VIIDEN (5) SUDEN LISÄYS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN SUSIKIINTIÖTÄ KOSKEVAAN ASETUKSEEN PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIIDEN (5) SUDEN LISÄYS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN SUSIKIINTIÖTÄ KOSKEVAAN ASETUKSEEN PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA"

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja /13/2013 Jussi Laanikari VIIDEN (5) SUDEN LISÄYS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN SUSIKIINTIÖTÄ KOSKEVAAN ASETUKSEEN PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA 1 Pääasiallinen sisältö Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa esitetään sutta koskevan suurimman sallitun saalismäärää koskevan kiintiön säätämistä 12 susiyksilöön poronhoitoalueen ulkopuolella. Samalla kumotaan aikaisempi asetus. Tähän mennessä Suomen riistakeskuksen luvilla metsästettyjä kolmea (3) sutta ei otettaisi vähennyksenä huomioon. Näin ollen kiintiö tosiasiassa aiempaan asetukseen nähden lisääntyisi viidellä (5) sudella. Peruste on asettaa erillinen viiden suden kiintiö pihoissa ja pihapiireissä toistuvasti liikkuvien susien kohdennettuun poistamiseen. Poikkeuslupaperuste on luontodirektiivin 16.1 artiklan c-alakohta: yleinen turvallisuus, muu yleisen edun kannalta pakottava syy, joka on täytäntöön pantu metsästyslain (616/1993) 41 a :n 1 momentin 3 kohdassa. Nykyinen jäljellä oleva seitsemän (7) suden vahinkokiintiö jäisi siten edelleen voimaan ja käytettäväksi erityisen merkittävien vahinkojen estämiseen. Käytännössä siis seitsemän suden vahinkokiintiö yhdistetään viiden suden lisäkiintiöön ja näin asetuksen yhteismääräksi muodostuu 12. Maa- ja metsätalousministeriö on erittäin huolestunut susiin liittyvän epävarmuuden ja turvattomuuden tunteiden lisääntymisestä sekä suurpetoihin kohdistuvien laittomuuksien ja hyvin kielteisten asenteiden kasvusta yhteiskunnassa. Keski-Pohjanmaalla Perhossa valvontaviranomaisten yhteistyön ansiosta tammikuussa 2013 paljastunutta susien laitonta tappamista tutkitaan törkeänä metsästysrikoksena. Samoin Pohjois-Savossa Sonkajärvellä on paljastunut oletettu susien salametsästyksen yritys. Nämä viimeaikaiset ikävät tapahtumat ja siitä seuranneet voimakkaat kannanotot vain ylläpitävät ja voimistavat konfliktia. Ministeriö pyrkii vastaamaan konfliktiin kohdentamalla erityistoimenpiteitä tässä vaiheessa pihoissa tai pihapiireissä toistuvasti esiintyvien susien aiheuttaman ongelman hallintaan. Samalla ministeriö pyrkii tällä asetuksen muutoksella osittain lieventämään sitä virheellistä kuvaa, ettei suurpetojen synnyttämiin vaaratilanteisiin voi saada poikkeuslupaa. Asutuksen lähelle tulevat sudet voidaan tarvittaessa poistaa riippumatta susikannan sen hetkisestä koosta, mutta poiston tulee noudattaa luontodirektiivin edellytyksiä ja poiston vaikutuksen ei tulisi haitata suden suojelutasoa tai sen saavuttamista. Edellytyksenä on kuitenkin, että muita tyydyttäviä vaihtoehtoja ei ole ratkaista pihoissa tai pihapiireissä toistuvasti esiintyvien susien aiheuttamasta ongelmasta. Maa- ja metsätalousministeriö käynnistää maaliskuussa suurpetopolitiikan ulkopuolisen arvioinnin. Arvioinnista ministeriö edellyttää myös kehittämisesityksiä suurpetokantojen hoidon ja suojelun toimenpiteiksi ja linjauksiksi. Arviointi kuitenkin valmistuu aikaisintaan vuoden lopussa, joten sitä ennen ministeriö pyrkii rauhoittamaan paikoin jo hyvin tulehtunutta tilannetta. Viiden suden lisäkiintiön kohdentamisessa ministeriö hyödyntää riistaneuvostojen asiantuntemusta. Ministeriö on pyytänyt, että ensin alueelliset riistaneuvostot arvioisivat oman toiminta-alueensa tilanteen ja tekisivät esitykset siitä, mille alueelle olisi tarvetta myöntää poikkeuslupia pihoissa tai pihapiireissä toistuvasti esiintyvien susien aiheuttaman ongelman vähentämiseksi. Lisäksi alueellisilta riistaneuvostoilta pyydetään esityksiä siitä, mihin muihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä susien aiheuttamien vahinkojen ja muiden ongelmien vähentämiseksi. Alueellisten riistaneuvostojen kokoukset järjestetään viikoilla 7 9. Alueelliset riistaneuvostot toimittavat esityksensä valtakunnalliselle riistaneuvostolle, joka näiden esitysten pohjalta antaa suosituksen Suomen riistakeskukselle siitä, mihin lisäkiintiö tulisi kohdentaa sekä tekemään esityksen maa- ja metsätalousministeriölle siitä, mihin muihin toimenpiteisiin susien aiheuttamien vahinkojen ja ongelmien vähentämiseksi sekä susien suojelun paikallisen hyväksynnän lisäämiseksi tulisi ryhtyä. Valtakunnallinen riistaneuvosto kokoontuu

2 2 Esityksen mukaan Suomen riistakeskuksella olisi siten mahdollisuus myöntää perusteltujen hakemusten perusteella poikkeuslupia viikosta 12 alkaen. Tähän mennessä ( ) tietoon on tullut seuraavat susien kuolemat: poronhoitoalueella poikkeusluvin vahinkoperustein tapettu 11 sutta, muun Suomen alueella tapettu tai kuollut 15 sutta (3 poikkeusluvin, 6 poliisimääräyksin, 3 liikenteessä ja 3 laittomasti) eli yhteensä 26 sutta. 2 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen täydennetty kanta-arvio (MMM Dnro 277/13/2013, RKTL 89/401/2013) Tutkimuslaitoksen arvio perustuu havaintotietojen osalta pääasiassa petoyhdyshenkilöverkostosta saatuihin tietoihin. Lisäksi havaintotietoja ovat toimittaneet Metsähallituksen henkilökunta ja itäiseen valtakunnanrajaan rajoittuvien paliskuntien poroisännät sekä rajavartijat. RKTL lähetti myös Suomen riistakeskuksen aluetoimistoille kyselyn laumoista ja kahdestaan liikkuvista susista. Laajaa havaintoaineistoa tukee GPS-laittein merkittyjen susien antama paikkatieto reviirien rajoista. Vuodelta 2012 on GPS-lähettimien antamaa tietoa yhteensä viideltä eri susireviiriltä, joilla eleli joko lauma tai pariskunta. Kaikkiaan GPS-lähettimellä merkittiin 21 sutta. Lähettimistä oli toiminnassa vielä vuoden vaihteessa kymmenkunta. Suomen susikannan ydinalueella (Etelä-Kainuu, Ylä-Savo ja Pohjois-Karjala) RKTL suoritti joulukuun alun ja helmikuun alun välisenä aikana tiiviisti myös omaa maastotyötä. Arvion perustana ovat tunnetut laumat ja kahdestaan liikkuvat sudet, jotka ovat todennäköisiä pariskuntia. Edellisten lisäksi kartoitettiin epävarmoja havaintoja pareista. Näiden mahdollisten pariskuntien asettumista alueelle ei kyetty riittävällä varmuudella tarkistamaan, joten ne luokiteltiin yksinään liikkuviksi susiksi. Havainnot yksinään liikkuvista susista muodostavat arvion perustan niillä riistakeskuksen alueilla, joilla laumoja tai reviirillä eläviä pareja ei ole. Yksinään liikkuvien susien osuus on noin 15 prosenttia talvisesta susikannasta. Huomattava osa itäisellä valtakunnanrajalla havaituista laumoista ja pareista liikkuu molemmilla puolilla itärajaa. Keskimääräistä susikantaa arvioitaessa tällaisten susien yksilömäärästä on otettu Suomen kantaan kuuluviksi 50 prosenttia. Merkittävä osa susista liikkuu useamman kuin yhden Suomen riistakeskuksen aluetoimiston alueella. Tämän takia on otettava huomioon, että arviot aluetoimistojen alueella liikuskelevien susien lukumääristä eivät ole summautuvia. Kannanhoitoalueita koskevat arviot ovat summautuvia, sillä kahdella eri kannanhoitoalueella liikkuva lauma tai pari on laskettu kokonaisuudessaan vain yhden kannanhoitoalueen susikantaan. Susien vähäisestä lukumäärästä johtuen samansuuruinen susisaalis voi johtaa toisistaan suuresti poikkeaviin kehityssuuntiin susien määrässä. Poiston vaikutus riippuu saaliiksi päätyvien susien iästä, sukupuolesta ja lisääntymisbiologisesta asemasta susiyhteisössä. Susikannan on arvioitu vähentymättä kestävän 30 prosentin vuotuisen poistuman. Susitilanne alueittain Etelä-Häme Riistakeskus Etelä-Hämeen alueella on havaintoja yksittäisistä susista mutta ei pareista eikä laumoista. Alueella liikuskelee 2 3 sutta. Etelä-Savo Riistakeskus Etelä-Savon alueella on havaintoja yksittäisistä susista mutta ei pareista eikä laumoista. Alueella liikkui vuoden vaihteessa myös pantasusi, joka tällä hetkellä liikuskelee Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen riistakeskusten välisellä raja-alueella. Alueella liikuskelee 2 3 sutta.

3 3 Kainuu Riistakeskus Kainuun alueella liikkuu sutta. Vaihteluväli on suurehko, koska kolme laumaa (yhteensä 21 sutta) liikkuu Suomen ja Venäjän välisen rajan molemmilla puolilla. Osa Riistakeskus Kainuun alueesta kuuluu poronhoitoalueeseen. Tällä alueella on havaintoja yksittäisistä susista mutta ei pareista tai laumoista. Poronhoitoalueen ulkopuolisen Kainuun alueella liikkuu sutta. Sudet keskittyvät Kuhmoon, jossa on havaintoja kaikkiaan neljästä laumasta, joista kolme (5, 8 ja 8 yks.) liikkuu Suomen ja Venäjän välisen rajan kahta puolta. Neljäs lauma (5 yks.) liikkuu Kuhmon lisäksi myös Sotkamon ja Ristijärven puolella. Tässä laumassa on pannalla varustettu alfanaaras. Kuhmossa on lisäksi kolme paria (Kuumu Vartius, Niemiskylä Hirvelä ja Jonkeri) Sotkamossa asustaa neljän yksilön hajallaan liikkuva lauma Sapsoperän Maanselän välisellä alueella. Lauman lisäksi Tipasojalla ja Lehtovaaran Tuhkakylän alueella on todettu olevan pariskunta. Edellisten lisäksi pääasiassa Pohjois-Savossa asuvat kolme laumaa vierailevat Kainuun puolella (Vuolijoki ja Sotkamo). Keski-Suomi Riistakeskus Keski-Suomen alueella liikkuu kymmenkunta sutta. Riistakeskus Keski-Suomen, Pohjois- Hämeen ja Pohjanmaan alueita kattavalla reviirillä on 7 10 sutta. Tällä Keuruun, Virtain ja Ähtärin alueelle sijoittuvalla reviirillä ei ole näin suurta yhtenäistä laumaa, vaan se on hajallaan. Reviirillä on kaksi pannoitettua sutta (alfanaaras ja vuonna 2011 syntynyt naaraspentu). Aikuisesta alfauroksesta ei talven 2012/2013 aikana ole tehty varmoja havaintoja. Laumasta siirtyi toukokuussa 2012 vuonna 2011 syntynyt uros Äänekosken pohjoispuolelle. Havaintojen mukaan se liikkuu yksin. Kaakkois-Suomi Riistakeskus Kaakkois-Suomen alueella liikkuu noin 6 8 sutta. Alueelta on havaintoja yhdestä neljän suden laumasta, joka on yhteinen Venäjän kanssa, ja yhdestä parista, joka sekin liikkuu rajan läheisyydessä. Valtakunnan rajalla liikkuvien laumojen ja parien yhteisestä lukumäärästä on puolet laskettu kuuluvaksi Suomen kantaan. Lappi Riistakeskus Lapin alueella on havaintoja yksittäisistä susista sekä kahdesta yhdessä liikkuvasta sudesta Savukoskelta. Savukosken havainnot sijoittuvat itärajan pintaan. Siellä oli alkutalvesta 7 8 yksilön pentuelauma, josta on kaadettu talven mittaan viisi sutta. Valtakunnan rajojen ulkopuolella on havaintoja Länsi- Lapista (Övertorneå, Ruotsi) susiparista. Oulu Riistakeskus Oulun poronhoitoalueella liikkuu 2 4 sutta; yksi pariskunta Utajärvi Pudasjärvi alueella. Tälle parille on myönnetty kaatolupa. Poronhoitoalueen ulkopuolisella alueella liikkuu noin 5 7 sutta. Alueella on tavattu yksi vakituisesti asuva lauma, joka on yhteinen riistakeskus Pohjois-Savon kanssa. Laumassa elelee kolme yksilöä, joista yhdellä on panta. Lisäksi lauman pohjoispuolella asustaa yksi susipari. Pohjanmaa Riistakeskus Pohjanmaan alueella liikkuu sutta. Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen ja Keski-Suomen rajalla elää lauma, jossa asustaa 7 10 susiyksilöä, joiden liikkuminen painottuu Pohjois-Hämeen ja Keski- Suomen alueelle. Havaintojen perusteella näyttää siltä, että lauma on jakautunut pienempiin ja erillään kulkeviin osiin, mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan saamista. Lisäksi alueella on tehty havaintoja susiparista Lohtajan Kälviän alueella. Parihavaintoja on Perhosta ja epävarmoja parihavaintoja Isojoen Suojoen alueelta (mahdollisesta jälkimmäisestä parista tehdään havaintoja myös Satakunnan puolella).

4 4 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalassa liikkuu sutta. Pohjois-Karjalassa liikuskelee kaksi (Lieksa ja Ilomantsi) neljän yksilön susilaumaa Suomen ja Venäjän välisen rajan molemmilla puolilla. Lisäksi alueella on havaittu kaikkiaan viisi susiparia (Lieksa,Valtimo), joista yksi on yhteinen Kainuun kanssa ja toinen Pohjois-Savon kanssa. Pohjois-Häme Riistakeskus Pohjois-Hämeen alueella liikkuu sutta. Alueella on yhteinen 7 10 yksilön lauma Keski- Suomen ja Pohjanmaan riistakeskusten kanssa. Havaintojen perusteella näyttää siltä, että lauma on jakautunut pienempiin ja erillään kulkeviin osiin, mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan saamista. Etelämpänä kolmen yksilön lauma asustelee Längelmäen Oriveden Kuhmalahden alueella. Lisäksi susiparista on havaintoja Nokian Akaan Sastamalan alueelta. Pohjois-Savo Riistakeskus Pohjois-Savon alueella elelee sutta. Ne keskittyvät Ylä-Savon alueelle, missä asustelee kolme eri laumaa. Kaikissa alueen laumoissa on GPS-lähettimellä varustettuja susia. Vieremän ja Kiuruveden alueella oleva susilauma vierailee myös riistakeskus Oulun alueella ja toinen Vieremän alueella olevista laumoista vierailee Kainuun alueella. Lisäksi alueella on kolme eri susiparia (Sukeva Jyrkkä, Varpaisjärven pohjoisosa ja Vesanto Tervo- alue). Tassussa on joukko susihavaintoja (n = 24) Sonkajärven Iisalmen Kiuruveden ympäristöstä aikavälillä Havainnot ovat pääasiassa yksittäisistä susista mutta muutama havainto jopa viiden suden laumasta. Petoyhdyshenkilöt ovat tarkistaneet näistä kahdeksan havaintoa. Em. aikajakson jälkeen susihavaintoja alueelta on saatu ainoastaan yksi. Alueelta ei kuitenkaan ole löydetty paria tai laumaa etsinnöistä huolimatta. Rannikko-Pohjanmaa Riistakeskus Rannikko-Pohjanmaan alueella on tehty havaintoja yksittäisistä susista mutta ei susilaumoista eikä -pareista. Alueella liikkuu 2 3 sutta. Satakunta Riistakeskus Satakunnan alueella liikuskelee 9 11 sutta. Köyliön Huittisten alueella asustaa lauma, jossa on 7 sutta. Lisäksi Ulvilan Luvian alueella on havaintoja mahdollisesta susiparista. Pääosa näistä havainnosta on yhdestä sudesta mutta muutama myös kahdesta. Lisäksi nk. Yläneen lauma Varsinais-Suomesta vierailee ajoittain Satakunnan puolella. Alueen pohjoisosassa on yksi mahdollinen pari Pohjanmaan kanssa. Uusimaa Riistakeskus Uudenmaan alueella elää 6 8 sutta. Alueella on havaintoja yhdestä parista ja yhdestä neljän suden laumasta. Pari elelee Nummi Pusulan alueella ja lauma Tammisaaren alueella. Varsinais-Suomi Riistakeskus Varsinais-Suomen alueella liikkuu 6 7 sutta. Alueella on yksi lauma (4 5 yks.), joka liikkuu pääasiassa Mynämäen Pöytyän Maskun alueella. Tassu-havaintojen perusteella lauma liikkuu myös osittain riistakeskus Satakunnan puolella. Lisäksi alueella on mahdollinen susipari, josta tulleet havainnot sijoittuvat tien 8 länsipuolelle. Susitilanne kannanhoitoalueittain Läntisen Suomen kannanhoitoalueen laumojen ja mahdollisten parien yhteinen susimäärä on noin yksilöä. Yhteensä kannanhoitoalueella on sutta (taulukko 1, s.6). Itäisen Suomen kannanhoitoalueen pääasiassa Suomen puolella liikkuvissa laumoissa ja mahdollisissa pariskunnissa on yhteensä sutta. Tunnetuissa Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin liikkuvissa laumoissa on yhteensä 17 yksilöä. Yhteensä kannanhoitoalueella on sutta (taulukko 1, s 6).

5 5 Poronhoitoalueella susia liikuskelee lähinnä poronhoitoalueen eteläosissa lähellä alueen rajaa. Poronhoitoalueella liikkuvien, reviiriä muodostamattomien susien määrään vaikuttaa Venäjältä ja alueen eteläpuolelta saapuvien yksilöiden määrä, jossa voi vuodenaikaisesti olla suurtakin vaihtelua. Poronhoitoalueen susikannan kooksi tutkimuslaitos arvioi 4 5 yksilöä (taulukko 1, s.6). Suomessa oli helmikuun 2013 alussa sutta. Ottamalla kanta-arvioon mukaan Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan molemmin puolin liikkuvien laumojen sudet, saadaan kokonaisyksilömääräksi sutta. Määrä on edellisvuotista pienempi. Kuva 1. Susilaumat ja kahdestaan liikkuvat sudet helmikuun alussa Punaisella rajatulla alueella elää GPS-seurannassa oleva susilauma, vihreät symbolit viittaavat muihin tunnettuihin laumoihin, keltaiset kahdestaan liikkuviin susiin ja vaaleanpunaiset varmistamattomiin parihavaintoihin. Harmaat symbolit viittaavat reviireihin, joista merkittävä osa sijainnee Venäjän puolella.

6 6 Taulukko 1. Tilanne kannanhoitoalueittain ja koko maassa. Kannanhoitoalue Laumat/ niissä susia yhteensä Parit Valtakunnan rajan laumat / niissä susia yht*. Valtakunnan raja, parit* Susia yhteensä* Poronhoitoalue - / / ** Itäinen Suomi 5 / / ** Läntinen Suomi 5 / ** YHTEENSÄ *** * Valtakunnan rajalla liikkuvien laumojen ja parien yhteisestä susien määrästä on puolet laskettu kuuluvaksi Suomen kantaan. **Susikannasta on havaittu15 % olevan yksinään liikkuvia yksilöitä. ***Lukumääräarvion haarukka ottaa huomioon sen, että yksinään liikkuvien osuus olisi tavanomaista suurempi (20 %). Taulukko 2. Viime vuoden tilanne: RKTL:n lausunto Kannanhoitoalue Laumat/ niissä susia yhteensä Parit Valtakunnan rajan laumat / niissä susia yht*. Valtakunnan raja, parit* Susia yhteensä* Poronhoitoalue 2 / / Itäinen Suomi 7 / / Läntinen Suomi 5 / YHTEENSÄ** *** *Valtakunnan rajalla liikkuvien laumojen ja parien yhteisestä susien määrästä on puolet laskettu kuuluvaksi Suomen kantaan. **Susikannasta on oletettu 15 % olevan yksinään liikkuvia yksilöitä. ***Lukumääräarvion yläraja on laskettu kannanhoitoalueittaisten vaihteluvälien keskikohtien summana. 3 Suurimmat sallitut saalismäärät ja muut rajoitukset metsästysvuodelle Suurimmat sallitut saalismäärät Tällä asetuksella esitetään suurimmaksi sallituksi saalismääräksi poronhoitoalueen ulkopuolelle 12 susiyksilöä. Koska aiemmasta 10 suden kiintiöstä (MMMasetus 616/2012) on käytetty 3 lupaa, lisäys aiempaan kiintiöön on siten 5 yksilöä, jotka tullaan edellä esitetyn mukaisesti kohdentamaan pihoissa tai pihapiireissä toistuvasti esiintyvien susien aiheuttaman ongelman ratkaisemiseen. Turvallisuusuhkaa aiheuttavat poikkeuksellisesti käyttäytyvät sudet voidaan myös poistaa poliisilain 25 :n nojalla tarvittaessa. On kuitenkin käytännössä havaittu, että poliisien luvat eivät välttämättä lisää susien olemassaolon hyväksyttävyyttä, niiden rajallisen käyttömahdollisuuden johdosta. Tämän johdosta on tarpeen antaa Suomen riistakeskukselle viiden (5) suden lisäkiintiö, joka lisää sen toimintamahdollisuuksia myös pi-

7 7 hoissa tai pihapiireissä toistuvasti esiintyvien susien aiheuttaman ongelman ratkaisemiseen ja suden yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kasvattamiseen. 3.2 Erityistä Suomen riistakeskuksen tulee harkita ennen lupapäätöksen tekemistä vielä erikseen ennen poikkeusluvan myöntämistä, onko valtakunnallisen riistaneuvoston suosittamilla alueilla kyseessä olevan ongelman ratkaisemiseksi muita tyydyttäviä ratkaisuja ja haittaako metsästys suotuisan suojelutason säilyttämistä. Tämä on todettu myös Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa ( , taltionumero 1499), että yksittäisestä pyyntiluvasta päättävä taho on velvollinen varmistamaan, että päätös on luontodirektiivin sekä kansallisten, riistaeläinten suojelua ja metsästystä muutoin koskevien säännösten mukainen niin, että kulloinkin kysymyksessä oleva metsästys ei vaaranna ko. lajin suotuisaa suojelutasoa ja että muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Maa- ja metsätalousministeriön vuosittain antamat kiintiöt metsästettävien suurpetojen enimmäismäärästä turvaavat omalta osaltaan pyyntilupakohtaista, sääntelyn mukaista harkintaa. Riistakeskuksen on poikkeuslupa-asetuksen mukaisesti selvitettävä metsästyslain 41 a :n 1 momentin 3 kohdan tapauksissa poikkeusluvan kohteena olevan riistaeläimen kanta alueella, yksilön käyttäytyminen haetulla alueella, mahdolliset viranomaisten saamat ilmoitukset ja toimenpiteet ongelmista sekä toimenpiteet, jotka poikkeusluvan sijasta voitaisiin toteuttaa. Tämä Suomen riistakeskuksen täytyy todentaa erikseen jokaisen lupahakemuksen kohdalla sekä lisäksi dokumentoida tarkasti poikkeuslupapäätökseen kaikki luontodirektiivin 16 artiklan 3 kohdassa mainitut yksityiskohtaiset muotovaatimukset, jotka on todettu, jotta luontodirektiivin jäsenvaltioille asettamat velvoitteet raportoinnista voidaan täyttää. 4 Esityksen vaikutukset Maa- ja metsätalousministeriön tiedossa oli susikannan vähentyminen edelliseen vuoteen nähden ja viiden suden kiintiön lisäyksen vaikutus on otettu huomioon arvioinnissa suhteessa suden suojelutason saavuttamistavoitteeseen. Ministeriö katsoo, että vaikka kiintiö toteutuisi täysimääräisesti, ei sillä tule olemaan vaikutusta susikannan suotuisan suojelutason saavuttamiseen edellyttäen, että mahdolliset luvat kohdennetaan oikealla tavalla. Poiston vaikutus riippuu eniten saaliiksi päätyvien susien iästä, sukupuolesta ja lisääntymisbiologisesta asemasta susiyhteisössä. Tänä talvena on susien toistuvista pihakäynneistä tullut merkittävä yhteiskunnallinen konflikti. Susipolitiikan toimivuuden kannalta ei ole eduksi, että luontodirektiivillä jo hyvin merkittävästi rajoitettuja toimintamahdollisuuksia kavennetaan laittomalla pyynnillä ja erityisesti sellaisilta susireviireiltä, jossa sudet elävät harvaan asutulla ja erämaisella alueella ja joissa varsinaista pihasusikonfliktia ei ole syntynyt. Viimeaikaiset ikävät tapahtumat ja siitä seurannut asenteiden koventuminen ylläpitävät ja voimistavat konfliktia. Ministeriö pyrkii vastaamaan konfliktiin kohdentamalla erityistoimenpiteitä tässä vaiheessa pihoissa tai pihapiireissä toistuvasti esiintyvien susien aiheuttaman ongelman hallintaan. Viiden suden lisäyksen voidaan katsoa lisäävän Suomen riistakeskuksen toimintamahdollisuuksia ongelman ratkaisemiseksi ja sietokyvyn kasvattamisessa paikallisten asukkaiden keskuudessa. Samalla säilytetään mahdollisuus reagoida jo syntyneisiin erityisen merkittäviin vahinkoihin ja niiden jatkumisen uhkaan. Ministeriö ei katso asetuksen olevan millään tavalla luontodirektiivin vastainen. Komissio on myös todennut parlamenttikysymykseen (E-3942/08) antamassaan vastauksessa, että "EU:n harjoittaman suurten petoeläinten suojelupolitiikan menestys riippuu olennaisesti paikallisten asukkaiden asenteista. Suurten petoeläinten vuoksi paikalliset asukkaat ovat oikeutetusti huolissaan omasta turvallisuudestaan sekä karjan, kotieläinten ja riistan menetyksistä. Nämä on otettava huomioon pyrittäessä saavuttamaan tasapaino direktiiveissä säädettyjen suojelutavoitteiden kanssa." Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että tällä asetuksella pyritään juuri hakemaan komission mainitsemaa tasapainoa. Myös oikeuskansleri on vastauksessaan (Dnro 1277/1/03, ) todennut asiassa mm. seuraavaa: Petoeläinten kotieläimille aiheuttamat vahingot ja niiden ihmisille aiheuttama tai ainakin niistä ihmisten asuin-

8 8 ja liikkumisalueilla tehtyihin havaintoihin perustuvat todellisiksi mielletyt uhat ovat sellaisia turvallisuutta heikentäviä tekijöitä, joiden poistaminen on julkisen vallan velvollisuutena. Susi enempää kuin muutkaan petoeläimet eivät meillä kuulu asuttujen seutujen luonnonoloihin. Tältä osin viranomaisilla tulee olla nopeasti vaikuttavat tehokkaat keinot, joilla torjutaan ihmisasumusten, taajamien tai ihmisten käyttämien liikenne- ja kulkuväylien läheisyyteen tulevat petoeläimet. Toisaalta sama edistämisvelvoite koskee perustuslain 20 :n 1 momentin mukaan myös luonnon ja sen monimuotoisuuden säilyttämistä. Käsillä on tilanne, jossa useiden perus- ja ihmisoikeuksien toteuttaminen niihin sisältyvien osittain paikallisista olosuhteista johtuvien vastakkaisten arvojen vuoksi näyttäisi johtavan ristiriitaan. Tällaisessa tilanteessa on perus- ja ihmisoikeuksia punnittava vastakkain ja pyrittävä yhteensovittamaan ristiriitaan johtavien säännösten tulkinta tavalla, joka johtaa perusoikeuksien toteuttamiseen niiden tarkoitusta vastaavalla tavalla poikkeuksellisissakin olosuhteissa. Petoeläinten aiheuttamaa uhkaa ei voida kuitenkaan poistaa siten, että luonnon monimuotoisuus myös erämaaluonnon petokantojen osalta vaarantuu vastoin perustuslain 20 :n 1 momentin mukaista edistämisvelvoitetta. Oikeuskansleri toteaa edelleen johtopäätöksenään: Edellä lausuttuun viitaten on painotettava sitä, että erityisesti perusoikeutena ja ihmisoikeutena taatun turvallisuuden ylläpitäminen on julkisen vallan ensisijainen tavoite. Julkisen vallan on varauduttava toimiin ja käytettävä niitä siten, että turvattomuutta aiheuttavat eläimet saadaan torjutuiksi ja vakavimmissa tapauksissa hävitetyiksi. Silloin kun petoeläin havaitaan paikassa, jossa on ilmeinen vaara, että ihmisen turvallisuus on uhattuna, on selvää, että uhka torjutaan. Äärimmäisenä keinona on pedon lopettaminen. Arviointi on osaltaan perustettava kuitenkin luontodirektiivin 16 artiklan poikkeusperusteisiin. Käsitykseni mukaan nämä poikkeusperusteet antavat mahdollisuudet sellaiseen lainsäädäntöön, jonka nojalla turvallisuuden säilyttämiseksi ja mahdollisesti myös omaisuuden suojan säilyttämiseksi tarpeelliset toimenpiteet ihmisiä ja omaisuutta uhkaavien petoeläinten torjumiseksi voidaan käytännössä toteuttaa. Vaikka koko valtakunnan tasolla susikanta on vähentynyt, ongelmat keskittyvät tällä hetkellä tietyille paikkakunnille kuten Huittisten Köyliön seudulle. Maa- ja metsätalousministeriö ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) ovat sopineet, että RKTL sijoittaa maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella Länsi- Suomen alueelle kenttähenkilön, joka toimii erityisesti Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla. Kenttähenkilö auttaa selvittämään entistä tarkemmin alueen suurpetokantojen kokoa, levinneisyyttä ja liikkuvuutta sekä pyrkii lisäämään vuorovaikutusta eri sidosryhmien välillä. Tämän lisäksi Ruotsi on järjestämässä Suomen, Ruotsin ja Norjan suurpetoasioista vastaavien valtiosihteerien välistä tapaamista kevään aikana. Ruotsilla ja komissiolla on kiistaa Ruotsin susipolitiikan linjauksista. Ruotsi on pyrkinyt uudella perustellulla tavalla vähentämään ihmisten huolta susien läsnäolosta ja samalla lisäämään susikannan hyväksyttävyyttä paikallisten ihmisten keskuudessa. Ministeriö tulee valtiosihteerien tapaamisessa esittämään tukensa Ruotsin suunnitelmille. Ministeriö ehdottaa Suomen ja Ruotsin yhteistä delegaatiota neuvottelemaan ympäristökomissaarin kanssa keinoista ottaa huomioon nykyistä joustavammin paikallisten asukkaiden huolet susikannan suojelussa ja kannansäätelyssä. 5 Asian valmistelu Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu virkatyönä ehdotus poikkeusluvilla sallittavasta suden metsästyksestä poronhoitoalueen ulkopuolella metsästysvuonna Asetuksella kumotaan 15 päivänä syyskuuta 2012 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus 616/2012. Luonnoksesta pyydettiin lausuntoja seuraavilta tahoilta: ympäristöministeriö (YM), sisäasiainministeriö (SM), MMM/elintarvike- ja terveysosasto, metsäosasto, maatalousosasto sekä yleinen osasto, Suomen riistakeskus, Metsähallitus (MH), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Suomen Luonnonsuojeluliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK), Svenska Lantbruksproducenternas centralförbund (SLC), Paliskuntain yhdistys, Saamelaiskäräjät, WWF Suomi, Suomen Metsästäjäliitto ry, Natur och Miljö r.f. ja Luonto-Liitto.

9 9 Lausuntoja annettiin yhteensä 11. Lausunnoissa ympäristöministeriö ei kannata esitystä ja epäilee kaatolupien lisäämisen vaarantavan Suomen susipolitiikan sekä olevan luontodirektiivin vastainen vaarantamalla suojelun suotuisan tason. YM toteaa, että se ei voi kannan suojelusta vastaavana ministeriönä perustella tätä politiikkaa komissiolle, jos asia nousee esiin. YM:n mielestä lisäkiintiöön ei ole myöskään tarvetta, koska kiintiössä on varaa vielä seitsemän luvan myöntämiseen. Lisäkiintiön kohdentamisen osalta YM katsoo, että se saattaisi vaikeuttaa julkisten hallintotehtävien päällikön riippumatonta asemaa ja toisaalta sopii huonosti alueellisen riistaneuvoston asetuksella määrättyihin tehtäviin. Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja WWF vastustavat lisäkiintiötä, koska susikannan suojelutaso on määrällisesti, alueellisesti ja laadullisesti epäsuotuisa. SLL:n mielestä nykyistä kiintiötä pitäisi pienentää. Jäljellä olevat laumat tulisi pannoittaa ja Länsi-Suomen uutta RKTL:n kenttähenkilöä kannattaa tukea Pohjois-Karjalan suurpedot hankkeen kaltaisella yhteistyöprojektilla sekä alueellisia riistaneuvostoja tulisi täydentää ympäristöjärjestöillä. MTK ja Saamelaiskäräjät pitivät asetusehdotusta hyvin perusteltuna ja pitivät hyvinä käynnistettäviä selvityksiä ja keskusteluja suurpetopolitiikan linjausten uudistamiseksi. Suomen riistakeskuksella ei ollut huomautettavaa. Metsähallituksella ei ole lausuttavaa asiasta. Paliskuntain yhdistys ymmärtää ihmisten peloista juontuvan tarpeen lisäykselle. Suomen Metsästäjäliiton mukaan lisäkiintiö on oikeansuuntainen toimenpide. Määrä on kuitenkin ehdottomasti liian alhainen. Metsästäjäliiton mielestä kiinteätä lupamäärää ei tarvita. Jos kiintiötä pidetään tärkeänä, on se mitoitettava realistiselle tasolle, joka liiton mielestä on noin 50 suden luokkaa. Metsästäjäliitto katsoo myös, että susien pyyntilupia on voitava saada jatkossa myös kannanhoidollisin perustein. Lausunnot kokonaisuudessaan on tilattavissa maa- ja metsätalousministeriön kirjaamosta diaarinumerolla 277/13/ Voimaantulo Maa- ja metsätalousministeriön asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan Pykälässä todetaan, että säädettyyn määrään ei asetuksessa lueta susia, jotka on saatu saaliiksi asetuksen voimaantuloa. Tämä on selkeyden vuoksi tarpeen, koska Suomen riistakeskuksen luvilla saadut 3 sutta on vähennetty jo kiintiöstä samalla, kun asetus 616/2012 kumotaan..

Luke LUONNONVARAKESKUS

Luke LUONNONVARAKESKUS p Luke LUONNONVARAKESKUS 19.1.2015 1/9 51/00 04 05/2015 Maa ja metsatalousministerio Kirjaamo kiriaamo@mmm.fi LAUSUNTO TALVEN 20142015 SUSITILANTEESTA Lausuntonaan susikannan tilasta (Luke) esittaa seuraavan.

Lisätiedot

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava

Lisätiedot

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä

Lisätiedot

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 250, 251, 253 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet

Lisätiedot

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus Suden hoitosuunnitelman päivitys Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus 2008 2009 33 laumaa 2010 16 laumaa 2011 8 laumaa 2012 14 laumaa 2013 10 laumaa Lähde: RKTL Susikanta lähes puolittui

Lisätiedot

Suurpetokantojen arviointi

Suurpetokantojen arviointi Suurpetokantojen arviointi Ilpo Kojola, RKTL Suurpetojen vähimmäislukumäärä vuoden lopussa (1978 2012) 2500 2000 4x 2500 2000 25x 1500 kesä 1500 1000 Karhu 1000 Ilves 500 500 0 1978 1984 1990 1996 2002

Lisätiedot

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen

Lisätiedot

Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena

Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena Mikael Luoma riistapäällikkö Suomen riistakeskus http://riista.fi/riistatalous/riistakannat/hoitosuunnitelmat/susikanta/ 12.11.2015 Päätavoite:

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTA- VASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA MET- SÄSTYSVUONNA 2014 2015

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTA- VASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA MET- SÄSTYSVUONNA 2014 2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Muistio 17.12.2014 Dnro 2334/13/2014 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTA- VASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN

Lisätiedot

1 of 4 1.12.2015 8:11

1 of 4 1.12.2015 8:11 1 of 4 1.12.2015 8:11 Turun yliopistossa on rakennettu DNA-näytteisiin perustuva sukupuu Lounais-Suomen susilaumoille. Turun yliopiston tiedote 30.10.2015 Lounais-Suomessa on viime vuosina elänyt lähekkäin

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTAVAS- TA EUROOPANMAJAVAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA

Lisätiedot

Susiseminaari

Susiseminaari Susiseminaari 14.4.2016 Poliisin näkökulma Harri-Pekka Pohjolainen ylikomisario Eläimen kiinniottaminen ja lopettaminen Poliisilaki (493/1995) 25 Poliisimiehellä on oikeus ottaa kiinni tai lopettaa eläin,

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003 1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016

Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016 Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016 Ylitarkastaja Jussi Laanikari 1 Kokemukset kannanhoidollisesta metsästyksestä viime talvena (1/3) Susille ei oltu myönnetty kannanhoidollisia poikkeuslupia

Lisätiedot

Suurpetotutkimus/RKTL

Suurpetotutkimus/RKTL Suurpetotutkimus/RKTL 9.12.2010 Pori photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola photo: Ilpo Kojola photo de5stora.com Tietoa kestäviin valintoihin! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 30.6.2015 Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTAVASTA ITÄMEREN NORPAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA

Lisätiedot

Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Ilveskannan seuranta Katja Holmala RKTL Esitelmän sisältö Kannanarviointi RKTL:ssä Ilveksen levinneisyys ja levittäytyminen Ilveskannan arviointimenetelmän yksityiskohtia Erillislaskennat Muutama sananen

Lisätiedot

Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet

Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet Mikael Luoma projektipäällikkö Suomen riistakeskus 22.1.2015 Suomen riistakeskus 1 Hoitosuunnitelman valmistelu Kansalaisilla

Lisätiedot

METSÄSTYSLAIN 41 B :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA RAUHOITTAMATTOMILLE LINNUILLE. Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta lupaa seuraavasti:

METSÄSTYSLAIN 41 B :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA RAUHOITTAMATTOMILLE LINNUILLE. Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta lupaa seuraavasti: 2011/00029 Suomen riistakeskus Etelä -Häme Julkiset hallintotehtävät Lukiokatu 14 13100 HÄMEENLINNA (03) 644650 Pvm Nro 22.3.2011 2011/00029 PÄÄTÖS Ypäjän Riistamiehet ry Jani Nurminen Hyrsynkulmantie

Lisätiedot

Lumijälkilaskenta 2012-2013

Lumijälkilaskenta 2012-2013 Lumijälkilaskenta 2012-2013 Laskentapäälliköt Jälkitarkastajat 21.11.2012 Suomen riistakeskus 1 Riistalaskennat tietoa metsästyksen suunnitteluun Riistakolmiot Suurpetoseuranta Vesilintujen pistelaskenta

Lisätiedot

1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152

1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152 1/5 Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152 Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Säkylä 15.9.2010 Riistapäällikkö Antti Impola 20.9.2010 Satakunnan riistanhoitopiiri 1 Ajankohtaiskatsaus RKTL:n kannanarviot suurpetojen määristä ennen metsästyskautta

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE 1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund ry:ltä lausuntoa määräyskirjeluonnoksista 8.7.2009 koskien poikkeuksia rauhoitettujen

Lisätiedot

Alueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo Hirvet ja suurpedot

Alueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo Hirvet ja suurpedot Alueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo 11.3.2015 Hirvet ja suurpedot Versio 10.3.2015 13.3.2015 Suomen riistakeskus 1 Hirvitalousalueet PS 1: Kiuruvesi, Vieremä, Pielavesi, Maaninka, osa Iisalmea

Lisätiedot

2013/00153 1. SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 PÄÄTÖS 13.08.2013 2013/00153

2013/00153 1. SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 PÄÄTÖS 13.08.2013 2013/00153 SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 Jarmo Laaksonen Telkkäkuja 8 23500 UUSIKAUPUNKI PÄÄTÖS Pvm Nro 13.08.2013 2013/00153 2013/00153 1 METSÄSTYSLAIN 10 :N MUKAINEN

Lisätiedot

LUPAHAKEMUS KOIRAKOKEEN PITÄMISEKSI TAI KOIRAN KOULUTTAMISEKSI (metsästyslain 52 :n 1 momentti)

LUPAHAKEMUS KOIRAKOKEEN PITÄMISEKSI TAI KOIRAN KOULUTTAMISEKSI (metsästyslain 52 :n 1 momentti) Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 700 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja Sähköposti Koordinaatit: P

Lisätiedot

Koordinaatit: Alue on rajattu liitteenä olevalle kartalle tai esitetty muussa selvityksessä.

Koordinaatit: Alue on rajattu liitteenä olevalle kartalle tai esitetty muussa selvityksessä. Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti Koordinaatit:

Lisätiedot

Susiristiriitojen lieventäminen

Susiristiriitojen lieventäminen Susiristiriitojen lieventäminen Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku Susikonflikti pragmatistisesta näkökulmasta Avainkäsitteet: toiminta, tapa, käytäntö Murtaa erinäisiä kahtiajakoja:

Lisätiedot

ESITYS SUSIKANNAN TERVEHDYTTÄMISEKSI SUOMESSA

ESITYS SUSIKANNAN TERVEHDYTTÄMISEKSI SUOMESSA TIEDOTE 25.11.2014 / tiedotusvälineet ESITYS SUSIKANNAN TERVEHDYTTÄMISEKSI SUOMESSA Pohjois-Savon Kennelpiiri ry ja Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piiri ry Esitys on laadittu 21.10.2014 Kuopiossa

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 10.8.2015 s-posti: pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 10.8.2015 s-posti: pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton VALITUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 10.8.2015 s-posti: pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS Raatihuoneenkatu 1 13100

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 1 Riistantutkimuksen tiedote 208:1-5. Helsinki 1.8.2006 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 810 860

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen hallinnassa: esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava Kaarina Kauhala Luke Euroopanmajava Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868). Takaisinistutettu

Lisätiedot

Susisovittelijan arki

Susisovittelijan arki Susisovittelijan arki Riistapäivät 22.1.2014 Antti Härkälä Tutkimusapulainen RKTL Työn alkuun Työsuhde alkanut 13.5.2013 Määräaikainen työsuhde 31.12.2014 loppuun Toimialueena on lähtökohtaisesti riistakeskuksen

Lisätiedot

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012)

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012) YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012) Suurpetojen poikkeusluvanvaraista pyyntiä koskevat säännökset muuttuivat 1.3.2011.

Lisätiedot

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA,

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0465/3 1 (5) Diaarinumero 00261/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin.

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin. Lu8 LUONNONVARAKESKUS 16.2.2015 Luke 251100 04 05/2015 Maa- ja metsitalousministerio Luonnonvaraosasto Kirjaamo kiriaamo@mmm.fi Viite: Maa- ja metsfitalousministeridn ja Luonnonvarakeskuksen tulossopimus2ol*2019,

Lisätiedot

Poliisihallitus 1 (5) 14.5.2012 2020/2012/1333 POLIISIN TOIMIVALTA JA TOIMINTALINJAT SUURPETOTAPAUKSISSA (ERITYISESTI SUSI)

Poliisihallitus 1 (5) 14.5.2012 2020/2012/1333 POLIISIN TOIMIVALTA JA TOIMINTALINJAT SUURPETOTAPAUKSISSA (ERITYISESTI SUSI) Poliisihallitus 1 (5) 14.5.2012 2020/2012/1333 Jakelussa mainitut POLIISIN TOIMIVALTA JA TOIMINTALINJAT SUURPETOTAPAUKSISSA (ERITYISESTI SUSI) Asian tausta Maa- ja metsätalousministeriössä on ollut valmisteltavana

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄSTYSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Nykytila Hallin metsästys päätettiin aloittaa uudelleen

Lisätiedot

Koirakokeisiin ja koirien kouluttamiseen tarvittavat luvat SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät 19.2.2013

Koirakokeisiin ja koirien kouluttamiseen tarvittavat luvat SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät 19.2.2013 Koirakokeisiin ja koirien kouluttamiseen tarvittavat luvat SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät 19.2.2013 1 Keskeiset säännökset METSÄSTYSLAKI 51 : Koiran kiinnipitovelvollisuus Maaliskuun 1 päivästä

Lisätiedot

Antti Impola avasi kokouksen Pertti Rajalan ollessa estyneenä (vt 8-kokous).

Antti Impola avasi kokouksen Pertti Rajalan ollessa estyneenä (vt 8-kokous). 1 MUISTIO SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄ, SATAPETO Aika: torstai 29.11.2012 klo 9.30-12.15 Paikka: Huittisten kaupungintalo, Huittinen Läsnä: Antti Impola, Suomen riistakeskus, Satakunta, pj Markku

Lisätiedot

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suurpetokannat ovat kasvaneet Ilves- ja karhukannat voimakkaasti Susi- ja ahmakannat hieman Suurpetojen

Lisätiedot

SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN

SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN MARI POHJA-MYKRÄ RURALIA-INSTITUUTTI, HELSINGIN YLIOPISTO RIISTAPÄIVÄT 21.-22.1.2014 Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä 21.1.2014 KEHITTÄMISARVIOINNIN

Lisätiedot

Päivitetty 04.08.2011 KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2011 2012

Päivitetty 04.08.2011 KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2011 2012 Päivitetty 04.08.2011 KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2011 2012 1 YHTEISLUPA Tämän suurpetojen metsästyksen yhteisluvan muodostavat siihen erikseen ilmoittautuneet

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA METSÄSTYSVUON- NA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA METSÄSTYSVUON- NA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Muistio 14.12.2015 Dnro 1839/01.03/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1109/01.03/2016 Ylitarkastaja Janne Pitkänen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1109/01.03/2016 Ylitarkastaja Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari 29.7.2016 Dnro 1109/01.03/2016 Ylitarkastaja Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTA- VASTA SAUKON

Lisätiedot

WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi

WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö Juha Ojala (juha.ojala@mmm.fi) Neuvotteleva

Lisätiedot

Suurpetovahingot ja niiden estäminen

Suurpetovahingot ja niiden estäminen Suurpetovahingot ja niiden estäminen Salo 7.12.2016 Reijo Kotilainen 8.12.2016 Suomen riistakeskus 1 Suurpetojen historiaa Suomessa Suurpedoista maksettiin tapporahaa niiden vahingollisuuden vuoksi Tapporahan

Lisätiedot

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS 1 MUISTIO SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS Aika: 1.3.2013, klo 9.30-12.14 Paikka: Eurajoki-sali, Eurajoki Läsnä: Pertti Rajala, Satakuntaliitto,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 906. Asetus. puolustushallinnon rakennuslaitoksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997

SISÄLLYS. N:o 906. Asetus. puolustushallinnon rakennuslaitoksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1997 N:o 906 912 SISÄLLYS N:o Sivu 906 Asetus puolustushallinnon rakennuslaitoksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta... 3579 907

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA METSÄSTYSVUON- NA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA METSÄSTYSVUON- NA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Muistio 12.11.2015 Dnro 1839/01.03/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012 Varastokatu 3 A VALITUS 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Aaroninkatu 13 37130 Nokia nokianluonto@gmail.com MAASEUTUELINKEINOJEN VALITUSLAUTAKUNTA

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA METSÄSTYSVUON- NA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA METSÄSTYSVUON- NA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio #225045 Ylitarkastaja Jussi Laanikari 21.12.2016 Dnro 1723/01.03/2016 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä

Lisätiedot

Suomen susikannan hoitosuunnitelma

Suomen susikannan hoitosuunnitelma Suomen susikannan hoitosuunnitelma Sisältö JOHDANTO... 3 1 SUSIKANNAN HOIDON TAVOITTEET... 4 2 YHTEISTYÖ KANSALAISTEN, RIISTAHALLINNNON JA SUURPETOTUTKIMUKSEN VÄLILLÄ... 5 2.1 Luottamus ja tieto... 5 2.2

Lisätiedot

Viite: MMM lausuntopyyntö 1.7.2011, Dnro 931/13/2011 ASIA: WWF Suomen lausunto MMM:n pyyntilupia koskevista määräyskirjeluonnoksista

Viite: MMM lausuntopyyntö 1.7.2011, Dnro 931/13/2011 ASIA: WWF Suomen lausunto MMM:n pyyntilupia koskevista määräyskirjeluonnoksista WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell (christian.krogell@mmm.fi)

Lisätiedot

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 21.5.2015)

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 21.5.2015) OHJE 21.5.2015 YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 21.5.2015) Suurpetojen poikkeusluvanvaraista pyyntiä koskevat säännökset muuttuivat

Lisätiedot

Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin plk, 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu 12 000 eloporoa Suurin osa poroista

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS MERIHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUOSINA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS MERIHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUOSINA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Janne Pitkänen Ylitarkastaja Jussi Laanikari Muistio 21.6.2016 Dnro 648/01.03/2016 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS MERIHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ

Lisätiedot

1993 vp - HE 245 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1993 vp - HE 245 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1993 vp - HE 245 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsästysaseen kuljettamista, vierasperäisen eläimen

Lisätiedot

Suomen susikannan hoitosuunnitelma

Suomen susikannan hoitosuunnitelma Suomen susikannan hoitosuunnitelma 4 2015 Suomen susikannan hoitosuunnitelma Maa- ja metsätalousministeriö 2015 3 Julkaisun nimi: Suomen susikannan hoitosuunnitelma Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA METSÄSTYSVUON- NA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA METSÄSTYSVUON- NA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Muistio 9.11.2016 Dnro 1723/01.03/2016 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN

Lisätiedot

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki 25.4.2013 1 Kiitos. Hankeraportti osoitteesta /julkaisut/pdf/raportteja98.pdf 19.3.2013

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Suomen susikannan hoitosuunnitelma

Suomen susikannan hoitosuunnitelma Suomen susikannan hoitosuunnitelma Maa- ja metsätalousministeriö 2015 Sisältö JOHDANTO... 3 1 SUSIKANNAN HOIDON TAVOITTEET... 4 2 YHTEISTYÖ KANSALAISTEN, RIISTAHALLINNNON JA SUURPETOTUTKIMUKSEN VÄLILLÄ...

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1088/13/2015

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1088/13/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTAVASTA ITÄMEREN NORPAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA

Lisätiedot

Suomen susikannan hoitosuunnitelma

Suomen susikannan hoitosuunnitelma Suomen susikannan hoitosuunnitelma Sisältö JOHDANTO... 3 1 SUSIKANNAN HOIDON TAVOITTEET... 4 2 YHTEISTYÖ KANSALAISTEN, RIISTAHALLINNNON JA SUURPETOTUTKIMUKSEN VÄLILLÄ... 5 2.1 Luottamus ja tieto... 5 2.2

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Harri Hölttä Metsäasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Kuukkeliseminaari Tampere 19.10.2007 Itä-Suomen alue - Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2011 159/2011 Laki metsästyslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

Väliarvioinnin aineisto

Väliarvioinnin aineisto Väliarvioinnin aineisto Hankkeiden lkm Hakumenettelyt maakunnittain 60 50 40 30 20 8 49 14 8 Maakuntaliitot kilpailuttaneet 226 hanketta, joista noin puoleen hanke-ehdotuksia (117 hanketta) 43 Hankkeita,

Lisätiedot

ELY- Laajakaista- hankkeet

ELY- Laajakaista- hankkeet ELY- Laajakaista- hankkeet 15.5.2013 Antero Kauppinen, laajakaista-asiantuntija Pohjois-Savon ELY- keskus maaseutu 15.5.2013 Tavoite Laajakaistatukilain mukainen EU tuki n. 24,6 milj. euroa saatava myönnettyä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 119/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän eläkelain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjän eläkelakia. Muutos

Lisätiedot

RHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1

RHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1 RHY VUOSIKOKOUKSET 214 12.3.214 Suomen riistakeskus 1 Rhy:n toimialueiden vahvistaminen 213 loppuun saakka voimassa vuonna 1962 määrätyt rajat Eivät noudattaneet mitään nykyistä muuta hallinnollista rajaa

Lisätiedot

Susikannan hoidosta Suomessa

Susikannan hoidosta Suomessa Susikannan hoidosta Suomessa Tenhola 4.10.2016 Visa Eronen, riistapäällikkö Suomen riistakeskus Uusimaa 15.11.2016 Suomen riistakeskus 1 Viimeaikaisia havaintoja ja tapahtumia Tenhola, Pohja, Kisko, Perniö:

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui 1 Riistantutkimuksen tiedote 187:1-11. Helsinki 8.8.2003 Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui Vesa Ruusila, Ilkka Aaltonen, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Hirvien

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Lupaosakkaat: 7

PÄÄTÖS. Lupaosakkaat: 7 SUOMEN RIISTAKESKUS Oulu PL 35 91501 Muhos (08)53 53 500 Pentti Hannula Palmutie 1 84100 YLIVIESKA PÄÄTÖS Pvm Nro 23.11.2011 2011/00345 2011/00345 1 METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA HAKIJA HAKEMUS

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 1.6.2015 Dnro 774/13/2015 Jussi Laanikari

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 1.6.2015 Dnro 774/13/2015 Jussi Laanikari MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 1.6.2015 Dnro 774/13/2015 Jussi Laanikari MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVAN TAI ALUEEL- LISEN KIINTIÖN NOJALLA SALLITTAVASTA KARHUN

Lisätiedot

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Hakemusalueen kartta on toimitettu hakemuksen liitteenä.

Hakemusalueen kartta on toimitettu hakemuksen liitteenä. SUOMEN RIISTAKESKUS Pohjanmaa Vapaudentie 32 b 22 60100 Seinäjoki 0294312273 2014-1-300-00211-3 1 PÄÄTÖS Pvm Nro 23.10.2014 2014-1-300-00211-3 Matti Oskari Kellokoski Kokkolantie 825 69920 OKSAKOSKI METSÄSTYSLAIN

Lisätiedot