MITÄ TERMIT VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS TARKOITTAVAT?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITÄ TERMIT VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS TARKOITTAVAT?"

Transkriptio

1 S U U N Y L I O P JOENSUUN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TUTKIMUKSIA J O E N I S T O UNIVERSITY OF JOENSUU RESEARCH REPORTS OF THE FACULTY OF EDUCATION N:o 86 Ulla Härkönen MITÄ TERMIT VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS TARKOITTAVAT? JOENSUUN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JOENSUU 2003

2 2 Julkaisija Publisher Joensuun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta University of Joensuu Faculty of Education Julkaisutoimikunta Editorial Staff Chair Prof., PhD Marja-Liisa Julkunen Editor Senior Assistant Päivi Harinen Members Professor Eija Kärnä-Lin Senior Assistant Pertti Väisänen Secretary MA Arja Sallinen Vaihdot Exchanges Myynti Sales Joensuun yliopiston kirjasto / Vaihdot PL 107, JOENSUU puh. (013) , fax (013) Joensuu University Library / Exchanges P.O. Box 107, FIN Joensuu, FINLAND tel , fax Joensuun yliopiston kirjasto / Julkaisujen myynti PL 107, JOENSUU puh. (013) , fax (013) Joensuu University Library / Sales of publications P.O. Box 107, FIN Joensuu, FINLAND tel , fax ISSN ISBN Joensuun yliopistopaino Joensuu 2003

3 3 Ulla Härkönen MITÄ TERMIT VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS TARKOIT- TAVAT? Joensuu s. ja 7 s. liitteitä. Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia n:o 86. ISSN ISBN Avainsanat: varhaiskasvatus, esiopetus, alkuopetus, varhaiskasvatuksen määritelmä, varhaiskasvatus-käsite, käsiteanalyysi, ekstensio ja intensio, varhaiskasvatuksen teoria TIIVISTELMÄ Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen käsitteitä ei ole aiemmin varsinaisesti tutkittu. Tässä tutkimuksessa selvitetään, mitä termit varhaiskasvatus ja esiopetus tarkoittavat. Tutkimuksen keskeisin termi on varhaiskasvatus, koska esiopetus sisältyy käytännössä varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksesta on olemassa useita erilaisia määritelmiä. Varhaiskasvatuksen kouluttajan näkökulmasta oppikirjojen ja artikkeleiden merkitys opiskelijan käsitysten muodostumiselle on suuri. Oppikirjat ja tieteelliset artikkelit sisältävät asiantuntijoiden tulkintoja, käsityksiä ja merkityksiä siitä, mitä varhaiskasvatus heidän mielestään on. Varhaiskasvatuksella on alkujaan ymmärretty käytännön kasvatustoimintaa, mutta käsitteen käyttö on laajentunut muihinkin yhteyksiin. Toisaalta määritelmien laatiminen ja käsitteiden käyttö ei ole ollut ongelmatonta. Tutkimuksen keskeiset kysymykset ovat seuraavat: Millainen on varhaiskasvatus-käsitteen ekstensio (ala, ulottuvuus) ja intensio (sisältö) tietyissä aiemmissa suomenkielisissä varhaiskasvatuksen määritelmissä? Miten tiettyjen varhaiskasvatuksen määritelmien sisältämät

4 4 varhaiskasvatus-käsitteet voidaan mallintaa? Millaisia muutoksia varhaiskasvatuksen määritelmissä ja varhaiskasvatus-käsitteen ekstensiossa ja intensiossa on tapahtunut noin kolmenkymmenen viimeisen vuoden aikana? Millaisia ongelmia aiempiin varhaiskasvatus-määritelmiin ja -käsitteisiin liittyy? Miten historian filosofipedagogien kasvatusajattelu valaisee varhaiskasvatus-käsitettä? Millainen uusi varhaiskasvatus-käsitteen määritelmä ja sitä vastaava malli voidaan esittää? Millaisia uuden varhaiskasvatus-käsitteen ja vastaavan mallin sovelluksia voidaan esittää? Millainen uusi varhaiskasvatuksen teoria tarvitaan? Aineistoksi on valittu kolmenkymmenen vuoden ajalta kaikki keskeiset suomalaiset varhaiskasvatuksen ja varhaispedagogiikan sekä esiopetuksen yleisoppikirjat sekä muutama keskeinen artikkeli. Oppikirjoja on kaksitoista ja artikkeleita kolme. Teoksissa on yhteensä 2745 sivua. Teosten sisällön tuntemus on edellytyksenä tarkemman analyysin tekemiselle. Analyysiprosessi etenee vaiheittaisesti. Lähtökohtana on tutkijan aiempi alan, oppikirjojen ja artikkelien tuntemus. Varsinainen analyysi alkaa tarkemmalla perehtymisellä tekstien sisältöön. Teksteistä valitaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen määritelmät. Niistä valitaan tietyt ilmaisut I tason malleihin, joista valitaan tiivistetty ydin II tason t-malleihin. Tiivistetyt ytimet analysoidaan ja vertaillaan ekstensioiden, intensioiden, muutosten ja ongelmien paljastamiseksi. Uusi teoreettinen lähtökohta esitellään nojautuen filosofipedagogien kasvatusajatteluun. Tätä seuraavat uuden varhaiskasvatuksen ulottuvuuden sekä määritelmän ja mallin luominen sekä lopulta uuden teorian tarpeen esittäminen. Analyysin tuloksina varhaiskasvatuksen määritelmistä on löytynyt yhdeksän varhaiskasvatuksen I tason ja vastaavat yhdeksän II tason tiivistettyä mallia. Niistä yksi on varhaiskasvatuksen yhden ulottuvuuden malli, kaksi kahden ulottuvuuden malleja ja kuusi kolmen ulottuvuuden malleja. Esiopetuksen malleja on voitu muodostaa kaikista varhaiskasvatuksen malleista, koska esiopetus kuuluu kaikissa määritelmissä varhaiskasvatukseen. Lisäksi teoksissa on kaksi pelkästään esiopetuksen määritelmää. Siten on muodostunut yksitoista I tason ja vastaavat yksitoista II tason esiopetuksen mallia. Yksi niistä on esiope-

5 tuksen yhden ulottuvuuden malli, kaksi kahden ulottuvuuden mallia ja kahdeksan kolmen ulottuvuuden mallia. Malleille on annettu sisältöä kuvaavat nimet (ks. kuviot ja liite2: taulukko 2). Varhaiskasvatus-käsitteen keskeiset ekstensiot, ulottuvuudet, ovat olleet käytäntö, oppiaine ja tiede. Hallintoon, kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyviä kytköksiä ei ole tässä hyväksytty varhaiskasvatus-käsitteen ekstensioksi. Käytännön keskeisimpiä intensioita, sisältöjä, ovat olleet hoito, kasvatus ja opetus. Lisämääreitä ovat olleet toiminta ja vuorovaikutus. Oppiaineen intensioina ovat olleet päätieteenalasta ja lähitieteistä sekä käytännön tutkimustuloksista muodostuvat oppisisällöt ja erilliset oppiaineet. Tieteen keskeiset intensiot ovat olleet tutkimuskohde, käsitejärjestelmä, teoria ja tutkimus. Kaikkiin ekstensioihin liittyvä intensio on lapsen iän varhaisuus ennen kouluunmenoa. Ekstensioiden ja intensioiden - ulottuvuuksien ja sisältöjen - yhdistelmät ja kielelliset ilmaisut vaihtelevat eri malleissa. Mallit ovat muuttuneet yksiulotteisista moniulotteisempaan suuntaan, mikä kertoo varhaiskasvatus-käsitteen käytön laajentumisesta. Uudet teoriat, ajattelutapojen muutokset ja pyrkimys varhaiskasvatuksen tieteellistämiseen heijastuvat määritelmissä. Sinänsä varhaiskasvatus-käsitteen selkeytymistä ei ole tapahtunut. Mallit osoittavat käsitemääritelmien muodostamisen vaikeutta ja rikkonaisuutta. Avoimiksi kysymyksiksi ovat jääneet varhaiskasvatuskäsitteen ekstensioiden määrä ja niiden keskinäiset yhteydet sekä myös ekstensioiden tarkat intensiot ja niiden keskinäiset yhteydet. Käsitteiden vuorovaikutussuhteiden määrittely ei ole ollut tarkkaa. Varhaiskasvatuksen historian filosofipedagogien kasvatusajattelusta on löydettävissä varhaiskasvatus-määritelmään neljäs ekstensio, ulottuvuus: varhaiskasvatusajattelu. Toinen tärkeä anti on kasvatuksen ja kasvatusajattelun systeeminen luonne. Edellä mainittujen löytöjen avulla varhaiskasvatus-määritelmä voidaan luoda uudelleen ja kehittää uusi varhaiskasvatuksen neljän ekstension eli neljän ulottuvuuden systeeminen malli. Varhaiskasvatusajattelu ratkaisee tieteen ja teorian, käytännön, oppiaineen sekä ajattelun välisten yhteyksien ongelmia. Se mahdollistaa merkityksen annon, tulkinnan, variaatioiden sekä luovan kehittämisen problematiikan 5

6 6 menettämättä silti kasvatuksen keskeisten elementtien ja yhteisöllisyyden tiedostamista. Systeeminen malli sopii esimerkiksi opetussuunnitelmien, hallinnon, johtamisen ja lapsuuden kulttuurillisten ja yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyn jäsentämiseen. Systeemisen näkemyksen kehittäminen edellyttää uuden varhaiskasvatuksen systeemisen teorian kehittämistä, tutkimuskohteen jäsentämistä, käsitejärjestelmän luomista, teorian muodostusta ja tieteellisen tutkimustoiminnan toteuttamista siten, että käsitteiden ekstensioiden ja intensioiden sekä niiden yhteyksien kautta voitaisiin nähdä jäsentyneeseen mutta liikkuvaan ja muuntuvaan ilmiöön. Uudenlaisen ajattelutavan kehittäminen vaikuttaa uusien oppikirjojen ja tieteellisten tekstien sisältöön ja luonteeseen, koulutusten opetusohjelmien kehittämiseen, lasten kanssa tehtävään käytännön kasvatustyöhön sekä varhaiskasvatuskulttuurin kehittymiseen.

