PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN YMPÄRISTÖNSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN YMPÄRISTÖNSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA Vesi-, jäte- ja ympäristönsuojelulaki

2 2/33 Sisältö KESKEISET LYHENTEET... 3 JOHDANTO TIEDOT ALUEEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN JA JÄTELAIN VALVONTASUUNNITELMA Valvonnalle asetetut tavoitteet Valvonnan tehtävät ja tehtävien priorisointi Ympäristölupavelvolliset toiminnot Pirkanmaalla Ympäristölupavelvollisuuden peruste Laitokset toimialoittain Puolustusvoimien toiminta ja ampumaradat Jätevedenpuhdistamot Eläinsuojat ja kalankasvatus Jätteenkäsittely Kaivosteollisuus Satamat ja lentokentät Elintarviketeollisuus Energiantuotanto Kemianteollisuus ja varastot (polttoaine, kemikaali) Metalliteollisuus Metsäteollisuus a) Kemiallinen puunjalostusteollisuus b) Mekaaninen puunjalostusteollisuus Tekstiiliteollisuus Turvetuotanto Tarkastukset Muu laitosvalvonta Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet Tarkkailusuunnitelmat Kemikaalivalvonta Valvonnan maksullisuus Lausunnot Jätelain valvonta Ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset ilmoitukset Ilmoitukset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ja puhdistuksien valvonta Hallintopakkoasiat ja tutkintapyynnöt Tietojärjestelmät Viranomaisyhteistyö ja tiedottaminen Osaamisen ylläpito ja kehittäminen Valvontasuunnitelman tarkistaminen ja valvontaohjelma VESILAIN VALVONTASUUNNITELMA Lainsäädännöllistä taustaa Valvonta ja valvontaviranomaiset Yleisen ja yksityisen edun valvonta Ennakkovalvonta Laillisuusvalvonta Jälkivalvonta Valvonnan työkalut ja valvontatoimet MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN SISÄLTÖ PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAINEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE

3 3/33 KESKEISET LYHENTEET Direktiivilaitos ELY-keskus E-PRTR IED/IE-direktiivi (teollisuuspäästödirektiivi) LSSAVI SYKE VAHTI teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluva laitos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (tässä Pirkanmaan ELY-keskus) Euroopan päästö- ja siirtorekisteri Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi teollisuuden päästöistä, 2010/75/EU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Suomen ympäristökeskus ympäristönsuojelun tietojärjestelmän operatiivinen osa, ns. valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä

4 4/33 JOHDANTO Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma kattaa ympäristönsuojelulain, kemikaalilain, jätelain ja vesilain sekä niiden nojalla annettujen säännösten mukaiset valvontatoimet, joista vastaa ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen ympäristönsuojeluyksikkö, lukuun ottamatta valtakunnallista tuottajavastuuvalvontaa. Tämän valvontasuunnitelman tavoitteena on mm. yhtenäistää ja tehostaa valvontaa ELY-keskuksen toimialueella. Ympäristölupien käsittelyyn ja valvontaan tuli alkaen merkittäviä muutoksia. Valtion ympäristölupien käsittelyyn liittyvät tehtävät keskitettiin aluehallintovirastoihin ja lupien valvonta-asiat ELY-keskuksiin. Muutoksen myötä ympäristölupien valvonnassa tapahtui merkittäviä henkilöstö- ja tehtävämuutoksia, jotka ovat jatkuneet ja jatkuvat lähivuosina eläköitymisten ja hallinnollisten muutosten, kuten ELY-keskuksiin kohdistuvien sopeuttamistoimien, vuoksi. Myös uusi voimaan tullut ympäristönsuojelulaki ja sen muutos aiheuttivat muutoksia sääntelyyn ja viranomaisten toimivaltajakoon. Uudessa ympäristönsuojelulaissa on mm. otettu huomioon vuonna 2013 voimaan tullut IE- eli teollisuuspäästödirektiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi teollisuuden päästöistä 2010/75/EU). Ympäristönsuojelulakiin on suunnitteilla lisää valvontaan ja toimivaltajakoon vaikuttavia muutoksia. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 168 :ssä velvoitetaan ELY-keskus laatimaan valvontasuunnitelma ympäristönsuojelulain mukaista säännöllistä valvontaa varten. Tämän valvontasuunnitelman laadinnassa on huomioitu - Ympäristövalvonnan ohje (Ympäristöministeriö, Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2016) - Ympäristönsuojelulainsäädännön laillisuusvalvontaopas 2014 (Elina Linnove (toim.), Ympäristöministeriö, Ympäristöhallinnon ohjeita 9/2014) - Ympäristönsuojelun valvonnan kehittämistyöryhmän (VALSU) ehdotukset valvonnan kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (VALSU-työryhmän loppuraportti, ) - Ympäristöriskien arviointi valvontaohjelman laadinnassa (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 28/2013) - Euroopan Unionin neuvoston suositus ympäristötarkastuksille asetettavista vähimmäisvaatimuksista (2001/331/EY, ) Ympäristönsuojeluyksikössä tehdään jäte-, vesi-, kemikaali- ja ympäristönsuojelulain mukaista laillisuus- ja yleisen edun valvontaa. Laillisuusvalvontaa toteutetaan säännösten ja päätösten noudattamisen valvonnan kautta, joka käytännössä tarkoittaa esimerkiksi päätösten täytäntöönpanon valvontaa, valvontaan liittyviin kirjeisiin ja lausuntopyyntöihin vastaamista, velvoite- ja vaikutustarkkailuohjelmien hyväksymistä, teollisuuslaitosten mittaussuunnitelmien ja -raporttien tarkastamista ja hyväksymistä, kontrollinäytteenottoa sekä valvonta- ja määräaikaistarkastusten tekemistä. Valvonta-asioissa annetaan myös neuvontaa ja ohjausta puhelimitse ja sähköpostitse yrityksille, kuntien viranhaltijoille ja yksityisille kansalaisille.

5 5/33 Yleisen edun valvonta merkitsee yksityistä intressiä laajempien etukysymysten valvontaa. Yleisen edun valvojana ELY-keskus edustaa ympäristönsuojelu-, jäte- ja vesilain nojalla valtiota tuomioistuimissa, aluehallintovirastoissa sekä muissa viranomaisissa. Yleisen edun valvontaa toteutetaan mm. antamalla lausuntoja aluehallintovirastoille (LSSAVI, ESAVI) ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille lupahakemuksista ja käyttämällä tarvittaessa valitusoikeutta näiden antamista päätöksistä. Lisäksi ELY-keskuksella on ympäristönsuojelu-, vesi- ja jätelakien mukaan rikosasioissa asianomistajan asema, jos yleistä etua on loukattu. Yksikössä tehdään myös päätöksiä vireille tulevista ilmoituksista, joita ovat mm. pilaantuneita maita, tilapäistä melua ja poikkeuksellisia tilanteita koskevat ilmoitukset sekä merkitään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään mm. jätteen hyödyntämisiä maanrakennuskohteissa. Lisäksi päätöksiä tehdään jätehuoltorekisteriin hyväksymistä koskevaista hakemuksista. Ympäristönsuojelu-, kemikaali- ja jätelain valvontaan käytetään vuosittain noin 8 henkilötyövuotta (HTV) ja vesilain valvontaan noin 2 HTV. Ympäristönsuojelulain mukaisessa valvonnassa painopiste on ennakkovalvonnassa, eli lausuntoja antamalla pyritään vaikuttamaan toimintojen ympäristölupapäätöksiin ja ympäristövaikutusten minimoimiseen jo ennakolta. Määräaikaistarkastusten osuus kokonaisvalvonnasta on noin 1,7 HTV. Monet valvonta-asiat tulevat vireille ennalta arvaamatta ja ne on käsiteltävä nopealla aikataululla. Lausunnot on annettava ja ilmoitukset käsiteltävä määräaikojen puitteissa. Lisäksi tehdään ympäristölupavelvollisten laitosten valvontaan liittyvää säännöllistä ennalta suunniteltua valvontaa. Säännöllistä valvontaa varten laaditaan vuosittain valvontaohjelma, jossa esitetään mm. luettelo määräaikaistarkastuksen kohteena olevista laitoksista (liite 2).

6 6/33 1 TIEDOT ALUEEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA Tampere on Pohjoismaiden suurin sisämaan keskus ja kuuluu kolmen Suomen nopeimmin kehittyvän alueen joukkoon. Pirkanmaahan kuuluu 22 kuntaa. Pirkanmaa on väestöltään ja taloudelliselta toimeliaisuudeltaan Suomen toiseksi suurin maakunta. Väkiluku kasvaa muuttovoiton tuodessa maakuntaan jatkuvasti lisää väkeä. Vilkkaassa maakunnassa rakentaminen, energiantuotanto, teollisuus ja liikenne kuormittavat ympäristöä, ja luonnonvarojen kulutus on suurta. Kehityksen ohessa lähiympäristön suojelu maakunnassa on edennyt hyvin viime vuosikymmeninä. Pahimmat paikalliset päästölähteet sekä ilmaan että vesiin on saatu kuriin, ja näin ollen ilman ja pintavesien laatu on valtaosin hyvä. Ilmanlaatuongelmia aiheuttavat lähinnä ruuhkainen liikenne ja keväinen katupöly. Pintavesiä rehevöittää merkittävimmin hajakuormitus, joka paikoin näkyy laajoina leväesiintyminä sekä pienissä järvissä että reittivesillä. Ympäristön tilan seuranta Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella painottuu vesiympäristön seurantaan. Vesiympäristön säännöllisissä seurannoissa tarkkaillaan sekä vesien laatua että hydrologiaa. Seurantaohjelmat on laadittu vesipuitedirektiivin mukaisesti. ELY-keskuksen oman seurannan lisäksi vesistövaikutuksia seurataan velvoitetarkkailuissa. Velvoitetarkkailut perustuvat vesistöä kuormittaville laitoksille myönnettyihin jäteveden laskulupiin, joissa laitokset on velvoitettu tarkkailemaan jätevesiensä vaikutusta vesistössä. Tarkkailujen tuloksista raportoidaan ELY-keskukselle. Pohjaveden seuranta perustuu vesienhoitolainsäädännön velvoittamaan seurantaohjelmaan. Ohjelmaan sisältyy pohjaveden ottajien, teollisten toimintojen ja ELY-keskuksen suorittamat tarkkailut. Valvonnassa otetaan huomioon myös Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen jätesuunnitelma (ELSU), Pirkanmaan ympäristöohjelma sekä vesienhoitosuunnitelma.

7 7/33 2 YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN JA JÄTELAIN VALVONTASUUNNITELMA 2.1 Valvonnalle asetetut tavoitteet Ympäristönsuojelulain 167 :n mukaan valvontaviranomaisen tulee järjestää valvonta niin, että se on laadukasta, säännöllistä, tehokasta ja perustuu ympäristöriskien arviointiin. Valvontaviranomainen voi asettaa tehtävät tärkeysjärjestykseen, jos se on välttämätöntä tehtävien hoitamiseksi asianmukaisesti. Ympäristövalvonnalla varmistetaan ympäristölainsäädännön ja viranomaismääräysten noudattaminen sekä haitallisten ympäristömuutosten estäminen tai poistaminen. Valvonnalla seurataan toimintojen lainmukaisuutta, toimintojen aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja olosuhteissa tapahtuvia muutoksia. Valvonnalla varmistetaan, että ELY-keskuksen toiminta-alueella toimitaan lakien, asetusten, lupien, ilmoituksien ja päätösten mukaisesti. Valvonnan avulla vähennetään päästöjä pinta- ja pohjavesiin, ilmaan sekä maaperään, edistetään meluntorjuntaa sekä vähennetään haitallisten aineiden käyttöä. Valvonnalla ja tarkastuksilla välitetään tietoa lainsäädännön vaatimuksista, ympäristön pilaantumisherkkyydestä, toiminnan ympäristövaikutuksista, parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaasta käytännöstä (BEP). Valvontaa tehdään suunnitelmallisesti ja riippumattomasti, ja toiminnassa pyritään keskittymään ympäristövaikutuksiltaan merkittäviin ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen kannalta keskeisiin valvontatehtäviin. Työssä korostetaan puolueettomuutta, esteettömyyttä, avoimuutta sekä hyvää asiakaspalvelua. Asiakkaiden kanssa tehtävä tiedonvaihto on siirtynyt valtaosin sähköpostin välityksellä tehtäväksi, mikä edellyttää myös sähköpostin välityksellä hoidettujen asioiden ja viestien asianmukaista kirjaamista ja arkistointia. ELY-keskus tekee valvontaa yhteistyössä alueen kuntien ja muiden viranomaisten, mm. TUKESin ja pelastuslaitoksen, kanssa. Yhteistyötä on kuvattu tarkemmin luvussa Valvonnassa esiin tulevat ongelmatilanteet ratkaistaan ensisijaisesti toiminnanharjoittajaa kuulemalla ja sopimalla tarvittavista korjaustoimista. Valvonnan hallinnollisina keinoina käytetään kirjallista kehotusta ja sen jälkeen tarvittaessa hallintopakkoa. Kaikista valvontatoimista tehdään kirjallinen dokumentti, joka kirjataan tietojärjestelmään tai asianhallintajärjestelmään. Asiasta riippuen se voi olla esimerkiksi tarkastusmuistio, puhelinmuistio tai sähköpostiviesti. Ongelmatilanteiden ratkaiseminen edellyttää valvojilta riittävää asiantuntemusta. Valvonnan tukena toimivien tietojärjestelmien sekä yksikön käytössä olevien erilaisten taulukoiden sisältö pidetään ajantasaisena. Tietojärjestelmiin tallennettavat tiedot pyritään saamaan tietojen toimittajilta sähköisesti. Tietojärjestelmien kehittämiseen vaikutetaan osallistumalla työryhmiin, kuten esimerkiksi Vahdin kehittämisen työryhmään ja toimintamalliryhmiin. Lupahakemuksista annettavilla lausunnoilla välitetään ELY-keskuksella oleva tieto laitoksesta ja sen ympäristöolosuhteista olennaisilta osilta lupaviranomaiselle. Lausunnoilla pyritään myös ehkäisemään mahdollisia tulevia ympäristöongelmia. ELY-keskus tekee myös luvantarpeen harkinnan aluehallintoviraston luvittamien laitosten osalta.

8 8/33 Akuutteihin valvontatapauksiin, kuten laitosten häiriöilmoituksiin, häiriötilanteisiin, havaittuihin tai epäiltyihin lupamääräysten rikkomisiin, ympäristövahinkoihin sekä asukkaiden tekemiin valituksiin ja ilmoituksiin, reagoidaan ympäristöministeriön asettamien tavoiteaikojen mukaisesti esim. tarkastuksilla, näytteenotoilla ja selvityspyynnöllä toiminnanharjoittajalta. Erityistä huomiota kiinnitetään päästöjen määrittämiseen sekä päästöjen vaikutusten arviointiin ja seurantaan. Määräaikaistarkastuksia tehdään vuosittaisen valvontaohjelman mukaisesti. Luvan myöntämisen jälkeen tehdään tarpeen mukaan tarkastus, jossa käydään läpi uuden ympäristöluvan määräykset. Vireille tulevat ilmoitukset käsitellään lainsäädännön edellyttämissä aikatauluissa. Pilaantuneiden maiden puhdistamisesta tehtyjen ilmoitusten hyväksymispäätöksillä, puhdistuskohteiden valvonnalla ja loppuraporttien tarkastamisella varmistetaan puhdistusten hyvä ympäristönsuojelullinen taso. 2.2 Valvonnan tehtävät ja tehtävien priorisointi Valvontaan liittyviä työtehtäviä joudutaan priorisoimaan ja pääpaino priorisoinnissa on ennakkovalvonnassa, mikä vähentää jälkivalvonnan osuutta. Ennakkovalvontaa toteutetaan arvioimalla luvanvaraisuutta, antamalla lausuntoja lupahakemuksista, käsittelemällä ilmoituksia, osallistumalla luvan käsittelyyn liittyviin tarkastuksiin ja neuvotteluihin sekä käyttämällä tarvittaessa muutoksenhakua. Ennakkovalvontaan liittyy myös toiminnanharjoittajan informointi ja ohjaus nykyisestä ja valmisteilla olevasta lainsäädännöstä ja lainsäädännön edellyttämistä suunnitelmista. Lausunto- ja ilmoitusmenettelyillä pyritään ehkäisemään ympäristöhaittoja jo ennakolta ja vähentämään työlästä jälkivalvontaa, kuten onnettomuuksia ja rikostapauksia. Priorisointi tehdään ympäristönsuojelullisen vaikuttavuuden ja toiminnan riskien perusteella. ELY-keskusten sopeuttamistoimissa on kannustettu priorisointiin myös lausuntojen antamisen tarpeellisuushankinnassa ja annettavien lausuntojen laajuudessa. Lausuntoja ja niitä koskevia priorisointeja on käsitelty tarkemmin luvussa 2.7. Jälkivalvonta on laillisuusvalvontaa, joka käsittää valvontaviranomaisten toimet ympäristölainsäädännön noudattamisen, tarvittavien lupien ja lupamääräysten valvomiseksi toiminnan aikana ja toiminnan lopettamisen jälkeen. Ympäristölupien jälkivalvonta kohdennetaan ensisijaisesti ympäristön pilaantumisen kannalta keskeisiin ja kiireellisiin valvontatehtäviin, kuten poikkeuksellisiin tilanteisiin, luparikkomuksiin ja yleisöilmoitusten käsittelyyn. Esille tulleiden tapausten selvittäminen vie merkittävästi työaikaa, mikä vähentää vastaavasti suunnitelmallisen säännönmukaisen valvonnan osuutta. Säännönmukainen valvonta käsittää valvontaohjelman mukaiset määräaikaistarkastukset ja toiminnanharjoittajien luvan mukaisten määräaikaisraporttien ja tarkkailutulosten seurannan.

9 9/33 Määräaikaistarkastusten tiheys määritetään Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 29 :n edellyttämällä tavalla ympäristöriskien järjestelmällisen arvioinnin perusteella. Arvioinnissa käytetään mm. seuraavia perusteita: 1) toiminnan mahdolliset ja tosiasialliset vaikutukset ihmisen terveyteen ja ympäristöön ottaen huomioon päästötasot ja -tyypit, onnettomuusriski sekä paikallisen ympäristön herkkyys; 2) ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten, etenkin lupamääräysten, noudattaminen toiminnassa; 3) toiminnanharjoittajan osallistuminen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään; 4) muu laitosta koskeva valvonta, jos se vastaa osittain tai kokonaan ympäristönsuojelulain mukaista valvontaa. Valvottavat laitokset on jaettu neljään valvontaluokkaan riippuen tarvittavasta tarkastustiheydestä. Valvontaluokan määrittämiseen vaikuttavat toiminnan laajuus, sijainti, riskit ja ympäristövaikutukset. Lainsäädäntö velvoittaa tekemään määräaikaistarkastuksen teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluville ns. direktiivilaitoksille toiminnan riskitason mukaisesti 1-3 vuoden välein. Tällaisella laitoksella on tehtävä 6 kuukauden kuluessa ylimääräinen tarkastus, jos valvonnassa havaitaan, että laitokselle ympäristönsuojelulaissa tai sen nojalla säädettyjä tai määrättyjä vaatimuksia on huomattavasti rikottu. Luokittelu eri valvontaluokkiin on tehty valtioneuvoston asetuksessa ympäristönsuojelusta 29 :ssä säädetty huomioon ottaen seuraavien kriteerien pohjalta: - toiminta ja sen laajuus (kapasiteetti, varastomäärät, prosessit ja raaka-aineet, kemikaalit, vaaralliset jätteet) - sijaintipaikka ja sen ympäristö (pohjavesialue, vesistövaikutukset, luontoarvot, häiriintyvien kohteiden etäisyys, muut päästölähteet) - ympäristövaikutukset (päästöjen määrä ja laatu) - häiriöilmoitusten ja yleisöilmoitusten määrä ja niihin reagoiminen - toiminnan luvanmukaisuus, huomautukset tarkastuksilla ja niihin reagoiminen, mahdolliset kehotukset Valvontaluokat on tarkastettu ottaen huomioon teollisuuspäästödirektiivin vaikutukset. Valvontaluokat ovat valvontaluokka 1 (1 % laitoksista) valvontaluokka 2 (11 % laitoksista) valvontaluokka 3 (50 % laitoksista) valvontaluokka 4 (38 % laitoksista) tarkastus vähintään kerran vuodessa tarkastus vähintään kerran kahdessa vuodessa tarkastus vähintään kerran kolmessa vuodessa tarkastus satunnaisotantaan tai riskinarviointiin perustuen (pyritään tarkastamaan 5-10 v. välein)

10 10/33 Myös valvontaluokkaan 4 kuuluvien laitosten osalta tarkastustarve määritetään riskinarvioinnin perusteella. Satunnaisotantaan perustuvia tarkastuksia ei toistaiseksi ole tehty. Jokaisella laitokselle on nimetty vastuuvalvoja. Yksittäisen laitoksen valvontaan osallistuu tarpeen mukaan useamman alan asiantuntijoita, esimerkiksi pohja- ja pintavesien sekä meluntorjunnan asiantuntija. Muiden yksiköiden asiantuntemusta hyödynnetään valvonnassa esimerkiksi luonnonarvojen ja maankäytön muutoksien osalta. Yleisen edun valvonnan tehtäviä ovat: lausunnot lupa- ja muutoksenhakuviranomaisille ympäristövahinkoasiat ympäristörikosasiat Laitosvalvonnan tehtäviä ovat: ympäristövaikutusten kannalta merkittävien häiriö- ja yleisöilmoitusten käsittely luparikkomuksiin liittyvät valvontatoimenpiteet määräaikaistarkastukset luvassa määrättyjen selvitysten sekä kuukausi-, osavuosi- ja vuosiraporttien tarkastaminen ympäristönsuojelulain 186 :n mukaisten vireillepanojen käsittely E-PRTR -asetuksen (Euroopan päästö- ja siirtorekisteri) mukainen raportointi Ilmoituksien käsittelyn ja valvonnan tehtäviä ovat: ilmoituksien ja hakemusten käsittely pilaantuneiden maiden (PIMA) loppu-, tarkkailu- ja riskinarviointiin liittyvien raporttien tarkastaminen ympäristön kannalta merkittävien tai suunnitellusta poikkeavien maaperän kunnostusten valvonta ja tarkastuskäynnit Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella on ympäristölupavelvollisia, ELY-keskuksen valvonnassa olevia laitoksia tällä hetkellä noin 340 kpl, joista ns. direktiivilaitoksia on noin 22 %. Vaikka suurin osa luvanvaraisista laitoksista ei ole direktiivilaitoksia, ovat ne ympäristövaikutuksiltaan niin merkittäviä, että niissä vaaditaan säännöllisiä tarkastuksia (esim. kaivosteollisuus, jätevedenpuhdistamot ja turvetuotanto). Määräaikaistarkastuksia pyritään sovittamaan luvittamisen yhteyteen, ennen luvan 89 :n mukaisen muuttamistarpeen harkintaa (tarkistamismenettelyn kumoamisen siirtymäaikana) sekä erityisesti uusien toimintojen osalta ajankohtaan, jolloin toiminta alkaa. Tarkastuksissa huomioidaan myös mahdolliset laitoksen toimintaan kohdistuneet valitukset ja kantelut.

11 11/ Ympäristölupavelvolliset toiminnot Pirkanmaalla ELY-keskuksen valvontaan kuuluvat laitokset Pirkanmaalla jakautuvat monipuolisesti eri toimialoille käsittäen pääasiassa teollisuutta, jätteenkäsittelyn laitoksia, puolustusvoimien toimintoja sekä maataloutta ja turvetuotantoa. Valvottavat laitokset löytyvät VAHTItietojärjestelmästä sekä Internetistä: Ympäristölupavelvollisuuden peruste Laitosten ympäristölupavelvollisuus määräytyy teollisuuspäästödirektiivin tai sen ulkopuolella kansallisen lainsäädännön (ympäristönsuojelulaki) mukaan. Teollisuuspäästödirektiivin mukaisia ns. direktiivilaitoksia on Pirkanmaalla tämän hetkisen tiedon mukaan noin 76 kpl, joista on energia-alan teollisuutta 13 kpl, metallien tuotantoa ja jalostusta 6 kpl, kemianteollisuutta 4 kpl, jätehuoltoa 22 kpl, paperi- ja kartonkitehtaita 5 kpl, elintarviketeollisuutta 3 kpl, VOC-laitoksia 2 kpl, kyllästämöjä 2 kpl sekä broilerkasvattamoita 13 kpl ja sikaloita 6 kpl. Direktiivilaitosten ulkopuolisia ns. kansallisia lupavelvollisia laitoksia ovat esim. turvetuotanto, eläinsuojista nautakarjatilat, kaivosteollisuus sekä jätevedenpuhdistamot, jotka aiheuttavat merkittävää kuormitusta ympäristöön. Myös suurteollisuudesta osa kuuluu tähän kategoriaan, mm. rengastehdas Laitokset toimialoittain Puolustusvoimien toiminta ja ampumaradat ELY-keskuksen valvottavia puolustusvoimien toimintoja on tällä hetkellä 4 kpl. Niihin sisältyy mm. ampumarata sekä polttonesteiden ja kemikaalien varastointia ja Satakunnan lennoston toiminnot. Puolustusvoimien toiminnoiksi on luokiteltu myös ns. polttonesteiden varmuusvarastot. Tällä hetkellä myös yksi siviiliampumarata on ELY-keskuksen valvonnassa. Jätevedenpuhdistamot Valvottavia yhdyskuntajäteveden puhdistamoita on tällä hetkellä 35 kpl. Lukumäärä tulee todennäköisesti tulevaisuudessa vähentymään alueellisten ja seudullisten keskuspuhdistamoiden sekä yhdys- ja siirtoviemärien rakentamisen myötä. Eläinsuojat ja kalankasvatus Eläinsuojia on 56 kpl, joista maidontuotantotiloja on 22 kpl, sikaloita 17 kpl, broilerikasvattamoita 13 kpl ja lihakarjan tuotantotiloja 3 kpl. Turkistuotantoa ja kalankasvattamoita on molempia yksi. Jätteenkäsittely Erilaisia jätteenkäsittelylaitoksia on Pirkanmaalla noin 70 kpl ja niiden määrä on ollut kasvava. Lupavelvolliset jätteenkäsittelylaitokset Pirkanmaalla ovat pääasiassa yhdyskuntajätteen, teollisuuden ja puhtaan maa-aineksen kaatopaikkoja, kierrätyspolttoaineita val-

12 12/33 mistavia ja materiaalikierrätystä harjoittavia suurehkoja laitoksia, pienempiä hyötyjätteenkäsittely- ja siirtokuormausasemia, kompostointilaitoksia, betonijätteen murskaamoja sekä jätemateriaalien käyttöä maanrakentamisessa harjoittavia yrityksiä. Suuria, monia jätteenkäsittelytoimintoja harjoittavia jätteenkäsittelykeskuksia Pirkanmaalla on kaksi kappaletta, Tarastenjärven ja Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukset, jotka toimivat myös jätteiden loppusijoitusalueina. Toiminnassa olevia teollisuuskaatopaikkoja on myös kaksi. Vuoden 2016 alusta rajoitettiin biohajoavan ja muun orgaanisen yhdyskuntajätteen sekä rakennus- ja purkujätteen sijoittamista kaatopaikalle sekä tällaisen jätteen hyödyntämistä maantäytössä. Pirkanmaalle valmistui vuoden 2016 alussa jätteenpolttolaitos, jonne toimitetaan sekajätejae, joka aiemmin sijoitettiin kaatopaikalle. Pirkanmaan ELY-keskuksen valvottavia maankaatopaikkoja on neljä kappaletta. Valvottavien maankaatopaikkojen määrä on viime vuosina vähentynyt, sillä pienet maankaatopaikat on siirretty kuntien valvottaviksi. Suljettuja yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja on yli 30 kpl, jotka myös työllistävät valvontaa. Valvonta keskittyy vesistövaikutusraporttien tarkistamiseen ja tarvittaessa tehtävään vesinäytteenottoon paikan päällä. Autopurkamojen valvonta on pääosin siirretty kunnille uuden ympäristönsuojelulain aiheuttamien toimivaltamuutosten myötä. Tällä hetkellä Pirkanmaan ELY-keskuksen valvonnassa on vielä 7 autopurkamoa, joilla on muuta vaaralliseen jätteen käsittelyyn liittyvää toimintaa. Kaivosteollisuus Pirkanmaalla toimii yksi kultakaivos Orivedellä ja lisäksi Valkeakoskelle on myönnetty ympäristölupa kultakaivokselle, joka aloittanee toimintansa lähiaikoina. Sastamalassa toimii rikastamo, jossa rikastetaan näiden molempien sekä Huittisten Jokisivun kaivosten tuotanto. Satamat ja lentokentät Tampere-Pirkkalan lentokenttä on ns. yhteistoimintalentokenttä, jossa on sekä puolustusvoimien että siviililentotoimintaa. Ympäristölupavelvollisia satamia ei Pirkanmaalla ole. Elintarviketeollisuus Elintarvikealan teollisuuslaitoksia on 4 kpl. Kahdessa suurimmassa laitoksessa valmistetaan lihavalmisteita ja valmisruokia. Lisäksi Pirkanmaalla toimii yksi mylly. Energiantuotanto Energiantuotantolaitoksia on tällä hetkellä 19 kpl. Suuri osa näistä on teollisuuslaitosten yhteydessä toimivia laitoksia. Pirkanmaalla on käytetty varsin paljon maakaasua energiantuotannossa, mutta sen käyttö on kuitenkin tällä hetkellä vähentymässä ja maakaasun sijaan lisätään puuperäisten polttoaineiden käyttöä. Puupolttoaineet ovat osin korvanneet myös turpeen käyttöä. Jätteenpolttolaitoksen toiminta käynnistyi vuoden 2016 alusta.

13 13/33 Kemianteollisuus ja varastot (polttoaine, kemikaali) Kemianteollisuudeksi luokiteltuja laitoksia on noin 30 kpl. Varsinaisen kemikaalien valmistuksen, käytön ja varastoinnin lisäksi tähän kuuluvat myös haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävät ns. VOC-laitokset sekä polttonesteiden ja kemikaalien varastointi. Pirkanmaalle on keskittynyt myös kemianteollisuuteen luettavaa kumiteollisuutta, johon kuuluvia laitoksia on 9 kpl. Metalliteollisuus Metalliteollisuuslaitoksia on 13 kpl. Laitokset ovat pääasiassa valimoita ja pintakäsittelylaitoksia. Metsäteollisuus a) Kemiallinen puunjalostusteollisuus Kemialliseksi puunjalostusteollisuudeksi luokiteltavia laitoksia on tällä hetkellä 5 kpl, joista kaksi on pehmopaperitehtaita, kaksi kartonkitehtaita ja yksi paperitehdas. Selluntuotantoa ei Pirkanmaalla enää ole. b) Mekaaninen puunjalostusteollisuus Mekaanisen puunjalostusteollisuuden laitoksia on 9 kpl. Näihin kuuluu mm. vaneritehdas, sahoja sekä kyllästämöjä. Tekstiiliteollisuus Pirkanmaalla toimii yksi tekstiilikuitujen esikäsittelylaitos ja yksi värjäämö. Turvetuotanto Pirkanmaalla on 62 turvetuotantoaluetta. Uuden ympäristönsuojelulain myötä kaikki turvetuotanto kotitarveottoa lukuun ottamatta muuttui luvanvaraiseksi, ja tämän myötä valvottavien turvetuotantoalueiden määrä lisääntyi usealla alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueella. 2.4 Tarkastukset Tarkastustoiminnassa huomio kohdistuu laitoksiin ja toimintoihin, joilla todetut ympäristövaikutukset ja arvioidut riskit ovat suurimmat. Määräaikaistarkastuksella tarkoitetaan suunnitelmallisesti määräajoin tehtävää tarkastusta, jossa käydään läpi laitoksen toimintaa, päästöjä ja ympäristövaikutuksia ottaen huomioon laitoksen toiminnan luonne. Tarkastuksella varmistetaan, että toiminta on ympäristöluvan mukaista. Tapauksesta riippuen määräaikaistarkastuksella käydään läpi koko toiminta tai osa toiminnasta. Ympäristönsuojelulakia muutettiin niin, että valvontaviranomainen arvioi luvan tarkistamisen tarpeen vuoden kuluessa luvassa määritetyn tarkastamisajan päättymisestä ja muutoin säännönmukaisen valvonnan yhteydessä. Määräaikaistarkastukselle kutsutaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muut asioiden läpikäynnin kannalta tarpeelliset viranomaiset. Tarkastuksen aika ja asialista sovitaan etukäteen toiminnanharjoittajan ja tarvittaessa muiden tarkastukselle osallistuvien viranomaisten kanssa. Muistilista määräaikaistarkastuksella käsiteltävistä asioista on liitteenä 1.

14 14/33 Määräaikaistarkastuksien kohteet ja tiheys määritellään ympäristöriskien arvioinnin perusteella. Tarkastuksia tehdään valvontaluokkien mukaisessa tiheydessä. Määräaikaistarkastuksia tehdään keskimäärin kpl vuodessa. Ympäristönsuojelulain 169 :n mukaiset tarkastukset (tarkastus onnettomuus-, haitta ja rikkomustilanteissa) tulevat vireille ja hoidetaan ympäristönsuojelulain 169 ja 186 :n mukaisesti. Muita tarkastuksia tehdään tarpeen mukaan mm. liittyen laitoksilla tapahtuviin poikkeuksellisiin tilanteisiin, yleisöilmoituksiin, kaatopaikkojen rakenteiden rakentamiseen sekä ympäristöluvassa ja muissa päätöksissä, laeissa sekä asetuksissa asetettujen määräysten rikkomistapauksiin. Tarkastuksia tehdään tarvittaessa myös toiminnanharjoittajan pyynnöstä. Tarkastuksesta laaditaan aina muistio USPA-asianhallintajärjestelmään. Vuosittain tehdään yhteensä noin tarkastusta. Tarkastusten lisäksi yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuslaitoksien jätevesistä otetaan kontrollinäytteitä vuosittain tehtävien näytteenottosuunnitelmien mukaisesti. Kontrollinäytteitä otetaan myös tarpeen mukaan poikkeuksellisissa tilanteissa sekä riitatilanteissa. Vesistöistä valvontanäytteitä otetaan tarvittaessa esimerkiksi pilaantumistapauksissa. Näytteenotossa ja mittaustoiminnassa käytetään konsulttia. 2.5 Muu laitosvalvonta Tarkastusten lisäksi valvontaa suoritetaan tarkastamalla toiminnanharjoittajan toimittamia raportteja, kuten mittaus-, kuukausi-, osavuosi- ja vuosiraportit sekä ympäristöluvassa edellytettyjä selvityksiä. Päästötietojen, tarkkailutulosten, toiminnan vuositietojen ja kirjallisten vuosiraporttien tarkastaminen on keskeinen osa luvanvaraisten laitosten valvontaa. Tavoitteena on saada kaikki VAHTI-tietojärjestelmään talletettavat tiedot toiminnanharjoittajilta sähköisinä TYVI-palvelun kautta. Määräaikaisraportit, esimerkiksi vuosiraportit, tarkastetaan ja käsitellään ympäristöministeriön asettamien tavoiteaikojen puitteissa. Raporteista ja tarkkailusuunnitelmista tarkastetaan, että ne sisältävät luvassa määrätyt tiedot ja ne on tuotettu luotettavilla menetelmillä. Päästöjen kehitykseen ja ylityksiin kiinnitetään huomiota. Määräaikaisraporteissa oleviin puutteisiin ja virheisiin puututaan. Merkittävä osa laitosten raportointia on myös vaikutustarkkailun, esim. vesistövaikutusten, raportointi. Myös kuntien ja teollisuuslaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailutyöryhmiin (Tampere) osallistuu ELY-keskuksen edustaja ja raportit tulevat neljännesvuosittain ELY-keskukseen. Ympäristöluvissa on määrätty tehtäväksi ja valvontaviranomaiselle toimitettavaksi erilaisia selvityksiä. Osa selvityksistä on määrätty toimitettavaksi hyväksyttäväksi ja osa tiedoksi. Hyväksyttäväksi määrätyt selvitykset käsitellään hallintolain mukaisesti. Tiedoksi määrätyt selvitykset käydään läpi, ja tarvittaessa niihin reagoidaan valvonnan keinoin. Kaikkia selvityksiä käsitellään tarkastuksella paitsi jos se on asian luonteen vuoksi tarpeetonta.

15 15/ Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet Toiminnanharjoittajilla on velvollisuus toimittaa ilmoitus viipymättä valvontaviranomaisille poikkeuksellisesta tilanteesta, kuten onnettomuudesta tai tuotantohäiriöstä, jos siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisvaaraa. Tiedot häiriötilanteista ja poikkeuksellisista tilanteista tallennetaan VAHTI-järjestelmään. Merkittävistä poikkeustilanteiden ilmoituksista ELY-keskus antaa erillisen päätöksen. Toiminnanharjoittajat on ohjeistettu tekemään ilmoitukset häiriötilanteista ensisijaisesti TYVI-järjestelmän kautta sähköisesti, jolloin tieto saadaan suoraan tallennettua VAHTI-järjestelmään. Mikäli ilmoitus ei tule TYVI-järjestelmän kautta, valvoja tallentaa sen erikseen VAHTI-järjestelmään. VAHTI-järjestelmään tallennetaan myös tieto yleisöilmoituksista, jotka koskevat tietyn laitoksen toimintaa ja siitä aiheutuneita ympäristövaikutuksia. Ilmoituksien käsittelemiseksi pyydetään tarvittaessa lisäselvityksiä asiasta toiminnanharjoittajalta Tarkkailusuunnitelmat Ympäristökuormituksen seuraamiseksi päätöksissä määrätään tarkkailusta. Pääsääntöisesti tarkkailusuunnitelmat hyväksytään päätöksen yhteydessä, mutta osan tarkkailusuunnitelmista hyväksyy valvontaviranomainen. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmien käsittelyaikataulussa huomioidaan muutoksen tarpeellisuus ja kiireellisyys. Uusien toimintojen tarkkailusuunnitelmat, yhteistarkkailusuunnitelmien uusimiset ja olemassa olevien suunnitelmien laajat muutokset on priorisoitu etusijalle. Päästö- ja vesistötarkkailujen sisältöä tarkistetaan ohjelmia käsiteltäessä erityisesti haitallisten aineiden ja ekologisen luokittelun edellyttämien biologisten tutkimusten osalta. Tarkkailusuunnitelmapäätökset tehdään ympäristönsuojelulain 96 :ää noudattaen. Ilmanlaadun yhteistarkkailua tehdään tällä hetkellä vain Tampereella. Tarkkailu toteutetaan kaupungin ja lupavelvollisten laitosten yhteistyönä. Tarkkailun käytännön toteutuksesta ja raportoinnista huolehtii kaupunki. ELY-keskus hyväksyy viiden vuoden välein uusittavan tarkkailuohjelman lausuntomenettelyllä ja ELY-keskuksen edustaja on mukana ilmanlaadun tarkkailun työryhmissä Kemikaalivalvonta Uusi kemikaalilaki (599/2013) tuli voimaan Lain 11 :n mukaan ELY-keskus valvoo toiminnanharjoittajan velvoitetta huolehtia ympäristöhaittojen ehkäisemisestä ja torjumisesta kemikaalin käytössä ja varastoinnissa. Velvoitteina ovat seuraavat: 1) kemikaalilain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattaminen 2) biosidiasetuksen 17 artiklassa tai kemikaalilain 30 :ssä tarkoitetussa hyväksymispäätöksessä biosidivalmisteen käytölle asetettujen ehtojen ja edellytysten noudattaminen 3) POP-asetuksen (asetus pysyvistä orgaanisista yhdisteistä) aineen käyttöä koskevien 3 ja 4 artiklan noudattaminen

16 16/33 4) REACH-asetuksen aineen käytön olosuhteita ja turvallisuustoimia koskevan 14 ja 37 artiklan, luvanvaraisten aineiden käyttöä koskevan VII osaston ja aineen rajoituksia koskevan 67 artiklan säännösten noudattaminen. Lisäksi ELY-keskus ohjaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaista em. valvonnassa. Käytännössä kemikaalivalvonta tehdään ns. REACH-valvontana lähinnä määräaikaistarkastusten yhteydessä. Tarkastuksella selvitetään mm. onko laitokselle toimitettu kemikaalien altistumisskenaarioita ja onko toiminta niiden mukaista (artiklat 14 ja 37), käytetäänkö laitoksella REACH-asetuksen liitteessä XIV mainittuja luvanvaraisia aineita, onko käytölle asianmukaiset luvat ja noudatetaanko niiden ehtoja, sekä käytetäänkö laitoksella asetuksen liitteessä XVII mainittuja kiellettyjä ja käyttörajoitettuja aineita ja noudatetaanko rajoituksia. Tarkempi ohjeistus asiasta löytyy REACH-valvontaoppaasta ympäristönsuojeluviranomaiselle (Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2014). REACH-asetuksen rinnalla toimii CLP-asetus (asetus aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta), jonka tuntemus on oleellista kemikaalivalvonnassa. 2.6 Valvonnan maksullisuus Osa valvonnasta on muuttunut maksulliseksi. Maksullisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin, jonka mukaisista maksuista on annettu tarkentavia säännöksiä valtioneuvoston asetuksessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016). Maksullisia valvontasuoritteita ovat: a) ympäristönsuojelulain 205 :n mukaisesti viranomaisen hyväksyttyyn valvontaohjelmaan perustuva luvanvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan määräaikaistarkastus ja niiden muu ohjelmaan perustuva säännöllinen valvonta; b) tarkastus onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteessa (ympäristönsuojelulaki 169 ), sekä c) tarkastus kiellon tai määräyksen noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan lopettamista koskevan päätöksen noudattamisen valvomiseksi (ympäristönsuojelulaki 175, 176 ja 181 ). Lupavelvolliset ja rekisteröitävät toiminnot jaetaan arvioidun työmäärän perusteella kolmeen ryhmään. Valvontatoimenpiteet jakautuvat niiden osalta edelleen työmäärän perusteella kahteen luokkaan. Toiminnot jakautuvat ryhmiin seuraavasti: A. Isot IED-laitokset, muut isot laitokset, isot laitoskokonaisuudet B. Pienet IED-laitokset, keskisuuret muut laitokset C. Pienet muut lupavelvolliset ja rekisteröintivelvolliset laitokset Ryhmiin A, B ja C jaettuihin laitoksiin ja toimintoihin kohdistuvat valvontatoimenpiteet jaetaan niistä aiheutuvan työmäärän ja kuluvan työajan perusteella laajoihin ja suppeisiin. Eniten työpanosta tarvitsevaksi laajaksi tarkastukseksi katsotaan sellaiset määräaikaistarkastukset, jolloin tarkastetaan paikalla käyden kaikki laitoksen osatoiminnot ja käydään läpi lupapäätös tai paneudutaan isoon ongelmatilanteeseen. Myös ympäristönsuojelulain 169 :n mukaisessa tilanteessa tehtävä tarkastus on laaja toimenpide, jos tilanne voi

