KEURUUN YLÄKOULU. LUKUVUOSIOPAS LV oppilaille ja huoltajille SÄILYTÄ KOKO LUKUVUOSI

Transkriptio

1 KEURUUN YLÄKOULU LUKUVUOSIOPAS LV oppilaille ja huoltajille SÄILYTÄ KOKO LUKUVUOSI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. REHTORIN TERVEHDYS 2. YHTEYSTIEDOT 3. KOULUN TYÖAIKA 4. OPPILASMÄÄRÄT LUKUVUONNA TUNTIJAKO 6. JAKSOTUS 7. KEURUUN YLÄKOULUN TOIMINTASÄÄNNÖT 8. OPISKELUN TUKEMINEN 9. OPPILASHUOLLON PALVELUT 10. OPPILASTOIMINTA 11. ARVIOINTI 12. KOULUTAPATURMAT 13. MITÄ PERUSOPETUKSEN JÄLKEEN? Liite 1. VÄLITUNTIALUEEN KARTTA Liite 2. ILMOITUS VAARALLISEN TYÖN TEKEMISESTÄ JA SEN PERUSTEISTA Liite 3. TOIMINTAOHJE KOULUKIUSAAMISTAPAUKSESSA Liite 4. TOIMENPITEET PÄIHTEIDENKÄYTTÖ TILANTEISSA

3 Koulutyön ääreltä lokakuulla 2017 Koulutyö käynnistyi elokuulla ja tätä kirjoitettaessa täysi höyry on ollut päällä jo tovin aikaa. Tämä opas on tavannut ilmestyä huoltajan ja koululaisen tueksi jo elokuun alussa. Tänä vuonna moni asia on hoitunut eri aikataululla ja eri tavalla kuin muina vuosina, pitkälti kesäisen onnettomuuden vuoksi. Nyt arki alkaa kuitenkin olla taas paikoillaan koulunmäellä. Lukuvuoden aluksi koulunmäellä jatkuu rakennustyömaa, ainakin pihojen osalta. Syksyn ja talven mittaan käyttöömme pitäisi tulla lisää ulkoliikuntamahdollisuuksia koulun pihaalueelle. Muistetaan sitten käyttää niitä ahkerasti ja asianmukaisesti. Selvisimme menneestä lukuvuodesta ilman työmaahan liittyviä onnettomuuksia. On tärkeää, että liikennöinti koulumäelle pidetään mahdollisimman vähäisenä ja että turvaohjeita sekä työmaa-alueen rajoja noudatetaan edelleen huolellisesti. Meille kaikille tulee joskus arjessamme eteen aikoja, jolloin tarvitsemme apua. Ole rohkea ja pyydä silloin apua ja ota apua vastaan. Apua koulussa tarjoavat opettajat, luokanvalvojat, tukioppilaat, omat luotetut ystävät, koulupsykologi, terveydenhoitaja, koulukuraattori ja rehtori. Kerro omista ongelmistasi myös vanhemmillesi. Hyvää lukuvuoden jatkoa! Jukka Oikarinen yläkoulun rehtori

4 2. YHTEYSTIEDOT KOULUTOIMISTO Kaupungin virastotalo Multiantie 5, puh /vaihde Henkilökunta Sivistystoimenpäällikkö Marika Savukoski puh Toimistonhoitaja Eira Ahonen puh Kuljetussuunnittelija Janne Väliaho puh KEURUUN YHTEISKOULUN YLÄKOULU Jussi Rainion tie 5 A KEURUU Fax koulun kotisivut: Keuruun koulujen opetussuunnitelmat ja muuta hyödyllistä: Kiva-koulu, Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, puuttuu kiusaustapauksiin koulussamme. Kiva-tiimin sähköpostiosoite: ylakoulu.kivakoulu@keuruu.fi Rehtori Jukka Oikarinen Opinto-ohjaaja Marjo Juutinen Opinto-ohjaaja (lisäopetus) Kaija Yrjänä JOPO-luokka, erityisluokanopettaja Arttu Rousi Laaja-alainen erityisopettaja Heini Rekola Erityisluokanopettaja Henna Heikka Erityisluokanopettaja Kirsi Laakso Terveydenhoitaja Marja-Leena Koskela Koulupsykologi Hannele Komulainen Koulukuraattori Anneli Lievonen Opettajainhuone (ei tekstiviestejä) Kanslia, koulusihteeri Sari Vuorela Atk-tuki Mikko Kakkonen Vahtimestari Jari Vuorela Keskuskeittiö, emäntä Anne Hokkanen LUOKANVALVOJAT 7A Tytti Nahkamäki 7B Veera Komulainen 7C Kati Koto 7D Teemu Mantere 8 A Satu Suomalainen 8 C Erja Sorri 8 B Sampo Kerimaa 8 D Auli Väänänen-Linna 9 A Suvi Leinonen 9 C Seija Oikari 9 B Eija Aho 9 D Joonas Soininen 7 F, 8F ja 9F Kirsi Laakso Lisäopetus Kaija Yrjänä JOPO-luokka: Arttu Rousi

5 Opettajat opettaja/lyhenne Aho Eija, Ahe Heikka Henna, Heh Helander Päivi, Hep Hyvätti Taina, Hyt Ilmarinen Markus, Ilm Jokela Marja, Jom Juutinen Marjo, Jum Kanko Pirjo, Kap Kerimaa Sampo, Kes Kinnunen Noora, Kin Komulainen Veera, Kov Koto Kati, Kok Kuokkanen Satu, Kusk Käyhkö Risto, Kär Laakso Kirsi, Lak Lahti Tuula, Lat Leinonen Suvi, Les Leinonen Vesa, Lev Mantere Teemu, Mat Myllymäki Janne, Myj Mäkeläinen Katri, Mäk Mäkeläinen Markku, Mäm Nahkamäki Tytti, Nat Oikari Seija, Ois Oikarinen Jukka, Oij Rekola Heini, Reh Rousi Arttu, Roa Rönkä Hanna, Röh Soininen Joonas, Soj Sorri Erja, Soe Suomalainen Satu, Sus Tuomaala Samu, Tus Vesterinen Margit Vilhonen Marjukka Vähämäki Hanna, Väh Väänänen-Linna Auli, Väa Ylitalo Hannu Ylh Yrjänä Kaija Yrk opetettavat aineet äidinkieli erityisopetus liikunta matematiikka, kemia, terveystieto tekninen työ, fysiikka biologia, maantiede oppilaanohjaus 7-9 luokat matematiikka, fysiikka ja kemia musiikki kotitalous, terveystieto historia, yhteiskuntaoppi matematiikka, fysiikka, kemia, biologia biologia ortodoksi uskonto erityisopetus uskonto englanti, ruotsi matematiikka historia, yhteiskuntaoppi, elämänkatsomustieto liikunta, terveystieto tekstiilityö fysiikka, kemia englanti, ranska ruotsi historia erityisopetus erityisopetus kuvataide matematiikka, fysiikka, kemia biologia, maantiede, terveystieto saksa, ruotsi liikunta kuvataide erityisopetus kotitalous äidinkieli matematiikka, atk opo lisäopetus ja nivelvaihe Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa Wilman käyttö on suositeltavaa yhteydenpidossa opettajien kanssa, koska sen kautta kulkee pääosa koulun tiedotteista ja sitä kautta pääsee myös seuraamaan oppilaan opintoja, 5

6 3. KOULUN TYÖAIKA TYÖPÄIVÄT Syyslukukausi Kevätlukukausi LOMA-AJAT Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma Lauantaityöpäiviä JAKSOT 1. jakso jakso jakso jakso jakso jakso Oppilaat saavat uuden lukujärjestyksen jokaisen jakson alussa. Oppiaineiden tuntimäärät vaihtelevat eri jaksoissa jaksosuunnitelmassa (luku 6) ilmoitetulla tavalla. OPPITUNTIEN AIKATAULUT Oppitunnit yläkoulu Maanantai 1. 08:00 08:45 oppitunti päivänavaus klo 08:55 09: :00 09:45 oppitunti :55 10:40 oppitunti 1. ruokailuvuoro klo :55 11:40 tai 11:15 12:00 oppitunti 2. ruokailuvuoro klo :05-12:25 lv-tuokio 5. 12:30-13:15 oppitunti 6. 13:25-14:10 oppitunti 7. 14:20-15:05 oppitunti 6

7 Tiistai 1. 08:00 08:45 oppitunti päivänavaus klo 08:55 09: :00 09:45 oppitunti :55 10:40 oppitunti 1. ruokailuvuoro klo :55 11:40 tai 11:15 12:00 oppitunti 2. ruokailuvuoro klo :05-12:25 lv-tuokio 12:00-12:30 liikuntavälitunti 5. 12:30-13:15 oppitunti 6. 13:25-14:10 oppitunti 7. 14:20-15:05 oppitunti Ke Pe 1. 08:00 08:45 oppitunti päivänavaus klo 08:55 09: :00 09:45 oppitunti 3. 09:55 10:40 oppitunti 1. ruokailuvuoro klo :55 11:40 tai 11:15 12:00 oppitunti 2. ruokailuvuoro klo :15 13: :15 14: :10 14:55 Neljännen tunnin alkamisajankohta riippuu luokan ruokailuajasta. PÄIVÄNAVAUKSET Päivänavaus pidetään päivittäin klo 8:55-9:00 pois lukien ylioppilaskirjoituspäivät ja lukukausien päätöspäivät. Perjantaisin päivänavauksen pitävät seurakunnat. 7

8 4. OPPILASMÄÄRÄT LUKUVUONNA luokka pojat tytöt yht. luokanvalvoja kotiluokka 7 A Tytti Nahkamäki B Veera Komulainen C Kati Koto D Teemu Mantere A Satu Suomalainen B Sampo Kerimaa C Erja Sorri D Auli Väänänen-Linna A Suvi Leinonen B Eija Aho C Seija Oikari D Joonas Soininen Jopo/ Arttu Rousi 7F Kirsi Laakso 125 8F Kirsi Laakso 125 9F Kirsi Laakso 125 Lisäopetus 2-2 Kaija Yrjänä Kaikki yht

9 5. KEURUUN YHTEISKOULUN YLÄKOULUN TUNTIJAKO Yhteiset aineet 7. lk. 8. lk 9. lk. yht. Uskonto / elämänkatsomustieto Äidinkieli ja kirjallisuus Englannin kieli (Akieli) Ruotsin kieli (A2- ja 1 (B1) B1 kieli) 2 (A2) Matematiikka Fysiikka 1-2,5 3,5 Kemia 1 2 0,5 3,5 Biologia Maantieto Historia Yhteiskuntaoppi Terveystieto 1,5 0,5 1 3 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Musiikki Kuvataide Käsityö Kotitalous Liikunta Yht Valinnaisaineet* Kaikki yhteensä * Saksan kieli A2-kielenä opiskellaan valinnaisaineena eli se varaa valinnaisaineista kaksi tuntia vuodessa vuosiluokilla 8-9. Huom: Oppilaan 7- ja 8-luokalla päättyneen taito- ja taideaineen numero siirtyy suoraan perusopetuksen päättötodistukseen. Päättötodistuksen arvioinnissa otetaan huomioon 8-9-luokkien arvosanat siten, että kertyvä osaaminen suhteessa oppiaineessa asetettuihin tavoitteisiin määrittelee oppiaineen päättötodistuksen arvosanan. Arvosana ei siis ole kurssien arvosanojen keskiarvo. 9

10 6. OPPIAINEIDEN JAKSOTUS 7. KEURUUN YHTEISKOULUN YLÄKOULUN TOIMINTASÄÄNNÖT Keuruun yhteiskoulun järjestyssäännöt: tarkennukset ja selvennykset annan kaikille työrauhan - Keskityn omaan tekemiseen enkä kommentoi kenenkään tekemisiä -> itsesäätely. Tehtäväni on keskittyä oppimiseen ja antaa muillekin työrauha. - Kaikille tarkoittaa oppilaita, opettajia ja muuta henkilökuntaa sekä muita ihmisiä. 10

11 saavun ajoissa oppitunneille ja koulun kaikkiin tilaisuuksiin - Jos myöhästyn, pyydän anteeksi ja kerron syyn. - minulla on kulloisellekin oppitunnille tarvittavat työvälineet mukana puhun vuorollani kohteliaasti ja asiallisesti - Viittaan, odotan ja puhun saatuani luvan -> itsesäätely kuuntelen ohjeet ja toimin niiden mukaan - Keskityn käsillä olevaan asiaan ja toimin sen mukaan -> itsesäätely - Näin annan myös muille mahdollisuuden kuunnella ohjeet pidän huolta omien tavaroitteni lisäksi toisten ja koulun omaisuudesta - esim oppikirjat - Jos huomaan ongelmia/puutteita, kerron opettajalle pidän koulun siistinä - Laitan roskat roskiin käyttäydyn rauhallisesti ja asiallisesti kouluaikana ja koulun ulkopuolelle suuntautuvilla matkoilla - Pallopelejä saa pelata vain niille tarkoitetuilla paikoilla elektronisten laitteiden, kuten matkapuhelimien ja musiikkisoittimien, käyttö on sallittua välitunneilla sekä opettajan luvalla opetuskäytössä. Opettajalla on oikeus tarvittaessa takavarikoida laite - Elektronisten laitteiden käytössä huomioitava muut ihmiset - Laitan oma-aloitteisesti laitteet pois oppitunnin alkaessa. jätän ulkovaatteet oppituntien, yhteisten tilaisuuksien ja ruokailun ajaksi käytävään naulakoihin - kotitalouden- ja tekstiilityöntiloissa myös ulkojalkineet kulkuvälineet pysäköidään koulupäivän ajaksi niille varatuille alueille. - Pyörät laitetaan telineisiin Omilla kulkuneuvoilla siirtyminen on koulupäivän aikana kielletty. Poikkeuksena tähän seuraavat tilanteet: - Jos koulu alkaa tai päättyy jossain muualla kuin koululla, on oppilaalla lupa siirtyä omalla kulkuneuvolla koulupäivän aikana. Siirtyminen tapahtuu suorinta turvallista reittiä liikennesääntöjä noudattaen ja liikenneolosuhteet huomioiden. Kyseisen tunnin opettaja ohjeistaa oppilaille reitin. Tämä koskee lähinnä liikuntaa, työelämään tutustumista ja joustavan perusopetuksen työssäoppimisjaksoja. Pyöräilykypärän käyttöä suositellaan vahvasti. 11

12 Noudatamme koulussamme Suomen lakia. Tämän takia esimerkiksi tupakkatuotteiden kouluun tuominen, käyttö ja hallussapito on kiellettyä huumeiden ja päihteiden käyttö, hallussapito ja vaikutuksen alaisena esiintyminen on kiellettyä koko koulualueella ja koulun tapahtumissa opettajalla on oikeus ottaa haltuunsa vaaraa aiheuttava esine tai aine sekä tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa perusopetuksen oppilaat saavat poistua koulun alueelta ainoastaan poikkeustapauksessa ja erityisluvalla - Terveydenhuolto, liikuntapaikat häiritsevästi käyttäytyvä oppilas voidaan poistaa oppitunnilta o Voidaan siirtää toisen opettajan tai koulunkäynninohjaajan valvontaan o Ohjataan tarvittaessa rehtorin puhutteluun Vahingonteosta seuraa korvausvelvollisuus Toisesta henkilöstä otettua valokuvaa tai videota ei saa julkaista ilman tämän lupaa internetissä, sosiaalisessa mediassa tai muussa julkisessa paikassa. o o Lain takaama yksityisyyden suoja kieltää kuvien ja videoiden julkaisun toisesta henkilöstä ilman lupaa Tunnilla ei saa kuvata ilman opettajan lupaa Koulu ei vastaa alueelle tuoduista kulkuneuvoista eikä oppilaiden henkilökohtaisesta omaisuudesta. o Arvotavaroiden säilytystä varten koululta on mahdollista saada lokerokaappi käyttöön. KEURUULLA 3. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2016 KEURUUN YLÄKOULUN JA LUKION JOHTOKUNTA 12

