-2, SIVL :00

Transkriptio

1 -2, SIVL :00 Kokouskutsu Torstaina klo 16.00, kokoushuone Panama (ent. Mårdin ruokala, Alholminkadulta vasemmalle alas kellariin) Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Brita Brännbacka-Brunell, puheenjohtaja Charlotte Snellman Ulrika Rönnback, varapuheenjohtaja Maria A Nygård Sebastian Holmgård Trey Howard Conny Englund Jan-Peter Sandelin Kim Yli-Pelkola Erik Nyberg Alexandra Back Cecilia Löfholm Kiti Lindén Denise Björn-Lindell Hans Vikman Markku Pukkinen Terhi Leivo-Holmqvist Mervi Rantala Timo Itälehto Harri Kaltiala Pirkko Rantanen Martti Vähäkangas Muut läsnäolijat Peter Boström, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vuokko Piippolainen, kaupunginhallituksen edustaja Ronja Huhtamäki, nuorisovaltuuston edustaja Kristina Stenman, kaupunginjohtaja Jan Levander, sivistysjohtaja, sihteeri Juha Paasimäki, sivistysjohtajan sijainen Tom Enbacka, päivähoidon johtaja Leif Storbjörk, kirjastotoimenjohtaja Anders Wingren, rehtori Tove Jansson, liikuntatoimenjohtaja Anette Granberg, talouspäällikkö Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Brita Brännbacka-Brunell puheenjohtaja

2 78, SIVL :00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 79, SIVL :00 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Ehdotus Sivistysjohtaja: Valitaan Pirkko Rantanen ja Hans Vikman.

4 80, SIVL :00 ILMOITUSASIAT Kaupunginhallitus Pöytäkirjanote 326, Valtuutettu Annica Haldin ym.: aloite maksuttomasta varhaiskasvatuksesta Pöytäkirjanote 327, Valtuutettu Jacob Storbjörk ym.: aloite maksuttomasta varhaiskasvatuksesta Pietarsaaressa Aluehallintovirasto Päätös, LSSAVI/1006/ /2016 Sosiaalihuollon valvonta-asia Vestersundinkylän koti- ja kouluyhdistyksen hallitus Kirje Aluehallintovirasto Päätös , LSSAVI/4183/ /2017 Ehdotus Sivistysjohtaja: Merkitään tiedoksi.

5 81, SIVL :00 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Sivistysjohtaja on tehnyt kesä-lokakuussa 2017 oheisen liitteen mukaiset viranhaltijapäätökset: Liite 81 A Päivähoidon johtaja, nuorisosihteeri ja rehtori Peter Roos ovat tehneet syys-lokakuussa 2017 oheisen liitteen mukaiset viranhaltijapäätökset. Liite 81 B Ehdotus Sivistysjohtaja: Merkitään tiedoksi.

6 82, SIVL :00 UBV: 890/2017 SIVISTYSLAUTAKUNTA: ANOMUS TALOUSARVION OIKAISUSTA 2/2017 Liite 82 Talouspäällikkö: Vuoden 2017 talousarviotyössä sivistyslautakunnalle määrättiin :n tehostamisvaatimus, joka jaettiin sivistyslautakunnan kaikkien toimialojen kesken. Vuoden 2017 vahvistettu talousarvio on netto. Talousarviota on kaupunginvaltuuston hyväksymän päätöksen jälkeen oikaistu (JOPO-luokka ja Etelänummen lisäresurssit sekä Pietarsaaren Lukion lisäresurssit). Oikaistu talousarvio on Taloudellista tilannetta on seurattu kahdessa osavuosiraportissa vuoden aikana. Ensimmäinen raportti ajoittui jaksolle tammikuu-huhtikuu ja tiedotti tulevasta ylityksestä, suuruudeltaan n netto vuositasolla. Tammikuusta elokuuhun ajoittuneen jakson seuranta osoitti n nettoylitystä. Nyt tehty tarkastus tammikuusta lokakuuhun ajoittuvalta jaksolta osoittaa osavuosiraportin 2/2017 mukaisesti, että oikaistu talousarvio tulee ylittymään :lla. Suurimmat ylitykset syntynevät varhaiskasvatuksessa, mikä johtuu ensisijaisesti siitä, että tuotot eivät pääse talousarvon tasolle, sekä hallinnossa, johtuen henkilöstöjärjestelyistä. Toimialojen ennusteet todennäköisestä tilinpäätöksen tuloksesta ilmenevät liitteestä. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta anoo talousarvion oikaisua vuodelle 2017, yhteensä Oikaisu jaetaan seuraavien toimialojen välillä: varhaiskasvatus , hallinto , perusopetus sekä liikuntatoiminta Annetaan tiedoksi: Kaupunginhallitus, Rahatoimisto

7 82, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 82, sivl

8 83, SIVL :00 UBV: 273/2017 KIRJASTONHOITAJAN TOIMI KAUPUNGINKIRJASTOSSA Sivistyslautakunnan kulttuurijaosto , diaari nro 273/2017 Kaupungin sisäisten henkilöstöjärjestelyjen tuloksena kaupunginkirjastossa on vuodesta 2017 lukien yksi kirjastonhoitaja vähemmän. Myös talousarviota on oikaistu alaspäin. Kyseistä vähentämistä ei ole suunniteltu eikä se ole osa palvelutuotannon kehittämistä, ja on vaikuttanut suuresti kaupunginkirjaston toimintaan. Sen vuoksi nyt on aika siirtyä alkuperäiseen tilanteeseen. Kirjastotoimenjohtaja: Henkilöstöjaostolta anotaan kaupunginkirjaston osalta lupaa julistaa haettavaksi kirjastonhoitajan kokoaikainen toimi (100 %). Mikäli myöntävä päätös tehdään, myös pyyntöä talousarviomäärärahan myöntämisestä tulee puoltaa asianomaisissa tahoissa. Ehdotus Päätös Esittelevä viranhaltija, kirjastotoimenjohtaja: Hyväksyttäneen. Sivistyslautakunnan kulttuurijaosto: Ehdotus hyväksyttiin. Hj Ehdotus Päätös Henkilöstöjohtaja: Kirjastotoiminnan käsittävän vastuualueen strategisen ennakoinnin ja kokonaissuunnittelun kannalta henkilöstöjaosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistyslautakunnalle lausuntoa varten ennen kuin henkilöstöjaosto päättää toimen haettavaksi julistamisesta. Henkilöstöjaosto hyväksyi ehdotuksen ja siirtää asian sivistyslautakunnalle ennen pöytäkirjan tarkistusta. Sivl Kaupunginkirjasto anoo oikeutta saada julistaa haettavaksi ja täyttää kirjastonhoitajan kokoaikaisen toimen (100 %). Mikäli anomus hyväksytään, on kaikkien asianomaisten tahojen myönnettävä talousarviomäärärahat palkkausta varten.

9 83, SIVL :00 UBV: 273/2017 Ehdotus Sivistyslautakunta: Sivistyslautakunta ei myönnä tässä vaiheessa kaupunginkirjastolle oikeutta julistaa haettavaksi ja täyttää kirjastonhoitajan toimen.

10 84, SIVL :00 UBV: 974/2016 HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI KAUPUNGINKIRJASTOON Sivistyslautakunnan kulttuurijaosto , diaari nro 974/2016. Asia koskee kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston henkilöstön rekrytoimista, sillä lasten- ja nuortenosaston osastopäällikön virka vapautuu nykyisen viranhaltijan jäädessä eläkkeelle. Työ on vaativaa ja kaupunginkirjaston tulisi saada rekrytoida uutta henkilöstöä. Toivottavaa on, että kirjastotoimenhoitaja voi aloittaa valmistelun lasten- ja nuortenosaston kirjastovirkailijatoimen avoimeksi julistamiseksi. Kyseessä olisi osastopäällikkö tai muu vastaava lasten- ja nuortenosastosta vastuussa oleva henkilö. Uusi kirjastolaki tullee voimaan , minkä jälkeen asia voidaan viedä eteenpäin henkilöstöjaostoon. Ehdotus Päätös Esittelevä viranhaltija, kirjastotoimenjohtaja: Kulttuurilautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä, että kaupunginkirjasto saa rekrytoida uutta henkilöstöä ja kirjastotoimenjohtaja saa aloittaa valmistelun toimen avoimeksi julistamiseksi. Uuden kirjastolain määräykset on huomioitava jos ja kun laki tulee voimaan. Henkilöstöjaostoa on kuultava ja jaoston on voitava ottaa asia käsiteltäväkseen. Sivistyslautakunnan kulttuurijaosto: Ehdotus hyväksyttiin. Hj Ehdotus Lasten- ja nuortenosaston osastonjohtajan rekrytointi. Anomus toimen julistamisesta haettavaksi. Henkilöstöjohtaja: Kirjastotoiminnan käsittävän vastuualueen strategisen ennakoinnin ja kokonaissuunnittelun kannalta henkilöstöjaosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistyslautakunnalle lausuntoa varten ennen kuin henkilöstöjaosto päättää toimen haettavaksi julistamisesta Päätös Henkilöstöjaosto hyväksyi ehdotuksen ja siirtää asia sivistyslautakunnalle ennen pöytäkirjan tarkistusta.

