KEURUUN YLÄKOULU. LUKUVUOSIOPAS LV oppilaille ja huoltajille SÄILYTÄ KOKO LUKUVUOSI

Transkriptio

1 KEURUUN YLÄKOULU LUKUVUOSIOPAS LV oppilaille ja huoltajille SÄILYTÄ KOKO LUKUVUOSI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. REHTORIN TERVEHDYS 2. YHTEYSTIEDOT 3. KOULUN TYÖAIKA 4. OPPILASMÄÄRÄT LUKUVUONNA TUNTIJAKO 6. JAKSOTUS 7. KEURUUN YLÄKOULUN TOIMINTASÄÄNNÖT 8. OPISKELUN TUKEMINEN 9. OPPILASTOIMINTA 10. ARVIOINTI 11. KOULUTAPATURMAT 12. MITÄ PERUSOPETUKSEN JÄLKEEN? Liite 1. VÄLITUNTIALUEEN KARTTA Liite 2. ILMOITUS VAARALLISEN TYÖN TEKEMISESTÄ JA SEN PERUSTEISTA Liite 3. TOIMINTAOHJE KOULUKIUSAAMISTAPAUKSESSA Liite 4. TOIMENPITEET PÄIHTEIDENKÄYTTÖ TILANTEISSA

3 Koulutyön käynnistyessä elokuussa 2016 Kouluntyön alku on taas käsillä, kesä taitaa jatkua vielä. Loman jälkeen on hyvä rynnistää taas opintielle. Opiskelu ei tapahdu koulua vaan jokaisen oppilaan omaa tulevaisuutta varten. Peruskoululaisen on vaikea tietää tulevia tarpeitaan ja siksi on opiskeltava laajaa valikoimaa aineita. Lukuvuoden aikana koulunmäellä jatkuu rakennus- ja purkutyömaa. Saamme aikanaan uudet, paremmat tilat osalle aineista sekä uuden piha-alueen. Selvisimme menneestä lukuvuodesta ilman työmaahan liittyviä onnettomuuksia. On tärkeää, että liikennöinti koulumäelle pidetään mahdollisimman vähäisenä ja että turvaohjeita sekä työmaa-alueen rajoja noudatetaan edelleen huolellisesti. Meille kaikille tulee joskus arjessamme eteen aikoja, jolloin tarvitsemme apua. Ole rohkea ja pyydä silloin apua ja ota apua vastaan. Apua koulussa tarjoavat opettajat, luokanvalvojat, tukioppilaat, omat luotetut ystävät, koulupsykologi, terveydenhoitaja, koulukuraattori ja rehtori. Kerro omista ongelmistasi myös vanhemmillesi. Koulutyön alkaessa meillä on uusia oppilaita noin kolmasosa oppilasmäärästä. Myös muutamia uusia opettajia tulee tämän lukuvuoden aikana taloon. Toivotan kaikki opettajat ja oppilaat tervetulleeksi aloittamaan uutta lukuvuotta Jukka Oikarinen yläkoulun rehtori

4 2. YHTEYSTIEDOT KOULUTOIMISTO Kaupungin virastotalo Multiantie 5, puh /vaihde Henkilökunta Sivistystoimenpäällikkö Marika Savukoski puh Toimistonhoitaja Eira Ahonen puh Kuljetussuunnittelija Janne Väliaho puh KEURUUN YHTEISKOULUN YLÄKOULU Jussi Rainion tie 5 A KEURUU Fax koulun kotisivut: Keuruun koulujen opetussuunnitelmat ja muuta hyödyllistä: Kiva-koulu, Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, puuttuu kiusaustapauksiin koulussamme. Kiva-tiimin sähköpostiosoite: ylakoulu.kivakoulu@keuruu.fi Rehtori Jukka Oikarinen Opinto-ohjaaja Marjo Juutinen Opinto-ohjaaja (lisäopetus) Kaija Yrjänä JOPO-luokka, erityisluokanopettaja Arttu Rousi Laaja-alainen erityisopettaja Heini Rekola Erityisluokanopettaja Henna Heikka Erityisluokanopettaja Kirsi Laakso Terveydenhoitaja Marja-Leena Koskela Koulupsykologi Hannele Kärkkäinen Koulukuraattori Anneli Lievonen Opettajainhuone (ei tekstiviestejä) Kanslia, koulusihteeri Sari Vuorela Atk-tuki Marko Kallioniemi Vahtimestari Jari Vuorela Keskuskeittiö, emäntä Anne Hokkanen LUOKANVALVOJAT 7A Satu Suomalainen 7B Sampo Kerimaa 7C Satu Tuomela 7D Tytti Nahkamäki 8 A Iiris Laitinen 8 C Seija Oikari 8 B Eija Aho 8 D Joonas Soininen 9 A Pirjo Kanko 9 C Auli Väänänen-Linna 9 B Teemu Mantere 9 D Hanna Rönkä 7 F, 8F ja 9F Kirsi Laakso Lisäopetus Kaija Yrjänä JOPO-luokka: Arttu Rousi

5 Opettajat opettaja/lyhenne Aho Eija, Ahe Heikka Henna, Heh Helander Päivi, Hep Ilmarinen Markus, Ilm Jokela Marja, Jom Juutinen Marjo, Jum Kanko Pirjo, Kap KarvinenNoora, Kan Kerimaa Sampo, Kes Kinnunen Noora, Kin Kivimäki Sari, Kis Kivistö Jari-Pekka Komulainen Veera, Kov Kuokkanen Satu, Kusk Käyhkö Risto, Kär Laakso Kirsi, Lak Lahti Tuula, Lat Laitinen Iiris, Lai Lehtomäki Anneli, Lea Leinonen Vesa, Lev Mantere Teemu, Mat Myllymäki Janne, Myj Mäkeläinen Katri, Mäk Mäkeläinen Markku, Mäm Nahkamäki Tytti, Nat Oikari Seija, Ois Oikarinen Jukka, Oij Rekola Heini, Reh Rousi Arttu, Roa Rönkä Hanna, Röh Soininen Joonas, Soj Suomalainen Satu, Sus Tuomaala Samu, Tus Tuomela Satu, Tusa Veistämö Annika, Vea Väänänen-Linna Auli, Väa Ylitalo Hannu Ylh Yrjänä Kaija Yrk opetettavat aineet äidinkieli erityisopetus liikunta tekninen työ, fysiikka biologia, maantiede opo 7-9 luokat matematiikka, fysiikka ja kemia biologia, fysiikka ja kemia musiikki kotitalous, terveystieto kuvataide valmistava opetus historia, yhteiskuntaoppi biologia ortodoksi uskonto erityisopetus uskonto englanti kotitalous matematiikka historia, yhteiskuntaoppi, elämänkatsomustieto liikunta, terveystieto tekstiilityö fysiikka, kemia englanti ruotsi historia erityisopetus erityisopetus kuvataide matematiikka, fysiikka, kemia saksa, ruotsi liikunta biologia, maantiede, terveystieto valmistava opetus äidinkieli matematiikka, atk opo lisäopetus ja nivelvaihe Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa Wilman käyttö on suositeltavaa yhteydenpidossa opettajien kanssa, koska sen kautta kulkee pääosa koulun tiedotteista ja sitä kautta pääsee myös seuraamaan oppilaan opintoja, 5

6 3. KOULUN TYÖAIKA TYÖPÄIVÄT Syyslukukausi Kevätlukukausi LOMA-AJAT Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma Lauantaityöpäiviä JAKSOT 1. jakso jakso jakso jakso jakso jakso Oppilaat saavat uuden lukujärjestyksen jokaisen jakson alussa. Oppiaineiden tuntimäärät vaihtelevat eri jaksoissa jaksosuunnitelmassa (luku 6) ilmoitetulla tavalla. OPPITUNTIEN AIKATAULUT Maanantaisin Tiistai-Perjantai 1. 08:00 08: :00 08:45 päivänavaus klo 08:55-09:00 päivänavaus klo 08:55 09: :00 09: :00 09: :55 10: :55 10:40 1. ruokailuvuoro 10:35 1. ruokailuvuoro klo :10 11: :55 11:40 tai TAI 11:15 12:00 yhteen pidettävät kaksoistunnit 2. ruokailuvuoro klo :55 11: :15 13:00 2. ruokailuvuoro 11: :15 14:00 LV-tuokio 12: :10 14: :30 13: :20 14: :10 14:55 Neljännen tunnin alkamisajankohta riippuu luokan ruokailuajasta. PÄIVÄNAVAUKSET Päivänavaus pidetään päivittäin klo 8:55-9:00 pois lukien ylioppilaskirjoituspäivät ja lukukausien päätöspäivät. Perjantaisin päivänavauksen pitävät seurakunnat. 6

7 4. OPPILASMÄÄRÄT LUKUVUONNA luokka pojat tytöt yht. luokanvalvoja kotiluokka 7 A Satu Suomalainen B Sampo Kerimaa C Satu Tuomela D Tytti Nahkamäki A Iiris Laitinen B Eija Aho C Seija Oikari D Joonas Soininen A Pirjo Kanko B Teemu Mantere C Auli Väänänen-Linna D Hanna Rönkä Jopo/ Arttu Rousi 7F Kirsi Laakso 125 8F 4-4 Kirsi Laakso 125 9F Kirsi Laakso 125 Lisäopetus Kaija Yrjänä Kaikki yht

8 5. KEURUUN YHTEISKOULUN YLÄKOULUN TUNTIJAKO Yhteiset aineet 7. lk. 8. lk 9. lk. yht. Uskonto / elämänkatsomustieto Äidinkieli ja kirjallisuus Englannin kieli (Akieli) Ruotsin kieli (A2- ja B1 kieli) Matematiikka Fysiikka 1-2,5 3,5 Kemia 1 2 0,5 3,5 Biologia Maantieto Historia Yhteiskuntaoppi Terveystieto 1,5 0,5 1 3 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Musiikki Kuvataide Käsityö Kotitalous Liikunta Yht Valinnaisaineet* Kaikki yhteensä * Saksan kieli A2-kielenä opiskellaan valinnaisaineena eli se varaa valinnaisaineista kaksi tuntia vuodessa. Huom: Oppilaan 7- ja 8-luokalla päättyneen taito- ja taideaineen numero siirtyy suoraan perusopetuksen päättötodistukseen. Päättötodistuksen arvioinnissa otetaan huomioon 8-9-luokkien arvosanat siten, että kertyvä osaaminen suhteessa oppiaineessa asetettuihin tavoitteisiin määrittelee oppiaineen päättötodistuksen arvosanan. Arvosana ei siis ole kurssien arvosanojen keskiarvo. 8

9 6. OPPIAINEIDEN JAKSOTUS OPPITUNTIEN JAKSOTTAMINEN LUKUVUONNA AB 7CD 8AB 8CD 9ABC 9DE JAKSO UE AI EN RU HY YH MA FY KE BI GE TT LI KU MU KO TN/TS OP VAL VAL VAL YHT TUMMA PYSTYVIIVA RIVILLÄ OSOITTAA ARVIOINNIN PAIKAN 9

10 7. KEURUUN YHTEISKOULUN YLÄKOULUN TOIMINTASÄÄNNÖT 7. KEURUUN YHTEISKOULUN YLÄKOULUN TOIMINTASÄÄNNÖT Perusopetuslain (1998 / 628) mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä (3 ). Pykälän 29 mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Edellä olevien tavoitteiden saavuttamiseksi koulu tarvitsee yhteiset toimintasäännöt. Ohessa seuraavat säännöt on uudistettu kevätlukukauden 2014 aikana, ja koulun johtokunta on hyväksynyt ne KEURUUN YHTEISKOULUN TOIMINTASÄÄNNÖT Säännöt perustuvat voimassaoleviin perusopetuslakiin (POL) ja asetukseen sekä lukiolakiin (LL) ja asetukseen TAVOITTEET Toimintasääntöjä tarvitaan, jotta koulun päivittäinen työ sujuisi mahdollisimman hyvin. Niitä tarvitaan kouluyhteisön ja -ympäristön viihtyvyyden ja turvallisuuden takaamiseksi ja edistämiseksi. Yhteiset säännöt ovat avuksi pulma- ja kriisitilanteissa. Toimintasäännöt ohjaavat kouluyhteisön jäseniä käyttäytymään hyvien tapojen mukaisesti. Säännöt totuttavat kantamaan vastuuta. Säännöt takaavat tasapuoliset oikeudet jokaiselle. Se, joka ei noudata yhteisiä sääntöjä, joutuu vastaamaan siitä yhteisölle. Säännöt korostavat, ettei ketään kouluyhteisön jäsentä saa henkisesti tai ruumiillisesti uhata, painostaa tai vahingoittaa. Toimintasäännöt täydentävät voimassa olevaa koululainsäädäntöä KOULUAIKA Nämä toimintasäännöt ovat voimassa kouluaikana, joksi katsotaan lukuvuosisuunnitelman ja työjärjestyksen mukaiset koulupäivät (Pol 23, 32 ). Säännöt koskevat myös koulun opettajille, oppilaille ja vanhemmille järjestämiä juhla- ja tiedotustilaisuuksia, koulun tai oppilaiden koulussa tai sen ulkopuolella järjestämiä tapahtumia sekä opinto- ja luokkaretkiä PÄIVITTÄISEN TYÖSKENTELYN ERI TILANTEET Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeus tasapuoliseen kohteluun ja velvollisuus kohdella toisia hyvin. Jokaisella on oikeus yksilöllisyyteen ja velvollisuus hyväksyä toisen erilaisuus. Jokainen kantaa vastuuta yhteisestä työskentely-ympäristöstä. Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti ilmoitettuna aikana. Niille saavutaan opiskeluvälineet mukana ja annetut tehtävät tehtyinä. Ulkovaatteet on jätettävä naulakoihin tai säilytyslokeroihin. Koulun tilaisuuksissa, ruokalassa ja luokissa esiinnytään ilman päähineitä. Matkapuhelinten ja muiden elektronisten laitteiden häiritsevä käyttö on kiellettyä. Opettaja voi tarvittaessa takavarikoida laitteen lopun oppitunnin tai koulupäivän ajaksi. 10

11 Ulosmeno välituntien ajaksi on suotavaa. Silloin välitunnit vietetään koulun välituntialueella, muutoin koulurakennuksen aula- tai käytävätiloissa. Siirryttäessä opetuspaikasta toiseen on noudatettava liikennesääntöjä, hyviä tapoja ja koulun tai liikennöitsijän antamia ohjeita. Omilla kulkuneuvoilla siirtyminen koulupäivän aikana on kielletty. Kulkuvälineet säilytetään ainoastaan niille varatuilla paikoilla. Koulualueella on liikuttava ja toimittava omaa ja toisten turvallisuutta vaarantamatta. Oppilaat ruokailevat luokittain ilmoitettuina ruoka-aikoina. Koulussa tapahtuvia ruokailutilanteita ovat lounas ja välipala. Ateriointi tapahtuu hyviä tapoja sekä valvojien ja keittiöhenkilökunnan antamia ohjeita noudattaen. Itselle tai muille vaarallisia esineitä tai aineita kuten teräaseita, laservaloja tms. ei saa tuoda kouluun. Opettajalla on oikeus takavarikoida luvattomat sekä opetusta häiritsevät esineet. Oppilas voi käyttää koulun hissiä vain opettajan luvalla KOULUN OMAISUUS Koulun kiinteistöjä ja omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Koulun tai yksityiselle omaisuudelle tahallaan tai varomattomalla toiminnalla aiheutettu vahinko on korvattava. Oppilaiden käyttöön luovutetut oppikirjat ja muut koulutarvikkeet ovat koulun omaisuutta. Huolimattomuuden tai ilkivallan takia kadonneiden tai turmeltuneiden opiskeluvälineiden tilalle oppilaan on hankittava uudet TYÖRAUHA Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeus häiriöttömään opiskeluun ja työntekoon sekä velvollisuus edistää koulun työrauhaa asiallisella käyttäytymisellä. Samoin jokaisella on oikeus ruumiilliseen ja henkiseen turvaan sekä velvollisuus kunnioittaa toisen henkilön ja hänen omaisuutensa koskemattomuutta (POL 29, LL 21 ). Kotitehtävänsä laiminlyönyt peruskoulun oppilas voidaan määrätä työpäivän jälkeen enintään tunniksi kerrallaan suorittamaan tehtäviään. Ylimääräinen työskentely kirjataan ja ilmoitetaan huoltajalle. Muita työrauhan rikkomisesta tai muusta sopimattomasta käyttäytymisestä johtuvia seurauksia ovat kasvatuskeskustelu, luokasta tai koulualueelta poistaminen ja jälki-istunto enintään kahdeksi tunniksi. Jälki-istunnossa oppilaalla voidaan teettää tehtäviä. Kasvatuskeskustelu, jälki-istunto ja luokasta poistaminen ilmoitetaan huoltajalle. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Näistä annetaan päätös sen jälkeen, kun rike on yksilöity ja oppilasta ja hänen huoltajaansa kuultu. (POL 29, 36, LL 26 ) POISSAOLOT Luokanvalvojat ja ryhmänohjaajat seuraavat poissaoloja. Peruskoululaisen huoltajan on allekirjoituksellaan vahvistettava oppilaan poissaolon syy. Selvitys on toimitettava viipymättä luokanvalvojalle. Lukiolaisen poissaolojen vaikutuksesta kurssiarviointiin on säädetty erikseen arviointiohjeissa. Kun poissaoloja (muita kuin sairaus tai myönnetty loma) kertyy 30h / 60h / 90h / jne, luokanvalvoja toimittaa tiedon rehtorille, joka vie asian tarvittaessa oppilashuoltoryhmän käsittelyyn. Tapauskohtaisesti oppilashuoltoryhmästä ollaan yhteydessä kotiin ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Näin oppilashuoltoryhmä tukee luokanvalvojan toimintaa. Koulu ilmoittaa oppilaan luvattomasta poissaolosta huoltajalle (POL 26 ). 11

12 Jos oppilaalla on tarve keskeyttää koulupäivä, hänen tulee pyytää siihen terveydenhoitajan, luokanvalvojan tai oppitunnin pitäjän lupa. Enintään kolmen päivän ennakoitavissa olevaan poissaoloon huoltajan tulee pyytää hyvissä ajoin lupa oppilaan luokanvalvojalta. Vain rehtori tai koulun johtokunta voi myöntää tätä pitemmän loman huoltajan kirjallisesta anomuksesta. Niissä tapauksissa oppilaan on aina etukäteen neuvoteltava opettajien kanssa siitä, miten hän hoitaa poissaolon aikana tekemättä jääneet läksyt ja kokeet TUPAKKA, PÄIHTEET JA HUUMEET Tupakointi, tupakkatuotteiden ja sähkötupakan käyttö kouluaikana ja koulun alueella on kielletty. Tupakkatuotteiden välittäminen koulun sisätiloissa ja koulun ulkoalueilla on kielletty. Mikäli oppilaan hallusta tavataan tupakointivälineitä, opettajalla on oikeus ottaa ne pois. Päihteiden ja huumeiden hallussapito, niiden käyttäminen, välittäminen, myyminen tai päihteiden vaikutuksen alaisena esiintyminen koulunkäyntiin liittyvissä tilaisuuksissa on kielletty. Mikäli kouluyhteisön jäsen esiintyy koulussa, koulun alueella tai koulun järjestämässä tilaisuudessa päihtyneenä, huumeiden tai lääkeaineiden vaikutuksen alaisena tai pitää hallussaan päihteitä, huumeita tai lääkeaineita, toimitaan Keuruun kaupungin voimassa olevan, asiaa koskevan strategian mukaisesti ja koulun toimenpideohjeissa sovitulla tavalla. Niiden mukaan edellä mainituissa tilanteissa otetaan välittömästi yhteys huoltajaan. Huumeiden käyttö ja hallussapito ovat rikoksia, joista tehdään aina ilmoitus poliisille KOULUKIRJASTON JA ATK-LAITTEIDEN KÄYTTÖ Koulukirjasto on tarkoitettu toisen asteen opiskelijoille opiskelua ja hiljaista työskentelyä varten. Peruskoululaiset voivat käyttää kirjastoa vain opettajan valvonnassa. ATK- ja aineluokkien tietokoneet ovat opetus- ja oppimisvälineitä ja niillä työskentely edellyttää opettajan läsnäoloa MUUT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Arvoesineitä, lompakoita, bussilippuja, luistimia tms. ei pidä jättää käytävän naulakoihin tai koululaukkuun. Koulu ei korvaa kadonneita tavaroita. Ne on syytä säilyttää kouluaikana jokaiselle tarjolla olevassa lukitussa tarvikelokerossa. Koulu ei vastaa koulun alueelle pysäköidyistä kulkuneuvoista. Tapaturman sattuessa siitä on ilmoitettava viipymättä opettajalle tai terveydenhoitajalle. Loukkaantuneelle on järjestettävä ensiapua. Ilmoitukset ja julisteet kiinnitetään vain ilmoitustauluille. Infotelevision käytöstä ja koulun ulkopuolelta tulevan aineiston levittämisestä päättää rehtori. Kouluajan ulkopuolella koulun tiloissa järjestettäviin tilaisuuksiin luvan myöntää rehtori. Näissä tilaisuuksissa on noudatettava koulun järjestyssääntöjä. Rehtori ja opettajakunta voivat antaa erikseen yleiseen turvallisuuteen ja järjestykseen liittyviä määräaikaisia tai pysyviä määräyksiä. KEURUULLA 12. PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 2014 KEURUUN YLÄKOULUN JA LUKION JOHTOKUNTA 12

13 8. OPISKELUN TUKEMINEN OPPILASHUOLTO Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuollon tavoitteena on ehkäistä, tunnistaa ja puuttua riittävän ajoissa oppimisen esteisiin. Oppilashuoltoon kuuluu opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, joita ovat kouluterveydenhuolto ja kasvatuksen tukeminen. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla (oppilashuoltoryhmä) tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla (asiantuntijaryhmä) tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota toteutetaan tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Oppilaan asioita käsitellään huoltajan luvalla. Oppilashuollollisiin ryhmiin kuuluvat käsillä olevan asian mukaan vaihtelevasti rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettajat, terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi sekä tilanteen mukaan oppilaan luokanvalvoja ja opettaja. Yhteisöllisissä asioissa mukana voivat olla myös oppilaiden ja huoltajien edustajat. a) KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Perusopetuslain (1998 / 628 ) 3 :n mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. ja Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Kasvatusvastuu on ensisijaisesti huoltajilla. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun tehtävänä on tukea kaikkien oppijoiden oppimista. Parasta oppimisen edellytyksistä huolehtimista on kaikkia kunnioittava, aidosti välittävä tavallinen koulutyö. Oppimisen edellytyksenä on hyvinvointi. Yläkoulussa katsomme, että kodin ja koulun välinen jatkuva yhteistyö ja rakentava keskustelu luovat pohjaa oppilaan tulokselliselle oppimiselle. Toivomme, että kodit ja koulu löytävät nuoren kanssa yhdensuuntaiset tavoitteet. Kunkin ikäluokan vanhemmille pidetään lukuvuoden aikana vähintään yksi vanhempainilta. Tilaisuuteen lähetetään erillinen kutsu, jossa kerrotaan myös tilaisuuden sisällöstä. Ensisijainen yhteydenpitäjä koulun puolelta on oppilaan luokanvalvoja. Hän seuraa oppilaan koulutyötä ja huolehtii käytännön asioista. Hänen tulee pitää jatkuvaa yhteyttä koteihin sähköpostilla, kirjeillä, puhelinsoitoilla, Wilman kautta yms. Luokanvalvoja ilmoittaa lukuvuoden alkaessa, miten hän on parhaiten saavutettavissa ja miten hän aikoo pitää koteihin yhteyttä. Lisäksi mm. koulun jakamat tiedotteet, koepaperit sekä 13

14 jaksoarvioinnit antavat informaatiota koulutyön sujumisesta. Toivomme myös kodeilta aktiivista yhteydenottoa kouluun päin. Opinto-ohjaaja ja erityisopettajat pitävät tarvittaessa varsin tiivistä yhteyttä koteihin niissä asioissa, jotka heidän erityisalaansa kuuluvat. Kodin ja koulun yhteistyön jatkuvuus on tärkeää. Yhteistyö korostuu koulun nivelvaiheiden aikana. b) OHJAUS Keuruun yhteiskoulun johtokunta Johtokunta rakentaa omalta osaltaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä pyrkii tukemaan koulun kasvatus- ja opetustyötä käymällä keskustelua sekä koulun että kotien kanssa. Keuruun yläasteen ja lukion johtokunnassa ovat edustettuina vanhemmat, oppilaat, opettajat sekä muu henkilökunta. Sihteereinä ja esittelijöinä toimivat koulutusjohtaja ja rehtori. Puheenjohtajana toimii Jussi Santaniemi. Keuruun yläkoulun ja lukion vanhempainyhdistys Vanhempainyhdistystoiminnan tarkoituksena on edistää oppilaiden hyvinvointia sekä koulun ja kotien välistä yhteistyötä nuorten parhaaksi. Ohjaus kuuluu kaikkien opettajien tehtäviin ja kaikilla oppilailla on siihen oikeus. Se muodostaa jatkumon, joka alkaa esiopetuksesta ja jatkuu perusopetuksen jälkeen toisella asteella. Ohjaushenkilöstön työnjako ja vastuualueet on määritelty siten, että he toimivat yhteistyössä oppilaan koko opintopolut ajan ja eri nivelvaiheissa. Ohjauksen suunnittelusta ja koordinoinnista vastaa opinto-ohjaaja yhteistyössä rehtorin kanssa. Ohjauksen tavoitteet jaetaan 1) kasvun ja kehityksen tukemiseen (yksilön ja ryhmän hyvinvointi sekä vuorovaikutusja yhteistyötaidot) 2) oppimaan oppimisen tukemiseen (oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen, oppimisvaikeuksissa avustaminen, tiedonhankintataitojen omaksuminen, opiskelutaitoihin harjaannuttaminen) 3) uran ja elämänsuunnitteluun (itsetuntemus, valinta- ja päätöksentekotaidot, elämänhallintataidot) Huoltajille tiedotetaan ohjauksen järjestämisestä, työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaalle ja hänen tulevaisuudelleen. c) OPPILAANOHJAUS (OPO) Oppilaanohjaus on oppilaan itsetuntemuksen kehittämistä, työelämään tutustumista (TET), sekä jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan ohjaamista. Oppilaanohjaus koostuu luokkatunneista, työelämään tutustumisista, oppilaitos- ja työpaikkavierailuista sekä tarpeen mukaan mahdollisesta pienryhmäohjauksesta. Opinto-ohjaaja käy henkilökohtaisen keskustelun oppilaan kanssa jokaisella vuosiluokalla. Keskusteluja käydään tarpeen mukaan useamminkin. Huoltajia pyydetään muutenkin olemaan aktiivisesti yhteydessä opoon jatko-opintoihin liittyvissä asioissa. Oppilas voi tulla myös oma-aloitteisesti henkilökohtaiseen ohjaukseen. Käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. 14

15 Opinto-ohjaajan tehtävänä on ohjata oppilaita ura- ja elämänsuunnittelussa. Tavoitteena on hyvä elämä. Pääosa oppilaista kypsyy omaan jatko-opintovaihtoehtoonsa normaalin oppilaanohjauksen välinein. Osalla oppilaista on kuitenkin vaikeuksia päätöksenteossa, sitoutumisessa tai ulkoisessa todellisuuden hahmottamisessa. Nämä oppilaat tarvitsevat enemmän ohjausta ja tukea. Käytettyjä tuen muotoja voivat olla lisäkeskustelut opintoohjaajan kanssa, yhteiskeskustelut vanhempien kanssa ja/tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, koulutuskokeilut ja ylimääräiset oppilaitoksiin tutustumiset, oppilaiden pienryhmätapaamiset (samanlaisten tavoitteiden ääressä) sekä tarvittaessa ammatinvalintapsykologin palvelut. Opinto-ohjaajan ja luokanvalvojan yhteistyö korostuu, kun oppilaalla on rajoitteita jatkoopintojensa suhteen. On myös tärkeää aloittaa yhteistyö riittävän ajoissa, jotta oppilaan näkemys mahdollisista jatkokoulutuspaikoista laajenee ja syventyy. Ohjausprosessin aikana oppilas kokee parhaimmillaan voimaantumista ja sitoutuu omien asioidensa hoitamiseen. Jokaisella nuorella on toivoa. d) Oppimisen tuki Perusopetuksen oppilasta pyritään auttamaan eri tukimuodoin, jotta jokainen saisi tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa perusopetuksen oppimäärän edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Jokaisella tulee olla oikeus suorittaa perusopetuksen oppimäärä kokonaisuudessaan silloinkin, kun hänellä on opiskelussaan vaikeuksia tai sairaus tai vamma, joka rajoittaa hänen opintojensa etenemistä. Oppimisen tuki jaetaan kolmelle portaalle. Jokainen oppilas on yleisen tuen piirissä. Yleiseen tukeen kuuluu ensisijaisesti opetuksen eriyttäminen ja tukiopetus. Tukiopetusta voi antaa jokainen opettaja. Aloite siihen voi tulla opettajalta, oppilaalta tai kodilta. Tukiopetuksen lisäksi yläkoulun oppimisen tukimuotoja voivat olla myös seuraavat: a) avustaja yleisopetuksen tunneilla oppilaiden työskentelyä ohjaamassa b) läksyklubi koulun jälkeen maanantaista torstaihin: Opettajat lähettävät oppilaan enintään tunniksi kerrallaan läksyklubiin hoitamaan tekemättä jääneet läksyt tai tuntitehtävät. Tällöin oppilaalla on velvollisuus osallistua läksyklubiin ja sen laiminlyönnistä seuraa jälki-istunto. Jos oppilaalla on perusteltu este läksyklubiin saapumiselle, tulee uudesta läksyklubipäivästä sopia sinne lähettäneen opettajan kanssa. Läksyklubissa työskentelyä ohjaa kouluavustaja. Läksyklubiin otetaan mukaan siellä tarvittavat välineet (mm. oppikirjat) ja paikalle saavutaan ajoissa. Oppilas voi tulla läksyklubiin tekemään kotitehtäviään myös ilman opettajan lähetettä silloin, kun haluaa ohjausta tehtävien tekemiseen. c) erityisopettaja samanaikaisopettajana yleisopetuksen tunnilla d) tehostettu ohjaus pienryhmille (osa-aikainen erityisopetus) 15

16 e) erilaiset koejärjestelyt, jotta oppilas pystyy osoittamaan koetilanteessa todellisen osaamisensa. f) oppimisen apuvälineet (mm. äänikirjat lukivaikeuksisille) g) lukujärjestykseen laaditut mahdollisuudet joustaviin ryhmittelyihin opiskelumotivaation nostamiseksi h) Alis-valmennus ja IE-ajattelutaitojen kehittäminen (tarkemmin kohdassa 8.5) Jos yleisen tuen tukimuodot käyvät riittämättömiksi tai tuen tarve on jatkuvaa, siirrytään vaiheittain tehostettuun ja tarvittaessa erityiseen tukeen. Tällöin tuki vahvenee suunnitelmallisesti, systemaattisesti ja yhteistyössä vanhempien kanssa. Tavoitteena on, että oppilaan saama tuki muodostaa ehyen ja toimivan kokonaisuuden. Tehostetun tuen piirissä tuki on säännöllistä ja suunniteltua ja se on kirjattu oppimissuunnitelmaan. Tehostetussa tuessa korostuu oppilaan tarpeista riippuen opetuksen eriyttäminen, tukiopetus, avustajan apu ja erityisopettajan tuki. Yläkoulussa osa-aikaista erityisopetusta antavat erityisopettajat yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena. Tukea annetaan yläkoulussa pääsääntöisesti matemaattisissa ja kielellisissä vaikeuksissa sekä tarkkaavuuteen ja käyttäytymiseen liittyvissä pulmissa. Oppiaineissa laaja-alainen erityisopettaja tarjoaa tukea pääasiassa äidinkieleen, vieraisiin kieliin ja matematiikkaan. Tämän lisäksi hän tekee yhteistyötä aineenopettajien ja luokanvalvojien kanssa. Erityinen tuki sisältää kaikki yleisen ja tehostetun tuen muodot sekä kaikenmuotoisen erityisopetuksen. Erityisen tuen oppilaalla on kaikki tuen muodot käytössä. Oppilaalla voi myös olla jokin oppiaine tai jotkin oppiaineet yksilöllistetty. Tällöin oppilaalle on laadittu HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). HOJKS:an kirjataan opetuksen sisällöt, tavoitteet ja järjestäminen. Erityinen tuki ja sen käytännön toteutus suunnitellaan siis yksilöllisesti pyrkien huomioimaan oppilaan tarpeet. Erityisopettajina toimivat Henna Heikka ja Heini Rekola. Tänä lukuvuonna Heini vastaa luokkien 7ABCD ja 9AC ja Henna luokkien 8ABCD ja 9BD oppilaista ja heidän saamastaan tuesta. Kuitenkin jos erityisen tuen oppilas tarvitsee kokoaikaisempaa ja luokkamuotoista erityisopetusta, hänen opetuksensa järjestetään isolta osin erityisluokassa. Tällöin opetuksesta vastaa erityisluokanopettaja Kirsi Laakso. Näiden tukimuotojen lisäksi Keuruun yläkoululla toimii joustavan perusopetuksen ryhmä. Joustava perusopetus (JOPO) on yleisopetuksen opetussuunnitelmaan ja tuntijakoon perustuva toimintamuoto. JOPOssa korostuvat oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä tukevat toiminnalliset oppimisympäristöt, kuten työpaikkaopiskelujaksot, leirikoulut ja tutustumiskäynnit. JOPO-opetuksesta vastaa erityisopettaja Arttu Rousi. 16

17 8.1. OPPILASHUOLLON PALVELUT a) Kouluterveydenhuolto Keski-Suomen seututerveyskeskus järjestää kouluterveydenhuollon palvelut. Kouluterveydenhuollon tavoitteet: - turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle terve kasvu ja kehitys sekä luoda perusta terveelle aikuisuudelle -oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistaminen ja selvittäminen yhteistyössä perheen, oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa. - ehkäistä syrjäytymistä, terveyserojen syntymistä ( varhainen puuttuminen ), kansansairauksia. -koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen -osallistuminen koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Vastaanotot ilman ajanvarausta ma-pe klo (mm. omaa kasvua ja kehitystä askarruttavat asiat, hoidon tarpeen arviointi, tapaturmat, äkillisesti sairastuneet, seksuaaliterveys, rokotukset, erilaiset hoitotoimenpiteet, elämään liittyvät huolet mm. kaverisuhteet, mieliala) Muuna aikana ajanvaraus: puh tai Wilman kautta Terveystarkastukset peruskoulussa: 7 lk: kesän aikana suoritetaan terveystapaaminen (th) 8 lk: laaja-alainen terveystarkastus (lääk., th) 9 lk: terveystapaaminen (th) Kohdennetut terveystarkastukset riskiryhmiin kuuluville Yhteystiedot: Terveydenhoitaja Marja-Leena Koskela puh / tekstiviestit marja-leena.koskela@seututk.fi b) Suun terveydenhoito Tavoitteena: Kouluikäisen suun terveyden edistäminen ja ylläpito yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Yläkoululaisen oman vastuun ja vanhempientuen korostaminen suun hoidossa. Koululaisen omahoidon ohjaaminen säännölliseksi elämäntavaksi. Seututerveyskeskuksessa hoitopolkujen mukaiset suun terveystarkastukset ovat seuraavasti: 7lk Suuhygienistin tarkastus tarvittaessa, hoitosuunnitelman mukaisesti. 8lk: Suuhygienisti: LAAJA SUUN TERVEYSTARKASTUS. Lähetetään kotiin kirjallinen muistutus ajanvarauksesta. 17

18 9lk Suuhygienistin tarkastus tarvittaessa, hoitosuunnitelman mukaisesti. Aina tarvittaessa ohjaamme hammaslääkärin tai hammashoitajan vastaanotolle Ryhmäohjaus: Koulussa oppitunti ja yhteisölliset, monniammatilliset tapahtumat. Hammashoito on maksutonta alle 18-vuotiaille, mutta 15 vuotta täyttäneiltä laskutetaan peruttamattomasta hammashoitoajasta maksuasetuksen mukainen maksu (51,40 ). Varatun ajan peruutukset ja muutokset tulisi ilmoittaa vuorokautta ennen aikaa. Mikäli lapsella on jokin perussairaus, allergia tai jatkuva lääkitys, niistä on hyvä ilmoittaa vastaanotolla. Hammastapaturman sattuessa tulee ottaa yhteyttä hammashoitolan ajanvaraukseen ensi tilassa. Jokaisella on oma vastuu suun ja hampaiden terveyden ylläpitämisessä. Näin pidät hampaat ja ikenet kunnossa: Harjaa hampaat huolellisesti kahdesti päivässä Käytä fluoritahnaa ja ksylitolia Ruokaile suunnitellusti, pureskele huolella ja vältä napostelua Juo janojuomana vettä Vältä tupakkatuotteita Ajanvaraus: kiireelliset ajanvaraukset arkisin klo 8 10, kiireettömät klo puh: Kiireellinen ensiapu on hammashoitolan aukioloaikojen ulkopuolella (arkisin klo.16 jälkeen, viikonloppuisin) Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystyksessä. Soita ensin puhelinneuvontaan puh: Lisätietoja Terveisin: Keuruun hammashoitola, terveysasema, Kantolantie 7, Keuruu Haapamäenhammashoitola, terveysasema, Lääkärintie 8, Haapamäki c)koulukuraattoripalvelut Koulukuraattorin työn tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin, sosiaalisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sosiaalityön keinoin. Koulukuraattori tukee oppilaita käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, perheeseen, tunneelämään, koulunkäyntijärjestelyihin, koulumotivaatioon ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Koulukuraattorin tärkeimmät tehtävät yläkoululla ovat: 1. Oppilaiden ohjaus ja tukikäynnit henkilökohtaisissa ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa 2. Oppilaan tilanteen kartoittaminen ja tarvittaessa tukitoimien järjestäminen 18

19 3. Huoltajien tukeminen ja ohjanta nuoreen liittyvissä asioissa 4. Luokkien ja oppilasryhmien kanssa työskenteleminen 5. Koulun henkilökunnan tukeminen oppilaita tai luokkaa koskevissa pulmissa 6. Kouluyhteisön toimintaan ja suunnitteluun osallistuminen mm. opiskeluhuoltoryhmässä 7. Yhteistyö muiden nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa Koulukuraattori Anneli Lievosen tavoitat Keuruun yhteiskoulun yläkoululta, Jussi Rainiontie 5 A, tai numerosta , Wilman kautta tai sähköpostitse anneli.lievonen(at)keuruu.fi d) Koulupsykologipalvelut Keuruulla toimii perusasteen ja lukion yhteinen koulupsykologi. Yläasteella koulupsykologi on oppilashuollon työntekijä, jonka puoleen voivat kääntyä koulun oppilaat, heidän perheenjäsenensä sekä koulun henkilökunta erilaisissa oppilasta koskevissa kysymyksissä. Näitä voivat olla mm. oppimiseen ja jaksamiseen, psyykkiseen kehitykseen, tunne-elämään ja mielialaan, käyttäytymiseen sekä ihmissuhteisiin liittyvät vaikeudet. Yläasteella koulupsykologin tärkeimpiä tehtäviä ovat: 1. Oppimisvaikeuksien selvittämiseen ja opiskelun tuen suunnitteluun osallistuminen. Koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyvät psykologiset tutkimukset ja arviot. Tarvittaessa jatkotutkimuksiin/hoitoon ohjaaminen. 2.Oppilaiden ohjaus ja neuvonta/tukikäynnit. Tapaamisissa pyritään löytämään välineitä mm. itsetuntemuksen ja elämänhallinnan, motivaation sekä sosiaalisen selviytymisen lisäämiseksi. 3.Vanhempien ohjaus ja neuvonta. 4.Opettajille ja oppilashuollon muulle henkilöstölle annettava konsultaatio sekä moniammatillinen tiimi- ja verkostotyö. 5.Oppilasryhmien ja luokkayhteisöjen toiminnan selvittely ja työskentely ryhmien kanssa. 6.Koulun toiminnan suunnitteluun osallistuminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa (mm. toimintamallien kehittäminen; ehkäisevä työ). Keuruun koulupsykologina toimii Hannele Kärkkäinen. Koulupsykologin työhuone sijaitsee Keuruun yläasteen ja lukion rakennuksessa osoitteessa Jussi Rainion tie 5 A. Koulupsykologin tavoittaa numerosta

20 8.2 MUUT OPPILASHUOLLOLLISET PALVELUT a) Kouluruokailu Kouluruoka valmistetaan koulun keskuskeittiössä. Henkilökunta valmistaa itse käytännöllisesti katsoen kaiken tarjottavan ruuan. Koululla ollaan tyytyväisiä tarjottavaan ruokaan, joka on monipuolista, ravitsevaa ja herkullista. Viikon ruokalista julkaistaan aina perjantaisin Suur-Keuruussa. Ruokailu tapahtuu ruokasalissa ruuhkan ja muiden ongelmien välttämiseksi työjärjestyksessä ilmoitettavana ajankohtana. Ruoka tarjoillaan kahta jakolinjaa käyttäen ja sitä saa niin paljon kuin jaksaa syödä. Kukin ottaa linjalta itse annoksensa ja ruokailtuaan siistii paikkansa ja palauttaa astiat ja tarjottimen niille varatulle paikalle. Kaikki ruoka syödään ruokasalissa, joten mitään ei viedä evääksi salista ulos. Kouluterveydenhoitaja toimittaa tiedon koulun keittiön emännälle oppilaista, joilla on erityisruokavalio. Jonkun sairauden tai lyhytaikaisen ruoka-ainerajoitteen vuoksi pyydetään ottamaan yhteyttä suoraan emäntään, p Mikäli oppilas haluaa muuttaa ruokavaliotaan, hänen tulee olla yhteydessä ensin kouluterveydenhoitajaan, joka keskustelee terveellisestä ravitsemuksesta. Oppilailla on mahdollisuus maksulliseen välipalaan. Välipalaa myydään koulun keittiöllä ma,ke-pe klo ja tiistaisin klo b) Koulun kriisiryhmä Koulussamme toimii oma kriisiryhmä. Kriisiryhmän laatiman kriisisuunnitelman avulla voidaan vakavan kriisin sattuessa ryhtyä tilanteen vaatimiin välittömiin toimiin, kohdata oppilaiden, henkilökunnan ja vanhempien reaktiot sekä alkaa tarvittavat tukitoimet. Tavoitteena on estää psyykkiset ja fyysiset haittavaikutukset, säilyttää kouluyhteisön ja sen jäsenten toimintakyky, auttaa lasten ja aikuisten toipumista sekä varmistaa koulun ja sen jäsenten kyky selviytyä vaikeista tilanteista. Kriisisuunnitelmaa tarvitaan, jotta tiedetään, mitä pitää tehdä, kuka tekee mitäkin ja mistä saa lisäapua. Kriisiryhmä järjestää myös tietoiskuja oppilaille ja opettajille. Keuruun yhteiskoulun kriisiryhmän jäseninä on opettajajäseniä ja koulukuraattori. Tarvittaessa työskentelyyn osallistuvat myös koulupsykologi ja rehtorit. Toivomus oppilaiden vanhemmille ja huoltajille Koulutyön sujumisen kannalta on tärkeää, että kodin ja koulun välinen yhteys toimii mahdollisimman hyvin. Erityisen tärkeää se on silloin, kun perheessä on jokin sellainen kriisi, joka selvästi vaikuttaa oppilaan koulutyöhön ja jaksamiseen. Tiedottakaa luokanvalvojalle, jos nuorellanne on jokin mieltä painava asia, jonka arvelette vaikuttavan koulun käymiseen. 20

21 8.3 MUU OPISKELUN TUKEMINEN Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä Yhteisöllinen ohr kokoontuu koululla noin kerran jaksossa suunnittelemassa ja vaikuttamassa koulun asioihin ja opiskelijoiden oloihin. Siellä opettajat, henkilökunta ja opiskelijat keskustelevat koulun asioista. Luokista valitut luottamusoppilaat ovat luokkansa edustajina ja viestinviejinä luokkaansa. Huoltajat ovat tervetulleita mukaan. Instrumental Enrichment (IE) - ajattelutaitojen kehittäminen Instrumental Enrichment eli IE-ohjelma on oppijan oppimisvalmiuksien kehittämisohjelma. Tämä ajattelutaitojen kehittämisohjelma koostuu kynä-paperitehtävistä, joita tehdään ohjatusti joko pienryhmässä tai yksilöohjauksessa. Ohjaustuokioihin liittyy olennaisesti myös ohjaava keskustelu. Ajattelutaitojen riittämätön hallinta voi johtaa epäonnistumiseen oppimisessa silloinkin, kun oppijalla olisi muutoin edellytykset oppia. IE-ohjelman avulla on mahdollista opettaa juuri sellaisia puuttuvia taitoja, jotka estävät oppimista (esim. systemaattinen työskentely, kyky muuttaa toimintastrategiaa tarvittaessa, ohjeiden ymmärtäminen). IE-ohjelmaa toteuttaa nivelvaiheen opinto-ohjaaja Kaija Yrjänä. IE-harjoitteita tehdään yksilö- tai pienryhmäohjauksessa oppitunnin verran viikossa. Ohjaustunnit ovat kouluajan ulkopuolella, käytännössä ennen koulupäivä alkamista klo 8-9 tai iltapäivisin päivän päätteeksi. Oppilaat pääsevät mukaan ohjaukseen erillisen sopimuksen mukaan, myös vanhempien tai nuoren omasta toiveesta. Alis (Alisuoriutuminen) valmennuksella voimavarat käyttöön Alis-valmennus eli kyvyt käyttöön on kodin ja koulun yhteinen tukimuoto oppilaan alisuoriutumisen ongelmiin vastaamiseen. Oppilaalta, kodilta ja koulun opettajakunnalta kartoitetaan oppilaan alisuoriutumisen syitä, joihin vaikuttamalla pyritään saamaan oppilaan kyvyt paremmin käyttöön. Alis-valmennuksesta vastaa opinto-ohjaaja Marjo Juutinen. 9. OPPILASTOIMINTA Oppilaiden osallisuuden tukeminen on tärkeä osa opiskeluhyvinvoinnin rakentamista. Oppilaiden osallisuuden tukemisessa vertaistuen merkitys on suuri. Yläasteella pyrimme kannustamaan oppilaita osallistumaan oman opiskeluympäristönsä ja oman hyvinvointinsa asioiden pohtimiseen. 9.1 Oppilaskunta Jokainen koulun oppilas kuuluu oppilaskuntaan. Tavoitteena on oppilaiden yhteistoiminnan järjestäminen ja kasvattaminen yhteiseen vastuun kantamiseen. Oppilaskunnan hallitus 21

22 valitaan luokittain kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan oppilaskunnan edustajan koulun johtokuntaan. Hallitus voi tehdä aloitteita koulun toimintaa koskevista asioissa ja edustaa oppilaita kun heidän kantaansa kuullaan oppilaita koskevassa päätöksenteossa. Oppilaskunnan hallitus on mukana monessa koulun tapahtumassa lukuvuoden aikana. Oppilaskunnan ohjauksesta vastaa lehtori Teemu Mantere. 9.2 Tukioppilastoiminta Toiminnan tarkoituksena on edistää koulun myönteistä ja turvallista ilmapiiriä. Tukioppilaat auttavat erityisesti 7- luokkalaisia sopeutumaan uuteen kouluun sekä järjestävät erilaisia koulun sisäisiä teemapäivä ja tapahtumia mahdollisesti yhdessä oppilaskunnan kanssa. Leiritoiminta on tärkeä tukioppilaiden kouluttautumisen muoto. Vuosittain osa tukioppilaista osallistuu myös Keski-Suomen piirin järjestämään tukioppilaiden jatkokoulutukseen Vesalan kurssi- ja leirikeskuksessa. Tukioppilaat saavat Mannerheimin lastensuojeluliiton valvoman 20 tuntia kestävän tukioppilaskoulutuksen. Tukioppilaat kokoontuvat pääasiassa kouluajalla. Toimintaa ohjaa opinto-ohjaaja Marjo Juutinen. 9.3 Luottamusoppilaat Luottamusoppilaat ja heille varahenkilöt valitaan luokittain pian koulutyön alkamisen jälkeen. Luottamusoppilas toimii luokanvalvojan apuna luokkaa koskevien yhteisten asioiden hoitamisessa. Luottamusoppilailla on mahdollisuus tehdä oma-aloitteisesti tai luokkansa puolesta koulua koskevia kehittämis- ja parannusehdotuksia. Luottamusoppilaita voidaan kuulla oppilaita koskevissa asioissa ja he edustavat luokkaansa oppilaskunnan hallituksessa ja yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä. 10. ARVIOINTI Oppilaan arviointi pohjaa Perusopetuslakiin (1998,2003), Perusopetusasetukseen (1998) sekä Perusopetuksen perusteisiin 2004 ja perusteiden muutoksiin ja täydennyksiin Arvioinnin perusteita Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä on annettava riittävän usein tietoa oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Oppilaan arvioinnilla tarkoitetaan opettajien ja muiden oppilaan koulutukseen osallistuvien henkilöiden järjestelmällisesti keräämää ja käyttämää tietoa oppilaan tasosta ja kehityksestä oppimisen eri osa-alueilla (tiedollinen, taidollinen ja sosiaalinen). Arviointiin liittyy myös oppilaan itsearviointi. Sekä oppiaineen arvioinnissa että työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnissa ovat opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet arvioinnin pohjana. 22

23 Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. Opetushallitus on antanut kaikkiin oppiaineisiin arviointikriteerit arvosanalle kahdeksan eli määritellyt ns. hyvän osaamisen tason. Keuruun yläkoululla on lisäksi määritelty ns. vitosen kriteerit, jotka kuvaavat oppimisen ja asenteen tasoa numerolla viisi Arviointi opintojen aikana Opintojen aikaiselle arvioinnilla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan ja ottamaan siitä yhä suurempaa vastuuta. Arvioinnilla autetaan oppilasta muodostamaan realistista kuvaa oppimisestaan ja kehittymisestään ja näin tuetaan oppilaan itsearvioinnin kehittymistä. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut opetussuunnitelman tavoitteet ja hyvän osaamisen kriteerit. Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen ja edistymiseen, työskentelyyn ja käyttäytymisen. Arviointi on kokonaisuus, joka muodostuu opettajan antamasta suullisesta ja kirjallisesta palautteesta sekä todistuksista lukuvuoden ja koko perusopetuksen aikana. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyn arvioinnissa kiinnitetään huomio oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään, kykyyn ottaa kantaa ja vastuuta työstään, valmiuteen toimia yhteistyössä ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kurssiarviointi Oppiaineet on jaettu kursseiksi, jolloin yksi kurssi vastaa yhtä vuosiviikkotuntia. Kun kurssi on opiskeltu, sillä menestyminen ja sen aikana tapahtunut työskentely arvioidaan. Koska kurssisuorituksen arviointi perustuu koko kurssin aikana annettuun jatkuvaan näyttöön - kokeet, tehtävät, tuntiaktiivisuus, taito ja tahto opiskella jne myös poissaolot voivat vaikuttaa alentavasti kurssin arvosanaan. Yhden vuosiviikkotunnin aineet, joita ovat uskonto, historia (7.lk) sekä 7. ja 8. luokan biologia, maantieto ja terveystieto, arvioidaan kaksi kertaa lukuvuodessa, 3. jakson päättyessä ja keväällä. Kuvataide ja musiikki arvioidaan kerran vuodessa. Oppilaille jaetaan todistukset jokaisen jakson päättyessä 2. jaksosta alkaen, jolloin koti saa tiedon kurssien arvosanoista sitä mukaa kun kursseja valmistuu. Käyttäytymisen arvosana koostetaan 3. ja 6. jakson todistuksiin. Tuntitapahtumista koti saa tietoa ensisijaisesti wilman kautta. Lukuvuosiarviointi Kurssitetun oppiaineen oppimäärä katsotaan hyväksytysti suoritetuksi lukuvuoden päättyessä annettavassa arvioinnissa silloin, kun lukuvuoden aikana opiskelluista kursseista annettujen arvosanojen keskiarvo on vähintään välttävä (eli numerona 5), Tällöin oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Joissakin tilanteissa oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjäkin suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan luokan opinnoista hyväksyttävästi. Ehdot ja luokan kertaaminen Oppilas voidaan jättää kertaamaan vuosiluokka, jos hänen päättyvän lukuvuoden suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty. Oppilas voidaan jättää luokalle myös, jos se yleisen koulumenestyksen vuoksi on 23

24 tarpeen, vaikka hänellä ei olisi yhtään hylättyä lukuvuosiarvosanaa. Tällaisessa tapauksessa huoltajalle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Jos oppilaan vuosiluokan suoritus on enintään kahdessa oppiaineessa hylätty, voidaan hänen jättämisestään vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös, jossa mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Mikäli oppilas osoittaa erillisessä kokeessa hallitsevansa ehdollisessa päätöksessä edellytetyt tiedot ja taidot, hän siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Erillinen koe on suoritettava lukuvuoden aikana. Viimeinen mahdollisuus tällaiseen osaamisen osoittamiseen on ehtolaispäivänä, joka on lukuvuoden osalta juhannusviikon maanantaina Muussa tapauksessa hän jää kertaamaan vuosiluokan. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat. Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointi on osa koulun kasvatustehtävää. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas toimii vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa, arvostaa omaa ja toisten työtä sekä noudattaa sääntöjä. Arvioinnin suorittavat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymisen arvio ei vaikuta oppiaineiden arvosanoihin. Käyttäytymisestä annetaan jatkuvasti keskustellen palautetta. Arvio merkitään numeroin 4-10 lukuvuositodistuksiin ja välitodistuksiin, mutta käyttäytymisen arviota ei merkitä päättö- eikä erotodistuksiin Päättöarviointi Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja oppilaita tasavertaisesti kohtelevaa. Sen tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa Oppiaineen päättöarvosana perustuu oppilaan osaamisesta kertovaan monipuoliseen näyttöön 8-9 vuosiluokilla. Opettajalla on kuitenkin mahdollisuus painottaa 9. luokalla annettuja arvosanoja. Ennen 8-luokkaa loppuneet taito- ja taideaineiden arvosanat siirtyvät suoraan päättötodistukseen. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisesta A2- tai B2- kielestä, numeroarvosana jätetään pois ja todistukseen laitetaan poisjätettyjen arvosanojen tilalle "hyväksytty". Yhdeksännellä vuosiluokalla opiskeleva oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi niin kauan, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai eroaa. Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai 24

25 päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön uuteenkin arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, huoltaja voi pyytää arvioinnin oikaisua aluehallintovirastolta. Palautteen antaminen ja todistukset Opettajat pyrkivät antamaan palautetta mahdollisimman usein tunneilla. Koenumerot kirjataan wilmaan. Perusopetuksen koko oppimäärän hyväksytysti suorittaneelle oppilaalle annetaan päättötodistus. Kesken perusopetuksen oppimäärän suorittamista koulusta eroavalle tai toiseen kouluun vaihtavalle tarvittaessa annetaan erotodistus. Kouluvuoden päättyessä oppilaalle annetaan lukuvuositodistus, johon merkitään oppilaan opinto-ohjelma sekä numeroarvio kussakin oppiaineessa sekä arvio oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä. Todistuksessa mainitaan myös oppilaan vuosiluokalta siirto, vuosiluokalle jääminen tai ehdollinen vuosiluokalle jättäminen. Yhdeksännen luokan oppilaalla on oikeus saada välitodistus jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Siihen merkitään arvio oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluneiden oppiaineiden suorituksista samoin perustein kuin päättötodistukseen. Oppilas tarvitsee välitodistusta pääsy- tai soveltuvuuskokeen järjestävään oppilaitokseen hakiessaan. Perusopetuslain 38 ja 46 mukaisesta erityisestä tutkinnosta annettava todistus voi koskea perusopetuksen koko oppimäärän tai jonkin oppiaineen oppimäärän suorittamista Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. 25