MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

Transkriptio

1 MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus 1 Hakemus on Uusi Jatkorahoitushakemus (täytä myös kohta 1 C) Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen Etelä Pohjanmaan liitto täyttää Saapunut Dnro FIMOS nro Hakemusnro 1. HANKE a) Hankkeen nimi b) Hankkeen koko toteutusaika c) Tämä hakemus koskee ajanjaksoa d) Hankkeen hallinnointimalli Hankkeella on yksi hakija ja vastuullinen toteuttaja (ns. perushanke) Yhteishanke (hankkeella on päähakijan lisäksi muita hakijoita, jotka ilmoitetaan kohdassa 3) Hankkeessa käytetään tuen siirtämismenettelyä (yksi hakija, mutta osa tuesta siirretään yhdelle tai useammalle taholle, jotka ilmoitetaan kohdassa 4) e) Miten hanke edistää Etelä Pohjanmaan maakuntastrategian tavoitteita?

2 2 2. HAKIJA (tiedot hakijasta, joka on juridisesti vastuussa hankkeen toteuttamisesta) Hakija Y tunnus Hakijan organisaatiotyyppi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Pankkiyhteys Tilinumero Yhteyshenkilö Puhelin Sähköpostiosoite Hankkeen vastuuhenkilö Puhelin Sähköpostiosoite Seurantayhdyshenkilö Puhelin Sähköpostiosoite Hankkeen kirjanpitäjä Puhelin Sähköpostiosoite 3. YHTEISHANKKEEN MUUT HAKIJAT (täytetään vain silloin, jos kohdassa 1d on valittu hallinnointimalliksi yhteishanke) Perustelut, miksi haetaan yhteishankkeena Hankkeen muut hakijat (osatoteuttajat), joiden kanssa on solmittu kirjallinen sopimus yhteishankkeesta. Sopimus tulee toimittaa hakemuksen liitteenä. Kts. täyttöohje. Nimi/Organisaatio Osoite, postinumero, postitoimipaikka/y tunnus

3 3 4. TIEDOT TUEN SIIRTÄMISMENETTELYSTÄ (täytetään vain silloin, jos kohdassa 1d on valittu hallinnointimalliksi tuen siirtämismenettely) Perustelut tuen siirtämismenettelyn tarpeellisuudelle (miten edistää hankkeen toteuttamista?) Tahot, joille osa tuesta aiotaan siirtää. Sopimus tulee toimittaa hakemuksen liitteenä. Kts. täyttöohje. Nimi/Organisaatio Osoite, postinumero, postitoimipaikka/y tunnus 5. OHJAUSRYHMÄ Hakijan esitys ohjausryhmän kokoonpanoksi 6. TIIVISTETTY HANKEKUVAUS Tiivistettyä hankekuvausta käytetään Internetin julkisessa hanketietokannassa. Lisäksi tarvitaan erillinen hankesuunnitelma (kts. täyttöohje).

4 4

5 5 7. HANKKEEN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS Hankkeen alueellinen kohdentuminen (valitse vain yksi) Kunta Maakunta Valtakunnallinen Kuntien yhteinen Maakuntien yhteinen Kansainvälinen Toteuttamisalueen maantieteellinen tarkennus (nimeä kunta/kunnat, maakunta/maakunnat) Hankkeen varsinaiset kohderyhmät 8. HANKKEEN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET Tiivistetty kuvaus hankkeen tavoitteista, arvioiduista tuloksista sekä laadullisista vaikutuksista kohderyhmään ja toimintaympäristöön Määrälliset tavoitteet Miehet (kpl) Naiset (kpl) Yhteensä (kpl) Uudet työpaikat Uudet yritykset Tasa arvovaikutukset a) ei tasa arvovaikutuksia b) on tasa arvovaikutuksia Millaisia vaikutuksia? (Sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon, vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen näkökulmasta). Positiivisia vai negatiivisia vaikutuksia ja keihin ne kohdistuvat? Ympäristövaikutukset (jos a tai c, täytettävä liite 2) a) Ympäristöpositiivinen b) Ympäristöneutraali c) Ympäristönegatiivinen

6 6 9. HANKKEEN KUSTANNUSARVIO (pyöristettävä täysille kymmenille euroille) Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannuksiin sisältyy alv. Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. Käytettävä kustannusmalli (kts. hakuohje) Flat rate 24 % (prosenttimääräinen korvaus) pääsääntö Flat rate 15 % (prosenttimääräinen korvaus) vain perustelluissa poikkeustapauksissa Todellisiin kustannuksiin perustuva malli vain perustelluissa poikkeustapauksissa Huom. Kertakorvausmallin (lump sum) mukaisille hankkeille on oma hakulomake! Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Yhteensä Matkakustannukset (ei täytetä 24 % flat rate hankkeissa) Kone ja laitehankinnat (ei yleensä täytetä flat rate hankkeissa) Toimisto ja vuokrakust. (ei täytetä flat rate hankkeissa) Muut kustannukset Välilliset kustannukset (täytetään vain flat rate hankkeissa) Bruttokustannukset yhteensä Tulot (vähennetään kustannuksista) Nettokustannukset yhteensä 10. HANKKEEN RAHOITUSSUUNNITELMA (pyöristettävä täysille kymmenille euroille) a. Anottava rahoitus b. Kuntarahoitus c. Muu julkinen rahoitus Yhteensä d. Yksityinen rahoitus e. Tulot f. Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus (a+b+c) 11. MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN Onko hankkeelle haettu erillisellä hakemuksella muuta julkista rahoitusta? Kyllä (jos kyllä, tarkempi erittely liitteeksi) Ei De minimis säännön mukainen julkinen rahoitus, jota hakija tai joku hakijoista on saanut viimeisen kolmen vuoden aikana Rahoituksen myöntäjä Rahoituksen saaja Päätöspäivämäärä Saatu tuki