11 84, SIVL :00 UBV: 974/2016 Sivl Kaupunginkirjasto anoo lupaa julistaa haettavaksi ja täyttää kirjastonhoitajan toimen lasten- ja nuortenosastolle osastopäälliköksi tai vastaavaksi, vastuualueena lasten- ja nuortenosasto. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta myöntää kaupunginkirjastolle oikeuden saada julistaa haettavaksi ja täyttää kirjastonhoitajan toimen lasten- ja nuortenosastolle osastopäälliköksi tai vastaavaksi, vastuualueena lasten- ja nuortenosasto.

12 85, SIVL :00 UBV: 271/2017 AMANUENSSIN PALKKAAMINEN PIETARSAAREN KAUPUNGINMUSEOON Sivistyslautakunnan kulttuurijaosto diaari nro UBV 271/2017 Museolla on kaksi amanuenssin tointa, joita voidaan verrata osastopäällikön toimeen. Ensimmäinen perustettiin jo vuonna Näyttelyistä, esineistä ja taiteista vastaava amanuenssi jää eläkkeelle ja pitää ennen sitä lomansa, mikä tarkoittaa, että hänen viimeinen työpäivänsä on Museolla on kattavaa näyttelytoimintaa näyttelyineen Tupakkamakasiinissa ja Malmin talossa ja kokoamme myös pienempiä näyttelyitä muihin yksiköihin, esim. kirjastoon. Amanuenssi osallistuu myös lastentapahtuman järjestämiseen. Tapahtuma kerää lasta seudultamme. Esinekokoelmamme koostuu tänä päivänä esineestä ja kasvaa jatkuvasti. Aloitamme piakkoin esineiden luetteloimisen digitaalisessa muodossa. Taide on jo digitaalisessa museotietojärjestelmässämme, Webmusketissa. Anomme nyt lupaa amanuenssin (100 %) palkkaamiseen lukien. Museonjohtaja: Pietarsaaren kaupunginmuseo anoo henkilöstöjaostolta lupaa kokopäiväisen amanuenssin palkkaamiseen Pietarsaaren kaupunginmuseoon. Ehdotus Päätös Esittelevä viranhaltija, kirjastotoimenjohtaja: Hyväksyttäneen. Sivistyslautakunnan kulttuurijaosto: Keskustelun jälkeen päätettiin, että Pietarsaaren kaupunginmuseo anoo henkilöstöjaostolta lupaa saada täyttää sisäisesti kokoaikaisen amanuenssin toimen Pietarsaaren kaupunginmuseossa. Hj Ehdotus Päätös Henkilöstöjohtaja: Museotoiminnan käsittävän vastuualueen strategisen ennakoinnin ja kokonaissuunnittelun kannalta henkilöstöjaosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistyslautakunnalle lausuntoa varten ennen kuin henkilöstöjaosto päättää toimen haettavaksi julistamisesta. Henkilöstöjaosto hyväksyi ehdotuksen ja siirtää asian sivistyslautakunnalle ennen pöytäkirjan tarkistusta.

13 85, SIVL :00 UBV: 271/2017 Sivl Museolla on kaksi amanuenssin tointa, joita voidaan verrata osastopäällikön toimeen. Ensimmäinen perustettiin jo vuonna Näyttelyistä, esineistä ja taiteista vastaava amanuenssi on jäänyt eläkkeelle. Pietarsaaren kaupunginmuseo anoo lupaa saada täyttää sisäisesti kokoaikaisen amanuenssin toimen Pietarsaaren kaupunginmuseossa. Ehdotus Sivistysjohtaja: Pietarsaaren kaupunginmuseolle myönnetään lupa saada täyttää kokoaikaisen amanuenssin toimi Pietarsaaren kaupunginmuseossa.

14 86, SIVL :00 UBV: 928/2017 VARHAISKASVATUS: TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVA TYÖSUHDE (ANDT- BACKA) Päivähoidon johtaja: Kasvatustieteiden kandidaatti Cecilia Andtbacka on ollut määräaikaisessa työsuhteessa alkaen. Tänä aikana henkilöstöstä on ollut tarvetta, ja on edelleen, joten voidaan todeta, että määräaikaiset sopimukset eivät tässä tapauksessa ole olleet täysin oikea menettelytapa. Andtbacka on hoitanut työnsä erittäin hyvin ja hänellä on lastentarhanopettajan kelpoisuus. Näin ollen ei myöskään ole syytä olla palkkaamatta häntä vapaaseen lastentarhanopettajan toimeen ( ) toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Alkusijoituspaikkana on Länsinummen päiväkoti. Andtbackalla on tällä hetkellä määräaikainen työsuhde saakka. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta toteaa, ettei määräaikaiseen työsuhteeseen ole tässä tapauksessa syytä, ja päättää palkata kasvatustieteiden kandidaatti Cecilia Andtbackan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen lastentarhanopettajana lukien.

15 87, SIVL :00 UBV: 929/2017 VARHAISKASVATUS: TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVA TYÖSUHDE (PELTO- NIEMI) Päivähoidon johtaja: Lähihoitaja Pia Peltoniemi on ollut palkattuna määräaikaisissa työsuhteissa, ensin sijaisena ja nyt vapaana olevassa lastenhoitajan toimessa lukien. Tänä aikana henkilöstöstä on ollut tarvetta, joten voidaan todeta, että määräaikaiset sopimukset eivät tässä tapauksessa ole olleet täysin oikea menettelytapa. Peltoniemi on hoitanut työnsä moitteettomasti ja hänellä on työhönsä vaadittava kelpoisuus. Näin ollen ei myöskään ole syytä olla palkkaamatta häntä lastenhoitajaksi vapaana olevaan lastenhoitajan toimeen ( ) toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Alkusijoituspaikka on Länsinummen päiväkoti. Peltoniemellä on tällä hetkellä määräaikainen sopimus saakka. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta toteaa, ettei määräaikaiseen työsuhteeseen ole tässä tapauksessa syytä, ja päättää palkata lähihoitaja Pia Peltoniemen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen lukien.

16 88, SIVL :00 UBV: 930/2017 VARHAISKASVATUS: TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVA TYÖSUHDE (JÄNIS) Päivähoidon johtaja: Lastenhoitaja Heidi Jänis on ollut palkattuna määräaikaisissa työsuhteissa, ensin sijaisena ja nyt vapaana olevassa lastenhoitajan toimessa lukien. Jäniksellä on ollut viimeisten 8 vuoden aikana kymmenkunta pitempää määräaikaista työsuhdetta erilaisista sijaisjärjestelyistä johtuen. Jänis on hoitanut tehtävänsä erittäin hyvin ja on tällä hetkellä palkattuna Nordmanin päiväkodissa lastenhoitajana vapaana olevassa toimessa. Jänis toimii myös päiväkodin varajohtajana. Nykyinen määräaikainen sopimus päättyy Työvoiman tarve on edelleen olemassa, joten ei liene syytä olla palkkaamatta lastenhoitaja Heidi Jänistä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Alkusijoituspaikka on Nordmanin päiväkoti. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta toteaa, ettei määräaikaiseen työsuhteeseen ole tässä tapauksessa syytä, ja päättää palkata lastenhoitaja Heidi Jäniksen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen lukien.

17 89, SIVL :00 UBV: 927/2017 VARHAISKASVATUS: TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVA TYÖSUHDE (SHARMA) Päivähoidon johtaja: Sucheta Sharma on jo pitkään ollut Pietarsaaren kaupungin palveluksessa määräaikaisilla sopimuksilla, sekä ruokapalvelussa että varhaiskasvatuksessa. Hän on työskennellyt varhaiskasvatuksessa lähinnä keittiö- ja siivoustehtävissä ryhmäperhepäiväkodeissa. Sharman palvelusaika on yhteensä yli 10 vuotta. Ryhmäperhepäiväkotien toiminta lakkautettiin Tällöin Sharma palkattiin määräaikaisella sopimuksella keittäjäksi 20 t/v ja lastenhoitajaksi 18,25 t/v. Lastenhoitajan tehtävät sisälsivät ennen kaikkea yöhoitajan työtä. Sopimus jatkui saakka, sillä tuolloin Alerte otti hoitaakseen keittiötoiminnot. Kyseisen prosessin yhteydessä Sharman tilanne oli epäselvä, eikä häntä siirretty Alerteen. Alertella ei tuolloin ollut korvaavaa henkilöä työhön, mistä syystä päivähoidon johtaja pidensi hänen sopimustaan saakka, jotta asiaan löydettäisiin ratkaisu. Sopimusta on sen jälkeen pidennetty saakka. Nordmanin päiväkodin ateriatilanne on erilainen muihin päiväkoteihin verrattuna. Tämän johtuu päiväkodin aukioloajoista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että keittiössä on oltava miehitystä huomattavasti pitempään kuin mitä esim. paikka- ja annosmäärä edellyttäisivät. Nordmanin henkilöstömitoitus on ollut sama kuin muissa päiväkodeissa, vaikka aukioloajat ovat olleet aivan erilaiset. Sharman kanssa tehty järjestely on toiminut hyvin, sillä hän on voinut auttaa keittiötyön lisäksi tarvittaessa myös muissa tehtävissä. Alerten kanssa käydyt keskustelut johtivat kompromissiin, joka tarkoittaa, että Sharma palkataan varhaiskasvatukseen ja Alerte korjaa Nordmanin päiväkodin ateriahintoja kompensoimaan järjestelyä osittain. Koska Sharmalla on ollut useampia pitkäkestoisia työsuhteita kaupungin palveluksessa, ei ole syytä olla palkkaamatta häntä toistaiseksi nykyisiin tehtäviinsä. Työajan voisi jakaa alussa suhteessa 30 t/v keittäjänä ja 8 t 45 min/v päiväkotiapulaisena. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta päättää palkata Sucheta Sharman keittäjäksi/päiväkotiapulaiseksi toistaiseksi lukien. Työpaikka on toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen alkaessa Nordmanin päiväkoti. Työaika on 38 t 45 min/viikko ja jakautuu alussa keittiötyöhön, 30 t/v ja osastotyöhön 8 t 45 min/v.

18 90, SIVL :00 UBV: 931/2017 KULUNVALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JAKOBSTADS GYMNASIUMIN KIINTEIS- TÖSSÄ Erilaiset uhat ovat viime vuosien aikana lisääntyneet huomattavasti maamme kouluissa. Häiriintyneet henkilöt ovat suunnitelleet ja myös toteuttaneet kouluväkivallan tekoja Suomessa. Esimerkkejä näistä ovat mm. Jokelan koulukeskuksessa Tuusulassa, Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja Kauhajoen koulukeskuksessa tapahtuneet hyökkäykset. Poliisi on myös onnistunut estämään etukäteen useita tekoja, jotka pääasiassa ovat kohdistuneet toisen asteen oppilaitoksiin. Meitä lähin uhkaus on kohdistunut Kokkolan Kiviniityn koulun oppilaita ja henkilöstöä kohtaan. Kokkolassa suunnitellaan nyt siirtymistä henkilökohtaisen tunnisteen käyttämiseen kaupungin lukioissa. Myös Gymnasiumin kiinteistöön Pietarsaaressa on viime vuosien aikana kohdistunut useita luvattomia ulkopuolisten henkilöiden sisääntuloja, varkausyrityksiä ja varkauksia. Myös päihteiden vaikutuksen alaisia ulkopuolisia henkilöitä on jouduttu poistamaan kiinteistöstä. Gymnasiumin kiinteistö peruskorjattiin vuonna 2007 ja kiinteistöllä on nykyaikainen kulunvalvontajärjestelmä. Järjestelmä toimii siten, että henkilöstöllä on henkilökohtainen avaintunniste, jolla avataan ulko-ovi. Samaa järjestelmää voisi laajentaa koskemaan myös opiskelijoita, jotta heillä olisi vastaavanlainen avaintunniste kiinteistöön pääsyä varten. Tunnisteet eivät aiheuttaisi suurempia kustannuksia ja ne voidaan ohjelmoida toimimaan klo välisenä aikana. Arbiksen iltakäyttö voisi toimia nykyiseen tapaan jatkossakin iltavahtimestarin valvonnassa. Opiskelijoiden, huoltajien ja koulujen henkilöstön parissa tehty kysely osoitti selkeää toivomusta ulko-ovien lukossa pitämisestä koulupäivän aikana. Asiaa on käsitelty lukion työpaikkakokouksessa ja enemmistö puolsi myös tuolloin ulko-ovien lukittuna pitämistä koulupäivän ajan. Henkilökohtaisen avaintunnisteen käyttöönottojärjestelmän kustannuksiin sisältyisi opiskelijoiden henkilökohtainen avaintunniste, joka maksaa n. 7 /opiskelija. Opiskelija maksaa jo tänä päivänä 20 :n panttimaksun opiskelijakapin avaimesta. Panttimaksu voisi sisältää myös kulkuluvan. Kiinteistössä on jo tänä päivänä tekniset edellytykset uuden järjestelmän käyttöönottoa varten. Ulko-oven kaiutinjärjestelmä on tällä hetkellä asennettu rehtorin huoneeseen, ja tämä voi avata oven. Siirtämällä laitteisto sekä gymnasietin että lukion koulusihteerin käyttöön saataisiin kattava järjestelmä ulko-ovien avaamiseen tarvittaessa. Lukiot ehdottavat sivistyslautakunnalle, että henkilökohtainen avaintunniste otetaan käyttöön myös opiskelijoille ja että ulkoovet näin ollen voidaan pitää suljettuina koulupäivän ajan.

19 90, SIVL :00 UBV: 931/2017 Vastaava järjestelmä on otettu käyttöön kaupungintalolla keväällä Liite 90 Ehdotus Sivistysjohtaja: Ehdotetaan, että Pietarsaaren lukioissa otetaan käyttöön suljettujen ulko-ovien järjestelmä sopivana ajankohtana. Järjestelmän kustannukset selvitetään yhteistyössä sisäisen tukipalvelukeskuksen kanssa.

20 90, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 90, sivl

21 90, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 90, sivl

22 90, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 90, sivl

23 90, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 90, sivl

24 90, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 90, sivl

25 90, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 90, sivl

26 90, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 90, sivl

27 90, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 90, sivl

28 90, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 90, sivl

29 91, SIVL :00 CFV: 872/2017 FASTIGHETS AB EBBA KIINTEISTÖ OY: PÄIVÄKOTIRAKENNUS PITÄJÄNTIE 5:EEN Kh Keskustapäiväkotia koskevan suunnittelu- ja rakennustoimikunnan pöytäkirja: Liite 338 Kaupunginjohtaja: Ab Bodgärdet Oy on asetettu vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn Pääasiallisia syitä yhtiön taloudellisiin vaikeuksiin ovat korkea velkaantumisaste, vuosittain heikentynyt käyttöaste ja suuret peruskorjaustarpeet. Ab Bodgärdet Oy:n erittäin vaikean talouden vuoksi yhtiö on hakenut Pitäjäntie 5:n purkulupaa ja purkuavustusta ARA:lta sekä purku-urakkaa Valtiokonttorilta. Useat Bodgärdetin asunnot seisovat tyhjinä ja alhaisesta käyttöasteesta on tullut pysyvä. Pitäjäntie 5:n purkaminen on tarpeellista, jotta Pitäjäntie 3:n käyttöasteesta tulisi hyvä, sen asuntojen ollessa paremmassa kunnossa. BI-kiinteistön maaperäntutkimusten tulokset osoittivat, että BItontti ei sovellu päiväkotitoiminnalle. Tämän jälkeen Pitäjäntie 5:n tontti on nostettu vaihtoehtoiseksi päiväkotirakentamisen sijoituspaikaksi. Mikäli taloudelliset saneeraustoimenpiteet voidaan toteuttaa ja Ab Bodgärdet Oy:n toiminta lakkautetaan suunnitelman mukaisesti, on Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy, hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti, valmis ottamaan hoitaakseen Pitäjäntie 3:n rakennukset ja vuokrasopimuksen sekä Pitäjäntie 5:n tontin rakennukset Pietarsaaren kaupungilta, sekä rakentamaan päiväkotirakennuksen Pitäjäntie 5:een ja vuokraamaan sen Pietarsaaren kaupungille. Asemakaavan muutos vaaditaan ja prosessi aloitetaan ja sen kustantaa Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy. Kaava tulee myös sisältämään muutoksia Pietarinpuistikon Länsiväylän risteyksen liikennejärjestelyihin. Näillä helpotetaan liikennevirtoja mahdolliseen tontilla sijaitsevaan päiväkotiin. Kaupungin keskustapäiväkotitoimikunta on pitänyt kuusi kokousta asiassa ja käynyt läpi kaikki sijaintivaihtoedot päiväkotirakennukselle. Toimikunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että keskustapäiväkoti rakennettaisiin Bodgärdetin tontille. Hankkeen toteuttaisi Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy, joka tekisi pitkäaikaisen vuokrasopimuksen kaupungin (koulutusvirasto) kanssa rakennuksen vuokraamisesta päiväkotikäyttöön. Ehdotus Kaupunginjohtaja:

30 91, SIVL :00 CFV: 872/2017 Kaupunginhallitus päättää suhtautua myönteisesti uuden päiväkotirakennuksen sijoittamiseen Pitäjäntie 5:een, mikäli uusi keskustapäiväkoti rakennetaan. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Merkittiin, että Jarmo Ittonen, Kurt Hellstrand, Ulla Hellén, Owe Sjölund ja Milla Kallioinen olivat poistuneita esteellisyyden takia käsiteltäessä 338 :n asiaa. Syyt: Ittonen, Hellstrand, Hellén ja Sjölund ovat Kiinteistö Oy Ebban ja Bodgärdet Oy:n hallituksen jäseniä. Kallioinen on Bodgärdet Oy:n hallituksen jäsen. Pykälän osalta Anne Ekstrand toimi sihteerinä. Sivl Keskustapäiväkotia koskevan suunnittelu- ja rakennustoimikunnan pöytäkirja: Liite 91 Kaupungin keskustapäiväkotia koskeva suunnittelu- ja rakennustoimikunta ehdotti uuden keskustapäiväkodin rakentamista Bodgärdetin tontille Pitäjänmäentie 5:een. Hankkeen toteuttaisi Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy, joka tekisi pitkäaikaisen vuokrasopimuksen kaupungin (päivähoitoja koulutusviraston) kanssa rakennuksen vuokraamisesta päiväkotikäyttöön. Kaupunginhallitus on suhtautunut asiaan myönteisesti. Hankkeen suunnittelun etenemiseksi ehdotetaan, että sivistysjohtajalle ja päivähoidon johtajalle myönnetään oikeus tehdä Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy:n kanssa aiesopimus, josta ilmenee, että päivähoito- ja koulutusvirasto on valmis vuokraamaan päivähoidon osalta tarvittavat tilat. Suunnitteluvaiheessa kyse on 8 uudesta osastosta. Sivistyslautakunnalle tiedotetaan jatkuvasti hankkeesta ja lopulliset päätökset hankkeen toteuttamisesta tehdään lautakunnassa. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta myöntää sivistysjohtajalle ja päivähoidon johtajalle oikeuden tehdä Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy:n kanssa aiesopimuksen päivähoidon tarpeisiin tarvittavien tilojen vuokraamisesta.

31 91, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 91, sivl

32 91, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 91, sivl

33 92, SIVL :00 UBV: 697/2017 TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN Sivl Kaupunginhallitus päätti vuoden 2018 talousarviokehystä ja vuosien taloussuunnitelmaa koskevien keskustelujen yhteydessä mm. seuraavaa: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy oheisen talousarvion kehysehdotuksen: - vuoden 2018 nettoinvestointien summa tulee olemaan korkeintaan 8,3 milj. euroa. - lisäksi kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää aikaisempien päätösten mukaisesti, että yksi ruotsinkielinen koulu ja yksi suomenkielinen koulu lakkautetaan vuonna lisäksi kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy, että lasten päivähoidon osalta rakennetaan yksi iso yksikkö ja lakkautetaan 3-4 yksikköä vuonna Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen seuraavalla muutoksella: kaupunginvaltuusto hyväksyy, että lasten päivähoidon suuren yksikön tarve selvitetään ja että 3-4 yksikköä suljetaan vuonna Jotta valtuuston kouluverkkoa koskevan päätöksen osalta edetään suunnittelussa ja toimeenpanossa, sivistyslautakunta asettaa työryhmän valmistelemaan asiaa nopealla aikataululla lautakunnalle. Työryhmän jäseniksi ehdotetaan kumpaakin koulutoimenjohtajaa, Itälän, Länsinummen, Bonäsin ja Vestersundinkylän koulujen rehtoreita, sivistyslautakunnan puheenjohtajaa, sivistyslautakunnan ruotsinkielisen koulujaoston puheenjohtajaa, sivistyslautakunnan suomenkielisen koulujaoston puheenjohtajaa sekä kaupunginhallituksen edustajaa sivistyslautakunnassa. Sivistysjohtajaa toimii kokouksen koollekutsujana. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta valitsee edellä mainitun ryhmän työryhmäksi suunnittelemaan ja toimeenpanemaan valtuuston päätöksen. Lautakunta valitsee työryhmän puheenjohtajan ja sihteerin. Sivistyslautakunta hyväksyi ehdotuksen työryhmäksi lisäyksellä, jonka mukaan ryhmään otetaan mukaan yksi koti- ja kouluyhdistysten ruotsinkielinen ja yksi suomenkielinen edustaja. Lautakunta valitsi Jan Levanderin työryhmän puheenjohtajaksi ja Juha Paasimäen sihteeriksi.

34 92, SIVL :00 UBV: 697/2017 Sivl Seuraavista henkilöistä koostuva työryhmä Jan Levander, sivistysjohtaja, puheenjohtaja Juha Paasimäki, suomenkielinen koulutoimi, koulutoimenjohtaja, sihteeri Brita Brännbacka-Brunell, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Conny Englund, ruotsinkielisen koulujaoston puheenjohtaja Timo Itälehto, suomenkielisen koulujaoston puheenjohtaja Johan Nygård, rehtori, Vestersundinkylän koulu Christian Porthin, rehtori, Bonäsin koulu Keijo Paananen, rehtori, Länsinummen koulu Liisa Svart, rehtori, Itälän koulu Carolina Isomaa, koti- ja kouluyhdistyksen vanhempainedustaja William Lindén, koti- ja kouluyhdistyksen vanhempainedustaja on laatinut raportin tulevaisuuden kouluverkosta Pietarsaaressa. Kouluverkko 2030 Liite 92 Työryhmä on laatinut neljä erilaista ehdotusta Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkoksi. Raportista ilmenevät kiinteistöjen kunto, oppilaskehitys, tonttisuunnittelu, taloudelliset edellytykset, pedagogiset perustelut ja investointien tarve. Työryhmä ei ole puoltanut mitään raportin vaihtoehdoista. Sivistyslautakunta keskustelee Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkon ratkaisuvaihtoehdoista. Ehdotus Sivistysjohtaja: Ehdotus tulevaisuuden kouluverkoksi tehdään kokouksessa.

35 92, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 92, sivl Kouluverkko

36 92, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 92, sivl Sisältö Tehtävä... 3 Talous... 4 Väestönkehitys...4 Kiinteistöt... 6 Rakentaminen, tonttisuunnittelu... 9 Ehdotuksia toimenpiteiksi Koulukiinteistöt Sisäiset vuokrat Taloudelliset edellytykset Kasvatukselliset perustelut Kouluverkko Ehdotukset tulevaisuuden kouluverkoksi Liite: Koulujen kustannusarvio Asemakaavoitetut tontit Koulujen toimintakustannukset 2

37 92, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 92, sivl TEHTÄVÄ Pietarsaaren suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen kouluverkkoa koskevaa selvitystä on jatkettu. Valtuuston kesäkuussa 2017 tekemä päätös on toiminut selvityksen perustana. Päätöksen mukaan yksi ruotsinkielinen ja yksi suomenkielinen koulu suljetaan vuonna Lähtökohtana ja reunaehtona ovat olleet kasvatukselliset tavoitteet, nykyiset opetustilat, kaavoituksen näkökohdat, oppilasmäärän kehittyminen ja taloudelliset mahdollisuudet. Tarkastus koskee ajanjaksoa vuoteen 2030 asti. Selvityksen tuloksena esitellään kouluverkon kehittämisehdotus, jota on tarkasteltu mm. taloudellisesta ja henkilöstöpoliittisesta näkökulmasta: Riittävän suuret opettajakollegiot, jotta voidaan tarjota houkutteleva oppimisympäristö ja vähentää henkilöriskejä, Riittävän suuret koulut henkilöstövoimavarojen hyödyntämiseksi tehokkaasti Parannettu tilatehokkuus, Alhaisemmat kustannukset oppilasta kohden, Vanhojen rakennusten korjausvelan vähentäminen, sekä Kalliita ja usein akuutteja toimenpiteitä vaativien sisäilman laadun ongelmien pienempi riski. TYÖRYHMÄ Jan Levander, sivistysjohtaja, puheenjohtaja Juha Paasimäki, suomenkielinen koulutoimi, koulutoimenjohtaja, sihteeri Brita Brännbacka-Brunell, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Conny Englund, ruotsinkielisen koulujaoston puheenjohtaja Timo Itälehto, suomenkielisen koulujaoston puheenjohtaja Johan Nygård, rehtori, Vestersundinkylän koulu Christian Porthin, rehtori, Bonäsin koulu Keijo Paananen, rehtori, Länsinummen koulu Liisa Svart, rehtori, Itälän koulu Carolina Isomaa, koti- ja kouluyhdistyksen vanhempainedustaja William Lindén, koti- ja kouluyhdistyksen vanhempainedustaja 3

38 92, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 92, sivl Talous Muiden Suomen kuntien tapaan myös Pietarsaaren kaupungin talous on tiukoilla. Vuoden 2008 rahoituskriisin jälkeen kuntien taloudellinen todellisuus on muuttunut perustuksiltaan. Rahoitus verojen ja valtionosuuksien muodossa on kasvanut hitaammin kuin toiminnan kustannukset. On olemassa osoituksia siitä, että kaupungin rahoitus tulee edelleen heikkenemään tulevina vuosina. Syitä tähän ovat pääasiassa Koko veropohjan heikkeneminen, Muutokset valtionosuusjärjestelmässä ja Kuntien osuuden väheneminen yhteisöverossa. Verotulojen odotetaan kasvavan hyvin heikosti tulevina vuosina. Ikääntyvän väestön ja heikentyneen huoltokiintiön vuoksi vaarana on, että suuntaus jää pysyväksi. Tuloveropohjan väheneminen on myös realistinen näkymä. Alakoulujen tuntiresurssin riittämiseksi tarvitaan riittävän suuria yksiköitä. Teoriassa oppilasmäärän tulisi olla yli 100 oppilasta koulua kohden. Nykyinen tuntiresurssikerroin on 1,50 vuosiviikkotuntia/oppilas. Väestönkehitys Pietarsaaren seudun asukasmäärä oli henkilöä vuodenvaihteessa , eli se oli lisääntynyt vuoden 2013 aikana +85 henkilöllä. Väestönmuutos oli Pietarsaaressa negatiivinen, ja asukasmäärä laski 51 henkilöllä. Pietarsaaren kaupungin asukasmäärä oli henkilöä Alustavien tietojen mukaan elokuuhun 2014 mennessä Pietarsaaressa on henkilöä. Kuntalaisten määrä oli vuodenvaihteessa 2015 ja vuonna 2016 kaupungin väestömäärä jatkoi laskuaan ja oli vuodenvaihteessa henkilöä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Pietarsaaren väestömäärä vaikuttaa vuoteen 2040 melko vakaalta. Ennuste osoittaa pientä väestönkasvua noin asukkaasta vuonna asukkaaseen vuonna Sen sijaan kouluikäisten lasten määrä eli 7 14-vuotiaiden määrä näyttää vähenevän 1733:stä vuonna 2011 noin 1643:een vuonna Toisella asteella opiskelevien nuorten määrä vaikuttaa myös laskevan noin 1128:sta vuonna 2011 noin 907:een vuonna

39 92, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 92, sivl Väestöennuste 2012 iän mukaan Pietarsaari - Jakobstad Ikäluokkia yht Vuosi 2011 Virallinen väestömäärä Vuosi 2012 ennuste. Tilastokeskus. Syntyneiden määrä Pietarsaaressa vuosina KOULU Synt Lukuvuosi Lagmans (8) 36 (8) 30 (15) 34 (8) 37 (9) 27 (17)32 (17) 21 (6) 35 (20) 26 (9) 27 (14) (11) Nordmans Bonäs Kds Vby (4) 16 (6) 24 (9) 31 (4) 25 (6) 33 (7) 30 Kielikylpy (5) 25 (2) 25 (3) 32 (5) 21 (7) 33 (5) 30 (6) 22 (1) 27 (9) 22 (14) 24 (12) 37 (6) 24 (15) 22 (11) 24 (7) 19 (8) 31 (7) 31 (4) 20 (10) 22 (18) 36 (5) 18 (14) 26 (14) 21 (6) 17 (13) 21 (10) 15 (6) (15) (11) (8) yht

40 92, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 92, sivl Koulu Synt Lukuv Ristikari Itälä Ruusulehto Länsinummi (14) 0 (2) 22 (3) 18 (2) 25 (5) 0 (1) 18 (4) 18 (4) 38 (8) 0 (0) 23 (2) 12 (3) 32 (8) 0 (2) 17 (0) 22 (3) 26 (10) 0 (4) 15 (3) 13 (4) 21 (7) 0 (5) 0 (2) 28 (0) 19 (1) 19 (2) 14 (6) 23 (4) 25 (8) (4) 23 (5) 17 (7) 27 (9) 22 (3) 11 (9) 18 (9) 16 (4) 9 (7) 25 (6) 21 (3) 18 (9) 20 (4) 18 (5) 12 (5) 17 (5) (4) (12) Kielikylpy Totalt Luoto, suomenkieliset lapset Yht Kiinteistöjen kasvava korjausvelka Merkittävä tulevaisuuden kustannus, joka ei suoraan ilmene taseesta, on kaupungin kiinteistöjä kuormittava korjausvelka. Laaja kiinteistömassa ja riittämättömät korjaukset ovat johtaneet siihen, että huomattava korjausvelka on kasaantunut useiden vuosikymmenien aikana. Ongelma rakennusmassan suuressa korjausvelassa on erityisen selkeä joissakin koulukiinteistöissä. Huomattava osa koulurakennuksista on vanhoja, eikä niitä ole koskaan peruskorjattu. Jäljempänä esiteltävät seikat saattavat joissakin tapauksissa johtaa siihen, että neliömetrikohtaiset kustannukset, jotka syntyvät korjauksesta ja/tai olemassa olevien rakennusten lisärakentamisesta, voivat vastata uuden rakennuksen kustannuksia tai jopa ylittää ne. Vanhalla perusrakenteella voi olla vaikeaa laskea kiinteistön kokonaiskäyttökustannuksia ja ympäristökuormitusta hyväksyttävälle tasolle. Nykyaikaista oppimisympäristöä ei myöskään voida saavuttaa. Mahdollisuudet vanhojen rakennusten puutteiden korjaamiseen ja tämän mukanaan tuomat kustannukset vaihtelevat rakennuskohtaisesti. Pääasiassa kyseessä on kuitenkin vanha rakennus, ja mitä kauemmin sen peruskorjauksesta on kulunut aikaa, sitä korkeampi kustannus on (neliömetriä kohden), jotta rakennus täyttää tänä päivänä opetustiloille asetetut vaatimukset. 6

41 92, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 92, sivl Nykyiset koulukiinteistöt: Trellum Consulting Oy on määritellyt Pietarsaaren kaupungin suorassa omistuksessa olevien rakennusten arvot vuonna Yritys on päivittänyt lukuja vuonna Kiinteistön teknisen arvon laskenta on suoritettu jälleenhankinta-arvojen ja kerättyjen investointitietojen ja rakennusten katselmointien pohjalta arvioiden rakennusten nykykuntoa. Trellum käyttää raportissaan käsitteitä korjausvelka, peruskorjaus- ja perusparannustarve. Jokaisen kiinteistön osalta on laskettu rakennuskohtaisesti määriteltyjen/päivitettyjen arvojen pohjalta nykykunnon ja määritellyn tavoitekunnon välisenä erotuksena. Teknisen ja jälleenhankinta-arvon välisenä suhteena saadaan rakennuksen kuntoluokka, joka kuvaa rakennuksen nykykuntoa suhteessa uuteen vastaavaan rakennukseen. Korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksista on tingitty, jotta ne olisivat kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun kiinteistön kuntoluokka menee alle määritellyn tavoitetason (75 %), lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta kuntoluokan määritelty 75 %:n tavoitetaso saavutetaan. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan kun rakennuksen nykykunto alittaa 60 % lähtötason. Laskentaperustana on paljonko rahaa tarvittaisiin, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen kuntoon (peruskorjaustarve) tai paljonko tulisi investoida, jotta rakennusten taso nostetaan tämän päivän uuden vastaavan rakennuksen mukaiseen tasoon (perusparannustarve). Huolestuttavaa on, että monille kiinteistöille luokitellaan tekninen jälleenhankinta-arvo, joka alittaa 60 %. Tämä tarkoittaa, että kiinteistöt tulisi peruskorjata. Kyseiset kiinteistöt ovat Bonäsin koulu, Vestersundsby A-osa ja Vestersundsby B-osa. Myös Itälän koulu ja Vestersundsby C-osa ja Oxhamnin koulu ovat lähellä 60 % rajaa. Taulukoista ilmenee, että meillä on paljon korjausvelkaa. Korjausvelka 75 %:iin asti ilmenee seuraavasta taulukosta: 7

42 92, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 92, sivl rak.vuosi kiinteistön kunto kuntoluokka (2016) Korjausvelka Bonäs 1972 välttävä 50 % V-by A <1920 välttävä 58 % V-by B <1920 välttävä 50 % V-by C 1983 tyydyttävä 60 % Lagmans 1910 tyydyttävä 69 % Kyrkostrand 2012 erinomainen Jungmans 1990 erinomainen 88 % Oxhamns 1980 tyydyttävä 61 % Rådmans 1963 tyydyttävä 72 % Ruusulehto 1925 tyydyttävä 68 % Itälä 1973 tyydyttävä 65 % Länsinummi erinomainen 96 % Etelänummi 1956 tyydyttävä 72 % Språkbad/ Kielikylpy yhteensä Sisäilmasta johtuvat ongelmat tarkoittavat välittömien toimenpiteiden riskiä Monet kunnat ovat joutuneet tyhjentämään opetustiloja välittömästi, jos sisäilma ei täytä vaatimuksia. Usein tämä tapahtuu siten, että opetus siirretään parakkeihin tai muihin vuokrattuihin tiloihin pysyvien tilaratkaisujen suunnittelun ja toteutuksen ajaksi. Tämä tarkoittaa toisaalta budjetoimatonta lisäkustannusta tilapäisistä tiloista, toisaalta on lyhyellä varoitusajalla löydettävä rahoitusta odottamattomalle hankkeelle, jonka puitteissa korjataan jo olemassa olevia tiloja tai rakennetaan toiminnalle uudet tilat. Kunnan kaltaisessa organisaatiossa, jota talousarvio ohjaa, uusi, ennakoimaton kustannuserä on usein vaikeasti käsiteltävissä. Sisäilmaongelmia yritetään usein korjata tehokkaalla koneellisella ilmastoinnilla, joka sisältää sekä puhalluksen että imun. Se saattaa auttaa akuuttiin ongelmaan, mutta ei ole taloudellisesti tai ekologisesti tarkasteltuna pitkän tähtäimen ratkaisu. Kooste kiinteistöjen edellytyksistä Kaupungin käyttötalous on vaikeassa tilanteessa. Taloudellinen liikkumavara tulee todennäköisesti vähentymään lähivuosina. Toisaalta tämä tarkoittaa, että investointeja voidaan tehdä hyvin rajoitetusti. Toisaalta taas on nostettava etusijalle ratkaisut, jotka pitkällä 8

43 92, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 92, sivl tähtäimellä mahdollistavat sen, että kaupungin toimintakustannusten kasvaminen pysäytetään. Siitä syystä on tärkeää pyrkiä parempaan tilatehokkuuteen. Kaupungin kiinteistömassa sisältää huomattavaa korjausvelkaa. Joissakin kiinteistöissä on hyvin haastavaa päästä pysyvästi sisäilman laatuun, joka täyttää opetustiloille asetetut vaatimukset. Parempaa tehokkuutta toimintaan tuovat ratkaisut saavat usein myös myönteisiä henkilöstöpoliittisia seurauksia. Työympäristö, joka antaa opettajille ja muille työntekijöille mahdollisuuden tehokkaaseen työskentelyyn, on myös houkutteleva. Luomalla toimivia, tehokkaita rakenteita kaupungin perusopetus voi samalla laskea oppilaskohtaisia käyttökustannuksia ja tulla vieläkin houkuttelevammaksi työnantajaksi. Koulujen toimintakustannukset Jotta yksittäisten koulujen toimintakustannuksista saataisiin kuva, on talouspäällikkö laatinut vertailun, joka koskee itse koulutuskustannuksia ja kokonaiskustannuksia, joihin lasketaan kuuluviksi myös siivous, ruoka, sisäiset vuokrat ym. Tuntiresurssikerroin on sama kaikille vuosiluokkien 1-6 oppilaille, eli 1,50 t/viikko. Opetuskustannuksissa kouluja erottavana tekijänä ovat oppilaat, joilla on erityistuen tarpeita, resurssiopettajien tarve ja koulunkäyntiavustajien tarve. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus näkyy myös korkeampina kustannuksina. Jos kustannukset oppilasta kohden ovat korkeat, on myös tarkasteltava lukuja, jotka ilmaisevat m 2 / oppilas. Korkea luku tarkoittaa, että kiinteistöä voisi käyttää tehokkaammin. Vertailuaineistoon sisältyvien kuntien teknisen toimialan tilatehokkuuden keskiarvon tavallisimmin käytettävä viite (Tekpa Vertti) on n. 12 m 2 oppilasta kohden. Rakentaminen, tonttisuunnittelu Tulevaisuuden kouluverkon suunnittelussa on myös syytä huomioida kaupungin uusien tonttien ja asuinalueiden suunnittelu. Tällä hetkellä suunnittelun alla olevat alueet ovat Uusipelto n. 50 asuntoa, Kisor n. 20 asuntoa, Vestersundinkylä n. 30 asuntoa, Otsolahti 120 asuntoa, Oinaansaari n. 80 asuntoa, Kilisaari n. 45 asuntoa ja Lammassaari n asuntoa. Ajankohtaisimmat jaettavat tontit sijaitsevat Lammassaaressa ja Uusipellolla. Suunnitelluilla alueilla on kouluja sopivan välimatkan päässä. Suurin tonttimäärä sijaitsee Otsolahden ja Oinaansaaren alueella. Länsinummen koulu, Bonäsin koulu ja Kirkkorannan- Jungmanin koulu voivat koota näiltä alueilta tulevat oppilaat. 9

44 92, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 92, sivl Lammassaari, jossa on n asuntoa, on toiseksi suurin uusi alue. Lagmanin ja Itälän koulut tarjoavat koulupaikan näiden alueiden lapsille. Vestersundinkylän ja Bonäsin koulut tarjoavat koulupaikan läntisten kaupunginosien lapsille. Suomenkielisille lapsille lähimpänä on Länsinummen koulu. Kilisaaressa, n. 45 uutta asuntoa, ruotsinkielisille lapsille tarjotaan paikka Lagmanin koulussa, suomenkielisille Itälän ja Ruusulehdon kouluissa. EHDOTUKSIA TOIMENPITEIKSI Oppilasmäärien tarkistaminen Tarkastellessa Pietarsaaressa syntyneiden määrää viimeisten 20 vuoden ajan, voidaan todeta, että oppilasmäärä on vaihdellut melko voimakkaasti ruotsinkielisissä kouluissa Syntyneet, ruots Vuosina 1995 ja 2006 syntyneet muodostavat suuret vuosiluokat, jotka ovat nostaneet koulujen oppilasmäärää, kun taas esimerkiksi vuonna 2000 syntyneet ovat muodostaneet pienen vuosiluokan. Vuonna 2010 ja myöhemmin syntyneet osoittavat hälyttävän laskevaa suuntausta. Tämän päivän kouluverkkomme, johon kuuluu 5 alakoulua, voi periaatteessa ottaa vastaan 175 lasta, kun taas vuosina syntyneiden määrä vaihtelee välillä oppilasta. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että meillä on ainakin yksi koulu liikaa. Myös Pietarsaaressa syntyvien määrän ennuste vuoteen 2040 mennessä osoittaa laskevaa 10

45 92, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 92, sivl suuntausta. Myös ruotsinkielisellä puolella maahanmuuttajien määrä on nostanut lukuja viime vuosien aikana. Suomenkielisessä koulutoimessa suuntaus on hieman erilainen. Vuosiluokkien pieneneminen on melko tasaista, poikkeuksena on kaksi huippuvuotta, 2005 ja 2007 syntyneet. Voidaan myös todeta, että maahanmuuttajien määrä nostaa suomenkielisten lukumäärää. Kun ajassa mennään kauemmaksi taaksepäin, saattoi suomenkielisten vuosiluokkien määrä olla jopa 140 oppilasta. Tarkastellessa vuosia voimme todeta lukujen olevan suhteellisen vakaat, oppilasta. Suomenkielisessä kouluverkossamme on tänä päivänä 4 alakoulua. Nämä koulut voivat ottaa vastaan vähintään 125 oppilasta. Voidaan siis todeta, että meillä myös tämän osalta on vähintään yksi koulu liikaa Syntyneet, suomenk Pietarsaaren 0-6 -vuotiaat vuosina Koulukiinteistöt 11

46 92, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 92, sivl Koulukiinteistöjen kunto ilmenee raportista. Kiinteistöt ovat ylipäänsä vanhoja ja monet niistä elämänkaarensa loppuvaiheessa. Alle 60 %:n kuntoluokassa kiinteistö on peruskorjauksen tarpeessa. Lagmanin koulu on peruskorjattu 1996, Rådman 2003, Länsinummi 2014 ja Etelänummi vuonna Kirkkorannan koulua uudistettiin Kiinteistöt palvelivat aikoinaan paljon suurempaa oppilasmäärää, eivätkä sen vuoksi vastaa suoraan tämän päivän tarpeita. Kiinteistöjen sijainti heijastaa myös luvulla tehtyä suunnittelua. Ristikarin, Pursisalmen ja Nordmanin koulut lakkautettiin 2000-luvulla. Taulukko osoittaa selkeästi, että Bonäs, Vestersundsby ja Oxhamnin koulu tulisi peruskorjata piakkoin. Myös Itälän koulu lähestyy kriittistä pistettä. Kielikylpykoulua ei mainita erityisesti tässä raportissa. Tämä johtuu siitä, että koulu toimii tällä hetkellä vuokratiloissa Optiparkissa. Uuden Kielikylpykoulun suunnittelu on valmis ja odottaa kaupunginvaltuuston investointipäätöstä. Myös tämän vuoksi on syytä vähentää koulukiinteistöjen määrää. Meidän tulisi löytää ratkaisu, joka sisältäisi mahdollisimman vähän suuria panostuksia, ja meidän tulisi käyttää jo olemassa olevia kiinteistöjä tehokkaasti. Samalla kiinteistöjen huoltoa varten tulisi varata riittävästi määrärahaa. Kiinteistöt, joita ei enää tarvita kouluina, on otettava uudelleen käyttöön muiden toimintojen tarpeisiin tai myytävä. Sisäiset vuokrat osassa kiinteistöjä 2017 Sisäinen vuokra (yht.) Vaihtuva osavuokra Ylläpito-osavuokra Bonäs skola Vestersundsby skola Kyrkostrands skola Itälän koulu Ruusulehdon koulu Länsinummen koulu Oxhamns skola Oxhamns skola (Råd mans fastighet) Etelänummen koulu TALOUDELLISET EDELLYTYKSET 12

47 92, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 92, sivl Pietarsaaressa koulujen resurssit arvioidaan kertomalla koulun oppilaiden määrä tuntiresurssikertoimella. Vuosiluokkien 1-6 oppilaille käytetään kerrointa 1,50t/v/oppilas. Voidaankin todeta, että mitä suurempi kouluyksikkö on, sitä enemmän on resursseja. Pieni kouluyksikkö tarvitsee vähän ylimääräisiä tunteja tukea voidakseen harjoittaa hyvää toimintaa. Näitä ylimääräisiä tunteja ei ole, vaan muiden koulujen on tällöin osallistuttava pienempien yksiköiden rahoittamiseen. Sekä taloudellisesta että kasvatuksellisesta näkökulmasta pidetään parempana n. 20 lapsen ryhmäkokoja. Tämä tarkoittaa, että meillä tulisi olla vähintään 100 oppilasta kouluissa vuosiluokilla 1-5 ja vähintään 120 oppilasta kouluissa, joissa on vuosiluokat 1-6. Oppilasmäärän pienentyessä alle 20 lapseen opetusryhmää kohden, opetusryhmien yhdistäminen tulee ajankohtaiseksi. Myös valtion talousarvioehdotus on huolestuttava: sen mukaan ryhmäkokojen pienentämiseen kohdistetut ylimääräiset tunnit häviävät. Vuosina 2013 ja 2014 Pietarsaaren kaupunki sai runsaat tukea ja vuonna 2015 summa puolittui runsaaseen :oon ja vuonna 2017 summa oli Opetustuntien määrässä tämä tarkoittaa n. 80 opetustunnin vähentymistä viikossa. Pietarsaaren kaupunki on myös antanut sivistystoimialalle tehtäväksi tehostaa toimintaa lähes vuosittain viimeisten 15 vuoden ajan. Suuria summia on säästetty ja suurin osa säästöistä on kohdistunut perusopetukseen. Kasvatukselliset perustelut Jokaisella oppilaalla on oikeus monipuoliseen oppimisympäristöön, jossa oppilaat voivat käyttää vaihtelevia opiskelumenetelmiä, oppimateriaalia ja tietotekniikkaa, opiskella erityisvarustetuissa luokissa sekä urheilla liikuntasaleissa. Vuonna 2016 käyttöön otetussa uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan opettajien välistä yhteistyötä ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien kehittämistä. Oppilailla on myös oikeus aikaiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen, jota kouluympäristössä antaa opetus- ja oppilashuoltohenkilöstö. Sopivan kokoisissa kouluissa, joissa on riittävä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstö, voidaan toteuttaa sopivia järjestelyjä, jotka tukevat useamman tuen tarpeessa olevan oppilaan oppimista. Oppilas, jolla on erityistarpeita, tarvitsee riittävästi kaveritukea ympärilleen. Sosiaalisella oppimisympäristöllä on suuri merkitys samanikäisten luokkatovereiden vuorovaikutuksen mahdollistamiseen välitunneilla ja esim. ryhmätyössä. Jos koulun koko ja oppilasmäärä edellyttävät, että useampi opettaja työskentelee opettajakunnassa, tämä mahdollistaa paremman työnjaon, suuremman vaihtelevuuden työssä ja osallistumisen esim. hankkeisiin tai täydennyskoulutukseen. Oppilasryhmäkoko on määriteltävä joustavasti siten, että tavoitteena on vähintään 20 oppilaan ryhmä. Opettajien työnkuvat ja työolosuhteet ovat muutoksessa. Työnkuvaan kuuluu paljon kehittämistyötä ja opettajan rooli muistuttaa yhä enemmän ohjaajan työnkuvaa. Esimiesten ja johtajuuden merkitys kasvaa mm. opettajien viihtyvyyden kannalta ja vaikuttaa uusien opettajien kiinnostukseen hakeutua kouluun. Opettajan työn kannalta on tärkeää, että kollegoilta saadaan tukea ja että omassa työssä on mahdollisuus kehittyä. 13

48 92, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 92, sivl Koulun tukipalvelut (vahtimestari, talonmies, ruokapalvelu, terveydenhuolto, oppilashuolto) voidaan suuremmassa kouluyksikössä järjestää tarkoituksenmukaisemmalla tavalla oppilaiden ja koulun toimintaa silmällä pitäen. Kaupungin kouluverkon suhteen on pyrittävä ratkaisuun, jossa koulu, esikouluopetus ja päivähoito järjestetään yhteistyössä keskenään. Tätä menettelytapaa voidaan perustella sekä kasvatuksellisesti että toiminnallisesti. Päivähoito, esiopetus ja koulu muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden lapsen kehittymisen ja kasvatuksen kannalta, eli tiivis yhteistyö on tarpeellista. Kooste: Koulurakenne vaikuttaa suoraan mahdollisuuksiin johtaa, organisoida ja kehittää toimintaa menestyksekkäällä tavalla hyödyntää henkilöstöresursseja ja muita resursseja tehokkaasti tarjota houkutteleva työympäristö. Kaikki nämä tekijät kulkevat käsi kädessä. Suuremmissa yksiköissä voidaan hyödyntää henkilöstöresursseja tehokkaammin kuin hajanaisemmassa rakenteessa. Samalla suurempi työympäristö tarjoaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet ammattimaiseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen ja työn vaihtelevuuteen. Kouluverkko Mikäli kouluverkkoa päätetään muuttaa ja luodaan suurempia yksiköitä, on myös muistettava, että näin muutetaan myös lähikoulujen saatavuutta. Yhteistyössä teknisen viraston kanssa kaupungin kevyitä liikenneväyliä on kehitettävä siten, että kaikki lapset voivat kulkea turvallisesti kouluun ja koulusta kotiin. Meillä ei ole Pietarsaaressa pitkiä välimatkoja, vaan kaupunki on hyvin tiiviisti rakennettu. Tämä on sekä vahvuus että heikkous. Vahvuutena voidaan pitää, että meillä on hyvin vähän koulukuljetuksia ja noudatamme perusopetuslakia ja myönnämme koulukyydin kaikille, joilla on vähintään 5 km matka lähikouluun. Keväällä 2017 koulukyytisääntöjä muutettiin siten, että esiopetuksessa ja vuosiluokilla 1 ja 2 olevilla lapsilla on oikeus koulukyytiin, jos lähikouluun on yli 3 km matka koulukuljetukset maksoivat Koulukuljetusta käyttävät oppilaat asuvat tavallisesti Fäbodan alueella tai Pirilössä. Heikkoutena on, että kaupunkilaiset ovat tottuneet erittäin lyhyisiin välimatkoihin eri palvelumuotoihin ja näitä muutettaessa syntyy usein paljon keskustelua. Tulevaisuuden kouluverkon on oltava toiminnallinen vähintään 30 vuotta ajassa eteenpäin. Lyhyen tähtäimen ratkaisut ovat usein kalliimpia ja vähemmän tarkoituksenmukaisia. Tämän selvityksen yhtenä lähtökohtana on, että Pietarsaaren kaupunki ylläpitää erillisiä koulurakenteita suomeksi ja ruotsiksi. Lähtökohta perustuu lainsäädäntöön, eikä tätä ole tällä hetkellä syytä harkita uudelleen. Alueen lainsäädännön kehittymisestä riippuen saattaa tulevaisuudessa olla syytä miettiä mallia kaksikielisille kouluille jossakin koulurakenteen 14

49 92, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 92, sivl osassa. Toisena lähtökohtana on ollut, että Kielikylpykoulu saa jatkaa kehittymistään omassa kouluympäristössään. Kolmantena näkökulmana on ollut samanlaisen koulurakenteen luominen molemmille kieliryhmille, eli vuosiluokat 0-5 alakouluissa, vuosiluokat 6-9 yläkouluihin ja lukiot yhdessä samassa kiinteistössä. Seuraavaksi esitellään ehdotukset, joista työryhmä on keskustellut: Ehdotus 1 Ehdotetun mallin mukaan vuosiluokat 0-5 sijoitetaan kaikkiin alakouluihin ja vuosiluokat 6-9 yläkouluun. Ruotsinkieliset koulut läntisissä kaupunginosissa, Bonäs ja Vestersundsby, yhdistetään hallinnollisesti yhdeksi kouluksi. Uusi koulu rakennetaan 5-10 vuoden kuluessa. Itälä, Ruusulehto ja Länsinummi uudelleenorganisoidaan kahdeksi kouluksi. Länsinummi ja Itälä jäävät jäljelle. Ruusulehto siirtyy päivähoidolle. Lagmanin ja Kirkkorannan koulut jäävät nykyisissä muodoissaan nykyisiin kiinteistöihinsä. Resurssikoulu muuttaa Länsinummen kouluun. Yhteistyössä teknisen viraston kanssa kaupungin kevyen liikenteen väyliä kehitetään siten että kaikilla lapsilla on turvallinen koulutie. Aikatauluehdotus: 1. Kielikylpykoulu suunnitellaan ja rakennetaan Koulun yhteyteen rakennetaan päiväkoti. Vaihtoehtoisesti päiväkoti sijoitetaan Ruusulehdon kouluun. 2. Suomenkielisten koulujen vuosiluokkien 6 oppilaat siirretään Etelänummelle syyslukukaudelta Suomenkieliset koulut siirtyvät kahteen alakouluun syyslukukaudelta Ruusulehdon koulu lakkautetaan ja sitä käytetään päivähoidossa. 4. Bonäsin koulun ja Vestersundinkylän koulun uuden yhteisen koulun suunnittelu aloitetaan Koulut yhdistetään hallinnollisesti lukien. Tämän mallin mukaiset investoinnit: Heti tehtävät investoinnit: Kielikylpykoulu > Ristikarin kiinteistö peruskorjataan ja lisärakennus rakennetaan + päiväkoti 12,4 milj.. Investointi on noin miljoona euroa vähemmän, ellei päiväkotia sisälly malliin. Vaihtoehtoisesti uusi koulu kielikylpykoululle n milj Investointi 5-10 vuoden kuluessa: uusi ruotsinkielinen koulu läntisiin kaupunginosiin, noin 180 oppilaalle 3-4 milj. Investointi vuoden kuluessa: suomenkielinen koulu itäisiin kaupunginosiin, noin 100 oppilaalle n. 3 milj. 15

50 92, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 92, sivl Ruotsinkieliset koulut Kyrkostrands- Jungmans skola 225 oppilasta vl 0-5 Lagmans skola 166 oppilasta vl 0-5 vl Oxhamns 553 oppilasta Åk Oxhamns 587 elever Suomenkieliset koulut Länsinummi 163 oppilasta vl 0-6 Länsinummi 195 oppilasta Vl 0-5 Bonäs 148 oppilasta vl 0-5 VL Etelänummi 256 oppilasta Itälä 134 vl 0-6 Ruusulehto Itälä 120 oppilasta vl vl 0-6 Vestersundsby 115 oppilasta vl 0-5 Läntiset kaupunginosat n. 265 oppilasta vl 0-5 Investointi n. 180 oppilaalle 5 vuoden kuluessa, suunnittelu aloitettava heti VL Etelänummi 317 oppilasta Kielikylpykoulu n. 385 oppilasta vl 0-5 Itäkaupungin alakoulut 100 opp. vl 0-5 Pitkän tähtäimen investointi 10 vuoden kuluessa Ruusulehdon kiinteistö/ Päiväkoti Investointi välittömästi 16