Dynaaminen vaikuttaja.

Transkriptio

1 Yrittäjien puheenjohtajaksi Dynaaminen vaikuttaja.

2 Hyvä Yrittäjäkollega, Suomen Yrittäjät elää historiansa vahvinta kautta. Olemme suurin elinkeinoelämän järjestö ja edunvalvontakoneistomme on huippukunnossa. Järjestön tärkein missio edelleen on palvelutehtävä yksittäisen suomalaisen pienen ja keskisuuren yrityksen toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Sinun yrityksesi on järjestön asiakas ja asiakkaan ääni on painava. Tampereella vaihtuu lokakuussa järjestön puheenjohtaja. Tunnen olevani etuoikeutettu voidessani olla tällä kierroksella puheenjohtajaehdokkaana. Toimiminen jäsenyrittäjän johdossa on megaluokan haaste, jonka haluan ottaa vastaan. Suhtaudun ehdokkuuteni vakavasti ja sen osoituksena haluan pohtia järjestön suuntaviivoja ja myös omaa panostani jo kampanjan alussa. Uskon siihen, että jäsenyrittäjänä olet kiinnostunut kuulemaan miten puheenjohtajaehdokkaat näkevät järjestön tulevaisuuden ja miten sitä haluavat kehittää. Koviin haasteisiin vastattava vahvalla agendalla Lähdin liikkeelle peruskysymyksestä: Mikä on Suomen Yrittäjien puheenjohtajan rooli ja tärkein tehtävä? Voisinko olla järjestön keulakuva, joka houkuttelee yrittäjäjärjestöön uusia jäseniä ja sellaisiakin, jotka aiemmin eivät ole syystä tai toisesta olleet jäsenyydestä kiinnostuneita? Voinko olla puheenjohtaja, johon jäsenyrittäjämme voi samaistua?

3 Puheenjohtaja on mikro- ja pk-yritysten tulkki suomalaiseen yhteiskuntaan päin. Hänen on puhuttava kieltä, jota poliittiset päättäjät, jäsenistö, sidosryhmät ja media ymmärtävät. Vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön nousee tärkeysasteikolla yhä korkeammalle. Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ladataan yhä enemmän talouskasvun ja työllistämisen paineita yhteiskunnan taholta. Haaste otetaan yrityksissä vastaan, mutta vastaavasti järjestöllä täytyy olla vahva agenda siitä mitä näiden tavoitteiden toteutuminen poliittiselta päätöksenteolta vaatii. Tiedämme, että yrittäjyydellä on kansalaisten vahva tuki takanaan. Painoarvomme on kasvanut viime vuosina, mutta työkenttää riittää edelleen. Yleinen hyväksyntä ja yrittäjyyden arvostus on vietävä päätöksentekoon ja sitä kautta toimintaan. Sen aika on juuri nyt. Tämä edellyttää väsymätöntä puhemiehenä olemista ja asioiden tulkkauskykyä. Uskon olevani tässä asiassa vahva ja vakuuttava. Osaan puhua kieltä, jota ihmiset ymmärtävät. Edunvalvonta toiminnan ytimessä Toinen tärkeä kokonaisuus itselleni tämän kampanjan lähtökuopissa koski edunvalvonnan kehittämistä ja uudistamista. Te jäsenyrittäjät rankkaatte edunvalvonnan vuodesta toiseen järjestön tärkeimmäksi tehtäväksi. Miten järjestön edunvalvontaa voisi siis nykyisestä kehittää? Entä millainen on Suomen Yrittäjien kilpailukyky muihin elinkeinoelämän järjestöihin verrattuna? Lähtöasetelmat Suomen Yrittäjissä ovat mielestäni hienot. Yrittäjissä on vahvaa asiantuntemusta ja uutta draivia. Esimerkkejä löytyy paljon. Taannoinen viestinnän kokonaisuudistus onnistui nappiin. Otimme EU-vaalit vahvasti agendalla. Kuntavaalikampanjointi ylitti tavoitteensa. Kuntajohdon seminaari on kasvamassa maan tärkeimmäksi foorumiksi kuntapäättäjien ja yrittäjien kohtaamiselle. Listaa voi jatkaa pidemmällekin. Kysymys kuuluu: Miten hyvä kilpailukykymme siirretään jatkossa entistä tehokkaammin edunvalvonnalliseksi vahvuudeksi? Uusi vaikuttamisen malli kristallisoi järjestön kärkihankkeita Edunvalvonnan osa-alueiden kirjomme on laaja. Niin sen on oltavakin, sillä edunvalvonnan tulee ulottua yrittäjien toimintaympäristön joka kolkkaan. Samalla on myös vaara hukkua yksittäisten edunvalvontaa koskevien yksityiskohtien hetteikköön ovatko esimerkiksi jäsenemme ajan tasalla siitä mitä ja miksi järjestössä heidän eteensä tehdään? Voisiko edunvalvonnan kärkihankkeita siksi koota laajemmiksi kokonaisuuksiksi? 3

4 Kehitin tätä kampanjakierrosta varten uutta toimintatapaa, josta toivon keskustelunavausta. Toimintatapa kulkee työnimellä Suomen Yrittäjät 2.0. Uusi vaikuttamisen malli. Sen avulla voimme luoda järjestöllemme lisää tehokkuutta, vaikuttavuutta ja selkeämpää ulkoista kuvaa. Tämän mallin teemoiksi esitän kolme suomalaisille yrittäjille ajankohtaista ja suurinta osaa jäsenistömme koskevaa asiaa: kansainvälistyminen ja yritysten kasvu yksinyrittäjien menestyksen vahvistaminen palvelusektorin kasvun mahdollisuudet 4

5 Mallin perusajatus on, että nykyisten vuosittain vaihtuvien painopisteiden sijasta yrittäjäjärjestö sitoutuu kulloinkin kaksi tai kolme vuotta kestäviin kärkiteemoihin, jotka nostetaan edunvalvonnan ja viestinnän keskiöön. Kyseiset teemat eivät ole kiveen hakattuja, mutta esimerkkejä siitä millaisia tulevien vuosien kärkiteemat yrittäjäjärjestöllä voisivat olla. Uudelle vaikuttamisen mallille on useampikin peruste. Poliitikot, ministeriöiden virkamiehet ja muut päättäjät elävät jatkuvassa informaatiotulvassa. Yksittäisten etujärjestöjen tavoitteita tulvii joka suunnalta. Siksi muutamat kärkiteemat, jotka konkreettisesti kasaavat yhden aihealueen edunvalvonnan tavoitteet selkeiksi kokonaisuuksiksi, helpottavat päätöksentekijöitä. Syy-seuraussuhteet on helpompi hahmottaa. Merkitys Suomen taloudelle on helpompi nähdä laajemmista kokonaisuuksista. Mitä selkeämpiä olemme, sitä parempia edunvalvonnan tuloksia voimme odottaa. Selkeillä aihekokonaisuuksilla erotumme myönteisesti kilpailijoistamme. Jäsenistölle menevä viestintä selkeytyy päätavoitteista ja onnistumisesta kertominen selkeytyy. Sekoittaisiko uusi malli Suomen Yrittäjien nykyistä edunvalvontaa? Ei sekoittaisi. Uusi malli ei riko nykyisiä toimintatapoja, ei sekoita sektorikohtaisia toimenkuvia keskusjärjestössä eikä muutoinkaan sotke nykyistä edunvalvontaa. Kyse on tärkeiden teemojen paketoimisesta nykyistä laajemmiksi kärkihankkeiksi. Uusi toimintamalli ei myöskään häiritse valmistuvaa järjestön strategiaa, jossa käsitellään nimenomaan strategisia linjauksia seuraaville vuosille. Tämän päivän järjestötyön pitää olla mutkatonta Takavuosien reviirit luottamushenkilöiden ja järjestön henkilöstön välillä kuuluvat mielestäni historiaan. Edunvalvontaa ja arkipäivän järjestövaikuttamista on tehtävä rennosti ja reviirijaoista vapaana. Itse sitoudun nykyaikaiseen aktiiviseen vuoropuheluun luottamushenkilöstön ja asiantuntijahenkilöstön välillä. Tapani toimia on suora, reilu ja muita päätöksentekoon rohkaiseva. Lapissa on aina ensin katsottu mies eikä nuttu tämä sopii ohjeeksi myös valtakunnallisen järjestön johtamiseen. Torniossa, Paula Aikio-Tallgren 5

6 MAAILMA ON MEIDÄN JOKAINEN YRITYS VOI MENESTYÄ KANSAINVÄLISESTI. Kansainvälisyys ei Suomessa ole enää vaihtoehto. Jokainen yritys on jo tavalla tai toisella globaalissa toimintaympäristössä, halusipa se sitä tai ei. Tästä syystä näen, että kansainvälisyys nousee luontevasti Suomen Yrittäjien tärkeäksi, ellei jopa tärkeimmäksi asiaksi lähivuosina. Kansainvälisyyden haasteisiin ja mahdollisuuksiin pitää yrittäjäjärjestössä tarttua hanakasti ja maailmanvalloittajan ottein. On uuden aika. On monta hyvää ja oikeaa syytä rohkaistua kansainvälisille markkinoille juuri nyt. Huono taloustilanne on kääntänyt monen yrittäjän katseet Suomen rajojen ulkopuolelle. Nälkä ei ole huono kimmoke. Muuttuvien markkinoiden myllerryksestä on alkanut moni menestystarina. Lohdullista on myös muistaa, että kaupankäynti tehdään edelleenkin ihmisten kesken. Suomalaisista pidetään ja tapaamme toimia arvostetaan. Yrittäjäjärjestön missio on rohkaista jäsenyrityksiämme realistiseen kansainvälistymiseen. Henkinen kynnys on usein korkeampi ylittää kuin tosiasialliset käytännön ongelmat. Sparraajan rooli istuu Suomen Yrittäjille hyvin. Globaalit markkinat tarjoavat kotimaata laajempia bisnesmahdollisuuksia. Huomio meillä on usein kiinnittynyt vain vientiin. Silloin sipaistaan vain jäävuoren huippua. Erityyppiset arvoketjut, yhteistyömuodot, asiantuntijaosaamisen myynti ja osto, palveluviennin lukemattomat mahdollisuudet ja tuonti ovat kaikki mahdollisuuksia lisätä suomalaisyritysten vaurautta ja liiketoimintaa. Näitä mahdollisuuksia on yrittäjäjärjestön nostettava aktiivisesti esille. 6

7 Yrittäjäjärjestön missio on rohkaista jäsenyrityksiämme realistiseen kansainvälistymiseen. Suomi tukee monin tavoin kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä juuri nyt. Tietoa, erilaisia kv-palveluita ja rahoitusmalleja on olemassa sadoittain. Yrittäjäjärjestö on paras asiantuntija kertomaan julkisille ja yksityisille palvelutuottajille mitä ruohonjuuritasolla tarvitaan. Suomen Yrittäjien pitää olla edelläkävijänä vaikuttamassa siihen, että tarjottavat palvelut ja niihin liittyvä rahoitus ovat oikein mitoitettuja, oikea-aikaisia ja joustavasti yritysten saatavilla. Yrittäjiä tarvitaan Team Finland -verkostossa. Kansainvälisten markkinoiden nopeutunut sykli on yrityksille haaste. Tuotteiden elinkaaret ovat lyhentyneet, markkinat vaativat nopeutta. Päätös lähteä kansainvälisille markkinoille on aina strateginen päätös, mutta prosessina ei välttämättä niin juhlallinen ja monitasoinen kuin menneinä vuosina. Yritykset tarvitsevat siksi palveluja nopeammin kuin vuosikymmen sitten. Bisneksen tempo on nopeutunut, reagointinopeus on tärkeää. Tätä viestiä yrittäjäjärjestön tulee korostaa kansainvälistysmispalveluiden tuottajille ja päätöksiä tekeville ministeriöille. Meidän tulee laaja-alaisesti tuottaa tietoa suomalaisten yritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä. Suomalaisen työn kokonaiskustannuksia on jatkuvasti tarkasteltava kansainvälisessä kontekstissa. Se, että vertaamme omaa kilpailukykyämme vuoden tai vuosikymmenen takaisiin ja käymme kotikutoista keskustelua Suomen sisällä, ei anna meille tarvittavaa tavoitetasoa. Vertailukohdat omalle kilpailukyvyllemme on haettava naapurimaista ja EU:sta. Työmarkkinoiden uudistaminen, työllistämiskynnyksen madaltaminen ja hintakilpailukyky ovat asioita joihin Suomen Yrittäjien tulee aktiivisesti vaikuttaa. 7

8 Menestyminen maailmalla tarkoittaa myös yrityksen sisäisten toimien vahvistamista. Markkinointiosaaminen on koettu edelleen suomalaisyrityksissä akilleen kantapääksi. Kansainvälinen osto-osaaminen on yhtä tärkeää kuin myyntiosaaminenkin. Koulutusteemoissaan yrittäjäjärjestön pitää painottaa kautta linjan nimenomaan kansainvälisen osaamisen vahvistamista. Kasvavia markkinoita on monilla toimialoilla, joita ei edes tunnettu muutama vuosi sitten. Uudet kasvualat, vaikkapa terveysteknologia, erilaiset mobiiliratkaisut tai clean techin monet ulottuvuudet pitää nostaa esiin myönteisinä mahdollisuuksina suomalaisille firmoille. Toimialajärjestöt ovat avainasemassa uusien toimialakohtaisten innovaatioiden esille tuomisessa. Toimialajärjestöjen asiantuntemus on nykyistä paremmin nostettava esiin myös keskusjärjestön kansainvälisessä toiminnassa. Keskusjärjestössä kansainvälisen toiminnan resursointi on tällä hetkellä rajallista. Kyse on myös tietoisesta valinnasta. Ei haluttu kilpailla mm. koulutuspalveluiden järjestäjänä, sillä tarjoajia on yllin kyllin markkinoilla. Henkilöresurssointia ei ole välttämätöntäkään kasvattaa, jos aluejärjestöissä jo olemassa oleva kansainvälinen osaaminen saadaan aktivoitua koko järjestön käyttöön. On fiksua koordinoida keskusjärjestö ja kansainvälisesti aktiiviset aluejärjestöt miettimään voimien yhdistämistä. Suomen Yrittäjillä on jo vuosia ollut kokoaan suurempi rooli eurooppalaisessa yrittäjäjärjestömaailmassa. Meitä arvostetaan ja meitä kuullaan. Eurooppalaisessa edunvalvontajärjestössä toimiminen ei ole itseisarvo sinänsä. Suomen nykyisestä yrityslainsäädännöstä kolme neljäsosa tulee EU:sta. Siksi on tärkeää vaikuttaa eurooppalaiseen päätöksentekoon ja toisaalta vastaavasti tiedottaa näistä omaan jäsenistöön päin. Yhteistyö toimialajärjestöjen kanssa on tässäkin asiassa luontevaa ja välttämätöntä. 8

9 YKSIN- JA MIKRO- YRITTÄJÄT VAHVOINA TULEVAISUUTEEN - MYÖNTEISET ESIMERKIT MENESTYKSESTÄ JA JAKSAMISESTA LISÄÄVÄT SUOMEEN UUSIA YRITTÄJIÄ Tänä keväänä valmistunut Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjien ohjelma on mielestäni erinomainen esimerkki sellaisesta laaja-alaisesta edunvalvonnan ja jäsenpalvelun kokonaisuudesta, joita myös tällä uuden vaikuttamisen mallilla tarkoitan. Tätä kirjoittaessani en tiedä onko teemasta tarkoitus tehdä tätä vuotta pidempikestoisempi tai laajempi hanke. Toivottavasti näin, sillä yksinyrittäjien asia ja edunvalvonnan tavoitteet eivät vanhene vuodessa. Koska ohjelmapaperi on mainio kokonaisuus jo nyt, esitän yksinyrittäjien ohjelmaan muutamia uusia näkökulmia ja toimenpiteitä. Yksinyrittäjien edunvalvonnassa Suomen Yrittäjillä on jo paljon saavutettuja voittoja. Henkilöyhtiöiden velkajärjestelymahdollisuus oli kevään myönteinen uutinen. Kauppakeskusyrittäjät saivat pitkään tavoitellun mahdollisuuden vapaapäivään. Uusi yrityslaki on kohdistettu nimenomaan mikroyrittäjille. Olemassa oleva lista uusista edunvalvonnan tavoitteista on hyvä ja oikea. 9

10 Haluan kuitenkin nostaa ykköseksi vanhemmuuden kustannukset. Yrittäjäjärjestön pitää tavoitella naapurimaidemme tapaan vanhemmuuden kustannusten siirtoa äidin työnantajalta yhteiskunnan yhteisistä verovaroista hoidettavaksi. Samalla on nostettava keskusteluun yksinyrittäjän asema äitinä tai isänä. Vanhemmuuden ja yksinyrittäjyyden sovittaminen yhteen on raskasta sekä taloudellisesti että henkisesti. Verkottumisessa yksinyrittäjät ovat tienraivaajia. Takavuosien alihankintayhteistyöstä ja palveluiden ostoista on tultu pitkä matka nykyiseen verkottumiseen. Missä ennen oli yksi suuri tai keskisuuri yritys, on tänään kymmenen yksinyrittäjää. Tämä ei näy tilastoissa ja tätä ei liiemmin ole huomioitu julkisessa keskustelussa. Yrittämisen tapa on muuttunut, mutta yhteiskuntaan säteilevä hyöty ja hyvinvointi ovat ennallaan. Yrittäjäjärjestön pitää nostaa julkiseen keskusteluun verkottumisen nykytilanne ja sen myönteiset vaikutukset. On tärkeää kertoa, että yksinyrittäjä on arvokas osa yrittäjyyden palapeliä. Monet uusista start-up -yrityksistä on perustettu kierrätyksen periaatteella: perusta, pyöritä, myy eteenpäin. Toiminnaltaan ja tulokseltaan terve mikroyritys on hyvää kauppatavaraa. Pienimuotoisena yritystoiminta on helpompi myydä eteenpäin kuin raskas kiinteistö- ja muulla omaisuudella kasvatettu firma. Uusi ostaja voi halutessaan kasvattaa yritystä tai liittyä monien sarjayrittäjien joukkoon. Myös portfolioyrittäjyys kasvaa koko ajan. Yksinyrittäjät voivat siis olla ostokohde kasvavalle määrälle yrityskauppoja. Yksinyrittäjien merkitystä omistaja- ja sukupolvenvaihdoksissa pitää korostaa ja räätälöidä Suomen Yrittäjien omistajanvaihdoshanketta myös yksinyrittäjille. Ennen yksinyrittäjyyttä ajateltiin välivaiheena kohti työnantajayrittäjyyttä. Osalle yksinyrittäminen on strateginen valinta ja sitä pitää kunnioittaa. Osa taas tavoittelee aktiivisesti yrityksensä kasvattamista. Näille kasvuhakuisille yrittäjille Suomen Yrittäjien edunvalvonnan on turvattava taustatukea. Työllistämisen helpottaminen on keskiössä. Jäsenpalveluiden uudistuksessa hyvä idea oli koota yksinyrittäjiä koskeva aineisto verkkosivuilla yhteen ja samaan portaaliin. Toinen yhtä hyvä uudistus olisi avata Suomen Yrittäjien toimistossa yksi neuvontapuhelin yksinyrittäjiä varten. Yhden numeron palvelupiste olisi tervetullut lisä jäsenpalveluihin. Yksinyrittäminen on vapaudesta huolimatta myös raskasta. Yrittäjän henkiseen jaksamiseen on Suomen Yrittäjien toiminnassa panostettava entistä enemmän. Sosiaalinen turva ja varmuus siitä, että yksinyrittäjä ei putoa tyhjän päälle sairastumisen, elämänmuutoksen tai hankalan taloustilanteen vuoksi ovat välttämättömiä edunvalvonnan tavoitteita. 10

11 Yksinyrittäjää auttaa parhaiten oman paikkakunnan toinen yrittäjä, ja tästä syystä tähän toiminnan muotoon paikallisyhdistyksille pitää luoda uusia työkaluja. Yksinyrittäjien vertaistuen kehittäminen kuuluu luontevasti paikallisyhdistyksille. Yksinyrittäjää auttaa parhaiten oman paikkakunnan toinen yrittäjä ja tästä syystä tähän toiminnan muotoon paikallisyhdistyksille pitää luoda uusia työkaluja ja toimintamalleja. Tehdyssä yksinyrittäjien ohjelmassa vuoden huipennus kulkee nimellä Synergiapäivä. Yksinyrittäjyyden myönteistä teemaa voi jatkaa laajemmallakin kampanjalla, vaikkapa nimellä Yksinyrittäjä on ykkönen. Yrittäjäjärjestön tehtävänä on yksinyrittäjien statuksen nostaminen mediassa ja julkisessa keskustelussa. On tärkeää korostaa yksinyrittämisen positiivisia puolia; edelläkävijyyttä mm. verkottumisessa ja start-up-yrittäjinä. Myönteiset esimerkit yksinyrittäjien menestyksestä ja jaksamisesta lisäävät tähän maahan uusia yrityksiä! 11

12 PALVELUJEN SUOMI - VAHVA PALVELUSEKTORI LISÄÄ SUOMEN TALOUSKASVUA Kolmanneksi tärkeäksi aiheeksi halusin ottaa jonkin toimialakohtaisen teeman. Tämä olikin jo vaikeampi tehtävä. Järjestössä on vaalittu tasapuolisuutta ohi yksittäisen toimialan edunvalvonnan. Tämä on luonnollinen linjaus, sillä toimialajärjestöille on luontevasti langennut oman sektorinsa erityiskysymysten edunvalvonta. Koska aluejärjestöjen ja toimialajärjestöjen yhteisissä tapaamisissa on kuitenkin usein mietitty uusia yhteistyömuotoja, tässä voisi olla yksi sellainen. Palvelut koskettavat tavalla tai toisella kaikkia toimialoja. Saksan talousmenestyksessä vahvalla palvelusektorilla on ollut tärkeä asema. Palvelut ovat siellä eriytyneet itsenäisiksi klustereiksi esimerkiksi teollisuustuotannon rinnalla. Suomessa palvelujen katsotaan linkittyvän tavaratuotannon kylkiäiseksi tai automaattiseksi tuotteen osaksi. Ajattelutapaa on hyvä päivittää. Vahva palvelusektori laajassa merkityksessä voi olla Suomen seuraava menestysala, vaikka se sitten jaettaisiinkin varsinaiseen palvelutuotantoon ja tämän lisäksi tuotteisiin liittyväksi lisäarvoksi. Keskusjärjestön ja toimialajärjestön yhteistyölle palveluiden yhteinen teema antaisi uusia syttöjä. Yhteistyö vahvistuisi sillä, että toimialajärjestöjä koskevaa edunvalvontaa linkitettäisiin keskusjärjestön toimenpiteisiin uudella tavalla. 12

13 Ehdotan Palvelujen Suomi -nimistä selvitystä siitä miten Suomen Yrittäjien toimialajärjestöt näkevät palvelusektorin nykytilanteen ja mitä toimenpiteitä palveluosaamisen vahvistamiseksi Suomessa kannattaa tehdä. Ehdotan Palvelujen Suomi -nimistä selvitystä siitä miten Suomen Yrittäjien toimialajärjestöt näkevät palvelusektorin nykytilanteen ja mitä toimenpiteitä palveluosaamisen vahvistamiseksi Suomessa kannattaa tehdä. Selvitys toimisi runkona tuleville edunvalvonnan tavoitteille ja samalla toisi uutta yhteistyötä toimialajärjestöjen ja keskusjärjestön välille. Palvelut ovat kansainvälisesti mitattuna valtava bisnes. Länsimaisen materiakulutuksen saavuttaessa ainakin jonkinlaista lakipistettään, kuluttajan ja yrityksen kiinnostus kääntyy yhä enemmän palveluiden puoleen. Kuluttaja haluaa, että mobiiliratkaisu kertoo päivittäisen terveydentilan. Yritys haluaa arkipäivän rutiineihin yhä kehittyneempiä toimintoja. Terveydenhuolto lepää yhä enemmän älylaitteiden etätoimintojen ja diagnoosien varassa. Peliteollisuuden tuotteet eivät ole enää pelkkää viihdettä vaan koulutusta ja opetusta. Virtuaaliopiskelu lisääntyy kaikkialla maailmassa. Suomen Yrittäjien tulevista jäsenistä merkittävä osa tulee lähivuosina olemaan uudentyyppisten palvelujen tuottajia. Siksi panostaminen palvelusektorin haasteisiin ja mahdollisuuksin on fiksua ennakointia. 13

14 Esittelyssä: PAULA AIKIO-TALLGREN Paula Aikio-Tallgren (50) on aktiivinen toimija alueellisesti sekä valtakunnallisesti. Hän on toiminut 20 vuotta vähittäis-, maahantuontija tukkukauppa-alan yrittäjänä. Paula puhuu sujuvasti sekä ruotsia että englantia sekä on kuin kotonaan kansanvälisillä areenoilla. Finska företag står inför stora förändningar. Globaliseringen är på många sätt en utmaning både för sme-företag och vår företagarorganisation. Vi måste förstärka vår ställning i näringslivspolitiska frågor. Vi måste synas i samhället och uttrycka våra främsta målsättningar kristallklart. Jag är redo att axla ansvaret som Företagarna i Finlands ny ordförande. Internationell erfahrenhet och att betrakta saker och ting ur en internationell synvinkel tillhör mina styrkor. För mig är varje enskilt medlemsföretag det viktigaste som finns. 14

15 Yrittäjäjärjestötausta: Lapin Yrittäjien puheenjohtaja 2014 Suomen Yrittäjien hallitus 2010 Suomen Yrittäjien työvaliokunta 2012 Kasvun ja kansainvälistymisen valiokunnan puheenjohtaja 2011 Vuodesta 2002 yrittäjäjärjestön luottamustehtävissä: Tornion Yrittäjien hallitus 2002 Tornion Yrittäjien puheenjohtaja Länsipohjan Yrittäjien puh.johtaja Valtakunnallinen vaikuttaja: Finnveran hallintoneuvosto 2012 Taloudellisten ulkosuhteiden ohjausryhmä, Team Finland 2014 Kuntien takauskeskuksen hallitus 2014 Kuntaliiton valtuuston varajäsen 2013 Suomalais-ruotsalainen Raja jokikomissio 2010 Maakunnallinen vaikuttaja: Lapin Liiton valtuusto 2013 Lapin korkeakoulukonsernin neuvottelukunta 2014 Paikallinen vaikuttaja: Tornion kaupunginvaltuutettu 2008 Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja 2013 MUUT LUOTTAMUSTOIMET Katso tarkemmin nettisivuilta paulapuheenjohtajaksi.fi Yrittäjänä Lapissa Virvatuli-Valaisimet Oy: Valaisimien maahantuonti ja tukkukauppa Revontuli-Valaisimet Ky: Kodinkoneiden ja valaisimien vähittäiskauppa (Tekniset -ketju) Kolme omaa toimipistettä Torniossa ja Kemissä

16 Dynaaminen vaikuttaja. paulapuheenjohtajaksi.fi facebook.com/paulapuheenjohtajaksi