7 7 Ulla Härkönen WHAT DO THE TERMS EARLY CHILDHOOD EDUCATION AND PRESCHOOL MEAN? Joensuu pp. and 7 appendix pages. University of Joensuu, Research Reports of the Faculty of Education. No 86. ISSN ISBN Key words: early childhood education (varhaiskasvatus), preschool (esiopetus), primary education, early childhood education definition, early childhood education concept, concept analysis, extension and intension, early childhood education theory ABSTRACT The Finnish concepts varhaiskasvatus (early childhood education) and esiopetus (preschool) have not up to now been studied in depth. This study focuses on what these Finnish terms mean; and the terms of early childhood education and preschool are used as their English equivalents. The central term is early childhood education, because in practice preschool is included in early childhood education. There are numerous different definitions of early childhood education. From the early childhood-educator s point of view, the significance of textbooks and articles in shaping student s concepts can not be underestimated. Textbooks and scientific articles present the experts interpretations, conceptions and meanings of what they understand by early childhood education. Originally early childhood education was understood as practical educational activity, but later the concept was broadened to include other spheres. On the other hand, the shaping of definitions and the application of concepts has related to a number of problems. The central issues of research are as follows: Which is the extension and the intension of the concept of early childhood education in certain

8 8 earlier (Finnish language) early childhood education definitions? How can the early childhood education concepts included in certain early childhood education definitions be modelled? What kinds of changes have taken place in early childhood education definitions and in the extension and the intension of the early childhood education concepts in about thirty past years? Which problems are related to earlier definitions and concepts of early childhood education? In what ways does the philosopher-pedagogues pedagogical thinking illuminate the concept of early childhood education? Which is the new definition of the early childhood education concept and how can its model be represented? Which applications of the new early childhood education concept and its model can be proposed? What kind of new early childhood education theory is needed? The data includes all significant early childhood education and pedagogy and preschool comprehensive textbooks and several important articles published in Finland over a period of thirty years. The number of textbooks is twelve and the number of articles three. The books comprise 2,745 pages all in all. Knowing the entire contents of the books is a necessary precondition to making a deeper analysis. The analysis proceeds stage by stage. It is based on the researcher s previous knowledge of the field, the books and the articles. The analysis in itself begins with a meticulous study of the texts. From the texts early childhood education and preschool definitions are extracted. From these definitions certain notions are analyzed and separated for the level I models and the condensed gist of these notions is analyzed and separated for level II c-models. The following step is the condensed gist analysis and comparison for the detection of the extensions, the intensions, changes and problems of the central concepts. The new theoretical approach based on the philosopher-pedagogues educational thinking is represented. The further step is the creation of the new extension, the new definition and the new model of early childhood education and finally argumenting the need for a new theory. As a result, the early childhood education definitions have produced nine level I, and correspondingly nine level II condensed models. One of them is the one extension early childhood education model, two are two extensions models and six are three extensions models. It has been

9 possible to deduce preschool models from all models of early childhood education, because all definitions see preschool as part of early childhood education. Additionally, the books bring two exclusively preschool definitions. Thus, eleven level I preschool and correspondingly eleven level II preschool models have been shaped. One of them is the one extension preschool model, two are two extensions models and eight are three extensions models. The models are named in accordance with their contents (see the figures and appendix 2: table 2). The significant extensions of the early childhood education concept have been the following: practice, subject, and science. The references to administration, culture and society are not here accepted as extensions of early childhood education concept. The intensions of the practice, in the first place, have been care, education and teaching. Additional concepts are activity and interaction. The intensions of the subject for teaching have been data from its basic science, related sciences, as well as study contents and subjects based on practical research results. The intensions of the science focuses on the object of study, concept system, theory and research. The intension that is connected to all extensions is the early age stage before school. The combinations of extensions and intensions, and also linguistic expressions, vary from one model to another. The models have changed from one-extensionality toward multi-extensionality, which proves that the sphere of application of the concept of early childhood education is broadening. The new theories, changes in the ways of thought and an aspiration toward stronger positions for science in early childhood education are all reflected by the definitions. However, the concept of early childhood education has not been fully clarified. The models point out the difficulties and fragmentation in shaping the concept definitions. The issues that were left open are as follows: the quantity of extensions of the concept of early childhood education and their inter-relations and also the exact intensions and their inter-relations. The definition of inter-concept relations has not been accurate. The philosopher-pedagogues educational thinking prompts the fourth extension of the early childhood education: the early childhood 9

10 10 educational thinking. Another important discovery is the systems character of education and its thought. The above mentioned findings allow to create a new early childhood education definition and to develop a new early childhood education four extensions systems model. Early childhood educational thought solves the problems of connections between science and theory, practice, subject and thinking. It makes possible to attach significance, to interpret, to make variations and to creatively study the problems without losing from sight the most meaningful elements of education and its social character. The systems model, e.g., can well be applied to outline curricula, to handle administrative, management and childhood-related cultural and social issues. Developing further the systems approach calls for the creation of a new early childhood education systems theory, outlining the object of study, establishing a concept system, a theory and a practice of scientific research in such a way that through both the extension and the intension of concepts and through the interrelations of concepts it would become possible to look into a distinctly outlined but transforming and renewable phenomenon. The development of a new way of thinking will have its impact on the contents and nature of new textbooks and scientific studies, education curricula, practical educational activities with children and to the development of early childhood education culture.

11 11 ESIPUHE Esipuheessa luon katsauksen niihin yhteyksiin, joissa olen itse toiminut varhaiskasvatuksen parissa ja samalla niihin suuntiin, joissa olen havainnut käytettävän varhaiskasvatuksen käsitettä. Varsinainen tutkimus kohdistuu varhaiskasvatus-käsitteen tieteelliseen analyysiin. Esiopetus sisältyy tässä varhaiskasvatuksen käsitteeseen. Ihmisen kasvattaminen on mielenkiintoinen, vaativa ja motiivien pohjia hipova asia. Elämä kasvattaa ihmistä koko ajan, ja ihminen oppii koko ikänsä. Varhainen lapsuus on aikaa, jolloin hoidon, kasvatuksen ja opetuksen saaminen on tärkeää. Yksi osa elämän kasvattavuutta on ammattikasvattajien kasvatustoiminta. Erityisesti pienten lasten suuri etuoikeus on saada kasvatusta toisilta ihmisiltä ja tulla kasvatetuiksi. Maailmassa on paljon lapsia, jotka eivät saa riittävästi huolenpitoa, kasvatusta ja opetusta. Aikuiselle lapsen hoitaminen, kasvattaminen ja opettaminen ovat pohjimmiltaan ihmisen sosiaalista, luonnollista ja merkityksellistä toimintaa. Lapsi on sosiaalinen yksilö, ja lapsen kehittyvä itsenäisyys ja omatoimisuus johtavat vähitellen kohti yhteisössä tapahtuvaa itsekasvatusta. Olen aina ollut kiinnostunut nimenomaan pienten, alle kouluikäisten lasten hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta. Olen suuresti rakastanut sitä työtä. Kuten sanoin, tähän työhön kuuluvat hoitaminen, kasvattaminen ja opettaminen. Olen tehnyt sitä kaikkea lasten kanssa myös käytännössä. Asiakirjoissa käytetään näitä kolmea käsitettä, mikä onkin tärkeää, koska aika ajoin jokin osa kokonaisuudesta unohtuu yleisessä keskustelussa ja etenkin tieteessä. Kuitenkin varhaispedagogiikkaa tuntevana ja kyseistä työtä tehneenä katson, että noidenkin kolmen käsitteen kohdalla olisi pysähdyttävä vielä tarkempaan analyysiin. Pedagogiikassa kasvatus-käsitteen tulisi olla ylin käsite. Sen sisältöön kuuluvat sekä hoito että opetus. Voidaan havaita, että näille käsitteille on olemassa muitakin rinnakkaisia käsitteitä: leikki, työ, juhlat ja retket. Nämä käsitteet eivät ole pelkkää pedagogiikkaa ja oppia vaan nousevat ihmisen perustavanlaatuisista yksilöllisen ja sosiaalisen toiminnan muodoista.

12 12 On todella mielenkiintoista, herkkyyttä vaativaa ja sitä kehittävää olla kontaktissa lapseen ja kuulla häntä herkin, tajuavin ja tiedostavin mielin. Rakkaus ja hyvän antamisen motiivit muokkaavat kasvattamisen, hoitamisen ja hoivaamisen, ohjaamisen ja opettamisen sellaiseksi vuorovaikutteiseksi toiminnaksi, että se voi tuottaa hedelmällistä ja innostavaa tulosta niin lapsessa kuin aikuisessa. Aikuisen ja lapsen vuorovaikutus muuttuu jatkuvasti, mikä johtuu erilaisista yksilöistä ja ryhmistä, erilaisista toiminnan muodoista ja vuorovaikutusprosessin vaiheista. Ihminen sinänsä on muuttuva olento. Kasvatus sinänsä merkitsee muuntuvia muutosprosesseja. Uudenlaisia ovat ne tilanteet, joissa on useita lapsia ja aikuisia yhtä aikaa yhteisten asioiden parissa. Hoitajana, kasvattajana ja opettajana toimiminen pienten lasten parissa on niin sisällöllistä vuorovaikutusta, että en ole tavannut sellaista oppikirjaa, joka sen kokonaan selittäisi. Oppikirjat ovat olleet auttamattomasti varsin yleisiä ja osittaisia kuvauksia. Käsitteiden aukeaminen tarkempaan analyysiin näyttäisi vaativan hoito-, kasvatus- ja opetustyön kokemusta, tieteellistä orientaatiota, paljon tietoa ja viisautta sekä niiden yhdistämistä sillä tavoin, että lukijalle tai vaikkapa alan opiskelijalle ei jäisi sitä ajatusta, että teoria ja käytäntö ovat kaksi eri asiaa. Tämä vaatimus on ollut suuri kautta kasvatuksen historian, eikä lopullista ratkaisua ole. Vastauksia kannattaa kuitenkin jatkuvasti etsiä. Lastentarhanopettajana toimiessani pohdin saamani koulutuksen näkemyksiä, luin lisää sekä suunnittelin ja arvioin työtäni, mutta ennen kaikkea tunnustelin lapsia ihmisinä. Minua kiinnosti, millainen ihminen kukin heistä on. Mietin myös, millaisia ihmisiä heistä saattaa tulla isoina. Tein analyysiä ja johtopäätöksiä ihmisenä olemisen logiikasta, joskaan tämä logiikka ei ole kaavoin esitettävissä eikä koskaan varmaa. Opin kuitenkin lapsista ihmisen yksilöllisyyttä, ainutlaatuisuutta, ihmisenä olemisen yhteisiä piirteitä, ihmisen persoonallisuutta sekä heidän vahvoja, heikkoja ja vahingoittuvia puoliaan. Opin huomaamaan, missä asioissa lapsia pitäisi tarvittaessa todella auttaa, tukea ja opettaa ja mitkä toimet toisaalta eivät ole niin tärkeitä. Huomasin, että lapsen olemus tavoitetaan harvoin kunnolla ja vielä harvemmin häntä osataan tai pystytään kasvattamaan tai opettamaan vaikeissa asioissa ja tilanteissa. Ihminen jää jo pienenä paljolti omaan olemiseensa, kuka

13 13 millaiseenkin. Siellä elämä ja ponnistelu vievät eteenpäin, ketä kevyemmin, ketä nihkeämmin, ja jos taival on liian raskas, tuhokin on mahdollinen. Kasvatuksessa on syytä nähdä joka suuntaan, ei vain ihanteisiin. Lastentarhanopettaja miettii lukemattomia asioita lapsista yksilöinä ja ryhmänä, ottaa kantaa opetussuunnitelmallisiin asioihin, aiheisiin ja teemoihin, menetelmiin, toimintoihin ja kasvatuksellisiin toimenpiteisiin, ympäristöön ja välineisiin sekä materiaaleihin. Opettaja suunnittelee, toimii ja arvioi kasvatustyötä sekä reflektoi omaa itseään. Hän miettii tavoitteita ja pohtii keinoja. Hän miettii kaiken merkitystä tässä maailmassa, filosofoi maailmaa, yhteiskuntaa, ihmistä, lasta, tietoa, oppimista, erilaisen toiminnan muotojen merkitystä lapselle, vuorovaikutuksen muotoja ja luonnetta. Hän miettii yhteistyötä vanhempien, työtoverien ja monien muiden tahojen kanssa. Hän miettii omaa oikeutustaan olla kasvattaja ja opettaja toisten ihmisten lapsille ja pohtii omaa tehtäväänsä ammatti-ihmisenä ja sitä, miten se kaikki liittyy omaan henkilökohtaiseen elämään ja persoonaan. Hän opiskelee ja ihmettelee, kuka on oikeassa ja kuka vähemmän oikeassa, kuka kenties väärässä ja miksi on olemassa erilaisia selityksiä. Hän paneutuu tieteen maailmaan, sen näkemyksiin ja tutkimustuloksiin. Herkin lapsen tuntija pohtii, miksi kaikkein tärkeimmistä asioista puhutaan niin vähän tai miksi hoitajan, kasvattajan ja opettajan mahdollisuuksia toimia parhaalla tavalla tiukennetaan yhteiskunnallisin toimenpitein. Syntyy tilanne, jossa ihmisellä olisi kykyä toimia paremmin, mutta olosuhteet estävät tai tekevät toimimisen vaikeaksi. Monille muodostuu stressiä, motiivien ristiriitoja ja vaikeuksia sopeutua niin sanottuihin muuttuneisiin tilanteisiin. Jotkut puhuvat muutosvastarinnasta. Entä jos kyse onkin siitä, että joku näkee syvemmälle ja laajemmalle kuin tutkijat, kehittäjät ja muuttajat mutta ei saa ääntään kuuluviin? Lastentarhanopettajien kouluttajana olen rakastanut nuorten ihmisten opettamistyötä. Hoivaaminen on sittemmin jäänyt taka-alalle, mutta kasvattamisen rippeitä on jäljellä yliopistollisessa opetustyössäkin - joskus sitä on ihan pyydetty ja kysytty. Opetustyö ja ohjaus ovat olennaisinta kouluttajan työssä. Varsinaista pienten lasten hoito-, kasvatus- ja opetustyötä tehneenä tuntee paljon siitä käytännöstä, johon nuoria opettajiksi valmistuvia ihmisiä koulutetaan. Opetusharjoittelu-

14 14 jen myötä varsinainen elävä kasvatustyö on ollut lähettyvillä koko ajan. Koulutusprosessi on jälleen yhteistyötä, kouluttajia on paljon ja koulutus tapahtuu yliopisto-organisaatiossa sen periaatteiden mukaan. Opettajilla on tavallisesti vapauksia toimia opetustyössään valitsemallaan tavalla. Kaikilla ei kuitenkaan ole välttämättä yhtä suuret motiivit opettaa juuri näitä alueita; opettaja on saattanut vain joutua ottamaan työn vastaan. Yliopiston muuttuva asema yhteiskunnassa, opettajankoulutuksen muutokset, kansainväliset tekijät ja taloudelliset syyt vaikuttavat olosuhteisiin. On pohdittava jatkuvasti opiskelijavalintakysymyksiä, opetussuunnitelmia, kirjallisuutta, opetusmenetelmiä, opiskelijan oman oppimisen mahdollisuuksia ja ympäröivän työelämän, perheiden ja lasten elämän muutoksia ja ongelmia. On oltava jatkuvassa liikkeessä ja kuitenkin pyrittävä etsimään eheyttä, jatkuvuutta ja pysyviä piirteitä. Omasta hoidetuksi tulemisestaan, kasvustaan, oppimisestaan ja mahdollisesta viisauden syntymisestä on jatkuvasti, kiihkeästi ja nöyrästi pidettävä huolta. Tulevien lastentarhanopettajien kouluttajana on mietittävä jatkuvasti sitä työtä, jota opiskelijat tulevaisuudessa tekevät. On tunnettava kohde mielellään kokonaisuudessaan, ei vain osia siitä. Jos kouluttaja opettaa jotain lastentarhanopettajan työn osaa, hänen tulisi osata suhteuttaa se kokonaisuuteen. Tällä on merkitystä siinä mielessä, että kaikki työn alueet ja pienten lasten elämän mahdolliset sisällöt tulisivat kunnioitetuksi arvokkaina. Toinen merkitys kätkeytyy koulutuksen suunnitteluun ja kouluttajien väliseen yhteistyöhön. Kouluttajan työ sisältää samat elementit kuin pienten lasten opettajan työ. Opiskelijoille ei kuitenkaan voi opettaa kaikkea, vaan on etsittävä olennaisimmat asiat. On mietittävä nuoren ihmisen oppimisprosessia ja suhteutettava se opiskeltavaan kohteeseen sekä otettava huomioon opiskelun aikataulu, ulkoiset mahdollisuudet sekä esteet. Opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn tuoma oppiminen ja siinä mahdollisesti syntyvät yksilölliset erot eivät ole täysin arvioitavissa. Opetusharjoittelun hyödystä käydään jatkuvasti keskustelua. Opiskelijoiden mielestä harjoitteleminen käytännössä on merkityksellistä, mutta yliopistokoulutuksessa yleisesti harjoittelulle ei anneta niin suurta osuutta kuin ammatillisemmin painottuneissa koulutusmuodoissa. Harjoitte-

15 15 luissa opiskelija tavoittaa kuitenkin sen ilmiön, jota hän koulutuksessa pyrkii käsittämään ja selittämään teoreettisesti. Opetusharjoitteluissa opiskelija joutuu miettimään, ajattelemaan ja suunnittelemaan asioita, joita hän on opiskellut teoreettisesti ja joita hän itse alkaa todellisissa tilanteissa lasten ja ammatissa työskentelevien kanssa kokeilla. Opiskelija käyttää omaa ajatteluaan yhdistäessään tieteen ja käytännön asioita ymmärrettäväksi ja taitoja vastaavaksi kokonaisuudeksi. Opiskelijan ajatteluun vaikuttavat kaiken muun mahdollisen lisäksi hänen omat kokemuksensa käytännöstä, tieteelliset ja yleisemmin teoreettiset opinnot sekä mahdollinen oma tutkimustoiminta. Jokaisen kasvatusajattelu poikkeaa jossain määrin toisen ihmisen ajattelusta, niin myös käytännön kasvatustoiminta sekä asioiden opiskelu. Oma työtilanteeni on ollut sellainen, että tieteelliseen tutkimukseen ei ole tahtonut löytyä riittävästi aikaa. Onneksi kouluttajan työssä on ollut mahdollisuus harjoittaa tieteellistä ajattelua ja myös kehittää sitä sekä kokeilla sen toimivuutta opiskelijoiden oppimisen ja työskentelyn kautta. Palautetta on ollut mahdollista saada monelta suunnalta, niin ohjaavilta lastentarhanopettajilta kuin jo työelämää kokeneilta entisiltä opiskelijoilta. Entisten opiskelijoiden palaute on ollut hyvin merkittävä asia. Kirjoittaessani varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja pedagogiikan tieteellistä teoriaa tunnen asian olevan itselleni varsin selkeä. Aiemmat työ- ja tasa-arvokasvatuksen tutkimukset (Härkönen 1988; 1989; 1991; 1992a; 1996a; 1996c; 1999) ovat asettuneet osaksi varhaiskasvatuksen ja samalla teoreettisen ajatteluni kokonaisuutta. Edellä oleva teksti kuvaa toimintaani erityisesti varhaiskasvatuksen alueella. Olen opiskellut varhaiskasvatusta, toiminut varhaiskasvatuksen käytännön työssä, opettanut ja kouluttanut toisia työskentelemään varhaiskasvatuksen parissa, olen kirjoittanut oppikirjoja ja tutkinut varhaiskasvatusta. Tämä on edellyttänyt ulkoisen toimimisen ja työn lisäksi varhaiskasvatukseen kohdistuvaa ajattelua. Ajatteleminen on liittynyt kaikkiin edellä mainittuihin toimintoihin, ja ajattelun avulla olen voinut yhdistää asioita toisiinsa. Aika ajoin olen pohtinut myös sitä, mitä kaikkea varhaiskasvatus tarkoittaakaan. Varhaiskasvatusta on pohdittu enemmän aikana, jolloin sitä alettiin opettaa yliopistoissa ja jolloin tiede alkoi korostua entistä voimak-

16 16 kaammin. Myös varhaiskasvatuksen oppikirjoissa määritellään varhaiskasvatusta, mutta määritelmät ovat tavallisesti lyhyitä ja ehkä yksipuolisiakin. Katsoisin, että nyt olisi jälleen tarvetta erilaisten uusien teorioiden ja näkökulmien tultua esiin analysoida tarkemmin, mitä varhaiskasvatus-käsite tarkoittaa. Siihen kysymykseen paneudun tässä tutkimuksessani. Kirjoituksiani olen tehnyt milloin ikinä aika on sallinut. Se on vaatinut paljon kieltäymyksiä ja läheisten pitkämielisyyttä. Esipuheen ensihahmotelman tein helteisenä kesänä 2002 junassa Savonlinnan ja Parikkalan välillä matkatessamme lomalle Turkkiin. Veljeni lapset, Paula ja Kimmo, olivat väsähtäneitä aamun varhaisesta ylösnoususta ja siksi vielä vaitonaisia, ja mieheni Toomas lueskeli omiaan hiljaa penkillään. Katseltuaan välillä minua hän tosin uhkasi heitellä paperini yksitellen luontoon Savonlinna Helsinki välille, mutta ei onneksi kuitenkaan toteuttanut aikeitaan. Siitä ja kaikesta loputtomat epätieteelliset, aidot kiitokset hänelle ja äärimmäisen ihanalle ja rakastettavalle matkaseuralleni! Ja laajemminkin kuin vain tuota matkaa ajatellen: vien rakkaani tulevina kesinä juuri ostamalleni torpalle miten olisi vaikkapa risukon raivaus? Kesän 2003 alussa paperit ovat vielä tallella ehkä entistä paremmassakin kunnossa. Risukkoja on raivattu ja nuotioita polteltu. Tutkimuksen teemasta olen kirjoittanut useita artikkeleita niin suomeksi kuin englanniksi ja olen pitänyt muutamia esitelmiä niin omassa yliopistossa kuin ulkomailla. Kesä 2003 oli helteinen, mutta kirjoitin tutkimukseni päätökseen. Työni myötä olen saanut hienoja yhteistyökokemuksia. Lehtorin ja varajohtajan työn lomassa olen saanut hieman varsinaista tutkimusaikaakin. Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen ja Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen myötävaikutuksella sain syksyllä 2002 tuntiopettajan opettamaan yhden kurssini. Tästä järjestelystä annan kiitokset asiaan myönteisesti vaikuttaneille. Maisteriksi valmistuvalle lastentarhanopettaja Päivi Luostariselle kuuluvat kiitokset erinomaisesta opetuksen hoitamisesta. Kiitän suuresti dosentti Tuomo Jämsää erityisesti metodologisten tekstien lukemisesta sekä opettavaisista keskusteluista. Suunnittelija Heli Kosonen on opettanut ja avustanut kuvioiden tietoteknisissä toi-

17 17 menpiteissä; häntä kiitän kesän 2003 yhteisistä työpäivistä. Samoin Tiina Puhakaisella oli aiemmin mahdollisuuksia olla kuvioiden käsittelyssä apuna, mistä kiitokset hänelle. Laitoksemme loistavat ATKhenkilöt ovat olleet käytettävissä aina kun on tarvittu. Kielenkääntäjä Toomas Kaselaan ja FM Pia Martikainen ovat tarkistaneet englanninkielisen abstraktin, mistä heille kiitokset. Työn loppuvaiheen sisältöihin ja muotoseikkoihin sekä lähdemerkintöihin liittyviä päätöksiä tehtiin YTT Päivi Harisen kanssa. Hänelle paljon kiitoksia. Ekstensio- ja intensio-käsitteen tarkistamisen kävin puhelimitse professori Ilkka Niiniluodon kanssa. Eksaktit kiitokset hänelle. Nopeasta ja tarkasta taittotyöstä kiitokset FM Tarja Makkoselle. Tutkimukseen liittyvien artikkelien kirjoittamisen yhteydessä olen saanut vastauksia kysymyksiini professori Pirjo Nuutiselta, kasvatustieteen tohtori Raimo Silkelältä ja lehtori Erkki Savolaiselta. Professori Marja-Liisa Julkunen on antanut vaikuttavan sysäyksen kirjoittamiseen. Myös ulkomaisilta asiantuntijoilta on tullut palautetta referee-kierroksen läpikäyneiden artikkelien myötä. Olen kiitollinen tästä kaikesta.

18 18 SISÄLTÖ Tiivistelmä... 3 Abstract... 7 Esipuhe JOHDANTO Johdatus projektiin ja tähän tutkimukseen Varhaiskasvatus- ja esiopetus-käsitteiden taustaa Tämän tutkimuksen perusteita TUTKIMUKSEN TAVOITTEET, AINEISTO JA TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tavoitteet ja yleisessä muodossa olevat ongelmat Tutkimuksen perusaineiston valinta, rajaus ja esittely Tutkimuksen toteuttamisesta TUTKIMUKSEN METODOLOGIAA Johdanto metodologiaan Oppikirjat ja artikkelit tekstuaalisena aineistona Hermeneuttinen tekstien tulkinta Objektiivinen hermeneutiikka ja tekstien tulkinta Fenomenologia ja fenomenografia sekä tekstien tulkinta Diskurssianalyysi ja tekstien tulkinta Teksti ja konteksti Määritelmät ja niiden luokitteleminen Määritelmien analyysi Määritelmät ja muut käsitteet Käsitteen ekstensio ja intensio Malli, mallintaminen ja muiden menettelyjen hylkääminen Teoria ja paradigma Metodologiset sitoumukset YKSILÖIDYT TUTKIMUSONGELMAT ORIENTAATIO TULOSTEN LUKEMISEEN JA HYPOTEESIT Tulosten ja mallien lukeminen Hypoteesien asettaminen... 86

19 19 6 VARHAISKASVATUS-KÄSITTEEN AIEMMAT TULKINNAT: EKSTENSIOT, INTENSIOT JA MALLIT Johdanto Varhaiskasvatus-käsitteen yksi ulottuvuus Varhaiskasvatus-käsitteen kaksi ulottuvuutta Varhaiskasvatus-käsitteen kolmen ulottuvuuden tulkinnat ja yksi poikkeus Kolmen ulottuvuuden kasvatustieteellinen tulkinta Kolmen ulottuvuuden avara tulkinta Kolmen ulottuvuuden didaktis-pedagoginen tulkinta Perinteinen tulkinta varhaiskasvatus-käsitteen kolmesta ulottuvuudesta Moderni tulkinta varhaiskasvatus-käsitteen kolmesta ulottuvuudesta Varhaiskasvatus-käsitteen kolmen ulottuvuuden akateeminen tulkinta Esiopetuksen painottuminen kolmella ulottuvuudella didaktiikkaan Poikkeuksena uudistuvan esiopetuksen kaksiulotteinen tulkinta Kehittävän esiopetuksen tulkinta VARHAISKASVATUS-KÄSITTEEN AIEMPIEN EKSTENSIOIDEN POHDINTAA Johdanto Varhaiskasvatus-käsitteen ulottuvuudet ja niiden muutokset Pohdintaa varhaiskasvatus-käsitteen ulottuvuuksista VARHAISKASVATUS-KÄSITTEEN AIEMMAT INTENSIOT Johdanto Varhaiskasvatuksen käytännön ulottuvuuden sisällöt Varhaiskasvatuksen oppiaineulottuvuuden sisällöt Varhaiskasvatuksen tiedeulottuvuuden sisällöt Esiopetuksen tiedeulottuvuuden sisällöt VARHAISKASVATUS-KÄSITTEEN AIEMPIEN INTENSIOIDEN POHDINTAA Johdanto Pohdintaa varhaiskasvatuksen käytännön sisällöistä

20 Pohdintaa varhaiskasvatuksen oppiaineen sisällöistä Pohdintaa varhaiskasvatuksen tiedeulottuvuuden sisällöistä VARHAISKASVATUKSEN MÄÄRITTELEMISEN ONGELMIA Johdanto Kestämätöntä kritiikkiä ja aukollista tietoa Määritelmien ja käsitteiden takainen tulkinnallinen maailma Varhaiskasvatuksen määrittelemiseen liittyneitä ongelmia Varhaiskasvatus-käsitteen ongelmista: puuttuuko jotain? VARHAISKASVATUSAJATTELU VARHAIS- KASVATUS-KÄSITTEEN LAAJENTAJANA Johdanto Kasvatusfilosofien ajattelu Mitä on varhaiskasvatusajattelu? VARHAISKASVATUSAJATTELU SYSTEEMISEN NÄKEMYKSEN MUOKKAAJANA Johdanto Systeeminen varhaiskasvatus-käsitteen määritelmä ja malli SYSTEEMISEN VARHAISKASVATUKSEN MALLIN SOVELLUKSIA Johdanto Esiopetus-käsitteen ja mallin sovellus esiopetussuunnitelmaan Muita systeemisen varhaiskasvatuksen mallin sovelluksia PÄÄTULOKSET JA POHDINTOJA UUDESTA SYSTEEMISESTÄ TEORIASTA Johdanto Tutkimuksen keskeiset tulokset Millainen varhaiskasvatuksen teoria tarvitaan? TUTKIMUKSEN TARKASTELU LÄHTEET LIITTEET

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana on julkaistu muutamia

Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana on julkaistu muutamia Ulla Härkönen Mitä varhaiskasvatus on? Varhaiskasvatuksen muutos Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana on julkaistu muutamia uusia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen oppikirjoja, joissa on määritelty

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016 Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus -Taidekoulu 2015-2016 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Opintotyyppi Perusopintoja Koulutusala Kasvatustieteellinen Oppiaine Kasvatustiede Vastaava yliopisto Oulun yliopisto

Lisätiedot

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin Nuori Suomi ry 13.3.2012 Seppo Sarras seppo.sarras@gmail.com

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala

Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Jos kysymyksen esittää tänään, vastaus saattaa kuulua

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta K.V. Laurikainen The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta PUBLICATIONS OF THE FINNISH SOCIETY FOR NATURAL PHILOSOPHY K.V. Laurikainen The Finnish Society for

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014 Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014 Opetussuunnitelma koulutuksen ohjausjärjestelmässä OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU Koulun opetussuunnitelma ja lukuvuosisuunnitelma,

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Oman työn n arviointi 22.3.2007 Kouvola Paapu-lapsen parhaaksi- hanke Toiminut Pohjois-Kymenlaakson kuntien varhaiskasvatuksen hankkeena 8/2005 alkaen Tavoitteena

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista

Lisätiedot