PDF-tiedosto kalvopohjille, monisteille tai videoprojektorille

Transkriptio

1 PDF-tiedosto kalvopohjille, monisteille tai videoprojektorille

2 1. Painos 2004 Penan Tieto-Opus ky Taitto, valokuvat ja piirustukset: Pentti Harju. Kirjaan on saatu myös tekstiä, valokuvia ja piirroksia useilta eri valmistajilta. Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, sekä siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman erillistä, tekijältä saatavaa lupaa. Sidonta Kotkaset oy Painopaikka Penan Tieto-Opus ky puh ja fax gsm internet /yritys/penan.tieto-opus.ky/ Kieliasun tarkistus Liisa Harju O ISBN ISBN PDF verkkotunnus

3 Esipuhe Kiitos kirjojeni käyttäjille. Teiltä saamani positiivisen palautteen johdosta tuntuu näiden uusien kirjojen valmiiksi punnertaminen mielekkäältä. Tämä Talotekniikan perusteet - kirja on yleisön pyynnöstä tehty tuote. Kirjaa pohjusti toimikunta, joka koostui seuraavista henkilöistä: Arto Pekkala Kalervo Luodetlahti Juha-Ville Mäkinen Hannu Korkala Hannu Parviainen Väinö Nurmi Matti Jokela Yksi kirjan perusajatuksista on opettajan työn helpottaminen. Kun opetuksessa tarvittava materiaali on kokonaisuudessaan nyt vain kahdessa kirjassa, eikä materiaalia tarvitse hankkia kymmenistä kirjoista, työn helpotus on ilmeinen. Kirjoihin tulee jälleen opettajan CD tai DVD. Suuren sivumäärän takia jaoin alkuperäisen kirjan kahdeksi kirjaksi. Kirjojen hinnoittelussa voidaan molempien kirjojen samanaikaisesta ostosta muotoilla edullinen pakettihinta. Jos toteatte käytössä, että kirjojen sisällöllistä ryhmittelyä voisi muuttaa, parantaa, on se tietenkin mahdollista. Tarkoituksena on saada aikaan Teidän työtänne parhaiten palveleva tuote. Kirjoissa on panostettu tavallisten opetuskokonaisuuksien lisäksi esimerkiksi rakennustekniikkaan, kiinteistön ulko- ja sisäalueiden hoitoon sekä sähkötekniikkaan. Talotekniikan perusteet 1 Kirjan alussa on käsitelty työturvallisuutta, suojaimia, sähköturvallisuutta, työkalujen turvallisuutta sekä tikkaita ja telineitä. Seuraavana on metallialan yleisiä materiaaleja sekä rakennusmateriaaleja. Rakennusmateriaalien käytöstä on joitakin esimerkkejä. Maalauksesta on esitetty yleisiä perusteita. Kannakointi ja kiinnitys -osa pohjaa paljolti Hilti Oy:n kuviin. Metallitöistä on esitetty yleisimmät työkalut ja menetelmät. Hitsaus ja juotto -osaan olen saanut kuvia ja tietoa Kemppi Oy:ltä. Putket ja kanavat sisältävät erilaisten putkien käyttöä ja työstöä. Kalustus on 1. osan viimeinen osio. Talotekniikan perusteet 2 Kirjan alussa on tietoa säästä ja sen vaikutuksesta lämmitykseen. Sen jälkeen on fysiikkaa ja äänenvaimennusta. Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys ovat toisistaan riippuvia ja sitä riippuvuutta selvitetään seuraavaksi. Tutustumme maapallon erilaisiin energialähteisiin sekä hieman ympäristön suojeluun. Polttoaineet ja niiden palaminen ovat olennaisia lämmöntuotossa. Huomioimme samalla polttoaineiden ympäristövaikutuksia. Selvittelemme myös kiinteistön lämmitystä, erilaisten lämmitysjärjestelmien sekä ilmastoinnin merkitystä ja toimintaa. Toimiva lämmön säätö säästää lämmitysenergiaa, rahaa ja luontoa. Vesi, sen hankinta ja käyttö ovat tärkeitä asioita, samoin käytetyn veden pois johtaminen eli viemäröinti. Hydrauliikan ja pneumatiikan toimintaa ja merkitystä opiskellaan tässä kohdassa. Kiinteistönhoidon perusteissa opiskellaan pääosin sisäsiivousta ja ulkoalueiden hoitoa. Sähkö ja talotekniikka sisältää sähkön tuottoa, sen siirtoa kuluttajalle sekä joitakin sallittuja sähkötöitä. Toivotaan kirjan kuluvan käytössä! Kouvolassa kesällä 2005 Pentti Harju Penan Tieto-Opus ky

4 Sisällys Työturvallisuus 6 Materiaaleja ja niiden käyttöjä 35 Kiinnitys ja kannakonti 57 Metallityöt 78 Hitsaus ja juotto 128 Putket ja kanavat 170 Kalustus 334

5

6 6 Työturvallisuus, henkilökohtainen työturvallisuus Työterveyshuollon tavoite on pelkistetysti luoda turvallinen ja terveellinen työympäristö, työperäisten sairauksien ehkäisy ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen sekä terveyden edistäminen. Suojainten avulla pyritään ensisijaisesti poistamaan työn haitta- ja vaaratekijät. Jos tämä ei ole mahdollista, vaaratekijät minimoidaan ja suojaimia käytetään tarpeen mukaan. Kuulonsuojainten käyttö voi estää varoitusäänien kuulemisen. Suojakäsineen kömpelö tartuntaote voi aiheuttaa tapaturmia. Silmien suojainten käyttö rajoittaa näkökenttää. Suojain voi myös aiheuttaa allergiaa. Mikäli työpaikalla käytetään muita kuin valmistajan suosittamia suojainyhdistelmiä, vastuu on työnantajalla. Työnantaja hankkii suojaimet ja pitää ne toimintakunnossa. Työntekijän on ilmoitettava suojaimissa olevista vioista ja puutteellisuuksista. Henkilönsuojain suojaa työntekijää tapaturmalta tai sairastumisen vaaralta työssä. Työturvallisuus Käytä ehjiä ja puhtaita haalareita.ulkotöissä haalareiden on oltava myös kyllin lämpimät. Hitsaustöissä haalareiden on kestettävä kipinöitä. 8 = I = H= A E A L A JL O A EJ 2 = A J= I K J A I I = J= = = 4 A EI EJ= I K EI I = A EI I A EJ= I K = EJJ= J= I K *, = D L EI JA JJK HEEF F K J= I K 4 A EI EJ= I K I I = O J= I K = F K K A E 8 = I = H= A E 2 = A HE J= J= I K O J= I K F K K = A EI I A E A E 8 = D L EI JA JJK F L EJ= I K 8 = D L EI JA JJK F L EJ= I K Suojakäsineet valitaan työtehtävän mukaan ja ne voivat olla värikkään tyylikkäitä. 6 Talotekniikan perusteet

7 Työturvallisuus 7 Suojakypärän hihnat säädetään niin, että kypärä on sopivan syvällä päässä. Päälaen ja kypärän väliin on jätettävä tilaa noin 2,5 cm. Jos kypärä on kiinni päälaessa, kohdistuu iskun voima päähän, eikä se vaimene joustaviin hihnoihin. Leukahihna pitää kypärän päässä kaatumisen aikana. Viereisessä kypärässä on kuulosuojain JA FM-stereoradio. Kuulosuojaimen tehtävä on vaimentaa melu, vaikeuttamatta kuulemista. Mikäli et kuule normaalia puhetta metrin päästä, melutaso ylittää 85 db, kuulosuojainten käytön rajan. Ensisijaisesti melua vaimennetaan, estetään melun muodostumista ja sen leviämistä. Jäljelle jäänyt melu hoidetaan kuulosuojaimen avulla. Suojain on kuitenkin aina viimeinen vaihtoehto. Ylläolevassa kuvassa on muotoiltava sekä likaa hylkivä vaahtomuovitulppa. Tulpat voivat olla myös irtotulppia, ilman lankaa. Sangallinen korvatulppa ja erilaisia kuppisuojaimia Talotekniikan perusteet 7

8 8 Työturvallisuus Silmien- ja kasvojen suojaimet Silmä on herkkä elin, ja usein sen vauriot tapahtuvat silmänräpäyksessä ollen pysyviä. Suojaimien käytöstä tulisi tehdä tapa. Suojaimia on käytettävä mieluiten liikaa, kun yhden kerran liian vähän. Käytä suojalaseja kaikenlaisissa hionta- ja talttaustöissä sekä yleensäkin töissä, joissa voit saada roskia tai siruja silmiisi. Yläkuvassa on koko kasvo-osaa suojaava visiiri ja hitsauskypärä, jossa on automaattisesti tummuva hitsauslasi. 8 Talotekniikan perusteet

9 Työturvallisuus 9 Työilman epäpuhtauksia Aerosolit ovat ilman ja kiinteiden hiukkasten tai nestepisaroiden seoksia. Yli 100 mikrometrin (μm) läpimittaiset hiukkaset laskeutuvat nopeasti ilmasta, eikä aerosolia ehdi syntyä. Aerosolin muodostavat hiukkaset ovat yleensä 0, μm. Hiukkaset käyttäytyvät hengityselimissä niin, että pienimmät hiukkaset, n. 2-5 μm, pääsevät helpoimmin keuhkojen syvimpiin osiin ja tällöin puhutaan hienojakoisesta pölystä. Noin 10 μm ja sitä suuremmat hiukkaset jäävät yleensä nenään ja nieluun. Vaarallisimmat hiukkaskoot ovat 0,1-0,01 μm. Hiukkaset aiheuttavat hengityselinsairauksia, allergiaa, astmaa ja syöpää. Talotekniikan perusteet 9

10 10 Työturvallisuus Hengityssuojain saattaa rasittaa käyttäjäänsä paljon. Suojainvalinnassa onkin mietittävä taukoajat, elpymisajat, ja mahdollisuutta käyttää moottoroitua puhallinsuojainta. Kertakäyttösuojain, hiukkassuojain Yhdistetyt suodattimet pidättävät kaasuja ja höyryjä sekä hiukkasia. Suodattimissa ilma kulkee ensin hiukkassuodattimen ja sitten kaasunsuodattimen läpi. Hiukkassuodatin pidättää aerosolimaiset hiukkaset kuten maalipisarat. Muista, ettei ole yhtä suodatinta, joka suojaa kaikkia kaasuja tai höyryjä vastaan. Käytä paineilmaa vain, jos sopivaa suodatinta ei ole saatavilla. Lue käyttöohjeet huolellisesti. Suodatin ei suojaa hapenpuutteelta (3M:n suositus ilman happipitoisuudelle on min. 19,5 %). Säilytä käyttämätön suodatin suojassa epäpuhtauksilta. Hiukkassuodatin ei suojaa kaasuja tai höyryjä vastaan, eikä kaasusuojain suojaa hiukkasia vastaan. Puolinaamari 10 Kuvassa on moottoroitu puhallinsuojain. Talotekniikan perusteet

11 Työturvallisuus 11 Halkaistu suodatinpatruuna Suojajalkine on erikoisjalkine, jonka pohja voi olla vahvistettu esimerkiksi lasikuidulla estämään naulojen tunkeutuminen jalkaan. Jalkineessa voi olla myös lämpöeristys ja kärjessä metallivahvike suojaamassa jalkaa putoavilta kappaleilta. Putoamissuojaimet, suojavaljaat Valjaita käytetään korkeissa ja hankalissa asennuskohteissa. Ne estävät työntekijän putoamisen esimerkiksi katolta ilmastointiasennuksen aikana. Tutustu omaan suojaimeesi ja säädä se itsellesi sopivaksi! Lisää tietoa suojaimista saat paikkakuntasi turvatarvikeliikkeestä tai /työsuojelutuotteet. Tutustu myös valmistajien suodatinvalintataulukoihin. Talotekniikan perusteet 11

12 12 Työturvallisuus Sähkön turvallinen käyttö Sähköä kannattaa varoa Nykyistä yhteiskuntaamme sanotaan tietoyhteiskunnaksi, mutta se on myös sähköyhteiskunta. Vaaralliset alueet ovat aidattuja ja niissä on varoituskilpiä sähkön hengenvaarallisuudesta. Kilvet kannattaa ottaa todesta, on kysymys elämästäsi. Jos kaveriporukkasi lähtee hölmöilemään varoituskilpien alueelle, mukaan lähtemättömyys ei ole pelkuruutta vaan terveen järjen käyttöä. Sähkötapaturmat johtuvat tietämättömyydestä, huolimattomuudesta joskus uhkarohkeudesta sekä järjen puutteesta, joka monesti johtuu kunnon kännistä. Vuosittain maassamme kuolee sähkötapaturmiin 2-3 ihmistä, jonka lisäksi on lukuisia läheltä piti -tilanteita. Vanhanmallista pyöreällä pistotulpalla varustettua laitetta ei voida liittää suojamaadoitettuun pistorasiaan. Älä muotoile pistotulppaa! Sähkölaitteiden tulipalot aiheutuvat käyttäjän tietämättömyydestä, huolimattomuudesta tai teknisistä vioista. Sähköpaloista suurin osa tapahtuu kodeissa. Suomessa syttyy noin 2000 sähköpaloa/vuosi, joista aiheutuu noin 10 kuolonuhria ja huomattavat omaisuusvahingot. Useimmat sähkölaitteet voivat väärin käytettynä tai vikaantuessaan aiheuttaa tulipalon. Laitteiden normaalista poikkeavaan toimintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Eräs televisioiden palon syy on vanhoihin laitteisiin kertyneen pölyn syttyminen palamaan. Kuvassa on erillinen pistorasiaan liitetty vikavirtasuojakytkin. Opettele jauhesammuttimen ja palopeitteen käyttö! 12 Talotekniikan perusteet

13 Työturvallisuus 13 Kuva TUKES. Kahvinkeitin ja TV palavat poroksi. Sammutukseen on käytetty palopeitettä. Talotekniikan perusteet 13

14 14 Työturvallisuus Ihmiskehon sisäisen sähköjärjestelmän avulla ylläpidetään erilaisia toimintoja. Esimerkiksi lihasten solujen supistuminen saadaan aikaan pääosin hermoja pitkin etenevien sähköimpulssien avulla. Ulkopuolinen sähkö on haitta, joka häiritsee järjestelmän toimintaa jopa surmaten ihmisen. Sähkötapaturmat voivat yllättää erikoisuudellaan. Seuraavana on joitakin epätavallisempia sähkötapaturman mahdollisuuksia. Kolme nuorta oli oikaissut ratapihan poikki radan takana olevalla asuntoalueelle. Yksi pojista kiipesi jostain syystä raiteille pysäköidyn junavaunun katolle ja kosketti päällään 25 kv ajojohdinta. Syntyneen valokaaren vaikutuksesta uhri oli palanut pahoin ja pudonnut katolta maahan saaden välittömästi surmansa. 4 A D! Yläkuvassa ihmisen kehon on ajateltu rakentuvan yksittäisistä vastuksista. Lisänä siihen tulevat esimerkiksi kengistä ja työkaluista tulevat vastukset. Kuva, TUKES, kodin sähköturvallisuusopas Leija Myös leijan lennätykseen kannattaa etsiä avoin paikka, jossa ei ole sähkölinjoja lähellä. Leijan lennätinnaruksi ei koskaan saa valita sähköä johtavaa materiaalia. 14 Kuva, TUKES, kodin sähköturvallisuusopas Talotekniikan perusteet

15 Työturvallisuus 15 Suurjännitteisen laitteen tai sähkölinjan lähellä voi saada sähköiskun koskematta ollenkaan johtoa tai laitetta. Sähkövirta nimittäin hyppää johtavaan aineeseen, kunhan se on riittävän lähellä virtapiirin sulkemiseen. Ulkona maa ja vesi muodostavat sähkölinjan johtimiin nähden toisen navan, maapotentiaalin. Sisätiloissa rakennuksen sementti, kivipinnat ja putkisto muodostavat maapotentiaalin. Kuva, TUKES, kodin sähköturvallisuusopas Ensiapu sähkötapaturmassa Vaikka tilanne on kriittinen ja aika kortilla, älä ryntää tapahtumaan suin päin. Katso, mitä on tapahtunut ja oleta onnettomuuspaikka aina jännitteelliseksi. Katkaise virta irrottamalla pistotulppa tai kytkimestä kääntäen. Jos virtaa ei saada pian katkaistuksi, irrota loukkaantunut eristävällä kuivalla vaatteella tms. Älä käytä irrotukseen kosteaa tai sähköä johtavaa esinettä. Muutoin paikalla on pian kaksi autettavaa! Suurjännitetapaturman uhri on suurjännitteen vaikutusalueella ja sähköalan ammattihenkilö katkaisee virran ennen kuin uhria voidaan auttaa!! Hanki itsellesi riittävä ensiaputaito! Tarkista autettavan tila ja hälytä apua Talotekniikan perusteet 15

16 16 Työturvallisuus Anna ensiapua Pulssi Oikea painantakohta ja käsien asento. Rintakehää painetaan alas noin cm. Jos elvytyksessä ei ole murtunut joitakin kylkiluita, ei sitä ole tehty riittävällä tehokkuudella. Henkilö jaksaa yksin elvyttää ehkä 10 minuuttia! 16 Talotekniikan perusteet

17 Työturvallisuus 17 Sähkökäsityökoneet Opetellaan opettajan johdolla porakoneen poran kiinnitys ja poraus puuhun sekä metalliin. Opetellaan iskuporakoneen sekä poravasaran terän kiinnitys ja poraus betoniin. Poravasaraa ei tarvitse painaa paljoakaan porauksen aikana. Voidaan myös kokeilla akkutoimisen poravasaran käyttöä ja akun irroitusta. Akkuporakoneen käytön opettelussa opetellaan terän kiinnitys pikaistukkaan, reiän poraus puuhun ja teräkseen sekä erilaisten ruuvien ruuvaus puuhun ja pois puusta. Käytössä opitaan sopivan ristikärjen sekä oikean momentin valinta ruuvauksessa. Pidä käsisirkkeliä kiinni molemmin käsin sahauksen aikana. Älä poista terän suojaa, se on olennainen turvalaite. Älä laske pyörivää sahaa kädestäsi. Opetellaan terän vaihto ja sahan puhdistus esimerkiksi paineilman avulla. Muista suojalasit! Sahaa joitakin paloja kurottamatta pitkälle levyn päälle, ota tukeva sahausasento. Käytä sahausleveyden rajoitinta. Varo terän jumittamisesta johtuvaa takapotkua! Ketjosahojen käytön harjoittelussa työturvallisuus on numero 1. Huomioi polttomoottorisahan käyttö sisällä, pakokaasut! Älä kurota sahauksessa liian kauas. Ota sahaukseen lievä, tukeva, haara-asento. Varmista sahan käytössä teränvoitelun toiminta, onko voitelu automaattista vai pitääkö terää välillä voidella käsin pumppaamalla. Vältä sahaamista terän kärjellä. Opettele sahan käyttö. Pistosahaa pitää painaa sahattavaa kappaletta vasten kyllin voimakkaasti, mutta sen terää ei saa työntää liian voimakkaasti päin sahattavaa kohtaa. Terä voi katketa ja terän takana oleva tukirulla kuormittuu liikaa. Opettele terän vaihto ja sahan käyttö. Tasohiomakonetta painetaan hiottavaa kappaletta vasten kyllin voimakkaasti. Opettele hiomanauhan vaihto ja koneen käyttö. Opettele paineilmanaulaimen käyttö ja naulojen lisäys laitteeseen. Naulain on väärin käytettynä hengenvaarallinen. Työturvallisuuden painottaminen sekä naulaimella leikkimisen kieltäminen on tärkeää. Opettele kuumailmapuhaltimen käyttö. Opettele höylän käyttö, eri höyläyssyvyyksien valinta ja terien vaihto. Älä laske käynnissä olevaa laitetta käsistäsi! Käsisirkkelin terä ja kulmahiomakoneen laikka vaihdetaan pistoke irrotettuna seinästä. Yksinkertaiset työt, jopa talttaus vasaran avulla edellyttävät turvatoimia, esimerkiksi suojalasien käyttöä. Talotekniikan perusteet 17

18 18 Työturvallisuus Työkalujen työturvallisuutta Yksinkertaiset työt, jopa talttaus vasaran avulla edellyttävät turvatoimia, suojalaseja. Turvallisuusajattelua Sähkökoneiden, vaikkapa käsisirkkelin teränvaihto tehdään irrottamalla pistoke seinästä. Markkinoilla olevien akkukäyttöisten käsisirkkeleiden akku voidaan työn ajaksi irrottaa, ellei koneessa ole muuta varmuuslukitusta. Sama koskee kulmahiomakoneita. Jos laikka tai sirkkelin terä pyörähtää käsissä, jälki on pahaa. Kuva silmäsuojaimista Pylväsporakoneissa pyörivä kara voi kaapata haalarin hihan, käsineen tai pitkät hiukset ja jälki voi olla pahaa, tuskallista. Penkkihiomakone Varmista hiontatuen maksimiväliksi 2 mm. Myös laikan yläpuolella oleva suojalevy pidetään lähellä laikan pintaa laikan mahdollisen hajoamisen vuoksi. Kun olet vaihtanut koneeseen laikan, käynnistä kone hetkeksi olleen itse pois tulilinjalta mahdollisen vahingon varalta. Pyörivää laikkaa tai laikkaa yleensä ei saa kolhaista isolla hiottavalla kappaleella. Käsiporakoneissa, poravasaroissa, hiomakoneissa, nauhahiomakoneissa ja höylissä voidaan käyttää pölynimuria. Kulmahiomakone Iso kone hallitaan kahdella kädellä. Pienemmällä koneella voidaan hioa yhdenkin käden avulla. Laske kädestäsi vain pysähtynyt kone. Hitsauksessa käytetään sopivan tummaa hitsauslasia, kohdepoistoa ja ainakin pinnoitettujen kappaleiden hitsauksessa hengityssuojainta. Käsisirkkeli Pidä laitteesta aina kiinni kahdella kädellä, koska pyörivä terä voi kiilautua sahausuraan ja saha potkaisee taaksepäin. Yhdellä kädellä pidettäessä pyörivän terän voi saada kehoonsa. Laske vain pysähtynyt saha kädestäsi. Terän näkyvän alaosan peittona olevaa suojainta ei saa poistaa. Kuvan sähköiselle pistosahalle on paljon käyttöä. 18 Talotekniikan perusteet

19 Työturvallisuus 19 2 H= L = I = H= EI JK = ) 6 A H K EJK I 6 A H F O HEJO I * + 2 H= L = I = H= JA H F ) 2 H= K I EI K = I I = * 2 H= K I + 6 A H EHH JK I J= E EE EJO I Talotekniikan perusteet 19

20 20 Työturvallisuus L = F = = JA H I I = EA HE = J= 20 O JA J EI K F H= A EI I = Talotekniikan perusteet

21 Työturvallisuus 21 0 = = I JA JJK = L = E A = EHEI JA JJ L F H= EI JK = L = F = = JA H H E Pikaistukkaa käytetään yleisimmin poraukseen ja ruuvien vääntöön I E EHEI JA JJ L F E = EI JK = EHEI JO A EE E Talotekniikan perusteet 21

22 22 Työturvallisuus = JJ = K JJK EA HHA = J= E A = K = Kyllä vasarallekin on vielä käyttöä. EA HHA J= 2 K J E = = A K E 22 2 K J E Pihtienkin kahvoihin tullut kädenmukainen muotoilu ja pehmustus on osa työn miellyttävyyden lisäystä. Talotekniikan perusteet

23 Työturvallisuus 23 Rakennustyömaalla käytetään yhä vähemmin käsisahaa. Viereisen kuvan kaltaisella sahalla voidaan katkoa kakkosnelosia. Ketjusaha voi olla sähkö- tai polttomoottorikäyttöinen. Laske vain pysähtynyt saha kädestäsi. Opettele sahan käyttö ja selvitä suojalaitteen toiminta takapotkussa. Talotekniikan perusteet 23

24 24 Työturvallisuus 24 Talotekniikan perusteet

25 Työturvallisuus 25 Paineilmanaulaimet Rakenteet naulataan kiinni nykyisin erilaisten paineilmanaulainten avulla. Tarvittava paineilma tuotetaan pienen kompressorin avulla. Vaatteiden puhdistukseen ei saa käyttää paineilmaa, koska paineilmasuihku saattaa lennättää silmäsi täyteen roskia tai suihku voi mennä ihosi läpi verenkiertoon ja siihen voi kuolla. Hapen kanssa puhdistettaessa asia on samoin. Lisäksi rasvaiset tai öljyiset haalarit voivat syttyä hapen avulla tuleen. Jos olet haalareiden sisällä, huonosti käy. Talotekniikan perusteet 25

26 26 Työturvallisuus Yleistä työturvallisuutta Alla on joitakin yleiseen työturvallisuuteen liittyviä asioita. Erilaiset nostimet säästävät selkääsi, hyvällä imurilla on helppo pitää työtila puhtaana ja roskille on oma astiansa. 26 Hätäkytkimen avulla saadaan työkone nopeasti virrattomaksi. Talotekniikan perusteet

27 Työturvallisuus 27 Työteline kootaan telineen käyttöohjeen mukaan. Työtelineen pystytys ja purku ei saa aiheuttaa työntekijän putoamisvaaraa, eikä vaaraa työn vaikutuspiirissä oleville ihmisille. Pyörällistä, siirreltävää telinettä saa käyttää vain painumattomalla alustalla. Sen pyörät lukitaan käytön ajaksi ja niiden on oltava irtoamattomasti telineessä kiinni. Työtelineiden yhteyteen asennetaan suojakaiteita ja tarvittaessa myös suojaverkkoja. Lisää tietoa asiasta saat esimerkiksi RT STM Pyörällisen telineen kokoontaitto kuljetusta varten. Telineen siirron aikana työtasolla ei saa olla työntekijää. Lisäksi työtasolta poistetaan siirron ajaksi sellaiset materiaalit, jotka voivat pudota tai aiheuttaa muuta vaaraa. Talotekniikan perusteet 27

28 28 Työturvallisuus A-tikkaita saa käyttää työalustana lyhytkestoisissa töissä, kun työtelineiden kasausta ei voida työn lyhykäisyyden vuoksi kohtuudella edellyttää. Tikkaita saa käyttää vain normaalin huonekorkeuden omaavissa tiloissa, kun alusta on tasainen ja painumaton. Nojatikkaita saa käyttää vain kertaluontoisiin, lyhytaikaisiin töihin. A-tikkaat. Esimerkiksi standardien SFS-EN ja SFS-EN mukaiset tikkaat ovat asianmukaiset. 28 Työpukin korkeus saa olla enintään 2,0 metriä. Talotekniikan perusteet

29 Työturvallisuus 29 Henkilönostimet voidaan jakaa karkeasti itse ajettaviin tai hinattaviin nostimiin. Nostimia ovat nivelpuomi-, teleskooppi- ja saksilavanostimet. Kuvassa on hinattava nivelpuominostin. Itse ajettava saksilavanostin Talotekniikan perusteet 29

30 30 Työturvallisuus Tavaranostimet Viereisessä kuvassa oleva laite ei ole henkilönostin. Sitä voidaan käyttää apuna esimerkiksi rakennuslevyjen nostoon tai kuten kuva symbolisesti esittää, iv-kanavien paikalleennostoon ja asennukseen. 5 = I E = L = I JE EL A F K E I JE 6 A A I F F E I JE 30 Talotekniikan perusteet

31 Materiaaleja ja niiden käyttöjä 35 Materiaaleja Materiaalit yleisesti Alkuaineista peräti 2/3 on metalleja. - H I = JA HE= = EA HO D EJO I 4 = K J= A J= EJ - E H= K J= A J= EJ 6 A H I 8 = K H= K J= A J= EJ A L O J A J= EJ K F = HE A J= EJ - E A J= EI A J = JA HE= = EJ 8 EJA K = E A A J = HH I E A I J = E A A J K EJ K L EJ A H= = EI A J= E A A J F I EEJEJ Metallien yleisiä ominaisuuksia Murtolujuus Aineen kovuutta Sitkeään aineeseen.. 8 A J EJO I.. 8 A J EJO I L A O JJ = F K I E = J = EI A A = I A E K HEI JK I EJO I A E = K I EJO I 8 A J EJO I E = K A 6 = I = L A O = K A K H K = = K A A I = K L = = J A = = E = K A A = = F F = A A I I = A E J= F = K F O I O L K K J I J= 6 = I = L A O = K A A = = F F = A L A O O = L A O F O I O L K H K = = K A A = = F F = A A I A A A I = K L = = JK A A K H K = I J= I A = J A = = K HJK K... 6 = EL K JK I EJO I A I I A K JH= = E= I A E O F K A = F K HEI JK I = = = F K A = L A J EJO I * HE A L K A = E = EI J= = L = K H= = J= EF A D A JA H I A L K K JJ= A I E A H E I E $ 0 * = H = EI JK JA H I F = JA A F E J= = = EJ= J= = = I A K = = HEJA J = JA HE= = E L K K I 2 A D A JA H I A A F = K F F = = I O L A = F = JA A F E J= = = I K K HE Kuvassa on esitetty koesauvan käyttäytymistä vetokokeessa..! F = E = I F = D = = EI E = Talotekniikan perusteet 35

32 36 Rauta (Fe) on alumiinin jälkeen maankuoren yleisin metalli, jonka takia se on hinnaltaan edullista. Hiiletysteräs Nuorrutusteräs Ruostumaton teräs Jousiteräs Työkaluteräkset Pikateräkset Karkaisu ja päästö Induktiokarkaisu Terästen kauppamuodot ovat levyjä, tankoja, putkia tai nauhoja. Tangot ovat poikkileikkaukseltaan kirjaimen muotoisia, esim. L, O, T, U, Z. Materiaaleja ja niiden käyttöjä Teräkseen jää valmistuksessa hieman rikkiä ja fosforia, jotka aiheuttavat esimerkiksi kylmähaurautta. Metalleja teräksen seostukseen Kromi (Cr) Nikkeli (Ni) Magnesium (Mg) Mangaani (Mn) Sinkki (Zn) Titaani(Ti) Vanadiini (V) Valurauta Harmaa valurauta Pallografi ittivalurauta 8 = K H= K J= K HJK K D A F I JE 8 = K H= K H= / H= BEEJJE / H= BEEJJE 8 = K H= K H= Teräksen myyntimuotoja ovat esimerkiksi levy, akseli, neliöteräs, kuusioteräs, kulmarauta, putki, ainesputki, lattarauta ja u-palkki. 36 Talotekniikan perusteet

33 Materiaaleja ja niiden käyttöjä 37 Korroosiolla tarkoitetaan esimerkiksi metallien tuhoutumista ympäristön vaikutuksesta, raudan ja teräksen syöpymistä, ruostumista. Kaikki metallit kultaa lukuunottamatta hapettuvat ilmassa. Sinkittyjä putkia tai sinkittyjä putken osia ei saa käyttää patteriputkituksissa. Käyttölämpötilan kohotessa sinkistä tulee terästä jalompi metalli. Jos putken sinkkipintaan tulee naarmu, syöpyy teräs eikä sinkki. Ilman happi muodostaa passiivisen metallin pinnalle metallia suojaavan hapettumakerroksen. 4 = A H= = HH I E I I = I O F O E A A JA A A H= A E@ A H= = F E = I I = ; A EI A I I HH I E I I = = F F = A A F E J= I O F O O Sähkökemiallisen korroosion edellytyksiä Perusedellytyksenä korroosiolle on veden ja hapen läsnäolo. Kemiallinen korroosio Metalli ja syövyttävä aine reagoivat kemiallisesti keskenään muodostaen uuden huokoisen yhdisteen. 8 = D A K F = HEF K J EA L = K J I JA D JEE A I I E E = C = = + K 5 D A E= EI A I I = HH I E I I = I E E = J = = = EEJ I K H JK K F E E F = I E J A Metallipinnoitus suojauksena Uhrautuviksi pinnoitteiksi voidaan nimittää pinnoitteita, jotka liukenevat perusmetallia helpommin suojaten sitä korroosiolta. Sinkitys (Zn) Kovakromaus (Cr) Kovanikkelöinti (Ni) Kemiallinen nikkelöinti Maali metallipinnan suojana Maalattavan pinnan on oltava puhdas pajahilseestä, rasvasta ja ruosteesta. Maalauskerroksia on useampia. Kuparimetallit + K F K J E + K F K J E Kupari (Cu) Sana kupari on peräisin Kypros-saaren kreikkalaisesta nimestä CYPERN, koska saarella oli paljon kuparia. Kupari (Cu) on punertava, värjäävä metalli. Kuparin liitos epäjalompaan metalliin saattaa aiheuttaa elektrolyyttistä syöpymistä, jossa epäjalompi metalli syöpyy. Kupariputkia alettiin käyttää kylmävesijohdoissa jo 1940-luvulla. Kupariputkia on käytetty Pohjoismaissa 1970-luvulta myös vesijohto- ja lämmitysjärjestelmissä. Romukuparin kierrätys säästää maapallon kupariresursseja ja valmistukseen käytettävää energiaa. Punametalli Messinki 5 E EJJO JA H I F K J E K F = HEF K J E. A 8 EHJ= K I I K K J= 8 EHJ= K I I K K J= + K 8 EHJ= K I I K K J= K F = HEF K J E 5 E EJJO JA H I F K J E. A ; E E A = I A K I JA D JO E A E = = I E = E = EI J= L = JL HE Pronssi Kevytmetallit Kevytmetalleiden tiheys on 4,5 kg/dm3 tai sitä pienempi. Alumiini (Al) on eräs maankuoren yleisin metalli. Magnesium (Mg) on erittäin kevyttä metallia, sen tiheys on 1,74 kg/dm 3. Talotekniikan perusteet 37

34 38 Materiaaleja ja niiden käyttöjä Kumituotteita valmistetaan luonnonkumista tai kemian teollisuuden keinoin. Muovien raaka-aineena käytetään pääosin raakaöljyä ja maakaasua. Kertamuovista tehty kappale on valmis, eikä sitä voida muovata uudestaan. Kestomuoviset kappaleet voidaan sulattaa ja käyttää uudelleen.. Kumimattoja Lujitemuovit, lasikuitu Muita materiaaleja Hiilikuitu on nykyajan materiaali, jossa yhdistyvät keveys ja erittäin suuri lujuus. Keraamiset materiaalit ja tuotteet valmistetaan esimerkiksi alumiinioksidista tai piikarbidista. Komposiitit ovat yhdistelmiä useista eri materiaaleista. Muoviakseleita ja ainesputkia Voiteluaineet Koneissa voiteluaine tarttuu toisiaan vasten liukuviin metallipintoihin sekä muodostaa kyllin paksun kalvon niiden väliin.. Voiteluöljyt Mineraaliöljy tislataan ja jalostetaan raakaöljystä. Synteettinen öljy on kemiallisen prosessien tuotos. Sen pääraaka-aine on eteenikaasu. Rasvoissa on voiteleva osa, öljy ja sidososa eli saippua. Leikkuuöljy poistaa lämpöä terästä ja työkappaleesta ja sen käyttö parantaa lastuttavan pinnan laatua. Muuta Muovisten roskakorien etuja vastaaviin metallisiin ovat esimerkiksi naarmuuntumattomattomuus, ruostumattomuus ja ja se, ettei niihin tule käytössä lommoja. Puhtaus ja tarkkuus ovat laakereiden hoidon ja käsittelyn tärkeimpiä vaatimuksia. 8 EJA K O = L I JK I F E J A L EI I 8 = I A = = L EJA A L = = = L = A E A E A = A A A I I JE = A F = H= A A 38 Laakerin leikkaus Talotekniikan perusteet

35 Materiaaleja ja niiden käyttöjä 39 Kiilahihnakäytössä hihnapyörille on asennettu yksi tai useampi kiilahihna. Hihnan oikeaa kireyttä voi tarkistaa myös KH tiedostosta. Hihnoista on olemassa työturvallisuusmääräykset. Kiilahihna saa koskettaa ainoastaan uran sivuja, ei uran pohjaa. Talotekniikan perusteet 39

36 40 Materiaaleja ja niiden käyttöjä Putket Maailman terästuotannosta ehkä 10 % valmistetaan erilaisiksi putkiksi. Saumattomat putket 8 A J EL E Saumalliset putket 6 K K H = 8 A J EL E Saumattoman putken kylmämuovaus vetämällä. Puhdistettu ja voideltu kuumamuokattu aihio vedetään vetokiven tai vetorenkaan läpi. E = EI K = K J E K L = I I EJ EA HJA E A I = K = D EJI = J= = A I E A H E I E = K D A = = HED EJI = K I A = 40 Talotekniikan perusteet

37 Materiaaleja ja niiden käyttöjä 41 Rakennusmateriaaleja Nykyisiä talonrakennusmateriaaleja on valtava määrä ja niiden ominaisuuksien ja käytön tuntemisen lisäys on tämän osion tavoitteena. Materiaalit voidaan jakaa karkeasti esimerkiksi seuraavalla tavalla. Puutavara Metalli Kiviaines Muovit Eristys Ikkunat Vesikattomateriaalit Muut materiaalit Joitakin puutavaran nimikkeitä Laudan leveys on vähintään 75 mm ja paksuus enintään 38 mm. Lauta on pinnaltaan sahattu tai höylätty. Lankkua ja lautaa 4 A EA E K H I F JJE Soiron paksuus on yli 38 mm, mutta enintään 75 mm ja leveys mm. Lankun paksuus on yli 38 mm, mutta alle 100 mm ja leveys yli 175 mm. - I E A H E I E = H A = D O JJO F E J= Parrun paksuus sekä leveys ovat vähintään 100 mm ja poikkileikkauksen muoto on suorakaide tai neliö. Ponttilauta tarkoittaa sitä, että toiseen särmään on höylätty uurre ja toiseen ruode. Sileäpontissa lappeet on höylätty sileäksi. Raakapontissa ulkopinta voi olla hienosahattu ja sisäpinta karkeahöylätty. 6 EI A = F K A = I = D = F E J= 7 K HHA = = H= I F JJE Sahatavaran leveitä sivuja kutsutaan lappeiksi, lyhyitä sivuja syrjiksi ja niiden välisiä kulmia särmiksi. Pienrakentajan kannattaa ostaa sahatavara määrämittaisena. Hinta on kalliimpi, mutta näin materiaalihukka voidaan minimoida. 5 O H 5 H = F A 8 = = = I H Talotekniikan perusteet 41

38 42 Materiaaleja ja niiden käyttöjä Puutavara käytössä Puutavaran liitokset tehdään pääosin erityyppisten naulojen ja ruuvien avulla. Kuvassa näkyy vesikaton alapuolen rakenteita. Kattoristikoiden yläpuolella on muovi, sen päällä on laudoitus ja vesikatto. Väliseinän puurunko, kipsilevy ja seinän väliin jäävä sähköjohdotus Huoneen katto eli yläpohja. Laudoitukseen kiinnitetään esimerkiksi paneli. Laudoituksen yläpuolella on höyrysulku ja eristys. Kuvassa näkyy sähköjohtoja sekä IV-kanava. Kun kyseessä on makuuhuone, kanava tuo raitista ilmaa huoneeseen. 42 Valmiin käytävän maalattua panelia Talotekniikan perusteet

39 Materiaaleja ja niiden käyttöjä 43 Huoneen seinässä on tapetti ja lattiassa parketti. Jalkalistan avulla saadaan työlle viimeistelty ulkonäkö. Lisäksi se peittää parketin ja seinän välissä olevan raon. Jos hiotutat talosi parketit, varmista, että saat vaikkapa olohuoneeseen erityisen hyvin kulutusta kestävän lakkauksen. Metalli ja kivi Katto on paneloitu ja seinään on laitettu tapetti. Kattolistoituksen avulla työhön saadaan viimeistelty ulkonäkö. Viereinen talo on muurattu Lecaharkoista. Leca-harkko on lecasoraa ja betonia. Lecasora on poltettua savea. Poltossa savesta tulee huokoisia pieniä pyöreita palloja, jotka ovat eristeitä. Kuvassa näkyy valettu antura ja teräsrakenteita. Alla vasemmalla on Leca-harkoista muurattu antura, styroxeristys ja nurkassa on saumausvaahtoa, joka on eristettä ja kiinnikettä. Alla laservaaituksella yhdestä huoneen nurkasta merkitään sama korkeus, korko, huoneen eri nurkkiin. Kuvassa merkkaus tehdään runkotolppiin. Korkomerkki voi olla esimerkiksi valmiista lattiapinnasta 1000 mm ylöspäin. Eli lattiavalussa valupinta tulee 1000 mm korkomerkistä alaspäin. Näin lattiavalu saadaan vaakasuoraan. Talotekniikan perusteet 43

40 44 Materiaaleja ja niiden käyttöjä Maanvarainen perustus Oikein tehty perustus on kuin vakuutus talosi pitkäaikaiselle kestävyydelle ja toimivuudelle. Rakennat talosi sitten puusta, tiilestä tai harkoista tarvitset aina perustukset, joiden toiminnasta voit olla varma myös pitkällä tähtäimellä. Kellarillinen perustus Kellarillisessa perustuksessa oikeaoppinen Leca-perustus on lyömätön vaihtoehto. Rakenne on varmatoiminen, kestävä sekä helppo ja edullinen rakentaa. Ryömintätilainen perustus Ryömintätilainen perustus eli kantava alapohja on soveltuvin perustusratkaisu, kun maaperä on paalutettu heikon kantavuutensa takia tai halutaan välttää korkeita täyttökerroksia. Kuvat Optiroc Oy 44 Talotekniikan perusteet

41 Materiaaleja ja niiden käyttöjä 45 Kuvat, Lammin Betoni Oy. Kuvat vasemmalta oikealle. Perustukseen, bitumikaistaleen päälle on polyuretaanin avulla kiinnitetty kulmaharkkoja. Harkon välissä on eristys. Kylmäsiltaa ei muodostu. Eristys tiivistetään ja kiinnitetään polyuretaanilla. Harkkojen ladonta Harkkojen betoniraudat ja vaakasuoruus, joka saadaan aikaan kuvan kiilojen avulla Seinässä olevaa sähköputkitusta Betonivalu Betonin tärytys Valmis talo Talotekniikan perusteet 45

42 46 Materiaaleja ja niiden käyttöjä Yläkuvassa väliseinän runkona on sinkitty teräsprofi ili, johon koneellisesti ruuvataan kiinni esimerkiksi kipsilevy. Kostean tilan seinä voidaan muurata ohutsaumauksella esimerkiksi siporex-harkoista. Ratkaisu on erinomainen, sillä minimoidaan tai poistetaan kosteiden tilojen vesi- ja homeongelmat. Kuvassa näkyy suihkun hanakulmarasiat. Seinäpinta tasoitetaan ja yleensä kaakeloidaan. WC-tilan pesualtaan kohta. Vesijohtojen päät on aina tulpattava. Kuvassa siihen on käytetty ilmastointiteippiä. Kostean tilan, esimerkiksi suihkuhuoneen seinä voidaan tehdä myös puurunkoisena ja levyttää se kipsilevyllä. Tarvittavat kosteussulut tekee asiantuntija. Pintaan voidaan laittaa muovimattoa tai kaakelilaatta. Tiiliseinä on säänkestävä, huoltovapaa ja kaunis. Anna ammattimiehen tehdä muuraus ja saumaus. Huonosti saumattua seinää ei periaatteessa voida korjata ja se voi jopa alentaa talon jälleenmyyntiarvoa. 46 Kaakelilattia on kestävä ja kaunis. Kiviaineena se johtaa hyvin lämpöä ja tuntuu jalan alla viileältä. Betonilaatassa voi olla vesikiertoinen lattialämmitys tai saneerauksessa voidaan käyttää lattialämmitykseen muutamien millimetrien paksuista sähkövastus-elementtiä. Talotekniikan perusteet

43 Materiaaleja ja niiden käyttöjä 47 Talo voidaan rakentaa myös suurelementeistä siten, että nosturilla nostetaan rekasta talo paikoilleen esimerkiksi seinä kerrallaan. Rakentamisen etuja ovat tehdaslaatu. Varsinkin pienrakentajien laatu on kirjavaa. Alalla on laadukkaita ja vähemmän laadukkaita rakentajia. Talon pystytys on nopeaa ja elementtien valmistusaste voi olla korkea, panelointi ja kaakelit valmiina. Ongelmallista LVIS-asentajien kannalta voi olla se, että LVIStyöt on miltei tehty talotehtaalla ) ) 6-8 ) 15 6 ) ) 7 ) ) 4 1 ) 6 N # ' ) 7 5 ) 6 - ) ' Reunavahvisteisen laatan raudoitus *. ' " " N " N " Leikkaus sokkelista, seinästä ja vesikatosta # N # ) $ & & ) ; # N # N # ! % % & 14 4 ) 15 6 ) - ) ) 7 5 ) 2 6 * ) ) 6 6 ) D 8 $ # ; 4 : ) 6 4 # ; 6 6 * ) 15 6 ) ) 15 6 ) # ) 5 6 ; 4 : 4 # # ) # ) ) ) 7 )! %!! & $ " - 6 ) ) $ : N $ 5 7 ) 8 ) 7! 2 $ Talotekniikan perusteet 47

44 48 Materiaaleja ja niiden käyttöjä Viereisessä kuvasarjassa on Jämerä Oy:n siporex-harkoista muuraten koottava talo. Harkot ovat kiviainesta ja eristettä. 48 Talotekniikan perusteet

45 Materiaaleja ja niiden käyttöjä 49 6 = HK L E = O I F K K J= 5 A E H= A JA A JK = I EI A JEE E JK K A I K K A HEI JA > A J EL = K F E EJA = = EJ= EJ= F A JJE ; F D = I EI J K I F E F E J= = JA HE= = E F = A E D O HO I K K A HEI JA F K D = K I L E = ) = F D = H= A A I EI J K I = = I F E J= = JA HE= = E = = JJ= F = H A JJE K L E = JJ F K K = JJE= > A J E = = JJ= L = A HEI JA I JO H N K L E = L Ilman rakennussuunnitelijan lupaa ei kantaviin rakenneosiin saa tehdä putkille läpimenoreikiä. Lupa kannattaa ottaa kirjallisena! A. Kattoristikot B. Höyrysulku C. Alaslaskettu katto D. Putket ja kanavat välitilassa E. Erikoistiiviste kanavan ja höyrysulun tiivistykseen F. Liesituulettimen poisto, vähintään 0,5 mm teräskanava G. Eristys EI 30, 50 mm vuorivillamatto H. Ulkoseinää I. Vesikatto J. Yläpohjan eristys Liesituulettimen poistokanavan paloeristys estää liedellä syntyvän palon leviämisen ullakkotilaan. Höyrysulun läpäisyä pitää välttää mahdollisimman pitkään. Kun kanavien tai putkien avulla sulku läpäistään, on se tehtävä uudestaan höyrytiiviiksi. Jos käytetään elastisia massoja tai teippausta, voisi höyrysulun takana olla puinen koolaus, johon sulku kiinnitetään esimerkiksi nitojalla. Näin varmistetaan sulun liikkumattomuus läpimenon kohdalla. Parempi vaihtoehto on käyttää valmista höyry- ja ilmasulun läpivientitiivistystä. Talotekniikan perusteet 49

46 50 Materiaaleja ja niiden käyttöjä Vesikattorakenteita Kuvassa on konesaumattu peltikatto. Katto on sateella hieman äänekäs. Kulkuväylien kohdalle kannattaa laittaa lumieste, koska lumi ei pysy katolla. Tarvittaessa katto voidaan maalata uudelleen. Katon alus voi olla miltei umpeennaulattua puutavaraa. Kaikkien vesikattojen alusta on tuuletettava hyvin. Profi loitu peltikatto. Peltikatteessa on muovipinnoite, joka joistakin vanhoista katoista näyttää irtoavan. Huopakate on äänetön ja lumi yleensä sulaa katolle. Kate voi olla harjalta räystäälle ulottuvia, alle metrin levyisiä suikaleita. Kuvan paanuhuopakate on kuitenkin ilmeikkäämpi. Katon alus voi olla huonompilaatuista ponttilautaa. Kaikkien kattotyyppien vesikourut kannattaa puhdistaa vuosittain puiden lehdistä ja neulasista. Tiilikatto ladotaan räystäältä harjalle yksittäisistä poltetuista tiilistä. Katto on äänetön ja kestävä. Se ei ole tiivis, joten se vaatii alleen tiiviin alusmuovin. Lumi pysyy katolla ja sulaa sinne. Katto painaa tuhansia kiloja ja vaatii huoltona painepesua, koska se kerää neulasia ja sammaloituu. Kuvissa on vesikatolla oleva lumieste sekä syöksytorven alapää ja sadeveden pois johtaminen. 50 Talotekniikan perusteet

47 Materiaaleja ja niiden käyttöjä 51 = JJ I E = J 8 = = = JK HL = EI = JJ I E J= = = F A JE = = J 8 A I E 8 A = JJ F = HEJ = JJ F HJ= = J 4 EJE K EA I JA A J 8 A I E K HK 2 = HL A A A D J F EI JK EI K K K 5 A E JE = I = K I K JK HL = EI EEF A E O A I JA 2 EI JK EI F K J A J 5 O I O J HL A J 2 = HL A A A I A L A = K A = L = F EI J JE = I 2 J K A I J L JK K > EF K J E 6 K HL = JE = I 5 A L A F EI D J= E A 5 A L A F EI D J= E A Rakennuksen lumiesteet, tikkaat ja sadeveden poisto Pelastustoimilaki määrittää, että lähtien on asunnoissa oltava riittävä määrä palovaroittimia. Makuuhuoneet sekä eteiset valvotaan palovaroittimien avulla. Laite asennetaan sen mukana tulevan ohjeen mukaisesti. Keittolevyt, uunit, leivänpaahtimet ja takat aiheuttavat turhia hälytyksiä, joten palovaroittimia ei asenneta niiden läheisyyteen. Palovaroitin sijoitetaan keskelle huonetilan kattoa paikkaan, jossa vallitsee häiriötön ilman virtaus. Kattopalkki, suuret valaisimet sekä nurkkaukset häiritsevät ilman virtausta ja palovaroitin sijoitetaan vähintään puolen metrin päähän niistä. Palovaroittimen suurin etäisyys huonetilan seinästä saa olla 6 metriä. Suurin huoneen pinta-ala, johon riittää yksi palovaroitin, on 60 m² IV-koje paikallaan. Muista laitteiden suojaus, koska rakentamisen aikana laitteet saattavat kolhiutua. Rakentamisen kestäessä esimerkiksi valmis pesuallasasennus suojataan altaan pakkauslaatikon avulla. Talotekniikan perusteet 51 0

48 52 Materiaaleja ja niiden käyttöjä Ikkunassa on hyvää se, että siitä tulee auringonvaloa huoneeseen ja huonoa, että huoneen lämpöä johtuu ulkoilmaan enemmän kuin seinien kautta. Ikkunan kautta tapahtuva lämpöhäviö on rakennuksen kokonaislämpöhäviöstä noin prosenttia. Ikkuna paikallaan Sisään aukeava kolmilasinen ja kolmipuitteinen ikkuna. Keskimmäinen puite on saranoitu kiinni sisäpuitteeseen. Sisään aukeava yksipuitteinen ikkuna. Puitteessa on kolmikerroksinen eristyslasi. Maalit Maalaus on oma tieteen ja taiteen lajinsa. Onnistunut maalaus edellyttää esimerkiksi maalatun pinnan käyttöolosuhteiden tuntemista. Maalausalan työturvallisuudessa pätee rakennusalan yleinen työturvallisuus sekä hengityssuojainten korostettu käyttö yhdistettynä maalien ja liottimien kemiallisten ominaisuuksien tuntemiseen. Tikkurilan ulkomaalit Pieni näyte maalikaupan runsaasta tarjonnasta 52 Talotekniikan perusteet

49 Materiaaleja ja niiden käyttöjä 53 Seinän maalaus aloitetaan ylhäältä ja edetään alas lattian rajaan. Muiden pintojen suojauksessa ja rajauksessa voidaan käyttää maalarinteippiä. Sivellinmaalaus voidaan tehdä esimerkiksi seinään siten, että maali levitetään vaakavetoina ja tasoitetaan pystysuoraan maalaten. Maalin ohennus tehdään niin, ettei maali ala kuivua työvaiheiden aikana, jolloin sivellinjäljet jäävät näkymään. Telamaalaus tehdään kyllin ripeästi. Jos maalipinnasta halutaan hieman rosoista, voidaan telata vielä kuivuvaa pintaa. Virheitä aiheutuu vääristä maalausmenetelmistä tai sopimattomista työvälineistä sekä maa-lausolosuhteista. Yleisiä virheitä on liian ohut maalikalvo, joka peittää ja suojaa huonosti. Kalvo voi olla myös liian paksu, jolloin maali valuu vielä kuivuessaan ja jälki ei ole kaunista. Maalattavan puupinnan kosteus ei saa ylittää 17 %. Lue aina ohjeet maalipurkin kyljestä. Sisä- ja ulkomaalaus. Huomaa sisämaalauksen huolellinen lattian suojaus: suojapahvit on teipin avulla liitetty toisiinsa. Talotekniikan perusteet 53

50 54 Materiaaleja ja niiden käyttöjä Maaleja sisäpintoihin Seiniin - Remontti-Ässä remonttimaali - Harmony sisustusmaali - Joker sisustusmaali - Kaunis Koti sisustusmaali - Luja pintamaali - Paneeli-Ässä lakka Kattoihin kuivissa tiloissa - Siro himmeä Kalusteisiin - Empire - Helmi - Maalarin Valkolakka - Kiva kalustelakka - Nostalgia puuöljy Lattioihin - Betolux - Nostalgia puuöljy - Permo - Parketti-Ässä lakka - Unica Super lakka Maaleja ulkopintoihin Puujulkisivut - Pika-Teho talomaali - Ultra talomaalit - Teho öljymaali - Vinha peittävä puunsuoja - Valtti Color puunsuojat Peltikatoille - Panssarimaali - Repco Sokkeleihin - Yki sokkelimaali - Yki Rouhepinnoite Pihakalusteisiin - Valtti puuöljyt - Valtti Color puunsuojat - Miranol Asiantuntija opastaa sinua valitsemaan oikeat sisä- ja ulkomaalit. Viereisissä kuvissa on Tikkurilan Värin opasteen erilaisia maalauspintoja. 54 Talotekniikan perusteet

51 Kiinnitys ja kannakointi 57 Kiinnitys ja kannakointi Kiinnitys ja kannakointi on mittaamista, poraamista ja kannakkeiden asennusta. Nykytekniikan avulla voidaan tunnistaa betonin sisällä oleva betonirauta tai sähköjohto, eikä reikää porata siihen kohtaan. Vaa ituksen kuva on alla &! - N Poraus ja piikkaus Kiviaineeseen porattaessa poran kovapalaterä pyörii ja terän päähän samaan aikaan annetaan pieniä iskuja. Porattaessa betoniin ilman iskua kovapalaterällä terä kuumenee, sinistyy ja pehmenee pilalle. Iskuporakoneessa on mekaaninen hammastus iskujen tuottamiseksi. Poravasarassa on pieni paineilmakompressori, jonka tuottama paineilma lyö pienen männän avulla poran terän yläpäähän. Poravasaraa ei tarvitse paljonkaan painaa porauksen aikana. Poravasara on iskuporakonetta huomattavasti tehokkaampi reikien porauksessa. Kuvassa mitataan lasermittarilla pituutta huoneen nurkasta. Mittarilla voidaa laskea myös pintaaloja. 2 H= K I I O L O A H= EJE Yläkuvassa on kovapalaterä, jota voidaan käyttää poravasaroissa. Iskuporakoneiden kovapalaterässä on yleensä lieriökanta. Poravasaroiden terän kanta voi olla uritettu, eikä se voi luistaa koneen istukassa pyörimisen aikana. Talotekniikan perusteet 57

52 58 Kiinnitys ja kannakointi Timanttiporaus Poraamalla voidaan tehdä reikiä putkia varten ja sahaamalla tehdään betoniseinään esimerkiksi oviaukko. Työssä ei synny pölyä, mutta tarvittavan jäähdytysveden jäljet on puhdistettava. Työn jälki on erittäin siisti, eikä se vaadi jälkikorjauksia kuten betonivaluja tms. Suorakiinnitystekniikka, naulaimet Alakuvassa olevan kaasupatruunatoimisen naulaimen männän painamana viereisen kuvan muovikammassa oleva naula painetaan esimerkiksi teräksisen peltiprofi ilin läpi betoniin. Laite on suorakiinnitysmenetelmä, jossa reikiä ei porata. = JJ = K JJK EA HHA = J= E A = K = EA HHA J= 2 K J E = = A K E 2 K J E 58 Kattoon on ammuttu kierrekantainen kiinnike, johon on kiinnitetty kuvassa näkyvän putkituksen kannakkeet. Vieressä on Hilti -nauloja Talotekniikan perusteet

53 Kiinnitys ja kannakointi 59 Talotekniikan perusteet 59

54 60 Kiinnitys ja kannakointi Kiinnitys ja kannakointi on poraamista ja kiinnittämistä. Työ voidaan tehdä kappaleen läpi tai reikä porataan ensin ja esimerkiksi muovitulppa työnnetään reikään, kiinnitettävä osa laitetaan kohdalleen, ruuvi työnnetään osan läpi ja kierretään muovitulppaan kiinni. Muutamia ruuveja Kuusiokantainen ohutlevyruuvi Lastulevyruuvi Kupukantainen ruuvi Uppokantainen ruuvi Kupu-uppokantainen ruuvi Poraruuvi porataan kiinnitettävän kappaleen läpi esimerkiksi takana olevaan metalliin 60 Talotekniikan perusteet

55 Kiinnitys ja kannakointi 61 Ruuvit ja tulpat Nykyisin ruuveissa on ristikanta, sähköisten ruuvinvääntimien takia. Ristipääkärki ei lipsu ruuvista. Gyproc-levyruuvia käytetään levyjen kiinnitykseen rakennuksen seinään esimerkiksi akkuporakoneen avulla. Kiinnitys ja ruuvi ovat vieressä. Poraruuvin kärjessä on metalliin pystyvä poranterä. Ruuvilla voidaan kiinnittää esimerkiksi lastulevy metalli palkkiin tai -levyyn poraamalla ruuvi lastulevyn läpi metallipalkkiin, jolloin kiinnitys on heti valmis. Kiinnitys on alla. A J= E2 K K 2 H= HK K L E H E 2 H= HK K L E Kuusiokantainen ohutlevyruuvi, LVI-ruuvi Ruuvilla kiinnitetään esimerkiksi patterikannake puuseinään tai muovitulpan avulla tiiliseinään. Muovitulpat Puuruuvi on helppo kiertää tiileen, betoniin tai kiveen muovitulpan avulla, jolloin betoniin saadaan tavallaan kierre ruuvia varten. Talotekniikan perusteet 61

56 62 Kiinnitys ja kannakointi Erilaisia kiinnikkeitä Muovitulppa ja sen käyttö 2 H= JJ= L = HA E I O L O O I 2 EI J= F H= K I F O HA E I J 2 K K ) K I A L O = HK K L E 2 H= JJ= L = HA E D = = EI E = Tulpan siivekkeet estävät sen pyörimisen reiässä ja päädyn pienet olakkeet/ulokkeet estävät tulpan uppoamisen liian syvälle reikään. Poraruuvi ja sen käyttö A J= E2 K K 2 H= HK K L E H E 2 H= HK K L E Poraruuvi porataan kiinnitettävän kappaleen läpi esimerkiksi takana olevaan metalliin 62 Talotekniikan perusteet

57 Kiinnitys ja kannakointi 63 Patterikannakkeen asennus - I E A H E I E = I JK A L O 6 O D J= E K F EF K K J= I = I JK A L O O F H= = HK K L E I D = = EI E = EI A = K HA E HK K L EA E D = EI A = I JK A L O J= = = F = = = F EI = EE EJO I D O L 2 = JJA HE = = A K H= F D = I I = HK K L E L = H= I I = = = A A EF I A = I A K JK = = = = I F E = I JK A L O K EL K A I I = = F = JJA HEF O I O O L = = = I K H= I I = Siipitulppa 5 EEF EJK F = O JE HA E 2 H= = O E I O L HA E = F EI J= F H= K I F O 4 A E D = = EI E = 4 K K L E EHEI JO I Talotekniikan perusteet 63

58 64 Kiinnitys ja kannakointi Karmitulpan asennus N & Liitos voidaan purkaa ruuvimeisselin avulla 4 A E D = = EI E = 4 A E F H= K I = F F = A A F E = K = JK F F = HA E = K = JK F F = L E@ = = L = I = H E@ = F D = = = I JEJ= E F F K EHEI JO I JA HK K L E A EI I A E 8 = EI EE EJO I = K = JK F F = A E I = = F D = J= HA E 64 Talotekniikan perusteet

59 Kiinnitys ja kannakointi 65 Kiilapultin asennus 8 = I = H= 4 A E F H= K I = F H= K I F O F EI J EE = F K JE O JE HA E EE EJA JJ L I = * A J E= * A J E= Kiila-ankkurilla tehdään nopea läpiasennus kiskoille, kannakkeille ja hyllyille. K JJA HE EHEI JO I 8 = EI EEJ I = HJE EE = = I = HA E I A E EE Talotekniikan perusteet 65

60 66 Lyöntiankkurin asennus Kiinnitys ja kannakointi 4 A E F H= K I = F H= K I F O F EI J 5 F EL = I O L O E A HA E O JE= K HE = EJA J= = HA E = E = K HE D = = E I E = = I K K HA F E * A J E= * A J E= 6 K K H = O JE= K HE = = A A J= = JK K H = = = I EI = A J J= O JA = A EE EJA JJ L I = ) K I A L O A HK K L E * A J E= * A J E= 6 K K H = F = E = = = = I = K HE I EI A L = = = HJE J= = A L EJJ = K HE = = F EE EHA E I A E EE 66 Talotekniikan perusteet

61 Kiinnitys ja kannakointi 67 Erilaisia kiinnityksiä Lyöntitulppa Osan avulla voidaan kiinnittää esimerkiksi lattialistoja tai sähkörasioita seinään. = = EI J= EE EJO I O JEJK F = = L K = EE EJO I K I E= K HE = L K = Jousiankkurin avulla kiinnitetään läpikiinnityksenä puuta betoniin tai umpitiileen. = K = = K HE = L K = > A J EE EE EJA JJO HA E L = A Naula-ankkuri soveltuu ohuiden teräsprofi ilien ja ilmastointivanneripustusten kiinnitykseen betonirakenteisiin. Talotekniikan perusteet 67

62 68 Kiinnitys ja kannakointi Koolaus- ja karmitulppa Osan avulla voidaan kiinnittää esimerkiksi oven- ja ikkunankarmit seiniin tai lattiaan. Reikä porataan kiinnitettävän osan läpi seinään yhdellä porauksella. Kipsilevytulppa Kevyempiä tarvikkeita, esimerkiksi kaappeja, voidaan kiinnit tää gyproclevyseinään kipsilevytulpan avulla. Ontelotulppa Kevyiden tarvikkeiden kiinnitys kipsilevyseinään ontelotulpan avulla. 68 Talotekniikan perusteet

63 Kiinnitys ja kannakointi 69 Kemialliset ankkurit Jos seinä on hyvin hankalaa materiaalia, esim. reikätiil tä, voidaan joutua käyttämään kemiallista ankkuria. Putkien ja IV-kanavien kannatus Putket ja kanavat kiinnitetään rakennuksen seiniin tai kattoon tukevasti ja siististi. Kannakkeet ovat yksittäisiä kannakkeita tai erilaisia kannakejärjestelmiä. Muovisia kupariputkien kannakkeita Erilaisia putkikannakkeita on suuri määrä ja tässä esitetään vain joitakin pääperiaatteita. Kannake voi olla yksittäinen kannake tai kannatuskiskoon tuleva kannake, joka on osa isompaa kannatuskokonaisuutta. Seuraavan sivun kuvissa on joitakin esimerkkejä kannatuksesta. Talotekniikan perusteet 69

64 70 Kiinnitys ja kannakointi = JJ Putkien keskinäinen etäisyys Kun suunnitellaan putkiston kannakointia, on tiedettä vä putkiston eristyspaksuus, eristeen vaatima tila. Viereisessä kuvassa putkien väli valmiin pinnoitetun eristeen kohdalta voisi olla mm. 8 E 2 K J E = = A - HEI JA # # # F = = A A EI A I = E EI A I EF K J E= A E I = EI E EE EJJ = EL = K EI J= = # Putken lämpölaajeneminen Putkessa virtaava lämmin vesi lämmittää putken ja putken pituus kasvaa. Eri materiaaleilla on erilaiset lämpölaajenemiskertoimet. Kannake ei saa olla aivan putkien kulmissa. Kannake on sijoitettava n. 500 mm etäisyydelle kulmista tai T-liitoksista. 70 Talotekniikan perusteet

65 Kiinnitys ja kannakointi 71 Mitä ylläolevissa kuvissa tapahtuu? 2 A EJA = EF F = 5 A E Peitelaippa Kun putket asennetaan nousemaan lattiasta tai putkilla läpäistään seinä, käytetään putken juuressa peitelaip paa siistimään asennusjälki. 2 K J E 2 K J EA EI = = D = C = J= H= A JA EI EE I = I O JO L EL E = D EHEJI A L L E = = I 0 = = K I I O JO O F = = A A EI A I J= Talotekniikan perusteet 71

66 72 Kiinnitys ja kannakointi Viemärin kannatuksia Viereisessä kuvassa on putken kiintokannake, kiintopiste. Kannake puristaa putken pituussuuntaisesti liikkumattomaksi. Kannekkeiden kanssa käytetään liukukannakkeita, jotka sallivat putken pitkittäisen liikkeen, lämpälaajenemisen. 72 Talotekniikan perusteet

67 Kiinnitys ja kannakointi 73 Kannakointivinkkejä -jos porakone on jatkuvasti käytössä, anna koneen pyöriä välillä ilman kuormaa, tyhjillään jäähtymisen takia -harjoitustyön betonilaatta on paksu pihalaatta -puhdas, sopivan syvä reikä -kuulosuojainten käyttö -laatat ovat yleensä niin ohuita, että reiät monesti menevät laatan läpi, tästä ei ole sakotettu -oppilaat saavat selvittää itselleen ruuvien ja tulppien kiinnitysjärjestyksen -naulatulppa voidaan kiinnittää ensin ja sen jälkeen porataan reiät laudan läpi betoniin, lauta käännetään sivuun ja muovitulppa sekä lyöntiankkuri kiinnitetään betoniin -oppilailla saattaa olla ongelmia tietää, mikä kiinnike tulee betoniin ja mikä kiinnitetään laudan läpi betoniin -arvostellusta työstä otetaan talteen kaikki uudelleen käytettävät osat Talotekniikan perusteet 73

68 78 Metallityöt Opettajalle Opettajan työn helpottamiseksi työsalissa voisi olla mittausharjoitukseen tehty työkalupakki, jossa olisivat tarvittavat mittalaitteet, muovitaskussa nämä pari mittaussivua ja tehtävät sekä mitattavat kappaleet. Mitattavia kappaleita voisi olla useita varmistamaan oppilaan mitan käytön oikeellisuutta. Pakki voisi olla sellainen, että yhdellä vilkaisulla todetaan mittojen, tehtävän sekä mitattavien kappaleiden läsnäolo. Mitattavia kappaleita voisi joskus silmäillä ja varmistaa, ettei niihin ole kirjoiteltu mittoja jo valmiiksi! Rullamittausta varten työsalissa voisi olla muutaman metrin mittainen harjoituspaikka, jossa on merkattu useampia mittausmatkoja. Mitat ilmoitetaan metreinä, senttimetreinä ja millimetreinä. Pakissa on muutama mitattava kappale työntömitalla mitattavaksi. Lukematarkkuus on 0,1 mm. Pakissa pitää olla muutama mitattava kappale mikrometrillä mitattavaksi. Lukematarkkuus on 0,01 mm. Pakissa on muutama mitattava koneruuvi kierteiden tunnistukseen sekä välyksien mittaukseen rakotulkilla. Mittalaite valitaan tarvittavan mittaustarkkuuden mukaan. Jos mitataan likimääräisesti esimerkiksi tontin pinta-alaa, voidaan tontin sivujen pituus mitata noin metrin mittaisilla askeleilla harppoen. Rakennustyömaalla rakennuksen oikea sijoitus tontille voidaan mitata laser-mittalaitteella ehkä 0,1 mm tarkkuudella. Muutoin rakennus ja LVI-alan mittauksista selvitään mainiosti ehjän rullamitan avulla. Konepajalla voidaan sorvattavaa kappaletta mitata työntömitalla sadasosamillin tarkkuudella tai mikrometrillä millimetrin tuhannesosan tarkkuudella. Analogisten mittausvälineiden rinnalla on jo pitkään käytetty digitaalisia, numeronäyttöisiä mittausvälineitä. Näin vähennetään mittalaitteen lukeman tulkintavirheitä. Mittaaja saattaa aiheuttaa ns. parallaksivirheitä, kalibroimattoman mittalaitteen mittaustulos on tarkassa mittauksessa arvoton, kappaleen muodot voivat aiheuttaa virhettä tai työympäristön poikkeavan kuuma tai kylmä ilma voi aiheuttaa virheen mittaustulokseen. Mittaajan virheet Mittalaite on kalibroitava mittapalan avulla ennen mittausta. Mittausvälineen virheellinen mittausasento tai liian suuri mittausvoima aiheuttavat mittausvirhettä. Jos lukemaa katsotaan hieman vinosti, ei kohtisuoraan, aiheutuu parallaksivirhettä, luetaan väärä mitta-arvo. Millimetrin kymmenes- tai sadasosia luettaessa tulee helposti luku- ja ajatusvirheitä. Mittausvälineestä johtuvat virheet Koska mittalaitteet kuluvat ja rikkoutuvat käytössä, mittaukseen käytetään ehjiä mittalaitteita. Raportoi viallisista laitteista. Mittalaitetta on käsiteltävä varoen, sitä ei saa kolhia eikä pudottaa. Mitan liian tiheä asteikko voi vaikeuttaa lukemista, muodostaa mittavirhettä. Mitan lukematarkkuus Teräsmitan lukematarkkuus on 0,5 tai 1 mm. Työntömitan lukematarkkuus on 0,05 mm ja mikrometrin tarkkuus 0,01 mm. Mitattavan kappaleen virheet Mitattava pyöreä kappale ei olekaan aivan pyöreä ja eri kohdista kappaletta mitaten saadaan erilaisia halkaisijoita. Työympäristö virhelähteenä Jos mittalaite on kalibroitu lämpötilassa +20 C ja mittauslämpötila on esimerkiksi 45 C, lämpölaajeneminen vaikuttaa mitattavaan kappaleeseen ja mittalaitteeseen. Mitattava kappale ja mittalaite ovat kuitenkin todennäköisesti materiaaliltaan erilaisia, joten niiden lämpölaajeneminenkin on erilaista ja näin muodostuu mittavirhettä. 78 Talotekniikan perusteet

69 Metallityöt 79 " F A HK I EJJ= O A H EJJ= = = A H EJJ= " O H= EJJ=! ' & = = H= = EJJ=! J A H= I I E! Mittausvälineen lukematarkkuudeksi riittää käytännössä 1/5 annetusta kappaleen mitoituksen toleranssista. Jos eromitat ovat esimerkiksi ±0,2 mm, toleranssi (+0,2...-0,2) = 0,4 mm/5 = 0,08 mm. " "! ' &! ' ' 5 = = EJ EJK I A I EJA JJO = A = A HE J= L = = 8 = I A = = A H EJ EJK I E A = = H= = EJ EJK I 4 = = EJ EJK I A I I = EJJ= K L K J = I A JJK L = EE I EF EEHK I JK I A A E L D A A J = I A J= L EHD A EJ! Kappaleen mitassa sallitaan vaihtelua. Kaikki kolme mitoitusta esittävät samaa asiaa. Mittaaminen Lue mittaluku aina kohtisuoraan Rullamitan lukematarkkuus on yleensä 1 mm, joka on rakennustyömaalla aivan riittävän tarkka. EJJ= = K D = F I I A L = K K EE K K F = I K K JA I = L A HH= EJ D O JO I EEJ K = I EI F K E I EI I = EJJ= K I EI I = Talotekniikan perusteet 79

70 80 Metallityöt Mittaviivainta käytetään mittaukseen. Viivaimella ja piirtopuikolla voidaan myös piirtää suoria piirroitusviivoja kappaleeseen. 6 A H I E A EJJ= L EEL = E 6 A H I L EEL = E 66AAH H I IL LEEL EEL = = E E # # #!! # # # #!! # EJJ= = L E K A = # J= H K A = K K J= H K K I K EJA E O E J= H = Työntömitta on konepajojen ja asennustöiden yleisin mittaväline. Se on useimmissa mittauksissa riittävän tarkka ja mittauspituudeltaan yleensä 150 mm. Mittausohjeita Älä mittaa likaista tai pyörivää kappaletta ja aseta mitta ja kappale samansuuntaiseksi. = F F = A A I EI EJJ= K I E= A I E A H E I E HA E D = = EI E = EJJ= = E A - I E A H E I EHA E I O L O A EJJ= = E A = F F = A A K EJJ= K I E= A I E A H E I E = I A E D = = EI E = EJJ= = E A " #!, EC EJ= = EI A JO J EJ= K A = " #! " #! " #! 80 Talotekniikan perusteet

71 Metallityöt 81 EE JA EJJ= A K = 5 EI EJJ= K I 7 EJJ= K I 5 EI EJJ= K I A K = J K EI JE EJJ= = I JA E 4 K 5 EEHJ K F F E E = K EJK I EE K L = EJJ= A K = 5 O L O O I EJJ= K I F E = J EJJ= K I F E = J 5 O L O O I EJJ= K I EA E 5 O L O O I EJJ= K I Vakiomallisessa työntömitassa on perusasteikolla millimetri- ja tuuma-asteikot. Noonioasteikko on usein 20-jakoinen. Viereisen kuvan työntömitan sisä- tai ulkomittauskärkiä ei saa käyttää esimerkiksi suuntaispiirtimenä. K A =! $! $ K K D J= K K D J= J= I = A Talotekniikan perusteet 81

72 82 Metallityöt Mikrometrillä mittaaminen perustuu tarkkaan ruuviin, jota kiertämällä mittauskara liikkuu aksiaalisesti. Ruuvin nousu on 0,5 mm ja yhdellä ruuvin kierroksella mittakara liikkuu siis 0,5 mm. Kuvan mikrometrissä on mitan lukemista selkeyttävä digitaalinen näyttö. 82 Talotekniikan perusteet

73 Metallityöt 83 EJJ= K I = = I E EJJ= K I = H= L = A J= E A EJJ= K I F E J= L = A J= E A EJJ= K I F E J= = H= K EJK I ) I JA E D E ) I JA E HK F K 2 A HK I E = EJ = HK K L E Kitatulkissa on esimerkiksi kaksi aseteltavaa mittapäätä. Toinen voi olla kappaleen menorajamitta, toinen hylkyrajamitta. F A HEI JA A I E = Mittakello näyttää vertailumitan, ei mittaustulosta. Sitä käytetään esimerkiksi kappaleen kiinnityksessä sorviin, epäkeskeisyyden poistoon. Tulkki on yleensä kiinteä mitta, halutun kokoinen akseli tai reikä, johon valmistetun osan on sovittava. Kierrekammalla tunnistetaan sisä- tai ulkopuolisia kierteitä. Talotekniikan perusteet 83

74 Metallityöt 89 Harjoituksia Piirroitusharjoituksessa opetellaan suorakulman, pistepuikon ja harpin käyttö. Sahauksessa käsisahalla sahataan poikki esimerkiksi kulmarautaa. Varo sahauksen lopussa lyömästä rystysiä viilapenkkiin tai sahattavaan kappaleeseen. Sahaa rauhallisesti. Varmista oppilaille terän oikea kiinnitys. Kiinnitä sahattava kohta mahdollisimman lähelle viilapenkin leukoja, tukeva kiinnitys. Opetellaan sähkösahan ja pyörösahan käyttö. Katkaistaan muutama kanavanpätkä IV-katkaisulaitteella ja sahataan vannesahalla pari pätkää. Muotorautaleikkurin käytössä opitaan katkaisukohdat ja katkaisupaksuudet. Lisäksi opitaan leikkurin vastineen käyttö, ettei esimerkiksi lattarauta taivu terien väliin ja riko leikkuria. Hiomakoneen köytössä opitaan penkkihiomakoneen laikan vaihto, laikan oikaisu, hionta sekä hiontapölynimurin käyttö ja hoito. Lisäksi opetetaan hiontatuen ja laikan pienen välyksen merkitys. Kulmahiomakoneen käytössä opitaan hionta ja katkaisu. Lisäksi opetellaan laikan vaihto ja katkaisulaikan valinta, metalli/kivi. Katso käytössä kipinäsuihkun sopiva suunta. Nauhahiomakoneella opiskellaan koneen käyttö ja nauhan vaihto. Viilauksessa viilataan muutama pinta. Opiskellaan hyvä ja tukeva viilausasento, rauhallinen rytmi sekä työntö ja paino/ veto ja kevennys. Kierteitys käsin. Ulkokierteen teossa pakan suurempi pää menee edellä. Sisäkierteen teon aloituksessa tarkistetaanh suorakulmalla tapin suoruus. Porauksessa Opetellaan pylväsporakoneen kierrosten vaihto, terien kiinnitys istukan avulla tai Morse-holkilla. Opitaan porattavan kappaleen kiinnitys koneruuvipuristimen avulla. Ruuviliitosten opetuksessa voitaisiin tehdä muutama lukitustehtävä. Kaikessa opetuksessa painotetaan erityisesti työturvallisuutta ja sitä, ettei koneiden kanssa ole leikkimistä. Lisäksi voisi opettaa poikia (tyttöjä) siihen, että koneella on aina yksi oppilas kerrallaan, rauhassa. Kaksi tai kolme oppilasta voivat saada aikaan pientä kähinää ja joku oppilas on sitten porakoneen karassa. Talotekniikan perusteet 89

75 90 Metallityöt Metallityövälineet ja -työt Asentajan käytössä olevat työvälineet ovat yleensä käsikäyttöisiä. Vieressä on piirroituksen työvälineitä. Piirroituksessa työstettävään kappaleeseen merkitään haluttu taipeen tai porattavan reiän paikka. Piirroitukseen käytetään viivaimia, piirtopuikkoja, suorakulmia, kulmaviivaimia, pistepuikkoja sekä harppeja. Piirroituksessa levyyn piirretään leikkaus- tai taivutuskohdan viiva. Aseteltavaa vastetta vasten tapahtuvassa leikkauksessa tai taivutuksessa ei viivaa välttämättä tarvita. 90 Talotekniikan perusteet

76 Metallityöt 91 Metallitöitä, piirroitus - I E A H E I EF K J A = J = EI K D J= A H EJ E - E E Talotekniikan perusteet 91

77 92 Metallityöt Metallisahat ja sahaus Käsisahalla katkaistaan yleensä ohuita tankoja, putkia ja lankoja. Pienet putket katkaistaan LVI-asennuksessa käsisahalla. Kuvaustilannetta parempi vaihtoehto on sahata viilapenkin toisella puolella. Kuvan osoittamassa tapauksessa on suurempi vaara kolhia käsiään viilapenkkiin. Sahausasennossa jalat ovat hieman toisistaan erillään, tukevassa asennossa. Putken katkaisussa putki kiinnitetään putkipuristimeen. Se ei mene soikeaksi putkipuristimen leukojen välissä. Vasemmassa kuvassa näkyy sahan hammastiheyden merkitys ja toisessa kuvassa on esitetty sahauksen aloitus. Aloitus alkaa takareunasta. Viilapenkki 92 Talotekniikan perusteet

78 Metallityöt 93 Sahauksessa kappaleen kunnollinen kiinnitys on tärkeää. Konesahassa voi olla pyörivä tai edestakaisin liikkuva terä, joka sopii hyvin ahtaisiin paikkoihin. Talotekniikan perusteet 93

79 94 Metallityöt IV-kanavia ei saa katkaista kulmahiomakoneella kanavien sisäisen likaantumisen takia. Vannesaha sopii hyvin esimerkiksi akseleiden katkaisuun. Muotorautaleikkurilla voidaan katkoa vaikkapa lattarautaa. 94 Talotekniikan perusteet

80 Metallityöt 95 Hionnassa kappaleesta poistetaan ainetta hiomalaikan avulla. Työstä lähtee kipinäsuihku ja asentajalla on oltava ajantasalla oleva tulityökortti. Silmäsuojainten käyttö on ehdoton. Pitempiaikainen käyttö vaatii kuulosuojainten käyttöä ja joissakin tapauksissa myös hengityssuojain on tarpeellinen. Penkkihiomakoneen käyttö Yleensä penkkihiomakoneen toisen pään laikka on karkea ja toisen hieno. Eron näkee silmällä tarkastelemalla. Hiontaan käytetään laikan ulkokehää, mutta myös sen reuna on käytettävissä. Erilaisia laikkatyyppejä 5 K H= = E = O A A I F A ED E = A = J = EI K = E = K = D E = A A I A A = F = = E = K = D E = A A D E = = E = 0 E J= JK E 0 E J= F O Hiontatuen maksimietäisyys Laikka oikaistaan ja teroitetaan silloin, kun se on soikea, kun sen pintaan kuluu ura tai laikka tukkeutuu kiinnitarttuneesta metallista tai se tulee pinnaltaan lasimaiseksi ja sen hiomajyvät tylsyvät. Oikaisurissaa painetaan laikkaa vasten ja liikutetaan sivusuunnassa koko laikan paksuuden verran. Varo, ettet lipsauta rissaa laikan ohi ja työnnä käsiäsi laikkaan. Talotekniikan perusteet 95

81 96 Metallityöt Kulmahiomakoneissa on nimensä mukaisesti moottorin akseli 90 kulmassa laikan akseliin nähden. Koneiden pyörimisnopeus on jopa /min mallin ja suurimman sallitun laikkakoon mukaan. Kulmahiomakoneen käyttö Hionta tapahtuu napalaikan otsapinnalla konetta kallistaen noin 45. Älä hio katkaisulaikan avulla, sillä se taipuu sivuttaishionnassa ja jossakin vaiheessa myös murtuu. Hiomakoneeseen laitettava laikka on maksimissaan laikan suojaimeen mahtuvan suuruinen. Pidä koneesta kiinni tukevasti. Pidä työtila puhtaana. Roskaisella alustalla voit kaatua käynnissä olevan koneen kanssa. Katso hionnassa kipinäsuihkun suunta ja muista työturvallisuus. Yläkuvassa on paineilmakäyttöinen hiomakone. Koneeseen menevään paineilmaan sekoitetaan voitelyöljy koneen pyörivien osien voitelemiseksi. Vieressä on laikan vaihto 96 Talotekniikan perusteet

82 Metallityöt 97 Nauhahiomakoneessa hionnan suorittaa koneen rullien ympärillä kiertävä päätön hiomanauha. Hionnassa kappale painetaan vastinpinnan päällä liikkuvaa nauhaa vasten. 0 E J= JK E 0 E JJ= L = = F F = A 0 E JJ= L = = F F = A 0 E J= JK E 0 E J= JK E Nauhahiomakone ja sen toimintaperiaate Viilaus on vaativa käden taito ja vähenevä, katoava lastuamismenetelmä. Työ on hidasta ja poistettavat ainemäärät pieniä. Sorvissa pyörivää kappaletta voidaan hieman muotoilla viilan avulla. A C = JEEL E A HE J= K = L EE = = = F EE 2 I EJEEL E A HE J= K = L EE = A E = = - HE = EI E= L EE = F E E A E = K I E= 2 = I I = HED = = K I 4 = I F E D = = K I = I E A HJ= E A D = = K I ; I E A H J= E A D = = K I Talotekniikan perusteet 97

83 ) 98 Metallityöt Kierteen käyttö ja kierteen muotoja Kiinnityskierteiden avulla kiinnitetään koneenosia kiinni toisiinsa. O E K = EA HJA A D = H = EA HJA A F D = EA HJA A F D = EA HJA A D = H = EA HJA A F JA EA HJA A K I K ) = EI E = D A EA HJA A E A = = I O L O O JJ L D E J N A L A L EEL = A L A O I J= E % I K K HA F E EI J = A I J= Ulkokierre tehdään kiinteän kierreleuan avulla. 98 Talotekniikan perusteet

84 Metallityöt 99 Sisäkierre Sisäpuolinen kierre tehdään kierretapeilla, joita tappisarjassa on kaksi tai kolme kappaletta. Talotekniikan perusteet 99

85 100 Metallityöt Ruuviliitokset Koneiden osia liitetään toisiinsa erilaisten liitosten avulla. Ruuviliitos on yleisin liitos ja se on purettavissa. Liitoksia tehdään myös niitaten, liimaamalla, erilaisilla kiilaliitoksilla, hitsaamalla ja juottaen. #! & EEJ I L E@ = = K EJ= O I = E K J JA HE = J= EA HE = EI E = EA HJA A I A A = EJA JJ= L E = K EJK I A I JA E % $ " 4 K K L EA EHEI JO I H A I JO I L = I J= = EI A JHK K L EJ EEJ I L E@ = = K EJ= A HE = EI E = K I E= K I A L O E ) * +, EEJ I K EJJK = A K JJA HE = L K = ) K K I E = J= A HK K L E * K H= = J= HK K L E + K K I E HK K L E, K F F = J= E A K K I E HK K L E 100 EEJ I K EJJK HK K K K JJA HE = F K JE F H= K I A F EJO A JO I = = Talotekniikan perusteet

86 Metallityöt 105 Levytyöt jaetaan karkeasti ohut- ja paksulevytöihin. Ilmastointikanavien valmistus on ohutlevytyötä ja laivan rakentaminen taas paksulevytyötä, raskasta teollisuutta. Työn suunnittelussa kiinnitetään huomiota materiaalin säästöön, kuinka käytettävissä olevasta levystä saadaan mahdollisimman monta työssä tarvittavaa osaa. Kaarisaksilla saadaan suoria leikkauksia ja niitä käytetään ohutlevyille 1,5 mm asti. Kaareva yläterä on tasapainotettu vastapainon avulla. Kaarevan yläterän ansiosta kitakulma on vakio. Saksissa on aseteltava joustava vaste, johon saadaan rajatuksi haluttu leikkauspituus. Käsisaksissa on nykyisin ergonomiaa ja kumiset kahvat. Niitä on useita erilaisia malleja käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi oikeakätisissä saksissa on alaleuka leikkaussuuntaan katsottuna oikealla puolella. Näin voidaan vaikuttaa kaarien leikkaukseen. Talotekniikan perusteet 105

87 106 Metallityöt ) B= F I J K = 8 = I JA A I J A L O K = K I A JA HEA L EE * A A JJ= JA H E JK I K = / = = HE J= K = Levyn leikkaus on yleensä lastuamaton työmenetelmä. Levy leikkautuu kahden toistensa ohi liikkuvien terien välissä. Tarvittavan leikkausvoiman piennetämiseksi leikkautuminen ei tapahdu koko terien pituudelta, vain osalla pituuutta. Koneiden runko voidaan tehdä näin kevyemmäksi. / = = HE J= K = * A A JJ= JA H E JK I K = ) B= F I J K = A E = K I A I I = L = E K JJ= L E= L E E= = JA H K E= Muotorautaleikkurin suuri leikkausteho perustuu vipuvoimaan, jolloin vipuvarren pitkä liike muuntuu terän lyhyeksi liikkeeksi. Levyleikkuri Saksityyppistä levyleikkuria käytetään ohutlevyjen muotoleikkaukseen. Nakertajaa käytetään ohutlevytöissä ja se leikkaa levyyn uraa. Vasemmanpuoleisessa kuvassa on levyleikkuri ja sen vieressä nakertaja. 106 Talotekniikan perusteet

88 Metallityöt 107 Särmäyspuristinta käytetään ohutlevyjen taivutukseen. Vieressä on särmäyspuristimen vastin ja paininterä. Levy taipuu niiden välissä. Koepalan avulla varmistetaan taipeen oikea kulma. Talotekniikan perusteet 107

89 108 Metallityöt Särmäyspuristimen käyttöesimerkki ; F = E 6 = EL K JK I EI ) F K F = = EE JA = = F = E 8 = I J= F = E H A A K EJK I ; F = E = F E ; F = E ; F = E 6 = EL K JK I F = E 6 = EL K JK I EI = EL K JK I F = E H A A I J 6 = EL K JK I = D L = EE JA = = F = E Talotekniikan perusteet

90 Metallityöt 109 Pyöristyskone Kuvassa olevan koneen kolme telaa pyörivät kammesta kääntäen. Ylempänä on ohutlevyn pyöristyskone ja alempana vaotuskone Vaotuskoneen avulla saadaan esimerkiksi lieriömäisiin ohutlevykappaleisiin laippa tai reunavahvike. 8 = I JA K J E J= L = A L O Talotekniikan perusteet 109

91 110 Metallityöt Pistehitsaus, vastushitsaus on puristushitsaus, jossa liitettävät metallikappaleet kuumennetaan sähkövirran avulla pistemäisesti tahdasmaiseen, lähes sulaan tilaan. Hitsautuminen tapahtuu, kun tahdasmaisessa tilassa olevat kohdat puristetaan riittävän voimakkaasti yhteen. - A E 2 K HEI JK I 5 K = K J A J= E - A E 2 K HEI JK I - A EJL EL = J = L A I E O JJA EI E Pop-niittaus on nopea ohutlevyjen liittämistapa. Ohutlevytöissä opiskellaan kaikki levynleikkausmenetelmät työturvallisuuteen painottaen. Todetaan oikea- ja vasenkätisten peltisaksien ero. Taivutetaan levyä eri menetelmillä. D K J A L O EEJJ= K I F F EEJE = H= EEJE = L K = 2 E H E Opetellaan vaotus, pistehitsaus sekä pop-niittaus. 110 Alasimella on aina käyttöä EEJE = H= = F K HEI JK L = J A K = J J = = D L = I J= F = E A JJ= A I I = L A J L J = H= = K L = I K K J= = F EEHH I A I EJJ= E I A K H= K I E Talotekniikan perusteet

92 Metallityöt 119 Lastuava työstö Koneellisessa lastuavassa työstössä terällä poistetaan kappaleesta materiaalia ja kappale tai terä pyörivät. Poraus on yleisin työstömenetelmä. Käsiporakoneet ovat yleensä sähkökäyttöisiä, verkkovirtakoneita tai akkuporakoneita. Paineilmakäyttöiset koneet Porakoneet ovat yksinkertaisia ja keveitä. Paineilman saanti rajaa niiden käyttöympäristön. 5 O JJ EE A = I JK = EI EE A 5 HL E EI JK = 6 O I JA JJ L = F F = A 5 O JJ EE A = I JK = EI EE A 5 HL E JA H ) I A JK I EE A 4 E J= K = C = = 6 A H EJK I K = > A A JJ= 2 I J K = = B= Penkkiporakone sijoitetaan nimensä mukaisesti penkille tai pöydälle, jolloin koneen työskentelytaso saadaan sopivalle korkeudelle. Pylväsporakone on edellistä porakonetta suurempi. Kone seisoo jo lattialla, siihen kiinnitettynä. Kierukkapora Porakoneesta saadaan poran terään pyörintänopeus ja syöttö. Talotekniikan perusteet 119

93 120 Metallityöt 2 H= = E A 6 K HL = O J E 0 J I A EI = H= JA H EA HH I K L K L = E J= JJ HE = I E EA HH I K K = 2 H= K I F H A K I I J = K EJK I 2 H= K I I O L O A H= EJE 6 A H EHH JK I 6 A H = I A EE EJO I 6 O F K EJK I 6 O L = A HK K L EF K HEI JE 6 A H I O JJ EE EJJO O F H= = H= = A L O A I JE A EA HE L = HI E EA HK = F H= I E= D = K I HA K = A D JE EHEI JA J E = = L = E J= = I JK K H= 6 A H EHH JK I D EI J= D = K I HA K = 120 HI A D E EE EJJO O F H= = H= = A L O A I JE A = I JK K H= HI A D E I EI JA H L = HHA I I = D E= L = I J= = L = = HJE = A D JE H E Talotekniikan perusteet

94 Metallityöt A H I O JJ 5 K = I E A A J 6 A H L EJA K 2 H= JJ= L = = F F = A JK A L = I JE F K HEI JE A K H= I I = A HK K L EF K HEI JE A JK A L = EE EJO I F H= A A JO F O J 2 EI JA F K E E A I E HA E 4 A E 8 EEI JA EJO I 8 = EI HA E Keskiöporalla voidaan porata alkureikä 2 H= K I A L = ED A EJ= H E K = & C = = HE J= K = > A A JJ= JA H E JK I K = Lastuamisnesteet Lastuamisessa syntyvä lämpö poistetaan lastuamisnesteellä kappaleesta ja terästä. Jäähdytys on lastuamisnesteen päätarkoitus. Työturvallisuus porauksessa Pidä työympäristö siistinä, öljy ja lastut siivotaan pois lattialta. Käytä oikeita suojaimia ja konetta saat käyttää vasta opastuksen jälkeen. Ehjä, sopivan tiukka vaatetus ei tartu helposti pyörivään karaan/terään. Porattava kappale kiinnitetään tukevasti. Terän kiinnitys ja irrotus Pienet ja lieriövartiset porat kiinnitetään porakoneeseen poraistukan avulla. Talotekniikan perusteet 121 = 2 E E I = # # = B= F I J K = 2 I H

95 122 Metallityöt EA HE EI A = F F = A A EE EJO I = F F = A EE EJA J = EI E = D A A EE EJO I HK K L E= Porattavan kappaleen kiinnitys Kiinnitettävän kappaleen, koneen työpöydän ja koneruuvipuristimien on oltava puhtaat poralastuista. Karan suojaus Viitteellinen kierrosluvun valintataulukko 122 = I JK = EI F A K I L E K L EJ ' & % $ # " 8 = K H= K J= A I I E E 6 A H I! '& % $ # "! 2 H= JA H EA HH I K K E & $ # "! & $ "! & $ # "! 2 H= JA H D = = EI E Talotekniikan perusteet! " # $ % & '! " # $ % & ' Porattava aine on terästä, terän halkaisija on 10 mm ja edellisten arvojen välistä löytyy terän kierrosluku, noin 700 1/min

96 Metallityöt 123 Sorvaus yleisesti Sorvaus on porauksen jälkeen yleisin koneistusmuoto ja sillä valmistetaan pyörähdyskappaleita. Karapylkkä sijaitsee rungon päällä, vasemmalla puolella. Sen läpi menevän onton pääkaran oikeaan päähän kiinnitetään esimerkiksi kolmileukaistukka, johon työkappale kiinnitetään. Karapylkän alla, rungossa on käyttömoottori ja vaihteisto. Syöttövaihteistolla saadaan johtoruuville ja syöttökaralle halutunsuuruinen syöttö. Siirtopylkkä liikkuu sorvin sisimmillä pituusjohteilla ja se voidaan lukita paikoilleen. Siirtopylkän työnnin liikkuu käsipyörän avulla pituussuunnassa ja sen pinnassa on mm-asteikko. Poraistukka tai keskiökärki voidaan kiinnittää työntimen päähän. Sorvissa olevien mitta-asteikkojen avulla voidaan sorvata mittatarkkoja kappaleita ilman ulkopuolisen mittalaitteen käyttöä. 5 EL K I H 4 E J= F E J= 2 I H! 2 I J F E J= EH " - ) * + 1 Pakka 2 Pakan leuat, kolme kappaletta 3 Kiristys, kolme kohtaa 4 Sorvattava kappale A Sorvaus, vasenkätinen terä B Katkaisu C Teräkelkka ja siinä oleva terä ovat vinossa D Päätypinnan sorvaus E Kierre tehdään paksuun akseliin sorvin terällä ja ohueen akseliin kierrepakalla F Pitkä akseli tuetaan siirtopylkän avulla, siirtopylkässä voi olla myös poranterä tai kierretappi Talotekniikan perusteet 123.,

97 124 Metallityöt Sorvin terä Sorvi voidaan myös ohjelmoida tekemään automattisesti erilaisia kappaleita. Kappaleen pinnan karheus aiheutuu työtavoista, raaka-aineesta ja työkalujen epätarkkuudesta. Lastuavat terät jättävät kappaleen pintaan uria. 4 = $! 4 =! 4 = & 124 Talotekniikan perusteet

98 Metallityöt 125 Jyrsintä on työstömenetelmä, jossa liikkuvaan pöytään kiinnitettyä työkappaletta lastutaan pyörivän, monihampai sen jyrsimen avulla. 2 O HEL O HI E JA H 6 O I JA JJ L = F F = A EE K K Viereisessä kuvassa on eräs jyrsinterä. Jyrsimen jakopäähän kiinnitetyn kappaleen reikien poraus. Jakopään avulla voidaan kappaleen laippaan tehtävä reikäjako porattua ilman piirroitusta. Talotekniikan perusteet 125

99 128 Hitsaus ja juotto Yleistä Hitsauksen ja juotoksen avulla liitetään yhteen pääosin metalleja. Metallipintojen kyljet sulatetaan ja ne tarttuvat kiinni toisiinsa. Sulaan voidaan lisätä vielä lisäainelankaa. Kovajuoton työlämpötila on yli 450 C. Hitsaus ja juotto Tulityökortti Tilapäisellä työpaikalla tehtävät tulityöt edellyttävät Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton hyväksymää tulitöiden turvallisuustutkintoa, henkilökohtaista tulityökorttia. 2 EI JA D EJI = K I 8 = I JK I D EJI = K I EA D EJI = K I I D EJI = K I 6 O I I D EJI = K I A J= E = = HE D EJI = K I 0 EJI = K I K K JD EJI = K I F H I A I I EJ = = HE D EJI = K I = = I K = = HE D EJI = K I 5 K = D EJI = K I = = I K D EJI = K I Tulityölupalomake Kipinöivät työmenetelmät ovat tilapäisellä tulityöpaikalla aiheuttaneet useita tulipaloja. Työn tilaaja ja suorittaja sopivat kirjallisesti, minkälaisessa työympäristössä tulitöitä tehdään. Siinä selvitetään esimerkiksi alkusammutuskalusto ja työn jälkivartiointi. A A E A D EJI = K I 2 K E D EJI = K I ) K J F K E = K J D EJI = K D A = = HE D EJI = K I ) K J = = JJE D EJI = K I K = D EJI = K I 2 K E= K J D EJI = K I EK K D EJI = K I 1/ ) / D EJI = K I 6 1/ D EJI = K I ) ) Viereisessä kaaviossa on eräs hitsausprosessien jaottelu. 2 A HK I = E A 4 = E O E K K HEF E J= 1 = H= A I E A H E I E! 5 K = EI L O D O A 4 = E K = 4 = E O E K K HEI H K K HE 0 EJI = JJ= L = H= E E E A EJ K K J I L O D O A 0 EJI = K I EEJ I A E E A EJ 2 A HK I = E A 2 E J= F = 2 = K K HEF = Monipalkohitsauksen nimikkeitä. Ohuiden levyjen hitsausliitos valmistuu yhdellä palolla. Paksut perusaineet hitsataan usean hitsauspalon avulla. 5 K = EI H= = 4 = E O E 0 EJI E 0 EJI = K I A F L = E K JK I F A HK I = E A A I A A Hitsausrailo ja valmis hitsi Hitsausmerkkien tarve Hitsaus suoritetaan piirustusten hitsausmerkkien mukaan. Alla on hitsauksen perusmerkit ja palon muotoja 0 EJI E 0 EJI = K I EEJ I A = I 2 A HK I A H E A JHE A K L = = EF F = D EJI E 1 0 EJI E 0 EJI E 6 = I = D EJI EJ= E L EE A EI JA JO F E J= 0 EJI E A I EJJ L F EEHH I A H E J= E A H E O EI JA 8 0 EJI E 2 EA = D EJI E 128 K F K D EJI E K HK D EJI E K HK F EA = D EJI E Talotekniikan perusteet

100 Hitsaus ja juotto 129 Kaasuhitsaus perusaine ja lisäainelanka sulatetaan yleensä happi-asetyleeniliekillä, jonka lämpötila on noin 3200 C. Kaasupullot Kaasut ovat paineenalaisina 5-50 litran teräspulloissa. Asetyleenipullo, oranssi Suurin asetyleenipullojen täyttöpaine on 18 bar. Happipullo, harmaa Happi ylläpitää ja edistää palamista. Happipullojen täyttöpaine on 150 tai 200 bar. Kaasupolttimen sytytin Avaa työpaineen säädössä happipullon venttiili hitaasti ½ kierrosta ja polttimen happikuristinta saman verran. Säädä hapen työpaine paineenalennusventtiilillä polttimen hitsausarvotaulukon mukaisesti ja sulje polttimen happikuristin. Toimi asetyleenin suhteen samalla tavalla. Hitsauspoltin Injektorityyppisessä hitsauspolttimessa happi imee polttokaasun mukaansa ja ne sekoittuvat injektorissa. Poltinputken koko 150 L tarkoittaa sitä, että suuttimen läpi virtaa 150 litraa asetyleeniä tunnissa oikealla paineella ja neutraaliliekillä. Myötähitsauksessa poltinputken koko on 75 L kutakin aineenpaksuuden millimetriä kohti ja vastahitsauksessa 125 L. Mitä suurempi on poltinputki, sitä lyhyempi on kuumennusaika ja sen hienokiteisempää hitsistä tulee. Talotekniikan perusteet 129

101 130 Hitsaus ja juotto Turvallisuutta Kaasuhitsauksessa palavat materiaalit saattavat syttyä kipinöistä ja kuumuus voi levitä kiinteistön rakenteisiin. Kaasuhitsauspaikan välittömässä läheisyydessä pitää olla jauhesammutin ja tarvittaessa vaikka palokunta! Kaikkien hitsausmenetelmien asentohitsaus- nimikkeet Paineenalennusventtiileillä alennetaan kaasupullon korkea paine hitsauksessa käytetyksi työpaineeksi. 5 K K JE F K J E 5 EA E 0 K JK 7 E L O D O A A K JH= = E EA E! + 5 K K JE F K J E 5 EA E 0 K JK 7 E L O D O A EA L I JE= I A JO A A EL EJJ E A EA E Paineenalennusventtiili, pullon- ja letkunpainetta osoittavat mittarit 5 K K JE F K J E 5 EA E 7 E L O D O A EA L I JED = F F EL EJJ E A EA E 130 Talotekniikan perusteet

102 Hitsaus ja juotto 131 Avaa liekin sytytyksessä hieman happikuristinta ja asetyleenikuristinta niin, että sytyttäessä saat selvästi asetyleenivoittoisen liekin. Sytytä liekki, säädä se neutraaliksi ja sopivan suuruiseksi. Liian pieneen liekkiin lisätään ensin asetyleeniä ja sitten happea. Suuresta liekistä vähennetään ensin happea ja sitten asetyleeniä. Suuttimesta irtoavan liekin kaasujen ulosvirtausnopeus on liian suuri. Sulje hitsausliekin sammutuksessa ensin polttimen asetyleenikuristin, happikuristin ja pulloventtiilit. Poista paine letkuista ja sulje polttimen kuristimet letkujen tyhjennyttyä. Paineensäätimen ja pullon välissä oleva kaasuvuoto aiheuttaa takaiskusuojan sulkeutumisen paineen jäädessä letkuun. Sulkeutunut takaiskusuoja on avattava mekaanisesti ennen käyttöä. Kierrä paineensäätimen paineensäätöruuvi lepoasentoon. Pulloa avattaessa pullonpaineen mittari saa näyttää painetta. Neutraali- eli normaaliliekki on yleisin liekkityyppi. Sillä hitsataan terästä ja kovajuotetaan kuparia. Sydänliekin ympärillä on väritön huntu ja uloin vyöhyke on läpinäkyvä. 5 K K JE F K J E 5 EA E 0 K JK 7 E L O D O A A K JH= = E EA E! + Hitsattavat kappaleet liitetään ennen hitsausta toisiinsa pienten hitsien, siltojen, avulla. Näin varmistetaan oikeansuuruinen ilmarako hitsauksen etenemisen aikana levyjen vääntyilystä huolimatta. Ohutlevyjen ilmarako on yleensä sama kuin levyn aineenpaksuus. Silloitus voi olla jo valmiin hitsin osa tai se voi olla ylihitsattava pintasilta. Pintasiltoja kannattaa käyttää aina, kun kappale pysyy niiden avulla hitsauksen aikana kasassa. Myötähitsausella hitsataan alle 3 mm paksua terästä. Hitsauksessa lanka kulkee edellä ja liekki perässä. Lisäainelangan paksuus on sama kuin perusaineen paksuus. Sulatusvaiheessa perusainetta lämmitetään niin, että juurisärmät sulavat ja muodostavat päärynän muotoisen aukon. Sydänliekki pidetään railossa, mutta se ei saa koskettaa sulaa. Lisäaine ei myöskään saa vielä sulaa ja sen pää pidetään liekin suojaavan vyöhykkeen sisällä. Täyttövaiheessa lisäainelanka viedään päärynänmuotoisen sulan yläosaan liekin sulatettavaksi, jolloin muodostuu hitsikupu. Liekkiä siirretään hieman ylöspäin ja taaksepäin ja näin jatketaan hitsi valmiiksi. Hitsauksen lopetuksessa liekki nostetaan hieman ylemmäksi siten, että sula jähmettyy ja jäähtyy liekin suojaavan alueen sisällä. Vasta sitten liekki voidaan poistaa. Myös lisäainelangan pää pidetään liekin suojassa. Talotekniikan perusteet 131 $ I E! N I 0 EJI = K I I K K J= I I N! $ $ O J D EJI = K I A L = EA EF K D = J= = D EJI EI K = = = F EI J= = I EA J = = I K = I A K = =

103 132 Vastahitsauksena hitsataan 3 mm paksummat perusaineet. Se on myötähitsiä nopeampaa ja sillä saadaan aikaan hienompi kiderakenne ja parempi sitkeys. Menetelmää käytetään esimerkiksi korkeapaineputkihitsauksissa. Hitsisulaa hämmennetään jatkuvasti lisäainelangalla. Liekki on pehmeä, se suunnataan valmiiseen saumaan päin ja sydänliekin kärki on railossa noin kolmasosa perusaineen paksuudesta. Hitsauksen aikana varmistetaan päärynänmuotoisen aukon säilyminen, juurisärmien sulana pysyminen. Sulan kokoa hallitaan lisäainelangan liikkeellä. Sulan kasvaessa liikaa lisäainelangan liikettä laajennetaan ja sulan pienetessä hämmennysliikettä tehdään aivan sulan yläreunassa. 0 EJI = K I I K K J= Hitsaus ja juotto " # " #! I 8 = I J= D EJI = K I A I I = O JA J F A D A EA E 0 EJI EI K = D A O I EI = E A = C = = F EI J= = I EA J A F F K D J= K I E= I Juurivirheessä railon reunat eivät ole olleet sulina hitsauksen aikana. Juuren särmät eivät saa näkyä valmiissa hitsissä. Reunahaava johtuu lisäaineen liian pienestä liikkeestä täyttövaiheen aikana tai polttimen väärästä asennosta. Imuhuokonen syntyy hitsin lopetus- tai keskeytyskohtaan, kun liekki nostetaan liian nopeasti tai huolimattomasti sulasta. Ilman liekin suojavaikutusta sula jäähtyy liian nopeasti. Kylmäjuoksu on liitosvirhe, joka syntyy yleensä hitsauksen jatkokohtaan. Vanhan palon päätä ei ole maltettu sulattaa ennen täyttövaihetta. Korkea hitsi johtuu liian suuresta lisäaineen syötöstä verrattuna hitsausnopeuteen. Vajaa hitsi syntyy, jos täyttövaihe jää vajaaksi sulan yläosassa tai hitsausnopeus on liian suuri. Toispuoleinen hitsi johtuu railon toispuoleisesta täytöstä. K K HEL EHD A 4 A K = D = = L = 4 A K = D = = L = 1 K D K A EEJ I L EHD A H A = L = = = = J EI F K A E A D EJI E 132 Talotekniikan perusteet

104 136 Hitsaus ja juotto KAASUHITSAUSHARJOITUS, PUTKI Kaasuhitsauslaitteet, polttimet 225 l ja 300 l, hitsauspöytä kiinnittimineen, putkien viisteiden polttoleikkauskone, hiomakone, pihdit, kaasu-hitsauslasit ja hitsauskäsineet Putkea Fe 35,8 60,3 x 2,0 = kpl.lisäainelankaa AGA H44 2 ja 2,5 mm Polttoleikkaa tai hio putkien hitsausviisteet 25. Poista viisteestä ja sen vierestä hehkuhilse sekä muut epäpuhtaudet 20 mm etaisyydeltä. Aseta putket U-palkin päälle ja varmista putkien samankeskisyys. Silloita putket kolmesta tai neljästä kohdasta tasavälein siltahitseillä. Varmista ilmaraon säilyminen. Aseta putki hitsaustelineeseen sopivalle korkeudelle. Ota 300 l poltin ja säädä siihen pehmeä ja normaali liekki,käytä 2 mm lisäainelankaa. Hitsaus aloitetaan siltahitsien välistä kuumentamalla aloituskohdan ympäristö mm säteellä punahehkuun, minkä jälkeen sulatetaan railon kyljet ja muodostetaan aloitussilta, josta hitsaus etenee. Päärynän muotoinen aukko on säilytettävä koko pohjapalon hitsauksen ajan. Lisäksi on tarkkailtava, että railon kyljet ovat sulassa tilassa ennen lisäaineen syöttöä. Pohjapalon hitsauksessa ei saa täyttää railoa liikaa, koska se vaikeuttaa pintapalon hitsausta. Täytetään korkeintaan putken pinnan tasalle. Eteentulevat siltahitsit sulatetaan pois. Hitsauksen keskeyttäminen suoritetaan siten, että poltin nostetaan hitaasti sulasta ja annetaan hitsin päätteen ja lisäainelangan pään jäähtyä hitaasti liekin uloimman osan vaikutuksessa. Tällöin sula metalli ei pääse hapettumaan eikä hitsin päätteeseen muodostu kutistumisonteloa (pipe). Hitsauksen jatkaminen suoritetaan lämmittämällä hitsin päätteen ympäristö mm säteellä punahehkuun, minkä jälkeen sulatetaan hitsin pääte huolellisesti samalla tuoden lisäainelangan pää lähelle hitsisulaa, jolloin se esikuumenee valkohehkuun ennen hitsauksen jatkamista. Hitsaus keskeytetään 20 mm ennen lopetuskohtaa. Liekin kärjellä puhdistetaan palon aloituspää poistamalla aloitussilta sekä muodostetaan päärynänmuotoinen aukko. Pohjapalon lopettaminen suoritetaan seuraavasti: kuumennetaan lopetuskohdan ympäristö mm säteellä punahehkuun, hitsausta jatketaan, kunnes jäljellä on pieni pyöreä reikä. Tällöin on varmistettava, että reiän kyljet ovat sulassa tilassa juureen asti, minkä jälkeen päätteeseen syötetään lisäainetta. Hitsaus lopetetaan nostamalla poltin hitaasti sulasta antaen liekin uloimman osan suojata ja jäähdyttää hitaasti lopetuskohtaa. Tämä on välttämätöntä virheettömän lopetuksen aikaansaamiseksi. PINTAPALON HITSAUS Ota 300 l hitsauspoltin. Säädä kovahko normaaliliekki. Käytä 2,5 mm hitsauslankaa. Aloita hitsaus klo 6:n kohdalta. Suorita aloituskohdan kuumennus punahehkuun 20 mm alueelta. Sulata aloituskohta railon leveydeltä siten, että siihen muodostuu kuoppa,aloita hitsaus sulan reunasta, anna liekin kaivaa pohjapalko ja railon kyljet puhtaaksi, hitsaa klo 12: asti. Suorita toisenpuo!en hitsaus. käytä normaaliliekkiä. Anna liekin kaivaa epäpuhtaudet pois. Pintapalon korkeus enintään 2 mm. 136 Talotekniikan perusteet

105 140 Hitsaus ja juotto Polttoleikkaus Leikattava aine, yleensä teräs, palaa polttoleikkauksessa oksideiksi. Aine kuumennetaan kuumennusliekillä syttymislämpötilaansa, noin 900 C ja poltetaan leikkaushappisuihkussa. ) / ) O K L = = K = E A 2 JJ = = I K = K K A K I D = F F E A E = K I D = F F EI K ED K A E = K I I K K JE A E = K I D = F F E K K A K I EA E 6 O = F F = A 5 K = K J = D JO O J A E = K I F E J= A E = K I A L A O I I E@ E A HH I K =. A H= K J=. A H= K J= I E@ E=. A! " H= K J= I E@ E=. A H= K J= I E@ E=! Kuvassa on polttoleikkaussuutin 0 = F A = = I A JO A A E K HEI JE A J K K A K I D = F A K HEI JE A E = K I I K K JE A E = K I D = F F EL A JJEE E Työturvallisuus Käytä palamatonta vaatetusta, päähinettä, jalkineita, suojalaseja ja käsineitä. Älä koskaan tuuleta tai puhdista vaatteita hapella. Mieti ja hanki alkusammutuskalusto tarpeen mukaan. Poista kipinäsuihkun alueelta palava materiaali ja varmista kipinäsuihkulle sopiva suunta. K K A K I EA E K K A K I EA E = A E = K I D = F F E A E = K I Suoran leikkauksessa käytetään apuna ohjauskiskoa, joka voi olla puristimien avulla kiinni levyssä. Lisänä on vielä suuttimeen kiinnitettävä kaksirissainen leikkaustuki, jonka avulla suutin pysyy oikealla etäisyydellä leikattavasta pinnasta ohjautuen samalla ohjauskiskosta. 140 Polttoleikkauksen aloituskohdan särmän kuumennus, suuttimen siirto ja leikkaushapen syötön aloitus, leikkaus ja kuljetus Talotekniikan perusteet

106 Hitsaus ja juotto 141 Kaasuhitsauksessa tai -leikkauksessa syntyy kaasuliekistä, juoksutteesta, lisäaineesta tai perusaineesta terveydelle haitallisia hitsaushuuruja tai kaasuja. Hitsattaessa tai leikattaessa maalattuja, sinkittyjä, kromattuja tai muulla tavoin pinnoitettuja kappaleita altistutaan haitallisille huuruille. Pinnoitettujen materiaalien hitsaus ja leikkaus edellyttää yleensä hengityssuojainten käyttöä. Typen oksideja muodostuu hitsattaessa esimerkiksi ahtaissa tuulettamattomissa säiliöissä. Typpioksidi on keuhkoille erittäin vaarallista. Oireina on rintakipua, hengitysvaikeuksia, yskänkohtauksia, keuhkopöhöä tai tukehtuminen. Vaikutus alkaa muutaman tunnin sisällä altistuksesta. Hiilimonoksidi aiheuttaa päänsärkyä ja väsymystä. Talotekniikan perusteet 141

107 142 Hitsaus ja juotto Säädä polttimeen sopiva liekki! Koneellinen polttoleikkaus Leikkaustapahtuma voi ohjautua piirretyn mallineen avulla tai suoraan tietokoneen muistiin tallennetun kuvan avulla. A Paras leikkausjälki Oikein asetetut leikkausparametrit ja hyvä laitteisto antavat sileän ja tasaisen leikkausjäljen. Kuona, joka mahdollisesti kiinnittyy levyn alareunaan, on helposti poistettavissa. B Liian alhainen leikkausnopeus Yläreuna sulaa. Leikkaustapahtuma on epävakaa ja tämä aiheuttaa syviä uria alareunaan. C Liian korkea leikkausnopeus Jättämä ja urien syvyys lisääntyvät voimakkaasti. Leikatun uran leveys kasvaa syvemmällä leikkausrailossa. Leikatut pinnat eivät ole yhdensuuntaiset. D Suutin on liian kaukana leikattavasta levystä. Jättämä kasvaa, reunat sulavat ja leikkausparta kiinnittyy lujemmin levyyn. E Leikkaussuutin liian lähellä levyä Lämmitysliekki sulattaa yläreunan. Leikkaus on epävarmaa ja saattaa loppua odottamattomasti. F Kuumennusliekki liian suuri Liian suuri kuumennusliekki sulattaa leikatun uran yläreunan. G Likaa suuttimessa Jos kuonaa tai likaa tarttuu suuttimeen, ei leikkaushapen suihku ole enää suora ja säännöllinen. Tästä on seurauksena epätasainen leikkauspinta. Sama tulos saadaan, jos leikkaussuuttimen leikkaushapen kanava puhdistetaan virheellisesti. 142 Talotekniikan perusteet

108 Hitsaus ja juotto 145 MIG/MAG-hitsaus MIG/MAG -kaasukaarihitsaus on yleisin teollisuuden hitsausmenetelmä. Koneen kelalla olevaa lisäainelankaa syötetään monitoimikaapelin ja hitsauspistoolin läpi valokaareen, joka palaa lisäainelangan ja työkappaleen välillä. Suojakaasu johdetaan kaasupullosta virtaussäätimen ja magneettiventtiilin avulla säädettynä hitsauspistoolin kaasusuuttimeen. Hitsausvirta johdetaan virtalähteestä hitsauspistoolin ja kontaktisuuttimen avulla lisäainelankaan. Maadoituskaapeli yhdistää sähköisesti virtalähteen ja työkappaleen. Pienet MIG/MAG-laitteet ovat ylläolevan kuvan mukaisia, työntävällä langansyötöllä varustettuja. Kun virtalähteen ja hitsauspistoolin välillä on pitempi etäisyys, langansyöttölaite ja virtalähde ovat erillään. Pitkillä langansyöttöetäisyyksillä hitsauspistoolissa on vetolaite. Voidaan käyttää myös työntävää ja vetävää ratkaisua yhdessä. A = = HHK EI = E A = = 5 O JJ HK EA F K HEI JK I L E = I J = 5 C K = = = D I EI K JK I I O JJ = C HK EA A A JJEL K A HEE JJEE E 85EHJ= O JJ D A = J = = ) C = * I O JJ JJ HE = C = D = 0 KEJI I = I K KI FJE EI J E = = I K I K K JE Hitsaustapahtuman valinnaiset säädöt, Kemppi Pro Evelution MXE Talotekniikan perusteet 145

109 146 Hitsaus ja juotto Lyhytkaarihitsausta käytetään ohutlevy- ja asentohitsaukseen. Valokaari palaa jak soittain sulan pisaran aiheuttaessa oikosulun lisä aineen ja perusaineen välille. Kaarijännite on V ja hitsausvirta A. Jos langan syöttönopeus on liian suuri, lisäaine pyrkii työntämään pistoolia ylöspäin, eli tökkimään, tunkkaamaan. Kaaritapahtuma on kova ja katkonainen. Jos syöttönopeus on liian pieni, lisäaineen pää palloutuu ja tarttuu herkästi kiinni kosketussuuttimeen. Liian pienellä syöttönopeudella valokaari on epätasainen ja aiheuttaa roiskeisuutta. Hitsausarvojen ollessa oikeat hitsausääni on yhtäjaksoisesti tasainen, pehmeä ja miellyttävän sirisevä. Jos ääni on karkea, kova, vaihtelevan rätisevä ja räiskyvä, hitsausarvot eivät ole kohdallaan tai käytössä on CO2-suojakaasu. Kaasun virtausmäärä on 8-18 l/min ja se tarkistetaan rotametrin avulla kaasusuuttimen kärjestä. Alle 2,5 mm paksuisten levyjen pystyhitsaus on hyvä suorittaa ylhäältä alaspäin, jotta työkappaleisiin ei viedä liikaa lämpöä ja saadaan kaunis, juoheva liittymä. Ilmarakona päittäisliitoksissa (I-railo) voidaan käyttää lähes levyn paksuutta. Hitsauspistoolin erilaisia kuljetusasentoja Hitsausspraytä voidaan sumuttaa hitsauspistoolin kaasusuuttimen sisäseinämään kohtuullisesti. Jos hitsausspraytä suihkutetaan hitsausrailoon, syntyy hitsiin huokoisuutta ja virheitä. Lisäksi kyseiset aineet oksidoituvat valokaaressa yhdisteiksi, jotka ovat haitallisia sekoittuessaan hengitysilmaan. Työkappaleeseen tarttuvat roiskeet voidaan välttää säätämällä kaarijännite ja langansyöttönopeus oikeiksi. Lisäksi varmistetaan maajohdon hyvä kontakti työkappaleeseen, puhdistetaan epäpuhtaudet työkappaleesta ja tarkastetaan lisäainelangan laatu ja soveltuvuus ko. hitsaukseen. Tarkastetaan vielä kontaktisuuttimen kunto ja koko. Hitsaustapahtumassa korjataan hitsauspistoolin asento pystymmäksi ja käytetään oikeata hitsauspistoolin etäisyyttä työkappaleesta. Huoltona tarkastetaan pistoolin kunto ja puhdistetaan langanjohdin riittävän usein sekä pyritään käyttämään hitsauksen aloitusvaiheessa kyllin lyhyttä vapaalankaa. 146 Talotekniikan perusteet

110 Hitsaus ja juotto 147 MIG/MAG-hitsauksessa voidaan säätää kaarijännitet tä, virtaa, kaasun virtausmäärää sekä kaasun jälkivirtausaikaa. Jännitteen ja virran eli langansyötön tulo on hitsauksen lämpöteho. Ohuille perusai neille valitaan pienempi ja paksuille suurempi lämpöteho. Säädöt valitaan siten, että valokaari palaa vakaasti ja roiskeettomasti. Hitsauksen loputtua suutin pidetään hetken aikaa hitsauskohteessa, jolloin kaasun jälkivirtaus suojaa ja jäähdyttää kohteen. Askelsäätöisessä koneessa säädetään lyhytkaarihitsauksessa ensin kaarijännite virtalähteen säätimistä. Sen jälkeen säädetään langansyöttönopeus (hitsausvirta) valitulle kaarijännitteelle sopivaksi. Muissa koneissa jännitteen säätö on kytkimestä portaallisesti. Invertterissä säätö on portaaton. Hitsauspistoolin etäisyys ja asento Hitsauspistoolin etäisyys on tilanteesta riippuen mm työkappaleesta. Mitä etäämmällä pistooli on, sen pienempi on tunkeuma. Aukeaman kuvat on muokattu Kemppi Oy:n kuvista 8 HE E A E Talotekniikan perusteet 147

111 148 Hitsaus ja juotto Hitsausvirheitä Liitosvirhe: pistoolin virheellinen suuntaus tai väärä kuljetusnopeus Juurivirhe: railon juurisärmä ei ole sulanut tai liian suuri juurikupu Reunahaava: liian suuri hitsausjännite tai hitsausnopeus, väärä hitsauspistoolin kuljetustapa, virheellinen hitsauspistoolin asento Roiskeet: virheellinen langansyöttö, väärät hitsausarvot, väärä suojakaasu, likainen työkappaleen pinta, liian pieni kaasun virtaus Kuonasulkeuma: yleisin hitsausvirhe, kuonaa jäänyt hitsin sisään Huokoset: hitsin sisään jääneitä kaasukuplia Työturvallisuus MIG/MAG-hitsauksessa syntyy ultraviolettisäteilyä, joka polttaa ihon ilman asiallista suojausta. Suojaukseen kuuluu kasvoja suojaavaa hitsausnaa mari, kehon peittävä palamaton vaatetus sekä käsineet. Suojalasien tummuus on DIN 10 tai tummempi. Ympäristö suojataan tarvittaessa esimerkiksi irtoseinillä. Hitsauspaikalla on aina palovaara, jolloin sieltä on poistettava palava materiaali ja hankittava alkusammutuskalusto. Jos on tarpeen, ota yhteys palokuntaan ennen hitsausta. Hitsauksessa syntyviä huuruja ei ole tarkoitettu hengitettäväksi. Käytä kohdepoistoa sekä tarvittaessa hengityssuojaimia. Hitsaussaumaan levitetty spray oksidoituu valokaaressa terveydelle haitallisiksi yhdisteiksi aiheuttaen myös huokoisen hitsin. Älä pidä hitsauspistoolia kasvojesi edessä samalla kytkintä painaen, voit saada lisäainelangan silmääsi! 148 Viereisessä kuvassa on MIG-hitsaaja erittäin hyvin työhönsä pukeutuneena/varustettuna. Talotekniikan perusteet

112 Hitsaus ja juotto 151 TIG-hitsaus on suojakaasukaarihitsausmenetelmä, missä hitsautumiseen tarvittava lämpöenergia saadaan kulumattoman volframelektrodin ja työkappaleen välissä palavasta valokaaresta. Hitsauspaikkaan johdetaan suojaava kaasu. Hitsaus suoritetaan lisäaineen avulla tai ilman. Lisäaine tuodaan hitsiin samaan tapaan kuin kaasuhitsauksessa. 5 K = = = I K 6 1/ L EHJ= A = C A A JJEL A JJEE E 6 = I = J= EL = ED J L EHJ= 5 K = = = I K 0 EJI = K I F EI J E EEF = EI E A = I A J 5 K = = = I K 8 BH= A A E D EJI = K I L EHJ= = = I K I K K JE 0 EJI E EI = E A = = 5 K = = = I K = K A 2 A HK I = E A 2 A HK I = E A 0 EJI EI K = = L = = = HE 4 = E = = I K I K K JJE A = K E " N A A E D = = EI E = = = I K HEEJJ L EL EHJ= K I = E = # # I = = I K " E EI = E A = =! N 8 BH= A A E $ = F = % " ) $ & 8 = = = HE $ Talotekniikan perusteet 151

113 152 Hitsaus ja juotto 2 K F = E A 5 K K = HJE = K I E 6 O F = E A EJJ= D A E EJJ= = I JA E 2 = E A = L 5 J = H= A K = L A JJEE E Elektrodi ja lämpötilojen jakaantuminen Paineenalennus-virtausmäärämittarin, eli rotametrin periaatekuva Virtalähde 2 EJ A A EI K K I A A E EHEI JO I - A E $ 6 = I = L EHJ= A # ) = = I K I K K JE - A E O JJ O J A I E = F! 2 EA E D EJI = K I L EHH E = = H JE $! 1 EJ - A JH EJ F! 5 K K HE JK A K = Hitsausvirran kaukosäädin 152 Talotekniikan perusteet

114 Hitsaus ja juotto K = = = I K A I E A H E I E EI " E 8 BH= A A E EE K I = F = D = = EI E = $ % " ) 2 A HK I = E A = = I K I K K JE 2 A HK I = E A = = I K I K K JJE A = K E " N A A E D = = EI E = # # I = = I K EL EHJ= K I F EJ A A E F EH = = = 8 = = = HE $ 5 K = = = I K = K A 4 = E! N D = = EI E = EI = E A = = Hitsaustapahtuma Liitos voidaan hitsata ilman lisäainelankaa sulattamalla reunat yhteen. TIG-hitsaus Talotekniikan perusteet 153

115 154 Hitsaus ja juotto Valokaaren sytyttämiseksi on volframipuikon ja työkappaleen välinen suojakaasu saatava sähköä johtavaksi eli ionisoiduksi. Yleinen tapa on ionisoida suojakaasu sähköpurkauksella siten, että hetkellisesti nostetaan puikon kärjen ja työkappaleen välinen jännite korkeaksi, jonka seurauksena muodostuu kipinä pistoolin ollessa hitsausetäisyydellä työkappaleesta. Päävirta kulkee kipinän ionisoimaa käytävää myöten ja valokaari syttyy. Tasavirtauksessa ohjausyksikkö katkaisee suurtaajuusvirran kaaren sytyttyä. Hitsaus ilman lisäainetta Kappaleet liitetään yhteen ilman lisäainetta sulattamalla esimerkiksi allaolevan kuvan mukaista liitosta. Hitsaus aloitetaan käyttökytkintä painaen. Kaaren sytyttyä pistooli kohotetaan suoraan ja siirretään haluttuun aloituskohtaan railoa seuraten. Hitsisulan muodostuttua kooltaan sopivaksi käännetään pistooli vähän työntävään asentoon ja aloitetaan tasainen hitsausliike siten, että hitsisulan koko ja muoto säilyvät samanlaisina koko hitsauksen ajan. Ohutlevyhitsaukseen sopiva kaaripituus on 1-2 mm. Hitsaus lopetetaan sammuttamalla valokaari. Pistooli pidetään paikallaan muutaman sekunnin ajan, jotta hitsi jäähtyy suojakaasun jälkivirtauksen aikana ja sen suojaamana. Lopetusvirheen muodostuminen, päätekraateri, voidaan estää hidastamalla hitsisulan jäähtymisnopeutta, jolloin jähmettyminen tapahtuu hitsisulan pohjalta alkaen kohti pintaa, eikä sulan reunoilta kohti keskustaa. Hitsaus lisäainelangan kanssa Hitsauksen aloitus tapahtuu samalla tavoin kuin lisäaineettomassa hitsauksessa. Pistoolin suuntaus on hyvän näkyväisyyden vuoksi vähän enemmän työntävässä asennossa. Sopiva valokaaren pituus on 1,5 x volframipuikon halkaisija, ei kuitenkaan yli 6 mm. Lisäaineen syöttö suoritetaan railon suuntaisena, kulmassa vaakatasosta. Lisäaineen syöttö aloitetaan vasta hitsisulan muodostuttua riittävällä tunkeumalla. Syöttö tapahtuu hitsisulan etureunaan lyhyillä edestakaisilla liikkeillä. Pisarairtoamisen jälkeen lisäainelankaa vedetään vähän takaisinpäin pitäen sen kärkeä kuitenkin suojakaasu-alueella hapettumisen estämiseksi. Lisäaineen syöttö hitsisulaan voi tapahtua myös jatkuvalla tasaisella liikkeellä, kuten esim. mekanisoidussa hitsauksessa tai putkihitsauksessa. Jos lisäaine syötetään valokaaren alle, muuttuu se epävakaaksi ja hitsisula epätasaiseksi. 154 Talotekniikan perusteet

116 158 Hitsaus ja juotto Puikkohitsaus Puikkohitsauksessa, metallikaarihitsauksessa kappaleiden liittämiseen tarvittava metalli sulatetaan perusaineesta tai lisäaineesta. Perusaineen liitoskohta ja lisäaine ovat hitsauksen aikana sulia. Liitoskohta sulatetaan työkappaleen ja hitsauselektrodin, lisäainelangan, välille muodostuvassa lyhyessä valokaaressa sähkövirran kulkiessa elektrodista työkappaleeseen. Valokaaren lämpötila voi olla C. Puikon sulava päällyste muodostaa jähmettyessään hitsin pinnalle suojaavan kuonan. Puikon päällyste suojaa myös hitsauksen aikana valokaarta ja palkoa. Jähmettynyt kuona poistetaan hitsin pinnalta. Hitsausmenetelmää käytetään pääasiassa teräksen hitsaukseen. Puikkohitsaus soveltuu kaikkiin hitsausasentoihin, kunhan valitaan kuhunkin asentoon sopiva hitsauspuikko. 8 A H L EHJ= 0 EJI = K I L EHH= = K I J 0 EJI = K I L EHJ= = = F A E K = D = K L E = O I F = E A E = J E E A 0 EJI = K I L EH J= A 0 EJI = K I F K E = F K E F E@ E = EJK I F K HEI JE 6 O = F F = A 5 EI JE = D EJI = K I JA A F EI J = EJK I = = F A E Virtalähde K = = L F A EJJ E A J= EF EI = H EJ= 5 K = L = = F O I JA JJ A A A O I I K = = 5 = = 2 O I JA 158 K = 2 A HK I = E A 8 = = = HE H= = JA HE 5 K = Talotekniikan perusteet

117 Hitsaus ja juotto 159 % & % & 0 EJI = K I A = EJK I H= = F = EI JA 2 K E K A JK I = EJK I D J= = 2 K E K A JK I D EJI = K I A I I = 0 EJI = K I A F A JK I 0 K E EL = = = HA F EJK A JD EJI = K I A A HEL = ED A EI I = 2 K E F EJE A A EE EJA JJ L F 5 = = H E 2 O I JA 2 K E D = = EI E = 2 K E F EJK K I Hitsauspuikko sytytetään raapaisemalla sen päällä työkappaletta ja nostamalla kärki hieman irti kappaleesta sammuttamatta valokaarta. Sytytyskohta on hitsauskohdan edessä ja se ylihitsataan. Valokaaren pituus on 7-8 mm ja puikko viedään rauhallisesti hitsin aloituskohtaan. Aloituskohdassa valokaari lyhennetään noin 5 mm mittaiseksi ja aloituskohtaa kuumennetaan noin 2 sekuntia. Puikko kuljetetaan hitaasti valokaaren ollessa noin 3 mm pitkä. Työkappaleeseen kiinnitarttunut puikko riuhtaistaan nopeasti irti ja tarkistetaan päällystevauriot. Vaurioituneella kohdalla ei saa hitsata, vaan se on sulatettava johonkin romukappaleeseen. Tarkkaile hitsauksen aikana sulaa, erityisesti railon reunojen sulamista. Saat hyvännäköisen, pienisuomuisen hitsin pitämällä sulan kuonan rajan lähellä puikon päätä. Älä kuitenkaan päästä sulaa kuonaa hitsisulan edelle. Tätä tapahtumaa voidaan säädellä puikon hitsauksen suuntaisella kallistuksella sekä hitsausvirralla. Valokaari sammutetaan kuljettamalla puikko hitaasti takaisin valmiiseen hitsiin päin ja nostamalla se juoheasti ylös. Jos hitsauspuikon nostaa lopetuskohdasta suoraan ylös, jäähtyvään suureen lopetuskohtaan tulee helposti imuhuokonen, pipe, paippi. Railo on liitettävien kappaleiden välissä oleva rako, johon hitsataan liitos, sauma. Jos liitettävät kappaleet ovat kiinni toisissaan, kohtaa kutsutaan edelleenkin railoksi. Talotekniikan perusteet 159

118 160 Hitsaus ja juotto K = = L F A EJJ E A J= EF EI = H EJ= 5 K = L = = F O I JA JJ A A A O I I K = = 5 = = 2 O I JA K K = I JED EJI = = L = F K E F EA EF EI = H= = I K K HE JK A K = 5 = = 2 O I JA K = 8 = = = HE 8 = = = HE 2 A HK I = E A H= = JA HE 5 K = 2 A HK I = E A H= = JA HE 5 K = O I JED EJI = = L = F K E I K K HEF EI = H= = F EA E JK A K = 5 = = 2 O I JA Hitsaajan kypärä 2 A HK I = E A 8 = = = HE H= = JA HE 5 K = Hitsausvirheet heikentävät liitoksen kestävyyttä. Jos puikko sytytetään raapaisten kappaleen pinnassa, siihen jää sytytysarpi. Sytytä valokaari aina sellaisessa kohdassa, joka jää hitsin alle. 8 EHD A A EI A I J I O JO JO I A I J D JK L E= I O JO JO I E Imuhuokonen syntyy hitsin lopetuskohtaan. Lopetuksessa puikkoa ei riuhtaista heti pois hitsistä. Huokoset ovat hitsin sisään jääneitä kaasukuplia, jotka syntyvät esimerkiksi kosteilla puikoilla hitsattaessa tai liian pitkää valokaarta käytettäessä. Kuonasulkeumassa hitsin sisään on jäänyt kuonaa, joka näkyy esimerkiksi sauman kuvauksessa. Kuona on poistettava huolellisesti. Palot on hitsattava niin, ettei synny pieniä koloja, joihin jää kuonaa. Jos on tarpeen, hio saumaa hiomakoneella kuonan poistamiseksi. Reunahaava aiheutuu puikon virheellisestä suuntauksesta tai liian suuresta hitsausvirrasta. 8 EHD A A EI A I J F A JK I A I J= D JK L = E K D K A 0 K I E= I JA = F K E J= E EE= F EJ L = = = HE K = I K A K = K = D K E = J F EI J 4 A K = D = = L = F K E L H K A JK I = I A J K K HEL EHD A F K K JJA A E A H= E HA K A I K = JK I Juurivirheessä hitsi jää esimerkiksi liian pienen ilmaraon takia juuren puolelta vajaaksi. Halkeamat syntyvät hitsiin tai sen viereen esimerkiksi lämpöjännityksistä. 160 Talotekniikan perusteet

119 162 Hitsaus ja juotto Putken kaarihitsaus Käytetään yleensä putkiin, joiden halkaisija on yli 50 mm ja seinämän vahvuus voi olla 6 mm tai enemmän. Juuripalkko voidaan hitsata TIG-hitsauksena ja muut palot kaarihitsauksena. Railo tehdään esimerkiksi sorvaten. Ilmarako on pystyputken hitsauksessa 3-4 mm, halkaisijaltaan 1,6 mm puikko ei mahdu läpi ilmaraosta päällysteineen. Vaakaputkessa 1,6 mm puikko mahtuu ilmaraon läpi. Hitsausvirta on puikon halkaisija x 40 A - 10 A. Virta valitaan niin suureksi, että yhtäjaksoisessa hitsauksessa puikon 50 mm pätkä hehkuu lievästi. Näin kaasukuplat saavat aikaa poistua sulasta. Puikot ovat kylmähitsaavia (emäspuikkoja) esimerkiksi OK Ne soveltuvat asentohitsaukseen, suuri virta ja pieni sula. Jos otat puikon kuivaajasta käytä se tunnin kuluessa, ettei se sido itseensä liikaa kosteutta ja tee hitsiin huokosia. Pohjapalko hitsataan 1,6 mm puikolla ja muut palot 2,0 mm puikolla. # # $ # # $ 8 H= E 8 H= E! " # Sytytys tehdään raapaisemalla railossa hitsauskohdan etu- tai takapuolella, ei koskaan hitsauskohdassa. Juuri- tai välipalossa sytytys tehdään takapuolella ja pintapalossa etupuolella. Jos puikko ei syty sovinnolla, sen päätä voidaan raaputtaa esimerkiksi betonilattiaan rikkomatta puikon päällystettä. Valokaari pidetään lyhyenä. Valmiissa saumassa on ainakin juuripalko ja pintapalko. Jos voit, käytä apulaitteita, ettei silloituksia tarvita ollenkaan. Silloitus = aloitus ja sisältää yleensä huokosia. Sillat on hiottava pois. K K HEF = 5 O JO JO I 0 EJI = K I 2 E J= F = 0 EJI = K I 5 O JO JO I F A = K A JK I I K K I D E J= = F EI F A = K A JK I I K K I I K = = = = F EI A L A A I J A L A O I 162 Talotekniikan perusteet

120 Hitsaus ja juotto O I JO F K J A K K HEF = D EJI = K I 0 EJI = K I!! N N N 2 K E = EI JA JJK O L EEI J = D JE I K H= = I K = = A = I I = N F EA EF O I O I 5 A K H= = K K HEI H A E F K EI J= I K = EI J= 2 K E = I A = L = E K JK I K K HEF = F E A 2 K E D EJI = K I A = K I I = F A HK I = E A O! D EJI = K I A A JA I I F K E = K J= = I J= = = A A I K = F A A JJA E K K HA A JK A L = K E= I F K E F = = = JO D F JK A A D EJI EE D K I E= K K HEF = F A JK I 2 = = J= = J= = EI E # = F A JA J= = H= E O HA K = = 6 I J F K E I JA J= = O I K K HEF = F D E J= 0 E = = L = H EI JA J= = D O L F E A N K K HEF = D EJI = K I I F K E I JA J= = J I J I K H= = O I I A K H= K I A = E K D K A = D = A = = D EJI EI I N! " N N N # 8 = EI F D = F = 0 E JJK F JA N D E JJK F JA I O JO JO I! F A = K A JK I " F A HK I = E A A EJO I # D EJI = K I 2 E@ HA E = K EL EE A EI A A I = = = = K I A K F A K JK K F = E = F K E = I K = I J= F E F A JK I D J= = N 2 E J= F = 5 O JO JO I K K HEF = 2 K E I O JO JA J K A JA J= = D E JK F E J= F = F D F = EJO I = D EJI = K I 2 E J= F = F A JK I A I I = F K E L E@ = = I J= = I K H= = O I Talotekniikan perusteet 163

121 164 Hitsaus ja juotto 8 = = = F K J E F K E K = J A I EL EEL = O F K A = F K E D JEF K J A A I K I J= = A L EJ F O I JO I = K = I I = H= E HA K = O E HA K = D = = L = 2 O I O D A J A I E D J= = N N N N N N A I EL EEL = = = F K A = F K E " # K = I I = 8 = = = F K J A D EJI = K I A I I = = E EI I = F = EI I = O JA J A L EJO I EE A JJ Putken silloitus 164 Talotekniikan perusteet

122 168 Plasmaleikkaus Plasma-sana tarkoittaa voimakkaasti kuumennettua kaasua tai kaasuseosta. Plasmaleikkaus on sulatusprosessi, jossa suuttimesta lähtevä plasmasuihku säilyttää tiiviin muodon saavuttaen jopa C lämpötilan. Valokaari kehitetään yleensä elektrodin (katodi) ja sähköä johtavan työkappaleen (anodi) välille. Plasmakaasu johdetaan jäähdytetyn suuttimen virtauskanavaan, jossa se puristuu suuren lämpöenergian sisältäväksi plasmasuihkuksi. 2 = I = = = I K Hitsaus ja juotto Plasmaleikkauksen etuja ovat suuri leikkausnopeus ohuilla ja keskisuurilla aineenvahvuuksilla, pieni lämpövaikutus, josta on hyötyä ohuiden levyjen kuvioleikkauksessa, soveltuu seostamattomien ja seostettujen terästen lisäksi alumiinin, kuparin ym. leikkaukseen, mahdollisuus leikata veden alla, jolloin melu-, huuru- ja UV-säteilyhaitat poistuvat. 8 EHJ= A 8 A I E O JO I 2 = I = I K ED K - A E = E 2 = I = I K K JE 6 O = F F = A E ) / ) O K L = = K = E A 5 K = A J= E I E@ E A HH I A E = K I A L A O I! $ Laser-leikkaus Lähes yhdensuuntainen lasersäde, joka on yleensä näkymätöntä (infrapuna) valoa, syntyy laservalolähteessä ja ohjataan peilien tai valokuidun avulla leikkauspäähän, jossa se keskitetään pieneen pisteeseen lähelle työkappaleen pintaa. Voimakas valonsäde kuumentaa nopeasti työkappaleen ja siihen leikkautuu kapea railo. Leikkauksessa käytetään eniten CO 2-lasereita. Ne toimivat sekä jatkuvalla että pulssitetulla säteellä. Tavallisesti leikkausteho on W. Kaasu pitää lasersäteen reitin puhtaana huuruista, jotka voisivat muuten absorboida osan lasersäteen tehosta. Se puhaltaa myös sulan pois kapeasta leikkausrailosta. Lasertyöstökoneella voidaan leikata, sorvata ja porata erilaisia materiaaleja. 168 Talotekniikan perusteet

123 Hitsaus ja juotto 169 Nestekaasua käytetään polttoleikkauksessa palavana kaasuna sekä esimerkiksi grilleissä ja liesissä. Käyttölaitteet sijaitsevat asuntovaunuissa, veneissä ja kesämökillä. Läpinäkyvän komposiittinestekaasupullon kaasumäärä on helposti todettavissa vain katsomalla. Suomessa pulloissa myytävä nestekaasu on propaania. Täyden nestekaasupullon sisällöstä on 80 nestemäisessä ja 20 % kaasumaisessa muodossa. Ilmassa palavan liekin lämpötila on C ja hapessa 2850 C. Lisää tietoa saat: AGA ja TUKES. Hyvin palava nestekaasuliekki on sininen ja liekin keskusta sinivihreä. Jos liekin kärjet ovat keltaiset, poltin ei saa riittävästi ilmaa. Sytyttämisvaikeudet ja keltainen liekki kertovat polttimen puhdistustarpeesta. Laitteiden toimintahäiriöitä voi aiheuttaa polttimiin kerääntyvä pöly. Palovaroitin on pakollinen myös kesämökillä. Erillisten häkä- ja kaasuvaroittimien hankinta lisää turvallisuutta. Talotekniikan perusteet 169

124 170 Teräsputket, vinkkejä opettajalle Putket ja kanavat - kutakin DN-mittaa vastaava kierre on opeteltava hyvin -kierteityskoneen nippaistukan käyttö on syytä opetella -harjoitustyö n:o 2, putki jyrsitään, kierteitetään ja sitten katkaistaan poikki ( 50 mm) -arviointiesimerkkiä ei tietenkään ole pakko käyttää, tässä muodossa kaikki kuitenkin arvioidaan samoilla perusteilla ja oppilaat itse näkevät, mitä kohtia työstä arvioidaan -työsalissa tulisi olla toimiva lämmitysjärjestelmä, esimerkiksi pieni sähkökattila, jossa on kiertopumppu 170 Talotekniikan perusteet

125 Putket ja kanavat 171 Putket ja kanavat Patteriputkitusten putki on keskiraskas, musta, kierteitettävä teräsputki. Putkessa on pituussuuntainen, hitsattu sauma, koska putki valmistetaan teräsnauhasta valssaamalla. Putken standardi on DIN 2440, materiaali on Fe 33 ja koepaine 50 bar. Putkia liitetään kierreosin tai hitsaamalla. Putken seinämä on kyllin paksu kierteitykseen. Kierre on kartiomainen Whitworthkierre 1:16, ja sen koko ilmaistaan tuumina. Putken koko ilmaistaan DN-mitalla. Keskiraskasta, mustaa teräsputkea ei käytetä vesijohtona, koska se ruostuttaa veden. Putkea käytetään yleensä kiinteistöjen sisällä patteriputkituksiin. Keskiraskas, sinkitty teräsputki on tehty mustasta putkesta. Se on upotettu sulaan sinkkikylpyyn. Putkenosat Kun liitokset tehdään kierreosin, osina saa käyttää vain reunavahvisteisia, valurautaisia, adusoituja putkenosia. DN-mitta Kun putkia alettiin aikanaan valmistaa, putken reikä ja DN-mitta olivat samankokoiset, esim. DN 20, reikä 20 mm. Valmistusmenetelmät ja materiaali ovat parantuneet ja putken seinämää on voitu ohentaa. Ulkomittaa ei muutettu, ettei kierrelaitteita tarvinnut uusia. Nyt putken reikä on jonkun mm suurempi kuin DN-mitta. 4! ",, 4! " 2 K J A, EJJ= EA HHA 4! & #! " #! " # Kartioliitin avataan mutterista ja liittimellä putkistoon liitetty osa voidaan vaihtaa. Tiivistepintoihin ei tarvitse laittaa hamppua tai teippiä, ainoastaan vähän öljyä, jotta tiivistepinnat menevät hyvin vastakkain. Tiivistepintojen on oltava myös puhtaat. 2 K D J= = J A J= EI A JJEEL EI JO I F E = J O J Talotekniikan perusteet 171

126 172 Putket ja kanavat ) + - / *, ) ) 4 ) A on muhvi ja sen avulla jatketaan putkistoa, esimerkiksi muhvi adusoitua valurautaa R ¾. B on supistusmuhvi ja sen avulla jatketaan putkistoa, osan merkintä: nimi, materiaali ja koko adusoitu supistusmuhvi R ¾ ½ tai 1½ 1. C on käyrä Osia käytetään putkiston suunnanmuutoksiin. Käyrät ovat säteeltään suurempia kuin kulmayhteet. Osien asteluku on yleensä 90, mutta asteluku 45 on myös olemassa. Osien kierrepäät ovat sisä-sisä, sisä-ulko ja ulko-ulko. Osan merkintä: materiaali, nimi, käyrän asteluku, kierrepäät (sisä-ulko) ja koko, esimerkiksi adusoitu käyrä, 90, s/s, R ½. Jos osan asteluku on 90, sitä ei yleensä merkitä, se on itsestään selvyys. Merkintä s/s tarkoittaa, että osassa on sisäkierteet molemmissa päissä. D on käyrä, esimerkiksi adusoitu käyrä, 45, s/u, R ¾. E on kulma ja se on käyrää säteeltään pienempi, jyrkempi. Osia käytetään putkiston suunnanmuutoksiin. Osan merkintä: materiaali, nimi, asteluku, kierteet (sisä- vai ulkokierre) ja koko. Esim. adusoitu kulmayhde, 90, sisä - ulko, R 1. F on on adusoitu kulmayhde, s/s, R ¾. G osa on supistusnippa Sen avulla voidaan toisen osan kierrekokoa pienentää. Jos t-yhteen haaran koko on R 1 ja tarvittava koko olisi R ¾, muutos saadaan aikaan supistusnipan avulla. Osa on supistuskaksoisnippa R 1 ¾. H osa on kaksoisnippa Osa voidaan kiertää esim. t-yhteen haaraan ja osaan kierretään venttiili. Kaksoisnippa on lyhyin mahdollinen putki. Osa merkitään esimerkiksi adusoitu kaksoisnippa R1. I osa on supistuskaksoisnippa Se on kaksoisnippa, jonka kierteet ovat erisuuruisia, esimerkiksi adusoitu supistuskaksoisnippa R1 R¾. J on T-yhde Osalla tehdään putkistoon haaroitukset. Osa merkitään: nimi, materiaali ja koko. Koska osassa on kolme kierrepäätä, sen merkitsemisjärjestys on runko- haara-runko. Jos t-yhde on supistettu ja rungon kierteet ovat erikokoisia, aloituspääksi valitaan suurin kierre. Osa merkitään: adusoitu T-yhde, R 1½ 1½ ¾. K on adusoitu T-yhde R 1 1/2 1. Osa voidaan merkitä myös: T-yhde, R 1 ½. L on adusoitu T-yhde R Osa voidaan merkitä myös: T-yhde, R 1. Ristiyhde Ristiyhteestä ei ole kuvaa. Sillä tehdään myös putkiston haaroituksia. Ristiyhde merkataan myötäpäivään isommasta haarasta alkaen. M on kartioliitin, jota käytetään, kun putkistoon tarvitaan avattava liitos. Liittimessä on kartiomaiset metallipinnat, jotka menevät mutterin kiristämänä tiiviisti vastakkain. Osan merkintä: materiaali, nimi, kierrepäät (s/s) ja koko, esimerkiksi adusoitu kartioliitin, sisä-sisä (s/s), R 1. N on adusoitu kartioliitin s/u, R 1. O on putkinippa Osat ovat eripituisia lyhyitä putken pätkiä. Sen käyttö on samanlaista kuin kaksoisnipan käyttö. Merkintä: putkinippa R 1½. Jos osan pituudella on merkitystä, se voidaan merkitä. P on tulppa, joka voidaan kiertää t-yhteen kylkeen, jos haaraa ei jostain syystä sillä hetkellä tarvita. Sen merkintä on esimerkiksi adusoitu tulppa R 1. Q on hattu, joka voidaan kiertää putken päähän. Osan merkintä on esimerkiksi adusoitu hattu R 1/ Talotekniikan perusteet

127 Putket ja kanavat 173 Teräsputken työstäminen Teräsputkien kiinnitys Katkaisua ja kierteitystä varten putki kiinnitetään tukevasti putkiruuvipuristimeen, jonka leukojen välissä se ei puristu soikeaksi. Putki on kiinnitetty puristimeen EE K L = O A K = EE K K = = A K A L EI I EE JA = = A K = = F F = A JJ= 7 I A = F K HEI JK I = J= E= F K J EF O I O O F O HA I A JK I F E EI I = D = = I JK I Talotekniikan perusteet 173

128 174 Putket ja kanavat Teräsputken katkaisu Käsisaha Katkaisu on aikaisemmin sahauksessa opitun kaltainen. Putken katketessa kevennä sahaa, ettet loukkaa itseäsi. Sähkösahalla voidaan katkaista helposti isompiakin putkia. Pienten putkien katkaisu käsin sahaamalla on nopeaa, koska jyrsintää ei tarvita. Varo polttoleikkauksen palovaaraa. Tarvitset työhön myös tulityökortin. Sama asia koskee myös ylimmän kuvan katkaisulaikan käyttöä. EE= D = HL = D = = I JK I I = D = F = E@ A L EE = D = = I D A = = 0 = = I JK I A JE D A O I I F EL = = F F = A A A 5 = D = K I = EJA J= = = F F = A A J= = HA K = I J= Polttoleikkaus Katkaistaessa putkea polttoleikkaamalla varotaan sulaa metallia. Kulmahiomakoneeella putkea katkaistaessa tarkistetaan koneen, laikan ja suojainten kunto K J EL E@ = = F JJ A E = J= F E E 5 = = = = J = EI K K L E@ = = JA O I L EEI JA 8 = H K K E= = F F = A EJ= = F = L = = H= = Talotekniikan perusteet

129 Putket ja kanavat 175 Sahassa voi olla pyörivä tai edestakaisin liikkuva terä. Opettele käyttämään myös tällaisia sahoja, koska niitä käytetään työelämässä. Putkileikkuri on hyvä putkenkatkaisulaite. Leikkurilla katkaistaessa terä tunkeutuu putkeen eikä lastua muodostu. Katkaistu pää täytyy aina jyrsiä muodostuneen kuroutuman takia. Kun käytät leikkurissa ehjiä ja teräviä teriä, pienennät jyrsinnän tarvetta. Leikkuri laitetaan putkessa olevan katkaisumerkin kohdalle aukko ylöspäin. Terä kiristetään putkeen kiinni ja leikkuri kierretään putken ympäri. Terää kiristetään jälleen kunnosta riippuen ehkä ¼ kierrosta ja leikkuri kierretään putken ympäri. Näin jatketaan loppuun asti. 6 A H K F F = = F K J A A I A A E F EI J= = I JK = F K J A I J= 2 K J E 6 K E HK = J K H K JK = JA H EI A I I A E K HEI I = O I EJA H = = I E JK EHK = = J = = A EL = JF K J A F I E JA A JJA EK F K EI J= O HI E J J= HL EJ= 6 K E HK = J D = = L = J = J = EI K I K H= = 8 = E F K J A I EI A L = K H K = O HI EJ F EI Talotekniikan perusteet 175

130 176 Putket ja kanavat Katkaisu ja viisteitystyökalu Laitteen avulla katkaistavaan putkeen saadaan samalla viiste hitsausta varten. 6 A H I O JJ HK K L E 2 O HEL JA H 2 O HEL = I JK = L = = JA H I O JA J D JEF K J A = I = = = K = EJA JJ= EA HHA J F K J A O F HE Kuvan laitteella saadaan putkeen katkaisun yhteydessä myös viiste hitsausta varten. A J K F K J E A E K HE= A EJ= HL EJI A EA HJ J O JJ EA HH I J= F K J A O F HE 176 Viereisen kuvan leikkuria ei kierretä putken ympäri, vaan se uppoaa puristaen valurautaputkeen katkaisten sen. Talotekniikan perusteet

131 Putket ja kanavat 177 Katkaisukohdan jyrsintä Putken pää jyrsitään aina leikkurin jäljiltä. Vain kuroutuma jyrsitään pois, koska se aiheuttaa vedelle ylimääräisiä virtausvastuksia. Jyrsintä painetaan kehon avulla putkeen kahvasta samanaikaisesti kiertäen. Jyrsimessä on räikkävarsi työtä helpottamassa. Kierteitys Putkikierretappi ja kierreleuka Putkikierre on Whitworth-kierre. Se on hieman kartiomainen, 1:16. Kierteen koko ilmaistaan tuumina, esimerkiksi R ¾. Kierretappisarjaan kuuluu kaksi kierretappia. Tappeja käytetään yleensä vain valmiiden kierteiden puhdistukseen tai korjaukseen. EA HHA A K = O JJ 8 JE 8 JE Kierrepakkaa ja -tappeja käytetään putkiasennuksissa ainoastaan kierteiden korjaukseen. 8 JE D E I F EL E HA E D = = F K J A = J= E= I A E= EA HJA EJO I A = K K EA HHA A K = = EJK I F K A EA HHA D = H = J D E JJK = 2 K J EJ= E = I A E EE JA EA HHA A K = J= = E I E EA HJA EJO I D A F F = = I = = = K K K EI J= O = = I JK = J = EI K Talotekniikan perusteet 177

132 178 Putket ja kanavat 2 K J E EA HJA A F EJK K I EA HHA JA HEA A L A O I " 4 EE JA EA HHA I H = = A EJ= H L EJI A I J A JJ L L = A JJ= L = JA H EI A EA HHA I H = JA H J = E JA J= = A A JA H = K A L EA HA I I A L = K A H I EJJ= = = H A I JO I A A 4 2 K J E, 4 Yksivartinen räikällinen putkikierresorkka on jokaista kierrekokoa varten oma vaihdettava kierrepäänsä. Aloituksessa laite asetetaan ohjain edellä putkeen ja kehon avulla työntäen sekä samalla varresta kääntäen kierteitys saadaan alkuun. Kun kojeen kierrepää vetää varresta kääntäen, painaen, kierre tehdään valmiiksi. Kojeen räikän ansiosta vartta ei tarvitse kiertää ympäri. Kierrepituus on terien leveyden mitta. Käytä öljyä kierteitykseen, muuten kierteen harjat saattavat murtua. Kun kierrettä on terien leveys, laite pyöräytetään pois putkesta ja sen varrella napautetaan putkeen lastujen irrottamiseksi. Varo poispäin pyörivän laitteen vartta! O D O A F K J A EA HJA EJO I = F K F J = L K = 2 K J EF K EA HJA EJA JJ L F K J E HEI JE K D L E ) F K F J 178 Kaksivartisessa kiinteässä putkikierresorkassa on yhdessä kojeessa kolme eri kierrekokoa: 3/8-1/2-3/4 tai 1/2-3/4-1. Kierrekoje laitetaan putkeen siinä oleva ohjainreikä edellä. Aloituksessa kojetta painetaan kämmenellä ja keholla varresta samalla kiertäen. Laitteen alkaessa vetää käännetään molemmilla käsillä varsista. Putkikierteen pituus on kierreterien leveys. Kun kierteitys on valmis, kierresorkka pyöräytetään varresta aukipäin pyörimään. Varo pyörivää kierresorkkaa. Kierteityksessä käytetään öljyä. Talotekniikan perusteet

133 Putket ja kanavat 179 Sähkökäyttöinen käsikierresorkka on periaatteessa kulmahiomakone, jonka laikan tilalle laitetaan kierteityspää. Jotkut koneet vaativat 16 A sulakekoon, joka löytyy pienkiinteistössä esimerkiksi pesukoneiden pistorasiasta. Kojeeseen valitaan oikea kierteityspää ja kojeen tuki kiinnitetään putkeen. Viereisen kuvan kojeessa tuki kiinnitetään putkeen niin, että sen sakarat ovat tasan putken pään kanssa. Koje ohjautuu tuen välissä, eikä sitä pidetä kiinni esimerkiksi kahvasta, joka voisi väännössä murtua. Koje laitetaan paikalleen ja sitä painetaan perästä kämmenellä samalla konetta jaksoittain käynnistellen. Kun kone alkaa vetää putkeen, lisätään öljyä reilusti. Kun kierteitys on valmis, pysäytä koje ja vaihda vasta sitten pyörimissuuntaa. Tarkista, että sähköjohto on ehjä! Ilmoita havaitsemistasi työkalujen vioista niistä vastaavalle henkilölle. Koneen hiilet vaativat vaihdon kuluessaan kylliksi. Iso, sähköinen putkenkierteityskone Koneilla tehdään putken katkaisu, jyrsintä ja kierteitys. Öljyä käytetään vain kierteitykseen. Kiristysistukan leuat on puhdistettava ajoittain, etteivät ne ala luistaa putkessa. Putki kiristetään istukkaan ja työkalut valitaan toimintaan yksi kerrallaan. Kierteityksen alussa työkalukelkkaa syötetään putken päähän, kunnes koje alkaa vetää itse teräpakkaa putkeen. Jos putki on pitkä ja se tulee koneen toisesta päästä ulos, on siellä oleva ohjain kiristettävä putken ympärille. Lyhyiden putkenpätkien kierteitykseen on olemassa nippaistukka. Se kiinnitetään isoon kierrekoneeseen ja istukkaan kierretään kiinni lyhyt ja toisesta päästä kierteitetty putki. Nippaistukassa putken pää pohjaa vastineeseen, eikä putki pääse kiristymään kierteen pohjaan liian tiukasti. Nyt putken toinen ja vielä kierteetön pää voidaan kierteittää. Talotekniikan perusteet 179

134 180 Putket ja kanavat Kierteeseen laitettu hamppu ja putkikitti tiivistävät kierteen. Liitokseen voidaan laittaa hamppukerros ja se sidotaan kitin asemesta muutamalla kierroksella tefl onteippiä. Hamppuliitosta voi kiertää hieman aukipäin, jopa ½ kierrosta, sen rupeamatta vuotamaan. Tiivistävää hamppua otetaan yhtenäinen nippu, josta irtosuikaleet poistetaan sormin vetäen. Hamppunippu pidetään tiukalla ja se kierretään myötäpäivään, kierteen suuntaan. Aloituksessa hampun loppupää jätetään seuraavan kerroksen alle. Hamppua tulee alkuun ohuempi kerros, loppuun hieman paksumpi kerros. Hamputus tiukataan sormilla samalla putkikittiä päälle sivellen. Varo sormien leikkautumista! Jos hamppukerros on liian paksu, se työntyy putken osan työntämänä pois ja liitos vuotaa. Teflonteippiä käytetään öljyjohtojen liitoksissa ja kalustuksessa. Se kestää C lämpötiloja. Teippiliitosta ei saa kiertää yhtään auki, koska liitos alkaa vuotaa. Messinkiset tai kromatut kierteet ovat liukkaita, ja kierre on karhennettava, ettei teippi tai hamppu luista edellä karkuun. Karhennus tehdään metallisahan terällä tai viilalla. Liitos voidaan tiivistää myös kovettuvilla tiivistenesteillä tai tahnoilla. 2 EJK K JJ= L E@ = = D EA = K K JJ= = D K A = = J= EF = I K = = F = = K I A = JEEL EI JO I A 180 EJJ= A I A J ` A I A A Liitos siistitään poistamalla ylimääräinen hamppu rautasahan terällä. Valmiissa liitoksessa voi osan kierteen harjoja näkyä enintään 2 3 kpl. Näin varmistetaan, ettei putkea ole kierretty liian syvälle osaan, jolloin osa voi olla halki. Kaikissa tapauksissa kierreliitoksen on oltava niin tiukka, ettei se käänny käsin kierrettäessä. Talotekniikan perusteet

135 Putket ja kanavat 181 Säädä pihdit kuvan osoittamalla tavalla ja käytä kehon painoa hyväksi kiertämisessä. 2 K J EF K HEI JE 2 K J E 8 A JJEE E Pihtejä ylhäältä alas: putkipihdit leveäleukaiset putkipihdit ketjuputkipihdit hihnapihdit siirtoavain (jakari) pihdit voimaa tarvittaessa Oikealla ylhäällä on siirtoleukapihti ja hanamutteriavain 2 K J EF K HEI JE 2 A E EA HHA J J I J I F A E EA H HA J J I J L A J JEE EL E EJEI JO J= E I A HK EA HJO F E = A Talotekniikan perusteet 181

136 182 Pihtien oikea sijainti Väärästä kohdasta kääntäen venttiili voi puristua soikeaksi tai sen runko kiertyä pilalle. 6 I J F A E F K HEI J= A = J A L A JJEE EL EF K HEI JK = I E A = I EJ= EI A HK EA HJO O F E = A 2 K J E 2 K J EF K HEI JE J= EF EJ 8 A JJEE E EA HHA J F A E EE EF K J A A A A A J I J F A E F K HEI J= A = J A L A JJEE E I E A K JK E A A I JA JJO EA HHA I = = K JJ= HK L A A A EA HJO F E = A 2 K J E 5 F EL = JEK = I I = = E A = I I = = I A I I = A L = L A JJEE E 2 K J EF K HEI JE J= EF EJ 8 = I J= = F EJ A I J L = I A = F K A EI A L A JJEE E 7 A I = EE K EI A = L A JJEE A E@ A EHEI JO I L EI I A L = = I EI EF = EHEI JO EI A EE= JEK = = Putket ja kanavat Pihtien hoito Työkalut pidetään puhtaina ja öljytään tarvittaessa. Pihtien hammastus puhdistetaan ajoittain. Putkipihti jättää aina jäljet, joten pihtejä käytetään vain putkiin ja putken osiin. Jos putkipihdeillä kierretään yhdistäjien messinkimuttereita, pihdit säädetään kiintoavaimeksi, kahvat yhteen, ettei mutteri puristu soikeaksi. Verkoston koepaine Putkiverkostojen tiiviys kokeillaan pumpulla aikaansaadun koepaineen avulla. O J A F EI JK I A A O L A JJ I = I A A E O I K F EI JK 2 EI J= E = = E I E = D O L E I = I J= 2 K F F K JO O = HE K JK K F = = I A I I = 1 = K I 8 A JJEE EI K A J= = K A F = E A I = = L K JA JJK A F = E A A F EI J A F EI JA JJ= L = I = A F = E A F K F F K Pumppu voi olla käsikäyttöinen tai moottorilla toimiva 182 Talotekniikan perusteet

137 184 Putken taivutus + ) * Putket ja kanavat Mekaanisesti käsin taivutettavat putkisuuruudet ovat noin DN Isompia putkia käsiteltäessä voiman tarve tulee kohtuuttoman suureksi. Suuruudet DN voidaan tehdä kierreosin ja DN 15 ja suuremmat hitsatuin osin. Taipeessa putken ulkotaive venyy ja ohenee ja sisätaive supistuu sekä paksunee. Ryppyinen ja huono taive aiheuttaa nesteeseen pyörteisen, turbulenttisen virtauksen, josta seuraa taipeen korroosioeli syöpymisvaara. Sileän taipeen virtaus on laminaarista, pyörteetöntä, eikä korroosiovaaraa tältä osin ole.! Taivutuksessa tappi on ensin kohdassa A ja siirretään myöhemmin kohtaan B. Taivutus etenee Kohdassa C tarvitaan painimelle enemmän voimaa kuin kuvan osoittamassa kohdassa. 0 K I I = J= EF A A I I = A I JA A L EHJ= K I F O HJA EI J JK H> K A JJEI J= = I A I O L O J J F K J A I A E Hydraulista putkentaivutinta käytetään suurien putkikokojen taivutukseen.. 7 EI A I JE = L EHJ= K I JA EI A I JED O L J= EL A 6 = EF A A I EI F E J= JO I I JO O F = I K A A = K J= EL A L A O O D A A A A I EL EEL = = A K J H= = E= I A E = A EJ= F = K K K J I E= 6 A H I F K J A J= EL K JE 2 = E E 2 K J E A I JE 2 K J A EHEI JO I K EI JE = EL K JA JJ= L = F K J E EJJ= F K J A F I J J= EF A A A I A A A I JE ) F K F J I = = = D = L = E EI JA JJK = J= E F A A I E = E JEF K J A I I = Talotekniikan perusteet

138 196 Takoteräsosia Putket ja kanavat 2 K J A A D EJI = JJK K K D L EE EA HHA J F EJJ= HE F JE = = J= EF = E A JJ= JK EI J= L = = JK HE 8 = H EI J= O J I I EJJ= HEJ= I K O H I EEHJO E A 2 K EI J= K D L E D EJI = K I A A A EA HJA A J F = = D E I A A I J J= F E = L K = & ' $ % " #! K D L E 0 EJI = K I 0 EJI = JJ= L = F K J E D K J I A E EI J A E I EJ L E EA HJA EJJ K D L E Hyvän hitsin tuottamiseksi kannattaa käyttää hitsaussilloittimia. Saumattomat teräsputket Putkia liitetään toisiinsa hitsaamalla ja ne ovat ohutseinäisempiä kuin vastaavat keskiraskaat teräsputket. Putkiyhteet hitsattaviin teräsputkiin Osissa saattaa olla valmiina viiste hitsausta varten. Vaativammassa työkohteessa on ainemerkinnät leimattu putkenosiin. Kierteelliset takoteräputkiyhteet Osat ovat reunavahvisteettomia ja hitsattavia. 196 Talotekniikan perusteet

139 Putket ja kanavat 199 Takoteräsmuhvi voidaan hitsata putken kylkeen tehtyyn reikään. Muhvi on tällöin yleensä suuruudeltaan R ½ ja siihen voidaan kiertää lämpömittari tai jonkin säätölaitteen anturi. = = HE6 O A A I A E A I K F EI JK I = EF F = 6 = JA H I K D L E5 K F EI JK I EF F = = HJE EEJE K = 6 K F F = Ylläolevan kuvan ylärivissä ovat hitsattavien teräsputkien putkiyhteet. Alarivissä on kierteellisiä takoteräsyhteitä. Ruostumattomat ja haponkestävät teräsputket Putkia käytetään teollisuuden prosessiputkina ja myös kylmävesijohtoina. RST SIS 2333 ja haponkestävä teräs SIS Yläkuvassa on ruostumattomasta teräksestä valmistettu sisäkierteellinen kulma. Viereisessä kuvassa on haponkestäviä tai ruostumattomia putkiyhteitä. Ylemmässä rivissä on hitsattavat, alemmassa kierreosat. Talotekniikan perusteet 199

140 200 Putket ja kanavat Mapress -liitäntätekniikka Järjestelmän kumitiivisteiset osat puristetaan erikoistyökalun avulla putkeen kiinni. Putkien pituudet voidaan määrittää z-mittamenetelmällä, keskeltä-keskelle. Mittauksen jälkeen putket voidaan katkaista sopivan mittaisiksi hienohampaisella käsisahalla, sähkökäyttöisellä sahalla tai putkileikkurilla. Katkaisussa putki ei saa lämmetä, eikä haponkestävän teräsputken väri saa muuttua putkea katkaistaessa. Öljyjäähdytettyjen sahojen, katkaisulaikkojen tai polttoleikkauslaitteiden käyttö on kielletty putkia katkaistaessa. Putken sahaamattoman osan murtaminen on kiellettyä kasvavan korroosioriskin vuoksi. Katkaisun jälkeen jäyste poistetaan huolellisesti putkenpäistä, sisältä ja ulkoa, koska jäyste vaurioittaa 0-rengastiivisteitä putkea työnnettäessä liittimeen. Jäysteen poisto tehdään esimerkiksi sähkökäyttöisellä poistimella. Oikein tehdyssä liitoksessa putken päähän merkitään liitäntäsyvyyden merkki. Merkki voidaan tehdä merkintälaitteella tai käsin. Liitoksen suuri lujuus saavutetaan vain, jos annettua liitäntäsyvyyttä noudatetaan. Liitäntäsyvyysmerkin on oltava nähtävissä vielä senkin jälkeen, kun putki on työnnetty puristusliittimeen ja putkiliitos on valmis. 200 Ennen puristusliittimen asennusta tarkastetaan, että toimintakykyinen ja puhdas tiivisterengas on paikoillaan. Putki työnnetään puristusliittimen sisään hieman kiertäen ja samalla aksiaalisesti työntäen merkittyyn liitäntäsyvyyteen saakka. Putken työntäminen vinossa asennossa puristusliittimeen vahingoittaa tiivisterengasta. Tiivisterengas voidaan voidella ennen asennusta pelkästään vedellä tai saippualiuoksella. Öljyä tai rasvoja ei saa käyttää liukastusaineina. Puristamisen jälkeen mahdollisesti tarvittavassa putkien oikomisessa ei puristusliitoskohtaa saa kuormittaa. Kierreliitokset on kiristettävä ennen puristamista, jotta puristusliitos ei kuormittuisi. Talotekniikan perusteet

141 Putket ja kanavat 201 Puristusliittimen paksunnoksen on oltava puristusleuoissa ja puristuskauluksissa olevan uran sisällä, jotta hyvä puristusliitos saadaan aikaan. Puristusautomatiikka takaa tarvittavan puristusvoiman ja sen, että aloitettu puristus saatetaan loppuun. Putkipituudet ovat 6 m ja ulkohalkaisijat ovat: 10, 12, 15, 20, 25, 32, 40 ja 50 mm Putkia käytetään kiinteistön sisällä patteriputkina sekä vesijohtoina. Kannakointi DN 10, 12, 15 DN 20, 25 DN 32, 40, 50 kiinnitysväli on 1,5 m kiinnitysväli on 2,5 m kiinnitysväli on 3,5 m Putkistot eivät yleisesti ole melun lisälähteitä. Ne pystyvät kuitenkin helposti siirtämään muista lähteistä aiheutuvaa melua, ja siksi on hyvä käyttää äänieristettyjä putkikannakkeita. Lämmitysputkissa ei esiinny ulkopuolista korroosiota, koska putken korkea lämpötila pitää putken ulkopinnan kuivana. Talotekniikan perusteet 201

142 202 Liitoksen teko Putkien katkaisu Katkaisussa putki ei saa lämmetä, eikä haponkestävän teräsputken väri saa muuttua putkea katkaistaessa. Öljyjäähdytettyjen sahojen, katkaisulaikkojen tai polttoleikkauslaitteiden käyttö on kielletty putkia katkaistaessa. Putket ja kanavat Jäysteen poisto Katkaisun jälkeen jäyste poistetaan huolellisesti putkenpäistä, sisältä ja ulkoa, koska jäyste vaurioittaa 0- rengastiivisteitä putkea työnnettäessä liittimeen. Liitospituus Yläkuvissa on putkien liitäntäsyvyyden merkitseminen. Liitäntäsyvyysmerkin on oltava nähtävissä vielä senkin jälkeen, kun putki on työnnetty puristusliittimeen ja putkiliitos on valmis. 202 Talotekniikan perusteet

143 Putket ja kanavat 203 Osa paikoilleen Ennen puristusliittimen asennusta tarkastetaan, että toimintakykyinen ja puhdas tiivisterengas on paikoillaan. Putki työnnetään puristusliittimen sisään hieman kiertäen ja samalla aksiaalisesti työntäen merkittyyn liitäntäsyvyyteen saakka. Putken työntäminen vinossa asennossa puristusliittimeen vahingoittaa tiivisterengasta. Puristusliitoksen teko Puristusliittimen paksunnoksen on oltava puristusleuoissa ja puristuskauluksissa olevan uran sisällä, jotta hyvä puristusliitos saadaan aikaan. Talotekniikan perusteet 203

144 Putket ja kanavat 205 Kupariputket, vinkkejä opettajalle -Outokumpu lähettää hyviä esitteitä eri kupariputkityypeistä esim. Fincuplast jne. -puserrusliittimen mutterin ylikiristys on asennusvirhe -kupariputkien kuumennus on tehtävä nopeasti esim. 30 s -KK-koukuilla ei saa tehdä haaroitusta viilapenkin leukojen välissä, rungon kokoisessa haaroituksessa koukku voi katketa -putkenpätkät ja muut osat pyritään käyttämään mahdollisimman tarkkaan hyödyksi -joistakin kupariputkiharjoituksista on kaksi työtä. Toinen on yksinkertaisempi, nopeampi tehdä. Valitse mieleinen työ Talotekniikan perusteet 205

145 206 Putket ja kanavat Kupariputket kestävät korkeita lämpötiloja ja suuria sisäpuolisia paineita. Niiden seinämä ei läpäise nesteitä, kaasuja, viruksia tai bakteereja. Putkia käytetään kiinteistön sisällä patteriputkina sekä vesijohtoina. Kupariputkien käsittely ja käyttö Pehmeitä kupariputkia käsitellään ja kuljetetaan huomattavasti varovaisemmin kuin teräsputkia. Erilaisia putkia Tub-e suoria, kovia kupariputkia, tub-e, toimitetaan 5,0 m pituisina kankina ja niiden ulkohalkaisija on 8, 10, 12, 15, 18, 22, 28, mm. Tub-e-kieppiputket ovat pehmeäksi hehkutettuja kupariputkia. FINCO on hehkutettu, LD-polyeteenillä päällystetty kieppikupariputki. Tub-e WHITE Valmiiksi pintakäsiteltyjen putkien avulla saadaan näkyville jäävissä asennuksissa siisti lopputulos. Plus Prisol, eristetty kupariputki on hehkutettua polyeteenieristeellä päällystettyä kupariputkea. Putkikokoja muutettiin 1960-luvulla. Korjaus- ja huoltotöissä voidaan sen vuoksi törmätä vanhoihin kokoihin, esim. 16 mm. Vanhoja kokoja voidaan juottaa uusiin, mutta joskus on käytettävä siirtymäkytkentöjä, muunnossarjoja esimerkiksi puserrusliittimissä. 206 Talotekniikan perusteet

146 Putket ja kanavat 211 Kupariputken katkaisu, jyrsintä, hehkutus, laajennus, taivutus Katkaisuun käytetään tiheähampaista metallisahaa tai kupariputkileikkureita. Käytettävän leikkurin koko valitaan työn joutuisuuden takia aina niin suureksi kuin se siihen katkaisukohtaan sopii. Pientä leikkuria käytetään ahtaissa paikoissa. Myös Cu-leikkurissa terävät terät pienentävät jyrsintätarvetta. Kovaa kupariputkea katkaistaessa syntyy pieni kuroutuma ja hehkutetussa putkessa kurouma on suuri, jolloin jää paljon jyrsittävää. Jäysteet poistetaan putken päästä ja samoin syntyneet lastut putkesta. Cu-putki katkaistaan leikkurilla samalla tavalla kuin teräsputki, kiristäen ja kiertäen. Kupariputken muovipinnoitteen katkaisuun leikkuria ei saa käyttää, koska leikkuri leikkaa helposti katkaisukohdan myös putkeen. Talotekniikan perusteet 211

147 212 Putket ja kanavat 4 K C K JJA HE = A EHEI JO I K JJA HE = I EI = HJE K F = HEF K J E Puserrusliitintä ei saa asentaa näkymättömiin rakenteiden sisään, koska se saattaa vuotaa. Työnnä suora ja naarmuton kova putki liittimen rungon olakkeeseen asti. Kiristä mutteri käsin ja avaimella vielä 1,5-2 kierrosta. Jos liitin vuotaa, sitä kiristetään hieman lisää. Liikaa kiristetty liittimen mutteri on asennusvirhe. Älä tee liitosta liian lähelle taivetta, koska putki ei ole siinä aivan pyöreä. Jos sinulla on ongelmia vuotavan liittimen kanssa, ota se auki ja kierrä kaksoiskartion ympärille putkiteippiä, laita osa paikalleen ja kiristä kiinni. Kuvassa on nestekaasupoltin. Polttimen liekki pyörii yleensä pituusakselinsa ympäri ja tämän vuoksi liekki on yhtenäinen. Kuumennettaessa kuparia se pehmenee. Pehmeää, hehkutettua, kupariputkea voidaan taivuttaa tai putken suu laajennetaan, muhvataan liitosta varten. Hehkutettaessa kupari pehmenee, sen raekoko kasvaa. Kuparia muokataan esimerkiksi taivuttamalla, jolloin sen raekoko pienenee, putki kovenee. Sopiva kuumennuslämpötila on C, jolloin putki on väriltään tummanpunainen. Kuumennus on tehtävä nopeasti, ettei raekoko kasva liikaa tai epätasaisesti. Hehkutus ja juottaminen tehdään nopeasti isolla polttimella (n. 30 s), l. Putki voidaan jäähdyttää vedellä tai putken annetaan jäähtyä itsestään. Jos putki on pinnaltaan musta ja karkea, on lämpötila ollut liian korkea. Jos käytät kuumennukseen happi-asetyleenipoltinta, pidä sydänliekin kärki noin 40 mm päässä kappaleesta. 212 Talotekniikan perusteet

148 Putket ja kanavat = K HE EJK K J+ K F K J A F L E@ = = H = J= = E> H E JEJK K H = = K L = I EJJ= = = J= L = = 2 K J A F A = EJA J= = L = I JE A = I EI JO A JJO JK K H = F = JJ= = F K J A F O HA I E L = I JE A JJ= L = I JA 8 O I A E J K F = HEF K J A K D L = K I I K D L = K I A I O L O O I L D E J! N I = = A K I F A EI I JK K H = F = E A J= = = D L A = L K = = I E= = EI A I JEI EI E = = A K I F = = J EE K L = JI JA EJJ EI A I JEK I = K D L = K I L = EI JK K Juotettavassa liitoksessa putken päähän tehdään laajennuspihtien tai lyöntituurnan avulla laajennus, jossa välys on korkeintaan 0,2 mm ja liitospituus vähintään 3 x ohuemman putken seinämävahvuus. Putken pää täytyy aina hehkuttaa ennen muhvausta, koska kova kupariputki repeää. Putken pään laajennus Putkien liitokset voidaan tehdä juottamalla myös ilman tehdasvalmisteisia osia. Liitoksessa putken päähän tehdään laajennuspihtien tai lyöntituurnan avulla laajennus, jossa välys on korkeintaan 0,2 mm ja liitospituus vähintään 3 x ohuemman putken seinämävahvuus. K = D L = JF = E A J= = L = ED A A I I = O D JA A = = A K I L = EI L = ED A A I I = = D L = J F = E A J= = O D JA A 2 K J A F JK A A = = A K I F = A JJ= L = I JA 2 A E L E@ = = = = A J= = L EEI EF K J E = K F = HEF K J A K J I I 8 O I # 8 D E J! N I K JA E A O JO O = F A = = H= = L = EE K J I A O L F E J= A EI = = = L = = = L = = K L = K = E A K I K JA JJ= J= HL EJ= = L = E EEJA JJ A I I A I I E E I = = K F = HEE F A = L A I E O JO I EHH EJJ= = K I K JA JJ= EEJ I A F E = I J= Jokaiselle kupariputkisuuruudelle on oma vaihdettava laajennuspää. Pään sisällä olevan jousen takia putken pää on hyvä jäähdyttää. Talotekniikan perusteet 213

149 214 Putket ja kanavat K I K JA L H I I F = E = I I = I EJ A EL E@ = F EI J= = K J I A A A EE= EI E = H= D = EJ= J K I K JA Cu-putken juotos L = K J I E = EI A J = D = F A JJK A A J I = JF K EI JA J= = EEJ I = K K A K I EI = E A = C = I O JJ 214 Talotekniikan perusteet

150 Putket ja kanavat 217 Huonosti tehty taive, jossa taipeen poikkipinta on litistynyt tai sisäpinta on poimuttunut, aiheuttaa vedessä pyörteisen virtauksen ja sitä kautta eroosiokorroosiovaaran. Putken ulkotaive venyy ja sisätaive supistuu. Jokaisella putkikoolla on oma lestinsä ja luistinsa. Ne ovat tarkalleen putken kokoisia. Kun luisti liukuu putken pintaa pitkin, on taivutuskohdassa tarkalleen putken kokoinen aukko. Taivuttimella tehdyt kulmat ovat siistejä ja keskenään samanlaisia ja siksi näkyviin jäävät taipeet tehdäänkin osilla tai taivutuspihtien avulla.taivutussäteen tulee olla pihdeillä vähintään 4 x putken ulkohalkaisija ja taivutusjousilla 6 x ulkohalkaisija. Cu-putken taive A I JE K EI JE + K F K J E + K J= EL K JJE A I I = F K J A F E EF E J= I E O O F O HA J= EL K JK I A = = 6 K H> K A JJE A L EHJ= K I Sähkömoottorilla toimiva pieni taivutin. Kuvassa oleva huono taive saattaa syöpyä korroosion vaikutuksesta. Talotekniikan perusteet 217

151 220 Putket ja kanavat Kupariputken haaroitus voidaan tehdä valmiiden t-yhteiden avulla. Haara voidaan tehdä myös erikoistyökaluilla. Putken kylkeen tehdään tarkka reikä ja työkalulla reiän reuna vedetään ulospäin noin 3 mm korkeaksi kaulukseksi, jonka sisään haara juotetaan. Runkoputken ja haaran koosta riippuen haaran pää voidaan joutua muotoilemaan. Haaraputken päähän puristetaan aina nastat, jotka estävät haaraa menemästä liian syvälle rungon sisään. Haaran teko onnistuu parhaiten kovaan kupariin, jolloin putki ei litisty. KK-koukut Työmenetelmässä runkoputken reikä merkataan pistepuikolla, reikä porataan esimerkiksi viereisen kuvan erikoisporalla ja reiän kautta putkeen käännetään erikoiskoukku. Räikän avulla koukku kierretään ulos putkesta ja se muovaa tullessaan vastinetta vasten reiän reunat kaulukseksi. 2 E J= F K J A I I = EE E 2 H= K I K K HA E K K EA HHA J EE EF K J A A K K EA HHA J H E HA E I J K I K K = = = F K J A A F = E = A = I J= = EI E = F K E = A L = J = I J= J = K K I JK I 0 = = H= = I E EI I = = K A H = HK F K J A = F EA A F E K J E A = J = K J E JK D = = H= F Talotekniikan perusteet

152 Putket ja kanavat 221 Talotekniikan perusteet 221

153 Putket ja kanavat 223 Haaroituspora T-Drill 30 koneessa olevan vaihdettavan kaulustuskärjen avulla. Reiän poraus ja kaulustus tehdään samalla kertaa, peräkkäisinä työvaiheina. Kojeeseen kiinnitetään oikeankokoinen haaroituspää, jonka koko löytyy haaroituspään takaosasta. Viilapenkin leukojen välissä tehdyllä haaroituksella tuhoat ehkä muovaintapit. Varmista, että muovaintapit ja tukijalat ovat täysin sisällä ja valintavipu porausasennossa. Poraus Putken kyljessä ei nyt tarvita pistepuikon alkupistettä. Käännä koje niin, että tukijalat ovat putken kyljessä kiinni. Pidä vasemman käden peukalolla ja etusormella kiinni sormilevystä ja poraa reikä. Kun terä on täysin tunkeutunut putkeen, pysäytetään kone ja muovaintapit kierretään ulos painamalla kartiovaippaa sisäänpäin. Samanaikaisesti vaippaa kierretään myötäpäivään, kunnes se lukkiutuu kaulustusasentoon. Valintavipu käännetään kaulustusasentoon ennen koneen käynnistystä, jolloin tukijalkojen syöttömekanismi kytkeytyy päälle. Jos vipu ei mene kaulustusasentoon, kytketään moottori hetkeksi päälle. Vipu työnnetään kaulustusasentoon vähän ennen kun moottori lakkaa pyörimästä. Kaulustus Konetta tuetaan samalla tavalla kuin alkureiän porauksessa. Kone käynnistetään. Tukijalat työntävät konetta putkesta ulos kärjen muovatessa kaulustusta. Poraa painetaan kevyesti putkeen päin. Liitosporaa ei saa vetää ulospäin, koska kärki saattaa hypätä ulos putkesta, ennen kuin kaulustus on saanut lopullisen muotonsa. Kun tukijalat ovat tulleet ulos ääriasentoonsa, syöttöliike pysähtyy ja valintavipu kääntyy lukitusasentoon. Tukijalkojen lukitus avataan kääntämällä valintavipu porausasentoon. Tukijalat työnnetään aloitusasentoon ja muovaintapit kierretään sisään. Kone on valmis seuraavaan haaroitukseen. 2 H= K I D = = H EJK I J= F EJI EI = K K I JK I D = = H EJK I J= F EJK = Talotekniikan perusteet 223

154 224 Putket ja kanavat 224 Talotekniikan perusteet

155 Putket ja kanavat 225 Talotekniikan perusteet 225

156 230 Putket ja kanavat 8 EHJ= K I JA EI A I JED O L E EEJ I E= Pehmeäjuotossa käytetään valmiita kapillaariliitososia. Työskentelylämpötila on C. Kuumentamisessa käytetään usein sähköistä juottokuumenninta, mutta siihen sopii myös nestekaasupoltin. Sähkökuumennin on alakuvassa. Juotoksen teko Liitettävät pinnat puhdistetaan puhdistuskankaalla ja harjalla. Juoksute lisätään putken pintaan ja liitoskohta painetaan yhteen. Putki ja liitososa kuumennetaan tasaiseen työskentelylämpötilaan. Juote lisätään, kun kuumennus on lopetettu. Juote sulaa koskettaessaan kuumaa materiaalia ja imeytyy saumaan, joka täyttyy kokonaan. Jos juotettavia liitoksia on lähekkäin useita, alin sauma juotetaan ensin. Lämpö nousee ylempänä oleviin saumoihin, ja niiden juotto sujuu nopeasti. Juoksute on metallia syövyttävää ainetta ja sen käytössä on oltava varovainen. Juoksutetta ei saa sivellä liitososien sisäpinnoille, koska tällöin osia yhdistettäessä juoksutetta työntyy liitososaan sisälle. Juoksute syövyttää metallia ja sen käytössä on oltava varovainen. Juoksute sivellään putken ulkopintaan. Juoksute voi olla myrkyllistä tai siitä voi muodostua myrkyllisiä kaasuja. Käyttöohje on luettava hyvin. 230 Talotekniikan perusteet

157 Putket ja kanavat 249 Puserrusliittimet Putken pään on oltava naarmuton, pyöreä ja jäysteetön. Putken pää työnnetään kiristysmutterin ja kaksoiskartion läpi rungon olakkeeseen asti. Liitos onnistuu parhaiten kovaan kupariin. Tämän jälkeen mutteri kiristetään käsin. Mutteria kiristetään kiintoavaimella noin yksi kierros, toisella avaimella rungosta kiinni pitäen. Mutteria kiristetään uudelleen koepaineen yhteydessä. Muista, että liika kiristys on asennusvirhe. Putkipihtejä ei käytetä, eikä mutteria kiristetä pohjaan asti. Kaksoiskartio kiristyy putkeen. 4 K C K JJA HE = A EHEI JO I K JJA HE = I EI = HJE K F = HEF K J E Kupariputki katkaistaan leikkurilla poikki silloin, kun käytetään puristettavia liittimiä tai pistoliittimiä! Cu-Asennus Putket voidaan asentaa näkyviin seinälle lattiantai katonrajaan. Jos putket asennetaan seinä- tai lattiarakenteiden sisään, käytetään muovipinnoitettuja tai val miiksi eristettyjä putkia. # K F = HEF K J A K D = = EI E = # # & % $ & & ' 8 = = = = I A K I - J EI O O I EE EJO I D JEA L E $ F E J= = I A K I # #! 2 O I JO = I A K I - J EI O O I EE EJO I D JEA L E # #!! # $ # $ Lämpölaajeneminen Pituuden muutokset johtuvat lämpötilan muutoksista. Putken on voitava laajeta vapaasti. K L = I I = A I E A H E E A EI J= = I A K I A J EI O O I EI J EJ= J L = J EK K = = A I = EE F K J A = I E= = EI A EE A A 2 = A J= I = E D EJ= = EE J F EI JA E@ A L EI A F = = A A EI A EE J F E@ E A A I J F K J A EE A A 2 = A J= I = E JJ= = L = I J= = F K J EF EJK A K K J I A Rakenteiden läpäisyt Putken eristystä ei saa rikkoa rakennusosan läpiviennissä. F EL EA JE A L O JEEL EI JA J H= A JA EI I = J= HL EJ J= L = JF K J EA HA E J - HEI JA * A J EI A E F EL EA JED E - HEI JA 6 EEL EI JO I O E O L E = Talotekniikan perusteet 249

158 250 Putket ja kanavat Alajakoinen putkisto asennetaan yksi- tai kaksiputkikytkentänä. Vaakaputket ovat patterin alapuolella ja ne voidaan tarvittaessa koteloida. Putkituksen etuja ovat lyhyet patterin kytkentäjohdot sekä lämmitysverkoston helppo ilmaus. = I EF K J E A = = = E A F E J= = I A K I O J A J Yläjakoinen putkitus Putkitus voidaan toteuttaa siten, että ylhäällä putket koteloidaan ja kytkentäputket ovat näkyvissä. Kytkentäputket voidaan sijoittaa seinän sisään, jolloin pinnoittamattoman kieppiputken käyttö on mahdollista. Tiili- ja betonirakenteisissa seinissä käytetään pinnoitettua FINCU-putkea. = I EF K J E A O = E A F E J= = I A K I O J A J Yksiputkijärjestelmässä on yleensä 4-6 patteria kytketty sarjaan 15 mm FINCU-putkella. Normaalin yksikerroksisen pientalon läm mitysputkisto voidaan jakaa 2-3 putkilenkkiin. ; I EF K J E A = = = E A O J A J F K J A JH= A JA E@ A I EI Asennettaessa FINCU-putkia betonikerrokseen putki jätetään luonnostaan muodos tuville loiville mutkille. Näin pystytään parhaiten hallitsemaan putkiston lämpölaajeneminen. Alapoh jan eristepaksuuden salliessa on suositeltavaa asentaa kupariputket eristeen yläpintaan ja erottaa ne betonista kovalevyllä. Tämä sijoittelu mahdollistaa hyvin lämpöliikkeen ja pitää lattian pintalämpötilan matalana myös korkealämpötilaisissa järjestelmissä. 250 Talotekniikan perusteet

159 Putket ja kanavat 251 Kuparivesijohdot pinta-asennuksessa Pinta-asennuksessa voidaan putkien lisäksi asentaa samalla kertaa vesikalusteet. Kylmä- (KV) ja lämminvesiputket (LV) on asennettu suihkusekoittimen sijaintia ajatellen. Putket ovat piilossa yläpohjan ja seinän sisällä. Kuvan virheellisellä piirtämisellä on tavoiteltu selkeyttä. Oikein piirrettynä katon sisällä olevien putkien pitäisi vielä siirtyä kuvassa taaksepäin, seinän sisään. Piirustuksen putkista puuttuu tämä sivusiirto. Kuparivesijohdot piiloasennuksessa Kaikki käyttövesiputket kytketään jakotukeista tai runkojohdoista, jotka on sijoi tettu kattoon. Rakenteiden sisällä putket ovat yksimittaisia ja ilman liitoksia. Kylmä- ja lämminvesijohdot ovat pehmeähehkutettua muovipinnoitettua putkea. Talotekniikan perusteet 251

160 Putket ja kanavat 253 UNIPIPE komposiittiputkissa on korkeita lämpötiloja kestävä PE-muoviseinämän sisällä oleva alumiiniputki. Rakenteessa yhdistyvät muovin syöpymättömyys ja metallin muodonpysyvyys ja lujuus. Liitosten tiiviyden ja kestävyyden varmistavat Unipipe-liittimien puristusholkit; isoissa suuruuksissa puristuspannat. Unipipe-putken katkaisussa voidaan käyttää tavanomaisia putkileikkureita. Sisäpuolisella PE-muovilla saadaan aikaan hygieenisyys, elastisuus ja korroosionkestävyys. Alumiinikerros saa aikaan muotoon taivutuksen pysyvyyden, happidiffuusiotiiviyden ja paineenkeston. Ulkopuolinen PE-muovi antaa putkelle iskusitkeyden, UV-säteilyn keston ja valmiin pinnan. Kieppiputken oikaisulaite 6 O O F F ED O L I O J A H E 8 = EI J= = JK K I = JA HE= = E F H ) $ N > = H' # 7 D = = EI E = N I A E F = I K K I - E EI O JJ F = E A 8 = EI JK I = = D J= Kieppiputkea saa myös valmiiksi eristettynä. Eristepaksuudet ovat 9 mm tai 13 mm. O D O J F EJ = E = E A A I J L O O I Muutamia putkikokoja: 16 x 2,0 / 5 M, 20 x 2,25 / 5 m, 25 x 2,5 / 5 m, 32 x 3,0 / 5 m Vieressä on putkia ja sen merkintöjä. Putki on väriltään valkoinen. Unipipe-putkien koot ovat ø mm, ja niitä toimitetaan 3 ja 5 metrin salkoina sekä metrin kieppeinä. Salkoina toimitettavat putket toimitetaan naarmuuntumisen estämiseksi erityisessä kuljetusputkessa. Talotekniikan perusteet 253

161 254 Putket ja kanavat > EE J F EI JA F = = A A L = F K J E F = = A A EI A L = I J= = JJ= L = F K J E F = = A A L = F K J A F EJK K I F K J A F = = A A E A > F = = A A EI A L = I J= = J J= L = L = HHA F EJK K I Putki ja eristetty putki Putken katkaisu ja liitos Putki katkaistaan kohtisuoraan monikerroksisten komposiittiputkien katkaisuun tarkoitetulla leikkurilla. Katkaisussa syntynyt jäyste poistetaan putken ulko- ja sisäpinnalta. Puristuma saadaan aikaan kiristämällä putken ympärille pujotettu alumiini tai Rst-holkki UNIPIPE -puristustyökalujen leukojen välissä. Puristusliitosta ei voi jälkeenpäin avata. Putkien suunnanmuutokset tehdään taivuttaen jousella, työkalulla, koneella tai UNIPIPE -järjestelmän osilla.! # "! " # I = I J EL = H= A A > A J E JEE E K K H= K I A L O J> A J EJ= E A L O I A E 2 = = I A JJE+ 2 $ "! + 2 $ " K L EF K J E ! , EE EJO I K K 6 EEL EI JO I + 2 $ + 2 $ ) + 2 $! $ Muoviputken palo-osaston läpivienti käyttäen palonsuojamansettia. Tiivistys voidaan tehdä myös palonsuojamassalla. Puristuskulma 90 ja puristus T-haara, kytkentäsarja pystyputkeen ja SL-käyrä Puristusliitin / UK Karhennettu ulkokierre vesikalusteiden ja perinteisten metalliputkistojen liittämistä varten esimerkiksi puristusliitin uk 20 x 3/4, DR. Osa on myös sisäkierteisenä. 254 Talotekniikan perusteet

162 Putket ja kanavat 255 Älä sekoita keskenään WehoPress -järjestelmän ja Unipipe -järjestelmän putkia tai osia. Järjestelmät eivät ole keskenään tyyppihyväksyttyjä ja seka-asennuksesta johtuva vuoto ja sen vahingot saattavat mennnä asentajan piikkiin. Katkaise putki kohtisuoraan poikki leikkurilla ja poista jäyste. Kalibroi putken pää WehoPress-kalibrointi- ja viisteitystyökalulla tekemällä vähintään 1 mm syvä viiste. Työnnä putki jaloteräshylsyn olaketta vasten ja varmista, että hylsy todella on perillä asti. Työnnä liittimen runko putken ja hylsyn sisään. Varmista, että liittimen tefl onrengas puristuu tiiviisti hylsyn päätä vasten. Käytä tarvittaessa WehoPress-silokonispraytä. Aseta puristustyökalu keskeisesti hylsyn päälle siten, että työkalun pakka peittää hylsyä yhtä paljon sen molemmin puolin ja suorita puristus. Tarkista työ silmämääräisesti. Teräshylsyssä pitää näkyä kolme samanlaista puristusrengasta kuvan osoittamalla tavalla. Talotekniikan perusteet 255

163 256 Putket ja kanavat 256 Talotekniikan perusteet

164 Putket ja kanavat 257 Talotekniikan perusteet 257

165 258 Putket ja kanavat 258 Talotekniikan perusteet

166 Putket ja kanavat 259 Talotekniikan perusteet 259

167 260 Putket ja kanavat Wirsbo-Pex-radiaattori ja käyttövesiputket sekä Q&E-liitin Putkia käytetään kiinteistön sisäisinä vesijohtoina ja happidiffuusiosuojattuna radiaattoriputkituksissa. Katkaise putken pää suoraan putkileikkurilla. Leikkurilla ei katkota metallia. Putken pään on oltava kuiva ja rasvaton, jotta rengas pysyy paikallaan laajennuksen aikana. Valitse oikeankokoinen PEX-rengas ja tarkista, että työkalussa on oikeankokoinen laajennuspää. Tarkista, että asennettava liitin on valmiina esillä. Työnnä rengas putken ympärille niin, että rengas on n. 1 mm putken pään yli. Levitä työkalun varret täysin auki ja työnnä laajennuskärki putken päähän. Purista varret hitaasti yhteen. Levitä varret nopeasti täysin auki ja vedä samalla työkalua hieman takaisin niin, että lohkot irtoavat putken sisäpinnasta työkalua samalla hieman kiertäen. Työnnä laajennuskärkiä syvemmälle ja purista varret taas hitaasti kiinni. Toista laajennusvaiheet, kunnes kärkien suora osa on kokonaan putken sisällä varsien ollessa auki. Avaa varret, poista työkalu ja työnnä putken pää viipymättä liittimen tukiholkin ympärille pohjaan asti. Pidä putki paikallaan 3 sekuntia, jotta se ehtii kutistua kiinni liittimeen. Liitos voidaan koeponnistaa 30 minuutin kuluttua (max. koepaine 15 bar). Yläkuvissa on laajennuspihtien käyttö ja viereisissä kuvissa liitoksen toiminta. 260 Talotekniikan perusteet

168 Putket ja kanavat 261 Wirsbo-PEX -putket Putket valmistetaan ristisilloitetusta PE -muovista, PEX:istä. Wirsbo-evalPEX -lämpöjohdot ja Wirsbo-pePEX -lattialämmitysputket ovat lisäksi happidiffuusiosuojattuja. Putkia on kiepillä ja suorana putkena. Radipex-radiaattoriputkisto Wirsbon Radipex-järjestelmä käsittää evalpex-lämpöjohdot ja kaikki patteriputkien asennukseen tarvittavat osat. Wirsbo-PEX-käyttövesiputket 1.0 MPa/70 C. Materiaali: ristisilloitettu polyeteeni. Putkea saa suorina 6 mm salkoina tai kieppinä, jonka pituus voi olla m. Wirsbo-pePEX -lämmitysputket ovat happidiffuusiosuojattuja. Kuvassa on myös suojaputken taivuskulma. Jakotukkiliitin, hanakulma esimerkiksi 15 x 2,5/R½, T-liitin Wirsbo-käyttövesijärjestelmä koostuu vesitiiviistä hanakulmarasiasta, Wirsbo-PEX- putkista ja Q&E-liitinjärjestelmästä. Levitetyn kärkiosan Wiplet-työkalun kärkiosan mitta Nimelliskoko, putken koko 15x2,5 18x2,5 22x3,0 28 x 4,0 16,2 mm 20,0 mm 24,5 mm 30,0 mm Ylimpänä on Q&E-hanakulmarasioiden asennus tulkki. Sen alapuolella on Q&E-jakotukki. Putket lähtevät yhdestä pisteestä käyttöpisteille. Talotekniikan perusteet 261

169 262 Putket ja kanavat Putkituksen periaate A B C D E Kytkentäkaapissa on jakotukit (Kv ja LV), joista putket lähtevät käyttöpisteille. Kulmiin tulee taivutuskulma varmistamaan, ettei taipeesta tule liian jyrkkä. Tarvittaessa vaurioitunut virtausputki voidaan vaihtaa uuteen, ehjään. Suojaputken sisällä on virtausputki. Kylmä vesi voi olla sinisessä suojaputkessa ja lämmin vesi voi olla punaisessa suojaputkessa. Taivutuskulma Putkien päätepisteisiin tulee hanakulmarasiat, joihin kalusteet kiinnitetään. 1. Virtausputki 2. Suojaputki 3. Vesitiivis suojaputken ja hanakulmarasian liitos 4. Kalusteliitin 5. Seinän ja hanakulmarasian välit tiivistetty elastisella kitillä 6. Kalusteliittimen ja hanakulmarasian väli tiivistetty elastisella kitillä 7.Jakotukit ja suojaputkien avoimet päät lattiakaivollisessa tilassa 262 Alajakoinen järjestelmä Talotekniikan perusteet

170 Putket ja kanavat 263 Muovivesijohdon asennus Pientalon käyttövesijohdot, yläjakoinen järjestelmä. Muoviputki on syöpymätön, eikä johda ääntä. Putkisto ei hikoile kosteassa tilassa. Muoviputki on yleensä kieppitavaraa, joten omakotitalon putket on helppo kuljettaa, eikä hukkapaloja jää paljoakaan. Ylä- ja alajakoiset järjestelmät Alajakoisen järjestelmän jakotukit Talotekniikan perusteet 263

171 264 Putket ja kanavat 1 Jakotukkikaappi 2 Tiivisteellinen läpivientiholkki 3 Ylivuotoputki 4 Kylmän ja lämpimän veden jakoputket suojaputkissa 5 Kytkentäjohdot suojaputkissa 6 Wirsbo Q & E -liittimet 7 Suojaputken ja hanakulmarasian liitos 8 Hanakulmarasiat Kytkentäkaappi ) I JE= F A I K = = I ) I JE= F A I K = = I 2 A I K = = I 2 A I K = = I! 9 + = EJA # 5 K ED K " 2 A I K A # 5 K ED K + K & L L EE J F EI JA L F = K K 264 A EE J F EI JA Talotekniikan perusteet

172 Putket ja kanavat 265 Patteriputkitus tehdään asennusputken avulla, jolloin virtausputki voidaan vaihtaa uuteen. Vaihdettavuuden takia putken taipeet eivät saa olla liian jyrkkiä. Minimitaivutussäde 15 x 2,5 putkelle on 150 mm. Putkea ei saa asentaa, jos sen lämpötila on alle 0 C. Putket on suojattava pitkäaikaiselta auringonvalolta. Putkien sijainti rakenteiden sisällä on myös hyvä merkitä huolellisesti. Näin vältetään tilanne, että putkeen porataan tai naulataan reikä. 1-putkijärjestelmä Radiaattorit on kytketty sarjaan. Lämmityksen kiertovedestä noin 25 % ohjataan kyseessä olevan radiaattorin kautta ja noin 75 % ohittaa ko. radiaattorin. Kiertoveden lämpötila alenee kytkennässä jokaisella radiaatto rilla. Koska kaikille radiaattoreille tulee erilämpöistä kiertovettä, tämä kompensoidaan kunkin radiaattorin koon mitoituksessa. Järjestelmä edellyttää huolellista mitoitusta ja tasapainoitusta. Kuva on alla. K L EJA JK L = EI = JJE= F E J= 2 K J A JL EL = J = K L E= E 2 K J A J L = J K L E = = JJ HEF K J E= #! &! 8 &! 8!! 2-putkijärjestelmä Alakuvassa kukin radiaattori kytketään itsenäisesti jakotukille meno- ja paluuputkella. Jokaiselle radiaattorille saadaan samanlämpöinen kiertovesi, jolloin mitoitus on yksinkertaisempaa. Yksittäiselle radiaattorille saadaan suuri jäähdytys, kiertoveden virtaama on pienempi ja pumppauskustannukset edullisemmat. Yläkuvassa on 1-putkikytkennän jakokappale. Näetkö kuvasta sen toiminnan merkityksen? K L EJA JK L = EI = JJE= F E J= 2 K J A JL EL = J = K L E= E 2 K J A J L = J K L E = = JJ HEF K J E= #! &! 8 &! 8!! Kun virtausputki asennetaan suojaputkeen, jää asennusputken ja virtaus putken väliin liikkumaton ilmakerros, eriste. Tästä syystä lisäeristystä tarvitaan vain harvoin. Asennus tehdään siten, että kylmä käyttövesi asennetaan lämmöneristeiden alapuo lelle, lämmin käyttövesi ja radiaattoriputket lämmöneristeiden yläpuolelle. Maanvarainen laatta ja muoviputket Talotekniikan perusteet 265

173 266 F K J E H A I JA 2 = K K JK E L A I E F = = = F = JJA HA E A A I E " # + 6 A H I J= = JJE A F = JJA HEL A JJEE E 6 A H I J= = JJE A F = JJA HEL A JJEE E 6 A H I J= = JJE A F = JJA HEL A JJEE E 4 E= = JJ HE 4 E= = JJ HE 4 E= = JJ HE Putket ja kanavat A JK E L A I E A A A F = JJA HA E A A I E % + A D J 2 = K K D J F K J E H A I JA = EI A = F = JJA HE = = A = F = K K D J 6 A H I J= = JJE A F = JJA HEL A JJEE E 6 A H I J= = JJE A F = JJA HEL A JJEE E 6 A H I J= = JJE A F = JJA HEL A JJEE E 4 E= = JJ HE 4 E= = JJ HE 4 E= = JJ HE A D J 2 = K K D J 1-putkijärjestelmässä vesi menee patterilta toiselle. Osa vedestä ohittaa patterin, koko vesimäärä ei kierrä pattereiden kautta. Työnnä virtausputki suojaputkeen, merkkaa ja katkaise 266 Talotekniikan perusteet

174 Putket ja kanavat 267 Wirsbo Radipex -radiaattoriputkisto Putkien koot ovat 15 ja 18 mm. Wirsbo-patteriputket Wirsbo-jalkalistassa Kun saneeraat taloasi ja korvaat vanhat putket uusilla, silloin Wirsbo-jalkalista kätkee putkituksen katseilta. Yläkuvassa on putki ja jakotukki. Vasemmalla on liittimiä ja asennusta, yllä on valmis asennus. Vasemmalla on kynnyksen alitus ja yläkuvassa on jalkalista putkia varten. Talotekniikan perusteet 267

175 268 Putket ja kanavat Lattialämmitys, Wirsbo-pePEX Q&E Putket ovat happidiffuusiosuojattuja. Kieppipituus m. Lattialämmitysputki Wirsbo-evalPEX 0,6 MPa/90 C Materiaali on ristisilloitettua polyeteeniä, jossa on happidiffuusiosuojaus. Putki on vieressä. Vieressä on taivutuskulma ja lattialämmityslevy, jonka uriin putkitus voidaan asentaa. Toimilaite 24 V, 2 W ja se on Virrattomana kiinni. Laite asennetaan menoventtiileihin. Yksi termostaatti voi ohjata 1 5 toimilaitetta. Reunanauha tiivistää asennuslevyn ja seinän välin sekä tekee tilaa lämpölaajenemiselle. Putkipoika-kiinnike, jonka avulla lattialämmitysputket voidaan kiinnittää teräsbetoniverkkoon, kun ei käytetä ylemmän kuvan asennuslevyä. Jakotukkiparit 3WGF kolmelle putkipiirille. Wirsbo Push 12 Electronic -sekoitusryhmä, jossa on elektroninen säätö menoveden lämpötilalle. Kuva on vieressä. 268 Talotekniikan perusteet

176 270 Patteriasennus Patteriventtiilin kierre pakataan, kartioliittimen mutteri avataan ja kierreosa kierretään kuusiokoloavaimella patteriin. Putket ja kanavat A Muovimutterilla patteri voidaan rakennusaikana sulkea B ja A poistetaan laitoksen valmistuessa ja paikalle asennetaan kiinto- tai irtoanturi. Patteriliitin asennetaan patterin alayhteeseen. Osaa ei käytetä säätöön. Sen avulla patterin vesivirtaus suljetaan. Kuusiokoloavain työnnetään niin pitkälle patteriliittimen yhdistäjään kuin mahdollista. Nuolen osoittamaan kierteeseen ei laiteta tiivistysaineita. H A K I ) 2 EJK K I. 270 * - # Talotekniikan perusteet

177 Putket ja kanavat 271 Patterikytkentä voi olla esimerkiksi A - B tai A - E. Kytkentää A - E käytetään pitkissä pattereissa. Patterin alakannake asennetaan seinälle uran pohjaan Merkintä tarkoittaa K TV10/3,5 esisäätö venttiilin koko termostaattiventtiili radiaattorityyppi radiaattorin korkeus mm radiaattorin pituus mm Erilaisia patteriputkikytkentöjä Patteriventtiili esisäädetään niin, ettei sen läpi virtaa liikaa vettä, vaikka venttiili olisikin täysin auki. A C B nostetaan ylöspäin oikea numero kierretään rungon merkin kohdalle osoittaa rungossa olevan merkin Talotekniikan perusteet 271

178 272 Putket ja kanavat Oraksen venttiiliä esisäädettäessä lukitusmutteri löysätään, asteikon haluttu numero kierretään rungon merkin kohdalle ja lukitusmutteri kiristetään kiinni. Vieressä on Danfoss-venttiili ja kiintoanturi A Kiintoanturi B Irtoanturi C Suora patteriventtiilin runko D Suora patteriliitin E Kulmamallinen patteriliitin F Patteriliittimen kiristysmutteri 272 G Kulmamallinen venttiilinrunko Talotekniikan perusteet

179 Putket ja kanavat 273 Anturin asennus Suora patteriventtilin runko, kiintoanturi vaaka-asennossa Suora patteriventtilin runko pystyasennossa, kiintoanturi Kulmamallinen patteriventtiilin runko, irtoanturi Suora patteriventtilin runko pystyasennossa, kiintoanturi Talotekniikan perusteet 273

180 274 Putket ja kanavat Venttiiliyhdistelmä 1- ja 2-putkikytkentään Mikä laite on viereisessä kuvassa? A B Viereisissä kuvissa on kolme samannäköistä laitetta, joissa yhdessä vesivirtaus on suljettu patterille. Missä? Mitä muissa laitteissa tapahtuu? C Kuvassa B on vesivirta suljettu patterille Kuvassa A on 1-putkijärjestelmä Kuvassa C on 2-putkijärjestelmä 274 Talotekniikan perusteet

181 Putket ja kanavat 285 HTP-sisäviemärijärjestelmä Uponor HTP -viemärijärjestelmää käytetään jäte- ja sadevesiviemäreinä rakennusten sisällä, pohjalaatassa ja sen alla sekä perusmuurin ulkopuolella maahan asennettuna tonttiviemärinä, myös liikennealueilla. Viemäriputket ja -osat valmistetaan polypropeenista. Se kestää hyvin lämpöä, iskuja, kemiallisia yhdisteitä ja se on hyvin hitsattavaa. Putkisuuruudet ovat: 32, 50, 75 ja 110 mm. A Kulmayhteessä on muhvi vain toisessa päässä. Osan suuruudet ovat samat kuin putkisuuruudet, kulmat ovat 15, 30, 45, 88,5. Muhvikulmassa on muhvit molemmissa päissä, muuten kuten kulmayhde. B Haara C Kaksoismuhvissa on sisällä keskellä rajoitin. Koot ovat samoja kuin putkessa. Pistoyhde on samannäköinen, mutta ilman rajoitinta. D Tulppa E Puhdistusyhde F Muhvihaaran koot ovat putken kokoja, kulmat ovat 45 ja 88,5 esim. 110/75-45 G Supistusyhde esimerkiksi tai H Tulppa I Upovieser-WC-mansetti, painetaan sellaisenaan putken muhvittomaan V110 päähän J Suora muhvillinen putki K Viemäröintiyhde V32-R¾ Talotekniikan perusteet 285

182 286 Putket ja kanavat Materiaali Uponor HTP -putket ja yhteet de valmistetaan polypropeenimuovista. De putkien ja yhteiden väri on vaaleanharmaa; de 32 -putket ja yhteet ovat valkoisia. De 160-putkien ja yhteiden väri on punaruskea. Uponor db -kerrostaloviemäri Uponor db -putket ja yhteet valmistetaan mineraali täytteisestä polypropeenista. Uponor db -viemärien massiivisuuden ja ääntä vaimentavan materiaalin vuoksi ne soveltuvat erityi sesti kerrostalojen kytkentä- ja kokoojaviemäreiksi ääniteknisesti vaativissa kohteissa. Putkien katkaisu ja liitostavat Putki katkaistaan kohtisuoraan sahalla, jonka terän hammasjako on hieno (1-2 mm) tai muovisien viemäriputkien katkaisuun tarkoitetulla erityisellä katkaisulaitteella. Katkaistun pään viistäminen helpottaa putken asentamista ja tiiviste pysyy varmemmin paikoillaan. Kumirengasliitos Putken pää on viisteitetty, jäysteetön ja puhdas. Liitos pituusmerkki on putken päässä. Muhvi on puhdas ja kumirengas (profi ilitiiviste) on oikein päin paikallaan. Liukuaine voitelee putken niin, että se menee hyvin kumitiivisteen läpi. Liukuaine laitetaan vain viistee seen tai putken päähän. Vaseliini tai öljy turmelevat tiivisteen. Osa laitetaan putkeen (tai putki osaan) suoraan painaen ja hieman kiertäen. Liitos on valmis, kun liitospituus merkki on juuri näkyvissä. Liitoksen tekeminen Putken katkaisu voidaan tehdä erityisellä katkaisulaitteella tai hienohampaisella sahalla. Putki katkaistaan kohtisuoraan ja sahausjäyste poistetaan putken sisä- ja ulkopinnoilta. Katkaisun jälkeen putken ulkopinta tarkistetaan silmämääräisesti. Liitospinnalla ei saa olla putken pituussuuntaisia naarmuja. Muhvi ja pistopää puhdistetaan epäpuhtauksista, tiivisteen on oltava oikein päin urassaan. Pistopäähän tehdään asennussyvyysmerkki ja tarkistetaan liitospinnan naarmuttomuus. Uponor HTP-liukuainetta sivellään ohut kerros putken pistopäähän. Pistopää työnnetään muhviin liitospituusmerkkiin saakka. Uponor HTP putkiyhteiden merkintäesimerkki 2 K J E * # & * % & * # * $ $ " 0 6 2! & #!! % #! $ # "! # K EHA C = I ) I A K I I O L O O I ) EEJ I F EJK K I A H E F = = A A EI L = H= 286 Talotekniikan perusteet

183 Putket ja kanavat 287 Viemäreiden suunnanmuutokset tehdään tehdasvalmisteisia yhteitä käyttäen ja rakentamismääräyskokoelman osan Dl määräyksiä ja ohjeita noudattaen. A = 88,5 loivakaarinen muhvikulma tai kulmayhde B = pystyviemärin liitos vaakaviemäriin, pohjaviemäriin + betonivalu C = pystyviemärin KIELLETTY liitos vaakaviemäriin, pohjaviemäriin D = 88,5 loivakaarinen haarayhde tai muhvihaara E = 45 muhvihaara (haarayhde ja 45 muhvikulma tai kulmayhde) F = 2 x 45 muhvikulma tai kulmayhde Sallitut suunnanmuutokset ja niiden vastaavuudet Tuuletusviemäri haaroitetaan ennen viimeistä viemäröintipistettä. Näin estetään jätteen kerrostuminen tuuletusviemärin kuivaan haaraan. Lisäksi tuuletusviemärin vaakaosuus asennetaan mahdollisuuksien mukaan kytkentäviemärin keskilinjan yläpuolelle. Talotekniikan perusteet 287

184 288 Putket ja kanavat WC-istuimen tuulettamat tomaan viemäriin liittyminen tehdään niin, että lattiakaivon, pesualtaan tms. kalusteen liitos tulee WC-istuimen etupuolelle. Supistusyhteen oikea käyttöasento. Oikealla asennolla voidaan estää jäteveden pääsy väärään suuntaan ja toisaalta estää pyörteilyn aiheuttamaa ääntä putkistossa. WC:n viemärikytkentä tarvittavine osineen 288 Talotekniikan perusteet

185 Putket ja kanavat 289 Pesualtaan viemärikytkentä osineen WC-muhvikulma ,5 saneerausvesilukko ja nurkkahaarayhde 110/110-88,5 Upovieser-vesilukon liitosyhde painetaan viemärin muhvittomaan päähän , 75-32, Upovieser-lattiakaivon vaakamallissa on kaksi avattavaa sivuliittymää 32-putkelle. ø32 ø H 0 80 H Viemäröintirengas ylivirtausletkua tai pesukonetta varten. Asennetaan altaan alapinnan ja vesilukon väliin. Pullovesilukko ja viemäröintirengas. Pesukoneen vesilukkosuppilo 32 ø H 180 Talotekniikan perusteet 289

186 290 Putket ja kanavat HTP ja db-viemäriputkien kannakointivälit on esitetty allaolevassa taulukossa. 4 = A K I A I EI F K E A = = E JE EE J F E@ E EK K D = E EE J F E@ E 2 K J E! # % # $ 5 K K HE I = EJJK = = A L E 8 = = = L EA HE 2 O I JO L EA HE # #!!!!! $! Palomansetin toiminta Mansetin sisällä ole va Intumex-niminen aine paisuu voimakkaasti lämmön vaikutuksesta (laajenemispaine on jopa 15 bar). Paisuessaan aine sulkee osastoivan seinän tai välipohjan läpiviennin. Palomansettia voitaisiin käyttää tapauksessa, jossa asuinrakennuksen viemäri menee autotalliin. 0 = K I J F JO EI I K = 6 K K A JK I L EA HE Tuuletusviemäri asennetaan samoja ohjeita, kannakointia tms. noudattaen kuin jätevesi viemäritkin. Kylmissä tiloissa (ullakolla, vesikatolla tms.) tuuletusviemäri lämpöeristetään, jos sitä ei ääni- tai paloteknisistä syistä ole eristetty. 8 A I E = J F EL EA JE Nykyisin asuinrakennuksen korkein sallittu äänitaso LVIS-laitteilla on keittiössä 35 db ja muissa asuinhuoneissa 30 db. ) EF = E A L A JJEE E ) EF = E A L A JJEE E EA HE 8 EA HE 8 = I A = F K A EI A K L = L EA HE = = I K A F = E A F EJ L A JJEE E I = I K A JJK = E A = F K A EI A K L = L EA HEI I = EF = E A = K E = I K K HA F EF = E A = L = = I J= = L A J JEE E I = = K E 1 = L EHJ= = L EA HEE Talotekniikan perusteet

187 Putket ja kanavat 299 Muhviton SMU-valurautaviemäri SMU-muhviton valurautainen viemärijärjestelmä on suunniteltu kiinteistön ja teollisuuslaitosten sisä- ja ulkopuoliseen viemäröintiin, myös maa-asennuksiin. Putkisuuruudet DN-mittoina ovat 50, 70,100, 150 ja 200 mm. Valurautaiset putket ja osat liitetään peräkkäin erikoisliittimen avulla. Liitin on putken ympärille tuleva kiristyspanta (rst) ja sen sisällä on kumitiiviste. Jokaisessa liitoksessa tiivistävä kumi katkaisee samalla äänen etenemisen. Jokainen osa on kannakoitava. Punaisella täplällä merkitty panta soveltuu maa-asennuksiin ja syövyttävään ympäristöön. Saha on sopivin laite muhvittoman valurautaviemärin katkaisuun. Jos katkaisuun käyttää kulmahiomakonetta, on käytettä vä hengityssuojainta muiden suojainten lisäksi. Putki katkaistaan sopivan mittaiseksi. Pannan kumio lakkeiden paksuudet on pituudessa huomioitava. Toisen putken pää työnnetään kumitiivisteeseen sen olaketta vasten. Älä käytä puristavia leikkureita. Poista katkaisun jälkeen terävät särmät putken päästä. Jos käytät katkaisulaikkaa, muista käyttää kaikkia tarvittavia suojaimia. Varo myös tulipalon vaaraa. Katkaisupinnassa voi olla erittäin terävä jäyste. Pantaliitin asennetaan kumitiivisteineen liitoskohtaan siten, että putken pää tulee tiivisteen olaketta vasten. Panta vedetään kumitiivisteen päälle. Kumitiiviste te kee liitoksesta tiiviin ja joustavan. Tiiviste katkaisee tehokkaasti myös äänen etenemisen viemärissä. Pantaliittimen pultteja kiristetään, kunnes vastalevyt taipuvat hiukan tai kun kiristysmomentti on Nm. Pultteja kiristetään tasaisesti vuorotellen. 2 K JEJ K EJEEL EI JA Kuvissa ovat valurautaviemäri pinnoitteineen ja ruostumaton pantaliitin F = J= 2 K J E Haarayhde Kaksoishaarayhde Kulmayhde Siirtoputki Supistusyhde Yläkuvissa on putken osia Talotekniikan perusteet 299

188 300 Putket ja kanavat EEJ I F = J= 2 JK I L A JJEE E 0 = = H= O A 5 K F EI JK I O A 2 K EI JK I O A K = O A Osat Kulmayhteiden asteluvut ovat 87,5, 45, 30, 22 ja 15. Supistusyhteen suuruudet ovat DN 50/42, 70/42,70/50,100/70,150/ 100 ja 200/150. Haarayhteiden asteluvut ovat 87,5 ja 45. Osasta ilmoitetaan osan nimi, materiaali, rungon koko, haaran koko ja haaran asteluku. Esim. valurauta haarayhde 150/100/45 tai Puhdistusputkessa on tiivisteellinen luukku, jonka kautta viemäri voidaan puhdistaa ja sen suuruudet ovat DN 70, 100, 150 ja 200. Katkaisu Saha on sopivin laite muhvittoman valurautaviemärin katkaisuun. Jos katkaisuun käyttää kulmahiomakonetta, on käytettä vä hengityssuojainta muiden suojainten lisäksi. Putki katkaistaan sopivan mittaiseksi. Pannan kumio lakkeiden paksuudet on pituudessa huomioitava. Toisen putken pää työnnetään kumitiivisteeseen sen olaketta vasten. 300 Talotekniikan perusteet

189 Putket ja kanavat 301 Pantaliitin asennetaan kumitiivisteineen liitoskohtaan siten, että putken pää tulee tiivisteen olaketta vasten. Panta vedetään kumitiivisteen päälle. Kumitiiviste te kee liitoksesta tiiviin ja joustavan. Tiiviste katkaisee tehokkaasti myös äänen etenemisen viemärissä. Pantaliittimen pultteja kiristetään, kunnes vastalevyt taipuvat hiukan tai kun kiristysmomentti on Nm. Pultteja kiristetään tasaisesti vuorotellen. Kiintokannake ja valmiskonsoli soveltuvat pystyviemärin kannatukseen. Kannakevaihtoehtoja Kuvissa on putken kannakointia Talotekniikan perusteet 301

190 Putket ja kanavat 307 PEH-viemärin esivalmistettu haaroitus Valmis liitos 2 K J A I A E Alla on hitsaustapahtuman suoritus ja vieressä kylliksi sula putken pää. 2 K J EF K HEI JA J= = D EJI = K I = EJJA A HK 2 O HEL JA H J= I = = F K J EA F JF K EI J= A A I = = = 5 K = " 2 K J EF K HEI JA J= = D EJ I = K I = EJJA A D JA EI I = EE K L = = A = = 0 EJI = K I F A E E O HI EJJ L F K J E 2 K J EF K HEI JA J= = D EJI = K I = EJJA A HK 2 K J A F JI K = JA J= = K K A K I A L O = L K = 2 K J A I O JJ JA H L = I JA 2 K J EF K HEI JA J= = D EJ I = K I = EJJA A D JA EI I = EE K L = = A = = 2 K I K D EJI = J J= L = F K J E 2 K J A I O JJ JA H L = I JA Talotekniikan perusteet 307

191 312 Kiinteistön ulkopuolisia paineputkia Putket ja kanavat Ecofl ex on eristetty muoviputkijärjestelmä kylmän ja lämpimän käyttöveden ja lämmön siirtoon. Ecoflex voidaan asentaa suoraan kiepiltä kaivantoon jopa 200 metrin pituisena täysin ilman liitoksia. Putkissa ei ole korroosiolle alttiita osia, eikä niiden asentamisessa tarvita erikoistyökaluja. Ecoflex-putkistot ovat muovia. Virtausputket ovat PEM-polyeteeniä (Ecoflex Supra) tai ristisilloitettua HD-polyeteeniä, PEX:iä (Ecoflex Aqua, Thermo ja Quattro). Eriste on umpisoluista PEX-vaahtomuovia ja suojakuori suulakepuristettua HD-polyeteeniä. Järjestelmään kuuluvat lisäksi haaroituskaivo, kytkentä-, jatkos- ja haaroituspakkaukset, läpiviennit, päätyhatut sekä liittimet. Supraputki Mantle-pääte Ecoflex Thermo Haaroituksia ja liitoksia voidaan tehdä muovikaivossa tai erikoisosien avulla maan alla. 312 Talotekniikan perusteet

192 Putket ja kanavat 313 Putkien haaroitus ilman kaivoa ja kaivossa Alla on leikkauskuva oikein tehdystä ja täytetystä kaivannosta. Kaivannon alkutäyttö tehdään hienojakoisella maa -aineksella. Elementit levitetään kaivantoon, jonka jälkeen tehdään tarvittavat liitokset sekä suoritetaan linjaston koeponnistus. Eristettyjen Upolar -putkien virtausputkina käytetään viemäreissä Uponal PVC, paineputkissa Upoten PEH ja rumpuputkissa Upoten PEH T4. ProFuse-paineputket Uusien ProFuse PEH-paineputkien ulkopinnalla on PP-muovinen suojakerros. Se suojaa putkia kolhuilta ja naarmuilta valmistuslinjasta aina kaivantoon asti. Upoten PEH- ja PEM-paineputkistot Upoten PEH -putket valmistetaan korkeatiheyksisestä polyeteenimuovista (PEH). Sähköhitsausmuhvi PN 16 vedelle ja PN 8 kaasulle, suuruudet mm. Kuva on vieressä. Talotekniikan perusteet 313 d 1 L

193 R L Putket ja kanavat 8 = I JK I A I I = EA HJ L L EHJ= I K = JJ= = K D L E EE EF K J A A Uponyl-paineputket valmistetaan pehmittämättömästä PVCmuovista. L 1 20 e L α d d o d i d Upoten PEH- ja PELM Siniraita -paineputket PEH-putket valmistetaan korkeatiheyksisestä, kovasta HD-polyeteenimuovista. Putket ovat mustia. PELM-putkissa on lisäksi siniset raidat tunnistamista varten. Upogas-putkijärjestelmä Putkia valmistetaan myös Profuse -nimikkeellä. Kaasuputken väri on keltainen harmain raidoin. Putki on tarkoitettu maakaasun paikallisjakeluun ja muiden palavien talous- ja teollisuuskaasujen, kuten kaatopaikoilta kerättävien biokaasujen johtamiseen. 314 Talotekniikan perusteet

194 Putket ja kanavat 315 Maaviemäri ja rumpuputket Uponor Dupplex on uusi jätevesiviemäri, jonka sisäpinta on sileä ja ulkopuoli aallotettu. Putken materiaali on polypropeeni (PP), ja siinä on kiinni hitsattu, ruiskupuristettu PP muovinen muhvi. Putkien ulkohalkaisijat ovat mm ja toimituspituudet ovat 6 tai 3 metriä. Putkien ulkopuolen väri on punaruskea, ja siinä on kaksi harmaata raitaa. Sen standardinmukainen mitoitusikä on vähintään 50 vuotta. Ultra Rib 2 -putket ja yhteet valmistetaan polypropeenista. Putken sisäpinta on sileä ja ulkopinnalla on kehänsuuntaiset jäykisterivat. Putkiston väri on punaruskea. Putkisto on tarkoitettu käytettäviksi maahan asennettuna viettoviemärinä jäte- ja hulevesien johtamiseen. Ylinnä on Dupplex-putki, alempana on muhvikulma 90 ja haarayhde 45. Viereisen neljän yläkuvan sarjassa putki katkaistaan, putken päähän asennetaan tiivisterengas toiseen uraan, muhviin sivellään liukuainetta ja putken pää työnnetään muhvin pohjaan asti. Talotekniikan perusteet 315

195 316 Putket ja kanavat Uponal PVC Uponal-putket ja yhteet ovat kova-pvc-muovia. Putket ja niiden yhteet ovat sileitä sekä sisä- että ulkopinnaltaan. Putkiston väri on vaaleanruskea. Putkisto on tarkoitettu käytettäviksi maahan asennettuna viettoviemärinä jäte- ja hulevesien johtamiseen. Korkein sallittu jatkuva lämpökuormitus de 200 putkille on +50 Uporen Uporen-putket valmistetaan PEH- (de 110) ja PP-muoveista. Putkien seinämä on kaksikerroksinen. Sileä sisäpinta antaa hyvät virtausominaisuudet ja itsepuhdistuvuuden. Korrugoitu ulkovaippa tekee putkesta kuormituskestävän. Putkiston haaroitus Valmiista putkituksesta voidaan ottaa haara allaolevan kuvan osoittamalla tavalla. Kutistusliitos Valurautaviemärin päähän kutistetaan erikoismuoviosa ja kokonaisuus voidaan liittää muoviviemärin muhviin. Kuva on alla. 316 Talotekniikan perusteet

196 Putket ja kanavat ProFuse-putken puskuhitsaus Putken päät tasataan, sulatetaan ja painetaan nopeasti yhteen. Varmista ennen hitsausta, että putket asettuvat koneeseen kiristettynä samalle korkeudelle. Höylä laitetaan putken päiden väliin, käyn nistetään ja putken päät painetaan pyörivää terää vasten. Terä oikaisee putken päät. Tarkistetaan, että päät ovat tasaiset ja lovettomat. Liitos tehdään välittömästi, ettei pintaan muodostu oksidikerrosta. Liitospintoihin ei saa koskea käsin (rasva, lika). 2 O HEL JA H J= I = = F K J EA F JF K EI J= A A I = = = 2 K J EF K HEI JA J= = D EJI = K I = EJJA A D JA EI I = EE K L = = A = = 2 K J EF K HEI JA J= = D EJI = K I = EJJA A HK 2 K I K D EJI = J J= L = F K J E 2 K I K D EJI = J J= L = F K J E 2 K J A I O JJ JA H L = I JA Valmis liitos K K A K I A L O = L K = I K = JA J= = F K J A F J 2 K J EF K HEI JA J= = D EJI = K I = EJJA A D JA EI I = EE K L = = A = = 2 K J EF K HEI JA J= = D EJI = K I = EJJA A HK 2 K I K D EJI = J J= L = F K J E 2 K I K D EJI = J J= L = F K J E 2 K J A I O JJ JA H L = I JA Uponor-peltosalaojaputket ovat taipuisia, aallotettuja PVC-putkia, jotka ovat tulleet tutuiksi aikaisemmalla Veto-nimellään. Niiden pääasiallinen käyttöalue on peltojen salaojittaminen. Tavallisten rei itettyjen kieppi- ja salkoputkien lisäksi ohjelmassa ovat kookossuodattimella päällystetyt sekä rei ittämättömät putket Talotekniikan perusteet 317

197 318 Putket ja kanavat Tarkastuskaivo Salaojakaivo Tarkastusputki Rännikaivo Osittain leikattu sadevesikaivo Osittain leikattu perusja salaojavesien kokoojakaivo 318 Talotekniikan perusteet

198 Putket ja kanavat 319 Putkien ja kaivojen käyttö Vesijohto Puhdas käyttövesi johdetaan taloon tavallisimmin kunnan vesijohtoverkkoon liitettyä talo vesijohtoa (1) myöten. Taipuisa Upoten PEIVI-putki asennetaan rakennuksen alla suojaputken (2) sisään. Näin varmistetaan putken vaihdettavuus, jos se joskus sattuisi vaurioitumaan. Tonttiviemäri (3) on samaa Uponor HTP:tä kuin sisäviemärit. Tonttialueelle sijoitetaan tavalli sesti tarkastusputki (4) viemä rin huoltopisteeksi. Salaoja Talon perustuksen vieressä, hiukan sitä alempana, kiertää perussalaoja (5). Sen tehtävä on estää pohjaveden ja maahan imeytyvien sadevesien pääsy rakenteisiin. Sisältä sileäpintai set, päältä aallotetut Uponor Tupla -salaojaputket säilyttävät ryhtinsä ja lujuutensa, hoitaen tehtävänsä tulevienkin sukupolvi en hyödyksi. Uponor salaojakaivo 315 Sijoitetaan vähintään joka toiseen suunnanmuutos kohtaan (6) putkiston huoltoa varten. Rännikaivo Katolta valuvat sadevedet on turvallista kerätä syöksytorvien alle asennettuihin Uponor -rännikaivoihin (7), joiden kaut ta vesi virtaa Uporen-sadevesi viemäriin (8). Piha-alueen lammikoituminen estetään vesi taitteisiin sijoitetuilla sadevesi kaivoilla (9), joiden kannet on lävistetty siiviläkansiksi. Pihakaivo Salaoja- ja sadevedet johdetaan omissa putkissaan Uponor -pihakaivoon (10). Sen sisällä, salaojavesiä johtavan viemärin päässä on pallopadotusventtiili, joka tulvatilanteissa estää takaisinvirtauksen salaojiin ja edelleen talon rakenteisiin. Pihakaivosta vedet johdetaan kunnalliseen sadevesiviemäriin, ojaan tai maahanimeytykseen. Radon Jos tontin maaperässä on run saasti radon-kaasua, sen pääsy asuntoon estetään pohjalaatan alle asennetuilla radon-salaojilla (11). Parin metrin välein sijoitetut tuplasalaojat keräävät kaasun, jonka pieni puhallin ohjaa turvalli sesti tuulien vietäväksi. Talotekniikan perusteet 319

199 320 Putket ja kanavat Ilmastointikanavat ja osat Huoneilma pilaantuu käytössä ja se korvataan uudella, raikkaalla ilmalla. Kierresaumattu kanava ja osat Yläkuvassa on kierresaumattua kanavaa. Se on sinkitystä teräslevynauhasta saumattu putki. Kanavan pituus on 6 m. Kanavat toimitetaan työmaalle päät tulpattuna. T-yhdettä käytetään kanavien haaroitukseen. Lähtökaulus korvaa T-yhteen. Valmiista kanavasta voidaan ottaa haaroitus lähtökauluksen avulla. Muuntoyhdettä käytetään kanaviston supistuksiin ja laajennuksiin. Kulmayhde Osissa on valmis tiivistekumi. Kulmayhteet ovat 90 tai 45. Kanaviston nuohouksen vuoksi tulisi käyttää 45 yhteitä. Liitintä käytetään kanavien jatkamiseen. Äänenvaimennin asennetaan kaikkiin kanaviin, jotka tulevat tai lähtevät huoneista IV-kojeelle. Äänenvaimennin vaimentaa puhaltimen ja kanavassa virtaavan ilman ääntä. Säätöpellin avulla voidaan kanavan eri haarojen ilmavirtausta säätää. Palopelti on kanavassa oleva osa, joka sulkeutuu määrälämpötilassa ja estää tulipalon leviämisen kanavaa pitkin. Ulkosäleikön kautta ilmaa otetaan sisään tai puhalletaan ulos. Siinä on oltava vielä tiivis verkko estämään vaikkapa ampiaisten kokoisten hyönteisten pääsy kojeeseen. Poisto- tai sisäänpuhallusventtiili sijoitetaan kanavan päähän, yleensä huoneen kattoon. Venttiiliä säädettäessä se avataan tai suljetaan niin, että huoneisiin saadaan haluttu ilmamäärä ± 10 % tarkkuudella. Puhdistusluukku Kanavissa pitää olla tarpeeksi puhdistusluukkuja, joiden kautta koko kanavisto voidaan tarvittaessa puhdistaa. 320 Talotekniikan perusteet

200 Putket ja kanavat 321 Tulpatut kanavat pysyvät kuljetuksen ja varastoinnin aikana sisältä puhtaina. Kierresaumatun IV-kanavan katkaisusaha Kanavan kannakointi Kierresaumattu kanava on sinkitystä teräslevynauhasta valmistettu saumattu putki. Kanavan pituus on 6 m. Kanavat toimitetaan työmaalle päät tulpattuna. Näin saadaan asennettua mahdollisimman puhtaita kanavia. Nykysuuntauksen mukaan kanavat asennetaan myös mahdollisimman puhtaina. Niinpä kanavan katkaisu suoritetaan muilla työkaluilla kuin katkaisulaikan avulla, koska laikkaus vie kanavan sisäpintaan hiomapölyä, likaa. Kanavan halkaisijat ovat 80, 100, 125, mm. Kanava ei ole täysin ilmatiivis, vaan sille sallitaan vuotoilmamäärä. Tiiviyden mukaan kanavat jaetaan eri luokkiin ja luokituksen mukaan niitä saadaan asentaa erilaisiin kohteisiin Kanavan jatkaminen Kanavan katkaisu Jatkoyhteen kumitiiviste suorittaa tiivistyksen ja pop- niitit pitävät liitoksen yhdessä. Jatkoyhde on paikallaan Talotekniikan perusteet 321

201 322 Putket ja kanavat Haaroitus lähtökauluksen avulla Reiän piirtäminen Piirretyn reiän vahvistus Alkureikä peltisaksia varten Reiän teko Lähtökauluksen tiivistys Lähtökauluksen niittaus 322 Talotekniikan perusteet

202 Putket ja kanavat 323 Valmis liitos Suorakaidekanavan liitos Kumitiistys paikallaan Saumauslistat paikallaan Liitoksen kulman viimeistely Liitoksen kulman viimeistely Talotekniikan perusteet 323

203 324 Putket ja kanavat Liitoksen kulman viimeistely Valmis liitos Kanavan kannakointi Kanavan vaakasuoruus Kanavan vaakasuoruus 324 Talotekniikan perusteet

204 Putket ja kanavat 325 Uponor Vent -ilmanvaihtojärjestelmä on valmistettu polypropeenimuovista. Ne ovat kevyitä ja helppoja käsitellä. Kanaviston asentamista ei suositella tehtäväksi alle -15 C lämpötilassa. Kanavia ei saa heitellä, raahata, kolhia eikä muullakaan tavoin vahingoittaa. Kanavat toimitetaan tehtaalta päät tulpattuina ja osat muovipusseihin pakattuina, jotta ne pysyvät puhtaina. Kanavien tulpat ja osien suojapussit poistetaan vasta asentamisen yhteydessä. Valmiiksi asen netun kanaviston avoimet päät suojataan tulpilla, jotka poistetaan vasta venttiilien asennuksen ja säätötyön yhteydessä. Kanaviston liitokset, suunnanmuutokset ja haaroi tukset tehdään kanavaosien avulla. Osat on varus tettu tiivistävillä harjanteilla, jotka ovat samaa mate riaalia kuin itse osat. Kanavat ovat harjanteettomia. Liitos tehdään työntämällä kanava liitososan päälle kunnes kanavan pää on kiinni rajoitusolakkeessa. Liittäminen tapahtuu käsin työntämällä. Liukastus aineena voidaan käyttää puhdasta vettä tai vettä, johon on sekoitettu astianpesuainetta. Liitos on sellaisenaan valmis, eikä siinä tarvita ruuveja tai niittejä. Liitos voidaan lukita lyhyillä pop niiteillä (10-12 mm). Uponor Vent -kanavat katkaistaan kohtisuoraan sahalla, jonka hammasjako on hieno (1-2 mm). Sahausjäyste poistetaan sekä ulko- että sisäpinnalta. Samalla katkaistun pään sisäreunaan tehdään viis te, joka helpottaa liitososan työntämistä paikalleen. Raaka-aine: polypropeeni; hajuton ja myrkytön Väri: sininen, laajeneminen: 0,06 mm/m C Kanavat ja osat ovat sisäpinnoiltaan sileät ja saumattomat. Tuote on antistaattinen. Lämmönkesto: jatkuva -50 C C, hetkellinen +100 C. Pakkasenkesto: Alin suositeltava asennus lämpötila on -15 C. Puhtausluokiteltu: puhtausluokka M1, kehitetty ilmanvaihtotuote Allergia- ja Astmaliiton kanssa. Kanavien koot ovat 100 (+0,5), 125 (+0,5) ja 160 (+0,6) mm. Toleranssit ovat kanavastandardin SFS 3282 mukaiset. Liitosta ei voi liimata kiinni, koska liuottimet eivät vaikuta polypropeeniin. Talotekniikan perusteet 325

205 326 Putket ja kanavat 1. Höyrysulun läpiviennin tiivistyslaippa 2. Höyrysulku 3. Kanava! " $ Uponor Vent -liitosrakenne IV-kanavan höyrysulun läpäisyn tiivistys Kanavan lävistyskohta tiivistetään höyrysulun tiivistyslaipalla. 1 = Kanava 2 = Höyrysulun läpiviennin tiivistyslaippa 3 = Katkaistava kanavaosuus 4 = Valmis kattopinta 5 = Venttiili 6 = Kiinnitysruuvi #! ) I # "! # "! ; 5 7 ) ) * +, Kanaviston tiiviysluokka on C. Ilmastointikanavat vuotavat yleensä hieman ja ne jaetaan vuodon/tiiviyden mukaan tiiviysluokkiin, A-E. Luokka A vuotaa eniten ja E vähiten. " - #! " # # # - 2 ) 1 - Kannakoinnissa käytetään muoviputkille tarkoitettuja kannakkeita, jotka eivät vahingoita kanavaa. Kannakkeen sisäreunan pitää olla pyöristetty. 1 = Kanava 2 = Kannake 3 = Kattotuolin alapuu 4 = alakatto = Kanava ja eristys (50 mm) 2 = Kannake 3 = Kattotuolin alapuu Talotekniikan perusteet

206 Putket ja kanavat 327 IV-kanavisto Materiaali Kanavisto on sileää, hygieenistä ja syöpymätöntä polypropeeni muovia. Mittatarkat liitokset ovat ehdottoman tiiviit. Normaalikoot pientalossa ovat 125 ja 160 mm. Ulkoilmakanava (2) tuo raittiin ilman kojeelle, missä se lämpe nee. Tuloilmakanavat (3) sijaitsevat kattopanelin yläpuolel la tai koteloituina katonrajaan. Tuloilma johdetaan pääasiassa oleskelu- ja nukkumistiloihin sekä saunaan. Väliovien alle jätettyjen rakojen kautta ilma virtaa niihin huonei siin, joihin on sijoitettu poisto ilmaventtiilit (4). Sellaisia ovat lähinnä WC:t, pesutilat ja keittiö. Löylyhuoneessa ilmanpoisto on lattian rajassa. Poistoilmakanavat (5) asenne taan tavallisesti yläpohjan lämpö eristeiden sisään. Kun poistoilman lämpösisältö on otettu talteen, se johdetaan ulos jäte ilmakanavan (6) kautta. Äänenvaimentimet Sekä tulo- että poistoilmakanavan äänenvaimentimet (7) varmis tavat, että kojeen ääni ei välity asuinhuoneisiin. Liesikuvun (8) käyttötarve ja -teho eroavat muusta ilmanvaihdosta. Liesikupu vaatii erilli sen poistoilmakanavan. Poistoilmaventtiilit (4) ovat lähinnä WC, pesutilat ja keittiö. Löylyhuoneessa ilmanpoisto on lattian rajassa. Talotekniikan perusteet 327

207 328 Uponor Maxi on muovista valmistettu kanavajärjestelmä, jossa kanavat asen netaan maahan lattian alle. Maahan asennettava tiivis, käyttövarma ja pitkäikäi nen Uponor Maxi -ilmanvaihtojärjestelmä säästää tilaa sekä kustannuksia. Putket ja kanavat 0 O JO H A K I Radon on ongelma, kun rakennetaan suomalaiseen soraharjuun. Radonongelma voidaan poistaa talon perustuksiin upotetun salaojaputken avulla. Putki kerää maaperästä nousevan radonkaasun, joka imetään ulkoilmaan. 4 0 O JO H A K I - HEI JO I - HEI JO I F F = JJA HEJ Kanaviston maanalaisen asennuksen hyöty näkyy kuvissa pienentyneenä rakennustilavuutena, halvempana rakennuksen hintana. F F = JJA HEJ 4 Haja-asutusalueen talousvesi voi myös sisältää radonia. Suurin vaara piilee porakaivojen vedessä, sil lä kaivot ulottuvat syvälle halkeil leeseen ja mahdollisesti uraania si sältävään peruskallioon. Radon vapautuu vedestä huoneilmaan suihkun ja pesukoneen käytön aikana. Käyttövesi voidaan ilmastaa ja eronnut radon joh detaan ulos. 328 Talotekniikan perusteet

208 Putket ja kanavat 333 Elpotek-asennuselementti Talon kaikki putkistot, vesijoh dot, lämpöjohdot, viemärit, ilmanvaihto kanavat, sähköjohtojen ja tietoliikenne yhteyksien putkitukset valetaan tehtaalla betonielementteihin ja asennetaan työ maalla valmiina paikoilleen. Kuvat Elpotek Oy. Äänenvaimennuselementti Talotekniikan perusteet 333

209 334 Kalustus Kalustus on putkiasennuksen viimeisimpiä työvaihei ta kun rakennuksen sisäpuoli alkaa olla valmis. Kalustuksessa asennetaan paikalleen pesualtaat, sekoittajat, WC-laitteet, suihkut jne. Koska rakentaminen vielä kuitenkin jatkuu, on kalusteet hyvä suojata. Esimerkiksi pesualtaan pakkauslaatikosta voidaan leikata osia pois ja työntää laatikko asennetun altaan suojaksi, siihen kiinni teipattuna. Pesuallas on yleensä raaka-aineeltaan saniteettiposlii nia, mutta se voi olla myös emaloitua terästä tai muovia. Allasta on käsiteltävä varovasti. Asennusvaiheessa allasta ei saa pitää ylösalaisin paljaalla lattialla, sillä hiekka naar muttaa altaan. Allas voidaan asentaa kannakkeille, upottaa pöytätasoon tai se voi olla pöydän peittävä allastaso. Altaan asennuksessa viemäri katkaistaan lattiatasosta poikki ja siihen työnnetään liitosyhde, jonka läpi työnnetään pesualtaan vesilukon lattiaputki. Liitosyhde tiivistyy viemäriin ja lattiaputkeen kuvassa näkyvien ulokkeiden avulla. Älä katkaise lattiaputkea liian lyhyeksi, vaan asenna se reilusti läpi liitosyhteestä. Vesi poistuu pesualtaasta viemäriin vesilukon sekä lattiaputken kautta. Vesilukko estää viemärihajujen pääsyn huoneeseen. Muoviputkiasennuksessa hanakulmarasia on seinän sisällä, seinäpinnan tasalla. Rasiat asennetaan noin 550 mm valmiin lattiapinnan yläpuolelle. Hanakulmarasiaan kytketään Kvja Lv-johdot peitelaipallisen ja sulullisen kulmaliittimen avulla. Liittimessä on R½ ulkokierre ja 10 mm puserrusliitin. Vesijohtoasennus voidaan tehdä kupariputkien avulla pinta-asennuksena. & & D D E # # 0 = = K = H= I E= = EE EJA J K = EEJE 4 N 4 K K L EL E 8 = = = I K HK K I = = A 8 8 A I EL EEL = 0 = = K = H= I E= I A E I EI E # K L EL A I E D J = I A K I F K J A I I = 8 # # 8 # 8 # 8 #! 8 EA HE F = I A A J= = = J= = = = E L = EE = JJE= F E = O F K A A = JK F = J= = 8 EA HE = L A I E J L = J K L E= EA HE F = J = EI J= = = JJE= F E = J= I Talotekniikan perusteet

210 Kalustus O J J= I K F JA JJ= L = = = I EE EJA J J= I E = EE E A E 5 E E? JEEL EI JO I 4 A E D = = A I E = = = I EE EJJO O = = A EI EE Valmis posliinialtaan asennus. Allas on tukevasti vaakasuorassa, hieman irti seinästä ja sekoittaja on tukevasti ja suorassa. Sekoittaja voidaan kiinnittää altaaseen ennenkuin allas kiinnitetään kannakkeisiinsa. = = A A J 2 D = L A JJEE E HA E ; EL K J = K 2 K L A I E K Tarkista kannakkeiden vaakasuoruus Talotekniikan perusteet A I E K I O L O O I # 8 A I EF A I K = J= = J= 8 A I E = JJE= F K J A = K JJ= L EA HEE 8 A I E K L A I EJK F F = A I J L EA HE = = I K A D = K F I O D K A JE = =

211 336 Kalustus ) = I J D L EE & 2 K L A I E K 2 E J= = I A A JJK F K J EI J 2 = I K K # # = = JJ= = JJE= 8 EF D = J= E= = F D = # EEJ I O A 5 K = K I A HH I L D E J # K L EL A I E D J = I A K I F K J A I I = 5 A EJJ= = Yläkuvassa on leikattu asennus ja alla pinta-asennettu kupariputkisto. ) = I = = A A J Sekoittaja kiristetään altaaseen suoraan asentoon ja niin tiukkaan, ettei se kohtuullisesti käsin laskuputkesta kääntäen käänny. 8 A I E K Valmis työ tutkitaan veden juoksutuksen avulla. = JJE= F K J E 8 A I E K EEJ I O A = JJE= F K J E K F = HEF K J A JF E J= = I A K I A I I = Kuvassa on pesuallas ja taso. 336 Talotekniikan perusteet

212 Kalustus 337 Tee aina huolellinen asennus. Ylimmästä puuttuu toinen muovinen kiinnitysruuvi. Kannakkeen laippa on oikein, sisäpuolella. Kalustekohtainen sulku on hyvä asia. Käytä kalustekohtaisia sulkuja. Omakotitalossa niiden käytöstä ei ole kovinkaan suurta hyötyä, mutta rivi- ja kerrostalossa ne ovat välttämättömiä. Jos esimerkiksi kerrostalossa ei ole kalustekohtaisia sulkuja, kuten vanhoissa taloissa on asianlaita, veden katkaisu huollon aikana yhden sekoittajan korjauksen vuoksi aiheuttaa kaikille asukkaille häiriön. Kuvassa on tasoon upotettu ruostumattomasta teräksestä tehty allas. Pesualtaan vipuhana ja sen allaoleva tulpan ketjun lenkki Talotekniikan perusteet 337

213 338 Kalustus WC-laite on yleensä saniteettiposliinia ja se on hauras sekä kallis. Sitä ei saa vetää lattiaa pitkin. WC-laitetta ei myöskään saa laskea kulmittain nopeasti kovalle lattialle, koska posliinista saattaa lohjeta pala. WC-laitteen vieressä olevaan pesualtaaseen voidaan asentaa bide-hana, jota voidaan käyttää henkilökohtaiseen hygieniaan, pesuun. Asennus Viemäri katkaistaan lattian tasosta poikki ja viemärin päähän painetaan WC-mansetti. WC-laite asetetaan paikalleen kohtisuoraan, jalustan kiinnitysreiät merkitään, kulho poistetaan ja tarvittavat reiät porataan. WC-laite laitetaan paikalleen, ruuvit muovitulppineen työnnetään jalustan reikien läpi, ruu vit kiristetään sopivasti ja peitenastat painetaan ruu vien kantoihin. Hanakulmarasia asennetaan WC-laitteen kanssa sa maan linjaan, edestä katsottuna oikeaan reunaan ja n. 150 mm valmiin lattiapinnan yläpuolelle seinäpinnan tasoon. # % "! 6 8 # 8 # 8 # 8 # 8 EA HE F = I A A J= = = J= = = = E L = EE = JJE= F E = O F K A A = JK F = J= = 8 EA HE = L A I E J L = J K L E= 8 8 EA HE F = I A A J= = E L = EE = JJE= F E = O F K A A = JK F = J= = Yläkuvassa on pesuallas ja WC-laite, viereisessä kuvassa on WC-laitteen kuva sivusta. 338 Talotekniikan perusteet

214 Kalustus = EJJA A L A I EI E E = = F = I K K D O L A I EJK A A J= EF K EI = = A J= E I L = D L E A EI J= A J K = F EJ E I = 9 + = EJJA A = = I J= A I J F E = JI JJK = 8 # 4 K K L E = = J= = JK A L = K L E A F A EJA = I J= ) K L EJK F F = ) ) 8 K L EL EA HE F = J = EI J= = F E E = JJE= F E = I J= = F D = EJA J= = 9 + = I A JJE Ruuvi ja muovitulppa. Käytä lautalattiassakin katkaistua muovitulppaa pehmentämään ruuvin ja WC-laitteen väliä. Yläkuvissa on kaksi erilaista WC-kytkentää. Kuvassa näkyy myös ääni- ja palosuojaus. Talotekniikan perusteet 339

215 340 Kalustus Astianpesuallas, tiskipöytä Altaan materiaali on emaloitua terästä tai ruostuma ton 18/8 krominikkeliterästä. Altaita käytetään tiska uksessa ja ruuanlaitossa. Astianpesualtaan putkitus voidaan tehdä pinta-asen nuksena käyttämällä kupari- tai komposiittiputkea. Asennus voidaan tehdä myös muoviputkilla hanakulmarasian avulla. Astianpesukone asennetaan yleensä allaolevan kuvan osoittamalla tavalla. Koneelle menevä lämmin vesi saadaan sekoittajassa olevan pesukonehanan kautta. Pesukoneen viemäröinti tehdään astianpesualtaan vesilukon liitäntään. Tiskipöydän kanteen tehdään hanaa varten reikä yleensä altaiden keskelle, niiden takareunaan. Hanassa on yleensä myös pesukonehana, joka kytketään lämpimään veteen. Kun pesukonetta kytketään vesijohtoon, kannattaa vesivahinkojen välttämiseksi käyttää hyvää metallikudosvahvisteista kytkentäjohtoa, jossa on metalliset mutterit. Hanan kiristys altaaseen Yleensä kaikkien hanojen ja altaan väliin tulee muovinen tiivistelevy, jossa on tulpan ketjun lenkki. Pesualtaan ja kiristysosan väliin laitetaan laajempi muovinen osa tukevoittamaan altaan ohutta levyä. Kun kiristät sekoittajan kiinni, varmista, että laskuputki kääntyy kummallekin puolelle yhtä paljon. Muovinen vesilukko voidaan säätää moneen suuntaan. Vesijohdot ja viemäri asennetaan tiskipöydän alakaapin takaseinään isomman kaappitilan saamiseksi. Vesilu koissa on myös liitos astianpesukoneen poistoletkua varten. Ennen poistoletkun kytkentää on tarkistettava, että vesilukon yhteessä on reikä. 340 Talotekniikan perusteet

216 Kalustus L A I E K Yläkuvassa on astianpesuallas päältä ja vieressä s-vesilukon periaate. 8 A I E K I O L O O I Kuvassa osa A on astianpesualtaan ylivuotoputki ja osa B on vesilukko. Asennusjärjestys voisi olla esimerkiksi: kannen reiän teko, sekoittajan kiristys paikalleen, vesijohtokytkennät ja vesilukon asennus. Asenna vesilukko siten, että alakaappiin jää mahdollisimman paljon käyttötilaa ilahduttamaan talon emäntää. Kun kytkentä on valmis, varmista liitosten pitävyys. Laske reilusti vettä viemäriin. Laita tulpat altaisiin ja laske ne vettä täyteen. Anna veden virrata ja irroita tulpat. Varmista liitosten pitävyys esimerkiksi kädellä kokeillen ja katso, ettei kaapin lattialle tipu vettä vesijohdoista tai viemäriliitoksista. Sekoittaja, tiivistys,tiskipöydän kansi, aluslevy ja kiristysmutteri. Sekoittajassa on myös astianpesukoneen hana. Kun alakaappi on täynnä tavaraa ja siellä on vuotava liitos, vuotoa ei huomata yleensä heti, vaan vuoto voi kestää viikkoja tai kuukausia ja kaapisto tai lattia menee pilalle. Talotekniikan perusteet 341

217 342 Kalustus Pesukoneet 2 A I K A D = = 2 A I K A A F EI J A J K EE EJO I N ) 2 + K 0 O L F EI J A J K A J= E I L = D L E A E A A J K I I = A J= E K JJA HEJ Astianpesukone kytketään yleensä astianpesupöydän viereen. Yleensä pesukonehana on asennettu siten, että pesukoneelle menevä vesi on lämmintä käyttövettä. Pesukonehana on säädettävissä: Kv tai Lv. Pesukoneen poistoviemäri on kiinnitettävä kuvan osoittamalla tavalla altaan alareunaan. Näin varmistetaan, ettei pesualtaan poistovesi pääse pesukoneeseen. Pesukoneen poistoletkuna kannattaa käyttää metallimutterisia, kudosvahvisteisia letkuja. Näin minimoidaan vesivahinkojen riskiä. Pyykinpesukone & ) * + Pyykinpesukone voidaan viemäröidä viemäröintiliittimen avulla lattiakaivoon tai viemäröintirenkaan avulla pesualtaan ja vesilukon väliin. 342 Talotekniikan perusteet

218 Kalustus 343 Pyykinpesukoneen viemäröinti tapahtuu pesualtaan alla olevan viemäröintirenkaan avulla. Pesukoneen täyttöhana Viemäröintiliitin Viemäröintirengas Talotekniikan perusteet 343

219 344 Kalustus Suihku viemäröidään lattiakaivon kautta. Putkitus voi olla pinta-asennuksena tehtyä tai seinän sisällä olevaa putkea. Kosteiden tilojen pintamateriaalin läpäisy on aina riski alusrakenteiden kostumiselle ja homeelle. Kostean tilan seinä voi olla tiiltä tai erilaisia betoniharkkoja, joiden pinta on tasoitettu ja laatoitettu. Seinässä voi olla puurunko, kipsilevy, erilaisia kosteussulkukerroksia ja laattapinta. Suihkutangon kiinnitysreikien kautta kosteus voi päästä seinän sisään tuhoisin seurauksin. Tiivistä kaikki reiät osien mukana tulevien tiivisteiden avulla. Reikiin kannattaa laittaa myös kosteutta kestävää tiivistysmassaa. 5 K ED K J= I EI K ED K Valmis työ kupariputkin pinta-asennuksena. Asennuksessa käytetään kulmaliitintä ja peitelaippaa. Kulmaliittimet on asennettava oikealle korkeudelle valmiista lattiapinnasta ja oikealle etäisyydelle toisistaan. Muista tasotiivisteet. 5 K ED K F E@ E 5 K ED K HK # 5 = EF F K = JA EE JA K I K F K J E = L = E J= E L = EEI J= = J JE= F E = I J= 5 A EJJ= = A I E L E #! 2 A EJA = EF F = 5 A E F E J= = 8 8 Jos hanakulmarasia on seinän sisällä, käytetään epäkeskoliittimiä ja peitelaippaa. Epäkeskoliittimen avulla eliminoidaan pienet mittavirheet. 344 Talotekniikan perusteet

220 Kalustus 345 Yläkuvassa on suihkukaappi.alakuvassa on pesuhuoneen nurkkaus, jossa on myös kylpyamme. Talotekniikan perusteet 345