7 7 12. LIITTEET Hankesuunnitelma Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Hakijatahon sääntöjen mukainen päätös tuen hakemisesta Yhteishankkeen tai tuen siirtämistä koskevat sopimukset Nimenkirjoitusoikeuden todentava ote Kauppa ja yhdistysrekisteriote Muiden rahoittajien rahoitussitoumukset Muut liitteet kpl (mm. ALV todistus, tiedotussuunnitelma) 13. ALLEKIRJOITUKSET Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija vastaa kuitenkin hakemuksen hallintolain mukaisesta vireillepanosta toimivaltaisessa viranomaisessa. Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja hankkeen mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtionapuviranomainen vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen maakunnan kehittämisrahan seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä hanketta koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan hankkeen tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Yhteishankkeessa hakemuksen voi allekirjoittaa hankkeen päätoteuttajaorganisaation edustaja. Osatoteuttajien tai tuen siirronsaajien ei tarvitse allekirjoittaa hankehakemusta. Heidän osaltaan riittää liitteeksi tuleva yhteishankkeen sopimus, jonka kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet. Ennen rahoituspäätöstä hakija toteuttaa hanketta omalla vastuullaan. Paikka ja aika Hakijan allekirjoitus Nimenselvennys (yhteisön nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö) Asema organisaatiossa

8 8 RAHOITUSHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Uusi hakemus, jatkohakemus, korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen Tällä lomakkeella voi hakea Etelä Pohjanmaan liiton myöntämää kansallista maakunnan kehittämisrahaa. Lomaketta käytetään haettaessa rahoitusta uudelle hankkeelle tai anottaessa jo toiminnassa olevalle hankkeelle jatkorahoitusta. Lomaketta käytetään myös silloin, kun halutaan korjata tai täydentää rahoittajalle jo jätettyä hakemusta. Korjaus/täydennyshakemuskin on muistettava allekirjoittaa asianmukaisesti. 1. HANKE Hankkeen nimi. Hankkeella on hyvä olla sitä kuvaava ytimekäs nimi, joka on helposti hyödynnettävissä hankkeen tiedotuksessa. Hankkeen nimeä tulee aina käyttää samassa muodossa hanketta koskevissa asiakirjoissa, tiedotuksessa ja yhteydenpidossa hankkeen ja viranomaisen välillä. Hankkeen toteutusaika. Lomakkeeseen merkitään hankkeen koko toteutusaika. Mikäli kyseessä on jatkohakemus, tulee täyttää myös rahoitushakemuksen kohdeaika (kohta 1 C). Aloituspäiväksi merkitään päivä, jolloin hankkeen ensimmäisten kustannusten oletetaan syntyvän. Varhaisin mahdollinen aloittamisajankohta on päivä, jolloin allekirjoitettu hakemus on kirjattu rahoittajalle saapuneeksi, sillä avustusta voidaan myöntää vain hakemisen jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Jos hanketoiminta aloitetaan ennen rahoituspäätöstä, se tapahtuu hakijan omalla riskillä. Hankkeen päättymispäivän jälkeen syntyneet kustannukset eivät enää ole hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia. Hankkeen toteuttamisaika kannattaa määritellä riittävän pitkäksi, että kaikki mm. lopettamistoimien kustannukset ehtivät syntyä hankkeen toteutusajan puitteissa. Hankkeen hallinnointimalli. Hankkeen toteutukselle sopivan hallinnointimallin valitseminen on päätettävä suunnitteluvaiheessa. Hanke voidaan toteuttaa joko yksittäisenä ns. perushankkeena, usean hakijan yhteishankkeena taikka joissain erityistapauksissa käyttää tuen siirtämismahdollisuutta. Yhteishankkeissa ja tuen siirtomenettelyssä kaikkien hakijoiden on oltava tiedossa jo hakemusvaiheessa. a) yksi hakija (ns. perushanke) Hankkeella on yksi vastuullinen hakija ja toteuttajataho. Hankkeessa mahdolliset tehtävät hankinnat kilpailutetaan hankintalain mukaisesti. b) yhteishanke Hakijoina ovat kaikki yhteishankkeessa mukana olevat tahot. Tuki myönnetään hakijoille yhteisesti. Tällöin kaikki tuen saajat vastaavat hankkeen toteuttamisesta yhteisvastuullisesti tuen myöntäjälle. c) tuen siirtäminen Hankkeella on yksi hakija ja tuen saaja, joka vastaa viranomaiselle tuen käytöstä. Osa tuesta siirretään yhdelle tai useammalle taholle. Tuen siirtämismenettely on mahdollinen vain sellaisissa tapauksissa, joissa toimintamalli edistää projektin toteutumista. Maakuntastrategian tavoitteiden edistäminen. Maakuntastrategia on maakunnan poliittinen kannanotto lähivuosien kehityksen tavoitteista. Strategiassa esitetään keskeiset kehittämislinjaukset ja tavoitteet, keskeiset hankkeet ja muut toimenpiteet sekä suunnitelma strategian rahoittamiseksi. Hankkeiden on toteutettava jotain strategian toimintalinjaa. Tutustu maakuntastrategiaan osoitteessa 2. Hakija Tähän kohtaan merkitään tiedot hakijasta, joka on juridisesti vastuussa hankkeen toteuttamisesta. Yhteishankkeessa myös muut hakijat vastaavat hankkeen toteuttamisesta. Hakija vastaa mm. hankkeen varojen käytöstä, niiden seurannasta ja raportoinnista sekä tavoitteiden toteuttamisesta. Kauppa tai yhdistysrekisteriote tulee liittää hakemuksen liitteeksi, mikäli hakija on merkitty ko. rekisteriin. Hakijatahon puolesta toimivan henkilön tulee osoittaa, että hänellä on oikeus allekirjoittaa hakemus. Hakijan organisaatiotyypiksi valitaan yksi seuraavista vaihtoehdosta:

9 9 Kunta Valtion viranomainen Muu oppilaitos Kuntayhtymä Yliopisto, korkeakoulu, tutkimuslaitos Yritys Muu yhteisö Muu Hankkeen vastuuhenkilö on organisaatiossa toimiva henkilö, jonka tehtäviin sisältyy hankkeen toteutuksen seuraaminen ja ohjaaminen. Seurantayhdyshenkilö vastaa hankkeen seurantietojen kokoamisesta ja toimittamisesta rahoittajan ohjeiden mukaisesti sekä toimii seurantatietojen yhdyshenkilönä hankkeen ja viranomaisen välillä. Hankkeesta on pidettävä erillistä kirjanpitoa ja kaikki tositteet on säilytettävä. Kirjanpitäjän yhteystiedot tulee ilmoittaa tuen myöntävälle viranomaiselle viimeistään ensimmäisen maksatushakemuksen yhteydessä. Jos hakemus hyväksytään, tulee hakijan huolehtia siitä, että hankkeen eri osa alueiden vastuu ja yhdyshenkilön tiedot ovat ajantasaisina rahoittajalla. Toimivalla hankkeella tulee olla nimettynä hakemuksessa olevat vastuu ja yhdyshenkilöt. Sama henkilö voi toimia useamman hakemuslomakkeessa mainitun osa alueen vastuu tai yhdyshenkilönä. 3. Yhteishankkeen muut hakijat Tuki myönnetään kaikille tuensaajille yhteisesti. Päähakijan, joka ilmoitetaan kohdassa 2, tulee huolehtia hankkeen maksatusten hakemisesta ja vastaanottamisesta sekä näihin liittyvistä tehtävistä kaikkien tuensaajien puolesta. Päävastuullisen hakijan on huolehdittava, että muut hakijat ovat tietoisia velvollisuuksistaan. Yhteishankkeessa tulee ilmoittaa kaikkien hakijoiden yksilöintitiedot hakemuksessa. Tarvittaessa käytetään erillistä liitettä. Yhteishankkeen toimintamalli (ml. kirjanpitokäytännöt, rahaliikenteen kuvaus, hyödyn jakautuminen), hankkeen osapuolet ja niiden tehtävät sekä osapuolten rahoitusosuudet tulee yksilöidä riittävän tarkasti jo hakemusvaiheessa ja kuvata hakijoiden välisessä sopimuksessa. Sanallisella kuvauksella toteutusosuudesta avataan se, mitä toimenpiteitä on suunniteltu ao. tahon toteutettavaksi. Yhteishankkeen muita hakijoita koskevat samat velvollisuudet kuin päähakijaakin (esim. kirjanpidon eriyttäminen ja viranomaisten tarkastusoikeus). Hakijoiden väliset sopimukset yhteishankkeesta on tehtävä kirjallisina ja ne on liitettävä hakemukseen. 4. Tiedot tuen siirtämismenettelystä Hakijan tulee perustella, miksi tuen siirtämismenettely on tarkoituksenmukainen ja miten se edistää hankkeen toteutusta tai parantaa sen hallinnointia. Tuen siirtämismenettelyssä tuki myönnetään hakijalle, joka vastaa viranomaiselle tuen käytöstä. Vain osa tuesta voidaan siirtää. Hakijan tulee myös itse osallistua hankkeen toteuttamiseen. Osapuolten on tehtävä keskinäinen sopimus, jossa on kuvattava mm. sopimusosapuolten osuus hankkeen toteuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja kustannuksista, siirrettävän tuen määrä, julkisia hankintoja koskevat menettelyt sekä miten hankkeen kirjanpito, valvonta ja tiedottaminen järjestetään. Osapuolten väliset sopimukset on tehtävä kirjallisina ja ne on liitettävä hakemukseen. Ne tahot, joille tukea aiotaan siirtää, tulee ilmoittaa hakemuksessa. 5. Ohjausryhmä Etelä Pohjanmaan liitto hyväksyy hankkeen ohjausryhmän kokoonpanon hakijan tekemän esityksen pohjalta ensimmäisessä rahoituspäätöksessään. Halutessaan tuen saaja voi täydentää ohjausryhmää. Ohjausryhmään kutsutaan riittävä määrä asiantuntijoita ja edunsaajia sekä rahoittajien edustajia. Sen sijaan esim. hankkeen toteutuksessa mukana olevat konsultit kutsutaan ohjausryhmään vain tarvittaessa kuultaviksi.

10 Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata hanketta hankesuunnitelman toteuttamisessa. Ohjausryhmällä ei ole oikeudellista vastuuta hankkeesta, vaan vastuu hankkeen toiminnasta on hankkeen toteuttajalla, jolle hankerahoitus on myönnetty. Vastuuta ei voi siirtää ohjausryhmälle Tiivistetty hankekuvaus Tiivistetty hankekuvaus tulee laatia huolellisesti. Sitä ei voi korvata viittauksella hankesuunnitelmaan. Tiivistelmässä on hyvä mainita ainakin hankkeen kohderyhmä, tavoitteet, toteutettavat toimenpiteet ja kehitettävät uudet tuotteet/palvelut sekä arvioidut tulokset ja vaikutukset. Rahoittaja käyttää tiivistelmää mm. hanketta koskevassa tiedotuksessa ja Internetin julkisessa hanketietokannassa. Laajempi hankesuunnitelma toimitetaan erillisenä liitteenä (kts. liite 1). 7. Hankkeen toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus Toteuttamisalueen maantieteellinen tarkennus. Luetellaan kaikki ne kunnat/maakunnat, joihin hanke kohdistuu. Hankkeen varsinaiset kohderyhmät. Nimetään tahot, joihin hankkeen toimenpiteet ensisijaisesti kohdistuvat. Kohderyhmä voi koostua esim. yrityksistä ja muista taloudellisista toimijoista sekä yhteisöistä. 8. Hankkeen tavoitteet, tulokset ja vaikutukset Kuvataan hankkeen tulostavoitteet eli se, mitä hankkeella on tarkoitus saada aikaan. Hankkeen päätyttyä sen tuloksia on voitava mitata. Tuloksiin lasketaan ne vaikutukset, joita kyseisen hankerahoituksen ansiosta syntyy. Tiivistetty kuvaus hankkeen tavoitteista, arvioiduista tuloksista sekä laadullisista vaikutuksista kohderyhmään ja toimintaympäristöön. Kuvataan muutamalla lauseella tiivistetysti hankkeen tavoitteet ja arvioidut tulokset. Vaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen aikaansaamia pitkäkestoisia muutoksia. Kuvataan, miten näitä muutoksia arvioidaan. Vaikutusten arviointi voi edellyttää erillistä selvitystä. Uudet työpaikat. Arvioidaan, kuinka monta uutta työpaikkaa hankkeen myötävaikutuksella syntyy. Uudet työntekijät voidaan palkata joko määräaikaisiin, osa aikaisiin tai pysyviin tehtäviin. Kaksi osa aikaista työpaikkaa merkitään tähän yhtenä työpaikkana. Työpaikan on oltava työnantajan näkökulmasta uusi. Uusia pysyviä kokoaikaisia työpaikkoja ovat tehtävät, joiden keston voidaan arvioida jatkuvan yli 5 vuotta. Uudet työpaikat on voitava todentaa ja kohdentaa oikeille yrityksille. Hankehenkilöstön työpaikkoja ei lasketa uusiin työpaikkoihin. Syntyneet uudet yritykset. Arvioidaan, kuinka monta uutta yritystä syntyy hankkeen toimenpiteiden ansiosta. Uudeksi yritykseksi katsotaan toimintansa aloittanut yritys, joka on hakeutunut ennakkoperintärekisteriin. Seurantatietoja ilmoitettaessa uudet yritykset on voitava todentaa y tunnuksella. Naisyritys määritellään eri yhtiömuotojen tapauksissa seuraavasti: Yksityinen elinkeinonharjoittaja on nainen Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä yli puolet vastuunalaisista yhtiömiehistä on naisia ja yli puolet vastuunalaisten yhtiömiesten yhtiöpanostuksista on naisten sijoittamia Osakeyhtiössä yli puolet yhtiön osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä on naisilla Tasa arvovaikutukset. Selvitetään, onko hankkeella suunniteltuja tasa arvovaikutuksia. Mikäli hankkeella arvioidaan olevan tasa arvovaikutuksia, selostetaan minkälaisia arvioidut vaikutukset ovat ja keihin ne kohdistuvat. Ympäristövaikutukset. Hakija arvioi tähän hankkeen vaikutuksen ympäristöön. Mikäli hankkeella on ympäristövaikutuksia, täytetään liitteenä oleva arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. 9. Hankkeen kustannusarvio Arvonlisävero

11 11 Arvonlisävero hyväksytään hankkeen kustannukseksi vain siinä tapauksessa, että hakija on arvonlisäveron lopullinen maksaja, Jos hakijalla on oikeus saada arvonlisäverosta vähennys tai palautus, vero ei ole tukikelpoinen. Vähennyskelpoinen arvonlisävero ei ole tukikelpoinen meno edes silloin, kun lopullinen edunsaaja tai loppukäyttäjä ei sitä tosiasiallisesti vähennä. Yhteishankkeessa tulee ilmoittaa hankkeen osatoteuttajien alv kohtelu. Valittava kustannusmalli Hakijan on valittava, mitä kustannusmallia hän esittää hankkeessa käytettäväksi. Kustannusmallia ei voi vaihtaa kesken hankkeen. Rahoittaja pitää pääsääntönä 24 % flat rate mallia, jossa tietyt välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä osuutena hyväksyttävistä henkilöstökustannuksista. Muiden käytettävien kustannusmallien hyväksymiseen tulee olla perusteltu syy. 24 % flat rate hankkeet (pääsääntö): Kustannukset jakautuvat välittömiin ja välillisiin kustannuksiin. Välittömät kustannukset on määriteltävä hankesuunnitelmassa, kohdennettava suoraan hankkeelle ja esitettävä hankkeen kirjanpidossa. Ne on pystyttävä todentamaan maksettujen laskujen ja muiden vastaavien kirjanpitotositteiden avulla. Välillisiä kustannuksia ei tarvitse esittää hankesuunnitelmassa eikä maksatushakemuksessa vaan ne sisältyvät flat rateen (prosenttimääräisinä korvattaviin kustannuksiin). Mikäli hakija haluaa seurata välillisiä kustannuksia hankekohtaisesti, ne olisi kirjattava hankekirjanpitoon erillisellä tunnisteella tai kustannuspaikalla. Maksatushakemukseen liitetään kirjanpidon ote, jossa välillisiä kustannuksia ei esitetä. Välillisiä kustannuksia ei myöskään tarkasteta mahdollisissa hanketarkastuksissa. 1. Henkilöstökustannukset (muodostavat flat raten laskentapohjan) hyväksytyn hankesuunnitelman mukaiset hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisesta työstä aiheutuvat kohtuulliset välittömät palkkakustannukset sekä niihin liittyvät lakisääteiset henkilöstösivukulut sekä virka tai työehtosopimukseen perustuvat poissaoloajan palkkakustannukset jos henkilö tekee työajastaan vain osan hankkeelle, on ainoastaan tämä osa hyväksyttävää kustannusta hankkeelle. Osa aikatyöstä on pidettävä työpäiväkirjaa 2. Ostopalvelut Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät ostopalvelut, jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. Hankkeen tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset Ostopalveluna hankittava asiantuntijatyö on kilpailutettava julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti ( /348 Laki julkisista hankinnoista, muutos 321/2010). Myös kansallisen kynnysarvon ( ) alittavissa hankinnoissa tuen saajan on varmistettava ja osoitettava, että hankinnasta aiheutuva kustannus on kohtuullinen. Ostopalveluina voidaan esittää myös hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyviä matkakustannuksia, jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa 3. Matkakustannukset Hankkeen matkakustannukset sisältyvät flat rateen eli niitä ei esitetä kustannusarviossa erikseen 4. Kone ja laitehankinnat Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien koneiden ja laitteiden hankinta, leasing, poisto ja vuokrakustannukset, jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. 5. Toimisto ja vuokrakustannukset Hankkeen toimisto ja vuokrakustannukset sisältyvät flat rateen eli niitä ei esitetä kustannusarviossa erikseen 6. Muut kustannukset

12 Mahdolliset muut kustannukset, jotka liittyvät hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen ja jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa 7. Välilliset kustannukset Korvataan prosenttimääräisenä (24 %) osuutena hankkeen palkkakustannuksista Muun muassa seuraavat kustannukset luokitellaan välillisiksi kustannuksiksi eikä niitä voi sisällyttää välittömiin kustannuslajeihin: a. kaikki kotimaan ja ulkomaan matkakustannukset b. kaikki ohjausryhmästä aiheutuvat kustannukset c. kokous, neuvottelu ja tarjoilukustannukset d. hankehenkilöstön toimitilojen vuokrat ja toimitiloista aiheutuvat kustannukset (esim. sähkö, vesi ja siivous) e. hankkeen hallinnointia varten hankittavat koneet ja laitteet (myös niiden korjauskustannukset), kalusteet, toimistotarvikkeet ja palvelut f. hankehenkilöstön koneiden ja laitteiden vuokra ja leasingkulut sekä poistot g. hankehenkilöstön puhelin, internet ja ohjelmistokustannukset h. hankehenkilöstön työterveysmaksut, koulutus ja tyky toiminta i. talous, tieto ja yleishallinnon kustannukset (sekä sisäiset että ostopalvelut) 8. Hankkeen tulot Hankkeelle voi syntyä tulorahoitusta mm. palveluiden tai tuotteiden myynnistä ja vuokrauksesta. Tuloa on kaikki hankkeen saama rahoitus, josta se on antanut vastiketta, esimerkiksi mainostilaa. Tulorahoitusta ei voi käyttää hankkeen yksityisenä rahoituksena. Tulot on vähennettävä kokonaiskustannuksista % flat rate hankkeet (vain perustelluissa poikkeustapauksissa): Tarkoitettu hankkeille, joissa on hankkeen sisällöstä johtuen erityisen korkeat matkakulut. Kustannukset jakautuvat välittömiin ja välillisiin kustannuksiin. Välittömät kustannukset on määriteltävä hankesuunnitelmassa, kohdennettava suoraan hankkeelle ja esitettävä hankkeen kirjanpidossa. Ne on pystyttävä todentamaan maksettujen laskujen ja muiden vastaavien kirjanpitotositteiden avulla. Välillisiä kustannuksia ei tarvitse esittää hankesuunnitelmassa eikä maksatushakemuksessa vaan ne sisältyvät flat rateen (prosenttimääräisinä korvattaviin kustannuksiin). Mikäli hakija haluaa seurata välillisiä kustannuksia hankekohtaisesti, ne olisi kirjattava hankekirjanpitoon erillisellä tunnisteella tai kustannuspaikalla. Maksatushakemukseen liitetään kirjanpidon ote, jossa välillisiä kustannuksia ei esitetä. Välillisiä kustannuksia ei myöskään tarkasteta mahdollisissa hanketarkastuksissa. 1. Henkilöstökustannukset (muodostavat flat raten laskentapohjan) hyväksytyn hankesuunnitelman mukaiset hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisesta työstä aiheutuvat kohtuulliset välittömät palkkakustannukset sekä niihin liittyvät lakisääteiset henkilöstösivukulut sekä virka tai työehtosopimukseen perustuvat poissaoloajan palkkakustannukset jos henkilö tekee työajastaan vain osan hankkeelle, on ainoastaan tämä osa hyväksyttävää kustannusta hankkeelle. Osa aikatyöstä on pidettävä työpäiväkirjaa 2. Ostopalvelut Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät ostopalvelut, jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. Hankkeen tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset Ostopalveluna hankittava asiantuntijatyö on kilpailutettava julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti ( /348 Laki julkisista hankinnoista, muutos 321/2010). Myös kansallisen kynnysarvon ( ) alittavissa hankinnoissa tuen saajan on varmistettava ja osoitettava, että hankinnasta aiheutuva kustannus on kohtuullinen. 3. Matkakustannukset

13 13 Tässä flat rate mallissa matkakustannukset korvataan muiden välittömien kustannusten tapaan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen ja ne on voitava todentaa kirjanpitotosittein. Vain hankkeen toteuttamiselle välttämättömät matkakulut ovat hyväksyttäviä. Ne korvataan ao. taustayhteisön käytännön tai kuntien matkustusohjesäännön mukaisesti. Ulkomaan matkat ovat hyväksyttäviä, mikäli ne ovat hankkeen asianmukaiselle toteuttamiselle tarpeellisia. Matkat tulee esittää hankesuunnitelmassa tai hyväksyttää ne rahoittajalla ennen matkaa. Matkasta tulee esittää suunnitelma, josta ilmenee matkustajat, matkan kohde, matkan tarve hankkeen toteuttamiselle ja matkan arvioidut kustannukset. Ohjausryhmän ulkomaan matkakustannukset eivät ole tukikelpoisia. 4. Kone ja laitehankinnat Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien koneiden ja laitteiden hankinta, leasing, poisto ja vuokrakustannukset, jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. 5. Toimisto ja vuokrakustannukset Hankkeen toimisto ja vuokrakustannukset sisältyvät flat rateen eli niitä ei esitetä kustannusarviossa erikseen 6. Muut kustannukset Mahdolliset muut kustannukset, jotka liittyvät hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen ja jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa 7. Välilliset kustannukset Korvataan prosenttimääräisenä (15 %) osuutena hankkeen palkkakustannuksista Muun muassa seuraavat kustannukset luokitellaan välillisiksi kustannuksiksi eikä niitä voi sisällyttää välittömiin kustannuslajeihin: a. kaikki ohjausryhmästä aiheutuvat kustannukset b. kokous, neuvottelu ja tarjoilukustannukset c. hankehenkilöstön toimitilojen vuokrat ja toimitiloista aiheutuvat kustannukset (esim. sähkö, vesi ja siivous) d. hankkeen hallinnointia varten hankittavat koneet ja laitteet (myös niiden korjauskustannukset), kalusteet, toimistotarvikkeet ja palvelut e. hankehenkilöstön koneiden ja laitteiden vuokra ja leasingkulut sekä poistot f. hankehenkilöstön puhelin, internet ja ohjelmistokustannukset g. hankehenkilöstön työterveysmaksut, koulutus ja tyky toiminta h. talous, tieto ja yleishallinnon kustannukset (sekä sisäiset että ostopalvelut) 8. Hankkeen tulot Hankkeelle voi syntyä tulorahoitusta mm. palveluiden tai tuotteiden myynnistä ja vuokrauksesta. Tuloa on kaikki hankkeen saama rahoitus, josta se on antanut vastiketta, esimerkiksi mainostilaa. Tulorahoitusta ei voi käyttää hankkeen yksityisenä rahoituksena. Tulot on vähennettävä kokonaiskustannuksista. Todellisiin kustannuksiin perustuva malli (vain perustelluissa poikkeustapauksissa): Hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia ovat palkka ja palkkiokustannukset ja niihin liittyvät lakisääteiset kustannukset, matkakustannukset, ostopalvelujen hankintakustannukset, vuokrakustannukset ja muut hankkeen toteuttamisesta välittömästi aiheutuvat eritellyt kustannukset sekä hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät vähäiset kone ja laitehankinnat (atk laitteet, toimistokoneet sekä kevyet rakennelmat kuten messurakenteet). Kustannusten on oltava kohtuullisia. Kustannusarvion luvut on pyöristettävä täysille kymmenille euroille. Kaikki kustannukset on kohdennettu suoraan hankkeelle ja ne esitetään hankkeen kirjanpidossa. Ne on pystyttävä todentamaan maksettujen laskujen ja muiden vastaavien kirjanpitotositteiden avulla. 1. Henkilöstökustannukset

14 14 Jos henkilö tekee työajastaan vain osan hankkeelle, on ainoastaan tämä osa hyväksyttävää kustannusta hankkeelle. Osa aikatyöstä on pidettävä työpäiväkirjaa. Henkilösivukuluihin voidaan sisällyttää vain lakisääteisiä palkkasivukuluja. 2. Ostopalvelut Ostopalveluna hankittava asiantuntijatyö on kilpailutettava julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti ( /348 Laki julkisista hankinnoista, muutos 321/2010) Yhteishankkeissa, joissa on useita toteuttajia, osapuolten hankkeelle tarjoamat palvelut tai tuotteet voidaan kuitenkin jättää kilpailuttamatta, jos hankinnasta on maininta hakemuksessa ja rahoituspäätöksessä. Tällöin kustannusten tulee olla katteettomia. Tuensaajien rahoituspäätöksessä hyväksytyt toimenpiteet korvataan jälkikäteen todellisten toteutuneiden nettokustannusten perusteella. On huomattava että tällaisessa tapauksessa rahaliikenne ei voi perustua osatoteuttajan ja päätoteuttajan väliseen laskutukseen, koska kyseessä ei ole ostopalvelusopimukseen perustuva palvelun tai tuotteen toimittaminen. Etelä Pohjanmaan liitto voi aina vaatia kilpailuttamista kustannustason kohtuullisuuden varmistamiseksi. Kolmansilta osapuolilta hankitut palvelut ja tuotteet tulee kilpailuttaa voimassa olevien säädösten mukaisesti. 3. Matkakustannukset Vain hankkeen toteuttamiselle välttämättömät matkakulut ovat hyväksyttäviä. Ne korvataan ao. taustayhteisön käytännön tai kuntien matkustusohjesäännön mukaisesti. Ulkomaan matkat ovat hyväksyttäviä, mikäli ne ovat hankkeen asianmukaiselle toteuttamiselle tarpeellisia. Matkat tulee esittää hankesuunnitelmassa tai hyväksyttää ne rahoittajalla ennen matkaa. Matkasta tulee esittää suunnitelma, josta ilmenee matkustajat, matkan kohde, matkan tarve hankkeen toteuttamiselle ja matkan arvioidut kustannukset. Ohjausryhmän ulkomaan matkakustannukset eivät ole tukikelpoisia. 4. Kone ja laitehankinnat Kehittämishankkeissa hyväksytään vain vähäisiä kone ja laitehankintoja. Mikäli koneiden ja laitteiden käyttöikä on hankkeen toteutusaikaa pidempi, ostamisen sijasta suositellaan niiden vuokrausta tai niistä tehtävien poistojen kirjaamista hankkeen menoiksi. Hankinnat on kilpailutettava julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti ( /348 Laki julkisista hankinnoista, muutos 321/2010). 5. Toimisto ja vuokrakustannukset Hankkeeseen liittyvät toimistokulut, kuten esim. kopiokulut, sähkö ja puhelinlaskut. Hankkeeseen liittyvät tila ja laitevuokrakustannukset. 6. Muut kustannukset Tähän kirjataan ne kustannukset, joita ei kirjata muille kustannusluokille esim. poistot. eriteltävä muiden kulujen sisältö. Hankesuunnitelmassa on 7. Välilliset kustannukset Tämä kohta on käytettävissä vain flat rate hankkeissa! 8. Hankkeen tulot Hankkeelle voi syntyä tulorahoitusta mm. palveluiden tai tuotteiden myynnistä ja vuokrauksesta. Tuloa on kaikki hankkeen saama rahoitus, josta se on antanut vastiketta, esimerkiksi mainostilaa. Tulorahoitusta ei voi käyttää hankkeen yksityisenä rahoituksena. Tulot on vähennettävä kokonaiskustannuksista. 10. Hankkeen rahoitussuunnitelma Tuen hakijan tulee myös itse osallistua hankerahoitukseen. Rahoitussuunnitelman luvut on pyöristettävä täysille kymmenille euroille.

15 15 Anottava rahoitus. Etelä Pohjanmaan liiton hankkeelle myöntämän tuen suuruus vaihtelee mm. hanketyypin mukaan. Myönnettävän tuen enimmäisosuus voi olla pääsääntöisesti korkeintaan 70 % hankkeen hyväksytyistä nettokustannuksista. Jos tukea haetaan useammalta viranomaiselta, eritellään anottava tuki viranomaisittain. Kuntarahoitus. Hankkeessa pitää pääsääntöisesti aina olla kuntarahoitusta. Hakijan tulee selvittää ja neuvotella kuntarahoituksesta ennen rahoitushakemuksen jättämistä. Ennen lopullisia viranomaisten rahoituspäätöksiä kuntarahoituksesta tulee olla sitoumukset. Muu julkinen rahoitus. Pitää sisällään valtion rahoituksen (muu kuin tällä hakemuksella haettava), yliopistojen omarahoitusosuuden sekä seurakuntien ja raha automaattiyhdistyksen rahoituksen. 11. Muun kuin tällä hakemuksella haetun rahoituksen järjestäminen Muu julkinen rahoitus. Mikäli hankkeelle on haettu rahoitusta muilta rahoittajilta, tulee hakemukseen liittää erillinen selvitys, jossa ilmoitetaan haettu tai mahdollisesti saatu rahoitus tähän hankkeeseen. De minimis säännön alainen rahoitus. Yrityksille voidaan kohdistaa julkista tukea de minimis tukena enintään euroa kuluvan verovuoden ja kahden edeltävän verovuoden aikana. Tuen saaja vastaa siitä, että eri tahojen (esim. ministeriöt, ministeriön alaiset viranomaiset, Tekes, Finnvera Oyj, kunnat ja maakuntien liitot) maksamien de minimis tukien yhteismäärä ei ylitä tätä määrää. Määrään lasketaan kaikki yritykselle tällaisena tukena myönnetyt julkiset tuet riippumatta tuen muodosta tai kohteesta. Yrityksen eri hankkeille myönnetyt tuet lasketaan siis yhteen. Jos tuen hakijana on useampi yritys, de minimis tuen määrä lasketaan kunkin yrityksen osalta erikseen. Jos hakijana on muu kuin yritys, tulee selvittää ketkä ovat tuen varsinaisena kohteena. Jos hakijana on ns. välittäjäorganisaatio, lasketaan de minimis tuen määrä jokaisen tuen lopullisena saajana olevan yrityksen osalta erikseen. On huomattava, että EU oikeuden käsitteistössä yritys käsite ei ole sidottu yhtiömuotoon. Olennaista yritys käsitteessä on, että toimitaan taloudellisella riskillä. Myös luonnollinen henkilö voi olla tässä tarkoitettu yritys (esim. ammatinharjoittaja). Yksityiskohtaista tietoa de minimis säännöksistä ks. > Kuluttajat ja markkinat > EU:n valtiontukisääntely > Valtiontukisäännöt > Vähämerkityksellinen tuki eli de minimis tuki. 12. Liitteet Hankesuunnitelma. Hankesuunnitelma voi olla vapaamuotoinen tai liitteen 1 mukaiselle lomakkeelle tehty. Hankesuunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: Tausta ja perustiedot (hankkeen idea, lähtökohdat, mihin ongelmiin haetaan ratkaisua, yhteys maakuntastrategiaan taikka muihin kehittämisohjelmiin) Yksityiskohtainen hankekuvaus (mitä toimenpiteitä tehdään, kuka tekee, ketkä hyötyvät, yhteistyökumppanit, toteutustapa, vaiheet ja aikataulu) Kustannusarvio (kustannusten erittely kustannuslajeittain, esim. palkkakustannuksista ilmoitettava henkilönimike, palkan ja työkuukausien määrä, kuukausipalkka, sivukulujen laskentaperusteet) Rahoitussuunnitelma (rahoituksen erittely rahoittajittain, ovatko rahoitussitoumukset olemassa) Hankkeen tavoitteet (määrälliset ja laadulliset tavoitteet, miten niitä mitataan) Hankeorganisaatio (henkilöstö, ohjausryhmän ja mahdollisen projektiryhmän kokoonpano) Tulosten hyödyntäminen Hankkeen tiedotus ja raportointi sekä tulosten julkaiseminen Jatkotoimenpiteet hankkeen päättymisen jälkeen Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi. Mikäli hankkeella on ympäristövaikutuksia, täytetty arviointilomake (liite 2) tulee liittää hakemukseen. Hakijatahon sääntöjen mukainen päätös tuen hakemisesta. Hakemukseen tulee liittää hakijatahon päättävän elimen päätös siitä, että se lähtee vastuullisena tahona hakemaan rahoitusta tälle hankkeelle, mikäli hakijatahon säännöissä ei ole asiasta päättämistä delegoitu hakemuksen allekirjoittaneille henkilöille.

16 16 Yhteishankkeen tai tuen siirtämistä koskevat sopimukset. Hakemukseen on liitettävä kopiot yhteishankkeen hakijoiden välisistä sopimuksista tai tuen siirtämistä koskevat sopimukset eri osapuolten välillä. Nimenkirjoitusoikeuden todentava ote. Hakijan tulee liittää hakemukseen nimenkirjoitusoikeuden todentava ote tai kauppa /yhdistysrekisteriote (vaaditaan rekisteriin merkityiltä). Kauppa tai yhdistysrekisteriote. Kauppa tai yhdistysrekisteriin merkityn hakijan täytyy liittää hakemukseen ote ko. rekisteristä. Muiden rahoittajien rahoituspäätökset/ sitoumukset. Hakemukseen on liitettävä muiden rahoittajien kirjallisesti tekemät rahoituspäätökset ja sitoumukset. Muut liitteet. Esim. ALV todistus, hankkeen tiedotussuunnitelma, erilaiset luvat. 13. Allekirjoitukset Hakemuksen allekirjoittaa henkilö, jolla on hakijatahon nimenkirjoitusoikeus. Yhteishankkeessa hakemuksen voi allekirjoittaa hankkeen päätoteuttajaorganisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö. Osatoteuttajien tai tuen siirronsaajien ei tarvitse allekirjoittaa hankehakemusta. Heidän osaltaan riittää liitteeksi tuleva yhteishankkeen sopimus, jonka kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet.