VIIDEN (5) SUDEN LISÄYS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN SUSIKIINTIÖTÄ KOSKEVAAN ASETUKSEEN PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIIDEN (5) SUDEN LISÄYS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN SUSIKIINTIÖTÄ KOSKEVAAN ASETUKSEEN PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA"

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja /13/2013 Jussi Laanikari VIIDEN (5) SUDEN LISÄYS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN SUSIKIINTIÖTÄ KOSKEVAAN ASETUKSEEN PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA 1 Pääasiallinen sisältö Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa esitetään sutta koskevan suurimman sallitun saalismäärää koskevan kiintiön säätämistä 12 susiyksilöön poronhoitoalueen ulkopuolella. Samalla kumotaan aikaisempi asetus. Tähän mennessä Suomen riistakeskuksen luvilla metsästettyjä kolmea (3) sutta ei otettaisi vähennyksenä huomioon. Näin ollen kiintiö tosiasiassa aiempaan asetukseen nähden lisääntyisi viidellä (5) sudella. Peruste on asettaa erillinen viiden suden kiintiö pihoissa ja pihapiireissä toistuvasti liikkuvien susien kohdennettuun poistamiseen. Poikkeuslupaperuste on luontodirektiivin 16.1 artiklan c-alakohta: yleinen turvallisuus, muu yleisen edun kannalta pakottava syy, joka on täytäntöön pantu metsästyslain (616/1993) 41 a :n 1 momentin 3 kohdassa. Nykyinen jäljellä oleva seitsemän (7) suden vahinkokiintiö jäisi siten edelleen voimaan ja käytettäväksi erityisen merkittävien vahinkojen estämiseen. Käytännössä siis seitsemän suden vahinkokiintiö yhdistetään viiden suden lisäkiintiöön ja näin asetuksen yhteismääräksi muodostuu 12. Maa- ja metsätalousministeriö on erittäin huolestunut susiin liittyvän epävarmuuden ja turvattomuuden tunteiden lisääntymisestä sekä suurpetoihin kohdistuvien laittomuuksien ja hyvin kielteisten asenteiden kasvusta yhteiskunnassa. Keski-Pohjanmaalla Perhossa valvontaviranomaisten yhteistyön ansiosta tammikuussa 2013 paljastunutta susien laitonta tappamista tutkitaan törkeänä metsästysrikoksena. Samoin Pohjois-Savossa Sonkajärvellä on paljastunut oletettu susien salametsästyksen yritys. Nämä viimeaikaiset ikävät tapahtumat ja siitä seuranneet voimakkaat kannanotot vain ylläpitävät ja voimistavat konfliktia. Ministeriö pyrkii vastaamaan konfliktiin kohdentamalla erityistoimenpiteitä tässä vaiheessa pihoissa tai pihapiireissä toistuvasti esiintyvien susien aiheuttaman ongelman hallintaan. Samalla ministeriö pyrkii tällä asetuksen muutoksella osittain lieventämään sitä virheellistä kuvaa, ettei suurpetojen synnyttämiin vaaratilanteisiin voi saada poikkeuslupaa. Asutuksen lähelle tulevat sudet voidaan tarvittaessa poistaa riippumatta susikannan sen hetkisestä koosta, mutta poiston tulee noudattaa luontodirektiivin edellytyksiä ja poiston vaikutuksen ei tulisi haitata suden suojelutasoa tai sen saavuttamista. Edellytyksenä on kuitenkin, että muita tyydyttäviä vaihtoehtoja ei ole ratkaista pihoissa tai pihapiireissä toistuvasti esiintyvien susien aiheuttamasta ongelmasta. Maa- ja metsätalousministeriö käynnistää maaliskuussa suurpetopolitiikan ulkopuolisen arvioinnin. Arvioinnista ministeriö edellyttää myös kehittämisesityksiä suurpetokantojen hoidon ja suojelun toimenpiteiksi ja linjauksiksi. Arviointi kuitenkin valmistuu aikaisintaan vuoden lopussa, joten sitä ennen ministeriö pyrkii rauhoittamaan paikoin jo hyvin tulehtunutta tilannetta. Viiden suden lisäkiintiön kohdentamisessa ministeriö hyödyntää riistaneuvostojen asiantuntemusta. Ministeriö on pyytänyt, että ensin alueelliset riistaneuvostot arvioisivat oman toiminta-alueensa tilanteen ja tekisivät esitykset siitä, mille alueelle olisi tarvetta myöntää poikkeuslupia pihoissa tai pihapiireissä toistuvasti esiintyvien susien aiheuttaman ongelman vähentämiseksi. Lisäksi alueellisilta riistaneuvostoilta pyydetään esityksiä siitä, mihin muihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä susien aiheuttamien vahinkojen ja muiden ongelmien vähentämiseksi. Alueellisten riistaneuvostojen kokoukset järjestetään viikoilla 7 9. Alueelliset riistaneuvostot toimittavat esityksensä valtakunnalliselle riistaneuvostolle, joka näiden esitysten pohjalta antaa suosituksen Suomen riistakeskukselle siitä, mihin lisäkiintiö tulisi kohdentaa sekä tekemään esityksen maa- ja metsätalousministeriölle siitä, mihin muihin toimenpiteisiin susien aiheuttamien vahinkojen ja ongelmien vähentämiseksi sekä susien suojelun paikallisen hyväksynnän lisäämiseksi tulisi ryhtyä. Valtakunnallinen riistaneuvosto kokoontuu

2 2 Esityksen mukaan Suomen riistakeskuksella olisi siten mahdollisuus myöntää perusteltujen hakemusten perusteella poikkeuslupia viikosta 12 alkaen. Tähän mennessä ( ) tietoon on tullut seuraavat susien kuolemat: poronhoitoalueella poikkeusluvin vahinkoperustein tapettu 11 sutta, muun Suomen alueella tapettu tai kuollut 15 sutta (3 poikkeusluvin, 6 poliisimääräyksin, 3 liikenteessä ja 3 laittomasti) eli yhteensä 26 sutta. 2 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen täydennetty kanta-arvio (MMM Dnro 277/13/2013, RKTL 89/401/2013) Tutkimuslaitoksen arvio perustuu havaintotietojen osalta pääasiassa petoyhdyshenkilöverkostosta saatuihin tietoihin. Lisäksi havaintotietoja ovat toimittaneet Metsähallituksen henkilökunta ja itäiseen valtakunnanrajaan rajoittuvien paliskuntien poroisännät sekä rajavartijat. RKTL lähetti myös Suomen riistakeskuksen aluetoimistoille kyselyn laumoista ja kahdestaan liikkuvista susista. Laajaa havaintoaineistoa tukee GPS-laittein merkittyjen susien antama paikkatieto reviirien rajoista. Vuodelta 2012 on GPS-lähettimien antamaa tietoa yhteensä viideltä eri susireviiriltä, joilla eleli joko lauma tai pariskunta. Kaikkiaan GPS-lähettimellä merkittiin 21 sutta. Lähettimistä oli toiminnassa vielä vuoden vaihteessa kymmenkunta. Suomen susikannan ydinalueella (Etelä-Kainuu, Ylä-Savo ja Pohjois-Karjala) RKTL suoritti joulukuun alun ja helmikuun alun välisenä aikana tiiviisti myös omaa maastotyötä. Arvion perustana ovat tunnetut laumat ja kahdestaan liikkuvat sudet, jotka ovat todennäköisiä pariskuntia. Edellisten lisäksi kartoitettiin epävarmoja havaintoja pareista. Näiden mahdollisten pariskuntien asettumista alueelle ei kyetty riittävällä varmuudella tarkistamaan, joten ne luokiteltiin yksinään liikkuviksi susiksi. Havainnot yksinään liikkuvista susista muodostavat arvion perustan niillä riistakeskuksen alueilla, joilla laumoja tai reviirillä eläviä pareja ei ole. Yksinään liikkuvien susien osuus on noin 15 prosenttia talvisesta susikannasta. Huomattava osa itäisellä valtakunnanrajalla havaituista laumoista ja pareista liikkuu molemmilla puolilla itärajaa. Keskimääräistä susikantaa arvioitaessa tällaisten susien yksilömäärästä on otettu Suomen kantaan kuuluviksi 50 prosenttia. Merkittävä osa susista liikkuu useamman kuin yhden Suomen riistakeskuksen aluetoimiston alueella. Tämän takia on otettava huomioon, että arviot aluetoimistojen alueella liikuskelevien susien lukumääristä eivät ole summautuvia. Kannanhoitoalueita koskevat arviot ovat summautuvia, sillä kahdella eri kannanhoitoalueella liikkuva lauma tai pari on laskettu kokonaisuudessaan vain yhden kannanhoitoalueen susikantaan. Susien vähäisestä lukumäärästä johtuen samansuuruinen susisaalis voi johtaa toisistaan suuresti poikkeaviin kehityssuuntiin susien määrässä. Poiston vaikutus riippuu saaliiksi päätyvien susien iästä, sukupuolesta ja lisääntymisbiologisesta asemasta susiyhteisössä. Susikannan on arvioitu vähentymättä kestävän 30 prosentin vuotuisen poistuman. Susitilanne alueittain Etelä-Häme Riistakeskus Etelä-Hämeen alueella on havaintoja yksittäisistä susista mutta ei pareista eikä laumoista. Alueella liikuskelee 2 3 sutta. Etelä-Savo Riistakeskus Etelä-Savon alueella on havaintoja yksittäisistä susista mutta ei pareista eikä laumoista. Alueella liikkui vuoden vaihteessa myös pantasusi, joka tällä hetkellä liikuskelee Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen riistakeskusten välisellä raja-alueella. Alueella liikuskelee 2 3 sutta.

3 3 Kainuu Riistakeskus Kainuun alueella liikkuu sutta. Vaihteluväli on suurehko, koska kolme laumaa (yhteensä 21 sutta) liikkuu Suomen ja Venäjän välisen rajan molemmilla puolilla. Osa Riistakeskus Kainuun alueesta kuuluu poronhoitoalueeseen. Tällä alueella on havaintoja yksittäisistä susista mutta ei pareista tai laumoista. Poronhoitoalueen ulkopuolisen Kainuun alueella liikkuu sutta. Sudet keskittyvät Kuhmoon, jossa on havaintoja kaikkiaan neljästä laumasta, joista kolme (5, 8 ja 8 yks.) liikkuu Suomen ja Venäjän välisen rajan kahta puolta. Neljäs lauma (5 yks.) liikkuu Kuhmon lisäksi myös Sotkamon ja Ristijärven puolella. Tässä laumassa on pannalla varustettu alfanaaras. Kuhmossa on lisäksi kolme paria (Kuumu Vartius, Niemiskylä Hirvelä ja Jonkeri) Sotkamossa asustaa neljän yksilön hajallaan liikkuva lauma Sapsoperän Maanselän välisellä alueella. Lauman lisäksi Tipasojalla ja Lehtovaaran Tuhkakylän alueella on todettu olevan pariskunta. Edellisten lisäksi pääasiassa Pohjois-Savossa asuvat kolme laumaa vierailevat Kainuun puolella (Vuolijoki ja Sotkamo). Keski-Suomi Riistakeskus Keski-Suomen alueella liikkuu kymmenkunta sutta. Riistakeskus Keski-Suomen, Pohjois- Hämeen ja Pohjanmaan alueita kattavalla reviirillä on 7 10 sutta. Tällä Keuruun, Virtain ja Ähtärin alueelle sijoittuvalla reviirillä ei ole näin suurta yhtenäistä laumaa, vaan se on hajallaan. Reviirillä on kaksi pannoitettua sutta (alfanaaras ja vuonna 2011 syntynyt naaraspentu). Aikuisesta alfauroksesta ei talven 2012/2013 aikana ole tehty varmoja havaintoja. Laumasta siirtyi toukokuussa 2012 vuonna 2011 syntynyt uros Äänekosken pohjoispuolelle. Havaintojen mukaan se liikkuu yksin. Kaakkois-Suomi Riistakeskus Kaakkois-Suomen alueella liikkuu noin 6 8 sutta. Alueelta on havaintoja yhdestä neljän suden laumasta, joka on yhteinen Venäjän kanssa, ja yhdestä parista, joka sekin liikkuu rajan läheisyydessä. Valtakunnan rajalla liikkuvien laumojen ja parien yhteisestä lukumäärästä on puolet laskettu kuuluvaksi Suomen kantaan. Lappi Riistakeskus Lapin alueella on havaintoja yksittäisistä susista sekä kahdesta yhdessä liikkuvasta sudesta Savukoskelta. Savukosken havainnot sijoittuvat itärajan pintaan. Siellä oli alkutalvesta 7 8 yksilön pentuelauma, josta on kaadettu talven mittaan viisi sutta. Valtakunnan rajojen ulkopuolella on havaintoja Länsi- Lapista (Övertorneå, Ruotsi) susiparista. Oulu Riistakeskus Oulun poronhoitoalueella liikkuu 2 4 sutta; yksi pariskunta Utajärvi Pudasjärvi alueella. Tälle parille on myönnetty kaatolupa. Poronhoitoalueen ulkopuolisella alueella liikkuu noin 5 7 sutta. Alueella on tavattu yksi vakituisesti asuva lauma, joka on yhteinen riistakeskus Pohjois-Savon kanssa. Laumassa elelee kolme yksilöä, joista yhdellä on panta. Lisäksi lauman pohjoispuolella asustaa yksi susipari. Pohjanmaa Riistakeskus Pohjanmaan alueella liikkuu sutta. Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen ja Keski-Suomen rajalla elää lauma, jossa asustaa 7 10 susiyksilöä, joiden liikkuminen painottuu Pohjois-Hämeen ja Keski- Suomen alueelle. Havaintojen perusteella näyttää siltä, että lauma on jakautunut pienempiin ja erillään kulkeviin osiin, mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan saamista. Lisäksi alueella on tehty havaintoja susiparista Lohtajan Kälviän alueella. Parihavaintoja on Perhosta ja epävarmoja parihavaintoja Isojoen Suojoen alueelta (mahdollisesta jälkimmäisestä parista tehdään havaintoja myös Satakunnan puolella).

4 4 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalassa liikkuu sutta. Pohjois-Karjalassa liikuskelee kaksi (Lieksa ja Ilomantsi) neljän yksilön susilaumaa Suomen ja Venäjän välisen rajan molemmilla puolilla. Lisäksi alueella on havaittu kaikkiaan viisi susiparia (Lieksa,Valtimo), joista yksi on yhteinen Kainuun kanssa ja toinen Pohjois-Savon kanssa. Pohjois-Häme Riistakeskus Pohjois-Hämeen alueella liikkuu sutta. Alueella on yhteinen 7 10 yksilön lauma Keski- Suomen ja Pohjanmaan riistakeskusten kanssa. Havaintojen perusteella näyttää siltä, että lauma on jakautunut pienempiin ja erillään kulkeviin osiin, mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan saamista. Etelämpänä kolmen yksilön lauma asustelee Längelmäen Oriveden Kuhmalahden alueella. Lisäksi susiparista on havaintoja Nokian Akaan Sastamalan alueelta. Pohjois-Savo Riistakeskus Pohjois-Savon alueella elelee sutta. Ne keskittyvät Ylä-Savon alueelle, missä asustelee kolme eri laumaa. Kaikissa alueen laumoissa on GPS-lähettimellä varustettuja susia. Vieremän ja Kiuruveden alueella oleva susilauma vierailee myös riistakeskus Oulun alueella ja toinen Vieremän alueella olevista laumoista vierailee Kainuun alueella. Lisäksi alueella on kolme eri susiparia (Sukeva Jyrkkä, Varpaisjärven pohjoisosa ja Vesanto Tervo- alue). Tassussa on joukko susihavaintoja (n = 24) Sonkajärven Iisalmen Kiuruveden ympäristöstä aikavälillä Havainnot ovat pääasiassa yksittäisistä susista mutta muutama havainto jopa viiden suden laumasta. Petoyhdyshenkilöt ovat tarkistaneet näistä kahdeksan havaintoa. Em. aikajakson jälkeen susihavaintoja alueelta on saatu ainoastaan yksi. Alueelta ei kuitenkaan ole löydetty paria tai laumaa etsinnöistä huolimatta. Rannikko-Pohjanmaa Riistakeskus Rannikko-Pohjanmaan alueella on tehty havaintoja yksittäisistä susista mutta ei susilaumoista eikä -pareista. Alueella liikkuu 2 3 sutta. Satakunta Riistakeskus Satakunnan alueella liikuskelee 9 11 sutta. Köyliön Huittisten alueella asustaa lauma, jossa on 7 sutta. Lisäksi Ulvilan Luvian alueella on havaintoja mahdollisesta susiparista. Pääosa näistä havainnosta on yhdestä sudesta mutta muutama myös kahdesta. Lisäksi nk. Yläneen lauma Varsinais-Suomesta vierailee ajoittain Satakunnan puolella. Alueen pohjoisosassa on yksi mahdollinen pari Pohjanmaan kanssa. Uusimaa Riistakeskus Uudenmaan alueella elää 6 8 sutta. Alueella on havaintoja yhdestä parista ja yhdestä neljän suden laumasta. Pari elelee Nummi Pusulan alueella ja lauma Tammisaaren alueella. Varsinais-Suomi Riistakeskus Varsinais-Suomen alueella liikkuu 6 7 sutta. Alueella on yksi lauma (4 5 yks.), joka liikkuu pääasiassa Mynämäen Pöytyän Maskun alueella. Tassu-havaintojen perusteella lauma liikkuu myös osittain riistakeskus Satakunnan puolella. Lisäksi alueella on mahdollinen susipari, josta tulleet havainnot sijoittuvat tien 8 länsipuolelle. Susitilanne kannanhoitoalueittain Läntisen Suomen kannanhoitoalueen laumojen ja mahdollisten parien yhteinen susimäärä on noin yksilöä. Yhteensä kannanhoitoalueella on sutta (taulukko 1, s.6). Itäisen Suomen kannanhoitoalueen pääasiassa Suomen puolella liikkuvissa laumoissa ja mahdollisissa pariskunnissa on yhteensä sutta. Tunnetuissa Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin liikkuvissa laumoissa on yhteensä 17 yksilöä. Yhteensä kannanhoitoalueella on sutta (taulukko 1, s 6).

5 5 Poronhoitoalueella susia liikuskelee lähinnä poronhoitoalueen eteläosissa lähellä alueen rajaa. Poronhoitoalueella liikkuvien, reviiriä muodostamattomien susien määrään vaikuttaa Venäjältä ja alueen eteläpuolelta saapuvien yksilöiden määrä, jossa voi vuodenaikaisesti olla suurtakin vaihtelua. Poronhoitoalueen susikannan kooksi tutkimuslaitos arvioi 4 5 yksilöä (taulukko 1, s.6). Suomessa oli helmikuun 2013 alussa sutta. Ottamalla kanta-arvioon mukaan Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan molemmin puolin liikkuvien laumojen sudet, saadaan kokonaisyksilömääräksi sutta. Määrä on edellisvuotista pienempi. Kuva 1. Susilaumat ja kahdestaan liikkuvat sudet helmikuun alussa Punaisella rajatulla alueella elää GPS-seurannassa oleva susilauma, vihreät symbolit viittaavat muihin tunnettuihin laumoihin, keltaiset kahdestaan liikkuviin susiin ja vaaleanpunaiset varmistamattomiin parihavaintoihin. Harmaat symbolit viittaavat reviireihin, joista merkittävä osa sijainnee Venäjän puolella.

6 6 Taulukko 1. Tilanne kannanhoitoalueittain ja koko maassa. Kannanhoitoalue Laumat/ niissä susia yhteensä Parit Valtakunnan rajan laumat / niissä susia yht*. Valtakunnan raja, parit* Susia yhteensä* Poronhoitoalue - / / ** Itäinen Suomi 5 / / ** Läntinen Suomi 5 / ** YHTEENSÄ *** * Valtakunnan rajalla liikkuvien laumojen ja parien yhteisestä susien määrästä on puolet laskettu kuuluvaksi Suomen kantaan. **Susikannasta on havaittu15 % olevan yksinään liikkuvia yksilöitä. ***Lukumääräarvion haarukka ottaa huomioon sen, että yksinään liikkuvien osuus olisi tavanomaista suurempi (20 %). Taulukko 2. Viime vuoden tilanne: RKTL:n lausunto Kannanhoitoalue Laumat/ niissä susia yhteensä Parit Valtakunnan rajan laumat / niissä susia yht*. Valtakunnan raja, parit* Susia yhteensä* Poronhoitoalue 2 / / Itäinen Suomi 7 / / Läntinen Suomi 5 / YHTEENSÄ** *** *Valtakunnan rajalla liikkuvien laumojen ja parien yhteisestä susien määrästä on puolet laskettu kuuluvaksi Suomen kantaan. **Susikannasta on oletettu 15 % olevan yksinään liikkuvia yksilöitä. ***Lukumääräarvion yläraja on laskettu kannanhoitoalueittaisten vaihteluvälien keskikohtien summana. 3 Suurimmat sallitut saalismäärät ja muut rajoitukset metsästysvuodelle Suurimmat sallitut saalismäärät Tällä asetuksella esitetään suurimmaksi sallituksi saalismääräksi poronhoitoalueen ulkopuolelle 12 susiyksilöä. Koska aiemmasta 10 suden kiintiöstä (MMMasetus 616/2012) on käytetty 3 lupaa, lisäys aiempaan kiintiöön on siten 5 yksilöä, jotka tullaan edellä esitetyn mukaisesti kohdentamaan pihoissa tai pihapiireissä toistuvasti esiintyvien susien aiheuttaman ongelman ratkaisemiseen. Turvallisuusuhkaa aiheuttavat poikkeuksellisesti käyttäytyvät sudet voidaan myös poistaa poliisilain 25 :n nojalla tarvittaessa. On kuitenkin käytännössä havaittu, että poliisien luvat eivät välttämättä lisää susien olemassaolon hyväksyttävyyttä, niiden rajallisen käyttömahdollisuuden johdosta. Tämän johdosta on tarpeen antaa Suomen riistakeskukselle viiden (5) suden lisäkiintiö, joka lisää sen toimintamahdollisuuksia myös pi-

7 7 hoissa tai pihapiireissä toistuvasti esiintyvien susien aiheuttaman ongelman ratkaisemiseen ja suden yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kasvattamiseen. 3.2 Erityistä Suomen riistakeskuksen tulee harkita ennen lupapäätöksen tekemistä vielä erikseen ennen poikkeusluvan myöntämistä, onko valtakunnallisen riistaneuvoston suosittamilla alueilla kyseessä olevan ongelman ratkaisemiseksi muita tyydyttäviä ratkaisuja ja haittaako metsästys suotuisan suojelutason säilyttämistä. Tämä on todettu myös Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa ( , taltionumero 1499), että yksittäisestä pyyntiluvasta päättävä taho on velvollinen varmistamaan, että päätös on luontodirektiivin sekä kansallisten, riistaeläinten suojelua ja metsästystä muutoin koskevien säännösten mukainen niin, että kulloinkin kysymyksessä oleva metsästys ei vaaranna ko. lajin suotuisaa suojelutasoa ja että muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Maa- ja metsätalousministeriön vuosittain antamat kiintiöt metsästettävien suurpetojen enimmäismäärästä turvaavat omalta osaltaan pyyntilupakohtaista, sääntelyn mukaista harkintaa. Riistakeskuksen on poikkeuslupa-asetuksen mukaisesti selvitettävä metsästyslain 41 a :n 1 momentin 3 kohdan tapauksissa poikkeusluvan kohteena olevan riistaeläimen kanta alueella, yksilön käyttäytyminen haetulla alueella, mahdolliset viranomaisten saamat ilmoitukset ja toimenpiteet ongelmista sekä toimenpiteet, jotka poikkeusluvan sijasta voitaisiin toteuttaa. Tämä Suomen riistakeskuksen täytyy todentaa erikseen jokaisen lupahakemuksen kohdalla sekä lisäksi dokumentoida tarkasti poikkeuslupapäätökseen kaikki luontodirektiivin 16 artiklan 3 kohdassa mainitut yksityiskohtaiset muotovaatimukset, jotka on todettu, jotta luontodirektiivin jäsenvaltioille asettamat velvoitteet raportoinnista voidaan täyttää. 4 Esityksen vaikutukset Maa- ja metsätalousministeriön tiedossa oli susikannan vähentyminen edelliseen vuoteen nähden ja viiden suden kiintiön lisäyksen vaikutus on otettu huomioon arvioinnissa suhteessa suden suojelutason saavuttamistavoitteeseen. Ministeriö katsoo, että vaikka kiintiö toteutuisi täysimääräisesti, ei sillä tule olemaan vaikutusta susikannan suotuisan suojelutason saavuttamiseen edellyttäen, että mahdolliset luvat kohdennetaan oikealla tavalla. Poiston vaikutus riippuu eniten saaliiksi päätyvien susien iästä, sukupuolesta ja lisääntymisbiologisesta asemasta susiyhteisössä. Tänä talvena on susien toistuvista pihakäynneistä tullut merkittävä yhteiskunnallinen konflikti. Susipolitiikan toimivuuden kannalta ei ole eduksi, että luontodirektiivillä jo hyvin merkittävästi rajoitettuja toimintamahdollisuuksia kavennetaan laittomalla pyynnillä ja erityisesti sellaisilta susireviireiltä, jossa sudet elävät harvaan asutulla ja erämaisella alueella ja joissa varsinaista pihasusikonfliktia ei ole syntynyt. Viimeaikaiset ikävät tapahtumat ja siitä seurannut asenteiden koventuminen ylläpitävät ja voimistavat konfliktia. Ministeriö pyrkii vastaamaan konfliktiin kohdentamalla erityistoimenpiteitä tässä vaiheessa pihoissa tai pihapiireissä toistuvasti esiintyvien susien aiheuttaman ongelman hallintaan. Viiden suden lisäyksen voidaan katsoa lisäävän Suomen riistakeskuksen toimintamahdollisuuksia ongelman ratkaisemiseksi ja sietokyvyn kasvattamisessa paikallisten asukkaiden keskuudessa. Samalla säilytetään mahdollisuus reagoida jo syntyneisiin erityisen merkittäviin vahinkoihin ja niiden jatkumisen uhkaan. Ministeriö ei katso asetuksen olevan millään tavalla luontodirektiivin vastainen. Komissio on myös todennut parlamenttikysymykseen (E-3942/08) antamassaan vastauksessa, että "EU:n harjoittaman suurten petoeläinten suojelupolitiikan menestys riippuu olennaisesti paikallisten asukkaiden asenteista. Suurten petoeläinten vuoksi paikalliset asukkaat ovat oikeutetusti huolissaan omasta turvallisuudestaan sekä karjan, kotieläinten ja riistan menetyksistä. Nämä on otettava huomioon pyrittäessä saavuttamaan tasapaino direktiiveissä säädettyjen suojelutavoitteiden kanssa." Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että tällä asetuksella pyritään juuri hakemaan komission mainitsemaa tasapainoa. Myös oikeuskansleri on vastauksessaan (Dnro 1277/1/03, ) todennut asiassa mm. seuraavaa: Petoeläinten kotieläimille aiheuttamat vahingot ja niiden ihmisille aiheuttama tai ainakin niistä ihmisten asuin-

8 8 ja liikkumisalueilla tehtyihin havaintoihin perustuvat todellisiksi mielletyt uhat ovat sellaisia turvallisuutta heikentäviä tekijöitä, joiden poistaminen on julkisen vallan velvollisuutena. Susi enempää kuin muutkaan petoeläimet eivät meillä kuulu asuttujen seutujen luonnonoloihin. Tältä osin viranomaisilla tulee olla nopeasti vaikuttavat tehokkaat keinot, joilla torjutaan ihmisasumusten, taajamien tai ihmisten käyttämien liikenne- ja kulkuväylien läheisyyteen tulevat petoeläimet. Toisaalta sama edistämisvelvoite koskee perustuslain 20 :n 1 momentin mukaan myös luonnon ja sen monimuotoisuuden säilyttämistä. Käsillä on tilanne, jossa useiden perus- ja ihmisoikeuksien toteuttaminen niihin sisältyvien osittain paikallisista olosuhteista johtuvien vastakkaisten arvojen vuoksi näyttäisi johtavan ristiriitaan. Tällaisessa tilanteessa on perus- ja ihmisoikeuksia punnittava vastakkain ja pyrittävä yhteensovittamaan ristiriitaan johtavien säännösten tulkinta tavalla, joka johtaa perusoikeuksien toteuttamiseen niiden tarkoitusta vastaavalla tavalla poikkeuksellisissakin olosuhteissa. Petoeläinten aiheuttamaa uhkaa ei voida kuitenkaan poistaa siten, että luonnon monimuotoisuus myös erämaaluonnon petokantojen osalta vaarantuu vastoin perustuslain 20 :n 1 momentin mukaista edistämisvelvoitetta. Oikeuskansleri toteaa edelleen johtopäätöksenään: Edellä lausuttuun viitaten on painotettava sitä, että erityisesti perusoikeutena ja ihmisoikeutena taatun turvallisuuden ylläpitäminen on julkisen vallan ensisijainen tavoite. Julkisen vallan on varauduttava toimiin ja käytettävä niitä siten, että turvattomuutta aiheuttavat eläimet saadaan torjutuiksi ja vakavimmissa tapauksissa hävitetyiksi. Silloin kun petoeläin havaitaan paikassa, jossa on ilmeinen vaara, että ihmisen turvallisuus on uhattuna, on selvää, että uhka torjutaan. Äärimmäisenä keinona on pedon lopettaminen. Arviointi on osaltaan perustettava kuitenkin luontodirektiivin 16 artiklan poikkeusperusteisiin. Käsitykseni mukaan nämä poikkeusperusteet antavat mahdollisuudet sellaiseen lainsäädäntöön, jonka nojalla turvallisuuden säilyttämiseksi ja mahdollisesti myös omaisuuden suojan säilyttämiseksi tarpeelliset toimenpiteet ihmisiä ja omaisuutta uhkaavien petoeläinten torjumiseksi voidaan käytännössä toteuttaa. Vaikka koko valtakunnan tasolla susikanta on vähentynyt, ongelmat keskittyvät tällä hetkellä tietyille paikkakunnille kuten Huittisten Köyliön seudulle. Maa- ja metsätalousministeriö ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) ovat sopineet, että RKTL sijoittaa maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella Länsi- Suomen alueelle kenttähenkilön, joka toimii erityisesti Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla. Kenttähenkilö auttaa selvittämään entistä tarkemmin alueen suurpetokantojen kokoa, levinneisyyttä ja liikkuvuutta sekä pyrkii lisäämään vuorovaikutusta eri sidosryhmien välillä. Tämän lisäksi Ruotsi on järjestämässä Suomen, Ruotsin ja Norjan suurpetoasioista vastaavien valtiosihteerien välistä tapaamista kevään aikana. Ruotsilla ja komissiolla on kiistaa Ruotsin susipolitiikan linjauksista. Ruotsi on pyrkinyt uudella perustellulla tavalla vähentämään ihmisten huolta susien läsnäolosta ja samalla lisäämään susikannan hyväksyttävyyttä paikallisten ihmisten keskuudessa. Ministeriö tulee valtiosihteerien tapaamisessa esittämään tukensa Ruotsin suunnitelmille. Ministeriö ehdottaa Suomen ja Ruotsin yhteistä delegaatiota neuvottelemaan ympäristökomissaarin kanssa keinoista ottaa huomioon nykyistä joustavammin paikallisten asukkaiden huolet susikannan suojelussa ja kannansäätelyssä. 5 Asian valmistelu Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu virkatyönä ehdotus poikkeusluvilla sallittavasta suden metsästyksestä poronhoitoalueen ulkopuolella metsästysvuonna Asetuksella kumotaan 15 päivänä syyskuuta 2012 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus 616/2012. Luonnoksesta pyydettiin lausuntoja seuraavilta tahoilta: ympäristöministeriö (YM), sisäasiainministeriö (SM), MMM/elintarvike- ja terveysosasto, metsäosasto, maatalousosasto sekä yleinen osasto, Suomen riistakeskus, Metsähallitus (MH), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Suomen Luonnonsuojeluliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK), Svenska Lantbruksproducenternas centralförbund (SLC), Paliskuntain yhdistys, Saamelaiskäräjät, WWF Suomi, Suomen Metsästäjäliitto ry, Natur och Miljö r.f. ja Luonto-Liitto.

9 9 Lausuntoja annettiin yhteensä 11. Lausunnoissa ympäristöministeriö ei kannata esitystä ja epäilee kaatolupien lisäämisen vaarantavan Suomen susipolitiikan sekä olevan luontodirektiivin vastainen vaarantamalla suojelun suotuisan tason. YM toteaa, että se ei voi kannan suojelusta vastaavana ministeriönä perustella tätä politiikkaa komissiolle, jos asia nousee esiin. YM:n mielestä lisäkiintiöön ei ole myöskään tarvetta, koska kiintiössä on varaa vielä seitsemän luvan myöntämiseen. Lisäkiintiön kohdentamisen osalta YM katsoo, että se saattaisi vaikeuttaa julkisten hallintotehtävien päällikön riippumatonta asemaa ja toisaalta sopii huonosti alueellisen riistaneuvoston asetuksella määrättyihin tehtäviin. Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja WWF vastustavat lisäkiintiötä, koska susikannan suojelutaso on määrällisesti, alueellisesti ja laadullisesti epäsuotuisa. SLL:n mielestä nykyistä kiintiötä pitäisi pienentää. Jäljellä olevat laumat tulisi pannoittaa ja Länsi-Suomen uutta RKTL:n kenttähenkilöä kannattaa tukea Pohjois-Karjalan suurpedot hankkeen kaltaisella yhteistyöprojektilla sekä alueellisia riistaneuvostoja tulisi täydentää ympäristöjärjestöillä. MTK ja Saamelaiskäräjät pitivät asetusehdotusta hyvin perusteltuna ja pitivät hyvinä käynnistettäviä selvityksiä ja keskusteluja suurpetopolitiikan linjausten uudistamiseksi. Suomen riistakeskuksella ei ollut huomautettavaa. Metsähallituksella ei ole lausuttavaa asiasta. Paliskuntain yhdistys ymmärtää ihmisten peloista juontuvan tarpeen lisäykselle. Suomen Metsästäjäliiton mukaan lisäkiintiö on oikeansuuntainen toimenpide. Määrä on kuitenkin ehdottomasti liian alhainen. Metsästäjäliiton mielestä kiinteätä lupamäärää ei tarvita. Jos kiintiötä pidetään tärkeänä, on se mitoitettava realistiselle tasolle, joka liiton mielestä on noin 50 suden luokkaa. Metsästäjäliitto katsoo myös, että susien pyyntilupia on voitava saada jatkossa myös kannanhoidollisin perustein. Lausunnot kokonaisuudessaan on tilattavissa maa- ja metsätalousministeriön kirjaamosta diaarinumerolla 277/13/ Voimaantulo Maa- ja metsätalousministeriön asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan Pykälässä todetaan, että säädettyyn määrään ei asetuksessa lueta susia, jotka on saatu saaliiksi asetuksen voimaantuloa. Tämä on selkeyden vuoksi tarpeen, koska Suomen riistakeskuksen luvilla saadut 3 sutta on vähennetty jo kiintiöstä samalla, kun asetus 616/2012 kumotaan..

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava

Lisätiedot

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Susiseminaari

Susiseminaari Susiseminaari 14.4.2016 Poliisin näkökulma Harri-Pekka Pohjolainen ylikomisario Eläimen kiinniottaminen ja lopettaminen Poliisilaki (493/1995) 25 Poliisimiehellä on oikeus ottaa kiinni tai lopettaa eläin,

Lisätiedot

Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena

Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena Mikael Luoma riistapäällikkö Suomen riistakeskus http://riista.fi/riistatalous/riistakannat/hoitosuunnitelmat/susikanta/ 12.11.2015 Päätavoite:

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 1 Riistantutkimuksen tiedote 203:1-7. Helsinki 22.8.2005 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa oli vuoden 2004 lopulla arviolta 810 850

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003 1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

Tarkastelen esitettyjä toimenpide-ehdotuksia rajavartiolaitoksen ja poliisin toiminnan osalta.

Tarkastelen esitettyjä toimenpide-ehdotuksia rajavartiolaitoksen ja poliisin toiminnan osalta. Hyvät petofoorumin osanottajat Aluksi haluan kiittää Lapin liittoa tämän tilaisuuden järjestämisestä. Tässä tilaisuudessa on käsitelty porotalouteen ja petovahinkoihin liittyviä kysymyksiä monesta eri

Lisätiedot

Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016

Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016 Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016 Ylitarkastaja Jussi Laanikari 1 Kokemukset kannanhoidollisesta metsästyksestä viime talvena (1/3) Susille ei oltu myönnetty kannanhoidollisia poikkeuslupia

Lisätiedot

Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet

Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet Mikael Luoma projektipäällikkö Suomen riistakeskus 22.1.2015 Suomen riistakeskus 1 Hoitosuunnitelman valmistelu Kansalaisilla

Lisätiedot

2013/00153 1. SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 PÄÄTÖS 13.08.2013 2013/00153

2013/00153 1. SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 PÄÄTÖS 13.08.2013 2013/00153 SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 Jarmo Laaksonen Telkkäkuja 8 23500 UUSIKAUPUNKI PÄÄTÖS Pvm Nro 13.08.2013 2013/00153 2013/00153 1 METSÄSTYSLAIN 10 :N MUKAINEN

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE 1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund ry:ltä lausuntoa määräyskirjeluonnoksista 8.7.2009 koskien poikkeuksia rauhoitettujen

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 10.8.2015 s-posti: pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 10.8.2015 s-posti: pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton VALITUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 10.8.2015 s-posti: pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS Raatihuoneenkatu 1 13100

Lisätiedot

HE 42/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 42/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi riistanhoitomaksusta

Lisätiedot

Alueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo Hirvet ja suurpedot

Alueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo Hirvet ja suurpedot Alueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo 11.3.2015 Hirvet ja suurpedot Versio 10.3.2015 13.3.2015 Suomen riistakeskus 1 Hirvitalousalueet PS 1: Kiuruvesi, Vieremä, Pielavesi, Maaninka, osa Iisalmea

Lisätiedot

1993 vp - HE 245 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1993 vp - HE 245 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1993 vp - HE 245 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsästysaseen kuljettamista, vierasperäisen eläimen

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 1 Riistantutkimuksen tiedote 208:1-5. Helsinki 1.8.2006 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 810 860

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry:ltä lausuntoa määräyskirjeluonnoksista 8.7.2010 (Dnro 1948/15/2010) koskien poikkeuksia

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Lapin liitto, puheenjohtaja Lapin liitto, varapuheenjohtaja

Lapin liitto, puheenjohtaja Lapin liitto, varapuheenjohtaja 9.1.2014 MUISTIO PORONHOITOALUEEN SUURPETONEUVOTTELUKUNTA Kokous nro 3 Aika: 9.1.2015 klo 12:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs nuijamies neuvotteluhuone Osallistujat: Markus

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1109/01.03/2016 Ylitarkastaja Janne Pitkänen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1109/01.03/2016 Ylitarkastaja Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari 29.7.2016 Dnro 1109/01.03/2016 Ylitarkastaja Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTA- VASTA SAUKON

Lisätiedot

Suurpetovahingot ja niiden estäminen

Suurpetovahingot ja niiden estäminen Suurpetovahingot ja niiden estäminen Salo 7.12.2016 Reijo Kotilainen 8.12.2016 Suomen riistakeskus 1 Suurpetojen historiaa Suomessa Suurpedoista maksettiin tapporahaa niiden vahingollisuuden vuoksi Tapporahan

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 25.11.2016 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS VUODELTA 2016 MAKSETTAVISTA LYPSYLEHMÄ-, NAUTA-, LAMMAS- JA VUOHIPALKKIOISTA SEKÄ PELTOKASVIPALKKIOSTA

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 119/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän eläkelain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjän eläkelakia. Muutos

Lisätiedot

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Harri Hölttä Metsäasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Kuukkeliseminaari Tampere 19.10.2007 Itä-Suomen alue - Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala,

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin plk, 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu 12 000 eloporoa Suurin osa poroista

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS MERIHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUOSINA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS MERIHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUOSINA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Janne Pitkänen Ylitarkastaja Jussi Laanikari Muistio 21.6.2016 Dnro 648/01.03/2016 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS MERIHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA METSÄSTYSVUON- NA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA METSÄSTYSVUON- NA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Muistio 14.12.2015 Dnro 1839/01.03/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN

Lisätiedot

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2015 1 (5) 738 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan valtiollistamisesta ja keskittämisestä

Lisätiedot

WWF Suomi kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

WWF Suomi kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa. WWF Lintulahdenkatu 10 FI-00500 Helsinki Puh. 09 7740 100 Faksi: 09 7740 2139 www.wwf.fi Maa- ja metsätalousministeriö 26.7.2010 Ylitarkastaja Janne Pitkänen Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä Etnisten suhteiden neuvottelukunta * Keitä me olemme? Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä - verkosto - jäsenten tuoma laaja asiantuntemus - jäsenten laajat verkostot - mukana keskeiset

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Sky-hotelli Ounasvaara Juha Seurujärvi

Lisätiedot

Lausuntoja voivat antaa myös muut kuin jakelussa mainitut tahot ja tietoa lausunnon antomahdollisuudesta

Lausuntoja voivat antaa myös muut kuin jakelussa mainitut tahot ja tietoa lausunnon antomahdollisuudesta LAUSUNTOPYYNTÖ 1(1) 06.03.2017 476/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA VUODELTA 2016 MAK SETTAVASTA ETELÄ-SUOMEN KANSALLISESTA TUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

MMM:n ajankohtaista. Sami Niemi Neuvotteleva virkamies

MMM:n ajankohtaista. Sami Niemi Neuvotteleva virkamies MMM:n ajankohtaista Sami Niemi Neuvotteleva virkamies 3.3.2016 1 Suden kannanhoidollinen metsästys Alustava arvio onnistumisesta ennen kesää Talven kanta-arvio Luken arvio saaliin rakenteesta (naaraat,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

HE 47/2010 vp. luovutuksen varainsiirtoverosta vapauttamisesta luovuttaisiin. Maatalouden rakennetuista annetun lain mukaiseen kiinteistön hankkimista

HE 47/2010 vp. luovutuksen varainsiirtoverosta vapauttamisesta luovuttaisiin. Maatalouden rakennetuista annetun lain mukaiseen kiinteistön hankkimista HE 47/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varainsiirtoverolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan varainsiirtoverolakia muutettavaksi. Lakiin

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA METSÄSTYSVUON- NA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA METSÄSTYSVUON- NA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Muistio 12.11.2015 Dnro 1839/01.03/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA METSÄSTYSVUON- NA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA METSÄSTYSVUON- NA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio #225045 Ylitarkastaja Jussi Laanikari 21.12.2016 Dnro 1723/01.03/2016 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN

Lisätiedot

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Harri Norberg Metsästäjäin Keskusjärjestö Esityksen sisältö: 1) Petojen lukumäärien kehitys 2) Elo- ja teurasvasamäärien muutos 3) Lihantuoton

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki 25.4.2013 1 Kiitos. Hankeraportti osoitteesta /julkaisut/pdf/raportteja98.pdf 19.3.2013

Lisätiedot

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti VALTIONEUVOSTON ASETUS VIRANOMAISTEN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASE- TUKSEN

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vakuutusedustuksesta annetun lain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta annettua lakia. Euroopan

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Hallituksen esitys kevätkokoukselle 14.4.2016 Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1088/13/2015

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1088/13/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTAVASTA ITÄMEREN NORPAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA METSÄSTYSVUON- NA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA METSÄSTYSVUON- NA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Muistio 9.11.2016 Dnro 1723/01.03/2016 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTAVASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2016 COM(2016) 241 final 2016/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kuntien sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain mukaan sotainvalideille

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan HE 125/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 2 ja 11 f :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätöslauselma Eurooppa-neuvoston kokousten ja muiden vastaavien

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 122/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Dnro: 24.2.2016 1282/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin liiton ilmoittamaa hankealuetta

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Susikannan hoidosta Suomessa

Susikannan hoidosta Suomessa Susikannan hoidosta Suomessa Tenhola 4.10.2016 Visa Eronen, riistapäällikkö Suomen riistakeskus Uusimaa 15.11.2016 Suomen riistakeskus 1 Viimeaikaisia havaintoja ja tapahtumia Tenhola, Pohja, Kisko, Perniö:

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua

Lisätiedot

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Susanna Ahlström Eläinlääkintöylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Lopetusasetus Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009

Lisätiedot

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2016 A. LASKENTAOSA 2016 2015 2014 2013 2012

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2012 COM(2012) 591 final 2012/0285 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien

Lisätiedot

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä MTS:n Suuntaviivoja tiedustelulle -seminaari 21.9.2016 Pikkuparlamentin auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa seminaariyleisö, hyvät naiset ja herrat MTS:n puheenjohtajana

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 27.2.2017 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN

Lisätiedot

Metsästysasetuksen muuttaminen

Metsästysasetuksen muuttaminen Valtioneuvoston päätös 1.9.2016 1 10.09.16 Muutokset tiivistettynä: Voimaan syksyllä 2016 (6.9.2016): Hirvieläinten vasallisten naaraiden rauhoitusta koskeva muutos Hirvieläinten metsästyksenjohtajan tehtävien

Lisätiedot

ERÄIDEN PERUSOPETUSLAIN KURINPITOA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TARKISTAMINEN

ERÄIDEN PERUSOPETUSLAIN KURINPITOA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TARKISTAMINEN 4/001/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Opetusministeri Jukka Gustafssonin suullinen toimeksianto ERÄIDEN PERUSOPETUSLAIN KURINPITOA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TARKISTAMINEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yliopistolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutoksenhaku yliopiston päätöksiin ohjattavaksi siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999. HE 13/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luvanvaraisesta

Lisätiedot