö, jolla on hakijan nimenkirjoitusoikeus.