Lapsen asema nykypäivän suomalaisessa yhteiskunnassa
|
|
- Petri Katajakoski
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mirjam Kalland TEEMA: KESÄNUMERO 2013 Lapsen asema nykypäivän suomalaisessa yhteiskunnassa Suomessa lapsen asema on lainsäädännössä turvattu. Käytännössä on kuitenkin nähtävissä kehitystä huonompaan suuntaan. Lasten terveyserot herättävät huolta, ja lisääntyvä määrä lapsia tarvitsee lastensuojelun toimenpiteitä. Huoli puheissa lapset ovat päätöksenteon keskiös sä, mutta käytännössä lapset ovat marginaalissa. Lapsia koskevat päätökset osoittavat, ettei lasten etua oteta huomioon päätöksenteossa tai arjessa lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämällä tavalla. Tulevien vuosien huoltosuhteen ja julkisen talouden kannalta on tärkeää, että lasten ja nuorten kehityksestä huolehditaan siten, että heistä kasvaa hyvinvoivia aikuisia. Tarvitaan yhteinen tahtotila sekä vahvaa johtamista tavoitteiden toteuttamiseksi. Suomen perustuslain 19. :n 3. momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Tähän velvoitteeseen sisältyy velvollisuus tukea lapsiperheitä myös ta lou delli sesti. Suomessa lain tasoisesti voimassa oleva YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota asettamaan lapsen edun etusijalle kaikissa päätöksissään ja toimissaan. Lapsen oikeuksien sopimuksen yleiset ja sitovat periaatteet ovat syrjinnän kielto, lapsen edun ensisijaisuuden periaate, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten huomioon ottamisen periaate. Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden turvaaminen on myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisiä päämääriä. YK:n lapsen oikeuksien sopimus onkin otettu esimerkiksi vuoden 2008 lastensuojelulain lähtökohdaksi. Lainsäädännössä lasten asema on siis turvattu Suomessa. Tämä näkyy monella tavalla myös käytännössä, koska suomalaiset lapset sijoittuvat kärkisijoille monessa kansainvälisessä vertailussa. Esimerkiksi imeväiskuolleisuudessa Suomi sijoittui maailman viiden parhaan joukkoon (Suomen tilastollinen vuosikirja 2011), ja lasten oppimistulokset ovat maailman huippuluokkaa. Lapsen asemassa tapahtuneet muutokset Parin viime vuosikymmenen aikana lasten asemassa on ollut nähtävissä huolestuttavaa kehitystä huonompaan suuntaan. Psykiatrista laitoshoitoa tarvitsevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut 150 % viidentoista viime vuoden aikana, ja vaikka ongelma on monisyinen, se on johdettavissa mm. peruspalveluiden heikentämisestä (Salmi ym. 2012). Esimerkiksi Paakkosen (2012) väitöstutkimuksessa todetaan lasten ja nuorten tarpeen psykiatriseen laitoshoitoon lisääntyneen, kun kouluterveydenhuollosta ja perhe- ja kasvatusneuvoloista on säästetty. Tutkimusjakson aikana lasten ja nuorten psykiatrian erikoissairaanhoidon avohoito oli kolminkertaistunut ja osastohoito lisääntynyt puolitoistakertaisesti. Paakkosen väitöskirjan mukaan hoitoon pääseminenkään ei kuitenkaan takaa lapsen perusoikeuksien toteutumista: Psykiatrisen hoidon palvelujärjestelmällä ei ole ollut keinoja vastata oikea-aikaisesti vaikeahoitoisten lasten ja nuorten tarpeisiin. Tutkimuksen mukaan lastensuojelun tukitoimet olivat olleet riittämättömiä, eikä myöskään ikätasoinen koulunkäynti ollut toteutunut. Vaikeahoitoisten alaikäisten hoitointerventiot ovatkin olleet lähinnä siirtymisiä 1387 Duodecim 2013;129:
2 KESÄNUMERO Kuva: Gerard Lacz / Lehtikuva hoidosta toiseen (Paakkonen 2012). Yleisesti ottaen lapset joutuvat jonottamaan mielenterveyspalveluihin pääsyä, ja joillakin alueilla osastojaksolle pääseminen näyttäisi olevan lähes mahdotonta. Joidenkin arvioiden mukaan viranomaisten toimintaa voidaan pitää kansanterveyslakiin sisältyvän hoitotakuun vastaisena (Hakalehto-Wainio 2012). Vaikka tarve kasvaa, on taloudellisten vaikeuksien kanssa kamppailevilla kunnilla ollut suuri houkutus leikata määrärahoja tai olla lisäämättä niitä lasten palveluihin. Osassa kunnista päätettiin vuonna 2012 vähentää kouluavustajien lukumäärää tai lomauttaa lastensuojelun työntekijöitä. Koulusäästöillä on seurantatutkimuksissa (Somersalo 2002) todettu olevan suuri kansanterveydellinen vaikutus. Sellaiset taloudelliset leikkaukset, jotka vaikuttavat henkilöstöön ja ryhmäkokoon kouluissa, vaikuttavat myös kielteisesti luokkailmapiiriin. Kielteinen luokkailmapiiri vaikuttaa kielteisesti lasten tunne-elämään ja lisää käytöshäiriöitä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ne lapset, joilla on ongelmia jo ennestään. Huostaanottojen määrä on lisääntynyt tasaisesti parin viime vuosikymmenen aikana. Avohuollon tukitoimien piirissä on tätä nykyä yli lasta, kun lukumäärä vuonna 1997 oli runsaat (THL 2011). Vaikka lastensuojelun avohuollossa ja sijaishuollossa ole vien lasten lukumäärä on kasvanut, on kuntia, joissa ei ole yhtään pätevää sosiaalityöntekijää, ja myös asiakasmäärässä sosiaalityöntekijää kohden on suurta vaihtelua. Valtioneuvoston kanslian raportin mukaan (Ristolainen ym. 2013) kehitys kertoo siitä, että monissa kunnissa on säästetty lasten, nuorten ja perheiden palveluissa, ja leik kauk set ovat näkyneet korjaavien palveluiden tarpeen kasvuna. Esimerkiksi ehkäisevien palvelujen riittämättömyydestä voidaan ottaa kotipalvelut, jotka ennen 1990-luvun lamaa olivat kymmenien tuhansien lapsiperheiden käytettävissä ilman, että perheet olivat lasten suojelun piirissä luvulla kotipalveluiden saatavuus heikkeni. Tämä ei johtunut pelkästään kuntien taloudellisesta tilanteesta, vaan osittain myös siitä, että raskasta laitoshoitoa purettiin muun muassa vanhustyössä, vammaishuollossa ja aikuispsykiatriassa. Tuloksena oli, että kotipalvelujen piiriin tuli uusia asiakasryhmiä, ja lapsiperheet joutuivat käytännössä näiden palvelujen ulkopuolelle (Kalland 1996). Huoli lapsen oikeuksien toteutumisesta ei kuitenkaan koske vain kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksia. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista valvova lapsen oikeuksien komitea on vuonna 2011 todennut lausunnossaan, että se on Suomen osalta huolissaan alueellisista ja paikallisista eroista palvelujen järjestämisessä. Komitea toteaa, että lapsen edun periaatetta ei Suomessa riittävästi ymmärretä eikä oteta huomioon lapsia koskevassa päätöksenteossa. Komitea on myös huolissaan siitä, että köyhien lasten ja lapsiperheiden määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden kuluessa, ja että lapsilisät ja vanhempien etuudet ovat tosiasiallisesti määrällisesti vähentyneet. Komitea kehottaakin Suomea tehostamaan pyrkimyksiään tukea vähäosaisia perheitä ja takaamaan kaikille lapsille oikeuden riittävään elintasoon. Havaintoja lasten terveyseroista Lasten terveyserot herättävät Suomessa huolta, ja haasteita erojen kaventamiseksi liittyy kaikkiin kasvuympäristöihin, joissa lapset kasvavat ja kehittyvät. Mitä huonompi lapsuuden sosioekonominen asema on ollut, sitä yleisempää on huono terveys ja sairastuvuus M. Kalland
3 lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa. Erityisesti äidin koulutustaso on yhteydessä lähes kaikkiin lasten terveyden osa-alueisiin, kuten raskauden ja imetysajan tupakointiin, lasten ylipainoon, ruokavalintoihin, liikuntaan ja suun terveyteen. Äidin koulutustaso ei selitä lasten pitkäaikaissairastuvuutta, infektiotauteihin sairastumisia ja säännöllistä lääkitystä eikä nuorten masennus- ja uupumisoireita (Kaikkonen ym. 2012). Vuoden 1987 seurantatutkimuksessa on havaittu, että vanhempien toimeentulotuen saanti on riski lapsen kehitykselle ja vaikuttaa kielteisesti lasten koulunkäyntiin. Se lisää myös lapsen psykiatrisen hoidon tarpeen tai rikokseen syyllistymisen riskiä. Vanhempien toimeentulontuen saanti on yhteydessä myös lapsen sijoitukseen kodin ulkopuolelle (Kestilä ym. 2012). Nämä havainnot eivät sinänsä ole yllätyksellisiä, koska lasten huono-osaisuuteen liittyy useiden tekijöiden kasautuma, joista vanhempien toimeentulovaikeudet on yksi. Perheiden toimentuloon on kuitenkin nopeasti mahdollista puuttua lapsen oikeuksien komitean suositusten mukaisesti. Näin ollen lapsiperheiden pienituloisuus ja sen vaikutukset lasten kehitykselle ovat asia, johon on syytä hetkeksi pysähtyä. kokemuksia perheen toimentulovaikeuksista. Eri tutkimuksissa ja selvityksissä on havaittu, että toimeentulovaikeuksilla on yhteyttä lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Muun muas sa WHO:n koululaistutkimus osoittaa, että lasten koettu terveys on yhteydessä perheen taloudelliseen tilanteeseen. Leinosen (2004) pitkittäistutkimuksessa edellisen laman vaikutuksista lasten mielenterveyteen tutkittiin otokseen valittua lasta, 843 äitiä ja 573 isää. Tutkimusmenetelminä hän käytti aikuisten mielenterveyden, parisuhteen, vanhemmuuden laadun ja lasten mielen tervey den mittareita. Perheen tulotason romahtaessa vanhempien voimat vähenivät, ja he kärsivät usein mielenterveysongelmista. Vanhempien ahdistuneisuus ja sosiaalisen toimintakyvyn lasku ovatkin Leinosen mukaan odotettavia seurauksia, jos perheen talous heikentyy. Lasten mielenterveydessä hän to Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari Miten perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa lapsiin? Kun Rädda Barnen Ruotsissa hälytti kasvavasta lasten köyhyydestä, se herätti voimakasta vastarintaa (Alakoski 2012). Keskustelun sävy oli moralistinen: Lasten köyhyys haluttiin ymmärtää niin, että lapsella on halvempi kännykkä kuin luokkatovereillaan. Lisäksi todettiin, ettei Ruotsissa ole oikeasti köyhiä lapsia, ja vaikka olisikin, köyhyys ei vaikuta lasten kehitykseen, ja että oikeasti köyhät lapset löytyvät kehitysmaista. Suomessa keskustelu on ollut monivivahteisempaa, eikä lapsiperheiden köyhyyden olemassaolo ilmiönä ole samalla tavalla kiistanalainen. Suomessa on tutkittu jonkin verran myös perheiden toimentulovaikeuksien vaikutusta vanhemmuuteen ja lasten mielenterveyteen, leipäjonossa olevien lapsiperheiden tilannetta sekä lasten ja nuorten 1389 Lapsen asema nykypäivän suomalaisessa yhteiskunnassa
4 KESÄNUMERO YDINASIAT 88Lapsen oikeuksien sopimus on Suomessa voimassa lakina, mutta lapsen oikeudet tunnetaan huonosti. 88Julkisen talouden heikentyessä leikkaukset kohdistuvat usein lasten ja lapsiperheiden käyttämiin peruspalveluihin. 88Palvelujen heikentyminen heijastuu kielteisesti lasten hyvinvointiin. 8 8 Kansallisten kehittämishankkeiden tulokset jäävät paikallisiksi ja lyhytaikaisiksi. tesi talousvaikeuksien aiheuttavan muutoksen huonompaan suuntaan. Perheen taloudellisten resurssien heikentyminen vaikuttaa suoraan lapsen ravintoon ja mahdollisuuksiin harrastaa ja voi hankaloittaa esimerkiksi nuoren mahdollisuuksia opiskella lukiossa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteutti vuonna 2010 yhteistyössä Kotivinkkilehden kanssa nettikyselyn vuotiaille lapsille ja nuorille heidän kokemuksistaan perheidensä toimeentulovaikeuksista. Kyselyssä ilmeni, että nuoret kokevat pelkoa, ahdistusta, huolta ja syyllisyyttä tilanteesta. He eivät kehtaa pyytää vanhemmilta sellaisia asioita, joita he tarvitsevat, ja saattavat jättäytyä kaveriporukan ulkopuolelle, koska ei ole varaa osallistua. Lisäksi perheen taloudellinen tilanne kiristää nuorten mukaan perheen keskinäisiä välejä ja vaikuttaa mielialaan. Kelan tuoreessa tutkimuksessa Hakovirta ym. (2012) selvittivät, miten taloudellinen eriarvoisuus näkyy viides- ja kahdeksasluokkalaisten arjessa. Tutkimuksen mukaan taloudellinen eriarvoisuus voi lasten arjessa pahimmillaan johtaa syrjimiseen, ryhmästä ulos sulkemiseen ja kiusaamiseen. Kun perheen taloudellisen tilanteen lisäksi palvelujen taso heikkenee, tilanne voi vaikuttaa lasten vuorovaikutussuhteisiin kotona ja muussa kasvuympäristössä. Aikuiskontaktit vähenevät, vuorovaikutusilmapiiri muuttuu kireäksi ja lapsen saama tuki päiväkodissa tai koulussa heikkenee. Joissakin tapauksissa vuorovaikutus kääntyy aikuisten kuormittumisen myötä lapsille ja nuorille haitalliseksi vuorovaikutukseksi. Ovatko lapset päätöksenteon keskiössä? Poliittisten päättäjien huolipuheiden perusteella voisi muodostua käsitys, että lapset ovat päätöksenteon keskiössä. On kuitenkin monta esimerkkiä siitä, kuinka lapset ovat jääneet päätöksenteon marginaaliin. Lapsilisä ja kotihoidon tuki ovat reaalitasolla tuntuvasti pienemmät kuin 1990-luvun puolivälissä. Lapsen oikeuksien komitean lausunnosta huolimatta lapsilisä oli ainoa sosiaaliturvaetuus, jonka indeksikorotuksen nykyinen hallitus päätti jäädyttää. Lisäksi lapsilisän huomioiminen toimeentulotasoa määriteltäessä aiheuttaa sen, että kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleville lapsiperheille ei käytännössä makseta lapsilisää. Usea tuore esimerkki lapsen kohtelusta kotona, päiväkodissa, koulussa tai lastensuojelussa tai vaikkapa kuntien leikkauspäätöksissä kertoo, ettei lasten etua oteta huomioon päätöksenteossa tai arjessa lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämällä tavalla. Analysoidessaan lapsen oikeuksien toteutumisen ongelmakohtia Suomessa Hakalehto-Wainio (2012) toteaa, että keskeiset ongelmat liittyvät siihen, ettei lapsen oikeuksia tunneta. Tästä seuraa luonnollisesti se, ettei lapsen edun ensi sijaisuutta sovelleta, ettei lapsivaikutuksia arvioida ja ettei lasten mielipidettä selvitetä tai heidän näkemystään oteta huomioon. Lisäksi Hakalehto-Wainio toteaa, että lapselle soveltuvissa oikeusturvakeinoissa on puutteita, eikä myöskään lapsiin kohdistuvaan syrjintään puututa riittävästi. Syrjinnän kohteena ovat muun muassa eri vähemmistöihin kuuluvat lapset. Aika ajoin huomion kohteeksi nousevat lisäksi vastaanottokeskuksissa olevat, ilman huoltajaa maahan tulleet lapset, joiden oikeudesta opetukseen ei huolehdita eikä heidän katoamisiaan tutkita. M. Kalland
5 Lopuksi Vaikka ikäluokat ovat pysyneet melko samansuuruisina neljänkymmenen viime vuoden ajan, lasten osuus väestöstä on pienentynyt väestörakenteen muuttumisen myötä. Tulevien vuosien kansantalouden, julkisen talouden ja huoltosuhteen kannalta aivan oleellista on se, että yhteiskunta pystyy huolehtimaan lapsista ja nuorista siten, että heistä kasvaa hyvinvoivia ja terveitä aikuisia. Olisiko aika myöntää, että informaatio-ohjauksen ideologia on tullut tiensä päähän, että lyhytaikaisiin hankkeisiin myönnetyt määrärahat eivät ole tuottaneet toivottua tulosta ja että paikallisesti kehitetyt mallit eivät leviä? Sitomattomien suositusten ohjausvaikutukset ovat monessa raportissa osoittautuneet vähäisiksi (Ristolainen ym. 2013). Tarvitaanko nykyistä vahvempaa valtakunnallista ohjausta lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisessä sekä parempaa tilastointia, jotta kehityksen seuranta mahdollistuisi? Katse kääntyy muihin pohjoismaihin. Esimerkiksi Ruotsissa sosiaalihallitus ohjasi kuntia vahvistamaan lapsinäkökulmaa ottamalla käyttöön BBIC-mallin (Barns behov i centrum) (www. socialstyrelsen.se). Sen tavoitteena on asettaa lapsen tarpeet keskiöön ja lisätä lapsen osallisuutta, vahvistaa ja yhtenäistää lapsi- ja perhepalvelujen laatua kansallisesti sekä yhtenäistää dokumentaatiota ja seurantaa. Myös Suomessa tarvitaan kipeästi yhteisen tahtotilan määrittämistä ja kehityksen kansallista ohjaamista toivottuun suuntaan. Sosiaalihallitusta tuskin perustetaan uudelleen, mutta ilman vahvaa kansallista kehityksen johtamista tilanne pysyy ennallaan: keksitään jotakin hyvää siellä täällä, ja siitä hyötyy jokunen jossakin. Mirjam Kalland, KT, pääsihteeri, sosiaalityön ja perhetutkimuksen dosentti Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Helsingin yliopisto sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia Kirjallisuutta Alakoski S. Oktober i Fattigsverige. Dagbok. Albert Bonniers förlag Hakalehto-Wainio S. Lapsen oikeuksien toteutumisen haasteet Suomessa. Nuorten lakimiesten juhlakirja. Helsinki: Lakimiesten kustannus, Hakovirta M, Rantalaiho M. Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa. Kela Kaikkonen R, Mäki P, Hakulinen- Viitanen T, ym. (toim.) Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. THL Raportti 16/2012. Kalland M. Hyvin leikattu, huonosti ommeltu. Valtionosuusuudistuksen vaikutukset erityisryhmien palveluihin. Helsinki: Edita Kestilä L, Paananen R, Väisänen A, ym. Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät. Rekisteripohjainen seurantatutkimus vuonna 1987 syntyneistä. Yhteiskuntapolitiikka 2012;77: Leinonen J. Families in Struggle Child mental health and family well-being in Finland during the economic recession of the 1990s: the importance of parenting. Väitöskirja. Helsingin yliopisto Paakkonen T. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmä vaikeahoitoisuuden näkökulmasta. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto Ristolainen H, Varjonen S, Vuori J. Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä hyvinvointierojen vähentämisessä? Politiikkatoimien vaikuttavuuden tieto- ja arviointikatsaus. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 2/2013. Salmi M, Mäkelä J, Perälä M-L, Kestilä L. Lapsi kasvaa kunnassa miten kunta voi tukea lapsen hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riskejä. THL. Päätösten tueksi 1/2012. Somersalo H. School environment and children s mental well-being. A child psychiatric view on relations between classroom climate, school budget cuts and children s mental health. Väitöskirja, Helsingin yliopisto Suomen tilastollinen vuosikirja Helsinki: Edita THL. Lastensuojelu Tilastoraportti 26/2012. Summary Child s status in modern-day Finnish society Despite the fact that the child s status is protected in the Finnish legislation, the development is taking a turn for the worse. Health inequalities among children are a matter of concern, and an increasing number of children need child protection. The best interest of the child is not taken into account in decision-making or everyday life in a manner consistent with children s rights. In view of the dependency ratio and public-sector finances of the future years, it is essential that the development of children and the young will be cared for in a manner allowing them to grow into healthy adults Lapsen asema nykypäivän suomalaisessa yhteiskunnassa
Mirjam Kalland 26.1.2013. Koulu hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavana
Mirjam Kalland 26.1.2013 Koulu hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavana Lainsäädäntö (systeemisessa ajattelussa makrotaso): Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia
Lisätiedot14/9/2012 Mirjam Kalland, pääsihteeri. Yhteiskunnalliset mahdollisuudet terveyserojen kaventamiseen
14/9/2012 Mirjam Kalland, pääsihteeri Yhteiskunnalliset mahdollisuudet terveyserojen kaventamiseen Lainsäädäntö Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia
LisätiedotMitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?
Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen
LisätiedotEsa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015. Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015 Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat
LisätiedotHyvinvointia edistävä ja ongelmia ehkäisevä työ investointina
Esa Iivonen NErolla lapselle voimaa. Lasten ja perheiden eroauttaminen seminaari Hyvinkää 11.11.2015 Hyvinvointia edistävä ja ongelmia ehkäisevä työ investointina Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa
LisätiedotMaakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia
Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia 1 Maakunnallisia lapsiasiavaltuutettuja tarvitaan edistämään ja seuraamaan lasten oikeuksien toteutumista maakunnissa ja kunnissa Lastensuojelun
LisätiedotLapset ja nuoret, tulevaisuuden aikuiset näkökulmia vuoteen 2030
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kohti Tampereen uutta strategiaa näkökulmana lasten ja nuorten hyvinvointi Lautakuntien talous- ja strategiaseminaari 22.8.2017 Lapset ja nuoret, tulevaisuuden aikuiset
LisätiedotSuvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa
Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen
LisätiedotAjankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen
Esa Iivonen 21.3.2014 esa.iivonen(at)mll.fi Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen Köyhyys on taloudellista niukkuutta, joka johtaa kykenemättömyyteen osallistua yleisesti vallitsevaan elämäntapaan Köyhyys
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotMiten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari
Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret
LisätiedotLasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?
Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten
LisätiedotErikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari
Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona
LisätiedotLasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?
Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Tutkimusprofessori Mika Gissler 18.8.2016 1 THL on sosiaali- ja terveysalan tilastoviranomainen Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen
LisätiedotLapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro
Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro Mirjam Kalland Varhaiskasvatuksen professori, Helsingin yliopisto 21.11.2018 Eri tasoiset sopimukset Julistus (declaration) ei juridisesti sitova Tahdonilmaisu,
LisätiedotYhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon
Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Kohti lapsiystävällisiä maakuntia, LAPE seminaari 24.1.2018 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotAjankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen ja sen ehkäisemiseen
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Ajankohtaiskatsaus eduskunnan sivistysvaliokunnalle 7.3.2018 Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen ja sen ehkäisemiseen Köyhyys rajoittaa osallistumista Köyhyys
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotLapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987
LisätiedotNuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto
Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti
LisätiedotTurpakäräjät
Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa
LisätiedotIHMISOIKEUSPERUSTAINEN
IHMISOIKEUSPERUSTAINEN LÄHESTYMISTAPA KIRSI POLLARI, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto MIINA WECKROTH, hankepäällikkö, Minua kuullaan -hanke 4.3.2019 LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotMaahanmuuttajanuorten terveystutkimus ja kotoutumisen indikaattorit
Maahanmuuttajanuorten terveystutkimus ja kotoutumisen indikaattorit Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Maahanmuuttajat Suomessa Vuonna 2011 Suomessa n. 183 000 ulkomaan
LisätiedotTavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua LOOK hankkeen juhlaseminaari 7.9.2017 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki
LisätiedotSOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä
Yhteiskunnallinen eriarvoisuus - ohjelma n tutkimuspäivä 23.9.2013 Sakari Karvonen Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin Eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT
23.5.2011 ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT Lasten ja nuorten ohjelma Turusta parempi kasvukaupunki Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää ennalta
LisätiedotSukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987 Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Sosiaalinen perimä 2 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotLapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte
Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte 16.8.2018 Jaana Tervo, THL Lapsen oikeuksien sopimus Lapset ovat toimijoita joilla on omia oikeuksia:
LisätiedotLasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotLAPSELLA ON OIKEUKSIA
LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE
LisätiedotPolitiikkatoimet ja lapsiperheet Minna Salmi
Politiikkatoimet ja lapsiperheet Minna Salmi Tutkimuspäällikkö Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Esityksen teemat Lapsiperheiden toimeentulo Subjektiivinen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeus miksi
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotLastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma
Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Skidi Kids -seminaari Tampere 22.5.2013 Tutkimuksen tausta Kansainvälisissä
Lisätiedot2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.
Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
LisätiedotMiten tukea perheiden hyvinvointia?
Miten tukea perheiden hyvinvointia? Mirjam Kalland Varhaiskasvatuksen professori, Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Systeeminen näkökulma lasten kasvuympäristöön ja sen muutoksiin Onko perheiden ja
LisätiedotLastensuojelu Suomessa
Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotEnemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua olemmeko oikealla tiellä? Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA)
Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua olemmeko oikealla tiellä? Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA) Petra Kouvonen, VTT, Ohjelmajohtaja, asiamies Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa
LisätiedotToimiva lastensuojelu
Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa
Esa Iivonen Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa
LisätiedotFoorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta
Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta 13.9.2012 II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi, Säätytalo Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn
LisätiedotVT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä
VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotEsa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle
Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä 29.8.2018 Evästyksiä lapsistrategiatyölle Lapsistrategian kaksi tasoa Pysyvä taso Strategian perustana ihmisoikeudet ja perusoikeudet, erityisesti YK:n lapsen
LisätiedotKodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät, sijoitettujen pärjääminen ja sijoitusten kustannukset
Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät, sijoitettujen pärjääminen ja sijoitusten kustannukset Antti Väisänen, tutkija, VTM THL / CHESS 26.4.2012. Sosiaalitaito, Hyvinkää Esitys Aiempi tutkimus riskitekijöistä
LisätiedotLastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki
Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään 8.2.2018 Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Sisällys Lastensuojelun tehtävät Lastensuojelun asiakkuuden
LisätiedotVarhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kommenttipuheenvuoro - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari 27.9.2017 Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin
LisätiedotMiten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki
Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi
LisätiedotKainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara
Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi
LisätiedotLasten ja nuorten oikeusturvakeinot
Lasten ja nuorten oikeusturvakeinot Valtakunnalliset LAPE-päivät Näkökulmia lapsiystävällisen maakunnan kehittämiseen ja ohjeistukseen -työpaja Kirsi Pollari, kirsi.pollari@lskl.fi Jaana Tervo, jaana.tervo@thl.fi
LisätiedotSosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla
Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten
LisätiedotLape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.
Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.2017 1 27.1.2017 Etunimi Sukunimi Hajanaisista palveluista lapsi-
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotSOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä
SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa
LisätiedotEsa Iivonen HYVIS-seminaari Vantaa 13.9.2013. Lapsiperheköyhyys tulee ottaa vakavasti
Esa Iivonen HYVIS-seminaari Vantaa 13.9.2013 Lapsiperheköyhyys tulee ottaa vakavasti Köyhyys on taloudellista ulkopuolisuutta Ulkopuolisuuden muotoja* sosiaalinen koulutuksellinen työelämän taloudellinen
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
LisätiedotMiksi 17 vuotta täyttäneitä nuoria sijoitetaan kodin ulkopuolelle? Niina Pietilä YTM, lehtori, Metropolia Sijaishuollon päivät 29.9.
Miksi 17 vuotta täyttäneitä nuoria sijoitetaan kodin ulkopuolelle? Niina Pietilä YTM, lehtori, Metropolia Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Sisältö Paikannus: Tutkimusaihe ja sen valikoituminen Tutkimusaineisto
LisätiedotKOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ
Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ LAPSEN OIKEUDELLISEN ASEMAN KEHITYS lapsi sosiaalisena
LisätiedotYK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana Reetta Kallio Asiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Etelä-Pohjanmaan LAPE -seminaari 9.2.2018 Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
LisätiedotUutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
LisätiedotMarita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten
LisätiedotMitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?
Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotSäästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista
Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Esityksen
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 14.11.2017 9.11.2017 1 Lasten, nuorten ja perheiden kansalliset, säännölliset
LisätiedotVahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet
Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen
LisätiedotSOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT
SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä Palvelut syrjäytymisen ehkäisijänä Turussa Turun yliopisto 10.3.2016 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ESITYKSEN JÄSENNYS
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotLapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena
Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 18.10.2013 1
LisätiedotMiten edistää lasten oikeuksien toteutumista?
Esa Iivonen esa.iivonen(at)mll.fi; Twitter @EsaIivonen Yhdessä lapsiperheiden parhaaksi Porvoo 26.2.2015 Miten edistää lasten oikeuksien toteutumista? Lapsen oikeuksien sopimus lasten oikeuksien perustana
LisätiedotOulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 14.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotLapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi
1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotHyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.
Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ
SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.
LisätiedotLapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä
Lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä Esa Iivonen ja Kirsi Pollari Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 16.11.2018 Lapsen
LisätiedotKÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila
KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien
LisätiedotMielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi
Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu
LisätiedotYlisukupolvinen syrjäytyminen
Ylisukupolvinen syrjäytyminen Viisailla valinnoilla tulevaisuuteen SOSTE, Seinäjoki 14.8.2013 Tarja Heino, erikoistutkija (THL), dosentti (Tampereen yliopisto), 23.8.2013 puheenjohtaja Pesäpuu ry. 1 Ylisukupolvinen
LisätiedotMiten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola
Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola 1 Yhdeksän lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä He pystyvät keskustelemaan vanhempiensa kanssa ja kokevat vanhempien tukevan koulunkäyntiään. Väkivaltaa
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKöyhyys satuttaa lasta
Lapsen oikeuksien viestintäverkosto Lapsiperheköyhyyden vähentämistä koskevan vetoomuksen luovuttaminen eduskunnan Lapsen puolesta ryhmälle 10.3.2016 - Tausta-aineisto Esa Iivonen Köyhyys satuttaa lasta
Lisätiedot