13 8. OPISKELUN TUKEMINEN Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuollon tavoitteena on ehkäistä, tunnistaa ja puuttua riittävän ajoissa oppimisen esteisiin. Oppilashuoltoon kuuluu opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, joita ovat kouluterveydenhuolto ja kasvatuksen tukeminen. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla (oppilashuoltoryhmä) tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla (asiantuntijaryhmä) tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota toteutetaan tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Oppilaan asioita käsitellään huoltajan luvalla. Oppilashuollollisiin ryhmiin kuuluvat käsillä olevan asian mukaan vaihtelevasti rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettajat, terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi sekä tilanteen mukaan oppilaan luokanvalvoja ja opettaja. Yhteisöllisissä asioissa mukana voivat olla myös oppilaiden ja huoltajien edustajat. a) kodin ja koulun välinen yhteistyö Perusopetuslain (1998 / 628 ) 3 :n mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. ja Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Kasvatusvastuu on ensisijaisesti huoltajilla. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun tehtävänä on tukea kaikkien oppijoiden oppimista. Parasta oppimisen edellytyksistä huolehtimista on kaikkia kunnioittava, aidosti välittävä tavallinen koulutyö. Oppimisen edellytyksenä on hyvinvointi. Yläkoulussa katsomme, että kodin ja koulun välinen jatkuva yhteistyö ja rakentava keskustelu luovat pohjaa oppilaan tulokselliselle oppimiselle. Toivomme, että kodit ja koulu löytävät nuoren kanssa yhdensuuntaiset tavoitteet. Kunkin ikäluokan vanhemmille pidetään lukuvuoden aikana vähintään yksi vanhempainilta. Tilaisuuteen lähetetään erillinen kutsu, jossa kerrotaan myös tilaisuuden sisällöstä. Ensisijainen yhteydenpitäjä koulun puolelta on oppilaan luokanvalvoja. Hän seuraa oppilaan koulutyötä ja huolehtii käytännön asioista. Hänen tulee pitää jatkuvaa yhteyttä koteihin sähköpostilla, kirjeillä, puhelinsoitoilla, Wilman kautta yms. Luokanvalvoja ilmoittaa lukuvuoden alkaessa, miten hän on parhaiten saavutettavissa ja miten hän aikoo pitää koteihin yhteyttä. Lisäksi mm. koulun jakamat tiedotteet, koepaperit sekä jaksoarvioinnit antavat informaatiota koulutyön sujumisesta. Toivomme myös kodeilta aktiivista yhteydenottoa kouluun päin. 13

14 Opinto-ohjaaja ja erityisopettajat pitävät tarvittaessa varsin tiivistä yhteyttä koteihin niissä asioissa, jotka heidän erityisalaansa kuuluvat. Kodin ja koulun yhteistyön jatkuvuus on tärkeää. Yhteistyö korostuu koulun nivelvaiheiden aikana. b) ohjaus Keuruun yhteiskoulun johtokunta Johtokunta rakentaa omalta osaltaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä pyrkii tukemaan koulun kasvatus- ja opetustyötä käymällä keskustelua sekä koulun että kotien kanssa. Keuruun yläasteen ja lukion johtokunnassa ovat edustettuina vanhemmat, oppilaat, opettajat sekä muu henkilökunta. Sihteereinä ja esittelijöinä toimivat koulutusjohtaja ja rehtori. Puheenjohtajana toimii Jussi Santaniemi. Keuruun yläkoulun ja lukion vanhempainyhdistys Vanhempainyhdistystoiminnan tarkoituksena on edistää oppilaiden hyvinvointia sekä koulun ja kotien välistä yhteistyötä nuorten parhaaksi. Ohjaus kuuluu kaikkien opettajien tehtäviin: se on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Oppilaalla on oikeus laadukkaaseen ja tarpeen mukaiseen riittävään ohjaukseen. Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaan lasta ja nuorta elämään, koulutukseen ja uranvalintoihin liittyvissä päätöksissä. Ohjaus tukee nuorten ammatillisen identiteetin kehittymistä, auttaa ura- ja elämänsuunnittelutaitojen muotoutumisessa sekä antaa valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiselle. Riittävä ohjaus on perusta sille, että nuoret pystyvät aktiivisesti kehittämään tulevaisuuden kannalta merkittäviä taitoja, suunnittelemaan koulutustaan ja uravalintojaan sekä tekemään itsenäisiä, itsensä kannalta merkityksellisiä valintoja tulevaisuutensa suhteen. Erityisen tärkeä merkitys ohjauksella on koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa (6-7-luokalle ja toiselle asteelle). Tällöin eri asiantuntijoiden tiivis yhteistyö on erityisen tärkeää. Yksi koulun tehtävistä on valmistaa oppilaita toimimaan tulevaisuuden työelämässä ja yhteiskunnassa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Otteita Hyvän ohjauksen kriteereistä, Opetushallitus, 2014 Ohjauksen suunnittelusta, koordinoinnista ja toteuttamisesta päävastuussa on opintoohjaaja yhdessä rehtorin kanssa. Ohjaussuunnitelmasta ja ohjauksen työnjaosta voi lukea enemmän seuraavasta linkistä: peda.net/opetussuunnitelma/ksops/keuruuops/luku1/kol/kkpo:file/download/52c4cdb767d79b9 0ca5b9f630aae5d /Keuruun%20kaupungin%20perusopetuksen%20ohjaussuunnitelma.pdf Ohjaus voidaan jakaa kolmeen osaan seuraavasti: 1) kasvun ja kehityksen tukemiseen (itsetuntemus, yksilön ja ryhmän hyvinvointi sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot) 2) oppimaan oppimisen tukemiseen (oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen, oppimisvaikeuksissa avustaminen, tiedonhankintataitojen omaksuminen, opiskelutaitoihin harjaannuttaminen) 14

15 3) uran ja elämänsuunnitteluun (itsetuntemus, vahvuudet ja kehittämiskohteet, valinta- ja päätöksentekotaidot, elämänhallintataidot) c) oppilaanohjaus (opo) Oppilaanohjaus on uusi opetettava oppiaine, jossa korostuvat. oppilaan itsetuntemuksen kehittäminen, oppimaan oppiminen, työelämään tutustuminen (TET), sekä jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan ohjaaminen. Oppilaanohjaus koostuu luokkatunneista, työelämään tutustumisista, oppilaitos- ja työpaikkavierailuista sekä tarpeen mukaan mahdollisesta pienryhmäohjauksesta. Opinto-ohjaajan tehtävänä on ohjata oppilaita ura- ja elämänsuunnittelussa. Tavoitteena on hyvä elämä. Pääosa oppilaista kypsyy omaan jatko-opintovaihtoehtoonsa normaalin oppilaanohjauksen välinein. Osalla oppilaista on kuitenkin vaikeuksia päätöksenteossa, sitoutumisessa tai ulkoisessa todellisuuden hahmottamisessa. Nämä oppilaat tarvitsevat enemmän ohjausta ja tukea. Käytettyjä tuen muotoja voivat olla lisäkeskustelut opinto-ohjaajan kanssa, yhteiskeskustelut vanhempien kanssa ja/tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, koulutuskokeilut ja ylimääräiset oppilaitoksiin tutustumiset sekä oppilaiden pienryhmätapaamiset (samanlaisten tavoitteiden ääressä). Oppilasta kannustetaan varaamaan ohjausaika oma-aloitteisesti henkilökohtaiseen ohjaukseen. Opo käy kaikkien yhdeksännen luokan oppilaiden kanssa jatko-opintokeskustelun. Huoltajia pyydetään muutenkin olemaan aktiivisesti yhteydessä opoon jatko-opintoihin liittyvissä asioissa. Käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Opinto-ohjaajan ja luokanvalvojan yhteistyö korostuu, kun oppilaalla on rajoitteita jatkoopintojensa suhteen. On myös tärkeää aloittaa yhteistyö riittävän ajoissa, jotta oppilaan näkemys mahdollisista jatkokoulutuspaikoista laajenee ja syventyy. Ohjausprosessin aikana oppilas kokee parhaimmillaan voimaantumista ja sitoutuu omien asioidensa hoitamiseen. Jokaisella nuorella on toivoa. Opinto-ohjaajana yläkoulussa toimii Marjo Juutinen. d) Oppimisen tuki Perusopetuksen oppilasta pyritään auttamaan eri tukimuodoin, jotta jokainen saisi tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa perusopetuksen oppimäärän edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Jokaisella tulee olla oikeus suorittaa perusopetuksen oppimäärä kokonaisuudessaan silloinkin, kun hänellä on opiskelussaan vaikeuksia tai sairaus tai vamma, joka rajoittaa hänen opintojensa etenemistä. Oppimisen tuki jaetaan kolmelle portaalle. Jokainen oppilas on yleisen tuen piirissä. Yleiseen tukeen kuuluu ensisijaisesti opetuksen eriyttäminen ja tukiopetus. Tukiopetusta voi antaa jokainen opettaja. Aloite siihen voi tulla opettajalta, oppilaalta tai kodilta. Tukiopetuksen lisäksi yläkoulun oppimisen tukimuotoja voivat olla myös seuraavat: avustaja yleisopetuksen tunneilla oppilaiden työskentelyä ohjaamassa läksyklubi koulun jälkeen maanantaista torstaihin: Opettajat lähettävät oppilaan enintään tunniksi kerrallaan läksyklubiin hoitamaan tekemättä jääneet läksyt tai tuntitehtävät. Tällöin oppilaalla on velvollisuus osallistua läksyklubiin ja sen laiminlyönnistä seuraa jälki-istunto. Jos oppilaalla on perusteltu este läksyklubiin 15

16 saapumiselle, tulee uudesta läksyklubipäivästä sopia sinne lähettäneen opettajan kanssa. Läksyklubissa työskentelyä ohjaa kouluavustaja. Läksyklubiin otetaan mukaan siellä tarvittavat välineet (mm. oppikirjat) ja paikalle saavutaan ajoissa. Oppilas voi tulla läksyklubiin tekemään kotitehtäviään myös ilman opettajan lähetettä silloin, kun haluaa ohjausta tehtävien tekemiseen. erityisopettaja samanaikaisopettajana yleisopetuksen tunnilla tehostettu ohjaus pienryhmille (osa-aikainen erityisopetus) erilaiset koejärjestelyt, jotta oppilas pystyy osoittamaan koetilanteessa todellisen osaamisensa oppimisen apuvälineet (mm. äänikirjat lukivaikeuksisille) lukujärjestykseen laaditut mahdollisuudet joustaviin ryhmittelyihin opiskelumotivaation nostamiseksi Alis-valmennus ja IE-ajattelutaitojen kehittäminen (tarkemmin kohdassa 9) Jos yleisen tuen tukimuodot käyvät riittämättömiksi tai tuen tarve on jatkuvaa, siirrytään vaiheittain tehostettuun ja tarvittaessa erityiseen tukeen. Tällöin tuki vahvenee suunnitelmallisesti, systemaattisesti ja yhteistyössä vanhempien kanssa. Tavoitteena on, että oppilaan saama tuki muodostaa ehyen ja toimivan kokonaisuuden. Tehostetun tuen piirissä tuki on säännöllistä ja suunniteltua ja se on kirjattu oppimissuunnitelmaan. Tehostetussa tuessa korostuu oppilaan tarpeista riippuen opetuksen eriyttäminen, tukiopetus, avustajan apu ja erityisopettajan tuki. Yläkoulussa osa-aikaista erityisopetusta antavat erityisopettajat yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena. Tukea annetaan yläkoulussa pääsääntöisesti matemaattisissa ja kielellisissä vaikeuksissa sekä tarkkaavuuteen ja käyttäytymiseen liittyvissä pulmissa. Oppiaineissa laaja-alainen erityisopettaja tarjoaa tukea pääasiassa äidinkieleen, vieraisiin kieliin ja matematiikkaan. Tämän lisäksi hän tekee yhteistyötä aineenopettajien ja luokanvalvojien kanssa. Erityinen tuki sisältää kaikki yleisen ja tehostetun tuen muodot sekä kaikenmuotoisen erityisopetuksen. Erityisen tuen oppilaalla on kaikki tuen muodot käytössä. Oppilaalla voi myös olla jokin oppiaine tai jotkin oppiaineet yksilöllistetty. Tällöin oppilaalle on laadittu HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). HOJKS:an kirjataan opetuksen sisällöt, tavoitteet ja järjestäminen. Erityinen tuki ja sen käytännön toteutus suunnitellaan siis yksilöllisesti pyrkien huomioimaan oppilaan tarpeet. Erityisopettajina toimivat Henna Heikka ja Heini Rekola. Tänä lukuvuonna Heini vastaa luokkien 8ABCD ja 7D ja Henna luokkien 9ABCD ja 7ABC oppilaista ja heidän saamastaan tuesta. Kuitenkin jos erityisen tuen oppilas tarvitsee kokoaikaisempaa ja luokkamuotoista erityisopetusta, hänen opetuksensa järjestetään isolta osin erityisluokassa. Tällöin opetuksesta vastaa erityisluokanopettajat Kirsi Laakso ja Marjukka Vilhonen. Näiden tukimuotojen lisäksi Keuruun yläkoululla toimii joustavan perusopetuksen ryhmä. Joustava perusopetus (JOPO) on yleisopetuksen opetussuunnitelmaan ja tuntijakoon perustuva toimintamuoto. JOPOssa korostuvat oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä tukevat toiminnalliset oppimisympäristöt, kuten työpaikkaopiskelujaksot, leirikoulut ja tutustumiskäynnit. JOPO-opetuksesta vastaa erityisopettaja Arttu Rousi. 16

17 9. OPPILASHUOLLON PALVELUT a) Kouluterveydenhuolto Keski-Suomen seututerveyskeskus järjestää kouluterveydenhuollon palvelut. Kouluterveydenhuolto on osa opiskeluhuoltoa yhdessä psykologi- ja kuraattoripalvelujen kanssa. Kouluterveydenhuolto tukee lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä aikuiseksi, joka arvostaa terveyttään, luottaa itseensä ja osaa tehdä terveyttä edistäviä valintoja. Kouluterveydenhuollon toimilla pyritään kaventamaan terveyseroja, ehkäisemään syrjäytymistä ja tukemaan oppilaita mahdollisissa riskitilanteissa moniammatillisen yhteistyön keinoin, yhteistyössä perheen ja koulun kanssa. Terveydenhoitajan vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta koulupäivinä klo Muuna aikana ajanvaraus: puh tai Wilman kautta Koululääkärin vastaanottoa varten tehdään ajanvaraus terveydenhoitajan kautta. Vapaaajalla sattuneet tapaturmat ja pitkäaikaissairauksiin liittyvät asiat hoidetaan oman terveysaseman vastaanotolla. Terveystarkastukset peruskoulussa: 7 lk: kesän ja alkusyksyn aikana suoritetaan terveystapaaminen (th) 8 lk: laaja terveystarkastus (lääk., th) 9 lk: terveystapaaminen (th) Kohdennetut terveystarkastukset riskiryhmiin kuuluville Yhteystiedot: Terveydenhoitaja Marja-Leena Koskela puh / tekstiviestit marja-leena.koskela@seututk.fi b) Suun terveydenhoito Tavoitteena: Kouluikäisen suun terveyden edistäminen ja ylläpito yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Yläkoululaisen oman vastuun ja vanhempientuen korostaminen suun hoidossa. Koululaisen omahoidon ohjaaminen säännölliseksi elämäntavaksi. Seututerveyskeskuksessa hoitopolkujen mukaiset suun terveystarkastukset ovat seuraavasti: 7lk: Suuhygienistin tarkastus tarvittaessa, hoitosuunnitelman mukaisesti. 8lk: Suuhygienisti: LAAJA SUUN TERVEYSTARKASTUS. Lähetetään kotiin kirjallinen muistutus ajanvarauksesta. 9lk: Suuhygienistin tarkastus tarvittaessa, hoitosuunnitelman mukaisesti. Aina tarvittaessa ohjaamme hammaslääkärin tai hammashoitajan vastaanotolle 17

18 Ryhmäohjaus: Koulussa oppitunti ja yhteisölliset, moniammatilliset tapahtumat. Mikäli lapsella on jokin perussairaus, allergia tai jatkuva lääkitys, niistä on hyvä ilmoittaa vastaanotolla. Hammastapaturman sattuessa tulee ottaa yhteyttä hammashoitolan ajanvaraukseen ensi tilassa. Jokaisella on oma vastuu suun ja hampaiden terveyden ylläpitämisessä. Näin pidät hampaat ja ikenet kunnossa: Harjaa hampaat huolellisesti kahdesti päivässä Käytä fluoritahnaa ja ksylitolia Ruokaile suunnitellusti, pureskele huolella ja vältä napostelua Juo janojuomana vettä Vältä tupakkatuotteita Ajanvaraus: kiireelliset ajanvaraukset arkisin klo 8 10, kiireettömät klo puh: Kiireellinen ensiapu on hammashoitolan aukioloaikojen ulkopuolella (arkisin klo.16 jälkeen, viikonloppuisin) Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystyksessä. Soita ensin puhelinneuvontaan puh: Lisätietoja Terveisin: Keuruun hammashoitola, terveysasema, Kantolantie 7, Keuruu Haapamäenhammashoitola, Riihontie 15, Haapamäki c)koulukuraattoripalvelut Koulukuraattorin työn tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin, sosiaalisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sosiaalityön keinoin. Koulukuraattori tukee oppilaita käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, perheeseen, tunneelämään, koulunkäyntijärjestelyihin, koulumotivaatioon ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Koulukuraattorin tärkeimmät tehtävät yläkoululla ovat: 1. Oppilaiden ohjaus ja tukikäynnit henkilökohtaisissa ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa 2. Oppilaan tilanteen kartoittaminen ja tarvittaessa tukitoimien järjestäminen 3. Huoltajien tukeminen ja ohjanta nuoreen liittyvissä asioissa 4. Luokkien ja oppilasryhmien kanssa työskenteleminen 5. Koulun henkilökunnan tukeminen oppilaita tai luokkaa koskevissa pulmissa 18

19 6. Kouluyhteisön toimintaan ja suunnitteluun osallistuminen mm. opiskeluhuoltoryhmässä 7. Yhteistyö muiden nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa Koulukuraattori Anneli Lievosen tavoitat Keuruun yhteiskoulun yläkoululta, Jussi Rainiontie 5 A, tai numerosta , Wilman kautta tai sähköpostitse anneli.lievonen(at)keuruu.fi d) Koulupsykologipalvelut Keuruulla toimii perusasteen ja lukion yhteinen koulupsykologi. Koulupsykologin puoleen voi kääntyä mm. oppimiseen ja keskittymiseen, psyykkiseen kehitykseen sekä tunneelämään liittyvissä asioissa. Peruskoulussa koulupsykologi osallistuu oppimisedellytysten arviointiin ja opiskelun tuen suunnitteluun. Koulupsykologi tekee tarvittaessa oppimiseen tai psyykkiseen tilanteeseen liittyviä psykologisia tutkimuksia ja arvioita ja ohjaa oppilasta tarpeen mukaan jatkotutkimuksiin/hoitoon. Koulupsykologi tekee tilannekohtaisesti myös moniammatillista tiimi- ja verkostotyötä. Koulupsykologi voi tarjota oppilaalle keskustelutukea, jolla pyritään löytämään välineitä hyvinvoinnin lisäämiseksi. Myös huoltajat voivat saada ohjausta ja neuvontaa. Lisäksi koulupsykologi työskentelee oppilasryhmien ja luokkayhteisöjen kanssa ja osallistuu oppilashuoltotyön kehittämiseen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Keuruun koulupsykologina toimii Hannele Komulainen. Koulupsykologin työhuone sijaitsee Keuruun yhteiskoululla osoitteessa Jussi Rainion tie 5 A. Koulupsykologin tavoittaa numerosta sekä Wilman ja sähköpostin (hannele.komulainen@keuruu.fi) kautta. e) Kouluruokailu Kouluruoka valmistetaan koulun keskuskeittiössä. Henkilökunta valmistaa itse käytännöllisesti katsoen kaiken tarjottavan ruuan. Koululla ollaan tyytyväisiä tarjottavaan ruokaan, joka on monipuolista, ravitsevaa ja herkullista. Ruokailu tapahtuu ruokasalissa ruuhkan ja muiden ongelmien välttämiseksi työjärjestyksessä ilmoitettavana ajankohtana. Ruoka tarjoillaan kahta jakolinjaa käyttäen ja sitä saa niin paljon kuin jaksaa syödä. Kukin ottaa linjalta itse annoksensa ja ruokailtuaan siistii paikkansa ja palauttaa astiat ja tarjottimen niille varatulle paikalle. Kaikki ruoka syödään ruokasalissa, joten mitään ei viedä evääksi salista ulos. Kouluterveydenhoitaja toimittaa tiedon koulun keittiön emännälle oppilaista, joilla on erityisruokavalio. Jonkun sairauden tai lyhytaikaisen ruoka-ainerajoitteen vuoksi pyydetään ottamaan yhteyttä suoraan emäntään, p Mikäli oppilas haluaa muuttaa 19

20 ruokavaliotaan, hänen tulee olla yhteydessä ensin kouluterveydenhoitajaan, joka keskustelee terveellisestä ravitsemuksesta. Oppilailla on mahdollisuus maksulliseen välipalaan. Välipalaa myydään koulun keittiöllä ma,ke-pe klo ja tiistaisin klo f) Koulun kriisiryhmä Koulussamme toimii oma kriisiryhmä. Kriisiryhmän laatiman kriisisuunnitelman avulla voidaan vakavan kriisin sattuessa ryhtyä tilanteen vaatimiin välittömiin toimiin, kohdata oppilaiden, henkilökunnan ja vanhempien reaktiot sekä alkaa tarvittavat tukitoimet. Tavoitteena on estää psyykkiset ja fyysiset haittavaikutukset, säilyttää kouluyhteisön ja sen jäsenten toimintakyky, auttaa lasten ja aikuisten toipumista sekä varmistaa koulun ja sen jäsenten kyky selviytyä vaikeista tilanteista. Kriisisuunnitelmaa tarvitaan, jotta tiedetään, mitä pitää tehdä, kuka tekee mitäkin ja mistä saa lisäapua. Kriisiryhmä järjestää myös tietoiskuja oppilaille ja opettajille. Keuruun yhteiskoulun kriisiryhmän jäseninä on opettajajäseniä ja koulukuraattori. Tarvittaessa työskentelyyn osallistuvat myös koulupsykologi ja rehtorit. Toivomus oppilaiden vanhemmille ja huoltajille; Koulutyön sujumisen kannalta on tärkeää, että kodin ja koulun välinen yhteys toimii mahdollisimman hyvin. Erityisen tärkeää se on silloin, kun perheessä on jokin sellainen kriisi, joka selvästi vaikuttaa oppilaan koulutyöhön ja jaksamiseen. Tiedottakaa luokanvalvojalle, jos nuorellanne on jokin mieltä painava asia, jonka arvelette vaikuttavan koulun käymiseen. g) MUU OPISKELUN TUKEMINEN Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä Yhteisöllinen ohr kokoontuu koululla noin kerran jaksossa suunnittelemassa ja vaikuttamassa koulun asioihin ja opiskelijoiden oloihin. Siellä opettajat, henkilökunta ja opiskelijat keskustelevat koulun asioista. Luokista valitut luottamusoppilaat ovat luokkansa edustajina ja viestinviejinä luokkaansa. Huoltajat ovat tervetulleita mukaan. Instrumental Enrichment (IE) - ajattelutaitojen kehittäminen Instrumental Enrichment eli IE-ohjelma on oppijan oppimisvalmiuksien kehittämisohjelma. Tämä ajattelutaitojen kehittämisohjelma koostuu kynä-paperitehtävistä, joita tehdään ohjatusti joko pienryhmässä tai yksilöohjauksessa. Ohjaustuokioihin liittyy olennaisesti myös ohjaava keskustelu. Ajattelutaitojen riittämätön hallinta voi johtaa epäonnistumiseen oppimisessa silloinkin, kun oppijalla olisi muutoin edellytykset oppia. IE-ohjelman avulla on mahdollista opettaa juuri sellaisia puuttuvia taitoja, jotka estävät oppimista (esim. systemaattinen työskentely, kyky muuttaa toimintastrategiaa tarvittaessa, ohjeiden ymmärtäminen). IE-ohjelmaa toteuttaa nivelvaiheen opinto-ohjaaja Kaija Yrjänä. IE-harjoitteita tehdään yksilö- tai pienryhmäohjauksessa oppitunnin verran viikossa. Ohjaustunnit ovat kouluajan 20

21 ulkopuolella, käytännössä ennen koulupäivä alkamista klo 8-9 tai iltapäivisin päivän päätteeksi. Oppilaat pääsevät mukaan ohjaukseen erillisen sopimuksen mukaan, myös vanhempien tai nuoren omasta toiveesta. Alis (Alisuoriutuminen) valmennuksella voimavarat käyttöön Alis-valmennus eli kyvyt käyttöön on kodin ja koulun yhteinen tukimuoto oppilaan alisuoriutumisen ongelmiin vastaamiseen. Oppilaalta, kodilta ja koulun opettajakunnalta kartoitetaan oppilaan alisuoriutumisen syitä, joihin vaikuttamalla pyritään saamaan oppilaan kyvyt paremmin käyttöön. Alis-valmennuksesta vastaa opinto-ohjaaja Marjo Juutinen. 10. OPPILASTOIMINTA Oppilaiden osallisuuden tukeminen on tärkeä osa opiskeluhyvinvoinnin rakentamista. Oppilaiden osallisuuden tukemisessa vertaistuen merkitys on suuri. Yläasteella pyrimme kannustamaan oppilaita osallistumaan oman opiskeluympäristönsä ja oman hyvinvointinsa asioiden pohtimiseen Oppilaskunta Jokainen koulun oppilas kuuluu oppilaskuntaan. Tavoitteena on oppilaiden yhteistoiminnan järjestäminen ja kasvattaminen yhteiseen vastuun kantamiseen. Oppilaskunnan hallitus valitaan luokittain kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan oppilaskunnan edustajan koulun johtokuntaan. Hallitus voi tehdä aloitteita koulun toimintaa koskevista asioissa ja edustaa oppilaita kun heidän kantaansa kuullaan oppilaita koskevassa päätöksenteossa. Oppilaskunnan hallitus on mukana monessa koulun tapahtumassa lukuvuoden aikana. Oppilaskunnan ohjauksesta vastaa lehtori Teemu Mantere Tukioppilastoiminta Toiminnan tarkoituksena on edistää koulun myönteistä ja turvallista ilmapiiriä. Tukioppilaat auttavat erityisesti 7- luokkalaisia sopeutumaan uuteen kouluun sekä järjestävät erilaisia koulun sisäisiä teemapäivä ja tapahtumia mahdollisesti yhdessä oppilaskunnan kanssa. Leiritoiminta on tärkeä tukioppilaiden kouluttautumisen muoto. Vuosittain osa tukioppilaista osallistuu myös Keski-Suomen piirin järjestämään tukioppilaiden jatkokoulutukseen Vesalan kurssi- ja leirikeskuksessa. Tukioppilaat saavat Mannerheimin lastensuojeluliiton valvoman 20 tuntia kestävän tukioppilaskoulutuksen. Tukioppilaat kokoontuvat pääasiassa kouluajalla. Toimintaa ohjaa opinto-ohjaaja Marjo Juutinen. 21

22 10.3 Luottamusoppilaat Luottamusoppilaat ja heille varahenkilöt valitaan luokittain pian koulutyön alkamisen jälkeen. Luottamusoppilas toimii luokanvalvojan apuna luokkaa koskevien yhteisten asioiden hoitamisessa. Luottamusoppilailla on mahdollisuus tehdä oma-aloitteisesti tai luokkansa puolesta koulua koskevia kehittämis- ja parannusehdotuksia. Luottamusoppilaita voidaan kuulla oppilaita koskevissa asioissa ja he edustavat luokkaansa oppilaskunnan hallituksessa ja yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä. 11. ARVIOINTI Oppilaan arviointi pohjaa Perusopetuslakiin (1998,2003), Perusopetusasetukseen (1998) sekä Perusopetuksen perusteisiin 2004 ja perusteiden muutoksiin ja täydennyksiin Arvioinnin perusteita Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä on annettava riittävän usein tietoa oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Oppilaan arvioinnilla tarkoitetaan opettajien ja muiden oppilaan koulutukseen osallistuvien henkilöiden järjestelmällisesti keräämää ja käyttämää tietoa oppilaan tasosta ja kehityksestä oppimisen eri osa-alueilla (tiedollinen, taidollinen ja sosiaalinen). Arviointiin liittyy myös oppilaan itsearviointi. Sekä oppiaineen arvioinnissa että työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnissa ovat opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet arvioinnin pohjana. Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. Opetushallitus on antanut kaikkiin oppiaineisiin arviointikriteerit arvosanalle kahdeksan eli määritellyt ns. hyvän osaamisen tason. Keuruun yläkoululla on lisäksi määritelty ns. vitosen kriteerit, jotka kuvaavat oppimisen ja asenteen tasoa numerolla viisi Arviointi opintojen aikana Opintojen aikaiselle arvioinnilla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan ja ottamaan siitä yhä suurempaa vastuuta. Arvioinnilla autetaan oppilasta muodostamaan realistista kuvaa oppimisestaan ja kehittymisestään ja näin tuetaan oppilaan itsearvioinnin kehittymistä. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut opetussuunnitelman tavoitteet ja hyvän osaamisen kriteerit. Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen ja edistymiseen, työskentelyyn ja käyttäytymisen. Arviointi on kokonaisuus, joka muodostuu opettajan antamasta suullisesta ja kirjallisesta palautteesta sekä todistuksista lukuvuoden ja koko perusopetuksen aikana. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyn arvioinnissa kiinnitetään huomio oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään, kykyyn 22

23 ottaa kantaa ja vastuuta työstään, valmiuteen toimia yhteistyössä ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kurssiarviointi Oppiaineet on jaettu kursseiksi, jolloin yksi kurssi vastaa yhtä vuosiviikkotuntia. Kun kurssi on opiskeltu, sillä menestyminen ja sen aikana tapahtunut työskentely arvioidaan. Koska kurssisuorituksen arviointi perustuu koko kurssin aikana annettuun jatkuvaan näyttöön - kokeet, tehtävät, tuntiaktiivisuus, taito ja tahto opiskella jne myös poissaolot voivat vaikuttaa alentavasti kurssin arvosanaan. Yhden vuosiviikkotunnin aineet, joita ovat uskonto, historia (7.lk) sekä 7. ja 8. luokan biologia, maantieto ja terveystieto, arvioidaan kaksi kertaa lukuvuodessa, 3. jakson päättyessä ja keväällä. Kuvataide ja musiikki arvioidaan kerran vuodessa. Oppilaille jaetaan todistukset jokaisen jakson päättyessä 2. jaksosta alkaen, jolloin koti saa tiedon kurssien arvosanoista sitä mukaa kun kursseja valmistuu. Käyttäytymisen arvosana koostetaan 3. ja 6. jakson todistuksiin. Tuntitapahtumista koti saa tietoa ensisijaisesti wilman kautta. Lukuvuosiarviointi Oppiaineen oppimäärä katsotaan hyväksytysti suoritetuksi lukuvuoden päättyessä annettavassa arvioinnissa silloin, kun lukuvuoden aikana opiskelluista kursseista annettujen arvosanojen keskiarvo on vähintään välttävä (eli numerona 5). Tällöin oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Joissakin tilanteissa oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjäkin suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan luokan opinnoista hyväksyttävästi. Ehdot ja luokan kertaaminen Oppilas voidaan jättää kertaamaan vuosiluokka, jos hänen päättyvän lukuvuoden suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty. Oppilas voidaan jättää luokalle myös, jos se yleisen koulumenestyksen vuoksi on tarpeen, vaikka hänellä ei olisi yhtään hylättyä lukuvuosiarvosanaa. Tällaisessa tapauksessa huoltajalle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Jos oppilaan vuosiluokan suoritus on enintään kahdessa oppiaineessa hylätty, voidaan hänen jättämisestään vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös, jossa mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Mikäli oppilas osoittaa erillisessä kokeessa hallitsevansa ehdollisessa päätöksessä edellytetyt tiedot ja taidot, hän siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Erillinen koe on suoritettava lukuvuoden aikana. Viimeinen mahdollisuus tällaiseen osaamisen osoittamiseen on ehtolaispäivänä, joka on lukuvuoden osalta Muussa tapauksessa hän jää kertaamaan vuosiluokan. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat. Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. 23

24 Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointi on osa koulun kasvatustehtävää. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas toimii vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa, arvostaa omaa ja toisten työtä sekä noudattaa sääntöjä. Arvioinnin suorittavat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymisen arvio ei vaikuta oppiaineiden arvosanoihin. Käyttäytymisestä annetaan jatkuvasti keskustellen palautetta. Arvio merkitään numeroin 4-10 lukuvuositodistuksiin ja välitodistuksiin, mutta käyttäytymisen arviota ei merkitä päättö- eikä erotodistuksiin Päättöarviointi Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja oppilaita tasavertaisesti kohtelevaa. Sen tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa Oppiaineen päättöarvosana perustuu oppilaan osaamisesta kertovaan monipuoliseen näyttöön 8-9 vuosiluokilla. Opettajalla on kuitenkin mahdollisuus painottaa 9. luokalla annettuja arvosanoja. Ennen 8-luokkaa loppuneet taito- ja taideaineiden arvosanat siirtyvät suoraan päättötodistukseen. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisesta A2- tai B2- kielestä, numeroarvosana jätetään pois ja todistukseen laitetaan poisjätettyjen arvosanojen tilalle "hyväksytty". Yhdeksännellä vuosiluokalla opiskeleva oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi niin kauan, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai eroaa. Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön uuteenkin arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, huoltaja voi pyytää arvioinnin oikaisua aluehallintovirastolta. Palautteen antaminen ja todistukset Opettajat pyrkivät antamaan palautetta mahdollisimman usein tunneilla. Koenumerot kirjataan wilmaan. Perusopetuksen koko oppimäärän hyväksytysti suorittaneelle oppilaalle annetaan päättötodistus. Kesken perusopetuksen oppimäärän suorittamista koulusta eroavalle tai toiseen kouluun 24

25 vaihtavalle tarvittaessa annetaan erotodistus. Kouluvuoden päättyessä oppilaalle annetaan lukuvuositodistus, johon merkitään oppilaan opinto-ohjelma sekä numeroarvio kussakin oppiaineessa sekä arvio oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä. Todistuksessa mainitaan myös oppilaan vuosiluokalta siirto, vuosiluokalle jääminen tai ehdollinen vuosiluokalle jättäminen. Yhdeksännen luokan oppilaalla on oikeus saada välitodistus jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Siihen merkitään arvio oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluneiden oppiaineiden suorituksista samoin perustein kuin päättötodistukseen. Oppilas tarvitsee välitodistusta pääsy- tai soveltuvuuskokeen järjestävään oppilaitokseen hakiessaan. Perusopetuslain 38 ja 46 mukaisesta erityisestä tutkinnosta annettava todistus voi koskea perusopetuksen koko oppimäärän tai jonkin oppiaineen oppimäärän suorittamista Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen arvosana tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. 25

26 12. Koulutapaturmat Tapaturman määrittely Tapaturma on äkillinen, ulkoinen, ruumiinvamman aiheuttava odottamaton tapahtuma, joka sattuu vakuutetun tahtomatta ja ulkoisen tekijän vaikutuksesta. Tapaturmaksi ei katsota tapaturmasta riippumatonta sairautta, vikaa tai vammaa, vaikka ne olisivat olleet oireettomia ennen tapaturman sattumista. Toiminta tapaturman sattuessa Tapaturman sattuessa koulussa, ensiavun annon ja jatkohoidon tarpeen arvioinnin hoitaa ensisijaisesti terveydenhoitaja, mutta jollei hän ole paikalla, vastuu on opettajalla tai muulla aikuisella. Tarvittaessa oppilas kuljetetaan ensiapuun Keuruun terveyskeskukseen, hammashoitolaan tai vakavammissa tapauksissa keskus-sairaalaan. Koulutyön keskeytyksen vaativasta tapaturmasta ilmoitetaan oppilaan huoltajille, jotta he voivat huolehtia lapsen kuljetuksesta. Jos huoltajia ei tavoiteta tai he eivät pääse paikalle, koulu huolehtii oppilaan toimittamisesta tarvittavaan hoitoon ja hänen mukaansa lähtee koulun henkilökuntaan kuuluva aikuinen. Terveys-keskuksen tai sairaalan vastaanotossa tulee ilmoittaa, että kyseessä on koulutapaturma. Opettajan tai muun koulun henkilökuntaan kuuluvan, joka parhaiten tietää tapahtuneesta, tulee täyttää ja allekirjoittaa tapaturmailmoituslomake, vaikka välitöntä lääkärinhoidon tarvetta ei olisikaan. Lomake lähetetään viipymättä koulutoimistoon, jossa tehdään tapaturmailmoitus vakuutusyhtiölle. Jos tapaturma sattuu koulumatkalla tai hoidontarvetta ilmenee vasta koulupäivän jälkeen, on siitä ilmoitettava koululle heti kun mahdollista ja toimittava em. ohjeiden mukaan. Tapaturmasta aiheutuneiden kulujen korvaaminen oppilaan huoltajille Koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton (Perusopetuslaki 34 ). Korvausvelvollisuus koskee välittömiä ja välttämättömiä matka-, hoito- ja lääkekustannuksia. Korvausvastuu on varsinaisella kouluajalla, työsuunnitelmien mukaisten luokkaretkien, leirikoulujen, koulun urheilutapahtumien aikana ja matkalla suorinta tietä kodista kouluun / koulusta kotiin sattuvissa tapaturmissa. Koulu-matkoilla tapahtuneiden tapaturmien, joissa mukana on auto tai muu moottoriajoneuvo, hoitokulut korvaa asianosaisten liikennevakuutus. Keuruun kaupungilla on vapaaehtoinen vahinkovakuutus oppilastapaturmia varten If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ssä. Mitä korvataan: Matkakuluina korvataan julkisen kulkuneuvon käyttö, taksimatkoista omavastuuosuus ja yksityisen moottorikäyttöisen ajoneuvon käytöstä vakuutusyhtiön korvaustaksan mukaan (tällä hetkellä 0,35 / km) niiltä matkoilta, jolloin hoidettava on ollut kyydissä. Jos saattaja on matkan aikana välttämätön, myös hänen matkakulunsa korvataan. Tarvittavat, normaalista poikkeavat koulukuljetukset järjestetään maksutta tai korvataan vanhemmille oman auton käytöstä lääkärintodistusta vastaan. Todistus, jossa on selvä maininta kuljetuksen tarpeellisuudesta, on toimitettava koulutoimistoon kuljetussuunnittelijalle. Korvaus hoitokuluista koskee julkisen terveydenhuollon palveluja. Yksityisellä vastaanotolla käynnit korvataan vain jos hoitoon on saatu lähete julkisesta 26

27 terveydenhuollosta tai jos kaupunki on etukäteen päättänyt antaa luvan käyttää yksityisiä terveydenhuoltopalveluja. Jos huoltajat omatoimisesti vievät lapsen yksityiselle vastaanotolle, korvausta maksetaan vain siltä osin, mitä vastaava hoito olisi maksanut julkisessa terveydenhuollossa. Lääkkeistä korvataan lääkärin määräämät reseptilääkkeet, resepti tai sen kopio toimitetaan koulutoimistoon. Jos julkisen terveydenhuollon lääkäri ohjaa oppilaan jatkohoitoon, kuten fysikaaliseen hoitoon, eikä hoitoa ole mahdollista järjestää riittävän ajoissa terveyskeskuksessa, kaupunki korvaa yksityisen hoidon kulut. Fysikaalisesta hoidosta korvataan yksi leikkaustai kipsaushoidon jälkeinen lääkärin määräämä hoitosarja. Tapaturmasta aiheutuneen pysyvän haitan, vamman tai invaliditeetin osalta maksetaan korvausta voimassa olevien vakuutusehtojen mukaisesti. Korvaukset suoritetaan pankkiyhteyksien kautta tositteita vastaan. Kun julkisessa terveydenhuollossa käydessä ilmoitetaan vastaanotolle ilmoittautumisen yhteydessä, että kyseessä on koulutapaturma, lasku tulee suoraan kaupungin sivistyspalveluille. Mikäli lasku tulee kuitenkin huoltajille, he voivat toimittaa sen maksamattomana sivistystoimelle koulutoimistoon. Jos huoltajat haluavat vakuuttaa lapsensa tapaturmien osalta laajemmin kuin välittömien sairaskulujen osalta, heidän on tehtävä se omalla kustannuksellaan. Mitä ei korvata: Yksityisten terveydenhoitopalvelujen käyttöä, paitsi edellä mainituissa tapauksissa; Henkilökohtaisen omaisuuden vahinkoja, paitsi esim. silmälasien korjauksen tai uusien hankinnan jos ovat korjauskelvottomat, silloin kun tapaturma on vaatinut ensiapuluonteista hoitoa ja / tai tapaturma on aiheuttanut terveydenhoitajan tai lääkärin toteaman ruhjeen, naarmun tai vamman. Jos tapaturmassa on rikkoutunut vain silmälasien linssi/linssit, korvaus ei kata sankojen uusimista. Korjaus/uusien hankinta on suoritettava kahden kuukauden kuluessa tapaturmasta; Vaatteita, paitsi jos ne ovat rikkoutuneet ensiapuluonteisen hoidon annon yhteydessä: Huoltajan / saattajan työstä poissaoloista aiheutuneita ansionmenetyksiä; Matkakuluja vierailuista lapsen luona sairaalassaolon aikana. Etenkin ulkomaan matkoja varten on koulun syytä ottaa erillinen matkavakuutus, koska tapaturmakorvausten piiriin eivät kuulu esim. matkatavaroiden kato. 27

28 13. MITÄ PERUSKOULUN JÄLKEEN Toisen asteen yhteishaku (maaliskuussa) Toisen asteen yhteishaussa hakeudutaan lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Yhteishaussa oppilas voi laittaa yhteensä viisi hakukohdetta. Hakukohteista on syytä keskustella oppilaan kotona ja olla ajoissa yhteydessä opinto-ohjaajaan, mikäli jatkoopintojen pohdinta tuottaa ongelmia. Näin nuori ja koti voivat parhaiten yhdessä päättää hakukohteen. Kaikki pääsykokeeseen hakevat kutsutaan pääsykokeeseen. Lopullisissa valinnoissa otetaan huomioon perusopetuksen päättötodistuksen arvosanat (poikkeuksena eräät käsi- ja taideteollisuuden sekä kulttuurin alat). Opo huolehtii yhteishakujärjestelyistä. Ammatillinen oppilaitos, lukio vai niiden yhdistelmä? Mikäli oppilas on vahvasti suuntautunut tekemiseen lukemisen sijasta, hän voi harkita ammatillisia opintoja. Ammatillisen koulutuksen jälkeen voi jatko-opintoja jatkaa ammattikorkeakoulussa ja rajoitetummin yliopistossa (kielitaito saattaa olla esteenä yliopisto-opintoihin) Lukio on suositeltava vaihtoehto, jos jatko-opinnot edellyttävät lukio-opintoja ja oppilaalla on hyvät mahdollisuudet pärjätä lukuaineissa. Lukion jälkeen opiskelijat jatkavat pääasiassa ammattikorkeakouluihin tai yliopistoihin, mutta myös ammatillisissa oppilaitoksissa on ylioppilaspohjaisia opiskelupaikkoja. Hyvin suoritettu yo-tutkinto antaa edellytykset hakea lähes mihin koulutukseen tahansa. Ammatillisen ja lukio-vaihtoehtojen sijasta on mahdollista miettiä jäljempänä esiteltyjä Valmaa, kymppiluokkaa tai kansanopisto-opintoja. Oman alan löytymistä tukemaan osa TETistä voidaan järjestää oppilaitoksessa tai oppilas voi käydä tutustumassa oppilaitoksessa yhden tai kahden päivän ajan. Yhdistelmäopinnot: Oppilaan on myös mahdollista valita ns. yhdistelmätutkinto, jonka voi suorittaa lähiseudulla Keuruulla, Jyväskylässä, Mäntässä tai Ähtärissä koulutuksesta riippuen. Kaksoistutkinnossa suoritetaan ammatillinen perustutkinto ja neljä yotutkintoainetta n. kolmessa vuodessa ja kolmoistutkinnossa koko lukion oppimäärä ja vähintään neljä yo-tutkintoainetta sekä ammatillinen tutkinto neljässä vuodessa. Kaksoistutkinnossa kotioppilaitoksena on ammatillinen oppilaitos ja kolmoistutkinnossa lukio. Yhdistelmätutkinto vaatii oppilaalta joustavuutta, suunnittelutaitoa sekä määrätietoisuutta. Erityisopetuksena järjestettävään koulutukseen haku (maalis-huhtikuussa) Mikäli oppilaalla on erityisiä terveydellisiä, oppimiseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyviä rajoitteita, oppilas voi hakeutua vahvemman tuen tarjoamaan erityisoppilaitokseen opiskelemaan joko ammatillista perustutkintoa tai valmentavaan koulutukseen, jonka tavoitteena on vuodesta kahden vuoden aikana vahvistaa ammatilliseen / lukiokoulutuksen edellyttämiä tietoja ja taitoja. Koulutuksessa pärjäämiseksi oppilaalla tulee olla sellaiset tiedot ja taidot joiden avulla hän pystyy selviämään koulutuksesta. Näitä tietoja ovat mm. äidinkieli, matematiikka, kielitaito sekä ammatillisessa koulutuksessa alakohtaiset oppiaineet. Taitoja ovat taasen elämänhallintataidot, tunne-, yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot, digitaalinen lukutaito, 28

29 analyyttinen päättelykyky, luova ongelmanratkaisukyky, yrittäjyystaidot, kyky oppia jatkuvasti uutta ja mahdollinen erityisosaaminen. Mikäli et pääse koulutukseen: Niissä tapauksissa, joissa oppilas ei ole päässyt hakemiinsa koulutuksiin, keskustelua vaihtoehdoista käydään opinto-ohjaajan, oppilaan ja huoltajien kanssa. Mikään ratkaisu ei ole automaattinen, vaan ratkaisussa otetaan huomioon oppilaan mahdollisuudet sijoittua häntä tyydyttävään koulutukseen myöhemmin. Tavoitteena voi olla esimerkiksi numeroiden korottaminen, uravalinnan selkiyttäminen tai elämänhallintataitojen lisääminen. Lisähaku (yhteishaun tulosten jälkeen): Lisähaussa voi hakea oppilaitoksissa vapaaksi jääneitä opiskelupaikkoja. Haku koskee niitä oppilaita, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa varsinaisessa yhteishaussa tai eivät ole vastaanottaneet saamaansa opiskelupaikkaa. Kymppiluokka (toukokuu-heinäkuu): Keuruulla on mahdollista opiskella kymppiluokalla joko lukiotavoitteisesti tai esim. omaa ammattialaa etsien. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. Opiskelijapaikkoja kymppiluokalle Keuruulla on kaksi. Kymppiluokkia toteutetaan myös Jyväskylässä. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) (toukokuu-heinäkuu): Koulutuksen kesto on yhdestä kahteen lukukauteen. Koulutuksessa laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma oppilaan tavoitteita tukemaan. Kansanopistot (touko-heinäkuu): Kansanopistoissa on erilaisia vuoden kestäviä toiselle asteelle valmistavia opintokokonaisuuksia. Useat niistä ovat maksullisia. Nivelvaiheen opinto-ohjaaja Kaija Yrjänä auttaa niitä peruskoulun päättäneitä oppilaita jatko-opintopohdinnoissa, joilla ei ole opiskelupaikkaa. Kaijan tehtävä alkaa sen jälkeen, kun peruskoulun opinto-ohjaajan vastuu on päättynyt. Kaija huolehtii myös nivelvaiheen tehtävistä peruskoulun jälkeen. Hyviä linkkejä: Tietoa ammateista: Ammatinvalintatesti: Tietoa koulutukseen hakemisesta, koulutusaloista ja mm. tarinoita: 29

30 Liite 1 KEURUUN YLÄASTE JA LUKIO VÄLITUNTIALUE 30