Ruotsala Pia sosiaali- ja terveyssihteeri, :ssä Korpijaakko-Labba Kaisa puheenjohtajan avustaja, :ssä 18, 21-22

Transkriptio

1 Hallitus (40) SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN KOKOUS 6/2008 Aika pe klo 10- Paikka Saamelaiskäräjien sihteeristö, Inari Läsnä/ Näkkäläjärvi Klemetti puheenjohtaja poissa Seurujärvi-Kari Irja I varapuh. joht. Lumisalmi Erkki II Länsman Asko jäsen Magga Petra Pietikäinen Anu Tapiola Nilla L P Guttorm Juha hallintopäällikkö Eriksen Kati esittelijä, pöytäkirjanpitäjä Guttorm Aimo va. lakimiessihteeri Aikio-Puoskari Ulla koulutussihteeri Ruotsala Pia sosiaali- ja terveyssihteeri, :ssä Korpijaakko-Labba Kaisa puheenjohtajan avustaja, :ssä 18, Aikio Esko Fofonoff Katri Mattus Ilmari tulkki tulkki tulkki

2 Hallitus (40) Sh 1 KOKOUKSEN AVAUS Sh 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Esitys: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Ilmoitus kokouksesta on lähetetty jäsenille ja kokouskutsu-esityslista Sh 3 PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA Esitys: Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkistajaa

3 Hallitus (40) Sh 4 ASIOIDEN KÄSITTELYJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Esittelijän (KE) esitys: Sh 5 Sh 6 Varapuheenjohtajan palkkaus Puheenjohtajan avustajan palkkaaminen Sh 7 Saamelaiskäräjien toimintaohjelma kaudeksi Sh 8 Saamelaiskäräjien talousarvio vuodeksi 2008 Sh 9 Saamelaiskäräjien taloussuunnitelma vuosiksi Sh 10 Sh 11 Sh 12 Sh 13 Sh 14 Sh 15 Sh 16 Sh 17 Sh 18 Sh 19 Esitykset Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan vuosiksi Saamelaiskäräjien työjärjestys Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma Lausunto tutkimushankkeesta arktisten lasten neuropsykologiset ominaisuudet, tunteet ja psykososiaaliset tilanteet Metsäneuvoston jäsen- ja varajäsenehdokkaiden nimeäminen Barentsin alueneuvoston ja aluekomitean jäsenten nimeäminen Yhdenvertaisuustoimikunnan jaostojäsenyys Lausunto koheesio- ja kilpailukykyohjelmasta Lausunto perustuslain uudistamisesta Lausunto Tunturi-Lapin maakuntakaavasta./..

4 Hallitus (40) Sh 4 jatkuu.. Sh 20 Sh 21 Sh 22 Sh 23 Sh 24 Lausunto Kuttura-Repojoki tiehankkeesta Lausunto ILO 169-sopimuksen ratifioinnista Lausunto aluehallinnon uudistamis- ja kehittämistoimista Ilmoitusasiat Kokouksen päättäminen

5 Hallitus (40) Hallitus VARAPUHEENJOHTAJAN PALKKAUS Asia otettiin käsiteltäväksi esityslistan ulkopuolelta pj Klemetti Näkkäläjärven esityksestä. Näkkäläjärvi esitti, että ainakin käräjien I varapuheenjohtajalle tulisi maksaa korvaus tekemästään työstä. Hallitus antoi hallintopäällikön tehtäväksi valmistella asiaa käsiteltäväksi käräjien vuoden 2008 talousarvion hyväksymisen yhteydessä Sh 5 Hallintopäällikön esitys: (siirretty kokouksesta) Hallitus tutustuu laatimaani asiaa koskevaan muistioon (liite 1) ja päättää sitten mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

6 Hallitus (40) Hallitus Hallitus PUHEENJOHTAJAN SIHTEERI/ERITYISAVUSTAJA Asia otettiin käsiteltäväksi esityslistan ulkopuolelta pj Klemetti Näkkäläjärven esityksestä. Näkkäläjärvi totesi, että hän tarvitsee avukseen vähintään teknisen sihteerin, mutta mieluummin erityisavustajan. Hallitus antoi hallintopäällikön tehtäväksi valmistella asiaa käsiteltäväksi käräjien vuoden 2008 talousarvion hyväksymisen yhteydessä Sh Hallintopäällikön esitys: Hallitus tutustuu laatimaani asiaa koskevaan muistioon ja päättää sitten mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Asia siirrettiin seuraavaan kokoukseen../..

7 Hallitus (40) Sh 6 Hallintopäällikön esitys: Puheenjohtajalle on hallintopäällikön päätöksellä otettu henkilökohtaiseksi avustajaksi Kaisa Korpijaakko-Labba vuoden 2008 loppuun asti. Hallitus toteaa ja merkitsee asian tiedoksi.

8 Hallitus (40) Sh 7 SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA KAUDEKSI Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 24 :n 7 kohdan mukaan hallintopäällikön tehtävänä on laatia käräjien pitemmän aikavälin toimintasuunnitelma, jonka käräjien kokous hyväksyy (5 :n 6 kohta). Toimintasuunnitelmassa esitetään käräjien toiminnan keskeiset tulostavoitteet toimintakaudelle Suunnitelma pohjautuu edellisen kauden suunnitelmaan, lautakuntien tekemiin esityksiin sekä Inarissa järjestetyn toimintaohjelmaa käsittelevän seminaarin esityksiin. Hallintopäällikön esitys: Hallitus hyväksyy esityksen käräjien toimintaohjelmaksi toimikaudeksi (liite 2), esitettäväksi Saamelaiskäräjien kokoukselle.

9 Hallitus (40) Hallitus Sh 10 SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI Valtion vuoden 2008 talousarviossa momentilla on varattu euroa avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseksi. Avustus on euroa suurempi kuin vuonna Oikeusministeriö on päätöksellään varannut mainitusta avustuksesta yhteensä euroa saamelaiskäräjälain 2 :ssä tarkoitettuja tehtäviä ja saamen kielen huoltoa koskevaa pohjoismaista yhteistyötä varten. Tästä avustuksesta ministeriö on osoittanut enintään euroa saamen kielen huoltoa koskevaa pohjoismaista yhteistyötä varten. Varsinaista toimintaa varten osoitetun valtionavun lisäksi Saamelaiskäräjät saa myös eräitä muita avustuksia, jotka on otettu talousarvioon. Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 23 :n 7 kohdan mukaan hallintopäällikön tehtävänä on laatia ehdotus käräjien talousarvioksi, jonka hyväksyy käräjien kokous (4 :n 7 kohta). Hallintopäällikön esitys: Hallitus hyväksyy laatimani ehdotuksen käräjien talousarvioksi vuodeksi 2008, esitettäväksi käräjien kokoukselle. Hallintopäällikkö jakoi kokouksessa tarkistetun esityksensä käräjien talousarvioksi 2008 joka sisältää myös raportin määrärahojen käytöstä Hallitus hyväksyi esityksen talousarvioksi. Talousarvio valmistellaan tarkennettuna seuraavaan hallituksen kokoukseen. Hallitus päätti, että talousarvion toteutumista seurataan neljännesvuosittaisella raportilla../..

10 Hallitus (40) Sh 8 Hallintopäällikön esitys: Hallitus hyväksyy laatimani ehdotuksen (liite 3) käräjien talousarvioksi vuodeksi 2008, esitettäväksi käräjien kokoukselle.

11 Hallitus (40) Sh 9 SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 23 :n 8 kohdan mukaan hallintopäällikön tehtävänä on laatia käräjien taloussuunnitelma seuraavaksi vuodeksi. Suunnitelman hyväksyy käräjien kokous (4 :n 5. kohta). Suunnitelma on tällä kertaa laadittu saamelaiskäräjien koko toimikauden ajaksi lukuun ottamatta kuluvaa vuotta. Suunnitelman valmistelussa on kuultu kaikkia käräjien lautakuntia ja niiden ehdotukset on kirjattu suunnitelmaan. Hallintopäällikön esitys: Hallitus hyväksyy laatimani ehdotuksen käräjien taloussuunnitelmaksi vuosiksi , esitettäväksi käräjien kokoukselle (liite 4).

12 Hallitus (40) Sh 10 ESITYKSET LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMIS- SUUNNITELMAAN VUOSIKSI Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma on alueiden kehittämislain mukainen lyhyen aikavälin toimenpideohjelma, joka valmistellaan vuosittain maakunnan liiton johdolla yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Toteuttamissuunnitelmassa esitetään keskeisimmät maa-kuntaohjelmaa kahtena seuraavana vuonna toteuttavat painotukset ja hankkeet, maakunnan kehittämisen edellyttämä rahoitustaso (maakunnan valtionrahoitusesitys) sekä neuvoteltavat asiat maakunnan ja ministeriöiden välisiin neuvotteluihin. Suunnitelman tavoitteet perustuvat kuntien ja elinkeinoelämän tarpeisiin pohjautuvaan Lapin maakuntaohjelmaan. Lisäksi on huomioitu Euroopan unionin ohjelmakauden sekä kansallisten ohjelmien painotukset. Toteuttamissuunnitelmissa sovitaan maakuntaohjelmia toteuttavista keskeisistä toimenpiteistä ja hankkeista sekä rahoituksen tavoitetasoista. Näin se on valtion ja kuntien viran-omaisten yhteinen asiakirja, jolla annetaan maakunnan poliittinen tuki alueviranomaisille niiden tulosneuvotteluihin ministeriöidensä kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmässä käsitellyt sekä maakunnan liittojen ja alueviranomaisten osaltaan hyväksymät toteuttamissuunnitelmat tulee asetuksen mukaan toimittaa sisäasiainministeriölle. Toteuttamissuunnitelman sisältämien esitysten pohjalta käydään maakuntien ja ministeriöiden väliset TOTSU-neuvottelut syksyllä Samanaikaisesti TOTSUvalmistelun kanssa laaditaan myös maakunnan yhteistyöasiakirja vuosille Yhteistyöasiakirjassa osoitetaan rakennerahastovarojen kohdentuminen rahoittaville viranomaisille sekä keskeiset rakennerahastovaroin toteutettavat hankekokonaisuudet. Lapin Liitto on kirjeellään pyytänyt Saamelaiskäräjiltä hanke-esityksiä toteuttamissuunnitelman valmistelua varten ennen määräaikaa Esitykset voivat olla infrastruktuuri-, kehittämis- tai koulutushankkeita. Lisäksi on mahdollista ottaa esille tärkeitä maakunnallista edunvalvontaa edellyttäviä asioita. Hanke-esitysten toimittamisen jälkeen Lapin liitto pyytää seutukuntia priorisoimaan alueensa esitykset. Toteuttamissuunnitelmaa valmistellaan edelleen rahoittavien viranomaisten vetämissä asiantuntijaryhmissä sekä maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Elo-syyskuussa 2008 toteutetaan seutukunnittain kuntakierros, jossa käsitellään toteuttamis-suunnitelmaluonnosta. Toteuttamissuunnitelman käsittelee maakunnan yhteistyöryhmä ja hyväksyy Lapin liiton hallitus lokakuussa /..

13 Hallitus (40) Sh 10 jatkuu.. Saamelaiskäräjien sihteeristö on laatinut esityksen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan esitettävistä hankkeista (liite 5). Asiaan liittyvät asiakirjat nähtävänä kokouspaikalla: - Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja Saamelaiskulttuuriosio Lapin maakuntaohjelmassa kaudella Lapin alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma Esittelijän (KE) esitys: Hallitus hyväksyy sihteeristön valmisteleman esityksen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan esitettävistä hankkeista.

14 Hallitus (40) Sh 11 SAAMELAISKÄRÄJIEN TYÖJÄRJESTYKSEN MUUTOS Saamelaiskäräjien voimassa oleva työjärjestys on hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa Muutokset on hyväksytty Työjärjestyksen 1 :n 1 momentin mukaan työjärjestystä sovelletaan saamelaiskäräjien toimintaan sen lisäksi mitä saamelaiskäräjälaissa (974/95 myöhempine muutoksineen) ja asetuksessa (1727/95), saamen kielilaissa (1086/03) ja valtioneuvoston asetuksessa saamen kielilain täytäntöönpanosta (108/04) sekä muualla lainsäädännössä on säädetty ja määrätty. Työjärjestykseen tehdään välttämättömät muutokset sihteeristön toimintaan, hallintomenettelyyn ja niihin liittyviin säännöstöihin. Va. lakimiessihteeri on laatinut esityksen työjärjestyksen muutokseksi (liite 6, toimitetaan ennen kokousta). Hallintopäällikön esitys: Totean asian johdosta seuraavaa: Kyseisen asian vireilletulo on tapahtunut Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärven toimesta, joka on antanut asiasta työmääräyksen va. lakimiessihteeri Aimo Guttormille. Va. lakimiessihteeri toimitti esityksensä työjärjestyksen muuttamiseksi sähköpostilla to lähetettäväksi käräjien hallituksen jäsenille eli siis päivää ennen hallituksen kokousta. Va. lakimiessihteeri on valmistellut ja laatinut esityksensä kuulematta asiasta Saamelaiskäräjien lautakuntia ja hallintopäällikköä ja muuta sihteeristöä, vaikka esitetyt muutokset koskevat olennaisesti lautakuntien tehtäviä, sihteeristön toimintaa ja henkilöstön toimenkuvia sekä hallintomenettelyä. Mielestäni voimassa oleva, vuonna 2006 uudistettu Saamelaiskäräjien työjärjestys on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi säännöstöksi, jonka varassa toimintaa voidaan edelleen jatkaa. Siksi työjärjestyksen uudistamiseen tai muuttamiseen ei ole mielestäni tarvetta. Mikäli käräjien täysistunto katsoo kuitenkin vaalikauden toimintaohjelman hyväksymisen yhteydessä tarpeelliseksi uudistaa tai muuttaa työjärjestystä, on siihen liittyvän valmistelutyön tapahduttava asianmukaisessa järjestyksessä.

15 Hallitus (40) Sh 11 jatkuu Edellä selostetuista syistä esitän, että työjärjestyksen uudistamiseen tai muuttamiseen ei tässä vaiheessa ryhdytä.

16 Hallitus (40) Hallitus Sh 6 SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISOHJELMA Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE ) päätavoitteina on lisätä kuntalaisten osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä, ja kaventaa samalla terveyseroja. Valtioneuvosto vahvisti KASTE-ohjelman torstaina 31. tammikuuta (liite 7). Saamelaiskäräjät esitti ministeriölle ( , ) saamelaisen alkuperäiskansan aseman huomioimista sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa. KASTE ohjelmaan on erikseen kirjattu saamenkielisten palvelujen kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut viisi alueellista johtoryhmää, joiden tehtävänä on omalla alueellaan tukea ja edistää ohjelman toteutumista. Johtoryhmien tärkein tehtävä on tehdä koko ohjelmakautta koskeva kehittämistoiminnan suunnitelma, jonka pohjalta sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta neuvottelee alueelle suunnattavasta kehittämisrahoituksesta. Neuvottelut kehittämishankerahoituksesta käydään vuosittain. Pohjois-Suomen johtoryhmässä on sovittu, että Pohjois-Suomessa työ organisoidaan maakunnittain. Suunnitelmassa huomioidaan erikseen myös saamenkielisten palvelujen kehittäminen. Pohjois-Suomen alueellisessa johtoryhmässä Saamelaiskäräjiä edustaa Sari Guttorm (varalla Ristenrauna Magga, SamiSoster ry). Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä käsittelee alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelman alustavaa sisältöä kokouksessaan Alueellinen suunnitelma valmistellaan huhtitoukokuun aikana. Lappiin ollaan ohjelmakauden aikana valmistelemassa Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimuskeskusta (pysyvä kehittämisrakenne), jonka hallinnoijana toimisi Kolpeneen palvelukeskuksen ky. Muina osallistujina olisivat mm. nykyisen Poske:n taustayhteisöt: Lapin yliopisto, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Saamelaiskäräjät (liite 8). Pohjois-Suomen aluejohtoryhmän määrittelemät kehittämisen painopistealueet ovat: 1) Hyvinvoinnin edistäminen, sosiaali- ja terveyserojen kaventuminen 2) Osaamisen ja rakenteiden vahvistaminen 3) Mielenterveyden edistäminen, päihdeongelmien ja syrjäytymisen ehkäisy../..

17 Hallitus (40) Hallitus Sh 6 jatkuu Saamelaisten palveluiden kehittämisen painopisteiksi ohjelmaan on esitetty Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnan ( ) linjaamat kehittämisalueet: vanhusten palvelut, vanhusten dementiahoito, varhaiskasvatus, neuvolatoiminta sekä psykososiaaliset palvelut. Lapin liitto päivittää parhaillaan myös maakunnallista hyvinvointiohjelmaa. Uuden ohjelma-asiakirjan tarkoituksena on tukea osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toteuttamista Lapissa. Lapin hyvinvoinnin seurantaryhmässä saamelaisia edustavat Pia Ruotsala ja Ristenrauna Magga. Seurantaryhmän lisäksi alueella toimii Lapin KASTE- työryhmä, joka valmistelee asioita hyvinvoinnin seurantaryhmälle ja tukee Pohjois-Suomen aluejohtoryhmässä toimivien Lapin edustajien työtä. Lapin Kaste-työryhmän tehtävänä on valmistella Lapin esitykset Pohjois-Suomen johtoryhmälle. Ryhmä toimii myös Lapin hyvinvointiohjelman valmistelevana työryhmänä. Lapin hyvinvoinnin seurantaryhmä evästää Lapin kastetyöryhmää. Lapin Kaste-työryhmässä Saamelaiskäräjiä edustaa Sari Guttorm ja SamiSoster ry:tä Ristenrauna Magga. Saamelaiskäräjät palkkasi Anne Näkkäläjärven osa-aikaiseksi projektisuunnittelijaksi luonnostelemaan Saamelaisten sosiaali- ja terveydenhoidon kehittämisohjelmaa määräajalle yhteistyössä sosiaali- ja terveyssihteerin ja suunnittelijan kanssa. Kehittämisohjelmaluonnoksen valmisteli lopulliseen muotoonsa sosiaali- ja terveyssihteeri. Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan ohjelmaluonnosta kokouksessaan /..

18 Hallitus (40) Hallitus Sh 6 jatkuu Asiaan liittyvät asiakirjat nähtävänä kokouspaikalla: - Saamelaiskäräjien esitys (Dnro:256/D.a.2/07) sosiaali- ja terveysministeriölle saamelaisten aseman huomioimisesta sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa. - Saamelaiskäräjien muistio (Dnro:410/D.a.2/07) sosiaali- ja terveysministeriölle saamelaisten aseman huomioimisesta sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa. - Lapin seurantaryhmän pöytäkirja Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirja Pohjois-Suomen aluejohtoryhmän muistio Sosiaali- ja terveyssihteerin esitys: Hallitus hyväksyy sosiaali- ja terveyslautakunnan valmisteleman Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan ohjelman vuosille Hallitus keskusteli asiasta. Keskustelun jälkeen hallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi keskustelussa esille tulleiden asioiden pohjalta ja käsitellä asiaa seuraavassa kokouksessa../..

19 Hallitus (40) Sh 12 Sosiaali- ja terveyssihteerin esitys: Hallitus hyväksyy korjaamani sosiaali- ja terveyslautakunnan valmisteleman Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan ohjelman vuosille (liite 9).

20 Hallitus (40) Sh 13 LAUSUNTO TUTKIMUSHANKKEESTA ARKTISTEN LASTEN NEURO- PSYKOLOGISET OMINAISUUDET, TUNTEET JA PSYKOSOSIAALISET TILANTEET Asia esitellään kokouksessa.

21 Hallitus (40) Sh 14 METSÄNEUVOSTON JÄSEN- JA VARAJÄSENEHDOKKAIDEN NIMEÄMINEN Metsäneuvosto toimii maa- ja metsätalousministeriön tukena laajakantoisissa ja periaatteellisesti tärkeissä metsäpoliittisissa kysymyksissä. Nykyisen metsäneuvoston toimikauden pian päättyessä maa- ja metsätalousministeriö pyytää Saamelaiskäräjiä nimeämään ehdokkaat uuden metsäneuvoston jäseneksi ja varajäseneksi. Metsäneuvoston suunnitellut tehtävät ja kokoonpano on selvitetty muistiossa (liite 10). Saamelaiskäräjät voi halutessaan kommentoida muistiossa esitettyjä asioita. Metsäneuvostoon sovelletaan tasa-arvolakia, jonka 4 :n 2 momentin (206/1995) mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tämän vuoksi kutakin tahoa pyydetään nimeämään sekä nais- että miesehdokas jäseneksi ja varajäseneksi. Esittelijän (KE) esitys: Hallitus nimeää nais- ja miesehdokkaan jäseneksi ja varajäseneksi metsäneuvostoon.

22 Hallitus (40) Sh 15 BARENTSIN ALUENEUVOSTON JA ALUEKOMITEAN JÄSENTEN NIMEÄMINEN Barentsin alueneuvoston puheenjohtajuutta vuosina hoitaa Pohjois- Pohjanmaan liitto. Alueneuvoston tavoitteena on tukea ja edistää Barentsin alueen kehitystä ja yhteistyötä aluetasolla. Barentsin alueneuvoston puheenjohtajuus vaihtuu 13 jäsenalueen kesken joka toinen vuosi. Neuvosto kokoontuu 2 kertaa vuodessa. Barentsin alueneuvostossa istuu yksi alkuperäiskansojen edustaja, joka edustaa kaikkia kolmea alkuperäiskansaa, vepsäläisiä, nenetsejä ja saamelaisia, neuvostossa. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on tosin esittänyt, että jokaisella alkuperäiskansalla tulisi olla oma edustaja neuvostossa, mutta asia ei ole toistaiseksi ratkennut SPN:n esityksen mukaisesti. SPN on asiassa 07/03 päättänyt, että Saamelainen parlamentaarinen neuvosto nimeää Barents yhteistyön eri toimielinten saamelaisedustuksen. Käytännössä alkuperäiskansojen osallisuus neuvostossa on ratkaista niin, että alueneuvoston puheenjohtajamaan alkuperäiskansan edustaja istuu neuvostossa. Koska alueneuvoston puheenjohtajuus on Suomessa, tulisi siis saamelaiskäräjien esittää Barentsin alueneuvostoon jäsen Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallitukselle nimettäväksi. Alueneuvoston toimeenpanevana elimenä toimii aluekomitea (Barents Regional Committee, RC). Se vastaa työstä alueneuvoston kokousten välillä. Komitea valmistelee alueneuvoston kokoukset ja huolehtii päätösten toimeenpanosta. Se koostuu jäsenalueiden virkamiehistä. Alkuperäiskansojen edustaja on mukana myös aluekomiteassa. Aluekomitean suhteen on olemassa samanlainen sopimus kuin alueneuvostossa, tosin aluekomiteassa on saamelaisia edustanut Norjan Saamelaiskäräjien virkamies usean toimikauden ajan. Esittelijän (KE) esitys: Hallitus 1. esittää Saamelaisten parlamentaarisen neuvoston hallitukselle jäsenen nimeämistä Barentsin alueneuvostoon, sekä; 2. esittää Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen päätettäväksi Barentsin aluekomitean virkamiehen nimeämisen.

23 Hallitus (40) Sh 16 YHDENVERTAISUUSTOIMIKUNNAN JAOSTOJÄSENYYS Oikeusministeriö asetti toimikunnan uudistamaan Suomen yhdenvertaisuuslainsäädäntöä. Toimikunta luovutti oikeusministeriölle välimietintönsä, jossa se esitti, että toimikunnan yhteyteen perustettaisiin työelämän syrjintä- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä käsittelevä työelämäjaosto sekä yhdenvertaisuusasioiden alalla toimivien kansalaisjärjestöjen ja muiden vastaavien tahojen edustajista koottu kansalaisjärjestöjaosto. Jaostojen tehtävänä olisi avustaa toimikuntaa yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamisen valmistelussa. Oikeusministeriö valmistelee parhaillaan toimikunnan jaostojen asettamista ja pyytää saamelaiskäräjiä ilmaisemaan, onko kiinnostunut kansalaisjärjestöjaoston työstä. Oikeusministeriö toivoo esittämään sekä naisehdokkaan että miesehdokkaan nimeämistä mahdolliseksi jäseneksi. Esittelijän (KE) esitys: Hallitus 1. keskustelee onko kiinnostunut osallistumaan kansalaisjärjestöjaoston työhön, sekä; 2. mahdollisesti esittää yhden naisehdokkaan ja yhden miesehdokkaan nimettäväksi jäseneksi jaostoon.

24 Hallitus (40) Sh 17 LAUSUNTO KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMASTA Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan kansallista ohjelmajärjestelmää yksinkertaistetaan ja ohjelmien määrää vähennetään. Alueellisen koheesioja kilpailukykyohjelman (KOKO) tavoitteena on parantaa alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla alueiden välistä vuorovaikutusta ja verkottumista. KOKO tulee olemaan alueiden kehittämislain 14 mukainen valtioneuvoston erityisohjelma, johon sulautuvat nykyisin toteutettavista alueellisen kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma (AKO), sisältäen Uudellamaalla toteutettavat kaupunkiohjelmat, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio (AMO) ja saaristoohjelma. Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu ohjelma-asiakirjan luonnos, joka perustuu tavoitepäätöksessä määriteltyihin tavoitteisiin, koheesio- ja kilpailukykyohjelman valmistelussa mm. huhtikuisen aluekierroksen aikana kerättyyn materiaaliin sekä valmisteluryhmässä esitettyihin näkemyksiin. Ohessa seuraa lausunnon kohteena oleva luonnos ehdotukseksi koheesio- ja kilpailukykyohjelmaksi liitteineen (liite 11) sekä ohjelmaluonnoksen taustamuistio (liite 12). Esittelijä Kati Eriksen on laatinut esityksen lausunnoksi (liite 13). Esittelijän (KE) esitys: Hallitus hyväksyy laatima

25 Hallitus (40) Sh 18 SAAMELAISIA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TARKISTAMINEN VUODEN 1999 (1999/731) PERUSTUSLAIN KOKONAISUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ Saamelaisten asemaa koskevat perustuslain tasoiset säännökset otettiin perustuslakiin vuoden 1919 hallitusmuodon vuonna 1995 toteutuneen kokonaisuudistuksen yhteydessä. Yhtenä lähtökohtana oli saamelaisasiain neuvottelukunnan valtioneuvostolle jättämä ns. saamelaislakiehdotus, jossa ehdotettiin saamelaisten ns. kulttuuriitsehallinnon vahvistamista kohottamalla saamelaisvaltuuskuntaa vuoden 1973 saamelaisvaltuuskunta-asetuksessa koskeneet aikaisemmat säännökset lain tasolle. Ehdotuksessa ehdotettiin saamelaiskäräjien nimen muuttamista saamelaiskäräjiksi ja ehdotettiin myös saamelaisten kotiseutualueen valtionmaiden palauttamista saamelaisille lailla perustettavien lapinkylien puitteissa. Ehdotuksia toteutettiin myöhemmin pohjana eduskunnan kirjelmä , jossa edellytettiin saamelaisen kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien riittävän tason turvaamista kulttuuriautonomian pohjalta. Perustuslain perusoikeuksien kokonaisuudistuksessa, joka ajallisesti sattui yksiin saamelaislakiehdotuksen jättämisen kanssa, vahvistettiin saamelaisten oikeus Suomen alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (hallitusmuodon 14 :n 3 momentti, 1995/969). Saamelaisten ns. kulttuuri-itsehallinnosta säädettiin perustuslain tasolla samassa yhteydessä hallitusmuodon 51 a :ssä (1995/973). Saamelaisen ns. kulttuuri-itsehallinnon toteuttamisesta säädettiin puolestaan lain tasolla ja samaan kokonaisuuteen liittyen vuoden 1996 alusta voimaan tulleessa saamelaiskäräjälaissa (1995/974). Perustuslain 1999 uudistuksessa muutoksia saamelaisten asemaan perustuslain tasolla ei tehty. Uuden perustuslain (1999/731) voimaantuloon liittyen oikeusministeriö asetti pian lain voimaantulon jälkeen työryhmiä ja teetti erillisselvityksiä uuden perustuslain ja aikaisemman lainsäädännön mahdollisten ristiriitojen kartoittamiseksi sekä uuden perustuslain toimivuuden seurantaa varten. Työryhmät eivät käsitelleet saamelaisia koskettavien pykälien 17 ja 121 toimivuutta. Päivämäärällä oikeusministeriö asetti vielä uuden työryhmän valmistelemaan ja kartoittamaan ennalta perustuslain toimivuuteen ja muutostarpeisiin liittyviä kysymyksiä myöhemmin asetettavaa, hallitusohjelman edellyttämää laajaa parlamentaarista elintä varten../..

26 Hallitus (40) Sh 18 jatkuu.. Tämän työryhmän työn pohjalta oikeusministeriö aikoo asettaa toimeensa edellä mainitun parlamentaarisen valmisteluelimen perustuslain mahdollista muuttamista varten (OM 1/41/2008; OM006:00/2008). Kirjeellään oikeusministeriö on pyytänyt saamelaiskäräjien edustajaa saapumaan työryhmän kuultavaksi perusoikeustarkistusasiassa. Kirjeessä on lueteltu erinäisiä asiakohtia joista perustuslain uudistamistyöryhmä halusi kuulla sidosryhmien näkemyksiä. Asiat ovat: - perusoikeuksien toteutuminen ja peruspalvelut - kunnallinen ja muu itsehallinto - verot ja muut maksut perustuslain 81 pohjalta - hallinnolliset aluejaotukset - kirkkolain ja perustuslain suhde Saamelaiskäräjät oli perustuslain uudistamistyöryhmän kuultavana Saamelaiskäräjiä edusti puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ja va. lakimiessihteeri Aimo Guttorm. Puheenjohtaja esitteli perustuslain uudistamistyöryhmälle OTT, dosentti Kaisa Korpijaakko-Labban ja puheenjohtajan valmisteleman 18-sivuisen taustamuistion ja jätti muistion perustuslain työryhmän käsittelyyn. Saamelaiskäräjien virallinen näkemys perustuslain uudistamisesta tulee käsitellä Saamelaiskäräjien yleiskokouksessa. Esittelyn liitteet: Perustuslain uudistamistyöryhmälle jätetty saamelaiskäräjien taustamuistio (liite 14) ja esitys lausunnoksi perustuslain uudistamisesta. Saamelaiskäräjät esitti perustuslain kuulemistilaisuudessa seuraavaa: 1.Saamelaiskäräjien tulee saada nimittää edustaja perustuslaki 2008-työryhmään ja saamelaiskäräjiä tulee kuulla saamelaiskäräjälain (1995/974) 9 :n tarkoittamalla ja hallituksen esityksessä 1994 edellytetyllä tavalla (HE 1994 vp HE 248, s. 13 perustuslakiuudistuksesta). 2.Perustuslain 17 ja 121 pykälät on uudelleenmuotoiltava siten, että ne huomioivat ILO-169 sopimuksen ratifiointiedellytykset ja lain muotoilu vastaa perustuslain henkeä ja kansainvälisten sopimusten edellytyksiä. Pykälissä tulee huomioida saamelaisten oikeudet maahan, veteen ja elinkeinoihin ja mahdollistaa saamelaisten oikeus kehittää saamelaiselinkeinoja, kulttuuria ja kieltä aluehallintoviranomaisena. 3.Aluehallinnon ja perustuslain uudistamishankkeessa tulee huomioida ILO-169- sopimuksen ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointiesteiden poistaminen ja tarkastella erityisesti saamelaisten oikeuksia ja saamelaiskäräjien tehtäviä vastaamaan sopimusten edellyttämää tasoa../..

27 Hallitus (40) Sh 18 jatkuu.. Kevään 2008 kuluessa saamelaisten maaoikeuskysymys ja ILO-sopimuksen ratifiointia koskeva kysymys ovat saaneet käänteen, jotka edellyttävät saamelaiskäräjiltä selkeää ja suoraviivaista toimintaa asioiden viemiseksi eteenpäin saamelaisten perustuslaillisen aseman ja saamelaiskäräjälain edellyttämällä tavalla. Asia on korostunut erityisesti siitä syystä, että valtiovallan - mm. Tasavallan Presidentin ja oikeusministeriön taholta on lopulta annettu suora viesti tavasta, jolla nämä kysymykset pyritään ratkaisemaan kansainvälisen oikeuden vaatimusten mukaan ja samalla kansallista lainsäädäntöä muuttamalla saamelaisten oikeudet huomioivaksi. Ratkaisun reunaehdoista on viimeksi julkisesti ja Saamelaisradion erityishaastattelussa ilmoittanut oikeusministeri Tuija Brax. Lukuisten aikaisempien, ns. demokraattisten valmisteluelinten sijaan oikeusministeri ilmoitti, että ILO-sopimuksen ratifioinnin mahdollistavaa ratkaisua tullaan valmistelaman työryhmässä, johon tulevat kuulumaan oikeusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä saamelaiskäräjien edustajat. Oikeusministerin ilmoitus vastaa viimeinkin sitä vaatimusta, jonka YK:n ihmisoikeuskomitea raportissaan Suomen valtiolle lokakuulta 2007 on ilmaissut: kysymys tulee ratkaista Suomen valtion ja saamelaisten välisen yhteisymmärryksen pohjalta, jotka ovat kysymyksen ainoat varsinaiset osapuolet Esittelijän esitys (KK-L): Hallitus käsittelee ja hyväksyy esitykseni (liite 15) lausunnoksi perustuslain uudistamisesta ja esittää lausuntoa hyväksyttäväksi käräjien yleiskokoukselle. Lisäksi hallitus esittää varsinaiselle kokoukselle esitettäväksi, että oikeusministeriö täydentäisi perustuslain uudistamistyöryhmää Saamelaiskäräjien nimittämällä jäsenellä.

28 Hallitus (40) Sh 19 LAUSUNTO TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Lapin liitto on pyytänyt kirjeellään Saamelaiskäräjiltä lausuntoa Tunturi-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvästä kaavaselostuksesta ( ). Va. lakimiessihteeri on laatinut esityksen lausunnoksi (liite 16,toimitetaan ennen kokousta). Va. lakimiessihteerin esitys: Hallitus käsittelee ja hyväksyy esitykseni saamelaiskäräjien lausunnoksi Tunturi-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvästä kaavaselostuksesta ( ). Hallitus antaa asiassa lausunnon Lapin liitolle. Lisäksi hallitus saattaa lausunnon vielä Saamelaiskäräjien kokouksen vahvistettavaksi.

29 Hallitus (40) Sh 20 SAAMELAISKÄRÄJIEN KANNANOTTO KUTTURA-REPOJOKI UUDEN YHDYSTIEN TARPEELLISUUDESTA Pohjois-Lapin maakuntakaava on hyväksytty Maakuntakaavassa on esitetty uuden yhdystien rakentamista välillä Kuttura Repojoki. Kaavaselostuksen mukaan (s. 42) yhdystie lyhentäisi merkittävästi Tunturi-Lapin matkailukeskusten ja Saariselän väliä (lyhennys 60 km). Suurimmat hyötyjät yhdystiestä ovat alueen väestö ja elinkeinotoiminta sekä matkailu. Va. lakimiessihteeri on laatinut esityksen kannanotoksi (liite 17, toimitetaan ennen kokousta). Va. lakimiessihteerin esitys: Hallitus käsittelee ja hyväksyy esitykseni saamelaiskäräjien kannanotoiksi sekä saattaa esityksen Saamelaiskäräjien kokouksen käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.

30 Hallitus (40) Sh 21 SAAMELAISKÄRÄJIEN ESITYS ILO 169- SOPIMUKSEN RATIFIOINTI- EDELLYTYSTEN POISTAMISEKSI SAAMELAISKÄRÄJIEN REUNAEH- DOT TULEVILLE NEUVOTTELUILLE Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimus numero 169 vuodelta 1989 on Suomessa vielä ratifioimatta. Toinen keskeinen kansainvälinen instrumentti, jonka käsittely ja sovittelu Suomen lainsäädäntöön sovittavaksi on vireillä YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista. ILO-sopimuksen ratifiointiesteitä on yritetty poistaa erilaisilla Suomen valtion nimittämillä työryhmillä, selvitysmiehillä tai viimeisinä tutkimusraportteina. Saamelaiskäräjät on omalta osaltaan ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa ja mahdollistamassa ILO169 sopimuksen ratifioinnin. Saamelaiskäräjät julkisti oman tutkimuksensa oikeusministeriön tekemästä saamelaisten maaoikeuksista käsittelevästä tilaustutkimuksesta ja järjesti avoimen seminaarin Saamelaisten maaoikeuksista ja ILO169-sopimuksesta. ILO 169-sopimus määrittää keitä ILO-169 sopimus koskee (1 artikla): a)niitä itsenäisissä maissa eläviä heimokansoja, jotka eroavat selvästi maan muista väestöryhmistä sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten olojensa puolesta ja joiden asema määräytyy kokonaan tai osittain niiden omien tapojen tai perinteiden tai erikoislainsäädännön mukaan: b)niitä itsenäisissä maissa eläviä kansoja, joita pidetään alkuasukkaina, koska -he polveutuvat väestöstä, joka maan valloittamisen tai asuttamisen tai nykyisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu, ja -jotka oikeudellisesta asemastaan riippumatta ovat säilyttäneet kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa Määriteltäessä ryhmät, joihin tämän yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan, on olennaisena perusteena pidettävä sitä, että kansa itse pitää itseänsä alkuperäis- tai heimokansana../..

31 Hallitus (40) Sh 21 jatkuu.. Sopimus alkuperäiskansan omistus- ja hallintaoikeudesta (14 artikla) Kyseisille kansoille on tunnustettava omistus- ja hallintaoikeus niihin maihin, joilla he perinteisesti asuvat. Soveltuvissa tapauksissa on lisäksi turvattava asianmukaisilla toimenpiteillä näiden kansojen oikeudet käyttää alueita, jotka eivät ole niiden yksinomaista asuinaluetta, mutta joita ne ovat perinteisesti voineet käyttää toimeentulonsa hankkimista ja perinteisiä toimiaan varten. Tässä suhteessa on kiinnitettävä erityistä huomiota paimentolaiskansojen ja kiertävien viljelijöiden tilanteeseen. Hallitusten on tarpeellisin toimenpitein määriteltävä kysymyksessä olevien kansojen perinteisesti asuttamat maat ja taattava tehokas suoja niiden omistus- ja hallintaoikeudelle. Kansalliseen oikeusjärjestykseen on sisällytettävä tarkoituksenmukainen menettely kysymyksessä olevien kansojen maahan liittyvien vaatimusten ratkaisemiseksi. 15.artikla Kysymyksessä olevien kansojen oikeuksia maittensa luonnonvaroihin on erityisesti suojeltava. Näihin oikeuksiin sisältyy kansojen oikeus osallistua näiden luonnonvarojen käyttöön, hallintaan ja suojeluun. Tapauksissa, joissa valtio säilyttää omistusoikeuden mineraalivaroihin tai maanalaisiin luonnonvaroihin tai oikeudet muihin maahan liittyviin luonnonvaroihin, hallitusten on luotava tai ylläpidettävä menettelytapoja varmistaakseen, että mitään kysymyksessä olevien kansojen maahan kohdistuvaa tutkimus- tai hyödyntämisohjelmaa ei aloiteta tai sitä koskevaa lupaa ei myönnetä, ennen kuin kansojen kanssa on neuvoteltu siitä, vaikuttaisiko ohjelma haitallisesti niiden etuihin ja missä määrin. Näiden kansojen on mahdollisuuksien mukaan päästävä osallisiksi tällaisten toimintojen tuottamasta hyödystä ja saatava oikeudenmukainen korvaus kaikesta vahingosta, jota tällainen toiminta voi niille aiheuttaa. Suomi täyttää nykyisellään ILO-sopimuksen 1. artiklaan liittyvät kysymykset, koska saamelaiset on perustuslaissa tunnustettu Suomen ainoaksi alkuperäiskansaksi. ILO-sopimuksen erityisesti maata, vettä ja luonnonvaroja koskevat 14. ja 15. artiklat ovat niin tutkimuksessa kuin politiikassa ja lainvalmistelussakin jääneet 1. artiklaa huomattavasti vähemmälle huomiolle, vaikka sekä itse maaoikeudet että sitä kautta kysymys saamelaisille kuuluvan itsehallinnon toteuttamistavasta määräytyvät juuri näiden artiklojen määräysten mukaan../..

32 Hallitus (40) Sh 21 jatkuu.. Kevään 2008 kuluessa saamelaisten maaoikeuskysymys ja ILO-sopimuksen ratifiointia koskeva kysymys ovat saaneet käänteen, jotka edellyttävät saamelaiskäräjiltä selkeää ja suoraviivaista toimintaa asioiden viemiseksi eteenpäin saamelaisten perustuslaillisen aseman ja saamelaiskäräjälain edellyttämällä tavalla. Asia on korostunut erityisesti siitä syystä, että valtiovallan - mm. Tasavallan Presidentin ja oikeusministeriön taholta on lopulta annettu suora viesti tavasta, jolla nämä kysymykset pyritään ratkaisemaan kansainvälisen oikeuden vaatimusten mukaan ja samalla kansallista lainsäädäntöä muuttamalla saamelaisten oikeudet huomioivaksi. Ratkaisun reunaehdoista on viimeksi julkisesti ja Saamelaisradion erityishaastattelussa ilmoittanut oikeusministeri Tuija Brax. Lukuisten aikaisempien, ns. demokraattisten valmisteluelinten sijaan oikeusministeri ilmoitti, että ILO-sopimuksen ratifioinnin mahdollistavaa ratkaisua tullaan valmistelemaan työryhmässä, johon tulevat kuulumaan oikeusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä saamelaiskäräjien edustajat. Oikeusministerin ilmoitus vastaa viimeinkin sitä vaatimusta, jonka YK:n ihmisoikeuskomitea raportissaan Suomen valtiolle lokakuulta 2007 on ilmaissut: kysymys tulee ratkaista Suomen valtion ja saamelaisten välisen yhteisymmärryksen pohjalta, jotka ovat kysymyksen ainoat varsinaiset osapuolet. Suomessa on tällä hetkellä vireillä ainakin kaksi suurta lainvalmisteluhanketta, jotka liittyvät ja ovat osittain päällekkäisiä ILO-sopimuskysymyksen kanssa. Toinen on vireillä olevan Suomen uuden, vuoden 1999 perustuslain kokonaistarkistus, jossa alustava työ on loppusuoralla omassa työryhmässään, mutta jonka jälkeen valtioneuvosto tulee asettamaan laajan parlamentaarisen työryhmän lopullisten muutosehdotusten valmistelua varten. Koko hankkeen tausta-ajatus on selvittää, toimiiko uusi perustuslaki sen valmistelussa omaksuttujen päämäärien mukaisesti sekä tarvittaessa tehdä lakiin tarvittavat korjaukset. Toinen laaja lainvalmisteluhanke koskee vireillä olevaa aluehallintouudistusta, jossa etsitään erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja niin nykyisen paikallis- kuin valtionhallinnonkin toiminnan tehostamiseksi. Saamelaisten asemaan niin tämä kuin edellä mainittukin lainvalmistelutyö liittyvät mitä olennaisimmin, koska perustuslaki tunnustaa saamelaisille omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinto-oikeuden. Tämän oikeuden rajaus muuhun hallintoon verrattuna on kuitenkin jäänyt varsin heikosti täsmennetyksi itse perustuslaissa tai edes sen valmistelutöissä. Kolmas keskeinen uudistushanke on kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS-hanke)./..

33 Hallitus (40) Sh 21 jatkuu.. Mainitut kolme laajaa lainvalmisteluhanketta muodostavat näin ollen kiinteän kokonaisuuden, jonka puitteissa yhtä osaa ei voida ratkaista kahta muuta osaa huomioimatta ja samassa linjassa niiden kanssa. Kaikkia näitä hankkeita valmistellaan kiireellisinä, ja saamelaiskäräjien tulisi kyetä ilmoittamaan selkeät vaatimuksensa näihin asiakokonaisuuksiin liittyen jo tulevan kesän tai alkusyksyn aikana. Tämän johdosta Saamelaiskäräjien hallitukselle ja edelleen yleiskokoukselle on valmisteltu samanaikaisesti lausunnot perustuslain uudistuksesta, aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishankkeesta sekä ILO 169-sopimuksen ratifiointiesteiden poistamisesta. Todennäköisesti jo alkukesästä tullaan nimittään ILO 169-sopimuksen ratifiointiesteiden poistamista tarkasteleva työryhmä. Aikataulun kiireellisyydestä johtuen Saamelaiskäräjien on pystyttävä muodostamaan yhteinen kanta ja näkemys siitä, miten Saamelaiskäräjät aikoo lähteä omalta osaltaan ratkaisemaan saamelaisten maaoikeuskysymyksen ratkaisua ja mahdollistamaan ILO 169-sopimuksen ratifioinnin. Esittelyn liitteet: Saamelaiskäräjien esitys (liite) ILO 169-sopimusteksti (liite) OTT, dosentti Kaisa Korpijaakko-Labban tutkimus: Oikeusministeriön maaoikeustutkimusprojektin tuottamien selvitysten oikeudellista arviointia, Saamelaiskäräjät 2008, 142 s. (lähetetty aiemmin) Esittelijän (KK-L) ehdotus: 1.Saamelaiskäräjien hallitus esittää yleiskokoukselle päätettäväksi Saamelaiskäräjien viralliseksi kannaksi, että Saamelaiskäräjien tavoitteena on ratkaista saamelaisten maaoikeudet ja mahdollistaa ILO 169-sopimuksen ratifiointi. 2.Saamelaiskäräjien hallitus käsittelee ja hyväksyy liitteen mukaisen esityksen ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytysten poistamiseksi ja saamelaiskäräjien reunaehdoiksi tuleville neuvotteluille ja esittää sen hyväksyttäväksi käräjien yleiskokoukselle.

34 Hallitus (40) Sh 22 LAUSUNTO ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKKEESTA Aluehallinnon kehittämis- ja uudistamishanke asetettiin hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän puollettua asiaa. Hankkeen toimikausi on Tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Kehittämistyön tehtävinä on: 1 selvittää aluehallinnon viranomaisten tehtäväkokonaisuudet mitään aluehallinnon viranomaista pois sulkematta 2. selkiyttää aluehallinnon viranomaisten työnjakoja. 3 selvittää, millaisia aluekehitystä ja -rakennetta sekä kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia vahvistavia alueellisia hallintokokeiluja on mahdollista toteuttaa maakuntien ja kuntien niin halutessa 4. karsia lainsäädännön, hallinnon ja tietotekniikan kehittymisen myötä tarpeettomiksi käyneitä ja käyviä tehtäviä. 5. muodostaa aluejaot toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi, niiden muodostamisessa huomioidaan talous- ja työssäkäyntialueet ja ne muodostavat kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen kannalta mielekkään kokonaisuuden 6. aluejakoja pyritään yhtenäistämään siten, että aluehallinnon viranomaisten toiminta-alueet vastaavat toisiaan tai suuremmat alueet koostuvat kokonaisista pienemmistä alueista 7. viranomaisten määrää vähennetään merkittävästi, tavoitteena selkeisiin tehtäväkokonaisuuksiin perustuva aluehallinnon organisointi 8. nykyisen lääninhallinnon tehtävien hoito organisoidaan uudelleen 9. asiakasnäkökulman korostamiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi aluehallintoviranomaisten yhteistoiminnassa muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa hyödynnetään verkostomaisia toimintamalleja. 10. valtion aluehallinnon ohjaus muodostaa toimivan osan hallinnon ohjauksen kokonaisuutta 11. aluehallinto on sovitettavissa yhteen ja tukee valtion paikallishallinnon kehittämistä 12. aluehallinnon tuottavuus ja tuloksellisuus paranevat 13. aluehallintoa muodostettaessa otetaan huomioon hallinnon kehittämisen tutkimustiedon ja eurooppalaisen kehityksen suuntaviivat../..

35 Hallitus (40) Sh 22 jatkuu.. Aluehallinnon kehittämis- ja uudistamishankkeessaan saamelaiskäräjien edustajaa on kuultu kerran hankkeen sidosryhmäkuulemisessa , jolloin kuulemiseen oli varattu aikaa n. 5 minuuttia. Saamelaiskäräjien edustajana tilaisuudessa toimi hallintopäällikkö Juha Guttorm. Guttorm toteaa raportissaan esittäneensä mm. seuraavaa: Puheenjohtaja Näkkäläjärven kanssa käymäni keskustelun mukaisesti selostin puheenvuorossani yleisellä tasolla saamelaisten perustuslaillista asemaa kiinnittäen erityistä huomiota kulttuuri-itsehallintolainsäädännön tarkoitusperiin ja tavoitteisiin. Totesin, että lainsäätäjän tarkoitusperien mukaisesti saamelaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia tulisi vahvistaa uudistettaessa aluehallintoa. Lopuksi totesin, että saamelaiskäräjät tulee myöhemmin jättämään asiasta yksilöidyn muistion hankkeen valmistelutyöryhmälle ja että saamelaiskäräjät toivoo pääsevänsä esittelemään esityksiään työryhmälle sitten kun muistio on saatu valmiiksi ja hyväksytty asianmukaisesti saamelaiskäräjien päätöksenteossa. Aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishanke ei ole pyytänyt Saamelaiskäräjiltä virallista lausuntoa aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishankkeesta. Aluehallinnon uudistamishankkeen väliraportti ( ) ehdottaa jatkovalmistelua varten tuleviksi valtion aluehallintoviranomaisiksi: Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus (viranomainen 1) ja Aluehallintovirasto (viranomainen 2). Viranomainen 1 vastaa valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtävistä alueilla. Viranomaiseen 1 kootaan luonnonvaroihin ja ympäristöön, liikenteeseen ja infrastruktuuriin, työvoimaan, elinkeinoihin sekä osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä. Viranomainen 2 vastaa lainsäädännön toimeenpanosta, toimeenpanon ohjauksesta sekä lainsäädännön toteutumisen valvonnasta. Lisäksi viranomainen 2 vastaa eräiltä osin oikeusturvasta alueilla. Viranomaiseen 2 kootaan peruspalvelujen toteutumiseen, oikeusturvaan, lupiin ja valvontaan, turvallisuuteen ja maahanmuuttoon, ympäristölupiin liittyvät tehtävät sekä työsuojelun valvonta../..

36 Hallitus (40) Sh 21 jatkuu.. Aluehallinnon uudistamishanke ei ole edennyt saamelaiskäräjälain (1995/974) 9 :n tarkoittamalla ja hallituksen esityksessä 1994 edellytetyllä tavalla (HE 1994 vp HS 248). Saamelaiskäräjiä ei ole kuultu hankkeen valmistelussa, viiden minuutin esitystä ei voi pitää saamelaiskäräjälain edellyttämänä neuvotteluna. Saamelaiskäräjät on erittäin tyytymätön siihen tapaan miten aluehallinnon uudistamista on valmisteltu. Saamelaiskäräjiltä ei ole pyydetty hankkeen väliraporttiin lausuntoa, asiasta ei ole neuvoteltu saamelaiskäräjälain mukaisesti eikä hankkeen vaikutuksia saamen kielellisten oikeuksiin ja perustuslailliseen asemaan ole tutkittu. Työryhmän tekemät ehdotukset eivät voi koskea saamelaisten kotiseutualuetta, koska asian valmistelussa ei ole kuultu lainmukaisesti Saamelaiskäräjiä. Esityksen asiapaperit: Liite, Saamelaiskäräjien lausunto aluehallinnon uudistamishankkeesta. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja on vaatinut aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishankkeen osalta kiireellistä tapaamista hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen kanssa maaliskuusta lähtien. Tapaaminen järjestyy Puheenjohtaja pyytää Saamelaiskäräjien hallitukselta valtuuksia neuvotella ministerin kanssa aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishankkeesta liitteenä olevan lausunnon mukaisesti. Saamelaiskäräjien pääasialliset vaatimukset (liite ) 1. Saamelaiskäräjien tulee saada nimittää edustaja aluehallinnon uudistamista valmistelevaan työryhmään ja saamelaiskäräjiä tulee kuulla saamelaiskäräjälain (1995/974) 9 :n tarkoittamalla ja hallituksen esityksessä 1994 edellytetyllä tavalla (HE 1994 vp HE 248, s. 13 perustuslakiuudistuksesta). 2. Aluehallinnon uudistamishankkeessa tulee huomioida ILO 169-sopimuksen ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointiesteiden poistaminen ja tarkastella erityisesti saamelaisten oikeuksia ja saamelaiskäräjien tehtäviä vastaamaan sopimusten edellyttämää tasoa. 3. Aluehallinnon uudistamishankkeessa tulee huomioida saamelaiskäräjien tehtävät alueen aluehallintaviranomaisena. Saamelaiskärjille tulee siirtää tehtäviä aluehallintotehtäviä ALKU-hankkeen väliraportissa ehdotetuilta viranomainen 1 ja 2 tahoilta ja lisäksi alueen maakuntahallinnolta. 4. Saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon rahoitus on myönnettävä lain tai asetuksen nojalla suoraan saamelaiskäräjille ja sen kautta myönnettäväksi, ei uusille aluehallintaviranomaisille../..

37 Hallitus (40) Sh 22 jatkuu.. 5. Kuntien, kuntayhtymien ja julkisyhteisöjen saamenkielisten palvelujen erityisrahoitus, kaksikielisyystuki, opetuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus on siirrettävä lain tai asetuksen nojalla saamelaiskäräjien kautta myönnettäväksi. Rahoituksen oikeudenmukaisuuden arviointi tulee siirtää oikeusjärjestelmän mukaisesti hallinto-oikeuksien ratkaistavaksi. 6. Saamen kielilain, saamelaisten oikeuksien ja saamenkielisten palvelujen toteutumisen seurannalle ja valvonnalle perustetaan oikeudellinen elin, jonka esittelystä vastaa vähemmistövaltuutettu/saamelaiskäräjien virkamies. 7. Aluehallinnon uudistamisesta saamelaisten kotiseutualueella on neuvoteltava saamelaiskäräjien kanssa erikseen, koska työryhmän ehdotukset on tehty kuulematta saamelaiskäräjiä ja ehdotukset eivät voi täten koskea saamelaisten kotiseutualueen aluehallintoa. 8. Nykyisin valtion alue- ja paikallishallinnon kautta kanavoituvat saamen kielen, saamelaiskulttuurin ja elinkeinojen rahoitus uudelleenarvioitava ja siirrettävä saamelaiskäräjien hallintoon lain tai asetuksen nojalla myönnettäväksi. Esittelijän (KK-L) esitys: Saamelaiskäräjähien hallitus käsittelee ja hyväksyy liitteen mukaisen lausunnon aluehallinnon uudistuksesta ja esittää lausuntoa hyväksyttäväksi käräjien yleiskokoukselle. Lisäksi hallitus antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtajalle valtuudet neuvotella lausunnon mukaisesti aluehallintouudistuksesta puheenjohtajan pyytämässä neuvotteluissa hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen kanssa.

38 Hallitus (40) Sh 23 ILMOITUSASIAT Merkitään tiedoksi seuraavat asiat: 1. Saapuneet kirjeet - Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokousmuistio (liite 1T), - Oikeusministeriön kirje , valtiosihteeri saamelaisasioihin (liite 2T), - Työ- ja elinkeinoministeriön päätös Suomen edustajien ja varaedustajien nimeäminen Pohjoisen ohjelman saamen alaohjelman hallintokomiteaan (liite 3T) 2. Puheenjohtajan päätökset - Lausunto Norjan tutkimusneuvoston alaisen saamentutkimusneuvoston/lautakunnan perustamisesta ja asiaa käsittelevästä konferenssista (liite 4T), - Kirje selvitysmiehen asettamisesta Lapin ja Oulun yliopistoille (liite 5T), - Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle valtaushakemuksesta (liite 6T), - Lausunto kelkkareitin perustamisesta Inari Pokka välillä (liite 7T), - Lausunto Kaunispään asemakaavan muutosehdotuksesta (liite 8T) 3. Muistiot - Taustamuistio saamelaiskäräjien näkemyksistä sisäasiainministeriön hallinnonalaan kuuluvista asioista (liite 9T), - Muistio metsätaloudesta saamelaisten kotiseutualueella, maa- ja metsätalousministeriölle (liite 10T), - Taustamuistio saamelaisia koskevien säännösten tarkistamisesta vuoden 1999 perustuslain kokonaistarkistamisen yhteydessä, oikeusministeriön Perustuslaki 2008-työryhmän kuulemistilaisuudessa (liite 11T), - Muistio Saamelaiskäräjien ja Kelan yhteisneuvotteluista saamenkielisten palvelujen kehittämisestä (liite 12T)./..

39 Hallitus (40) Sh 23 jatkuu.. 4. Henkilöstöasiat - Luettelo Saamelaiskäräjien palveluksessa tällä hetkellä olevista henkilöistä (liite 13T) T-liitteet 4T-13T seuraavat ohessa, muihin T-liitteisiin voi tutustua kokouspaikalla.

40 Hallitus (40) Sh 24 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN