MATKARAPORTTI. EMCC European Mentoring and Coaching Council Conference. 13 th International Conference. Köln

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKARAPORTTI. EMCC European Mentoring and Coaching Council Conference. 13 th International Conference. Köln 1.11-3.11.2006"

Transkriptio

1 Irja Leppisaari & Leena Vainio MATKARAPORTTI EMCC European Mentoring and Coaching Council Conference 13 th International Conference Köln Konferenssiin hyväksytty esitys: Leppisaari, I., Vainio, L., Kleimola, R., Hartnell-Young, E. & Makino, Y Comparing online mentoring cases in educational contexts in Finland, Australia and Japan

2 OHJELMA ke lento: Helsinki- Frankfurt, junayhteys: Frankfurt-Köln Rekisteröityminen konferenssiin Konferenssiympäristöön tutustumista Esityksen valmistelua ja harjoittelua Keskiviikko Avaus, Plenary 1 Tauko / kahvit Iltapäivän sessiot Torstai Perjantai Aamupäivän sessiot Tauko / kahvit Aamupäivän sessiot Lounastauko Iltapäivän sessiot Tauko / kahvit Iltapäivän sessiot Aamupäivän sessiot Tauko / kahvit Plenary 2 Konferenssi päättyy 8: : Pe la juna: Köln-Frankfurt, lento: Frankfurt-Helsinki / jatkoyhteys: Helsinki-Kokkola/Kruunupyy Tavoitteet: Kansainväliset konferenssit ovat merkittäviä verkostoitumisen, projektin tulosten ja hyvien käytäntöjen levittämisen, ajankohtaisen tutkimustiedon saamisen sekä alueellisen ja kansallisen, Virtuaaliammattikorkeakouluverkoston verkkopedagogisen asiantuntijuuden kehittämisen näkökulmasta. Virtuaaliammattikorkeakoulun Verkkopedagogiikka ja tutkimus projektin yksi keskeinen tavoite on tuottaa tutkimusartikkeleita ja esitellä saatuja tuloksia kansainvälisissä konferensseissa. Kokemusten vaihtamisen ja kansainvälisen, monikulttuurisen asiantuntijayhteisön avulla AVERKOn ja VirtuaaliAMK:n Verkkomentor-toimintamalleja voidaan kehittää ja hioa. Konferenssit merkittävinä oppimistilanteina edistävät VirtuaaliAMK:n Verkkopedagogiikka ja tutkimus projektin koordinaattorien ja AVERKOn työntekijöiden asiantuntijuuden kehittymistä ja sitä kautta taas voidaan parantaa alueellista ja kansallista virtuaaliopetuksen laatua ja rikastaa toimijoiden vuoropuhelua. Mentoroinnin ja valmennuksen käytön kokemukset, monipuoliset toimintamenetelmät ja näihin liittyvä tutkimus ovat korkeakouluopetuksen, virtuaaliopetuksen sekä alueellisen että verkostokehittämisen näkökulmasta ensiarvoisen merkittäviä näkökulmia ja tulevat suuntaamaan omaa mentoroinnin kansainvälistä tutkimustyötämme. Konferenssiesityksemme (Leppisaari, Vainio, Kleimola, Hartnell-Young & Makino) ja konferenssiraportti liitetään VirtuaaliAMK:n portaaliin. Näin VirtuaaliAMK:n mentoripilotissa toimivat verkkomentorit, tuotantorenkaiden koordinaattorit ja jäsenet (AMK-opettajat) sekä laajemminkin VirtuaaliAMK-verkosto samoin kuin AVERKOn tutoropettajat ja muut alueelliset ja kansalliset toimijat pääsevät osallisiksi uusimmista kansainvälisistä mentoorinnin ja valmennuksen lähestymistavoista ja toteutuksista. Konferenssin anti ja VirtuaaliAMK:n ja AVERKOn projektin tuloksia ja toimintamalleja (konferenssipaperi) tuodaan tätäkin kautta hyödyttämään toiminta-aluetta ja edistetään samalla tutkimustulosten levittämistä. Konferenssi oli merkittävä avaus AVERKOn ja VirtuaaliAMK:n kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä. Esittelemämme tutkimuspaperi oli viisihenkisen kansainvälisen tutkimusryhmämme konkreettinen ensimmäinen yhteistyön tulos ja avasi samalla myös uusia mahdollisuuksia laajentaa kansainvälistä tutkimustoimintaa.

3 EMCC- European Mentoring and Coaching Council Conference European Mentoring and Coaching Council (www.emcouncil.org) on syntynyt vuonna 1992 perustetun European Mentoring Centre:n pohjalta. Järjestön tavoitteena on edistää hyvää mentoroinnin (mentoring) ja valmennuksen (coaching) käytäntöä halki Euroopan. Vuonna 2004 EMCC on kehittänyt ja ottanut käyttöön laajalti hyväksytyn eettisen koodiston (Code of Ethic) ohjauksen suuntaviivat/pääperiaatteet (Guidelines on Supervision) ja moninaisuuden periaatteen/menettelyn (Diversity Policy) sekä valitusmenettelyn (Complaints Procedure) mentoroinnissa ja valmennuksessa. Nämä syntyivät laaja-alaisen projektin tuloksena, jossa identifioitiin yleiset kompetenssit hyväksyttäessä ammatilliset standardit sekä mentoroinnille että valmennukselle. Tämä tuotti yhtenäiset strandardit mentorointijärjestelmälle ja mentorointiohjelmiin. EMCC on perustanut sähköisen ammatillisen ja akateemisen journaalin The International Journal for Mentoring and Coaching. EMCC järjestää vuosittain laajan konferenssin. Osallistujia oli tänä vuonna noin 150 henkeä. Olimme ainoat suomalaiset konferenssiedustajat. EMCC on kasvanut nopeasti käsittäen vuonna 2004 yli 250 yksityistä ja yli 25 organisaatiojäsentä. Euroopan mentorointi ja valmennus neuvoston (EMCC) järjestämään konferenssiin Kölniin oli kokoontunut noin sata ihmistä esittämään ja keskustelemaan näkemyksiään ja kokemuksiaan mentoroinnista ja valmennuksesta. Konferenssin tavoite oli olla edistämässä eurooppalaista vuoropuhelua mentoroinnin ja valmennuksen saralla. Esiintyjistä suurin osa oli yrityksissä toimivia konsultteja, mentoreja ja valmentajia, konsulttifirmojen edustajia. Noin 30 osallistujista edusti koulutusalaa, suurin osa heistä korkeakoulutusta. Konferenssiesityksien sisällöt olivat monipuolisia. Useissa esityksissä kuvattiin mentoroinnissa ja valmennuksessa käytettäviä menetelmiä ja konferensissa oli myös useampia esityksiä, jotka käsittelivät mentoroinnin laatua. EMCC julkaisi myös mentorien ja valmentajien kompetenssivaatimukset. Lisäksi esiteltiin erilaisia mentorointiin liittyviä tutkimuksia ja kyselytyökaluja, joilla analysoidaan ihmisten ominaisuuksia ja suhtautumista omaan työhönsä. Professori David Clutterbuck on toinen EMCC:n perustajista ja vieraileva professori sekä Shettfield Hallam University:n Business School:ssa että Oxford Brooke University:n Coaching and Mentoring Unit:issa. Professori Clutterbuck esiintyy usein puhujana konferenseissa ympäri maailmaa. Hän on Clutterbuck Associates:n (ks. maailman johtavan mentorointiohjelmien tukijajärjestön vanhempi partneri. Hänet on viime vuonna merkitty toiselle sijalle Sunday Independentin yritysjohtajien valmentajien kymmenen kärjessä/top 10 listalla. Clutterbuck on tehnyt yli 40 kirjaa esimerkkeinä Everyone Needs a Mentor, The Power of Empowerment, Learning Alliances and Mentoring Executives and Directors.

4 Mentorointi- ja valmennuskäsitteiden pohdintaa Konferenssin keskeisimmät käsitteet olivat mentorointi ja valmentaminen. Useissa sessioissa käsiteltiin niiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Yritimme täsmentää itsellemme käsitteiden merkitystä. Eri esityksissä tuli kuitenkin esille, että käsitteiden määrittely ei ole selkeää (esim. Megginson ja Clutterbuck) ja niiden käyttö muotoutuu ennen kaikkea tilannekohtaisesti. Tapauskohtaisesti voidaan valita mitä aineksia molemmista termeistä käytetään. Coaching viittaa kehittymisen toteutukseen (usein lyhytkestoisena) tietyllä spesifisellä taidon alalla. Tavoitteet tai ainakin osatavoitteet asetetaan usein valmentajan kanssa ja avulla. Kun oppijalla on ensisijainen omistajuus tavoitteen suhteen, valmentajalla on ensisijainen prosessin omistajuus. Suurimmassa osassa tapauksia valmennukseen kuuluu suoraa ulkoista palautetta, esim. valmentaja raportoi valmennettavalle mitä hän on havainnut. Valmennus on kehitysprosessi, joka laajentaa kykyjä huippusuoritukseen. Valmentaja on henkilökohtainen ohjaaja, joka tarjoaa ja antaa käyttöön rakentavaa, konstruktiivista tukea, joka on henkilökohtaista, käytännönläheistä, räätälöityä ja integroitua. Valmennus on toimintaa, jossa yksilö voimaannutetaan oman toimintansa kehittämiseen. Mentoring viittaa ensisijaisesti koko persoonan identifikaation ja kypsymisen tukemiseen. Mentorointi voi olla pitkäkestoinen suhde, jossa tavoitteet voivat vaihtua, mutta tyypillistä on se, että ne ovat oppijan (mentoroitavan) asettamat. Oppija/mentoroitava omistaa sekä tavoitteet että prosessin. Palaute syntyy yhdessä mentoroitavan kanssa, mentori auttaa häntä kehittämään oivalluksiaan, käsityksiään ja ymmärrystään sisäisen havainnoinnin kautta, esim. tulemalla tietoisemmaksi omista kokemuksistaan. Mentorointi nähdään perinteisesti toimintana, jossa asiantuntija, kokeneempi neuvoo nuorempaa. Mutta käsitettä on laajennettu esim. vertaismentoroinnin yhteydessä. Oma mentorointi projektimme virtuaaliammattikorkeakoulussa on esimerkiksi hyvin laaja käsite mentoroinnista, jossa mentori ja mentoroitava (jopa ryhmässä) yhdessä rakentaa tietoa. Prof. Bob Harvey (Shellfied Hallam University) analysoi mentorointi ja valmennus käsitteiden esiintymistä englantilaisessa kirjallisuudessa ja 1700 luvuilla. Tällä hän pohjusti käsitteiden vertailua, jossa hän nosti esille seuraavia eroja: Mentorointi Valmennus - vanhempi, kokeneempi - suoritusvalmennus - kasvatuksellis-holistinen - elämänvalmennus (life coaching) - vakava/ankara mentori <> ystävä-mentori - asiantuntijavalmentaja Sekä mentorointi että valmennus nousevat dialogisesta traditiosta, mentoroinnilla on pitempi historia ja sen lähestymistapa on kokonaisvaltaisempi. Valmennuksen kolme pääsektoria ovat urheilu, ammatillisuus/työura ja elämä. Mentoroinnin ja valmennuksen - koulukuntien välillä on havaittavissa kilpailua ja kriittistä toinen toisiinsa suhtautumista.

5 Mentorointia ja valmennusta, niiden luonnetta ja organisointia voidaan tarkastella myös seuraavien vastakohtien avulla: Avoin --- Suljettu Julkinen ---Yksityinen Formaali/muodollinen --- Informaali/epämuodollinen Aktiivinen --- Passiivinen Pysyvä ---Muuttuva Valmennusta käytetään koska aina on tilaa/tarvetta kehittymiselle. Valmennuksessa on kyse oppimisen mahdollisuudesta ja focus on hyvin konkreettisissa ammatillisen kehittymisen tilanteissa ja yksilön haasteissa Saksassa on 300 oppilaitosta/organisaatiota, joissa koulutetaan valmentajia, on coaching -koulutusta. Tässä kontekstissa on kyse ammatillisesta koulutuksesta, persoonallisesta kehittymisestä ja myös organisaation kehittymisestä. Coaching/valmennus näkökulma sisältää kaikki yksilön tarpeet. Tärkeänä pidetään, että aivot ja sydän toimivat yhdessä. Valmennukseen liittyy ihmiskeskeisenä toimintana läheisesti etiikka ja hyveet. Valmennuksessa käsiteltäviä kysymyksiä voivat olla/ovat usein esim. ajanhallinta, emotionaalinen tasapaino, urasuunnittelu, lojaalius/lojaliteetti, itsereflektio, stressinsietäminen, fyysinen kuntoutus, tasapaino henkilökohtaisen ja työelämän välille. Valmennuksen voidaan liittää muista elementejä, esim. työpajoja (workshops) konfliktitilanteissa. Oleellista on löytää työntekijän tarpeisiin ja tilanteeseen sopiva valmentaja. Valmennusprosessi ja mentoroinnin käyttö johtajuuden kehittämisessä yrityksessä Aloitusplenaariossa Wokswagenilla toimiva johdon valmentaja Dr. Christine Kaul kuvasi yrityksensä valmennusprosessia, jossa keskijohtoa valmennettiin omaan työnsä kehittämiseen. Valmennuksessa keskityttiin seuraaviin asioihin: ammattietiikka, ajanhallinta, emotionaalinen tasapaino, pettymysten käsittely, urasuunnittelu, lojaalisuus, urheus, itsereflektointi, stressinsieto ja fyysinen kunto. Valmennuksessa käsiteltäviä ulottuvuuksia ovat Kaulin tutkimuksen mukaan persoonallinen kompetenssi (41%), sosiaalinen kompetenssi (29%), yrittäjyys (19%) ja asiantuntijuus (11%). Tunnekysymyksiä sen sijaan käsitellään vähän. Valmentajan keskeisiä avuja ovat hyvä suhtautuminen toiseen ihmiseen ja uudet ideat. Tärkeä olisi että valmentaja tuntisi sen yrityksen kielen, jonka työntekijän valmentajana hän toimii. Yrityksen työntekijät voivat valita 400 valmentajan joukosta itselleen valmentajan. Valmentajilla oli erilaista osaamista joka varmisti, että sopivia valmentajia löytyi eri tarpeisiin. 90 prosenttia osallistui valmennukseen. Valmennusprosessi valmentajat käyttivät 360 arviointityökalua, jonka avulla arvioitiin nykytilanne ja tehtiin kehittämissuunnitelmat. Prosessin aikana jouduttiin pohtimaan, miten interventioita tehdään, miten dokumentoidaan valmentajan ja valmennettavan prosessi, miten priorisoidaan esille nousevat kehittämisaiheet ja miten varmennetaan prosessin laatu. Laadunvarmennuksessa fokusoitiin neljään pääkohtaan - valmennusohjeistus - valmennuksen tavoitteet

6 - valmennusprosessi - valmentajan asiantuntijuus Johtamiskysymykset nousivat monessakin esityksessä esille ja mentoroinnin ja valmennuksen menetelmät johtajuuden kehittämisessä. Englannissa ja Saksassa monet isot yritykset ovat valinneet mentoroinnin ja valmentamisen johtajien kehittämistyökaluksi, perinteisten koulutusprosessien ei enää nähdä olevan tuloksiltaan riittävän tehokkaita, eivätkä koulutukset kohdennu tilannekohtaisiin ongelmiin. Mentorointi- ja valmennustutkimus Research evidence and the research agenda in mentoring and coaching Professori David Clutterbuck veti workshopin teemalla Mentoroinnin kehittäminen tutkimus vuorovaikutussuhteen vaikuttavuudesta. Hän pohti kysymystä mitä on tehokkuus/vaikuttavuus mentoroinnissa. Onko vaikuttavuus kontekstuaalista riippuen kenen näkökulmasta sitä tarkastellaan? Pääosa tutkimuksesta suuntautuu mentoroitavan kokemukseen vaikuttavuudesta. Missä suhteessa mentorointisuhde eroaa ns. tavallisesta suhteesta, miten konteksti vaikuttaa suhteeseen? Keskeisiä päätöksiä mentorointitutkimuksessa ovat esim. tehdäänkö kvantitatiivista vai kvalitatiivista tutkimusta, tutkitaanko kehittävää mentorointia (Development mentoring) vai verrataanko sitä kaupalliseen / sponsoroituun mentorointiin? Tutkitaanko koko tapahtumien ketjua, prosessia vai vaan osaa siitä? Mitattavia kontekstiin liittyviä asioita mentorointitutkimuksessa voivat olla organisaation tuki, tavoitteiden selkeys, käytöksenmuutos odotukset (itsensäkehittäminen, itseluottamus, avoimuus ohjaukselle), todelliset käytösmuutokset, tyytyväisyys mentorointisuhteeseen, sen laatu ja sitoutuneisuus, tulokset (kehittyminen, urakehitys, mahdollistaminen/valtuuttaminen ja emotionaalinen). Clutterbuck on havainnut tutkimuksissaan, että kontekstin ja tulosten välillä on vaikutusta, mutta se on kompleksinen. Sponsoroitu/kaupallinen mentorointi ja kehittävä mentorointi ovat erillisiä rakenteita. Kehittävän mentoroinnin mittaamiseen ei ole valiideja asteikkoja. Mentorointisuhde on kontekstiriippumaton ainakin suhteessa organisaationaaliseen tukeen. Mentoroinnin tavoitteiden selkeys ja niihin sitoutuminen ei merkittävästi vaikuta käytösmuutoksiin ensimmäisen puolen vuoden aikana, mutta päämäärätietoisuus, päämäärän yhdistyminen (tunne jaetusta tarkoituksesta) on. Se vaikuttaa myös mentoroitavan tyytyväisyyteen mentorointisuhteeseen, sen laatuun ja sitoutumiseen. Kaikki neljän tyyppistä tulosta (kehittyminen, urakehitys, mahdollistaminen/valtuuttaminen ja emotionaalinen) tuovat korkeaa tyytyväisyyttä, laatua ja sitoutumista mentorointisuhteessa, yleisimpänä niistä urakehitys. Seuraavan tutkimuksensa Clutterbuck kohdistaa teemaan mentorin ja mentoroitavan välillä tapahtuvan oppimisen luonteeseen. Prof. David Megginson luennoi aiheesta Tutkimusaineisto ja tutkimusagenda mentoroinnissa ja valmennuksessa. Hän ohjasi vertailemaan erityyppisiä mentoroinnista ja valmennuksesta tehtyjä tutkimuksia. Oleellista on kiinnittää huomiota esim. siihen tarkasteleeko tutkija ulkopuolisena mentorointia ja valmennusta vai onko hän sisällä prosessissa.

7 Clutterbuck vertaili mentoroinnin ja valmennuksen tutkimustraditioita seuraavasti: Mentorointi Positivistinen normaali tiede Laajasti viitattuja/käytettyjä Perustuu mentorointifunktioihin Käyttää hypoteesien testausta Suuret mentoroitavien otokset Interventiotekijöiden vaikutuksen kontrollointi ja testaus Tilastollisia päätelmiä Akateemisten tekemää akateemisille Valmennus Fenomenologisia tapaustutkimuksia Sisäisiä selontekoja Näkökulma dynaamiikkaan Ei huomiota ilmiön vaihtoehtoisiin selityksiin Korostetaan positiivisuutta ja tehokkuutta Arviointitutkimusta Suunnattu/kirjoitetaan ammattilaisille ja valmennuksen ostajille Megginson näkee, että mentorointitutkimusta tulisi kehittää pitkittäistutkimuksen suuntaan ja tutkia myös mentoreitten ja sponsorien näkökulmasta. Tutkimuksessa tulisi määritellä the black box, mikä on musta aukko, johon tietoa etsitään juuri kyseisessä tutkimuksessa. Kaiken kaikkiaan tulisi pyrkiä kehittämään hyvää käytäntöä ja eleganttia teoriaa. Laatu mentoroinnissa ja valmennuksessa - eurooppalaiset mentoroinnin ja valmennuksen laatustandardit Valmennuksen ja mentoroinnin laatua käsiteltiin useissa konferenssin esityksissä, laatu oli yksi keskeisimmistä teemoista. Kuten edellä on jo tullut esille avajaisesitelmässä Dr. Christine Kaul toi esille, että laatu kohdentuu neljään aspektiin: valmentaja neuvonantajana, valmennusprosessi, valmennuksen tavoitteiden saavuttaminen ja valmentajan persoona ja ammatillisuus. Diek, Lane ja Lewis esittelivät mentoroinnin ja valmennuksen eurooppalaisten laatustandardien laatimisprosessia ja tuloksia. Laatustandardit auttavat yhteistyössä eri tahojen välillä ja tukevat yhtenäisen laadun saavuttamisessa. Laajassa ja monivaiheisesti toteutetussa laatustandardien kehittelypilotissa oli mukana ohjelma-arvioinnissa 7 organisaatiota ja ydinkompetenssien analysoinnissa ja identifioimisessa 260 henkilöä. EMCC UK laatustandardit Keitä olemme (beliefs and attitudes, self) Taitomme ja tietomme Kuinka valmennamme ja mentoroimme Kuinka ohjaamme prosessia (johtaminen ja suhteet) Laadun tarkastelu tapahtuu eri tasoilla, laatustandardit on eritelty 6 tasolla.

8 Andreas Bolcher omassa puheenvuorossaan käsitteli mentoreiden kompetensseja. Mentoreiden valintakriteerejä ovat persoonalliset ominaisuudet ja sosiaaliset taidot. EMCC Competence Framework, 2006 (Replacing Competence Map) 1. Who we are 1.1 Beliefs and Attitudes belief in others valuing diversity empathy 1.2 Self self belief self awareness self management integrity 2. Our skills and knowledge 2.1 Communication skills listening questioning feedback communication style and language 2.3 People development learning theory therapeutic approaches psychological and psychotherapy models 2.2 Technical skills planning systems thinking assessment artistic and creative 2.4 Business development corporate knowledge and organisational development theory management/leadership knowledge 2.5 Continued professional development self development evaluating practice

9 3. How we coach and mentor 3.1 supporting independence 3.2 working with attitudes, beliefs, values and behaviours 3.3 developing motivation 3.4 mentor advice and advocacy 3.5 managing others emotions 3.6 asking questions 3.7 giving feedback 3.8 ensuring understanding 3.9 active listening 3.10 creativity and complexity 3.11 use of tools or models 3.12 business focus 3.13 political awareness 4. How we manage the process 4.1 Managing the relationship contracting goal focus building and maintaining the relationship flexible approach session management review process development planning ending the relationship 4.2 Managing the contract commercial agreement record keeping evaluating process and outcome professional practice Mentorointimenetelmiä Mentorointimenetelmistä dialogi ja tarinoiden, narratiivien käyttö tulivat useassa esityksessä esille. Frieda Leichnam esityksessään Epics, Disasters and Other Adventures Using Story Structures to Support Sense Making esitteli tarinoiden voimaa mentorointiprosessi. Kuva 1 alla kuvaa prosessia.

10 Kuvio 1. Frieda Leichnamin kuvaus tarinan käytön syklistä mentorointi- tai valmennusprosessissa. Birgit Toft a Christian Wittrock opettivat workshopissaan The art of asking the right question - a philosophical approach brought to practice kysymään oikeita kysymyksiä ja havainnollistavat dialogin käyttöä mentorointiprosessissa. He olivat kehittäneet Sokrateen mallin mukaista dialogia, jossa etsitään kysymysten avulla ongelman kuumaa pistettä, jota jäädään yhdessä ratkomaan. Tarkoituksena on uusien kysymysten avulla päästä ongelman ytimeen, kirkastaa ydintä. Kun ydinongelma on löytynyt, etsitään ratkaisua ja toimintaperiaatteet, jolla ongelmaa ratkaistaan. Luova uuden informaatio ja kommunikaatioteknologian käyttö / ICT mentoroinnissa ja valmennuksessa

11 Konferensissa nostettiin joissain yhteyksissä esiin verkkotyökalujen käyttö mentoroinnissa ja valmennuksessa. Etuna nähtiin joustavuus ja maantieteellisten rajojen ylittäminen. Oma esityksemme Comparing online mentoring cases in educational context in Finland, Japan and Australia oli viimeisenä konferenssipäivänä heti aamun ensimmäisenä sessiona. Esityksemme löytyy verkkopedagogiikka ja tutkimus -hankkeen alta sivuilta Kuuntelijoita ei ollut runsaasti, mutta läsnäolijat olivat sitäkin kiinnostuneempia ja koko kaksituntisen esityksen ajan nousi esiin hyviä kysymyksiä ja syntyi mielenkiintoisia keskusteluja. Esityksemme mentorointikäsitys herätti ensimmäiseksi paljon keskustelua. AVERKOn mentorimallissa ja -casessa työelämän edustaja, opettaja ja opiskelija voivat olla tasavertaisia mentorointiprosessissa ja oppia toinen toisiltaan. Heräsi kysymys, että onko tämä tilanne hyvä, koska esim. opettaja voi joutua tilanteeseen, jossa hänen ammattitaitonsa joutuu arvostelun kohteeksi. Totesimme, että tällaisia tilanteita voi syntyä, mutta opettajan oman ammattitaidon kehittämisen kannalta tämä on myös tärkeä tilanne ja mahdollisuus oppia. Online-mentorointimenetelmät kiinnostivat osallistujia erityisesti ja monet toivat esille, että casemme avasivat heille aivan uuden näkymän mentoroinnin toteutukseen ja eri työmenetelmien käyttöä he eivät olleet tähän mennessä edes ajatelleet. Japanilainen casemme, jossa mentorointi tapahtui anonyyminä Webblogin kautta, avasi erityisesti uusia ajatuksia uuden Internet sukupolven vuorovaikutusmenetelmistä ja haasteista, joita sen myötä mentoroinnille ja valmennukselle nousee. Esityksemme pohjalta meille myös tarjottiin uusia merkittäviä yhteistyömahdollisuuksia. Konferenssi oli erittäin merkittävä verkkomentorointi-tutkimustiimimme näkökulmasta, koska EMCC:n "vetäjät", professorit David Clutterbuck ja David Megginson olivat todella kiinnostuneita siitä mitä teemme verkkomentoroinnin saralla. Olemme käyttäneet heidän teorioitaan ja tutkimuksiaan tutkimustyössämme. David Clutterbuck oli sessiomme puheenjohtajana ja esityksemme jälkeen hän pyysi meiltä mentorin ja mentoroitavan/mentoroitavien vuorovaikutukseen kohdentuvaa artikkelia EMCC:n sähköiseen journaaliin (rewiewed) "The International Journal of Mentoring and Coaching". Meille tarjottiin myös yhteistyömahdollisuutta EMCC-yhteyksissä valmisteilla olevan e-mentorointi teoksen osalta. He ovat kiinnostuneet uusista avauksista tällä alueella ja laajentamaan perinteisiä mentorointi- ja valmennusmenetelmiä. Verkkomentorointia ei ole ylipäätään vielä ole kovin paljon käytetty tai se on pohjautunut vain sähköpostin käyttöön eli meillä tutkimusryhmässämme on tietoa ja osaamista, joka kiinnostaa heitä. Erityisesti valmennus ja myös mentorointi näyttää olevan hyvin voimakkaasti esillä Keski- Euroopassa yritysten henkilöstökehittämisessä mikä antaa näkökulmaa myös meidän kontekstiimme, kun pyrimme luomaan alueen työelämän tarpeita tukevaa sisältöä ammattikorkeakoulutuksessa. Myös sitä jäimme kyselemään, mitä valmennuksen käyttäminen ja hyödyntäminen voisi olla korkeakoulutuksen henkilöstökoulutuksessa ja henkilöstön kehittämiskontekstissa.

CxO Mentor Oy. Mentorointiosaaminen johtamisen työkaluna. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2013

CxO Mentor Oy. Mentorointiosaaminen johtamisen työkaluna. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2013 CxO Mentor Oy Mentorointiosaaminen johtamisen työkaluna CxO Academy 11.12.2013 Eerik Lundmark Mentorointi johtamisessa Millainen on hyvä mentori? Miten kehitän mentorointitaitojani? Mitä mentorointiosaaminen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Unipoli Tampere Mentoring Programme Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Taustaa Taustaa: WorkPlace Pirkanmaa 3/2009-5/2011 -> osaksi Unipolin toimintoja 1. mentorointinohjelma

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

VALMENTAVA JOHTAMINEN

VALMENTAVA JOHTAMINEN KUTSU ESAVI/10961/2016 Etelä-Suomi 8.12.2016 Opetus ja kulttuuritoimi -vastuualue Jakelussa mainituille Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään valmennukseen torstaina 9.3.2017 klo 8.45

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Milloin olen Päällikkö, milloin Mentor, milloin Coach?

Milloin olen Päällikkö, milloin Mentor, milloin Coach? Milloin olen Päällikkö, milloin Mentor, milloin Coach? Teppo Nurminen 1 Johtamisen kokonaiskenttä Miksi? Leadership Coaching Management Miten? Mitä, kuka, milloin? 2 Ohjaavat menetelmät Ohjattavia paljon

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Hopseilla opiskelijakeskeiseen ohjauskulttuuriin

Hopseilla opiskelijakeskeiseen ohjauskulttuuriin Hopseilla opiskelijakeskeiseen ohjauskulttuuriin nykyinen opiskelu/ohjauskulttuuri? opiskelijat: - aikaisempien opiskelukulttuurien vaikutukset > koulu, lukujärjestykset, suorittaminen - yliopisto-opiskelu

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Uraketju-hanke: Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Pieter Brueghel (1525 1569) 27.11.20141 Uraketju-hanke Tavoitteena selvittää alueellinen uraohjauksen nykyinen tilanne,

Lisätiedot

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena?

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Raimo Vuorinen, KT ELGPN -koordinaattori Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos KEHA-keskus & VOKES Webinaari 25.8.2015 klo 13.00-14.00 Koettuja

Lisätiedot

Ohjauksen mahdollisuudet työelämän muutoksissa

Ohjauksen mahdollisuudet työelämän muutoksissa Ohjauksen mahdollisuudet työelämän muutoksissa Tulevaisuuden työ ja ohjaus seminaari (6.11.2015) Puheenjohtaja Eric Carver Uraohjaajat ja valmentajat ry Ohjauksen mahdollisuudet työelämän muutoksissa Ohjaus

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Mentorointi. Mentoroinnin kolme kategoriaa

Mentorointi. Mentoroinnin kolme kategoriaa Mentorointi Mentori on nuoren tai aloittelevan henkilön ohjaaja ja neuvonantaja. Mentorointi sanana tulee kreikkalaisesta mytologiasta. Tarinan mukaan Odysseus pyysi Mentoria toimimaan poikansa Telemakhoksen

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA. Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2.

TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA. Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2. TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2.2016 JOHTAVA AJATUSKULKU TÄSSÄ Lähtökohtana yksilön vastuu omasta työhyvinvoinnistaan

Lisätiedot

Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa. TkT Marjatta Huhta, Metropolia

Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa. TkT Marjatta Huhta, Metropolia Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa TkT Marjatta Huhta, Metropolia 1 Esityksen sisältö Master s in Industrial Management ohjelman kokonaisuus, tavoitteet ja rakenne

Lisätiedot

Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma,

Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma, Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma, 2011-2013 Anna Maija Siljander & Hannele Niemi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia & CICERO Learning verkosto 8.5.2012 1 Hankkeen visiona

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen edistämistä, tutkimusta, kehittämistä - kuinka eteenpäin. Timo Pihkala Professori LUT

Yrittäjyyskasvatuksen edistämistä, tutkimusta, kehittämistä - kuinka eteenpäin. Timo Pihkala Professori LUT Yrittäjyyskasvatuksen edistämistä, tutkimusta, kehittämistä - kuinka eteenpäin Timo Pihkala Professori LUT Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen Kolme näkökulmaa 1. yrittäjyys ja yrittäjämäisyys ovat nykyinen

Lisätiedot

Valmennusosaamisen työpaja

Valmennusosaamisen työpaja Valmennusosaamisen työpaja 13.5.2014 Pulmu Puonti - Mentorointi/ryhmämentorointi - Mentorin tehtävä ja rooli - Sosten Arviointimentorikoulutuksen 2013 muistiinpanojen pohjalta - SOSTE Suomen sosiaali-

Lisätiedot

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA KUTSU ESAVI/5965/2016 Etelä-Suomi 21.6.2016 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Miten ohjaan yksilön ja ryhmän taitoja tukemaan uuden opetussuunnitelman mukaista oppimista? Tervetuloa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tehokkaan verkostotyön perusta Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat ja tuovat mukaan uutta tietoa ja

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

MUUTOS 4! - Onnistu ohjausryhmän kanssa!

MUUTOS 4! - Onnistu ohjausryhmän kanssa! MUUTOS 4! - Onnistu ohjausryhmän kanssa! Projektointitehtävä; teemat, ideat, toimenpiteet, mittarit Vetäjänä kehittämiskonsultti, valmentaja Terhikki Rimmanen, Humap Oy Enemmän keskustelua ja ideointia,

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Seuraseminaari

Seuraseminaari Seuraseminaari 7.3.2015 Mentor = luotettu ystävä tai neuvonantaja Behind every successful person, there is one elementary truth: somewhere, somehow, someone cared about their growth and development. This

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari?

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari? TUTKINTOJEN VIITEKEHYS Tunnustetaanko osaaminen seminaari? Birgitta Vuorinen Helsinki, 3.12.2007 MIKSI TUTKINTOJEN VIITEKEHYKSIÄ? Eurooppalaisessa yhteistyössä tehtyjen viitekehysten tavoitteena on tehdä

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Nuorten ihmisten työnkuva voi muuttua keskimäärin 25 kertaa heidän

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus

Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus TEKEEKÖ HARJOITUS MESTARIN? Futurex seminaari 6.6.2011 Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus Taituruus ilmenee: Hyvin organisoituneena ja käyttökelpoisena tietämyksenä taitona ratkaista ongelmia tehokkaalla

Lisätiedot

Muutokset näkyvät punaisella

Muutokset näkyvät punaisella SYKSY 2016 VAPAASTI VALITTAVAT Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi Muutokset näkyvät punaisella 2.-3. lv HOIT3608 ARTIKKELIAKATEMIA 5 op Opettajat: Anna Axelin ja Minna Stolt Opetusmuoto:

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Hämeen työelämän kehittäjien kokoontumisajot 9.2.2016 Timo Järvensivu, KTT Verkostotyön tutkija ja asiantuntija Aalto-yliopisto ja nommoc seugolaid

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki 8.11.2002 Pirjo Ståhle Organisaation tieto- ja toimintaympäristöt Suhteet avoin tiedonvaihto mekaaninen orgaaninen

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Ammattikielen ja -viestinnän opettajan pätevyysalueet

Ammattikielen ja -viestinnän opettajan pätevyysalueet Ammattikielen ja -viestinnän opettajan pätevyysalueet Marjatta Huhta Marjatta Huhta, Proflang 2015 1 Esityksen pääväite Ammattikielen ja viestinnän opettajalla on hyvin laaja osaamisalue Siksi kielten

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Coaching Ostajan opas

Coaching Ostajan opas Coaching Ostajan opas Mistä tunnistat ammattilaisen? Miten valita coach? Mistä löydän coachin? Nonna Babitzin Adare 2017 1 Pohdi etukäteen Mihin tarpeeseen? Minkä tyyppistä? Mitä arvostat? Mitä odotat?

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Ammatillinen mentori- koulutusohjelma

Ammatillinen mentori- koulutusohjelma Ammatillinen mentori- koulutusohjelma 15 op Ryhmämentoroinnin avulla työidentiteetin vahvistumiseen ja työyhteisölliseen kollegiaalisuuteen Koulutuksen tavoitteena on vertais- ja ryhmämentoroinnin avulla

Lisätiedot

Henkinen johtaminen Pomon päivä

Henkinen johtaminen Pomon päivä 13.10.16 Henkinen johtaminen Pomon päivä 12.10.2016 Elina Juntunen, TT, YTK elina.juntunen@helsinki.fi Spirtus (lat.), henki, hengitys. elämää ylläpitävä voima, elinvoima. 1 13.10.16 Työelämän spirit Merkityksellisyys

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Päivi Kupias Matti Salo. Mentorointi 4.0

Päivi Kupias Matti Salo. Mentorointi 4.0 Päivi Kupias Matti Salo Mentorointi 4.0 Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy, Päivi Kupias ja Matti Salo Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot