Hakemus on tullut vireille Kainuun ympäristökeskukseen

Transkriptio

1 K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro: 1201Y ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Vartiuksen rajanylityspaikalle rakennettavan uuden jätevedenpuhdistamon toimintaa ja jätevesien johtamista nykyiselle purkupaikalle Mustapuroon. HAKIJA Kuhmon kaupunki, Tekniikka- ja ympäristöpalvelut PL Kuhmo puh LUVAN HEKEMISEN PERUSTEET Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 13 a) mukaan ympäristölupa on oltava puhdistamolla, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Kainuun ympäristökeskukseen Kuhmon kaupunki on hakenut lupaa uuden jätevedenpuhdistamon rakentamiseen Vartiuksen rajanylityspaikan jätevedenpuhdistamon tilalle ja jätevesien johtamista Mustapuroon nykyisen käytännön mukaisesti. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Luvan ratkaisee voimassa olevan ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 12 e-kohdan mukaan alueellinen ympäristökeskus, koska puhdistamo on tarkoitettu asukasluvultaan vähintään 100 ihmisen ja enintään 4000 ihmisen jätevesien käsittelemiseen. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Nykyisellä jätevedenpuhdistamon toiminnalla on terveyslautakunnan antama lupa vesikäymälän rakentamiseen ja toiminnasta on tehty vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukainen ilmoitus

2 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ 2 Laitoksen sijainti ja kaavoitustilanne Uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan vanhan puhdistamon tilalle nykyiselle tontille Vartiuksen osayleiskaava-alueelle, jolloin nykyinen jätevedenpuhdistamo poistetaan käytöstä. Puhdistamo sijaitsee valtion maalla Vartiusjärven vesistöalueella. Vartiuksen pohjoispuolella noin 2 km:n päässä sijaitsee Ahvenlamminkankaan pohjavesialue. Noin 700 metriä puhdistamoalueelta luoteeseen sijaitsee Juortanansalon Natura-2000 sekä siihen sisältyvä Juortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualue. Vartiuksen rajavartioasemalle on matkaa noin 200 m ja seuraavaksi lähimpään asuttuun kiinteistöön on matkaa noin 700 m. Vesialueen yleiskuvaus Mustapuro (valuma-alue F = 3 km 2 ) laskee Lahnajokeen, jonka valuma-alueen suuruus on Mustapuron laskukohdassa 42 km 2. Lahnajoki (F = 100,1 km 2) laskee Pieneen Juortanajärveen, Juortanajärveen ja edelleen Vartiusjärven kautta Änättiin. Alue kuuluu Oulujoen vesistöalueen Ontojärven - Lentuan valuma-alueeseen. Tarkastelualueelta ei ole käytettävissä mitattuja virtaamatietoja. Virtaamat on arvioitu käyttämällä hyväksi Hyrynsalmen Myllypuron (F = 9,86 km 2 ) valuma-arvoja v (Leppäjärvi 1993). Purkuvesistön valuma-alueiden arvioidut virtaamat ovat: MQ Toukok. Heinä-elok. Mustapuro (F = 3 km 2 ) 0,04 m 3 /s 0,19 m 3 /s 0,02 m 3 /s Lahnajoki, Mustapuron kohdalla 0,55 m 3 /s 2,6 m 3 /s 0,28 m 3 /s (F = 42 km 2 ) Alivirtaamatilanteissa virtaamat ovat pienempiä ja vastaavasti ylivirtaamatilanteissa suurempia. Alueen vedet ovat pääosin kirkkaita ja karuja. Suomen ympäristökeskuksen vuosien vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan alueen vedet kuuluvat luokkaan hyvä. Vesialueen tila ja veden laatu Nykyisen puhdistamon vesistövaikutuksia ei ole tarkkailtu, joten alueelta oleva tarkkailuaineisto on suppea. Purkuvesistön veden laadusta on olemassa Kainuun ympäristökeskuksen mittaustuloksia sekä syksyllä 2003 otettujen vesinäytteiden tulokset. Vesinäytteiden analyysitulokset tulokset on esitetty taulukossa 1. Alimmaisen Mustalammen (nyk. kartassa Ali-Musta) vesi on vedenlaatutietojen perusteella runsasravinteista, lievästi hapanta ja humuspitoista. Hapen kyllästysasteet vedessä ovat alentuneita. Vuo n- na 2003 kasviplanktonin määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus ilmensi rehevyyttä ja fosforista suurin osa oli fosfaattifosforia. Fekaalisten kolimuotoisten bakteerien määrä oli korkea eikä vesi täyttänyt uimavedelle asetettuja laatuvaatimuksia. Korkea bakteeritiheys viittaa ihmistoiminnasta aihe u- tuvaan kuormitukseen. Mustapuron vedessä ravinnepitoisuudet olivat v alhaisempia kuin Alimmassa Mustalammessa, mutta muilta osin veden laatu oli samaa tasoa. Bakteerimäärä ylitti uimavedelle asetetun vaatimuksen. Lahnajoen vesi on Mustapuron yläpuolisella osalla ollut ravinnepitoisuuksiensa puolesta karua tai lievästi rehevää, lievästi hapanta ja humuspitoista. Veden happitilanne on ollut tyydyttävä tai hyvä. Lahnajoessa Mustapuron alapuolella Mustapuron vaikutus näkyy ravinteisuuden ja bakteeritiheyksien lievänä kasvuna. Happitilanne on ollut parempi kuin Mustapuron laskukohdan yläpuolella. Lahnajoki on soveltunut hygieenisen laatunsa perusteella uimiseen.

3 3 Taulukko 1. Purkuvesistön vedenlaatutietoja. Otto- Otto- t Happi ph S-joht Väri CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Kiinto Rauta Sameus Fek Kloropvm syv. NO2-N aine kolit fylli a Tunnus m C mg/l kyll% ms/m mg/lpt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l NTU kpl/100ml µg/l Alimmainen * 0,5 0,1 8,5 60 5,9 5, , ,42 2 Mustalampi ,0 10,3 5,7 51 6,1 3, < , AM ,0 29,1 Mustapuro MP * 0,5 0,1 8,0 57 5, , , MP * 0,2 15,5 8,1 84 6,5 4, ,84 MP * 0,2 14 7,3 73 4,9 2, ,51 86 MP ,1 9,0 6,6 57 6,1 3, < ,5 Lahnajoki, LA * 0,5 0,2 8,6 61 5,8 2, , ,48 0 Mustapuron LA * 0,5 15 7,8 80 6,4 2, ,61 yläp. LA * 0,5 13,7 6,9 69 5,11 1, , LA ,1 9,0 8,5 74 6,3 2, <3 <5 <1 0 0,5 Lahnajoki, LA * 0,2 14,1 9,7 98 6,8 2, ,3 Mustapuron LA * 0,4 13,2 7,8 77 5,3 1, , alap. LA ,4 9,1 10,2 88 6,3 2, <5 < ,1 Lahnajoki, alap * 0,3 0,2 9, , ,2 0,48 0 LA * 0,3 14,2 9,5 95 6,9 3, , * 0,2 13,5 7,7 77 5,2 2, ,6 360 * = Kainuun ympäristökeskuksen mittaustietoja Kalastus ja kalasto Tiedot Lahnajoen sekä Juortanajärvien kalastuksesta on saatu Vartiuksen osakaskunnan esimiehen haastattelusta. Lahnajoella kalastus on lähinnä vähäistä vapapyyntiä. Pääosa pyynnistä keskittyy järville. Juortananjärvillä kalastus on lähinnä pienimuotoista kotitarvekalastusta. Pääasiallisia pyyntimuotoja ovat verkkokalastus, uistelu, onginta ja pilkkiminen. Talvella Iso-Juortanajärvestä pyydetään muikkuja nuotalla. Talviverkkopyynti on hyvin vähäistä. Saaliista ei ole saatavilla tarkkoja tietoja, mutta kalastuskunnan esimiehen arvion mukaan saaliit ovat pieniä. Lahnajoen kalastoon kuuluu tyypillisiä pienen virtaveden lajeja kuten kivennuoliainen, kivisimppu, särki, salakka, hauki, ahven, made ja ehkä myös harjus. Lahnajokeen eikä sen yläpuoliseen Iso Lahnajärveen ei ole tehty kalaistutuksia. Juortanajärvien kalastoon kuuluvat ainakin muikku, taimen, siika, kuha, hauki, ahven, särki, made ja kiiski. Kainuun TE-keskuksen kalaistutusrekisterin mukaan Iso-Juortanajärveen on istutettu planktonsiikaa vuosina ja pohjansiikaa vuosina 2000 ja Kuhaistutuksia on tehty vuosina Iso-Juortanajärven alapuoliseen Juortanajokeen on istutettu järvilohta v Vartiuksen osakaskunnan esimiehen mukaan Iso- Juortanajärveen istutetaan lisäksi vuosittain ilmeisesti osin kirjaamatta joitakin tuhansia siian ja kuhan poikasia. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Jätevedenpuhdistamolla tullaan käsittelemään Vartiuksen rajanylityspaikan asutuksen, työpaikkojen ja ohikulkijoiden jätevedet. Vartiuksen rajanylityspaikan lähiympäristössä on tällä hetkellä noin 50 asukasta, joista noin puolet on vakinaisia. Vartiuksen kylän asukasmäärä on noin 140. Vesihuollon suunnittelussa väestömääräksi on arvioitu vuonna 2010 noin 90, joista vakinaisia asukkaita on n. 75 %. Rajan ylittävä liikenne tulisi olemaan noin 1500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Viettoviemäriverkostoa on noin 1,5 km ja paineviemäriä on noin 1,9 km. Viemärit on rakennettu muoviputkista ja verkosto on hyvässä kunnossa. Puhdistetut jätevedet johdetaan nykyisessä purkuviemärissä Mustapuroon Alimmaisen Mustalammen alapuolella maantierummun kohdalla. Mustapuro laskee Lahnajokeen, mikä laskee noin kolmen kilometrin päässä Pieneen Juortananjärveen.

4 Jätevedenpuhdistamo 4 Rakennettavan jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: - AVL 500 as - Qkesk - qmit 100 m 3 /d 15 m 3 /h - qmax 30 m 3 /h - BOD 7 -kuorma 40 kg/d - Kok.P-kuorma 1,5 kg/d Suunnitellun jätevedenpuhdistamon toiminta on pääpiirteissään seuraavanlainen: Jäteveden puhdistusprosessi on biologis kemiallinen, jossa biologinen osa toteutetaan bioroottorilla. Fosfori saostetaan kemikaalilla. Esikäsittelynä on etuselkeytin ja hienovälppä, joissa poistetaan prosessia haittaavat kiintoaineet. Esikäsittelystä jätevesi johdetaan bioroottorialtaaseen, jossa tapahtuu biologinen puhdistuminen mikrobien avulla. Bioroottorialtaasta jätevesi johdetaan kemikaloinnin kautta selkeytykseen. Kemikaalina käytetään alumiinipohjaista ainetta. Etuselkeytyksen ja jälkiselkeytyksen liete johdetaan sakeuttimeen tiivistettäväksi. Sakeuttimesta liete johdetaan suljettuun lietevarastoon. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamolla syntyvä liete toimitetaan säiliöautolla Kuhmon kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Välppäjäte toimitetaan kaatopaikalle. Toiminta häiriötilanteessa Viemäriverkoston toimintahäiriöt välittyvät automaattiseen valvontajärjestelmään vain sellaisissa tapauksissa, joissa häiriö ilmenee automaattiseen hälytyksensiirtojärjestelmään liitetyllä pumppaamolla. Hälytyksen tullessa viemäriveden pumppaamolta ensisijainen toimintavastuu on maanrakennusmestarilla, jolle hälytyksen vastaanottanut vesihuoltolaitoksen henkilö tekee ilmoituksen tilannearvion jälkeen. Mikäli kyseessä on pumppaamon laitevika, käynnistetään korjaustoimenpiteet. Vakavissa toimintahäiriöissä voidaan joutua järjestämään rikkoontuneen pumppaamon ohitus tankkikuljetuksena. Lyhytaikaisissa pumppaamohäiriöissä voidaan sallia ylivuoto maastoon, maanrakennusmestari vastaa tällöin tiedottamisesta ympäristö-valvontaviranomaiselle. Jos pumppaamon toimintahäiriö aiheutuu tukoksesta tai viemärin rikkoontumisesta normaalin työajan puitteissa korjaustoimenpiteistä vastaa maanrakennusmestari ja päivystysaikana vastaava päivystäjä. Kaikki sellaiset jäteveden johtamisen häiriöt, jotka voivat aiheuttaa jäteveden tulvimista kiinteistöihin, maan syöpymistä liikennealueilla tai suurten käsittelemättömien jätevesimäärien joutumista maastoon tai vesistöön, on käsiteltävä kiireellisinä ja korjaustoimenpiteiden johtovastuu on tällöin maanrakennusmestarilla, hänen sijaisellaan tai teknisellä johtajalla. Jos ympäristön likaantumisvaara on ilmeinen tai likaantuminen on tapahtunut, hälytyksen vastaanottajan vastuulla on myös tiedottaminen ympäristösihteerille, joka vastaa tiedottamisesta ympäristövalvontaviranomaisille. Sellaisissa häiriötilanteissa, joissa jäteveden johtaminen saattaa estyä pitempiaikaisesti, väliaikaisista viemärijärjestelyistä ja jäteveden kuljettamisen järjestämisestä vastaa ensisijaisesti maanrakennusmestari. Tällöin on myös tiedotettava häiriön piirissä oleville kiinteistöille ja annettava tarvittavat ohjeet vedenkäytön rajoittamisesta tai muista tilanteen vaatimista toimenpiteistä. Tiedottamisesta vastaa tällöin ensisijaisesti kunnan tekninen johtaja.

5 5 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin Jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessiksi on valittu nykyvaatimukset täyttävä biologiskemiallinen prosessi ja lähtevän veden lupaehdoiksi on esitetty seuraavia vuosikeskiarvoina laskettavia rajaarvoja: - BOD 7 enintään 17,5 mg/l - kok.p enintään 1 mg/l Keskimääräiset pitoisuudet tulevat olemaan edellä mainittua pienempiä. Käsitellyn jäteveden typpipitoisuutena on kuormitusarviossa käytetty 40 mg/l. Edellä mainituilla pitoisuuksilla ja mitoitusvirtaaman mukaisella keskimääräisellä vesimäärällä 100 m 3 /d vesistöön menevä kuormitus tulisi olemaan seuraava: - BOD 7 1,8 kg/d - kok.p 0,1 kg/d - kok.n 4 kg/d Kuormitus kuvaa puhdistamon mitoitustilanteen mukaista kuormitusta ja se on varsinkin alkuva i- heessa huomattavasti pienempi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vartiuksen jätevedet johdetaan Alimmaisen Mustalammen alapuolelle Mustapuroon. Alimmainen Mustalampi on rehevä ja bakteeritiheys oli syksyllä 2003 korkea, joten jätevesien vaikutuksen havaitseminen Mustapurossa ei ole käytettävissä olevan aineiston perusteella yksiselitteistä. Mustapurossa ravinnepitoisuudet ovat vaihdelleet paljon ja hygieeninen laatu oli syksyllä 2003 heikko. Heikentyneitä, mutta ei kriittisiä, happitilanteita on esiintynyt sekä Alimmaisessa Mustalammessa että Mustapurossa. Lahnajoessa Mustapuron vaikutukseen viittaa lievä ravinteisuuden ja rehevyyden sekä bakteeritiheyksien kasvu. Vartiuksen jätevesikuormituksen laskennallinen arvio pitoisuuslisäyksistä Mustapuron suulla ja Lahnajoessa on esitetty taulukossa 2. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon Mustapurossa tapahtuvaa pidättymistä. Mustapurossa jätevesien vaikutus näkyy arvion perusteella ravinnepitoisuuksien selvänä kasvuna johtuen Mustapuron pienestä valuma-alueesta ja siten heikoista laimentumisolosuhteista. Selvimmin vaikutukset näkyvät alivirtaamatilanteissa, jolloin myös happitilanteen heikentyminen on mahdollista. Lahnajoessa vaikutukset voivat näkyä keskivirtaamatilanteessa selvimmin typpipitoisuuden kasvuna, mutta alivirtaamatilanteessa myös fosforipitoisuuden kasvuna. Alivirtaamatilanteissa viipymä ja pidättyminen Mustapurossa on suurinta, joten pitoisuuslisäykset ovat taulukossa 2 esitettyä pienempiä. Huomattava on, että jätevesien puhdistaminen tehostuu nykyisestä uuden puhdistamon valmistuttua ja tilanteen vesistössä pitäisi näiltä osin parantua nykytilanteeseen verrattuna. Arvio Vartiuksen rajanylityspaikan jätevedenpuhdistamon vesistökuormituksen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Mustapurossa ja Lahnajoessa uuden puhdistamon valmistuttua (jätevesivirtaama 50 m 3 /d) ja skenaariotilanteessa v (jätevesivirtaama 100 m 3 /d). Tarkastelu on tehty vesistön arvioidulla keskivirtaamalla sekä alivirtaamatilanteessa (valuma 2 l/s km 2 ) Mustapuron suulle ja Lahnajokeen Mustapuron liittymäkohdalle.

6 Taulukko 2 Kuormitus (kg/d) BOD 7ATU Kok.P Kok.N uusi puhdistamo 0,88 0,05 2 arvio v ,8 0,10 4 Virtaama Mustapuro Lahnajoki m 3 /s MQ aliv. tilanne MQ aliv. tilanne 0,04 0,006 0,55 0,084 Pitoisuuslisä uusi puhdistamo BOD 7 (mg/l) 0,3 1,7 0,02 0,12 Kok.P (µg/l) Kok.N (µg/l) arvio v BOD 7 (mg/l) 0,5 3,5 0,04 0,2 Kok.P (µg/l) Kok.N (µg/l) Vaikutus kalastoon Lahnajoen lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset va i- kutukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Mustapurossa jätevesien vaikutus on selvä, mutta sen kalataloudellinen arvo on puron virtaama ja vedenlaatu huomioon ottaen kokonaisuudessaan vähäinen. Ravinnekuormituksen aiheuttama lisääntynyt levänkasvu Lahnajoessa voi lisätä seisovien pyydysten limoittumista, mutta tilanne ei heikkene nykyisestä, koska jätevesien käsittely tehostuu. Kalastus Lahnajoella on kuitenkin lähinnä vapakalastusta, johon hankkeen kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta. Kalojen käyttökelpoisuuteen Lahnajoella kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta. Vaikutukset maaperään ja ilmaan Jäteveden puhdistustoiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia sijaintialueen maaperään, koska lietteen käsittely ja kemikaalin varastointi tapahtuu sisätiloissa. Puhdistamon toiminnasta ei arvioida aiheutuvan hajuhaittoja. Melun vaikutukset Puhdistamon prosessit ovat hiljaisia. Puhdistamolle tapahtuva liikenne on lähinnä enintään viikoittaista henkilöautoilla tapahtuvaa huoltoliikennettä sekä kerran kuukaudessa tapahtuvaa välppäjätteen ja 2 4 kertaa vuodessa tapahtuvaa puhdistamolietteen kuljetusta. Puhdistamolle tuodaan kemikaalia kaksi kertaa vuodessa. oleellisia meluvaikutuksia ympäristöön ei ole. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Nykyisellä jätevedenpuhdistamolla ei ole ollut erillistä kuormitustarkkailuohjelmaa. Puhdistamon toimintaa ja jätevesien vaikutuksia vesistössä on kuitenkin tarkkailtu jonkin verran Kainuun ymp ä- ristökeskuksen toimesta vuosina Hakemuksen liitteenä oleva tarkkailuohjelmaehdotus on päätöksen liitteenä 1.

7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 7 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu Kainuun Sanomissa ja Kuhmon kaupungintalon sekä Kainuun ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Kuhmon kaupungintalolla sekä Kainuun ympäristökeskuksen kirjaamossa. Kuulutuksesta on annettu erikseen tieto asianosaisille ja rajanaapureille (11 kpl) kirjeitse Tarkastukset ja neuvottelut Puhdistamolle on tehty tarkastuskäynti Lausunnot Kainuun ympäristökeskus on pyytänyt lausunnon Kuhmon kaupungin valvontalautakunnalta ja Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksiköltä. Kuhmon kaupungin valvontalautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa : Vartiuksen asemanseudun nykyiset ja näköpiirissä olevan tulevaisuuden tarpeet jätevesien käsittelyssä säädösten edellyttämällä tavalla voidaan toteuttaa ympäristölupahakemuksessa esitetyllä tava l- la, joten haettu lupa voidaan myöntää lausunnonpyytäjän määrittämin lupaehdoin. Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksikkö esittää lausuntonaan seuraavaa: Mitoitusarvojen mukaisella kuormituksella on etenkin alivirtaamatilanteessa selvä vaikutus ravinnepitoisuuksiin Lahnajoessa asti. Ravinnepitoisuuden kasvun aiheuttamalla lisääntyvällä levien kasvulla ja pohjan liettymisellä on haitallinen vaikutus virtakutuisten lohikalojen poikastuotantoon. Vaikutusalueen kalasto on hakemuksessa kuitenkin kuvattu yleisluontoisesti, eikä haitta-arviota voi sen perusteella tehdä. Toiminnan alkuvaiheen kuormitus on kuitenkin niin vähäistä, että haittaa ei aiheutune. Lahnajoen kalasto, etenkin mahdollinen lohikalojen poikatuotanto, on selvitettävä hakemuksessa esitettyä tarkemmin. Selvityksen tulokset on liitettävä lupaehtojen tarkistamishakemukseen, joka on jätettävä vuoden 2010 loppuun mennessä. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen voidaan arvioida vesistötarkkailun tulosten perusteella. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jättänyt mielipiteen VR-Yhtymä Oy. VR-Yhtymällä Oy:llä ei ole ollut huomauttamista ympäristölupahakemukseen. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine TE-keskuksen lausuntoon. Hakijalla ei ole huomauttamista TE-keskusken lausuntoon.

8 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 8 Vastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin Ympäristökeskus ottaa Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimuksen huomioon jäljempänä lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Ratkaisu Kainuun ympäristökeskus myöntää Kuhmon kaupungille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Vartiuksen rajanylityspaikan jätevedenpuhdistamon toimintaan sekä jätevesien johtamiseen purkuputkessa Mustapuroon. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lup a- määräyksin. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumista tai vahinkoa, josta nyt olisi määrättävä korvauksia. Lupamääräykset 1. Puhdistamon rakentaminen Luvan haltijan on rakennettava hakemuksen liitteen 8 mukainen biologis-kemiallinen puhdistamo, jossa puhdistamon biologinen osa toteutetaan bioroottorilla, tai puhdistusteholtaan vastaava puhdistamo hakemuksen liitteen 4 " Vartiuksen jätevedenpuhdistamo-tutkimuskartta" MK 1:500 osoittamaan paikkaan. Vartiuksen rajanylityspaikan jätevedenpuhdistamo on rakennettava ja otettava käyttöön mennessä. 2. Päästöt vesiin Puhdistetut jätevedet on johdettava purkuputkella nykyiselle purkupaikalle. Viimeistään vuoden 2006 alusta lähtien jätevedet on käsiteltävä niin, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU - arvo on enintään 17,5 mgo 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 1,0 mg/l. Puhdistustehon on lisäksi oltava BOD 7ATU -arvon ja kokonaisfosforin suhteen vähintään 90 %. Kaikki mainitut arvot lasketaan vuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Vesistöön johdettava jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on mennessä täytettävä myös valtioneuvoston päätöksessä 365/94 mainitut vähimmäisvaatimukset. Luvan saajan on huolehdittava, että jätevesistä tai niiden johtamisesta ei aiheudu terveydellistä haittaa. (YSL 42, 43, VNp 365/1994) 2. Viemärilaitoksen ja puhdistamon käyttö ja hoito Jätevedenpuhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että puhdistamon toiminnasta ja jätevesistä aiheutuvat ha i- tat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kaikki viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, jotka voidaan käsitellä yhdessä asumajätevesien kanssa, on pyrittävä johtamaan jätevedenpuhdistamolle. Viemäriin ei saa päästää puhdistamon toimintaa haittaavia aineita. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jäteveden käsittelykapasiteetti on kaikissa olosuhteissa riittävä.

9 9 Jätevedenpuhdistamolle on nimettävä asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kainuun ympäristökeskukselle. Sade-, kuivatus- ja vuotovesien joutuminen viemäriverkkoon on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. 3. Teollisuusjätevesien ja muiden erityisjätevesien esikäsittely Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkkoon johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Tiedot näistä on pyydettäessä toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavien teollisuus- ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisella esikäsittelyllä tai muilla tavoin. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä, myrkkyjä tai muuta puhdistamon toiminnalle haitallista ainetta, on varustettava riittävillä varotoimilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsyn estämiseksi. Teollisuusjätevesien johtamista yleiseen viemäriin koskevan liittymissopimuksen on täytettävä va l- tioneuvoston päätöksen 365/ :n määräykset. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa on lisäksi otettava huomioon valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset. (YSL 47, YSA 36, VNp 365/1994) 4. Haju, melu ja tärinä Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon toiminnasta ja huoltoliikenteestä ei aiheudu puhdistamon ympäristöön haitallista hajua melua tai tärinää. (YSL 42, NaapL 17, VNp 993/1992) 5. Jätteiden ja lietteiden käsittely ja hyödyntäminen Jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete on toimitettava Kuhmon kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muuhun asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Lietteen kuljetus on hoidettava siten, ettei lietettä leviä puhdistamoalueelle tai sen ulkopuolelle. Puhdistamotoimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätevedenpuhdistamon toiminnassa ja käytössä syntyvät muut jätteet on asianmukaisesti lajiteltuina toimitettava tavanomaisen jätteen ja onge l- majätteen käsittelypaikkoihin. (YSL 43, 45, JL 4, 6, JA 8 ) 6. Varastointi Kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. (YSL 7, 8 ) 7. Häiriö- ja poikkeustilanteet Puhdistamolla on oltava riittävä valmius häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta. Jos vesistöön, ma a- perään tai ilmaan joutuu tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava niistä Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle ja ryhdyttävä heti toimiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. (YSL 43, 76, YSA 30,)

10 8. Tarkkailu ja raportointi 10 Jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä jätevesien, määrää, laatua ja vaikutuksia purkuvesistössä on tarkkailtava PSV-Maa ja Vesi Oy:n laatiman, tämän päätöksen liitteenä 1 olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Merkittävät muutokset on käsiteltävä hallintolain mukaisesti. Tarkkailuohjelmaan kuuluvien vesinäytteiden tulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa näytteenotosta Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kainuun ympäristökeskukselle. Tarkkailuohjelman mukaiset yhteenvetoraportit on toimitettava vuosittain Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Kainuun ympäristökeskukselle sekä Kainuun TE keskukselle. (YSL 46, JL ) 9. Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan olennaisista muutoksista Kainuun ympäristökeskukselle. Toiminnan loppuessa luvan saajan tulee sopia Kainuun ympäristökeskuksen kanssa toiminnan jälkeisestä alueen mahdollisesta maisemoinnista ja ympäristön tilan tarkkailusta. (YSL 43, 81, 90 ) 10. Korvattavat vahingot Korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. 11. Kalatalousvelvoite Lahnajoen kalasto, etenkin mahdollinen lohikalojen poikastuotanto, on selvitettävä hakemuksessa esitettyä tarkemmin. Selvitys on liitettävä lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen. PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Harjoitettaessa jätevedenpuhdistamon toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten sekä eräistä naapurussuhteista annetun lain vaatimukset. Luvan myöntämisen edellytykset Luvan myöntämiselle ei ole kaavoituksellista estettä. Puhdistamon alue on Vartiuksen rajanylityspaikan ja sen lähiympäristön osayleiskaavassa osoitettu yhdyskuntahuoltoa palvelevan rakennuksen paikaksi. Jätevesikuormituksen vaikutus ulottuu lähinnä Mustapuroon ja lievänä Lahnajokeen. Vaikutukset Mustapurossa näkyvät selvimmin ravinnepitoisuuksien ja bakteeritiheyksien kasvuna johtuen pienestä valuma-alueesta. Lahnajoessa saattaa alivirtaamien aikana olla havaittavissa lievää ravinne- ja bakteeripitoisuuden nousua. Ottaen huomioon jätevesien puhdistamisen tehostumisen nykyisestä toiminta ei ennalta arvioiden aiheuta vesistön tilan ja käyttökelpoisuuden huonontumista nykyisestä. Ottaen huomioon toiminnan sijoituspaikka sekä toiminnalle asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi jätevedenpuhdistamon toiminnasta ja puhdistettujen jätevesien vesistöön johtamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai

11 11 sen vaaraa. Jätevedestä ei aiheudu sellaista maaperän laadun huononemista, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden vähenemistä tai muuta niihin verrattavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätevedestä ei myöskään aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Jäteveden johtaminen ei aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa tai vesiluonnossa taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Jäteveden tai siinä olevien vesistöä pilaavien aineiden poistaminen tai tällaisten aineiden vesistöön pääsyn estäminen muulla tavoin ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Uuden jätevedenpuhdistamon valmistumisen jälkeen toiminta vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys on annettu jätevesien tehokkaan käsittelyn varmistamiseksi ja vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Sitä annettaessa on otettu huomioon valtioneuvoston päätös (365/1994), jolla pannaan täytäntöön yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi 91/271/ETY: Lisäksi on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun tavoitteiksi vuoteen 2005, jonka mukaan yhdyskuntien jätevesihaittojen vähentämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tehokkaaseen ravinteiden poistoon biologisessa puhdistamossa (lupamääräys 1). Yleisen viihtyisyyden parantamiseksi ja jätevesistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi puhdistamoa on hoidettava hyvin ja sen kautta on pyrittävä johtamaan kaikki jätevedet, jotka voidaan käsitellä asumisjätevesien kanssa yhdessä teknisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Puhdistamon koneistojen ja laitteiden käyttö sekä puhdistus- ja lietteenkäsittelyprosessin hallinta edellyttää asiantuntemusta. Puhdistamon toimintahäiriöiden vähentämiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota viemäriin pääsevien vuoto-, kuivatus- ja hulevesien vähentämiseen. (lupamääräys 2). Viemäriverkostoon ja jätevedenpuhdistamolle johdettavat teollisuus- ja laitosjätevedet on tarvittaessa esikäsiteltävä siten, etteivät ne aiheuta vaaraa tai haittaa puhdistamon työntekijöiden terveydelle ja puhdistamon prosessille eivätkä vaurioita viemäriverkon ja puhdistamon rakenteille. Asumajätevesistä poikkeavien jätevesien esikäsittelyllä voidaan tarvittaessa turvata myös puhdistamolietteen jatkokäsittely- ja hyötykäyttömahdollisuus sekä ehkäistä ympäristöön kohdistuvia haitallisia päästöjä (lupamääräys 3). Puhdistamosta ja sen huoltoliikenteestä ei saa aiheutua lähistöllä asuville kohtuutonta melua tai muuta rasitusta (lupamääräys 4). Ympäristösuojelulain mukaan jätteistä ei saa aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa (lupamääräys 5). Varastointia koskevalla määräyksellä vähennetään maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa (lupamääräys 6). Puhdistamolla on oltava riittävä valmius häiriö- ja poikkeustilanteiden varalla, jotta ne ja niistä aiheutuvat vahingot voidaan rajoittaa mahdollisimman lyhytaikaisiksi ja pieniksi. Häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaisille (lupamääräys 7). Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja ympäristövaikutusten selvittämiseksi (lupamääräys 8). Valvovan viranomaisen on saatava tieto olennaisista muutoksista (lupamääräys 9).

12 Lupamääräys on tarpeen selventämään vastuukysymystä. Luvan saajan on vastattava myös vahingoista, jota lupaa myönnettäessä ei ole voitu ennakoida(lupamääräys 10). Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on lausunnossaan painottanut erityisesti lohikalojen poikastuotannon selvittämistä(lupamääräys 11). 12 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristökeskus voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa tätä lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua jätevedenpuhdistamon toimintaa ja jäteveden johtamista vesistöön vuoden 2012 jälkeen, sanotun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristökeskukselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristökeskus voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista ja selvitys jätevesien vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä arvio jätevesien johtamisesta aiheutuvista vahingoista ja haitoista sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa mainitut selvitykset. Kumoutuvat päätökset Kumottavia päätöksiä ei ole Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ( ympäristönsuojelulain 56 ). Muutoinkin luvan voimassaoloon ja tarkistamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 36-38, 41-44, 45-48, 52-56, 67, 72, 76,96, 97 ja 105. Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16-19, 23, 30, 36 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 12, Jäteasetus (1993/1390) 8 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtion maksuperustelaki ( 150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) Valtioneuvoston päätös yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä (VNp 365/1994)

13 MAKSU euroa Ympäristölupamaksu määräytyy ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1237/2003) mukaisesti. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kuhmon kaupunki PL KUHMO Jäljennös päätöksestä Kuhmon kaupunginhallitus Kuhmon kaupungin valvontalautakunta Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö Oulun lääninhallitus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä VR-Yhtymä Oy PL 488, HELSINKI Ilmoittaminen kunnassa ja lehdessä Kainuun ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä julkisesti Kainuun ympäristökeskuksen ja Kuhmon kaupungintalon ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla Kainuun Sanomissa. (YSL 54, YSA 23 )

14 MUUTOKSENHAKU 14 Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä Valitusaika päättyy Ympäristölupayksikön päällikkö Ympäristölakimies Saara Ylisirniö Rakennusmestari Risto Rojo LIITEET Liite 1 : Tarkkailuohjelma Liite 2: Valitusosoitus

15 Liite 1 TARKKAILUOHJELMA 1 1 Käyttö- ja kuormitustarkkailu 1.1 Käyttö- ja kuormitustarkkailu Jätevesitarkkailu koostuu käyttö- ja kuormitustarkkailusta. Käyttötarkkailu on puhdistamolla tehtävää päivittäistä puhdistusprosessin tarkkailua. Sen avulla puhdistamon ho i- toa voidaan ohjata siten, että jätevesien käsittelyssä saavutetaan paras mahdollinen lopputulos. Käyttötarkkailu palvelee myös kuormitustarkkailua mm. ohijuoksutusten mittauksen ja kirjaamisen osalta. Kuormitustarkkailun tavoitteena on selvittää mahdollisimman luotettavasti vesistöön johdettavat päästöt ja lupamääräysten toteutuminen. Puhdistamon koosta johtuen sillä ei ole omaa puhdistamon hoitajaa vaan käyttötarkkailu hoidetaan Kuhmon jätevedenpuhdistamon hoitajan toimesta. Puhdistamolla suoritetaan puhdistamon hoitajan toimesta käyttötarkkailua puhdistamon toiminnan, jäteveden määrän, ohijuoksutusten, häiriöiden, kemikaalien kulutuksen ym. selvittämiseksi. Käyttötarkkailusta pidetään puhdistamolla päiväkirjaa ja tietoja tulee käyttää hyväksi mm. vuosiyhteenvetoja laadittaessa. Käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeet toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle ja tarkkailua suorittavalle konsultille tarkkailua seuraavan vuoden tammikuun 15. päivään mennessä. Kuormitustarkkailun tuloksia verrataan ensisijaisesti ympäristöluvassa annettaviin määräysiin. Lisäksi tuloksia verrataan valtioneuvoston asettamiin vaatimuksiin koskien pieniä puhdistamoja. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan virtaamaan suhteutettuna vuorokauden kokoomanäytteenä puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä vedestä kaksi kertaa vuodessa. Konsultin tulee ainakin päättää näytteenotto. Tulevasta ja lähtevästä vedestä tehdään seuraavat perusmääritykset: - lämpötila - ph - sähkönjohtavuus - BOD 7ATU - COD Cr - kok.p - kok.n - kiintoaine - alkaliniteetti Lähtevästä vedestä tehdään lisäksi seuraavat määritykset: - happi - NH 4 -N - NO 3 -N - PO 4 -P - fekaaliset koliformiset bakteerit - saostuskemikaalien jäännöspitoisuus

16 2 Jokaisella näytteenottokerralla selvitetään lisäksi puhdistamon toimintaan liittyviä seikkoja, esimerkiksi: näytteenottovuorokauden virtaama m 3 /d bioroottorialtaan - happipitoisuus mgo 2 /l - tilakuorma kg BOD 7 /m 2 selkeytysaltaiden - näkösyvyys cm - pintakuorma (qmax) m/h kemikaalin- ja sähkönkulutus Kunkin puhdistamokäynnin yhteydessä käydään yhdessä puhdistamonhoitajan kanssa läpi käyttötarkkailun päiväkirja ja selvitetään samassa yhteydessä mahdollisten ohijuoksutusten ja häiriöiden syy. Lisäksi tarkistetaan kemikaalin annostukset. 1.2 Lietteen laadun tarkkailu Puhdistamolla syntyvä liete toimitetaan Kuhmon kaupungin jätevedenpuhdistamolle jatkokäsittelyä varten, joten lietteen laatua ei tutkita Vartiuksen puhdistamolla. 2 Vesistötarkkailu Kuormituksen vesistövaikutuksia seurataan v vuosittain ja tämän jälkeen joka toinen vuosi heinä-elokuussa seuraavilla havaintopaikoilla: Koodi Havaintopaikka Koordinaatti Vesistöalue Kunta AM1 Alimmainen Mustalampi Kuhmo MP2 Mustapuro Kuhmo LA2 Lahnajoki yläp Kuhmo LA3 Lahnajoki alap Kuhmo Näytteenoton yhteydessä määritetään näkösyvyys ja lämpötila. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: - sähkönjohtavuus - ph - happi - väri - COD Mn - kiintoaine - kok.p - PO 4 -P - kok.n - NO 3 -N - NH 4 -N - a-klorofylli - fek. kolif. bakteerit

17 Vesistötutkimusten näytteenotossa noudatetaan ympäristöhallinnon ohjeita (Mäkelä ym. 1992). Näytteet analysoidaan SFS-standardien mukaisesti tai ympäristöhallinnon hyväksymin menetelmin. 3 3 Kalaston ja kalastuksen tarkkailu Kuormituksen kalataloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida vesistötarkkailutulosten perusteella eikä erillistä kalataloustarkkailua siten esitetä. 4 Tulosten toimittaminen ja raportointi Tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvolliselle, Kainuun ympäristökeskukselle ja Kuhmon kaupungin ympäristölautakunnalle. Kuormitustarkkailun tulokset toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Tarkkailutulokset raportoidaan vuosittain Sotkamon reitin kuormitus- ja vesistötarkkailuraporteissa. Raportit toimitetaan em. tahoille ja vesistötarkkailuraportti lisäksi Kainuun TE-keskukselle. Tarkkailutuloksista voidaan laatia myös erillinen raportti, joka liitetään alueelliseen raporttiin. 5 Tarkkailuohjelman muuttaminen Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tava l- la.