SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/2008 1(64) SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS 3/2008. Aika ma klo 15-20, ke

Transkriptio

1 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/2008 1(64) SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS 3/2008 Aika ma klo 15-20, ke klo 8-12 Paikka Hotelli Scandic, Rovaniemi Läsnä/ Näkkäläjärvi Klemetti puheenjohtaja poissa Seurujärvi-Kari Irja I varapuheenjohtaja Lumisalmi Erkki II varapuheenjohtaja Aikio Maria Sofia jäsen Aikio Pekka Eriksen Heidi Guttorm Veikko Holmberg Liisa Jomppanen Jouni Ilmari Juuso Tuomas Länsman Asko Magga Petra Magga Ristenrauna Nuorgam Anne Paltto Heikki Pekkala Pekka Pietikäinen Anu Porsanger Veikko Saijets Jan Tapiola Nilla Äärelä Rauni Alakorva Saara varajäsen Haltta Tauno Katekeetta Antti Näkkälä Antti L P Guttorm Juha Eriksen Kati Guttorm Aimo Aikio-Puoskari Ulla Ruotsala Pia Sara Inker-Anni hallintopäällikkö esittelijä, pöytäkirjanpitäjä lakimiessihteeri koulutussihteeri sosiaali- ja terveyssihteeri kulttuurisihteeri

2 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/2008 2(64) jatkuu Juuso Biret Elle tulkki Fofonoff Katri Mattus Ilmari Morottaja Matti Pieski Pentti

3 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/2008 3(64) Saamelaiskäräjät Sakä 1 KOKOUKSEN AVAUS Sakä 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Esitys: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Ilmoitus kokouksesta on lähetetty jäsenille ja kokouskutsu-esityslista Sakä 3 PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA Esitys: Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkistajaa.

4 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/2008 4(64) Saamelaiskäräjät Sakä 4 ASIOIDEN KÄSITTELYJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Hallituksen esitys: Sakä 5 Sakä 6 Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma Saamelaiskäräjien esitys ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytysten poistamiseksi Saamelaiskäräjien reunaehdot tuleville neuvotteluille Sakä 7 Saamelaisia koskevien säännösten tarkistaminen vuoden 1999 (1999/731) perustuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä Sakä 8 Sakä 9 Lausunto aluehallinnon uudistamishankkeesta Lausunto Tunturi-Lapin maakuntakaavasta Sakä 10 Saamelaiskäräjien kannanotto Kuttura-Repojoki uuden yhdystien tarpeellisuudesta Sakä 11 Maaoikeustyöryhmä Sakä 12 Selvitys vuoden 2007 saamelaisen kulttuurimäärärahan käytöstä Sakä 13 Esitys valtionavustukseksi saamelaisen kulttuurin tukemiseksi vuodeksi 2010 Sakä 14 Saamelaiskäräjien vuoden 2007 tilinpäätöksen hyväksyminen Sakä 15 Selvitys vuoden 2007 saamelaisen sosiaali- ja terveyspalvelumäärärahan käytöstä Sakä 16 Esitys valtionavustukseksi saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi vuodeksi 2010 Sakä 17 Selvitys saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen osoitetun määrärahan käytöstä vuonna 2007

5 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/2008 5(64) Saamelaiskäräjät Sakä 4 jatkuu.. Sakä 18 Kesäkuun (2/2008) pöytäkirjan hyväksyminen Sakä 19 Muut asiat Sakä 20 Ilmoitusasiat Sakä 21 Kokouksen päättäminen

6 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/2008 6(64) Hallitus Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sh 6 SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISOHJELMA Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE ) päätavoitteina on lisätä kuntalaisten osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä, ja kaventaa samalla terveyseroja. Valtioneuvosto vahvisti KASTE-ohjelman torstaina 31. tammikuuta (liite 1). Saamelaiskäräjät esitti ministeriölle ( , ) saamelaisen alkuperäiskansan aseman huomioimista sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa. KASTE ohjelmaan on erikseen kirjattu saamenkielisten palvelujen kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut viisi alueellista johtoryhmää, joiden tehtävänä on omalla alueellaan tukea ja edistää ohjelman toteutumista. Johtoryhmien tärkein tehtävä on tehdä koko ohjelmakautta koskeva kehittämistoiminnan suunnitelma, jonka pohjalta sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta neuvottelee alueelle suunnattavasta kehittämisrahoituksesta. Neuvottelut kehittämishankerahoituksesta käydään vuosittain. Pohjois-Suomen johtoryhmässä on sovittu, että Pohjois-Suomessa työ organisoidaan maakunnittain. Suunnitelmassa huomioidaan erikseen myös saamenkielisten palvelujen kehittäminen. Pohjois-Suomen alueellisessa johtoryhmässä Saamelaiskäräjiä edustaa Sari Guttorm (varalla Ristenrauna Magga, SamiSoster ry). Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä käsittelee alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelman alustavaa sisältöä kokouksessaan Alueellinen suunnitelma valmistellaan huhtitoukokuun aikana. Lappiin ollaan ohjelmakauden aikana valmistelemassa Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimuskeskusta (pysyvä kehittämisrakenne), jonka hallinnoijana toimisi Kolpeneen palvelukeskuksen ky. Muina osallistujina olisivat mm. nykyisen Poske:n taustayhteisöt: Lapin yliopisto, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Saamelaiskäräjät (liite 2). Pohjois-Suomen aluejohtoryhmän määrittelemät kehittämisen painopistealueet ovat: 1) Hyvinvoinnin edistäminen, sosiaali- ja terveyserojen kaventuminen 2) Osaamisen ja rakenteiden vahvistaminen 3) Mielenterveyden edistäminen, päihdeongelmien ja syrjäytymisen ehkäisy.

7 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/2008 7(64) Hallitus Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sh 6 jatkuu Saamelaisten palveluiden kehittämisen painopisteiksi ohjelmaan on esitetty Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnan ( ) linjaamat kehittämisalueet: vanhusten palvelut, vanhusten dementiahoito, varhaiskasvatus, neuvolatoiminta sekä psykososiaaliset palvelut. Lapin liitto päivittää parhaillaan myös maakunnallista hyvinvointiohjelmaa. Uuden ohjelma-asiakirjan tarkoituksena on tukea osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toteuttamista Lapissa. Lapin hyvinvoinnin seurantaryhmässä saamelaisia edustavat Pia Ruotsala ja Ristenrauna Magga. Seurantaryhmän lisäksi alueella toimii Lapin KASTE- työryhmä, joka valmistelee asioita hyvinvoinnin seurantaryhmälle ja tukee Pohjois-Suomen aluejohtoryhmässä toimivien Lapin edustajien työtä. Lapin Kaste-työryhmän tehtävänä on valmistella Lapin esitykset Pohjois-Suomen johtoryhmälle. Ryhmä toimii myös Lapin hyvinvointiohjelman valmistelevana työryhmänä. Lapin hyvinvoinnin seurantaryhmä evästää Lapin kastetyöryhmää. Lapin Kaste-työryhmässä Saamelaiskäräjiä edustaa Sari Guttorm ja SamiSoster ry:tä Ristenrauna Magga. Saamelaiskäräjät palkkasi Anne Näkkäläjärven osa-aikaiseksi projektisuunnittelijaksi luonnostelemaan Saamelaisten sosiaali- ja terveydenhoidon kehittämisohjelmaa määräajalle yhteistyössä sosiaali- ja terveyssihteerin ja suunnittelijan kanssa. Kehittämisohjelmaluonnoksen valmisteli lopulliseen muotoonsa sosiaali- ja terveyssihteeri. Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan ohjelmaluonnosta kokouksessaan

8 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/2008 8(64) Hallitus Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sh 6 jatkuu Asiaan liittyvät asiakirjat nähtävänä kokouspaikalla: - Saamelaiskäräjien esitys (Dnro:256/D.a.2/07) sosiaali- ja terveysministeriölle saamelaisten aseman huomioimisesta sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa. - Saamelaiskäräjien muistio (Dnro:410/D.a.2/07) sosiaali- ja terveysministeriölle saamelaisten aseman huomioimisesta sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa. - Lapin seurantaryhmän pöytäkirja Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirja Pohjois-Suomen aluejohtoryhmän muistio Sosiaali- ja terveyssihteerin esitys: Hallitus hyväksyy sosiaali- ja terveyslautakunnan valmisteleman Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan ohjelman vuosille Hallitus keskusteli asiasta. Keskustelun jälkeen hallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi keskustelussa esille tulleiden asioiden pohjalta ja käsitellä asiaa seuraavassa kokouksessa.

9 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/2008 9(64) Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sh Sosiaali- ja terveyssihteerin esitys: Hallitus hyväksyy korjaamani sosiaali- ja terveyslautakunnan valmisteleman Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan ohjelman vuosille Hallitus hyväksyi korjatun sosiaali- ja terveyslautakunnan valmisteleman Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan ohjelman vuosille Sakä 15 Hallituksen esitys: Saamelaiskäräjät hyväksyy hallituksen esityksen sosiaali- ja terveyslautakunnan valmisteleman Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan ohjelmaksi vuosille Asian käsittely ja päätöksenteko päätettiin siirtää seuraavaan kokoukseen.

10 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Saamelaiskäräjät Sakä 5 Hallituksen esitys: Saamelaiskäräjät hyväksyy hallituksen esityksen sosiaali- ja terveyslautakunnan valmisteleman Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan ohjelmaksi vuosille (liite 3).

11 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sh 21 SAAMELAISKÄRÄJIEN ESITYS ILO 169- SOPIMUKSEN RATIFIOINTI EDELLYTYSTEN POISTAMISEKSI SAAMELAISKÄRÄJIEN REUNAEH- DOT TULEVILLE NEUVOTTELUILLE Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimus numero 169 vuodelta 1989 on Suomessa vielä ratifioimatta. Toinen keskeinen kansainvälinen instrumentti, jonka käsittely ja sovittelu Suomen lainsäädäntöön sovittavaksi on vireillä YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista. ILO-sopimuksen ratifiointiesteitä on yritetty poistaa erilaisilla Suomen valtion nimittämillä työryhmillä, selvitysmiehillä tai viimeisinä tutkimusraportteina. Saamelaiskäräjät on omalta osaltaan ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa ja mahdollistamassa ILO169 sopimuksen ratifioinnin. Saamelaiskäräjät julkisti oman tutkimuksensa oikeusministeriön tekemästä saamelaisten maaoikeuksista käsittelevästä tilaustutkimuksesta ja järjesti avoimen seminaarin Saamelaisten maaoikeuksista ja ILO169-sopimuksesta. ILO 169-sopimus määrittää keitä ILO-169 sopimus koskee (1 artikla): a)niitä itsenäisissä maissa eläviä heimokansoja, jotka eroavat selvästi maan muista väestöryhmistä sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten olojensa puolesta ja joiden asema määräytyy kokonaan tai osittain niiden omien tapojen tai perinteiden tai erikoislainsäädännön mukaan: b)niitä itsenäisissä maissa eläviä kansoja, joita pidetään alkuasukkaina, koska -he polveutuvat väestöstä, joka maan valloittamisen tai asuttamisen tai nykyisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu, ja -jotka oikeudellisesta asemastaan riippumatta ovat säilyttäneet kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa Määriteltäessä ryhmät, joihin tämän yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan, on olennaisena perusteena pidettävä sitä, että kansa itse pitää itseänsä alkuperäis- tai heimokansana.

12 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sh 21 jatkuu Sopimus alkuperäiskansan omistus- ja hallintaoikeudesta (14 artikla) Kyseisille kansoille on tunnustettava omistus- ja hallintaoikeus niihin maihin, joilla he perinteisesti asuvat. Soveltuvissa tapauksissa on lisäksi turvattava asianmukaisilla toimenpiteillä näiden kansojen oikeudet käyttää alueita, jotka eivät ole niiden yksinomaista asuinaluetta, mutta joita ne ovat perinteisesti voineet käyttää toimeentulonsa hankkimista ja perinteisiä toimiaan varten. Tässä suhteessa on kiinnitettävä erityistä huomiota paimentolaiskansojen ja kiertävien viljelijöiden tilanteeseen. Hallitusten on tarpeellisin toimenpitein määriteltävä kysymyksessä olevien kansojen perinteisesti asuttamat maat ja taattava tehokas suoja niiden omistus- ja hallintaoikeudelle. Kansalliseen oikeusjärjestykseen on sisällytettävä tarkoituksenmukainen menettely kysymyksessä olevien kansojen maahan liittyvien vaatimusten ratkaisemiseksi. 15.artikla Kysymyksessä olevien kansojen oikeuksia maittensa luonnonvaroihin on erityisesti suojeltava. Näihin oikeuksiin sisältyy kansojen oikeus osallistua näiden luonnonvarojen käyttöön, hallintaan ja suojeluun. Tapauksissa, joissa valtio säilyttää omistusoikeuden mineraalivaroihin tai maanalaisiin luonnonvaroihin tai oikeudet muihin maahan liittyviin luonnonvaroihin, hallitusten on luotava tai ylläpidettävä menettelytapoja varmistaakseen, että mitään kysymyksessä olevien kansojen maahan kohdistuvaa tutkimus- tai hyödyntämisohjelmaa ei aloiteta tai sitä koskevaa lupaa ei myönnetä, ennen kuin kansojen kanssa on neuvoteltu siitä, vaikuttaisiko ohjelma haitallisesti niiden etuihin ja missä määrin. Näiden kansojen on mahdollisuuksien mukaan päästävä osallisiksi tällaisten toimintojen tuottamasta hyödystä ja saatava oikeudenmukainen korvaus kaikesta vahingosta, jota tällainen toiminta voi niille aiheuttaa. Suomi täyttää nykyisellään ILO-sopimuksen 1. artiklaan liittyvät kysymykset, koska saamelaiset on perustuslaissa tunnustettu Suomen ainoaksi alkuperäiskansaksi. ILO-sopimuksen erityisesti maata, vettä ja luonnonvaroja koskevat 14. ja 15. artiklat ovat niin tutkimuksessa kuin politiikassa ja lainvalmistelussakin jääneet 1. artiklaa huomattavasti vähemmälle huomiolle, vaikka sekä itse maaoikeudet että sitä kautta kysymys saamelaisille kuuluvan itsehallinnon toteuttamistavasta määräytyvät juuri näiden artiklojen määräysten mukaan.

13 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sh 21 jatkuu Kevään 2008 kuluessa saamelaisten maaoikeuskysymys ja ILO-sopimuksen ratifiointia koskeva kysymys ovat saaneet käänteen, jotka edellyttävät saamelaiskäräjiltä selkeää ja suoraviivaista toimintaa asioiden viemiseksi eteenpäin saamelaisten perustuslaillisen aseman ja saamelaiskäräjälain edellyttämällä tavalla. Asia on korostunut erityisesti siitä syystä, että valtiovallan - mm. Tasavallan Presidentin ja oikeusministeriön taholta on lopulta annettu suora viesti tavasta, jolla nämä kysymykset pyritään ratkaisemaan kansainvälisen oikeuden vaatimusten mukaan ja samalla kansallista lainsäädäntöä muuttamalla saamelaisten oikeudet huomioivaksi. Ratkaisun reunaehdoista on viimeksi julkisesti ja Saamelaisradion erityishaastattelussa ilmoittanut oikeusministeri Tuija Brax. Lukuisten aikaisempien, ns. demokraattisten valmisteluelinten sijaan oikeusministeri ilmoitti, että ILO-sopimuksen ratifioinnin mahdollistavaa ratkaisua tullaan valmistelemaan työryhmässä, johon tulevat kuulumaan oikeusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä saamelaiskäräjien edustajat. Oikeusministerin ilmoitus vastaa viimeinkin sitä vaatimusta, jonka YK:n ihmisoikeuskomitea raportissaan Suomen valtiolle lokakuulta 2007 on ilmaissut: kysymys tulee ratkaista Suomen valtion ja saamelaisten välisen yhteisymmärryksen pohjalta, jotka ovat kysymyksen ainoat varsinaiset osapuolet. Suomessa on tällä hetkellä vireillä ainakin kaksi suurta lainvalmisteluhanketta, jotka liittyvät ja ovat osittain päällekkäisiä ILO-sopimuskysymyksen kanssa. Toinen on vireillä olevan Suomen uuden, vuoden 1999 perustuslain kokonaistarkistus, jossa alustava työ on loppusuoralla omassa työryhmässään, mutta jonka jälkeen valtioneuvosto tulee asettamaan laajan parlamentaarisen työryhmän lopullisten muutosehdotusten valmistelua varten. Koko hankkeen tausta-ajatus on selvittää, toimiiko uusi perustuslaki sen valmistelussa omaksuttujen päämäärien mukaisesti sekä tarvittaessa tehdä lakiin tarvittavat korjaukset. Toinen laaja lainvalmisteluhanke koskee vireillä olevaa aluehallintouudistusta, jossa etsitään erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja niin nykyisen paikallis- kuin valtionhallinnonkin toiminnan tehostamiseksi. Saamelaisten asemaan niin tämä kuin edellä mainittukin lainvalmistelutyö liittyvät mitä olennaisimmin, koska perustuslaki tunnustaa saamelaisille omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinto-oikeuden. Tämän oikeuden rajaus muuhun hallintoon verrattuna on kuitenkin jäänyt varsin heikosti täsmennetyksi itse perustuslaissa tai edes sen valmistelutöissä. Kolmas keskeinen uudistushanke on kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS-hanke)

14 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sh 21 jatkuu Mainitut kolme laajaa lainvalmisteluhanketta muodostavat näin ollen kiinteän kokonaisuuden, jonka puitteissa yhtä osaa ei voida ratkaista kahta muuta osaa huomioimatta ja samassa linjassa niiden kanssa. Kaikkia näitä hankkeita valmistellaan kiireellisinä, ja saamelaiskäräjien tulisi kyetä ilmoittamaan selkeät vaatimuksensa näihin asiakokonaisuuksiin liittyen jo tulevan kesän tai alkusyksyn aikana. Tämän johdosta Saamelaiskäräjien hallitukselle ja edelleen yleiskokoukselle on valmisteltu samanaikaisesti lausunnot perustuslain uudistuksesta, aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishankkeesta sekä ILO 169-sopimuksen ratifiointiesteiden poistamisesta. Todennäköisesti jo alkukesästä tullaan nimittään ILO 169-sopimuksen ratifiointiesteiden poistamista tarkasteleva työryhmä. Aikataulun kiireellisyydestä johtuen Saamelaiskäräjien on pystyttävä muodostamaan yhteinen kanta ja näkemys siitä, miten Saamelaiskäräjät aikoo lähteä omalta osaltaan ratkaisemaan saamelaisten maaoikeuskysymyksen ratkaisua ja mahdollistamaan ILO 169-sopimuksen ratifioinnin. Esittelyn liitteet: Saamelaiskäräjien esitys ILO 169-sopimusteksti (liite 4) OTT, dosentti Kaisa Korpijaakko-Labban tutkimus: Oikeusministeriön maaoikeustutkimusprojektin tuottamien selvitysten oikeudellista arviointia, Saamelaiskäräjät 2008, 142 s. (lähetetty aiemmin) Va. lakimiessihteerin esitys: 1.Saamelaiskäräjien hallitus esittää yleiskokoukselle päätettäväksi Saamelaiskäräjien viralliseksi kannaksi, että Saamelaiskäräjien tavoitteena on ratkaista saamelaisten maaoikeudet ja mahdollistaa ILO 169-sopimuksen ratifiointi. 2.Saamelaiskäräjien hallitus käsittelee ja hyväksyy liitteen mukaisen esityksen ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytysten poistamiseksi ja saamelaiskäräjien reunaehdoiksi tuleville neuvotteluille ja esittää sen hyväksyttäväksi käräjien yleiskokoukselle.

15 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sh 21 jatkuu Saamelaiskäräjien hallitus esittää yleiskokoukselle päätettäväksi Saamelaiskäräjien viralliseksi kannaksi, että Saamelaiskäräjien tavoitteena on ratkaista saamelaisten maaoikeudet ja mahdollistaa ILO 169-sopimuksen ratifiointi. 2.Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi muutoksin esityksen ILO 169- sopimuksen ratifiointiedellytysten poistamiseksi ja saamelaiskäräjien reunaehdoiksi tuleville neuvotteluille ja esittää sen hyväksyttäväksi käräjien yleiskokoukselle Sakä 11 Hallituksen esitys: Saamelaiskäräjien hallitus esittää, että Saamelaiskäräjien kokous päättää Saamelaiskäräjien viralliseksi kannaksi, että Saamelaiskäräjien tavoitteena on ratkaista saamelaisten maaoikeudet ja mahdollistaa ILO 169- sopimuksen ratifiointi. 2.Saamelaiskäräjien kokous hyväksyy hallituksen esityksen ILO 169- sopimuksen ratifiointiedellytysten poistamiseksi ja saamelaiskäräjien reunaehdoiksi tuleville neuvotteluille. Asian käsittely ja päätöksenteko päätettiin siirtää seuraavaan kokoukseen.

16 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Saamelaiskäräjät Sakä 6 Hallituksen esitys: 1.Saamelaiskäräjien hallitus esittää, että Saamelaiskäräjien kokous päättää Saamelaiskäräjien viralliseksi kannaksi, että Saamelaiskäräjien tavoitteena on ratkaista saamelaisten maaoikeudet ja mahdollistaa ILO 169- sopimuksen ratifiointi. 2.Saamelaiskäräjien kokous hyväksyy hallituksen esityksen ILO 169- sopimuksen ratifiointiedellytysten poistamiseksi ja saamelaiskäräjien reunaehdoiksi tuleville neuvotteluille (liite 5).

17 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sh 19 SAAMELAISIA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TARKISTAMINEN VUODEN (1999/731) PERUSTUSLAIN KOKONAISUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ Saamelaisten asemaa koskevat perustuslain tasoiset säännökset otettiin perustuslakiin vuoden 1919 hallitusmuodon vuonna 1995 toteutuneen kokonaisuudistuksen yhteydessä. Yhtenä lähtökohtana oli saamelaisasiain neuvottelukunnan valtioneuvostolle jättämä ns. saamelaislakiehdotus, jossa ehdotettiin saamelaisten ns. kulttuuriitsehallinnon vahvistamista kohottamalla saamelaisvaltuuskuntaa vuoden 1973 saamelaisvaltuuskunta-asetuksessa koskeneet aikaisemmat säännökset lain tasolle. Ehdotuksessa ehdotettiin saamelaiskäräjien nimen muuttamista saamelaiskäräjiksi ja ehdotettiin myös saamelaisten kotiseutualueen valtionmaiden palauttamista saamelaisille lailla perustettavien lapinkylien puitteissa. Ehdotuksia toteutettiin myöhemmin pohjana eduskunnan kirjelmä , jossa edellytettiin saamelaisen kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien riittävän tason turvaamista kulttuuriautonomian pohjalta. Perustuslain perusoikeuksien kokonaisuudistuksessa, joka ajallisesti sattui yksiin saamelaislakiehdotuksen jättämisen kanssa, vahvistettiin saamelaisten oikeus Suomen alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (hallitusmuodon 14 :n 3 momentti, 1995/969). Saamelaisten ns. kulttuuri-itsehallinnosta säädettiin perustuslain tasolla samassa yhteydessä hallitusmuodon 51 a :ssä (1995/973). Saamelaisen ns. kulttuuri-itsehallinnon toteuttamisesta säädettiin puolestaan lain tasolla ja samaan kokonaisuuteen liittyen vuoden 1996 alusta voimaan tulleessa saamelaiskäräjälaissa (1995/974). Perustuslain 1999 uudistuksessa muutoksia saamelaisten asemaan perustuslain tasolla ei tehty. Uuden perustuslain (1999/731) voimaantuloon liittyen oikeusministeriö asetti pian lain voimaantulon jälkeen työryhmiä ja teetti erillisselvityksiä uuden perustuslain ja aikaisemman lainsäädännön mahdollisten ristiriitojen kartoittamiseksi sekä uuden perustuslain toimivuuden seurantaa varten. Työryhmät eivät käsitelleet saamelaisia koskettavien pykälien 17 ja 121 toimivuutta. Päivämäärällä oikeusministeriö asetti vielä uuden työryhmän valmistelemaan ja kartoittamaan ennalta perustuslain toimivuuteen ja muutostarpeisiin liittyviä kysymyksiä myöhemmin asetettavaa, hallitusohjelman edellyttämää laajaa parlamentaarista elintä varten.

18 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sh 19 jatkuu Tämän työryhmän työn pohjalta oikeusministeriö aikoo asettaa toimeensa edellä mainitun parlamentaarisen valmisteluelimen perustuslain mahdollista muuttamista varten (OM 1/41/2008; OM006:00/2008). Kirjeellään oikeusministeriö on pyytänyt saamelaiskäräjien edustajaa saapumaan työryhmän kuultavaksi perusoikeustarkistusasiassa. Kirjeessä on lueteltu erinäisiä asiakohtia joista perustuslain uudistamistyöryhmä halusi kuulla sidosryhmien näkemyksiä. Asiat ovat: - perusoikeuksien toteutuminen ja peruspalvelut - kunnallinen ja muu itsehallinto - verot ja muut maksut perustuslain 81 pohjalta - hallinnolliset aluejaotukset - kirkkolain ja perustuslain suhde Saamelaiskäräjät oli perustuslain uudistamistyöryhmän kuultavana Saamelaiskäräjiä edusti puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ja va. lakimiessihteeri Aimo Guttorm. Puheenjohtaja esitteli perustuslain uudistamistyöryhmälle OTT, dosentti Kaisa Korpijaakko-Labban ja puheenjohtajan valmisteleman 18-sivuisen taustamuistion ja jätti muistion perustuslain työryhmän käsittelyyn. Saamelaiskäräjien virallinen näkemys perustuslain uudistamisesta tulee käsitellä Saamelaiskäräjien yleiskokouksessa. Esittelyn liitteet: Perustuslain uudistamistyöryhmälle jätetty saamelaiskäräjien taustamuistio (liite 6) ja esitys lausunnoksi perustuslain uudistamisesta.

19 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sh 19 jatkuu Saamelaiskäräjät esitti perustuslain kuulemistilaisuudessa seuraavaa: 1.Saamelaiskäräjien tulee saada nimittää edustaja perustuslaki 2008-työryhmään ja saamelaiskäräjiä tulee kuulla saamelaiskäräjälain (1995/974) 9 :n tarkoittamalla ja hallituksen esityksessä 1994 edellytetyllä tavalla (HE 1994 vp HE 248, s. 13 perustuslakiuudistuksesta). 2.Perustuslain 17 ja 121 pykälät on uudelleenmuotoiltava siten, että ne huomioivat ILO-169 sopimuksen ratifiointiedellytykset ja lain muotoilu vastaa perustuslain henkeä ja kansainvälisten sopimusten edellytyksiä. Pykälissä tulee huomioida saamelaisten oikeudet maahan, veteen ja elinkeinoihin ja mahdollistaa saamelaisten oikeus kehittää saamelaiselinkeinoja, kulttuuria ja kieltä aluehallintoviranomaisena. 3.Aluehallinnon ja perustuslain uudistamishankkeessa tulee huomioida ILO-169- sopimuksen ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointiesteiden poistaminen ja tarkastella erityisesti saamelaisten oikeuksia ja saamelaiskäräjien tehtäviä vastaamaan sopimusten edellyttämää tasoa. Kevään 2008 kuluessa saamelaisten maaoikeuskysymys ja ILO-sopimuksen ratifiointia koskeva kysymys ovat saaneet käänteen, jotka edellyttävät saamelaiskäräjiltä selkeää ja suoraviivaista toimintaa asioiden viemiseksi eteenpäin saamelaisten perustuslaillisen aseman ja saamelaiskäräjälain edellyttämällä tavalla. Asia on korostunut erityisesti siitä syystä, että valtiovallan - mm. Tasavallan Presidentin ja oikeusministeriön taholta on lopulta annettu suora viesti tavasta, jolla nämä kysymykset pyritään ratkaisemaan kansainvälisen oikeuden vaatimusten mukaan ja samalla kansallista lainsäädäntöä muuttamalla saamelaisten oikeudet huomioivaksi. Ratkaisun reunaehdoista on viimeksi julkisesti ilmoittanut oikeusministeri Tuija Brax. Lukuisten aikaisempien, ns. demokraattisten valmisteluelinten sijaan oikeusministeri ilmoitti, että ILO-sopimuksen ratifioinnin mahdollistavaa ratkaisua tullaan valmistelaman työryhmässä, johon tulevat kuulumaan oikeusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä saamelaiskäräjien edustajat. Oikeusministerin ilmoitus vastaa viimeinkin sitä vaatimusta, jonka YK:n ihmisoikeuskomitea raportissaan Suomen valtiolle lokakuulta 2007 on ilmaissut: kysymys tulee ratkaista Suomen valtion ja saamelaisten välisen yhteisymmärryksen pohjalta, jotka ovat kysymyksen ainoat varsinaiset osapuolet

20 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Va. lakimiessihteerin esitys: Hallitus käsittelee ja hyväksyy esitykseni lausunnoksi perustuslain uudistamisesta ja esittää lausuntoa hyväksyttäväksi käräjien yleiskokoukselle. Lisäksi hallitus esittää varsinaiselle kokoukselle esitettäväksi, että oikeusministeriö täydentäisi perustuslain uudistamistyöryhmää Saamelaiskäräjien nimittämällä jäsenellä. Hallitus hyväksyi muutoksin lausunnon perustuslain uudistamisesta ja esittää lausuntoa hyväksyttäväksi käräjien yleiskokoukselle Sakä Hallituksen esitys: Saamelaiskäräjät hyväksyy hallituksen esityksen lausunnoksi perustuslain uudistamisesta. Asian käsittely ja päätöksenteko päätettiin siirtää seuraavaan kokoukseen.

21 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Saamelaiskäräjät Sakä 7 Hallituksen esitys: Saamelaiskäräjät hyväksyy hallituksen esityksen lausunnoksi perustuslain uudistamisesta (liite 7).

22 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sh LAUSUNTO ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKKEESTA Aluehallinnon kehittämis- ja uudistamishanke asetettiin hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän puollettua asiaa. Hankkeen toimikausi on Tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Kehittämistyön tehtävinä on: 1 selvittää aluehallinnon viranomaisten tehtäväkokonaisuudet mitään aluehallinnon viranomaista pois sulkematta 2. selkiyttää aluehallinnon viranomaisten työnjakoja. 3 selvittää, millaisia aluekehitystä ja -rakennetta sekä kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia vahvistavia alueellisia hallintokokeiluja on mahdollista toteuttaa maakuntien ja kuntien niin halutessa 4. karsia lainsäädännön, hallinnon ja tietotekniikan kehittymisen myötä tarpeettomiksi käyneitä ja käyviä tehtäviä. 5. muodostaa aluejaot toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi, niiden muodostamisessa huomioidaan talous- ja työssäkäyntialueet ja ne muodostavat kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen kannalta mielekkään kokonaisuuden 6. aluejakoja pyritään yhtenäistämään siten, että aluehallinnon viranomaisten toiminta-alueet vastaavat toisiaan tai suuremmat alueet koostuvat kokonaisista pienemmistä alueista 7. viranomaisten määrää vähennetään merkittävästi, tavoitteena selkeisiin tehtäväkokonaisuuksiin perustuva aluehallinnon organisointi 8. nykyisen lääninhallinnon tehtävien hoito organisoidaan uudelleen 9. asiakasnäkökulman korostamiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi aluehallintoviranomaisten yhteistoiminnassa muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa hyödynnetään verkostomaisia toimintamalleja. 10. valtion aluehallinnon ohjaus muodostaa toimivan osan hallinnon ohjauksen kokonaisuutta 11. aluehallinto on sovitettavissa yhteen ja tukee valtion paikallishallinnon kehittämistä 12. aluehallinnon tuottavuus ja tuloksellisuus paranevat 13. aluehallintoa muodostettaessa otetaan huomioon hallinnon kehittämisen tutkimustiedon ja eurooppalaisen kehityksen suuntaviivat.

23 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sh 20 jatkuu Aluehallinnon kehittämis- ja uudistamishankkeessaan saamelaiskäräjien edustajaa on kuultu kerran hankkeen sidosryhmäkuulemisessa , jolloin kuulemiseen oli varattu aikaa n. 5 minuuttia. Saamelaiskäräjien edustajana tilaisuudessa toimi hallintopäällikkö Juha Guttorm. Guttorm toteaa raportissaan esittäneensä mm. seuraavaa: Puheenjohtaja Näkkäläjärven kanssa käymäni keskustelun mukaisesti selostin puheenvuorossani yleisellä tasolla saamelaisten perustuslaillista asemaa kiinnittäen erityistä huomiota kulttuuri-itsehallintolainsäädännön tarkoitusperiin ja tavoitteisiin. Totesin, että lainsäätäjän tarkoitusperien mukaisesti saamelaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia tulisi vahvistaa uudistettaessa aluehallintoa. Lopuksi totesin, että saamelaiskäräjät tulee myöhemmin jättämään asiasta yksilöidyn muistion hankkeen valmistelutyöryhmälle ja että saamelaiskäräjät toivoo pääsevänsä esittelemään esityksiään työryhmälle sitten kun muistio on saatu valmiiksi ja hyväksytty asianmukaisesti saamelaiskäräjien päätöksenteossa. Aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishanke ei ole pyytänyt Saamelaiskäräjiltä virallista lausuntoa aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishankkeesta. Aluehallinnon uudistamishankkeen väliraportti ( ) ehdottaa jatkovalmistelua varten tuleviksi valtion aluehallintoviranomaisiksi: Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus (viranomainen 1) ja Aluehallintovirasto (viranomainen 2). Viranomainen 1 vastaa valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtävistä alueilla. Viranomaiseen 1 kootaan luonnonvaroihin ja ympäristöön, liikenteeseen ja infrastruktuuriin, työvoimaan, elinkeinoihin sekä osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä. Viranomainen 2 vastaa lainsäädännön toimeenpanosta, toimeenpanon ohjauksesta sekä lainsäädännön toteutumisen valvonnasta. Lisäksi viranomainen 2 vastaa eräiltä osin oikeusturvasta alueilla. Viranomaiseen 2 kootaan peruspalvelujen toteutumiseen, oikeusturvaan, lupiin ja valvontaan, turvallisuuteen ja maahanmuuttoon, ympäristölupiin liittyvät tehtävät sekä työsuojelun valvonta.

24 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sh 20 jatkuu Aluehallinnon uudistamishanke ei ole edennyt saamelaiskäräjälain (1995/974) 9 :n tarkoittamalla ja hallituksen esityksessä 1994 edellytetyllä tavalla (HE 1994 vp HS 248). Saamelaiskäräjiä ei ole kuultu hankkeen valmistelussa, viiden minuutin esitystä ei voi pitää saamelaiskäräjälain edellyttämänä neuvotteluna. Saamelaiskäräjät on erittäin tyytymätön siihen tapaan miten aluehallinnon uudistamista on valmisteltu. Saamelaiskäräjiltä ei ole pyydetty hankkeen väliraporttiin lausuntoa, asiasta ei ole neuvoteltu saamelaiskäräjälain mukaisesti eikä hankkeen vaikutuksia saamen kielellisten oikeuksiin ja perustuslailliseen asemaan ole tutkittu. Työryhmän tekemät ehdotukset eivät voi koskea saamelaisten kotiseutualuetta, koska asian valmistelussa ei ole kuultu lainmukaisesti Saamelaiskäräjiä. Esityksen asiapaperit: Liite, Saamelaiskäräjien lausunto aluehallinnon uudistamishankkeesta. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja on vaatinut aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishankkeen osalta kiireellistä tapaamista hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen kanssa maaliskuusta lähtien. Tapaaminen järjestyy Puheenjohtaja pyytää Saamelaiskäräjien hallitukselta valtuuksia neuvotella ministerin kanssa aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishankkeesta liitteenä olevan lausunnon mukaisesti. Saamelaiskäräjien pääasialliset vaatimukset (liite ) 1. Saamelaiskäräjien tulee saada nimittää edustaja aluehallinnon uudistamista valmistelevaan työryhmään ja saamelaiskäräjiä tulee kuulla saamelaiskäräjälain (1995/974) 9 :n tarkoittamalla ja hallituksen esityksessä 1994 edellytetyllä tavalla (HE 1994 vp HE 248, s. 13 perustuslakiuudistuksesta). 2. Aluehallinnon uudistamishankkeessa tulee huomioida ILO 169-sopimuksen ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointiesteiden poistaminen ja tarkastella erityisesti saamelaisten oikeuksia ja saamelaiskäräjien tehtäviä vastaamaan sopimusten edellyttämää tasoa.

25 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sh 20 jatkuu Aluehallinnon uudistamishankkeessa tulee huomioida saamelaiskäräjien tehtävät alueen aluehallintaviranomaisena. Saamelaiskärjille tulee siirtää tehtäviä aluehallintotehtäviä ALKU-hankkeen väliraportissa ehdotetuilta viranomainen 1 ja 2 tahoilta ja lisäksi alueen maakuntahallinnolta. 4. Saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon rahoitus on myönnettävä lain tai asetuksen nojalla suoraan saamelaiskäräjille ja sen kautta myönnettäväksi, ei uusille aluehallintaviranomaisille. 5. Kuntien, kuntayhtymien ja julkisyhteisöjen saamenkielisten palvelujen erityisrahoitus, kaksikielisyystuki, opetuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus on siirrettävä lain tai asetuksen nojalla saamelaiskäräjien kautta myönnettäväksi. Rahoituksen oikeudenmukaisuuden arviointi tulee siirtää oikeusjärjestelmän mukaisesti hallinto-oikeuksien ratkaistavaksi. 6. Saamen kielilain, saamelaisten oikeuksien ja saamenkielisten palvelujen toteutumisen seurannalle ja valvonnalle perustetaan oikeudellinen elin, jonka esittelystä vastaa vähemmistövaltuutettu/saamelaiskäräjien virkamies. 7. Aluehallinnon uudistamisesta saamelaisten kotiseutualueella on neuvoteltava saamelaiskäräjien kanssa erikseen, koska työryhmän ehdotukset on tehty kuulematta saamelaiskäräjiä ja ehdotukset eivät voi täten koskea saamelaisten kotiseutualueen aluehallintoa. 8. Nykyisin valtion alue- ja paikallishallinnon kautta kanavoituvat saamen kielen, saamelaiskulttuurin ja elinkeinojen rahoitus uudelleenarvioitava ja siirrettävä saamelaiskäräjien hallintoon lain tai asetuksen nojalla myönnettäväksi. Va. lakimiessihteerin esitys: Saamelaiskäräjien hallitus käsittelee ja hyväksyy liitteen mukaisen lausunnon aluehallinnon uudistuksesta ja esittää lausuntoa hyväksyttäväksi käräjien yleiskokoukselle. Lisäksi hallitus antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtajalle valtuudet neuvotella lausunnon mukaisesti aluehallintouudistuksesta puheenjohtajan pyytämässä neuvotteluissa hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen kanssa.

26 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sh 20 jatkuu Saamelaiskäräjien hallitus hyväksy muutoksin lausunnon aluehallinnon uudistuksesta ja esittää lausuntoa hyväksyttäväksi käräjien yleiskokoukselle Sakä 10 Hallituksen esitys: Saamelaiskäräjät hyväksyy hallituksen esityksen lausunnoksi aluehallinnon uudistuksesta. Asian käsittely ja päätöksenteko päätettiin siirtää seuraavaan kokoukseen.

27 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Saamelaiskäräjät Sakä 8 Hallituksen esitys: Saamelaiskäräjät hyväksyy hallituksen esityksen lausunnoksi aluehallinnon uudistuksesta (liite 8).

28 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sh LAUSUNTO TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVASTA Lapin liitto on pyytänyt kirjeellään Saamelaiskäräjiltä lausuntoa Tunturi-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvästä kaavaselostuksesta ( ). Va. lakimiessihteeri on laatinut esityksen lausunnoksi (toimitetaan ennen kokousta). Va. lakimiessihteerin esitys: Hallitus käsittelee ja hyväksyy esitykseni saamelaiskäräjien lausunnoksi Tunturi-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvästä kaavaselostuksesta ( ). Hallitus antaa asiassa lausunnon Lapin liitolle. Lisäksi hallitus saattaa lausunnon vielä Saamelaiskäräjien kokouksen vahvistettavaksi. Hallitus käsitteli ja hyväksyi va. lakimiessihteerin esityksen saamelaiskäräjien lausunnoksi Tunturi-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvästä kaavaselostuksesta ( ). Hallitus antaa asiassa lausunnon Lapin liitolle. Lisäksi hallitus saattaa lausunnon Saamelaiskäräjien kokouksen käsiteltäväksi.

29 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sakä Hallituksen esitys: Saamelaiskäräjät hyväksyy hallituksen esityksen Saamelaiskäräjien lausunnoksi Tunturi-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvästä kaavaselostuksesta. Asian käsittely ja päätöksenteko päätettiin siirtää seuraavaan kokoukseen Sakä 9 Hallituksen esitys: Saamelaiskäräjät hyväksyy hallituksen esityksen Saamelaiskäräjien lausunnoksi Tunturi-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvästä kaavaselostuksesta (liite 9).

30 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sh 15 SAAMELAISKÄRÄJIEN KANNANOTTO KUTTURA-REPOJOKI UUDEN YHDYSTIEN TARPEELLISUUDESTA Pohjois-Lapin maakuntakaava on hyväksytty Maakuntakaavassa on esitetty uuden yhdystien rakentamista välillä Kuttura Repojoki. Kaavaselostuksen mukaan (s. 42) yhdystie lyhentäisi merkittävästi Tunturi-Lapin matkailukeskusten ja Saariselän väliä (lyhennys 60 km). Suurimmat hyötyjät yhdystiestä ovat alueen väestö ja elinkeinotoiminta sekä matkailu. Va. lakimiessihteeri on laatinut esityksen kannanotoksi (toimitetaan ennen kokousta). Va. lakimiessihteerin esitys: Hallitus käsittelee ja hyväksyy esitykseni saamelaiskäräjien kannanotoiksi sekä saattaa esityksen Saamelaiskäräjien kokouksen käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Hallitus hyväksyi muutettuna va. lakimiessihteerin esityksen kannanotoksi Kuttura-Repojoki yhdystien tarpeellisuudesta sekä saattaa esityksen Saamelaiskäräjien kokouksen käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Todettiin ja merkittiin, että Erkki Lumisalmi poistui kokouksesta klo tämän pykälän käsittelyn aikana. Merkittiin, että pidettiin tauko tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo

31 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sakä 8 Hallituksen esitys: Saamelaiskäräjät hyväksyy hallituksen esityksen kannanotoksi Kuttura- Repojoki yhdystien tarpeellisuudesta. Asian käsittely ja päätöksenteko päätettiin siirtää seuraavaan kokoukseen Sakä 10 Hallituksen esitys: Saamelaiskäräjät hyväksyy hallituksen esityksen kannanotoksi Kuttura- Repojoki yhdystien tarpeellisuudesta (liite 10).

32 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Hallitus Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sh SAAMELAISKÄRÄJIEN MAAOIKEUSTYÖRYHMÄ Asia otettiin käsiteltäväksi Va. lakimiessihteerin esityksestä. Asian käsittely päätettiin siirtää torstaina pidettävään puhelinkokoukseen Sh Hallitus esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että Saamelaiskäräjien perustama maaoikeustyöryhmä lakkautetaan.

33 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sakä 12 Hallituksen esitys: Hallitus esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että Saamelaiskäräjien perustama maaoikeustyöryhmä lakkautetaan. Asian käsittely ja päätöksenteko päätettiin siirtää seuraavaan kokoukseen Sakä 11 Hallituksen esitys: Hallitus esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että Saamelaiskäräjien perustama maaoikeustyöryhmä lakkautetaan.

34 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Saamelaiskäräjät Sh 12 SELVITYS VUODEN 2007 SAAMELAISEN KULTTUURIMÄÄRÄRAHAN KÄYTÖSTÄ Valtion talousarviossa (talousarvion määrärahoista ja ) osoitetaan vuosittain Saamelaiskäräjien päätettäväksi määräraha saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan (saamelainen kulttuurimääräraha) sekä Utsjoen saamelaiskirkkotupien ylläpitoon. Käräjät on puolestaan työjärjestyksessään antanut kulttuurilautakunnalle oikeuden jakaa määrärahasta avustuksia eri taiteenaloille ja järjestöille. Vuonna 2007 saamelainen kulttuurimääräraha oli euroa. Valtionavustus käytettäväksi kansainväliseen saamelaiskulttuuriyhteistyöhön, kuten pohjoismaisten saamelaistaidejärjestöjen sekä Saamelaisneuvoston Suomen jaoston ja sen kansallisen jäsenjärjestön toiminnan tukemiseen oli suuruudeltaan euroa (talousarvion määrärahasta ). Käräjien työjärjestyksen 13 :n 5 kohdan mukaan kulttuurilautakunnan tulee laatia käräjien kokoukselle vuosittain selvitys saamelaisen kulttuurimäärärahan käytöstä. Käräjien kulttuurisihteeri on valmistellut kyseisen selvityksen, jonka kulttuurilautakunta on kokouksessaan hyväksynyt esitettäväksi käräjien kokoukselle. Kulttuurisihteerin esitys: Hallitus tutustunee kulttuurilautakunnan selvitykseen, keskustellee siitä ja esittänee sen käräjien kokoukselle mahdollisine ponsineen. Hallitus tutustui kulttuurilautakunnan selvitykseen, keskusteli siitä ja päätti esittää sen saamelaiskäräjien kokoukselle.

35 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Saamelaiskäräjät Sakä 12 Hallituksen esitys: Saamelaiskäräjien kokous hyväksynee kulttuurilautakunnan selvityksen vuoden 2007 saamelaisen kulttuurimäärärahan käytöstä (liite 11).

36 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Saamelaiskäräjät Sh 11 ESITYS VALTIONAVUSTUKSEKSI SAAMELAISEN KULTTUURIN TU KEMISEKSI VUODEKSI 2010 Saamelaiskäräjien 13 :n 6 kohdan mukaan kulttuurilautakunta laatii käräjien kokoukselle ehdotuksen valtion talousarvioon vuosittain otettavasta saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan osoitettavasta valtionavustuksesta (nk. saamelaisesta kulttuurimäärärahasta) Ehdotuksen hyväksyy käräjien kokous (4 :n 8 kohta). Vuonna 2008 avustuksen suuruus on euroa, josta euroa on tarkoitettu käytettäväksi saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan ja euroa Utsjoen saamelaiskirkkotupien ylläpitoon. Saamelaiskäräjät saa lisäksi vuosittain erillisavustuksen kansainväliseen saamelaiskulttuuriyhteistyöhön kuten yhteispohjoismaisten saamelaistaidejärjestöjen tukemiseen ja Saamelaisneuvoston Suomen jaoston ja sen kansallisen jäsenjärjestön toimintaan. Kuluvana vuonna tuo avustus on euroa. Käräjien kulttuurisihteeri on valmistellut ehdotuksen kyseiseksi avustukseksi vuodelle 2010 (yhteensä euroa), minkä käräjien kulttuurilautakunta on kokouksessaan käsitellyt ja esittänyt käräjien hallitukselle. Kulttuurisihteerin esitys: Käräjien hallitus hyväksynee kulttuurilautakunnan esityksen valtion vuoden 2010 talousarvioon otettavasta valtionavustuksesta saamelaisen kulttuurin tukemiseen, esitettäväksi käräjien kokoukselle. Hallitus keskusteli kulttuurilautakunnan esityksestä ja hyväksyi sen muutoksin.

37 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Saamelaiskäräjät Sakä 13 Hallituksen esitys: Saamelaiskäräjien kokous hyväksynee kulttuurilautakunnan esityksen valtionavustukseksi saamelaisen kulttuurin tukemiseksi vuodeksi 2010 (liite 12).

38 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Saamelaiskäräjät Hallitus Saamelaiskäräjät Sh SAAMELAISKÄRÄJIEN VUODEN 2007 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN Saamelaiskäräjälain (974/95, muut. 1279/02) 3 a lukuun sisältyvät säännökset Saamelaiskäräjien kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta. Lain 18 b :ssä säädetään tilikaudesta ja tilinpäätöksestä. Sen mukaan käräjien tilikausi on kalenterivuosi. Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot sekä toimintakertomuksen. Tilinpäätöksen allekirjoittavat Saamelaiskäräjien hallituksen jäsenet. Edelleen samaisessa pykälässä säädetään, että tilinpäätös on saatettava saamelaiskäräjien (kokouksen) vahvistettavaksi kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Saamelaiskäräjien sihteeristössä on valmistunut käräjien vuoden 2007 tilinpäätös tuloslaskelmineen, taseineen ja niiden liitetietoineen sekä toimintakertomuksineen. Käräjien tilintarkastajat Irja Herkman ja Johan-Oula Juuso suorittavat vuositilintarkastuksen Taloussihteerin esitys: Hallitus hyväksyy Saamelaiskäräjien vuoden 2007 tilikauden tilinpäätöksen, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot sekä toimintakertomuksen, ja allekirjoittaa tilinpäätöksen. Hallitus hyväksyi Saamelaiskäräjien vuoden 2007 tilikauden tilinpäätöksen, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot sekä toimintakertomuksen, ja allekirjoitti tilinpäätöksen.

39 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Saamelaiskäräjät Hallitus Saamelaiskäräjät Sakä 5 Hallituksen esitys: Saamelaiskäräjien kokous 1)käsittelee tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2007 ja päättää toimenpiteistä, joihin kertomus mahdollisesti antaa aihetta sekä 2)vahvistaa käräjien tilinpäätöksen tilikaudelta Asian käsittely aloitettiin. Puheenjohtajaksi tämän pykälän ajaksi valittiin Maria Sofia Aikio ja pöytäkirjan tarkistajaksi Irja Seurujärvi-Karin tilalle tämän pykälän ajaksi valittiin Pekka Pekkala. Hallituksen jäsenet (Klemetti Näkkäläjärvi, Irja Seurujärvi-Kari, Erkki Lumisalmi, Asko Länsman, Anu Pietikäinen, Nilla Tapiola ja Petra Magga), hallintopäällikkö Juha Guttorm ja jäsen Pekka Aikio poistuivat kokouksesta esteellisinä asian käsittelyn ollessa kesken ennen päätöksentekoa. Tämä todettiin ja merkittiin pöytäkirjaan. Puheenjohtaja Maria Sofia Aikio suoritti nimenhuudon ja totesi seuraavien jäsenten (14) olevan läsnä asian käsittelyssä ja päätöksenteossa: Maria Sofia Aikio, Heidi Eriksen, Liisa Holmberg, Jouni Ilmari Jomppanen, Tuomas Juuso, Ristenrauna Magga, Heikki Paltto, Pekka Pekkala, Veikko Porsanger, Janne Saijets, Rauni Äärelä, Tauno Haltta, Antti Katekeetta ja Antti Näkkälä. Puheenjohtaja totesi kokouksen olevan päätösvaltainen ja jatkoi asian käsittelyä. Taloussihteeri Hilkka Kukkonen esitteli tilinpäätöksen 2007.

40 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Sakä 5 jatkuu Toimintakertomukseen lisättiin Barentsin alkuperäiskansalautakunnan jäsenten kokousosallistuminen. Saamelaiskäräjien kokous käsitteli tilintarkastuskertomuksen, merkitsi sen tiedokseen ja vahvisti käräjien tilinpäätöksen tilikaudelta Todettiin ja merkittiin pöytäkirjaan, että hallituksen jäsenet (Klemetti Näkkäläjärvi, Irja Seurujärvi-Kari, Erkki Lumisalmi, Asko Länsman, Anu Pietikäinen, Nilla Tapiola ja Petra Magga), hallintopäällikkö Juha Guttom ja jäsen Pekka Aikio palasivat kokoukseen tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen.

41 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Saamelaiskäräjät Sh SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus esittää saamelaiskäräjien kokoukselle kokouksen 2/ :n uudelleen käsittelyä. Sakä 14 Hallituksen esitys: Hallitus esittää saamelaiskäräjien kokoukselle saamelaiskäräjien vuoden 2007 tilinpäätöksen hyväksymisen uudelleen käsittelyä.

42 SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS ESITYSLISTA 3/ (64) Hallitus Hallitus Saamelaiskäräjät Sh 10 SELVITYS VUODEN 2007 SAAMELAISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMÄÄRÄRAHAN KÄYTÖSTÄ Eduskunta hyväksyi valtion vuoden 2007 talousarviossa euron suuruisen määrärahan käytettäväksi saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueen kunnissa. Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 17 :n 5 kohdan mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan tulee laatia saamelaiskäräjien kokoukselle vuosittain selvitys saamelaisen sosiaali- ja terveyspalvelumäärärahan käytöstä. Sosiaali- ja terveyssihteeri on valmistellut kyseisen selvityksen, jonka sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan hyväksynyt. Selvitys on toimitettu Lapin lääninhallitukselle mennessä. Sosiaali- ja terveyssihteerin esitys: Hallitus tutustunee sosiaali- ja terveyslautakunnan selvitykseen, keskustellee siitä ja esittänee sen käräjien kokoukselle mahdollisine ponsineen. Asia päätettiin siirtää jatkokokoukseen.