Muistisairaus työiässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistisairaus työiässä"

Transkriptio

1 Muistisairaus työiässä Suomessa on etenevää muistisairautta sairastavaa työikäistä ihmistä. Heidän tarpeensa ja elämäntilanteensa ovat erilaisia kuin iäkkäillä muistisairailla, joten he tarvitsevat oikeanlaista tukea ja kuntoutusta. 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 4 Työikäisten muistisairaudet 5 Erityispiirteet 6 Perinnöllisyys 8 Työikäisen oikeus tukeen ja palveluihin 9 Tieto lisääntyy ja hoito kehittyy 16 Sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen 18 Sairaus on koko perheen kriisi 20 Apua ja tukea on tarjolla 23 Sairastuneen tarina 23 Läheisen tarina Muistiliitto ry Muistiliitto 2012 Opas on tuotettu RAY:n rahoittamassa työikäisten hankkeessa. Tekstit: Heidi Härmä Taitto: Mainostoimisto Maustamo Paino: Punamusta 2. painos: 7 000

3 Työelämän, harrastusten ja arjen vaatimukset, kuten lukuisat salasanat sekä muuttuvat ohjelmistot ja käytännöt paljastavat työikäisen muistin ongelmat usein varhaisessa vaiheessa. Muistioireita ei kannata jäädä pohtimaan yksin, sillä apua löytyy. Monelle tulee yllätyksenä, että muistisairauteen voi sairastua jo työiässä, harvinaisissa tapauksissa jopa kolmannella vuosikymmenellä. Työikäisillä esiintyy pääosin samoja muistisairauksia kuin iäkkäämmilläkin. Myös niiden hoidon ja kuntoutuksen periaatteet ovat samoja. Työikäisillä on kuitenkin erilainen elämäntilanne ja sen myötä erityisiä tarpeita, joihin iäkkäille muistisairaille suunniteltu palvelujärjestelmä ei välttämättä vastaa. On tärkeää, että ihmisillä olisi tietoa muistisairauksista ja niistä palveluista, joihin muistisairaat ja heidän läheisensä ovat oikeutettuja. Koska työikäisten muistisairaudet eivät ole aina ammattilaisillekaan tuttuja, saattaa palvelujen saaminen vaatia sinnikkyyttä ja rohkeutta. Oikea ja nykyaikainen tieto muistisairauksista ehkäisee myös sairauksiin liittyvää leimautumista ja ennakkoluuloja. Muistisairaudet ovat neurologisia sairauksia, joita ei ole syytä pelätä eikä hävetä, muttei myöskään vähätellä. Lyhyt sanasto muistisairauksista Etenevä muistisairaus neurologinen sairaus, joka heikentää etenevästi muistia ja muita kognitiivisia toimintoja (esim. Alzheimerin tauti) dementia muistisairauden vaikean vaiheen oirekuva, johon sisältyy laaja-alaista muistin ja tiedonkäsittelyn (esim. ongelmanratkaisu ja hahmottaminen) sekä itsenäisen selviytymisen merkittävää heikkenemistä neurologinen hermostoon (sis. aivot) ja sen toimintaan ja sairauksiin liittyvä kognitiiviset toiminnot ihmisen tiedonkäsittelyyn, eli esimerkiksi muistiin, hahmottamisen, päätöksentekoon, kieleen, tarkkaavaisuuteen ja oppimiseen liittyvät toiminnot 3

4 Työikäisten muistisairaudet 4 Muistisairaudet liitetään yleisesti ikäihmisiin, mutta Suomessa on noin alle 65-vuotiasta etenevää muistisairautta sairastavaa ihmistä (Käypä hoito 2010), joista osa on hyvinkin nuoria. Työikäisten muistisairaudet muodostavat merkittävän osan työikäisten neurologisista sairauksista. Työikäisten muistisairaudet ovat samoja aivosairauksia, joita esiintyy huomattavasti enemmän iäkkäillä, kaikkiaan yli ihmisellä Suomessa. Sairauksista, niiden hoidosta ja kuntoutuksesta onkin runsaasti tietoa ja kokemusta. Muistisairauden puhkeaminen keski-iässä, keskellä aktiivisinta aikuiselämää, on kuitenkin aivan erityinen haaste niin sairastuneelle itselleen, heidän perheilleen kuin ammattihenkilöstöllekin. Työikäisistä muistisairaista puhutaan joskus myös varhain sairastuneina. On tärkeää erottaa tämä termi sairauden varhaisvaiheesta, joka viittaa muistisairauden etenemisen ensimmäiseen vaiheeseen, kun sairaus jaetaan varhaiseen, lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Nämä vaiheet läpikäy yleensä jokainen muistisairas, iästä riippumatta. Kaksi muuta herkästi sekoittuvaa termiä ovat muistisairaus ja dementia. Dementia on aina jonkin (muisti)sairauden, kuten Alzheimerin taudin, oire eikä siis itsenäinen sairaus. Työikäisillä tunnettuja muistisairauksia: Alzheimerin tauti (yleisin) otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvat muistisairaudet verisuoniperäiset (vaskulaariset) muistisairaudet aivoverenkiertohäiriön aiheuttama muistisairaus CADASIL alkoholin aiheuttama muistisairaus Lewyn kappale -tauti Parkinsonin taudin muistisairaus Creutzfeldt-Jakobin tauti Hakolan tauti Huntingtonin tauti

5 Erityispiirteet Työikäisillä muistisairailla työelämä on usein kesken, perheessä nuoriakin lapsia, on harrastuksia ja luottamustehtäviä sekä taloudellisia ja sosiaalisia velvoitteita. Muistisairauden myötä myös roolit puolisona, vanhempana ja ystävänä usein muuttuvat. Perinnöllisiä sairauksia ja sairauden muotoja esiintyy työikäisillä enemmän kuin iäkkäillä. Näihin sairauksiin myös kuuluu useammin sekä sairastuneelle että läheisille haasteelliselta tuntuvaa käyttäytymistä. Työikäisten muistisairauden erityispiirteet eivät silti liity niinkään sairauteen itseensä vaan elämäntilanteeseen ja sen muodostamiin haasteisiin. Muistisairauden kokemisen on havaittu usein olevan rankempaa nuorempana. Muistisairauden diagnoosi on varmasti aina jonkinlainen shokki, mutta työiässä usein vieläkin suurempi, sillä suunniteltua elämää on edessä enemmän. Työikäiset ovat sairauden alkuvaiheessa usein hyvin selvillä siitä, että jokin on vialla, sillä heillä on korkeat odotukset omista kyvyistään ja suoriutumisestaan sekä arjessa että työssä. He tuntevat usein olevansa voimattomia ja turhautuneita sairauden edessä. Työikäiset haluavat tehdä omaa elämäänsä koskevat valinnat. Heiltä löytyy ikäluokalleen tyypillisesti taistelutahtoa ja vaatimuksia yhteiskuntaa kohtaan, ja he uskaltavat vaatia sekä korottaa ääntään. Työikäisen muistisairaus voi näyttäytyä nopeasti etenevänä, sillä tällä ikäryhmällä on korkeammasta koulutuksesta ja aktiivisesta elämästä johtuen usein iäkkäitä parempi kognitiivisen suoriutumisen taso. Tästä syystä työikäisillä sairauden oireisto voi pysyä piilossa suhteellisen kauan mutta kun oireisto etenee tarpeeksi pitkälle, ei sitä enää pystytä kompensoimaan, jolloin sairaus voi vaikuttaa etenevän yhtäkkiä valtavalla vauhdilla. Työikäinen muistisairas ei välttämättä sopeudu ikäihmisille tarkoitettujen palvelujen, kuten vertaistoiminnan, päiväkuntoutuksen ja intervallihoidon, piiriin. Myös työikäisten hyvä fyysinen kunto aiheuttaa sen, että samat kuntoutusmuodot ja -paikat eivät välttämättä vastaa tarpeita. Sairauksien kirjo aiheuttaa haas- 5

6 Perinnöllisyys 6 teita myös byrokratialle. Haettaessa palveluja tehdään joskus jäykkiä rajanvetoja, jotka eivät huomioi sairauden erityispiirteitä tai muuta elämäntilannetta, kuten runsasta alkoholin käyttöä tai avio-ongelmia. Muistisairaudet syntyvät yleensä monen eri tekijän (lukuisat elämäntapatekijät, perinnöllisyys) yhteisseurauksena eikä näitä syitä useinkaan pystytä yksittäisissä sairaustapauksissa erittelemään. Terveellisestikin elänyt voi siis toistaiseksi tuntemattomista syistä sairastua muistisairauteen. Riskitekijöiden karsimisella pystytään kuitenkin vaikuttamaan siihen, että sairaus puhkeaa jopa vuosia myöhemmin tai se mahdollisesti pystytään kokonaan torjumaan. Jotkut sairaudet ja sairauden muodot ovat kuitenkin perinnöllisiä, jolloin geneettisillä tekijöilllä on joko riskiä lisäävä tai suoraan tautia aiheuttava osuus. Ikä on muistisairauksien suurin riskitekijä, joten muistisairauden riski kasvaa iän myötä niin, että jopa kolmannes yli 85-vuotiaista sairastaa jotain muistisairautta. 65 vuotta voidaan pitää eräänlaisena rajapyykkinä perinnöllisyyden kannalta. Jos lähisuvussa, peräkkäisissä sukupolvissa on useita alle 65-vuotiaana samaan muistisairauteen sairastuneita, voivat oireettomatkin henkilöt halutessaan kääntyä asiantuntijan, kuten perinnöllisyysneuvonnan, puoleen.

7 Ei ole olemassa perinnöllisyystestiä, joka varmistaisi alttiuden kaikkiin muistisairauksiin. Geenitestauksella voidaan varmistaa tietyn geenin kantajuus ja selvittää siten tiettyä, haettavaa sairautta. Muistisairauden perinnöllisyyttä testataan julkisella sektorilla vain, jos on syytä epäillä perinnöllisen sairauden kulkevan suvussa. Valinta siitä, haluaako tietää kantavansa sairauden aiheuttavaa geeniä, on aina henkilökohtainen. Perinnöllisyysneuvonta tarjoaa tukea myös tähän ratkaisuun. Varsinaisia perinnöllisiä sairauksia yleisempää on kantaa ihmisen normaaliin rasva-aineenvaihduntaan liittyvää ApoEε4-geenityyppiä. Näitä ApoE-tyyppejä tunnetaan kolme, ApoEε2, ApoEε3 ja ApoEε4, ja jokainen kantaa kahden yhdistelmää (esimerkiksi 2+4 tai 4+4). ApoEε4:n on havaittu olevan yhteydessä kohonneeseen muistisairausriskiin. Jotkin yksityiset lääkäriasemat tarjoavat mahdollisuutta testauttaa oma ApoE-tyyppinsä. Vaikka lähisuvussa olisikin muistisairautta, voi omaa riskiään aktiivisesti pienentää kiinnittämällä huomiota elämäntapatekijöihin. Näitä ovat esimerkiksi korkean verenpaineen, korkean kolesterolin ja ylipainon hoito sekä liikunnallinen aktiivisuus. Myös omaa alkoholin käyttöään ja tupakointiaan kannattaa pohtia. Lisäksi aivojen aktiivinen käyttö on tärkeää. Riskitekijöiden minimoiminen on erittäin tärkeää, jos henkilö kantaa ApoEε4-geeniä. Tarkista oma sairastumisriskisi Voit tehdä sen verkossa Riskitestillä > Riskitesti 7

8 TYÖIKÄISEN KUNTOUTUSMALLI KUNTOUTUSSUUNNITELMA Kuntoutumista tukeva kotihoito Neuvonta, ohjaus, nimetty tukihenkilö Muistisairauden ehkäisy Aivoterveelliset elämäntavat, riskien tiedostaminen, varhainen oireiden tunnistus Muistisairauden DIAGNOOSI TUKI TYÖELÄMÄÄN Ensitieto VERTAISTUKI VERTAISTU Yksilölliset terapiat ja psykososiaalinen tuki Henkilökohtainen avustaja Sopeutumisvalmennus Päiväkuntoutus Ympärivuorokautinen lyhyt- tai pitkäaikainen kuntoutus 8 MUISTISAIRAS JA LÄHEISET omaehtoinen kuntoutus - yksilöllisen elämäntavan mukainen arki - sosiaaliset suhteet - kulttuuri- ja liikuntaharrastukset - muistisairauden lääkehoito - muiden sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito - apuvälineet, teknologia ja muu ympäristön tuki - mielekäs ja onnistumisen kokemuksia antava toiminta Muistiliitto 2011

9 Tieto lisääntyy ja hoito kehittyy Lääkehoito Vaikka muistisairaudet ovat parantumattomia, eteneviä aivosairauksia, on niiden hoito kehittynyt paljon. Yksi tärkeimmistä edistysaskelista on oireita tehokkaasti lievittävät ja sairauden etenemistä hidastavat lääkkeet. Tällä hetkellä markkinoilla on neljä muistisairauksiin tarkoitettua lääkeainetta (donepetsiili, galantamiini, rivastigmiini ja memantiini), jotka tehoavat kognitiivisiin oireisiin ja kohentavat toimintakykyä. Lääkkeitä on tarjolla sairauden kaikkiin vaiheisiin varhaisesta vaikeaan. Jos yksi lääke ei sovellu, voidaan yleensä kokeilla toista. Lääkitykseen liittyvistä kysymyksistä tulee aina keskustella lääkärin kanssa. Näiden alun perin Alzheimerin tautiin kehitettyjen lääkkeiden on todettu helpottavan myös Lewyn kappale -taudin, verisuoniperäisen muistisairauden sekä Parkinsonin tautiin liittyvien kognitiivisen heikentymisen oireita. Kaikkien muistisairauksien oireita voidaan yleensä lääkehoidolla helpottaa. Muistisairauteen kehitettyjen lääkkeiden tiedetään tehoavan sitä paremmin, mitä varhaisemmassa vaiheessa lääkitys aloitetaan. Lääkkeiden avulla monet ovat saaneet toimintakykyisiä vuosia elämäänsä. Lääketieteellinen tutkimus kehittyy jatkuvasti ja tehokkaampia muistisairauslääkkeitä odotetaan jo lähivuosille. Todennäköisesti käyttöön ei tule yhtä ihmepelastajaa, vaan mahdollisesti useampia lääkkeitä, jotka tehoavat yksilöllisesti sairauden aiheuttajasta ja kulusta riippuen. Kuntoutus Apua, tukea ja mielekkyyttä elämään saa myös muualta kuin apteekista. Muistisairaiden ihmisten hoitoa ja palveluja ei voida valaa yhden muotin mukaan, vaan jokaisen sairastuneen tuki ja palvelut tulee räätälöidä yksilöllisesti elämäntilanne ja sairauden vaihe huomioiden. On hyvin tärkeää, että sairastuneet läheisineen voivat itse osallistua hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmansa tekemiseen. Muistisairauksissa kuntoutuksella ei pyritä mahdottomaan eli menetettyjen taitojen palauttamiseen 9

10 10 entiselleen. Sen sijaan sairastunutta tuetaan jatkamaan entistä elämäänsä mahdollisimman aktiivisesti ja täysipainoisesti sairauden aiheuttamista rajoitteista huolimatta. Palveluihin voidaan ohjautua esimerkiksi muistisairauden vaiheen, sosiaalisten olosuhteiden ja tukiverkoston, läheisten tuen tarpeen, kulttuuristen tai sosiaalisten tarpeiden mukaan. Kaikkien palvelujen tulee ottaa jossain määrin huomioon myös sairastuneen lähipiiri, johon voi kuulua pieniäkin lapsia sekä työssä käyvä puoliso. Palveluja tarjoavat julkinen ja yksityinen sektori sekä yhdistykset. Omalta lääkäriltä sekä muisti-, dementia- ja Alzheimer-yhdistyksistä saa tietoa oman alueen palveluista. Ensitieto, neuvonta ja ohjaus Jokaisella sairastuneella ja hänen läheisillään on oikeus saada tietoa sairaudesta, sen oireista, hoidon ja kuntoutuksen mahdollisuuksista sekä sosiaalisista etuuksista ja tukimuodoista. Tietoa tarvitaan sairauden kaikissa vaiheissa, heti diagnoosista lähtien. Kuntoutussuunnitelma Henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma tulee laatia heti diagnoosin jälkeen yhdessä sairastuneen, hänen läheisensä ja ammattihenkilöiden kanssa. Siihen kirjataan toimintakykyä ja elämänlaatua ylläpitävät palvelut, toimenpiteet ja seuranta realistisesti ja lähitulevaisuutta ennakoiden. Vastuussa on ensin diagnosoiva ja myöhemmin kulloinenkin hoitava taho. Palvelutarpeen vaihtelu voi olla suurta, sillä sairaus voi joskus edetä hyppäyksittäin ja perhetilanteet vaihdella. Ajanmukaisella, säännöllisesti päivitettävällä kuntoutussuunnitelmalla pyritään vastaamaan muuttuviin tarpeisiin. Nimetty tukihenkilö Monelle on merkityksellistä löytää tukihenkilö, jolle voi soittaa, kun on huolia, kysyttävää tai haluaa keskustella jonkun kanssa. Hyvä kontakti myös hoitavaan lääkäriin on tärkeää, jotta lääkitys, toimintakyky ja kuntoutussuunnitelma tulevat tarkistettua riittävän usein, vähintään kerran vuodessa. Tuki työelämään Muistisairauden diagnoosin ei tarvitse merkitä välitöntä työuran lopettamista, vaan asia voidaan usein neuvotella tapauskohtaisesti. Päätökseen vaikuttaa sairastuneen omat

11 toiveet, sairauden vaihe, työnkuva ja vastuut sekä mahdollisuudet tehdä muutoksia työaikaan ja -tehtäviin. Erilaisilla tukitoimilla voi saada lisää pituutta työelämään. Töitä voi hyvinkin jatkaa, jos työ on turvallisen rutiininomaista tai on mahdollisuus esimerkiksi delegoida tehtäviään tarvittaessa muille. Vastuullinen ja tarkkuutta vaativa työ voi sen sijaan olla vaarallista itselle ja muille. Päätöksen siitä, milloin työssä jatkaminen ei enää onnistu, tekee lääkäri, parhaimmillaan yhdessä sairastuneen ja työnantajan kanssa. Yhdessä voidaan keskustella siitä, miten työt sujuvat ja milloin jatkaminen ei enää ole turvallista tai mielekästä. Tarve olla tuottelias, viettää aktiivista elämää ja saada onnistumisen kokemuksia ei pääty työuran loppumiseen. Harrastukset ja ystävät voivat täyttää työn jättämää tyhjiötä, mutta monet kaipaavat myös tuotteliasta toimintaa sekä vertaisryhmiä. Jos mitään ei järjesty, voi seurauksena olla motivaation laskua, masentuneisuutta ja toimintakyvyn heikkenemistä turhan varhain. Tukea ja kotiin saatavaa apua tarvitaan myös siihen, että esimerkiksi puoliso voi halutessaan jatkaa työlämässä.

12 12 Yksilölliset terapiat ja psyykkinen tuki Fysio-, toiminta-, puhe-, psyko- ja erilaiset taideterapiat sekä muistikuntoutus tukevat monipuolisesti toimintakykyä. Lääkäri arvioi tarpeen ja tekee tarvittaessa lähetteen. Apuvälineet Erilaiset apuvälineet tukevat kotona asumista ja itsenäisesti selviytymistä. Esimerkiksi helppokäyttöisten puhelimien ja tietokoneiden käyttäminen jo sairauden alkuvaiheessa mahdollistaa niiden käytön myös sairauden edetessä. Apuvälineitä on tarjolla myös muistin ja kommunikaation tueksi, turvallisuutta tuomaan ja virikkeeksi. Henkilökohtainen avustaja Henkilökohtainen avustaja voi auttaa toimimaan arjessa ja työssä, harrastuksissa ja sosiaalisissa tilanteissa avunsaajan tarpeiden mukaan. Avuntarpeessa tulee kääntyä oman kunnan sosiaalitoimen puoleen. Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on auttaa käsittelemään sairastumiseen liittyviä tunteita sekä motivoida toimintakyvyn ylläpitämiseen. Sitä järjestetään sekä kurssiettä avomuotoisena. Päiväkuntoutus Päiväkuntoutuksen tavoitteet ja sisältö suunnitellaan jokaiselle sairastuneelle yksilöllisesti. Ryhmämuotoinen kuntoutus aktivoi sairastunutta sosiaaliseen kanssakäymiseen, tarjoaa mielekästä tekemistä ja tukee kotona asumista. Kotihoito Kotihoidon tavoitteena on tukea perhettä arjen toiminnoissa ja esimerkiksi helpottaa puolison työssäkäyntiä. Kotihoito voi auttaa ruokahuollossa, siivouksessa tai hygieniasta ja lääkityksestä huolehtimisessa. Ympärivuorokautinen hoito ja kuntoutus Sairauden edetessä voi lyhyt- tai pitkäaikainen hoito tulla tarpeeseen. Molemmat perustuvat yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Vertaistuki Monelle sairastuneelle ja läheiselle tärkeintä on vertaistuki, joka toteutuu oman ikäryhmän parissa ja tarjoaa tietoa, käytännön neuvoja ja henkistä tukea. Vertaistuki tarjoaa mahdollisuuden jakaa elämänsä tarinaa, olla puhuja ja kuuntelija, avun hakija ja

13 sen tarjoaja. Tämä tuo voimaantumisen kokemuksia ja antaa mahdollisuuden luoda uusia, mielekkäitä sosiaalisia suhteita. Omaehtoinen kuntoutus Elämä ei lopu muistisairauteen, vaikka muistisairaus kiistatta käynnistääkin uuden, erilaisen elämänvaiheen. Sairaudenkin kanssa voi tehdä tuttuja ja iloa tuottavia asioita sekä elää mielekästä ja sosiaalisesti rikasta elämää. Omaa elämänlaatuaan voi myös ylläpitää omilla valinnoilla. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle vaikeassakin elämäntilanteessa. On hetkiä, jolloin huumoria ei irtoa, mutta sekin kuuluu elämään. Muistisairauden alkuvaiheissa sairastuneet ovat usein varsin hyväkuntoisia. Myös sosiaalinen toimintakyky säilyy yleensä pitkään. Terveellisistä elämäntavoista sekä iloa ja onnistumisen kokemuksia tuottavista harrastuksista ja ihmissuhteista kannattaa pitää kiinni mahdollisimman pitkään. Vertaisuutta löytää myös verkosta Muisti-Kummeli (www.muistikummeli.fi) tarjoaa tietoa ja tukea työikäisille muistisairaille a heidän läheisilleen asuinpaikasta tai kellonajasta riippumatta. Muistisairaus vaikuttaa edetessään myös ajokykyyn Vaikkei sairaus välttämättä vie ajokykyä heti, on ajamisen turvallisuutta syytä seurata huolella. Ajokortti symboloi monelle itsenäisyyttä ja vapautta, ja siitä luopuminen voi tuntua raskaalta. Joskus sairastunut ei itse tunnista vaaranpaikkoja, jolloin vastuu jää läheisille ja lääkärille. Lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa poliisille potilaansa terveydentilan pysyvästä heikkenemisestä 13

14 14 Tarpeisiin vastaavia palveluja Työikäisiä muistisairaita on vähän suhteessa iäkkäisiin, joten varsinkin pienemmillä paikkakunnilla voi erityispalvelujen järjestyminen olla vaikeaa. Työikäiset kuitenkin tarvitsevat omalle ikäryhmälleen suunnattua tukea ja apua. Suurin osa muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen tarjotuista hoito- ja kuntoutuspalveluista on suunniteltu iäkkäälle väestölle, jolloin toimintamuodot eivät välttämättä istu työikäisten tarpeisiin. Vertaistuki toteutuu, kun ihmiset tuntevat kohtaavansa toisensa samassa elämäntilanteessa, saman kokeneina. Vertaistuen merkitys on suuri, sillä työikäisistä usein tuntuu kaikkien muiden sairastuneiden olevan heitä huomattavasti iäkkäämpiä. 40- ja 80-vuotiaat eivät välttämättä saavuta samaa ymmärrystä, vaikka sairauden diagnoosi olisikin yhteinen. Muistisairauden diagnoosi ohjaa palvelutarpeita joiltain osin. Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvat muistisairaudet ovat oirekuvaltaan erilaisia kuin Alzheimerin tauti ja saattavat vaatia erilaista tukea ja hoitoa. Esimerkiksi Parkinsonin tautiin, alkoholiin tai aidsiin liittyvä muistin heikkeneminen taas hoidetaan usein perussairautta hoitavan tahon toimesta, mutta mahdollisuuksia kannattaa selvittää laajemmaltikin. Muisti-, dementia- ja Alzheimer-yhdistykset tarjoavat muistioireisille palvelujaan diagnoosiin katsomatta. Työikäiset kaipaavat erityisesti palveluja, jotka joustavat tarpeen mukaan: päivätoimintaa, johon voisi mennä läheisen ollessa väsynyt tai työssäkäyvän puolison työaikojen ajaksi, sekä mahdollisuutta jäädä työstä kotiin hoitamaan akuutisti sairastunutta muistisairasta läheistä. Palveluita kannattaa hakea Hoito-, kuntoutus- ja tukipalveluja kannattaa etsiä ja hyödyntää sen mukaan, mikä on oma ja lähipiirin tarve. Diagnoosi, oireet ja elämäntilanne sanelevat sitä, mistä parasta apua löytyy, mutta tärkeää on myös palveluiden tuntuminen hyvältä, oikealta ja mielekkäältä. Omalta lääkäriltä tai muulta tutulta yhteyshenkilöltä

15 saa tietoa siitä, mitkä hoitomuodot ja kuntoutuspalvelut voivat tulla kyseeseen omalla kohdalla mutta mikään ei myöskään estä kokeilemasta kiinnostavia palveluita itsenäisesti. Kun hoitoa ja tukipalveluja on tarjolla, niitä kannattaa myös hyödyntää. Sairastunut yleensä hyötyy kuntoutuksesta ja läheiset satunnaisista tai säännöllisistä lepotauoista. Usein ihmiset kuitenkin katoavat hoidon ja kuntoutuksen piiristä heti diagnoosin jälkeen palatakseen vasta, kun sairaus on jo edennyt pitkälle ja tilanne kotona voi olla jopa kaoottinen. Tulevaisuuden hoitomahdollisuuksista kannattaa keskustella jo etukäteen sosiaalityöntekijän, muistihoitajan tai yhdistystyöntekijän kanssa. Kun vaihtoehdoista on ottanut ajoissa selvää, on niihin helpompi ja nopeampi turvautua niiden tullessa ajankohtaisiksi. Toivoisin, että työikäisille paikkoja olisi selvästi enemmän. Se on ihan oma ryhmänsä. Päiväpaikkoja varsinkin, että tukisi puolison työssäkäyntiä. Se on yhteiskunnalle valtava voimavara, että puoliso saa rauhassa käydä töissä ja jatkaa työuraansa niin pitkään kuin siltä tuntuu. Silloin jaksaa kotonakin ihan eri lailla. Ja tarvitsee vähemmän laitospaikkoja. Puoliso

16 Sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen 16 Työikäisen etenevä muistisairaus horjuttaa koko elinpiiriä ja on tilanteena uusi, ennustamaton ja usein vaikea. Vakava sairaus käynnistää mittavan sopeutumisprosessin, johon harvalla on valmiit työkalut tai käyttäytymismallit. Tukea on lupa tarvita eikä avun hakeminen ole häpeä. Jokaisella on oikeus olla haavoittuva ja heikko sekä saada tukea silloin, kun omat jalat eivät kanna. Muistisairauden diagnoosi voi synnyttää sairastuneessa sekä hänen läheisissään mitä erilaisimpia tunteita. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja normaaleja. Reaktiot voivat myös peilata sitä, mitä muut sairastumisesta viestittävät: muiden kauhistelu voi saada sairastuneen pohtimaan taudin surkeutta eikä sairauden tai sen oireiden vähättelykään tunnu hyvältä. Realistinen ja positiivinen elämänasenne voi tukea jatkamaan hyvää elämää sairaudesta huolimatta. Kriisiä tai sen aiheuttamaa surua ei tule kieltää tai peittää. On kuitenkin hyvä erottaa toisistaan suru ja masennus: ensiksi mainittu on reaktio sairauteen eikä tarvitse lääkitystä, toinen taas vakava, usein hoitoa vaativa sairaus. Ammattilaisten tarjoama tuki voi auttaa yli kriisin ja helpottaa sopeutumista. Sairastunut perheineen tarvitsee sekä tiedollista, psyykkistä että käytännön tukea ja apua. Sairauteen sopeutumisen tavoitteena voidaan pitää sitä, että katse kääntyy hiljalleen sairaudesta ja sen täyttämästä arjesta jälleen eteen- päin. Näkökulman muuttumisessa voi olla hyödyllistä pohtia tulevaisuuden mahdollisuuksia ennakoimattoman ja pelottavankin tuntuisessa tilanteessa. Tulevaan suuntautumisessa hyödyllistä voi olla esimerkiksi psykoterapeuttinen keskustelu ja hoitotahdon tekeminen. Aina sairauteen ei kuitenkaan voi sopeutua ja jotkut eivät missään vaiheessa kykene siihen. Tavoitteena voidaankin pitää tilanteen sietämistä ja sitä kautta sairauden kanssa elämään opettelemista. Elämä on selviytymisen harjoittelua sitä ei voi koskaan täysin hallita, mutta siihen ja varsinkin omiin asenteisiinsa ja tunteisiinsa voi vaikuttaa. Aina on toivoa, kaikista tilanteista voi selviytyä, aina voidaan tehdä jotain!

17 17

18 Sairaus on koko perheen kriisi 18 Työikäisen muistisairaus on aina haaste koko perheelle. Myös sairastuneen puoliso, lapset, sisarukset ja vanhemmat joutuvat suurten muutosten ja luopumisen eteen sekä käyvät usein läpi melkoisen tunteiden ja reaktioiden skaalan. Jokaisen perheenjäsenen reaktio tilanteeseen vaikuttaa aina myös muihin. Siksi koko lähipiiri tarvitsee avointa ja oikea-aikaista tietoa sairauden eri vaiheiden tuomista muutoksista sekä tukea sairauden aiheuttamaan tunnekriisiin. Pohdittavaksi tulee puolison tai lapsen työssä jatkaminen, joka voi vaikeutua muistisairauden edetessä. Moni jää varhaiseläkkeelle tai tekee muita järjestelyjä työssään, jotta pystyy osallistumaan täysipainoisesti sairastuneen läheisensä hoi- toon. Toisaalta moni valitsee toisin ja jatkaa työelämässä järjestäen läheisensä hyvän hoidon muulla tavoin. Työelämästä jäämisellä on myös taloudellisia seurauksia, joita on syytä harkita tarkkaan päätöstä tehdessään. Koko perheellä tulee olla mahdollisuus apuun ja tukeen sairauden ensimmäisistä oireista sen loppuun asti, jopa sen jälkeen. Tämä ei tarkoita, että keskusteluapua tai esimerkiksi psykoterapiaa tarvittaisiin kaiken aikaa, vaan silloin kun omat voimat eivät riitä. Läheisten on hyvä olla myös hieman itsekkäitä: jokainen tarvitsee aikaa harrastuksille ja ystäville sekä tilaa tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja. Jaksamisestaan täytyy pitää huolta. Perheen olisi hyvä oppia puhumaan sairaudesta sekä keskenään että muiden läheisten kanssa. Avoimuus keventää omaa tilannetta ja auttaa muita suhtautumaan perheen elämään ymmärryksellä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat työikäisen perheen lapset, joita nykyiset tukimuodot eivät useinkaan tavoita. Lapselle tulee puhua sairaudesta lapsen kielellä, mitään salaamatta, lapsen tahdissa sitä mukaa kun hän asiasta kyselee. Lapsi aistii muutoksen vanhemmassaan ja perheen sisäisessä

19 ilmapiirissä, vaikka se yritettäisiinkin piilottaa. Puhe kannattaa pitää tässä hetkessä, ellei lapsi erityisesti halua tietää tulevaisuudesta. Kuolemastakin on puhuttava, jos lapsi osaa siitä kysyä. Vanhempaa lasta voi kiinnostaa myös sairauden mahdollinen periytyminen. Kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse osata vastata, kunhan lupaa ottaa asiasta selvää ja palata siihen myöhemmin. Tärkeintä on rehellisyys ja lapsen huolen kohtaaminen. Perheen lapset voivat herkästi jäädä sairauden jalkoihin, jolloin esimerkiksi heidän masennuksensa tai koulumenestyksen heikkeneminen voivat jäädä huomaamatta tai epäasiallisen käyttäytymisen vihjeitä ei jakseta tulkita ja kohdata. Lapsi voi kokea jäävänsä yksin. Vanhemmat saattavat tarvita ulkopuolisen tukea siihen, että perheeseen tullut sairaus ja lapsen tunteet pystytään kohtaamaan yhdessä. Tukea kannattaa hakea esimerkiksi opettajalta, kouluterveydenhoitajalta tai sosiaalityöntekijältä. On myös huolehdittava, ettei lapsi liian nuorena joudu kantamaan suhteettoman suurta henkistä taakkaa tai konkreettista vastuuta vanhempansa sairaudesta ja selviämisestä. Kriisitilanne perheessä ei poista lapsen omia tarpeita kasvun ja kehityksen tärkeissä vaiheissa. Roolit muuttuvat väistämättä, mutta niiden päälaelleen kääntymistä tulee välttää. Rankka kotitilanne voi esimerkiksi pitää nuoren kotona normaalia kauemmin, kun hän ei uskalla itsenäistyä ja jättää vanhempiaan pulaan. Jos lapsi on vanhempansa sairastuessa hyvin pieni, vanhemmat voivat koota vaikkapa valokuvakirjan, piirtää sukupuun, kirjoittaa kirjeitä tai nauhoittaa videon, jossa sairastunut vanhempi kertoo yhteisiä muistoja ja jakaa tunteensa lapselle. Näin lapselle jää vanhemmastaan jotain kaunista ja konkreettista muisteltavaa. Yhteisten muistojen kokoaminen ja niiden parissa askartelu voi olla terapeuttista ja eheyttävää myös sairastuneelle, hänen puolisolleen ja muille läheisille. 19

20 Apua ja tukea on tarjolla 20 Sairauteen sopeutumisessa ja uusien elämänmallien löytämisessä on tärkeää saada tarvittaessa apua sekä sairastuneelle että hänen koko lähipiirilleen. Yksin ei pidä jäädä, sillä apua on saatavilla! Tukea kannattaa hakea heti diagnoosin jälkeen. Tietoa paikallisista palveluista saa lähimmästä muisti-, dementia- tai Alzheimer-yhdistyksestä. Yhteystiedot löytyvät puhelinluettelosta sekä Muistiliitosta (www.muistiliitto.fi). Yhdistykset tarjoavat myös monenlaista tukea ja toimintaa, kuten sopeutumisvalmennusta ja vertaisryhmiä. Jo sairauden varhaisessa vaiheessa kannattaa kirjata hoitotahtonsa, ottaa selvää edunvalvontavaltuutuksesta sekä halutessaan tehdä testamenttinsa ja kirjata elämäntarinansa. Apua ja neuvoja saa maistraatista (www.maistraatti.fi), pankista, oman kunnan sosiaalitoimesta sekä Kelasta (www.kela.fi). Diagnosoivat tahot (sairaanhoitopiirit) järjestävät ensitietopäiviä ja -kursseja sekä neuvontaa ja ohjausta. Kela järjestää sopeutumisvalmennuskursseja alle 65-vuotiaille muistisairaille sekä tarjoaa mm. lääkekorvausta. Vertaisryhmiä tarjoavat paitsi muisti-, dementia- ja Alzheimer-yhdistykset, myös Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto (www.omaishoitajat.fi), verkossa (Muisti-Kummeli ja Vertaislinja (www.muistiliitto. fi/fin/keskustelu) sekä puhelimitse (maksuton Vertaislinja-puhelinpalvelu p joka päivä klo 17 21). Perinnöllisyysneuvontaa ja tarvittaessa geenitestausta tarjoavat lääkärin lähetteellä yliopistolliset sairaalat, Väestöliitto sekä Folkhälsan. Neuvoja keskusteluun lapsen kanssa tarjoavat Väestöliitto (www.vaestoliitto.fi) ja Mannerheimin lastensuojeluliitto (www.mll.fi). Seurakunnat järjestävät lasten sururyhmiä.

21 Muistiliiton nettisivuilta saa tietoa ja esitteitä: Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistihäiriöistä Muistiopas Riskitesti Muistiyhdistyksestä meille on tullut kaikki. Kaikki apu ja tuki, heidän puoleensa on voinut kääntyä kaikissa asioissa. En tiedä missä oltaisiin ilman yhdistystä. Sairastunut Viikko-ohjelma Oikeusopas Hoitotahto Malleja edunvalvontavaltuutuksesta MuistiKoti teknologisia apuvälineitä Vertaislinja -keskustelupalsta lue aiheesta Työikäisen muisti ja muistisairaudet (Härmä Granö 2011, WSOYpro) 21

22 22

23 Sairastuneen tarina Diagnoosi tuli niin äkkiä, ettei sitä silloin uskonut. Olen ammattiautoilija, joten kävin viiden vuoden välein lääkärintarkastuksessa ajokortin uusimiseksi. Siellä kun tentattiin, niin ei onnistunut alkuunkaan huomattiin, että nyt on jotain hämärää. Lääkäri oli onneksi tiukkana. Hän sanoi, että nyt ei leikitä ja ohjasi saman tien neurologille. Ensin sain diagnoosiksi työuupumuksen ja myöhemmin minulla diagnosoitiin Alzheimerin tauti. Ei tähän sairauteen ole kunnon sanoja. Välillä tämä lyö jalat alta, välillä heittää. Enemmän kuitenkin on hyviä päiviä, ehdottomasti enemmän. Kaikkein eniten minulle on tuonut apua vertaisryhmät. Vertaisten kanssa tulee heti sinuiksi ja sama kokemus lähentää. Ryhmissä on myös toimintaa, jolloin sairaus unohtuu eikä aina tarvitse vain katsella samoja ympyröitä. Pitäisi enemmänkin kohdata ihmisiä, se antaa potkua elämään. Seppo Majuri (62v.) Alzheimerin taudin diagnoosi kolme vuotta sitten LÄHEISEN tarina Eihän sitä diagnoosia aluksi ymmärtänyt. Ei me aikaisemmin oltu jouduttu tekemisiin eikä ollut tullut mieleenkään, että tällainen voisi tulla omalle kohdalle. Varsinaisesti diagnoosi jysähti vasta, kun katsoimme tv:stä ohjelmaa muistisairauksista ja siinä oli todella huonokuntoinen sairastunut. Ajattelimme, että tällaistako tämä tulee olemaan. Itkimme paljon. Kyllä se kova paukku oli. Jälkeenpäin ajatellen sen ohjelman katsominen oli virhe, sitä ei olisi pitänyt katsoa niin pian diagnoosin jälkeen. Muistihoitajasta oli aluksi paljon apuja, hän antoi aina tietoa ja ohjeita. Siitä se sopeutuminen sairauteen sitten hiljalleen alkoi. Myöhemmin myös muistiyhdistys on ollut suurena apuna. Virkistyslomat ovat olleet meille tärkeitä ja niitä pitäisikin järjestää pariskunnille enemmän. En minä yksin haluaisi mihinkään mennä, ei se silloin olisi lomaa kun miettisi miten toinen pärjää. Olen oppinut, että pitkää pinnaa tarvitaan. Toisen sairaus on huomioitava, ei pidä koko ajan sanoa ei tai olla neuvomassa. On vaikeaa hyväksyä, ettei toinen ole niin kuin ennen, mutta kyllä sitä vain jaksaa. Ritva Majuri (65v.), vaimo 23

Muistisairaus työiässä

Muistisairaus työiässä Muistisairaus työiässä Suomessa on 7 000 10 000 etenevää muistisairautta sairastavaa työikäistä ihmistä. Heidän tarpeensa ja elämäntilanteensa ovat erilaisia kuin iäkkäillä muistisairailla, joten he tarvitsevat

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Elämää muistisairauden

Elämää muistisairauden Elämää muistisairauden kanssa KUNTOUTUSOPAS muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen SISÄLLYS Tavoitteena kuntoutuminen... 4 Voiko muistisairas ihminen kuntoutua?... 5 Kuntoutusmalli oikeus hyvään

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO MEMO OHJELMA MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO SELKOKIELINEN OPAS 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähteet: www.muistiliitto.fi Kati

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULO YKSI TÄRKEIMMISTÄ AISTEISTAMME Kuulon välityksellä saamme tietoa ympäröivästä maailmasta ja aistimme erilaisia elämyksiä kuten luonnon ääniä ja musiikkia.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Muistisairastakin kaatuminen huolettaa

Muistisairastakin kaatuminen huolettaa Muistisairastakin kaatuminen huolettaa Paula Tommola, muistiluotsityöntekijä sairaanhoitaja (AMK), muistiasiantuntija-diploma Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsi 193

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKKAIDEN AJATUKSIA JA KEHITTÄMISIDEOITA MUISTISAIRAAN HOIDOSTA

KEHITTÄJÄASIAKKAIDEN AJATUKSIA JA KEHITTÄMISIDEOITA MUISTISAIRAAN HOIDOSTA KEHITTÄJÄASIAKKAIDEN AJATUKSIA JA KEHITTÄMISIDEOITA MUISTISAIRAAN HOIDOSTA Kehittäjäasiakkaiden tapaamisten tarkoituksena on ollut muistisairaan hoidon suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen osallistuminen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Alzheimerin tauti 4 Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6 Lewyn kappale -tauti 7 Muut etenevät muistisairaudet 8 Käyttäytymisen muuttuminen 9 Eteenpäin

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

KUMPPANUUS. 10 / 20 vuotta. Suomen CP- liitto ry. 20.10.2009 Joensuu. Tohmajärvi

KUMPPANUUS. 10 / 20 vuotta. Suomen CP- liitto ry. 20.10.2009 Joensuu. Tohmajärvi KUMPPANUUS 10 / 20 vuotta Suomen CP- liitto ry 20.10.2009 Joensuu Ritva Simonen Ritva Simonen Tohmajärvi KOKEMUKSIA: Sisaruskateus Kapinamieli Varovaisuus Etuoikeus Kohtuus Sosiaalisuus Leijonahenki KYSYMYKSIÄ

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutuksen kehittämishanke arviointitutkimus KYSELYLOMAKE KUNTOUTUJILLE

Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutuksen kehittämishanke arviointitutkimus KYSELYLOMAKE KUNTOUTUJILLE 1 Vastaajan nimi: Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista kuntoutujan

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot