sähköistyy Taloushallinto saldo-lehden sidosryhmille Liitto mukana modernissa taloushallinnossa Millainen on tulevaisuuden ammattilainen?

Transkriptio

1 5/14 Liitto mukana modernissa taloushallinnossa Millainen on tulevaisuuden ammattilainen? Asiantuntijaryhmät apuna muutoksissa Taloushallinto sähköistyy saldo-lehden ERIKOISNUMERO sidosryhmille

2 TALOUSHALLINTOLIITON TILI- JA VEROPÄIVÄT FINLANDIA-TALO ALAMME SUURIN TAPAHTUMA KOKOAA YHTEEN SUOMEN PARHAAT OSAAJAT! Nimensä mukaisesti Tili- ja veropäivät keskittyy entistä tarkemmin tilinpäätöksen ja verotuksen konkreettisiin kysymyksiin. Kuulet käytännönläheiset ajankohtaisluennot parhaiden asiantuntijoiden esittäminä. Tapaat kollegat ja saat uutta energiaa työhösi. MODERNI TALOUSHALLINTO

3 sisältö nro 5 / 2014 Koulutuskalenteri 4 Pääkirjoitus 5 Suunta kohti uudistumista Juha Ahvenniemi Liitto mukana modernissa taloushallinnossa 6 Vuokko Mäkinen Asiantuntijaryhmät apuna työn muutoksissa 8 Missä mennään kirjanpidon, liiketoiminnan, verotuksen ja henkilöstöhallinnon saralla? New strategy to meet the future needs of the accounting industry 14 Finland, Sweden and Norway face the same challenges. Taloushallinto sähköistyy 16 Digitalisointi ja automatisointi valtaavat alaa myös taloushallinnossa. Tulevaisuuden taloushallinnon ammattilainen Digitalisointi lisääntyy taloushallinnossakin 20 Miten taloushallinnon alan työ muuttuu? Asiakasyritysten odotukset määrittävät talousammattilaisen roolin. Vuokko Mäkinen Avaintietoa 24 Tapahtumia 28 Taloushallintoliiton toimisto 30 Liiton edustukset 32 Vieraskynä 35 Turhaa vai hyödyllistä sääntelyä? Mikko Akselin Anna palautetta lehdestä ja voita iphone 6 Plus! s.33 saldo 5/2014 3

4 KOULUTUSTARJONTA valitse itsellesi paras koulutus perustaso yleistaso Kirjanpitäjän peruskurssi Palkanlaskennan peruskurssi tilitoimistoille TAL AT Taloushallinnon ammattitutkinto Tilinpäätöksen laatiminen Kassavirrat rahoituksen riittävyys KLT-tentti Kysymykset ja vastaukset Lisäarvopalveluja asiakkaalle katelaskennan avulla Palkkahallinnon ajankohtaiskatsaus Rakennusalan ilmoitusvelvollisuus TAL EAT Taloushallinnon erikoisammattitutkinto TAL Palkkapäivä TAL PHT Palkkahallinto tilitoimistoissa -koulutusohjelma TAL Tilitoimistopäivä Tilinpäätössuunnittelu Tilinpäätös Konsernit Tilitoimistojohdon sparrauspäivä Palkkahallinnon asiantuntijapalvelu kannattavaksi liiketoiminnaksi syventävä taso Arvonlisäverotuksen erityiskysymykset käytännössä Englannin kielimatka Kesäpäivät Taloushallintoliiton jäsenille KLT-risteily Perustajaurakointi Kirjanpito, tilinpäätös ja tuloverotus sekä ajankohtaiset rakentamisen alv-kysymykset PHT risteily TAL JET -päivä TAL Taloushallinnon verotutkinto TAL Summit TAL Valmennus TAL YJET Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Tili- ja veropäivät Tilitoimiston rooli omistajanvaihdoksessa Tuloverotuksen erityiskysymyksiä asiantuntijoille I Tuloverotuksen erityiskysymyksiä asiantuntijoille II Tuloverotuksen erityiskysymyksiä asiantuntijoille III verkkokurssit Koulutusvaihtoehdot Kirjanpito ja tilinpäätös Verotus Yrityksen tulosohjaus ja konsultointi Verkkokoulutus Palkkahallinto Oman tilitoimiston johtaminen Arvonlisäverotuksen perusteet käytännössä Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotus käytännössä Koulutusvähennys ja -korvaus käytännössä Koulutus suunnitelmasta osaamisen kehittämiseen Tase-erien käsittely tilinpäätöksessä Toiminimi ja henkilöyhtiö asiakkaana perusteet Toiminimi ja henkilöyhtiö asiakkaana jatkokurssi Urakka- ja työntekijätietojen raportointi Yrityksen tuloverotuksen peruskurssi Katso netistä kurssien tuoreimmat tiedot koulutus.taloushallintoliitto.fi 4 saldo 5/2014

5 juhalta Osa hyvää laatua on osaamisen kehittäminen. Suunta kohti uudistumista Julkaisija Taloushallintoliitto Toimitus ja ulkoasu MCI Press Oy Mikonkatu 8 A, Helsinki puhelin faksi info@mcipress.fi Kansikuva MCI Press Oy Painatus ScanWeb Oy ISSN Painos 3000 Copyright MCI Press Oy Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. ILMESTYMISPÄIVÄT: 1/ / / / / Saldo-lehti 5/2014 on Saldo-lehden erikoisnumero. Taloushallintoliiton toimintakausi oli poikkeuksellisen laaja-alainen. Liiton asiantuntemuksen voimakas kysyntä ja oma halu vaikuttaa alan tulevaisuuteen ovat pitäneet henkilöstön ja luottamushenkilöt kiireisinä. Päättyneellä toimintakaudella olimme mukana lukuisissa niin yksityisissä kuin julkisissa modernin taloushallinnon kehittämisen hankkeissa. Nämä hankkeet keskittyivät erityisesti talous hallinnon prosessien ja talousraportoinnin digitalisointiin ja standardointiin. Tuottamiemme peruspalveluiden ohella kautta leimasivat erityisesti seuraavat painopistealueet: 1) Jäsenten osaamisen ja laadun kehittäminen Alan toimialastandardi TAL-STA ja sen toteuttamista tukevien TAL-laatu -työkalujen kehittäminen on yksi toimintamme painopiste. Laadunvalvonnan osa-alueita ovat jatkuva seuranta, jäsenten kirjallinen raportointi sekä jäsentarkastukset. Osana hyvää laatua on tilitoimistojen osaamisen kehittäminen. Tarjoamme monipuolisia koulutuksia, jotta erityisesti jäsentoimistoilla olisi hyvät edellytykset tarjota laadukasta ja asiakkaiden tarpeet huomioivaa palvelua. Keskeiset koulutus- ja valmennusalueet olivat kirjanpito, tilinpäätös, verotus, palkkahallinto, yrityksen tulosohjaus ja konsultointi sekä tilitoimiston johtaminen. 2) Toimialan toimintaedellytysten parantaminen Yhtenä toimintamme painopisteenä oli toimialan vetovoiman ja osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen. Teimme oppilaitosyhteistyötä ja toteutimme Vuoden kirjanpitäjä -kilpailun yhteistyökumppaneiden kanssa jo toisen kerran. Olemme tehneet aktiivisesti edunvalvontatyötä alan toimintaympäristön edistämiseksi ja osallistuneet muun muassa toimialaan merkittävästi vaikuttaviin ICT-hankkeisiin, kansalliseen kirjanpitolain uudistamishankkeeseen sekä kehittäneet rakentamispalveluiden raportointi velvoitteita koskevia palveluita. Panostamme myös kansainväliseen yhteistyöhön ja edunvalvontaan. Tiivistimme pohjoismaisen alan yhteistyöjärjestön NAF:n (Nordic Accountant Federation) yhteistyötä muun muassa järjestämällä jäsenjärjestöjen hallitusten yhteisen keskustelun alan tulevaisuuden kehityksestä. 3) Taloushallintoliiton sisäisen toiminnan ja toimintaresurssien kehittäminen Tietojärjestelmillä on suuri merkitys meidän toiminnassamme. Päättyneen toimintakauden aikana valmistelimme pitkän tähtäimen projektisuunnitelmaa omien tietojärjestelmiemme kehittämisessä. Toteuttamme merkittävän sähköisen palvelukanavauudistuksen, jonka avulla pystymme parantamaan palvelutasoamme sekä viestintäämme. Paljon olemme saaneet aikaan. Monet näistä hankkeista jatkuvat myös kuluvalla kaudella ja mukana on myös paljon uutta. Taloushallinnon ala on murroksessa ja me liitossa teemme töitä sen eteen, että jäsenemme tulevat menestymään myös tulevaisuudessa. juha.ahvenniemi@taloushallintoliitto.fi saldo 5/2014 5

6 Liitto mukana modernissa taloushallinnossa Mistä on talousammattilaisten tulevaisuus tehty? Teksti vuokko mäkinen Kuva sami tirkkonen VUOKKO MÄKINEN Suomen Taloushallintoliiton puheenjohtaja KLT, PHT, yo-merkonomi Hawcon Oy:n toimitusjohtaja Mitä me ymmärrämme modernilla? Yleisesti kai ajatellaan, että moderni tarkoittaa jotain nykyaikaista. Vanhat toimintatavat muuttuvat tai korvautuvat kokonaan uusilla. Näinhän on taloushallinnossakin tapahtumassa. Muutos tuntuu hitaalta tässä hetkessä, mutta taaksepäin katsottaessa todella nopealta. Ja vauhti on vain kiihtynyt. Innovaatiot ja tekniikan kehittyminen tuovat kokonaan uusia mahdollisuuksia myös taloushallinnon alalle. 6 saldo 5/2014

7 Automaatio on lisääntynyt taloushallinnossa, mutta käytännössä tämä on tarkoittanut pääsääntöisesti tallennustyön korvaamista tekniikalla. Yhä edelleen taloushallinnon järjestelmien ydin on vanhakantaista. Tietojärjestelmät on rakennettu tuottamaan raportointia pääsääntöisesti kuukausijaksoilla, siis tuottamaan viranomaisraportointia ja kirjanpitolain mukaista tulos- ja taseraporttia. Toki on mahdollista käyttää kustannusja projektiseurantaa, mutta raportointi tapahtuu edelleen jaksoissa ja on pääsääntöisesti historian kirjaamista. Kirjatusta historiasta voidaan jälkikäteen arvioida, miten yritys menestyi liiketoiminnassaan menneellä kuukaudella tai vuodella. Tämä riittää mainiosti ulkoiseen raportointiin ja viranomaisille, mutta ei toimivalle ja tulevaisuuteen katsovalle yritykselle. Asiakasyritys tarvitsee talousammattilaisen palvelua Tämän päivän liike-elämä on erittäin hektistä. Kauppaa tehdään joka päivä, ja joka päivä myös onnistutaan tai epäonnistutaan. Oli yritys sitten iso tai pieni, toiminnan on oltava kannattavaa. Yrittäjä on ammattilainen varsinaisessa liiketoiminnassa, mutta talouden lainalaisuuksiin hän tarvitsee ammattilaisen tuen. Talousammattilainen hallitsee numerot ja kannattavuuden raa an totuuden. Jälkikäteen näillä taidoilla ei ole mitään käyttöä, vaan niitä tarvitaan aina, kun tehdään tai tapahtuu jotain poikkeavaa. Moderni taloushallinto on yrittäjän ja talousammattilaisen yhteistoimintaa. Tietojärjestelmät ja reaaliaikainen tieto Tilitoimistolla on nykyisin monia mahdollisuuksia käyttää asiakasyrityksen kanssa yhteistä tietojärjestelmää, jolloin molemmilla on pääsy myös reaaliaikaiseen tietoon. Pystytään näkemään vaikka joka päivä, miten yritys pärjää liiketoimissaan tai missä mahdollisesti on huolen tai hälytyksen paikka. Mitä nopeammin päästään häiriöihin kiinni, sitä nopeammin voidaan tilanteita korjata tai pelastaa. Yhteisen tietojärjestelmän käyttö mahdollistaa myös hyvin monipuolisen tehtävien jaon. Moderni talousammattilainen tuntee asiakkaansa Asiakasyrityksen odotukset määrittävät talousammattilaisen roolin. Asiantuntijan ammattitaito sekä asiakkaan liiketoiminnan tuntemus mahdollistavat odotuksiin vastaamisen. Asiakasyritykset ovat erilaisia kooltaan, toimialoiltaan ja henkilöiltään. Kaikkien odotuksiin ei pystytä tai voida vastata, eikä yhteistyö suju kaikkien henkilöidenkään kanssa. Myös näiden tilanteiden tunnistaminen etukäteen on tärkeää, sillä kumpikaan ei voi näissä olosuhteissa voittaa. Parhaimmillaan hyvä ja toimiva yhteistyö palkitsee molemmat osapuolet menestyksellisenä liiketoimintana. Liiton missio Liiton tehtävä on auttaa jäsenistöään menestymään muuttuvassa toimintaympäristössä. Liiton toiminnassa modernin taloushallinnon tulo näkyy useina toimenpiteinä ja kehityshankkeina. Viranomaiset ovat aktivoituneet kehittämään omia järjestelmiään ja sen myötä mahdollistuu uusia toimintatapoja asiakas-tilitoimisto-viranomainen-akselille. Kansallinen tulorekisteri mullistaa palkkahallinnon, sähköinen tilinpäätös siirtää paperitasekirjat historiaan ja kirjanpitolain uudistus voi muuttaa radikaalisti varsinaista kirjanpitopalvelua. Liitto on vahvasti mukana näissä hankkeissa joko osallistuen varsinaiseen kehitystyöhön tai omalla asiantuntemuksellaan vaikuttamassa lopulliseen lain säätämiseen. Liiton koulutustoiminta on aina ollut erittäin korkealaatuista ja suunniteltu täsmäkoulutukseksi juuri meidän toimialalle, jolloin se vastaa kaikkein parhaiten jäsenten tarpeisiin. Modernin taloushallinnon tarpeet on huomioitu kurssitarjonnassa joko erillisinä kursseina tai muun kurssiohjelman osana juuri kyseiseen aiheeseen liittyviltä osin. Taloushallinnon tietojärjestelmät ja niiden kehitys on liitossa suurennuslasin alla. Seuraamme tietojärjestelmien tilannetta jatkuvasti erilaisin toimittaja- tai käyttäjäyritystutkimuksin. Totuuden hetki kohtaamisessa Kohtaamisten onnistuminen on monesta ja välillä pienestä kiinni. Talousammattilaisesta tuntuu joskus, etteivät asiakkaat ymmärrä tuloslaskelmasta mitään ja toisaalta yrittäjä voi ajatella, ettei talousammattilainen ymmärrä heidän liiketoimintaansa lainkaan. Kysymys lienee kommunikoinnista: kumpikaan ei ole ajatellut, miksi tämä tieto on tärkeää. Ja toisinaan yrittäjä ei tohdi vaivata kirjanpitäjää omilla toiveillaan liittyen talousraportointiin, kun ei ehkä oikein osaa selittää, mitä tietoa haluaisi. Kaiken ytimessä on kuitenkin ihminen, joka toimii toisten ihmisten kanssa. Kirjanpito on luottamusbisnestä. Oletko miettinyt, miksi nämä toiset ihmiset haluavat toimia kanssasi? Tai mitä tietoa toinen oikeasti tarvitsee? Mikä tieto on asiakkaan toiminnassaan hyödyllistä ja turvaisi menestystä? Tästä on talousammattilaisen tulevaisuus, moderni tulevaisuus tehty. saldo 5/2014 7

8 8 saldo 5/2014 asiantuntijar

9 yhmät apuna työn muutoksissa Taloushallintoliitossa toimii asiantuntijaryhmiä, joista kukin työskentelee oman aihepiirinsä osaamisen kehittämiseksi. Työryhmät ottavat kantaa esimerkiksi lainsäädännöllisiin kysymyksiin. Missä nyt mennään kirjanpidon, liiketoiminnan, verotuksen ja henkilöstöhallinnon saralla? saldo 5/2014 9

10 kirjanpitolaki uudistuu Yhdenkertainen kirjanpito ei ole sama asia kuin kevennys. Teksti Markku Ojala, Taloushallintoliitto Kirjanpitolainsäädäntömme uudistuu, kun EU:n uuden tilinpäätösdirektiivin (2013/34/EU) velvoitteet sisällytetään kansalliseen lainsäädäntöömme. Täysin purjein uudistuvaa lakia ryhdytään soveltamaan alkavalla tilikaudella. Sen tieltä väistyy vuonna 1998 käyttöönotettu ja näin aikuisuuden kynnykselle ehtivä kirjanpitolakimme nykymuodossaan. Uudistuvan lain tieltä saa väistyä myös nykyiseen lakiin sisältyvä periaate yhtenäisistä säännöistä, jotka eivät katso yrityksen juridista muotoa vaan kokoa. Periaate valittiin nykyisen lain lähtökohdaksi, vaikka EU-direktiivi ei tuolloinkaan asettunut velvoitteita muille kuin yhteisömuotoisille yrityksille. Nyt yksityisiltä liikkeenharjoittajilta ehdotetaan poistettavaksi velvollisuus tilinpäätöksen laatimiseen. Lisäksi ehdotuksiin sisältyy, että yksityinen liikkeenharjoittaja voisi pitää yhdenkertaista maksuperusteista kirjanpitoa. Yhdenkertainen yksinkertaisempaa? Sanoista syntyy mielikuvia. Yhdenkertainen tuntuu yksinkertaiselta ja helpommalta kuin kahdenkertainen. Ei siis kaksinkertaiselta. Taloushallintoliitto toivoo, että nämä helposti syntyvät mielikuvat eivät ohjaisi poliittista keskustelua, kun kirjanpitolainsäädäntöämme uudistetaan. Kahdenkertainen kirjanpito on ollut taloushallinnon ja sen palvelujen tuottamisen vallitseva käytäntö jo pitkään. Yksinomaan osto- ja myyntitapahtumien ja niitä vastaavien laskujen ja maksusuoritusten ajantasainen seuranta sekä ostovelkojen ja myyntisaamisten jatkuva selvittäminen vaatii järjestelmällisyyttä ja käytännössä kahdenkertaista kirjanpitoa. Yhdenkertainen ns. muistiinpanotyyppinen kirjanpito soveltuu vain hyvin pienimuotoista yritystoimintaa harjoittaville, ja sellaiseen käyttöön se liiton näkemyksen mukaan tulee rajata uudessa laissakin. Raportointivelvoite ei väisty Tilinpäätösvelvoitteen poistaminen ei poista yksityiseltä liikkeenharjoittajalta raportointivelvoitteita eri sidosryhmiä kuten veroviranomaisia tai rahoittajia kohtaan. Verotusta varten yrittäjän pitää vastaisuudessakin laatia nykyistä tilinpäätöstä vastaava raportti tuloksesta ja nettovarallisuudesta. Myös monet muut tahot, kuten rahoittajat ja vakuutuslaitokset, edellyttävät yrittäjältä tietoa yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Tulevaisuudessa se tapahtuisi ilman yhtenäistä peruskiveä tilinpäätöstä. Kirjanpitolakia uudistetaan ehkä seuraavaa pariakymmentä vuotta varten luvulla syntyneet yrittäjät ehtivät 2020-luvulla aikuisikään ja 1970-luvulla syntyneet yrittäjät viettävät viisikymppisiään. Teemme lakia heille ja nuoremmille. Yrittämisen hallinnollinen taakka ei vähene yhdenkertaisen kirjanpidon avulla, vaan yhdenkertaisuus on jäänne paperinmakuisesta taloushallinnon ympäristöstä. Taloushallinto digitalisoituu ja automatisoituu se on totta jo tänään, ja tulevaisuudessa vielä vahvemmin. Pitää luoda standardit, jotta digitaaliset järjestelmät toimivat yhteen ja aineistot säilyvät. Lainsäädännölläkin pitäisi ajaa tätä tavoitetta. Kirjoittaja on Taloushallintoliiton johtava asiantuntija ja kirjanpidon asiantuntijaryhmän jäsen. Kirjanpidon asiantuntijaryhmän muut jäsenet ovat Sirpa Koponen, Jouko Karttunen, Tapani Kykkänen ja Vuokko Mäkinen. Ryhmän puheenjohtajana toimii Leena Rekola-Nieminen. 10 saldo 5/2014

11 Turinoita liiketoiminnan kehittämisestä TAL-mittaristo on ikään kuin tilitoimistoselfie: tiivis kuvaus toimistosta. Teksti tapio hannus, tietokauha oy Hirveän pitkä nimi meidän ryhmällä: Suomen Taloushallintoliitto ry:n tilitoimiston liike toimintaosaamisen asiantuntijaryhmä. Siinä on yhteensä 87 merkkiä välilyönnit mukaan lukien. Tässä jutussa olemme lyhyesti LTryhmä. Tehtävänämme on tuottaa välineitä ja osaamista jäsentoimistojen oman bisnesosaamisen kehittämiseen sekä innostaa jäseniä muutenkin toimintansa jatkuvaan kehittämiseen. TAL-mittarit LT-ryhmän ensimmäinen aikaansaannos oli Kesäpäivillä 2014 julkistettu TAL-mittaristo, joka koostuu tilitoimiston toimintaa kuvaavista 22 eri mittarista. Mittarit on valittu tasapainotetun mittariston (BSC) perusperiaatteilla seuraavista näkökulmista: omistaja, henkilöstö, asiakas, osaamiskyky ja prosessit. TAL-mittarit soveltuvat erikokoisille toimistoille. Mittarien laskentasäännöt ja -työkalut löytyvät Taloushallintoliiton jäsensivuilta. Mittareiden laskenta ja analysointi kannattaa ottaa tavaksi tilitoimiston jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä. Taloushallintoliiton jäsentarkastuksiin tullaan jatkossa sisällyttämään TAL-mittareiden analysointi. TAL-mittaristo on ikään kuin tilitoimistoselfie, tiivis kuvaus, millaisesta toimistosta on kyse, millä sektoreilla ovat toimiston vahvuudet ja missä on ehkä kehitettävää. Jäsentoimistojen mittariarvoista syntyy liittoon tietopankki, josta jokainen omien mittaritietojensa antaja saa vastineeksi mittariarvojen keski arvo-, mediaani- ja muita tietoja. Myös Taloushallintoliiton sisarjärjestöt Ruotsissa ja Norjassa ovat olleet kiinnostuneita TAL-mittaristostamme. Olisihan se aika vänkää saada vertailutietoa myös pohjoismaisten kollegojen bisneksistä. Toivomme, että TAL-mittaristo innostaisi jäsentoimistoja kehittämään johtamista myös tavoitejohtamisen keinoin. Toivottavasti mittaristo antaa potkua myös jäsentoimistojen toiminnanohjausjärjestelmien kehittämiseen. Hinnoittelun ongelmat LT-ryhmä otti kopin liiton hallitukselta tulleesta esityksestä, että ryhmä paneutuisi tilitoimistoalan hinnoittelumenetelmiin ja hinnoittelun ongelmiin. Toimintojen sähköistyminen pakottaa muuttamaan toimintojen organisointi- ja hinnoittelutapoja. Ryhmällä on nyt työn alla erilaisissa tilitoimistopalveluissa käytössä olevien hinnoittelujärjestelmien analysointi SWOT-menetelmällä. Toisena hinnoitteluteeman projektina meillä on sellaisen nopean ja helppokäyttöisen excel-sovelluksen kehittäminen, joka tilitoimiston omien perustietojen (tunnit, kustannukset ym) tallentamisen jälkeen kertoo tilitoimiston omakustannushinnan /h ja tulostavoitteen mukaisen minimilaskutushinnan /h. Toimistokohtainen keskituntilaskutustavoite on tärkeä kannattavuuden osatekijä riippumatta siitä, perustuuko toimiston hinnoittelujärjestelmä tuntilaskutukseen, transaktiopohjaiseen järjestelmään, kiinteiden sopimushintojen järjestelmään vai näiden yhdistelmään. Tapio Hannus toimii tilitoimiston liiketoimintaosaamisen asiantuntijaryhmän puheenjohtajana. Ryhmän muut jäsenet ovat Mikael Donner, Arto Marttila, Carita Orlando, Tapio Peltomäki ja Kristiina Timperi. Toimiston edustajana ryhmässä on mukana Sirpa Airola. saldo 5/

12 vaikuttamisen paikkoja verotuksen saralla Tällä hetkellä tärkeimpiin verotuksen vaikuttamisen kohteisiin kuuluu Verohallinnon syvennetty tilitoimistoyhteistyö. Teksti kari alhola, alhola consulting OY Verotuksen asiantuntijaryhmä tukee nimensä mukaisesti Taloushallintoliiton ja erityisesti sen jäsenten liiketoimintaa verotukseen liittyvissä asioissa. Haluamme auttaa jäseniä onnistumaan entistä paremmin asiakaspalvelussa ja lisäarvon tuottamisessa asiakkaille verotukseen liittyvissä asiakokonaisuuksissa. Asiantuntijaryhmän tehtäviin kuuluu edistää ja kehittää jäsenten monialaista osaamista niin vero-oikeuden kuin siihen tiiviisti kytkeytyvissä laskentatoimen ja yritysjuridiikan kysymyksissä. Tärkeää on myös, että jäsenillä on aina saatavilla ajankohtaisin tieto verotuksen muutoksista niin lainsäädäntö- kuin sen tulkintatasollakin. Toimialaliittona haluamme myös itse olla muutosvoima ja vaikuttaa sekä lainsäädännön muotoutumiseen että uusien toimintatapojen arviointiin ja kehittämiseen. Lainsäädännölliseen kehitykseen osallistumista toteutetaan muun muassa antamalla lausuntoja ja tapaamalla lainsäädäntömuutoksia suunnittelevia ja päättäviä tahoja. Vaikutukset näkyvät sekä kansallisella tasolla että kansainvälisessä kehityksessä. Uusiin toimintatapoihin vaikuttaminen tarkoittaa muun muassa aktiivista toimimista Verohallinnon erilaisissa kehittämistyöryhmissä. Syvennetty yhteistyö Tämän hetken tärkeimmiksi vaikuttamisen paikoiksi voidaan mainita Verohallinnon syvennetyn tilitoimistoyhteistyön toimintamallin kehittäminen sekä tulevan hallitusohjelman verolinjaukset. Verohallinnon syvennetyn tilitoimistoyhteistyön yksityiskohtia ei ole hakattu kiveen, vaikka pilotin linjaukset onkin hankkeen aloittamiseksi tehty. Peruskysymyksiin on kuulunut yhteistyön muodoista ja toimintamalleista sopiminen. Tässä työssä Taloushallintoliitolla on merkittävä rooli. Pilotti alkaa huhtikuussa 2015 ja kestää syyskuun loppuun Tavoite on selvä: alan toimijoiden laadun varmistaminen ja sen pohjalta uskottavuuden lisääminen siten, että jäsentoimistojen asiakkaiden verotarkastuksista voitaisiin parhaassa tapauksessa luopua kokonaan. Asialla on monta puolta, ja lopullisen toimintamallin kehittäminen tarvitsee erittäin hyvin paalutetun pilottivaiheen ennen viimeisen sanan sanomista. Mukana veropolitiikassa Näinä aikoina kukin puolue ja erityisesti pääministeriehdokaspuolueet ovat aloittamassa vaaliohjelma- ja hallitusohjelmaluonnosten valmistelun. Myös tässä työssä haluamme olla osallisena. Taloushallintoliiton jäsenyritysten ja heidän asiakkaidensa verotukseen vaikuttavien merkittävien asioiden esille tuominen näihin foorumeihin juuri tässä vaiheessa on erittäin tärkeää. Viime kierroksella monien pääministeri ehdokkaiden erityisavustajien kanssa käydyt keskustelut johtivat siihen, että tärkeiksi katsomiamme asioita sisältyi myös hallitusohjelmaan. Sen jälkeen nykyhallituksen ohjelma ei tosin ole kyennyt pitämään kiinni lupauksista kaikilta osin. Tästä huolimatta usko tulevasta on olemassa, ja hallitusohjelmaan vaikuttaminen on yksi tärkeä tehtäväkenttä. Kari Alhola toimii Taloushallintoliiton verotuksen asiantuntijaryhmän puheenjohtajana. Muut asiantuntijajäsenet ovat Arto Korpi, Jyrki Santala ja Tuomas Tahvanainen. Liiton toimistoa ryhmässä edustaa Markku Ojala. 12 saldo 5/2014

13 Palkkahallintopalvelu kannattavaksi liiketoiminnaksi Moni tilitoimisto keskittää nyt osaamistaan erityisesti palkkahallinnon palvelutuotantoon. Teksti jari rättyä, lemonsoft oy Palkkahallintopalveluiden kysyntä on ollut viime vuosina voimakasta, ja sama trendi jatkuu edelleen. Yhä isommat organisaatiot ovat ulkoistaneet tai ulkoistamassa palkkahallinnon rutiinejaan. Tilitoimistoille tämä on ollut mahdollisuus kehittää palveluita ja samalla kasvattaa liiketoimintaa kannattavasti. Moni tilitoimisto onkin tarttunut tähän mahdollisuuteen ja tehnyt strategisen linjauksen keskittää osaamista ja työvoimaa palkkahallinnon palvelutuotantoon. Jos palkkahallinnon palveluita halutaan tuottaa laadukkaasti ja luotettavasti kaikkein isoimmille ja vaativimmillekin organisaatioille, tulee panoksia vielä kasvattaa. Palkkahallinto ei ole enää oheispalvelua muun taloushallinnon rinnalla, vaan erityisosaamista vaativaa asiantuntijapalvelua. Kannattavaa palvelutuotantoa Moni palkkahallinnon palvelutuotantoon erikoistunut tilitoimistoyrittäjä tai johtaja on todennut, että näiden palveluiden tuottaminen on erittäin kannattavaa. Hinnoittelussa tulee huomioida, miten asiakasyrityksen muuttuva palkkatietoaineisto toimitetaan palkanlaskentaan. Mitä sähköisempi prosessi on, sitä kannattavampaa on palvelutuotanto tilitoimistolle. Vaikka digitaalista tiedonsiirtoa hyödynnetään tehokkaasti, palkkahallinnon asiantuntija on kuitenkin viime kädessä se, joka vastaa, kuinka palkat lasketaan, mitä maksetaan ja mitä tietoja sidosryhmille tulee milloinkin toimittaa. Jo tarjouksen liitteenä on hyvä antaa asiakkaalle kuvaus koko palveluprosessista ja sen sisällöstä. Kuvaus on hyvä käydä läpi asiakkaan kanssa, jotta kaikille osapuolille on selvää, mistä kokonaisuudessa on kaiken kaikkiaan kysymys. Hinnoittelun erityispiirteitä Palkkahallinnon palveluiden hinnoittelussa voidaan käyttää erilaisia elementtejä: palvelutuotannon alkaessa voidaan siihen liittyvät tietojen siirrot, konversiot, tietokantojen perustamiset ja testaukset sopia erikseen ns. palvelun aloitus maksuna. Nämä voidaan sisällyttää myös palvelun aikana jatkuviin veloituksiin. Silloin on kuitenkin hyvä huomioida palvelusopimuksen vähimmäiskesto. Jatkuvaan kuukausiveloitukseen voivat sisältyä lakisääteiset sidosryhmäilmoitukset, mahdollinen muu asiakaskohtainen raportointi sekä mahdolliset muut asiakaskohtaiset sähköiset palvelut, jotka tilitoimisto asiakkaalle toimittaa. Volyymiin perustuvaa hinnoittelua (transaktiohinnoittelua) voi käyttää laskettuihin palkkoihin, matkalaskuihin, palkkatodistuksiin, Kela-korvaushakemuksiin jne. Osan edellä mainituista voi toki sisällyttää myös jatkuvaan kuukausiveloitukseen, mikäli niiden volyymit voidaan riittävän tarkasti ennakoida jo tarjousta tehtäessä. Vuosiveloituksena veloitetaan yleensä lakisääteiset vuosi-ilmoitukset sidosryhmille ja muut vuosittain tehtävät työt. Näiden osalta on kuitenkin hyvä ennakoida hyvissä ajoin se, että kansallinen tulorekisteri tulee muuttamaan mainittujen vuosiilmoitusten tekemisen lähivuosina. PHT hyvä pohja Yhteenvetona voidaankin todeta, että palkkahallinnon palvelutuotanto on palvelua isolla P:llä, ja asiantuntijan osaaminen on kaiken ytimessä. Silloin kun a) palkkahallinnon prosessi on tarkkaan kuvattu, b) palvelutuotannossa käytetään ohjelmistoja, jotka tukevat tehokkuutta parhaalla mahdollisella tavalla ja c) henkilöt, jotka tätä palvelua antavat, omaavat hyvän asiantuntemuksen, on palkkahallintopalvelu tilitoimistossa hyvin kannattavaa liiketoimintaa. Taloushallintoliiton PHT-koulutusohjelma tarjoaa hyvän pohjan palkkahallintopalveluita tuottavien tilitoimistojen asiantuntijoille. Tätä koulutusohjelmaa halutaan jatkossa täydentää, jotta se vastaisi niitä tarpeita, joita tilitoimistojen palkkahallintopalveluiden kasvava kysyntä luo. Henkilöstöhallinnon asiantuntijaryhmän tavoitteena on kasvattaa henkilöstöhallinnon osaamista tilitoimistoissa ja tukea liiton jäsentoimistojen liiketoimintaa tällä osa-alueella. Kirjoittaja on Taloushallintoliiton henkilöstöhallinnon asiantuntijaryhmän puheenjohtaja. Ryhmässä ovat jäseninä Riikka Lehtinen, Tarja Lindroth, Eija Männistö, Leena Rekola-Nieminen ja Elina Witt sekä toimiston edustajana Päivi Nuolioja. LIIKETOIMINTANÄKYMÄT HYVÄT Taloushallintoliitto haastatteli jäsentoimistoja heidän palkkahallinnon liiketoimintaansa liittyen. Palkkahallinnon liiketoiminnan kasvu vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna on ollut vaihtelevaa jäsentoimistoissa. Osa kertoi palkkahallinnon liiketoiminnan kasvaneen ja osa pienentyneen. Kaikki haastateltavat olivat kuitenkin samaa mieltä siitä, että tulevaisuuden näkymät palkkahallinnon puolella ovat erittäin hyvät. Yritykset hakevat säästöjä ja tehostusta ulkoistuksen kautta, mikä lisää palkkahallinnon palveluiden kysyntää. saldo 5/

14 New strategy to meet the future needs of the accounting industry NARF The Norwegian Association of Accountants, NARF (Norges Autoriserte Regnskapsføreres Forening) Located in Oslo, 31 employees personal members, of whom are authorized accountants (public authorization). Others are either students or people working in the accounting business sector to achieve the public claim of 2 years of practice. Service agreement with accounting businesses, which perform more than 80 % of the industry`s total turnover (12,5 billion NOK, 1,56 billion Euros in 2013). NARF`s subsidiary, NARF Ekstra AS, has a commercial aim to promote services and products. Concern turnover in 2013: 108 billion NOK (13,5 billion Euros). Teksti sandra riise, ceo of narf Our impression is that both our Finnish and Swedish friends are experiencing the same challenges and are confronting many of the same future crossroads as we are in Norway. 14 saldo 5/2014

15 The accounting industry faces major changes that affect our a s s o c i at i o n s customers and administration. Therefore, on January 2014 we started a comprehensive strategy project for NARF. Our impression is that both our Finnish and Swedish friends are experiencing the same challenges and are confronting many of the same future crossroads as we are in Norway. This article discusses those challenges. Our challenges The changes in our business and the whole environment have triggered a need for an extensive and future oriented strategy for the whole accounting industry. The role of an accountant is facing major changes driven by the technological development, authorities, legislation and general economic development. The major driver for the change is technological development. It creates both opportunities and challenges. New players are entering the industry and businesses are consolidating while basic and routinized tasks are digitized and automated. Customer s demand for accounting services increases as new competence areas such as advisory services, payroll, HRM and ICT are expected to play a more central role. New strategy During our strategy project we developed three alternative future scenarios for our members customers, which we use to analyze future customer and member needs. In addition we utilized the results from explorations, analyses and interviews. The management group elaborated the strategy in collaboration with the board and the employees. Also we actively invited members, their customers and targeted external partners to give their opinions. In order to serve our customers, we defined NARF to as a trade- and competence organization for authorized accountants, managers of accounting companies and persons who satisfy qualification requirements defined by NARF. The commercial part of NARF, NARF Ekstra, will be for all of those who take special interest in buying competence products. Four focus areas were developed to clarify and target NARF s role: 1. Active work for solid framework conditions 2. Contribution to enhanced market orientation and attractiveness of the accounting industry 3. Promoting technological opportunities 4. Ensuring and further developing necessary competence As a central part of the new strategy we introduce the membership also for professionals outside the group of authorized accountants. Therefore it is important to define who can be a member of NARF. This creates a need for renaming the association and creating a new profile. We also have to assure that our competences and the way we are organized match the new target image. Also a clear communication strategy is needed. Strategic actions In each of the four focus areas, we have identified strategic actions. The management group has elaborated a full overview and prioritized further steps. These actions will be carried throughout the strategy cycle until the end of Every six months the management group will examine in collaboration with the board the status of the strategic activities and further priorities for the next six-month period. Even though we are putting the new strategy into action, we will continue to pursue most of our existing activities. We will still have a strong focus on market orientation, innovation and the work with public authorities. We will also continue our R&D efforts and collaborate with business schools and universities. We have had a very good dialogue with the public authorities, and it is important for us to strengthen this relationship even further. Until now our main focus has been on the accounting industry s core competence, but we have also worked for improving framework conditions of the micro companies in Norway. In addition, we will concentrate on the industry s corporate social responsibility (CSR). Focus areas When it comes to the strategy, the most challenging thing is to pursue the new technology. NARF focuses on improving the industry s technological comprehension and competence, and aims to highlight both the opportunities and challenges the new technology brings along (such as data security, ETF, and data quality). It is important for us to secure accountants key role in the future value chain. Due to the changes, we expect that the future accountants must possess a broad spectrum of competences and qualities. In addition to basic skills in accounting, we expect enhanced competences on areas such as payroll, HRM, ICT, taxation and business advising. We further expect new skills and competences in communication, customer care and leadership to manage accounting businesses. We shall promote and sell modern services for competence development within the business sector. Our courses shall be further developed and will continue to be the commercial mainstay for NARF and NARF Ekstra. Closure It is promising and exciting to engage in improvements and development. This involves all employees in NARF. We have good experiences from the Nordic collaboration and we enjoy sharing our experiences with our Nordic colleagues. In Norway we find that Finland has taken better use of the technology compared to Norway. It will be exciting for us to know if you have managed to release time and achieve improved turnover within business advisory services. Our ambition is that our customers (members) shall become an even more important contributor to their customers increased value. saldo 5/

16 Taloushallinto sähköistyy Digitalisointi ja automatisointi valtaavat alaa taloushallinnossakin. Ihmisiäkin tarvitaan silti myös jatkossa. Teksti elina koskentalo Kuvat istockphoto 16 saldo 5/2014

17 Järjestelmät eivät oletusarvoisesti puhu samaa kieltä. Tiedon digitalisointi ja prosessien automatisointi. Näitä tavoitellaan yhä enenevässä määrin liiketoimintaa tehostettaessa. Elämme maailmassa, jossa tiedon määrä lisääntyy eksponentiaalisesti, ja sen hallinnointi sekä oikean lainen hyödyntäminen ja analysointi kehittyvät avaintekijöiksi useimmilla toimialoilla. Turhaan manuaaliseen työhön ei vain ole enää varaa, mikäli haluaa pysyä kilpailussa mukana. Ihmisiä tullaan toki tarvitsemaan jatkossakin. Työtehtävät vain muuttuvat siten, että tarvitaan enemmän analyyttista pohdintaa ja asiantuntemukseen perustuvaa arviointia ja päätöksentekokykyä saatavilla olevan tiedon pohjalta. Taloushallinto on hyvä esimerkki toimialasta, jolla digitalisointi ja prosessien automatisointi kasvattavat merkitystään. Suomi on päässyt jo hyvään alkuun verkkolaskutuksen yleistyttyä tasolle, jossa jo noin 60 prosenttia Suomen yrityksistä hyödyntää verkkolaskutusta 1. Verkkolaskulla tiedot esitetään rakenteellisessa muodossa siten, että sen pohjalta voidaan automatisoidusti viedä tietoja taloushallinnon järjestelmään. Ongelmana on edelleen se, että järjestelmien sisällä tieto talletetaan erinäisissä muodoissa järjestelmästä riippuen, ja myös tilikarttojen käyttö vaihtelee paljon yritysten välillä. Yhteentoimivuus on nro. 1 Mikäli kaikkiin taloushallinnon toimintoihin käytetään samaa järjestelmää, sen sisäisellä tiedostomuodolla on vähäinen merkitys, mutta useamman järjestelmän käytön yhdistäminen voi olla hankalaa. Järjestelmät eivät oletusarvoisesti puhu samaa kieltä, ja tässä yhteydessä käyttäjä joutuu usein manuaalisesti siirtämään tietoja järjestelmästä toiseen. Tämän asian ratkaisemiseksi on kehitetty TALTIO-tapahtumatiedosto, jota käytetään liiketapahtuman esittämiseksi kirjanpitojärjestelmissä. TALTIO on avoimeen lähdekoodiin perustuvan kansainvälisen tietuekuvauksen (XBRL Global Ledger) laajennus. Suomenkieliset nimikkeet ja selitteet on määritelty olennaisimmille kirjanpidon tapahtuman eli kirjanpitoviennin sisältämille osatiedoille, kuten esimerkiksi tilille ja tilin nimelle. Liiketapahtuman kirjaus TALTIO-tapahtumatiedostomuotoon voidaan helposti automatisoida hyödyntäen Raportointikoodistoa ja verkkolaskulta saatavia tietoja. Standardoitu kirjanpidon TALTIOtapahtumatiedosto helpottaa järjestelmien yhteentoimivuutta esimerkiksi silloin, kun tiedon jatkojalostus tapahtuu toisessa ohjelmistossa. Kun kaikki taloushallinnon järjestelmät osaavat hyödyntää ja tuottaa kirjanpidon aineistoja TALTIO-muodossa, yhteentoimivuus on taattu. Niin ikään järjestelmän vaihto toiseen helpottuu huomattavasti, kun koko 1 Tilastokeskus saldo 5/

18 Pääkirja (Raportointikoodisto) TALTIO-tapahtumatiedosto Sähköisen taloushallinnon tavoitetila Liiketapahtuman koodaus Liiketapahtuman koodauksessa vienti yhdistetään oikeisiin Raportointikoodiston koodeihin. Koodaus voidaan tehdä automatisoidusti, jos tiedot saadaan esimerkiksi suoraan verkkolaskulta. TALTIO-tapahtumatiedostossa vienneillä on yhteinen määritelmä, ja tiedon jatko jalostus useammassa ohjelmistossa helpottuu TALTIO-tapahtumatiedostojen pohjalta tuotetaan automatisoidusti eri viranomaisraportit Tilikauden vakiomuotoiset tapahtumat mahdollistavat automatisoidun tilintarkastuksen ja verotarkastuksen Jäljitettävyys suoraan raportista alkuperäisen liiketapahtuman tietoihin Viranomaisraportointi Tilintarkastus ja verotarkastus Tulevaisuudessa TALTIO mahdollistaa myös sähköiseen raporttiin perustuvan oma-aloitteisen tuloveroennakoiden ilmoittamisen ja maksamisen. 18 saldo 5/2014

19 kirjanpidon aineiston saa nykyisestä järjestelmästä helposti ulos standardoidussa muodossa, minkä jälkeen se vain siirretään uuteen ohjelmistoon. Lisää tehokkuutta Laajamittaisen käytön myötä myös vero- ja tilintarkastus tehostuisi huomattavasti, kun kirjanpidon aineisto olisi aina saatavissa TALTIOmuodossa. Nykyisin näissä toiminnoissa pyritään jo hyödyntämään automatiikkaa, mutta järjestelmien eriävien käytäntöjen johdosta paljon aikaa kuluu juuri aineiston esitystavan tulkintaan. TALTIO-muotoista aineistoa pystyisivät ymmärtämään kaikki osapuolet. Turhaan manuaaliseen työhön ei vain ole enää varaa. Automatisoituun raportointiin Vuonna 2009 Real Time Economy -hankkeessa kehitetty Raportointi koodisto keräsi yhteen tilinpäätöstietojen raportit eri viranomaisille yhdeksi tietosisältö määritykseksi. Raportointikoodisto on tilikartanomainen listaus, jota käyttämällä yritys voi helposti koostaa tietoja eri viranomaisraportteihin. Standardoidun talousraportoinnin (SBR, Standard Business Reporting) XBRL-taksonomia taas määrittelee teknisen rakenteen Raportointi koodistossa esitetylle tietosisällölle. Näiden avulla voidaan muodostaa eri viranomaisraportteja (tilinpäätös, vuosiveroilmoitus, tilastoerittelyt) yhdessä ja erikseen. Tässä yhteydessä TALTIO helpottaa suuresti raporttien muodostusta, koska liiketapahtumaan voidaan yhdistää jo kirjausvaiheessa tarvittavan viranomaisraportin oikean kohdan osoite. Mikäli Raportointikoodistoa käytetään myös tilikarttana, jo pelkkä tiliviittaus riittää summaamaan viennit oikeisiin kohtiin eri raporteissa. saldo 5/

20 20 saldo 5/2014