14/9/2012 Mirjam Kalland, pääsihteeri. Yhteiskunnalliset mahdollisuudet terveyserojen kaventamiseen

Transkriptio

1 14/9/2012 Mirjam Kalland, pääsihteeri Yhteiskunnalliset mahdollisuudet terveyserojen kaventamiseen

2 Lainsäädäntö Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Tähän velvoitteeseen sisältyy velvollisuus tukea lapsiperheitä myös taloudellisesti. Suomessa lakina voimassa oleva YK:n Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota asettamaan lapsen edun etusijalle kaikissa päätöksissään ja toimissaan. Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden turvaaminen on myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisiä päämääriä. 2

3 Lasten terveyteen liittyvät tekijät Systeeminen ajattelutapa: sekä perheen (ja yksilöiden) sisäiset tekijät, että perheen ulkopuolella olevat tekijät vaikuttavat lasten ja perheiden terveyteen. Lapsi

4 Lapsen oikeuksien sopimus Yleiset ja sitovat periaatteet: syrjinnän kielto lapsen edun ensisijaisuuden periaate lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen lapsen näkemysten huomioon ottamisen periaate 4

5 6. artikla: valtio takaa lapselle henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysimääräisesti Valtion tulee ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimiin edistääkseen pienten lasten hyvinvointia tämän kriittisen elämänvaiheen aikana. Pienen lapsen terveys ja psykososiaalinen hyvinvointi ovat suurelta osin riippuvaisia toisistaan. Oikeus terveyteen, riittävään ravintoon, sosiaaliturvaan, riittävään elintasoon, terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön, koulutukseen ja leikkiin. Lapset tulisi varhain ottaa mukaan edistämään hyviä ravitsemustottumuksia ja terveellistä, sairauksia ehkäisevää elämäntapaa. 5

6 Lapsen oikeuksien komitean suosituksia Suomelle 2011 Lapsen oikeuksien komitea on huolissaan alueellisista ja paikallisista eroista palvelujen järjestämisessä. Komitea suosittelee, että Suomessa otetaan käyttöön lapsibudjetointi eli talousarvion seuranta lapsen oikeuksien näkökulmasta, tarkoituksen seurata lasten tarpeisiin osoitettavien määrärahojen myöntämistä. Periaatetta ei Suomessa riittävästi ymmärretä ja oteta huomioon lapsia koskevassa päätöksenteossa. 6

7 Lapsen oikeuksien komitean suosituksia Suomelle 2011 Komitea on huolestunut siitä, että köyhien lasten ja lapsiperheiden määrä on kasvanut ja että lapsilisät ja vanhempien etuudet ovat heikentyneet. Komitea kehottaa Suomea tehostamaan pyrkimyksiään tukea vähäosaisia perheitä ja takaamaan kaikille lapsille oikeuden riittävään elintasoon. 7

8 Lasten terveyserot Lasten terveyserojen kasvu Suomessa herättää huolta. Terveyserojen kaventamisen haasteita liittyy kaikkiin niihin kasvuympäristöihin, joissa lapset kasvavat ja kehittyvät. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä huonompi lapsuuden sosioekonominen asema on ollut, sitä yleisempää on huono terveys, sairastuvuus lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa. 8

9 Terveyserojen taustat Sosiaaliepidemiologisten tutkimusten kautta on saatu tietoa mm. niistä sosioekonomisista tekijöistä, jotka näyttävät määrittävän yksilön terveyttä lapsuudessa, jopa kohdusta asti. Terveyserot syntyvät siellä, missä ihmiset syntyvät, kasvavat, opiskelevat, työskentelevät ja ikääntyvät. 9

10 Mitä voimme oppia havainnoista? Sepelvaltimotaudin, tyypin 2 -diabeteksen, verenpainetaudin ja masennuksen juuret juontuvat varhaiseen kehitysvaiheeseen, jopa sikiöaikaan esimerkiksi äidin masennus tai stressi Mieltymys ravintoaineisiin voi ohjelmoitua jo sikiökaudella. (Lussana et al 2008) Mielekkäästä sopeutumisesta tulee riski (esim. Oliver ym 2007; Syddall ym 2010) 10

11 Yksin on raskaampaa Leahy-Warren P, McCarthy G, Corcoran P (2012) First-time mothers: social support, maternal parental self-efficacy and postnatal depression. Journal of Clinical Nursing, Vol 21, 3-4, Copeland D & Harbaug BL. (2005). Differences in Parenting Stress between Married and Single First Time Mothers at Six to Eight Weeks After Birth. Issues in Comprehensive Pediatric Nursing Vol. 28, No. 3,

12 Miksi perheen kokema stressi on merkittävä lapsuuteen liittyvä riski? Pitkäaikainen stressi on yhteydessä mielenterveyshäiriöihin, immuunisysteemin kehityksen häiriöihin ja suurempaan sairausalttiuteen. Middlebrooks JS, Audage NC The effects of Childhood stress on Health across the lifespan. National Center for Injury Prevention and Control. Dube S, Fairweather D, Pearson W, Felliti V et al (2009) : Cumulative childhood stress and autoimmune diseases in adults. Psychosomatic Medicine 71:

13 Muita havaintoja Koulukiusaaminen ennustaa nuorten aikuisten ja aikuisten psyykkistä oireilua ja sairastavuutta (Pirkola 2005, Kestilä 2008) Vanhempien päihteidenkäytöllä on merkittävä vaikutus (Kestilä 2008) Huostaanotetuilla lapsilla on kohonnut kuolleisuusriski (Kalland et al 2001) Lasten tapaturmariski on yhteydessä perheen sosioekonomiseen tilanteeseen WHO:n koululaistutkimus osoittaa, että lasten koettu terveys on yhteydessä perheen taloudelliseen tilanteeseen. 13

14 Miten resurssien väheneminen vaikuttaa lapsiin? Palvelujen heikentyminen ja perheiden taloudellisen tilanteen kiristyminen vaikuttaa lapsen vuorovaikutussuhteisiin. Aikuiskontaktit vähenevät, vuorovaikutusilmapiiri muuttuu kireäksi, lapsen saama tuki heikkenee tai kääntyy häntä haittaavaksi vuorovaikutukseksi. Lisäksi resurssien väheneminen vaikuttaa suoraan lapsen ravintoon ja mahdollisuuksiin esimerkiksi harrastaa. 14

15 Sosioekonomiset tekijät Perherakenne, erityisesti yhden vanhemman perheet sekä monilapsiset perheet Vanhempien (erityisesti äidin) koulutus Perheen tulot, vanhempien työllisyys 15

16 Varhaislapsuuteen sijoittaminen on taloudellisesti kannattavaa Chicagon yliopiston professori James J. Heckman, Nobelin taloustieteen palkinnon saaja vuonna 2000 on todennut, että varhaislapsuuteen sijoittaminen on kansantaloudellisesti kannattavaa. Science 30 June 2006: Vol. 312 no pp Skill Formation and the Economics of Investing in Disadvantaged Children 16

17 Terveyserot ovat epäoikeudenmukaisia WHO:n asettama komitea Commission on social determinants on health on todennut, että terveyserot ovat epäoikeudenmukaisia mutta ehkäistävissä ja niihin tulee puuttua yhteisin toimin. Jotta eroja voidaan kaventaa, on puututtava resurssien jakautumiseen globaalisella, kansallisella ja paikallisella tasolla. 17

18 Vanhemmat tarvitsevat tukea raskausajasta eteenpäin Vanhemmuus on sosiaalinen asia Yksinäisyys haavoittaa, altistaa masennukseen ja vanhemmuudessa koettuun stressiin, joka on puolestaan yhteydessä vauvan/lapsen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Luonnolliset verkostot ovat ohentuneet Tarvitaan mahdollisuuksia luoda yhteyksiä toisiin vanhempiin (esim. perheryhmät, perhekahvilat, perhekeskukset, päiväkodit, koulut) Matalan kynnyksen perhepalveluja Tarvitaan kotipalveluja, terveydenhoitajan kotikäyntejä, perhetyötä.

19 Terveyserojen kaventaminen Tuloerojen kaventaminen, köyhyyden vähentäminen Palvelurakenteen turvaaminen, safety for all - periaatteella (mm. lainsäädännöllä) Terveyttä edistävä ja terveyseroja kaventava neuvola, päiväkoti ja koulu Perherakenteen ja muiden tekijöiden huomioiminen, riskien tunnistaminen Matalan kynnyksen palvelujen turvaaminen ja vahvistaminen Lapsia, nuoria ja perheitä kuuleva ja osallistava toimintatapa 19

20 Terveyden edistäminen Ei tapahdu pelkillä terveysinterventioilla Terveys rakentuu sosiaalisissa suhteissa Ihmisen oma kyky huolehtia terveydestään kertoo myös hänen suhteestaan itseensä onko elämä elämisen arvoista, kokeeko olevansa arvostettu, pidetty? Huolenpidon vaikutus itsetuntoon Sosiaalisiin oloihin vaikuttaminen edistää terveydellistä tasa-arvoa taloudelliseen ulkopuolisuuteen liittyy myös sosiaalista ja terveydellistä ulkopuolisuutta 20

21 Terveyden ja hyvinvoinnin yhteiskunnallinen ulottuvuus Terveyden edistämisen tavoitteeseen sisältyy terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Kansallisen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa myös oikeudenmukaisuuteen pyrkiminen. Hyvinvoivalla perheellä on voimavarojen ylijäämää suhteessa arkisiin vaatimuksiin.

22 Kiitos!