Mirjam Kalland Koulu hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavana

Transkriptio

1 Mirjam Kalland Koulu hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavana

2 Lainsäädäntö (systeemisessa ajattelussa makrotaso): Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Tähän velvoitteeseen sisältyy velvollisuus tukea lapsiperheitä myös taloudellisesti. Suomessa lakina voimassa oleva YK:n Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota asettamaan lapsen edun etusijalle kaikissa päätöksissään ja toimissaan. Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden turvaaminen on myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisiä päämääriä. Alatunnistetiedot tähän

3 Lasten terveyteen liittyvät tekijät Systeeminen ajattelutapa: sekä perheen (ja yksilöiden) sisäiset tekijät, että perheen ulkopuolella olevat tekijät vaikuttavat lasten ja perheiden terveyteen Lapsi

4 Vaikutusten monimuotoisuus Yksiselitteiset syy-seuraussuhteet ovat inhimillisessä kehityksessä harvinaisia. Multifinaalisuus: samantapaiset kokemukset voivat johtaa erilaisiin lopputuloksiin Ekvifinaalisuus: erilaiset kokemukset voivat johtaa samanlaiseen lopputulokseen

5 Tutkijoita kiinnostaa erityisesti Haavoittuvissa olosuhteissa kasvavien lasten ja nuorten selviytymiseen liittyvät tekijät Inhimillinen potentiaali käyttöön (vertaa eroosio) Onko löydetty tekijöitä, jotka erityisesti tukevat riskioloissa eläviä lapsia? Resilienssi : psyykkinen kimmoisuus, sinnikkyys toipua vastoinkäymisistä, nousta jaloilleen kompuroinnin jälkeen, kestävyyttä. Rakentuu sosiaalisissa suhteissa. 5

6 Tavoitteena on tukea eri lähtökohdista tulevia lapsia/nuoria/perheitä paremmalle kehityslinjalle Pääpaino elämän alussa, parempi varhain kuin myöhään Mieluummin kevyesti kuin raskaasti Kehityslinja-ajattelua, ei päätepysäkkiajattelua 6

7 Terveyserojen taustat Sosiaaliepidemiologisten tutkimusten kautta on saatu tietoa mm. niistä sosioekonomisista tekijöistä jotka näyttävät määrittävän yksilön terveyttä lapsuudessa, jopa kohdusta asti. Terveyserot syntyvät siinä, missä ihmiset syntyvät, kasvavat, opiskelevat, työskentelevät ja ikääntyvät. Alatunnistetiedot tähän

8 Terveyserot ovat epäoikeudenmukaisia WHO:n asettama komitea Commission on social determinants on health on todennut, että terveyserot ovat epäoikeudenmukaisia mutta ehkäistävissä ja niihin tulee puuttua yhteisin toimin. Jotta eroja voidaan kaventaa, on puututtava resurssien jakautumiseen. Lapset ovat päätöksenteon marginaalissa Alatunnistetiedot tähän

9 Lasten terveyserot Lasten terveyserot ovat Suomessa huolta herättäviä, ja niiden kaventamisen haasteita liittyy kaikkiin niihin kasvuympäristöihin joissa lapset kasvavat ja kehittyvät. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä huonompi lapsuuden sosioekonominen asema on ollut, sitä yleisempää on huono terveys, sairastuvuus lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa. Alatunnistetiedot tähän

10 Havaintoja suomalaisesta kohorttitutkimuksesta ei yhtä yksittäistä tekijää esimerkiksi koulupudokkuuden taustalla, vaan kasautuvia riskejä -sukupolvesta toiselle periytyvä huono-osaisuus -vanhempien toimeentulotuen saanti riski lapsen kehitykselle (koulunkäynti, psykiatrinen hoito, rikokset, sijoitus kodin ulkopuolelle) -vanhempien mielenterveysongelmat ja sairastavuus lisää lasten hyvinvointiongelmien riskiä -viidennes on saanut psykiatrian erikoissairaanhoitoa tai psyykelääkitystä -neljänneksellä on merkintä rikoksesta (pojista 38,4%) - 58 %:lla vanhemmat olivat naimisissa seuranta-ajan loppuessa 10

11 Perhetaustan yhteydet tapaturmiin ja kuolemiin Perhetausta yhteydessä tapaturmiin ja kuolemiin lapsilla ja nuorilla Mm. Perheen rakenne, vanhempien koulutus ja tulot Yhteydet vahvimmillaan varhaislapsuudessa ja varhaisaikuisuudessa Yhteydet pienimmillään peruskouluikäisillä Lähde: Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa. Hanna Remes, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Alatunnistetiedot tähän

12 Mitä tiedämme lasten kouluviihtyvyydestä? Tytöt viihtyvät keskimäärin paremmin kuin pojat Koulussa viihtyvien osuus kasvaa äidin koulutustason mukaan Ydinperheen lapsista huomattavasti suurempi osaa viihtyy koulussa Koulussa viihtymiseen ja kouluun kiinnittymiseen vaikuttaa vanhempien antama tuki Lähde: Mirja Kajalahti (2010) Perhetaustan ja sukupuolen yhteys koulunkäyntiin, HY, Käyttäytymistieteiden tiedekunta Alatunnistetiedot tähän

13 Muita havaintoja Peruskoulun keskeinen merkitys, laadukas peruskoulu on jo itsessään interventio Suuria eroja ammattikoulujen ja lukiolaisten terveystottumuksissa (THL) Peruskoulun varassa olevilla suurin riski syrjäytyä pysyvästi työelämästä (TEM) vanhempien koulutustausta vaikuttaa nuoren valintoihin WHO:n koululaistutkimus osoittaa, että lasten koettu terveys yhteydessä perheen taloudelliseen tilanteeseen Alatunnistetiedot tähän

14 Koulun mahdollisuudesta terveyserojen kaventamiseen 1. Erot syntyvät niissä ympyröissä missä lapset kasvavat ja kehittyvät eli myös koulussa. 2. Suomessa edellytykset tasata eroja ovat suuret, koska koulukohtaiset erot ovat Suomessa pienet Lähde: Pasi Sahlberg: Finnish Lessons: What Can the World Learn from Educational Change in Finland 3. Väärillä päätöksillä kasvatetaan terveyseroja Alatunnistetiedot tähän

15 Koulun mahdollisuudet tasata terveyseroja Koulusäästöillä on suuri kansanterveydellinen vaikutus Sellaiset taloudelliset leikkaukset jotka vaikuttavat henkilöstöön ja ryhmäkokoon kouluissa vaikuttavat myös kielteisesti luokkailmapiiriin. Kielteinen luokkailmapiiri vaikuttaa kielteisesti tunneelämään ja lisää käytöshäiriöitä. Erityisen haavoittuvassa asemassa on ne lapset joilla on ennestään ongelmia. Lähde: Heidi Somersalo (2002) School environment and children s mental wellbeing. A child psychiatric view on relations between classroom climate, school budget cuts and children s mental health. Alatunnistetiedot tähän

16 Ryhmän merkityksestä Alakouluikäiselle vertaisryhmä tarjoaa samastumiskohteen Nuoren itsenäistyessä kaverisuhteet tulevat entistä tärkeämmiksi Ryhmään kuuluminen on tärkeää, opitaan sosiaalisia taitoja ja empatian kykyä Yksinäisyys on nuoruudessa kehityksellinen riski Koulukiusaaminen ennustaa nuorten aikuisten ja aikuisten psyykkistä oireilua ja sairastavuutta (Pirkola 2005, Kestilä 2008) 16

17 Miten resurssien väheneminen vaikuttaa lapsiin? Palvelujen heikentyminen ja perheiden taloudellisen tilanteen kiristyminen vaikuttaa lapsen vuorovaikutussuhteisiin. Aikuiskontaktit vähenevät, vuorovaikutusilmapiiri muuttuu kireäksi, lapsen saama tuki heikkenee tai kääntyy häntä haittaavaksi vuorovaikutukseksi. Lisäksi resurssien väheneminen vaikuttaa suoraan lapsen ravintoon ja mahdollisuuksiin esimerkiksi harrastaa. Alatunnistetiedot tähän

18 Kodin ja koulun yhteistyöstä Vanhempien osallistuminen on yhteydessä koulutustasoon - korkeammin koulutetut suhtautuvat myönteisemmin osallistumiseen. Sama yhteys löytyi kysymykseen, oliko vanhemmille tarjottu mahdollisuuksia osallistua koulun toimintaan koulupäivinä. Lähde: Marjorita Sormunen: Toward a Home-School Health Partnership. A participatory Action Research Study Alatunnistetiedot tähän

19 Epsteinin kolme perspektiiviä koulun ja kodin kasvatusvastuusta ja yhteistyöstä erilliset vastuut, jossa on selkeä työnjako kodin ja koulun tehtävien välillä vaiheittainen vastuu jossa vanhempien vastuulla on valmistaa lasta koulunkäyntiin, jonka jälkeen vastuu siirtyy koululle jaettu vastuu jossa vastuu lapsesta perustuu yhteistyöhön, vuorovaikutukseen ja vastavuoroisuuteen Alatunnistetiedot tähän

20 Terveyden edistäminen Ei tapahdu pelkillä terveysinterventioilla yksilön terveys muotoutuu kontekstissa, johon kuuluvat myös yksilön sosiaaliset suhteet (Grey et al 2006) Ihmisen oma kyky huolehtia terveydestään kertoo myös hänen suhteestaan itseensä onko elämä elämisen arvoista, kokeeko olevansa arvostettu, pidetty? Huolenpidon vaikutus lapsen ja nuoren itsetuntoon Sosiaalisiin oloihin vaikuttaminen edistää terveydellistä tasa-arvoa taloudelliseen ulkopuolisuuteen liittyy myös sosiaalista ja terveydellistä ulkopuolisuutta Alatunnistetiedot tähän

21 Terveyseroja kavennetaan kumppanuudella Kumppanuutta kodin ja koulun välillä lasten terveyden edistämisessä on mahdollista luoda, ja se tulee luoda Parhaiten se luodaan osallistamalla Osallistamisessa on erityistä huomiota kiinnitettävä sosioekonomisiin taustoihin, ja pohdittava miten houkutella mukaan myös niitä vanhempia joka kokee yhteistyön hankalaksi, ei-kiinnostavaksi tai muille kuuluvaksi Erityisen tärkeää on osallistaa oppilaita suunnittelussa, toteutumisessa ja arvioimisessa Alatunnistetiedot tähän

22 Yhteiskunnan on haluttava kaikille lapsilleen sitä, mitä paras ja viisain vanhemmista haluaa omalle lapselleen (John Dewey) 22