17 17/33 aiheuttaa terveyshaittaa tai päästön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista. Suppeaksi luettavia valvontatoimenpiteitä ovat esimerkiksi määräaikaistarkastus, jossa käydään läpi vain osa laitoksen toiminnasta ja sen ympäristövaikutuksista, ympäristöluvassa määrätyn selvittämisvelvollisuuden täyttämiseksi toimitetun raportin tarkistaminen ja siitä aiheutuvat toimenpiteet, sekä tarkastus tai laajuudeltaan siihen rinnastettava asian muu selvittäminen ympäristönsuojelulain 169 :n mukaisessa tilanteessa, milloin kyse ei ole edellä kuvatusta laajasta toimenpiteestä. 2.7 Lausunnot Lupa- ja valitusasioista annettavissa lausunnoissa keskitytään ympäristön kannalta olennaisimpiin ja vaikuttavuudeltaan keskeisimpiin asioihin. Lausuntoja ympäristölupahakemuksista annetaan lupaviranomaisille, joita ovat aluehallintovirastot ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. Ympäristölupien valitusasioissa lausuntoja ja vastineita annetaan Vaasan hallinto-oikeudelle ja Korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Lausuntoihin kootaan valvonta-asioiden lisäksi asiantuntemusta kaikista vastuualueen yksiköiden asioista, kuten luonnonsuojeluun sekä kaavoitukseen ja alueiden käytön tavoitteisiin liittyvät asiat. Aluehallintovirasto pyytää kalatalousviranomaiselta oman erillisen lausunnon. Aluehallintoviraston pyytämät lausunnot ympäristölupahakemuksista pääsääntöisesti annetaan, paitsi jos käsiteltävästä asiasta ei ole välitettävissä lupaviranomaiselle oleellista lisätietoa. Asian esittelijä ja ratkaisija arvioivat yhdessä lausunnon antamisen tarpeen aina tapauskohtaisesti. Lupaviranomaiselle ilmoitetaan, jos hakemuksesta ei anneta lausuntoa. Ympäristönsuojelulain mukaisia lausuntoja annetaan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, aluehallintovirastoille ja hallinto-oikeuksille vuodessa noin kpl. Maa-ainesten ottaminen ja tähän liittyvä louhinta ja murskaus voidaan käsitellä yhteiskäsittelynä ympäristönsuojelulain mukaisesti. Ympäristönsuojelulain mukaisia lausuntoja hakemuksista, joissa on mukana myös maa-aineslain mukainen asia, annetaan kuntien lupaviranomaisille noin 25 kpl vuodessa. Tämän lisäksi annetaan maa-aineslain mukaisia lausuntoja vuosittain noin 30 kpl. Lupaviranomaiselle annettavissa lausunnoissa keskitytään käsiteltävän asian kannalta olennaisen tiedon välittämiseen. Lausunnossa esitetään käsitys, millä edellytyksillä lupa voidaan myöntää sekä tarvittaessa käsitys annettavista päästöraja-arvoista. Lausunnossa esitetään kooste ympäristön kannalta olennaisista häiriöilmoituksista ja yleisövalituksista. Tarvittaessa esitetään näkemys siitä, millä aikataululla päästöjä on tarpeen vähentää sekä käsitys mahdollisista yhteisvaikutuksista alueen muiden luvanvaraisten toimijoiden kanssa. Lausunnossa otetaan kantaa, onko laitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmia tarpeen muuttaa tai kehittää. Lupamääräysten tarkistushakemuksista annettavissa lausunnoissa arvioidaan lupamääräysten ajantasaisuus. Erityisen tärkeää lausunnoissa on korostaa seikkoja, joita ei ole kerrottu ympäristölupahakemuksessa. Alueen kunnille ympäristölupahakemuksista annettavia lausuntoja on vähennetty. Ensisijaisesti lausunnot annetaan vain pohjavesialueilla sijaitsevista ja yleisen edun kannalta

18 18/33 merkittävistä toiminnoista. Lausunnoissa keskitytään maaperä- ja pohjavesivaikutuksiin sekä maaperän ja pohjaveden suojaamiseen. Muita huomioitavia asioita voivat olla esimerkiksi luontoarvot, vesistövaikutukset ja maankäyttö. Lupaviranomaisten myöntämät ympäristölupapäätökset sekä tuomioistuinten päätökset käydään läpi ja arvioidaan päätöksien ympäristönsuojelullisen tason riittävyys, sekä niiden lainmukaisuus. Tarvittaessa päätöksistä valitetaan hallinto-oikeuteen. Lupaviranomaisten lisäksi annetaan asiantuntijalausuntoja mm. TUKESille ja poliisille, sekä säädöslausuntoja ministeriöille. 2.8 Jätelain valvonta Vaikeiden roskaantumistapauksien ja laittomien kaatopaikkojen selvittämisessä tehdään yhteistyötä kuntien ympäristönsuojeluviranhaltijoiden kanssa. Poliisin ja muiden viranomaisten kanssa tehdään yhteisiä tarkastuksia luvattomille jätteiden sijoituspaikoille. Valvontaa pyritään tehostamaan jatkamalla yhteistyön kehittämistä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa. Jätelain mukaisen valvonnan työnjakoa kuntien kanssa parannetaan ja pyritään näin varmistamaan tehokas resurssien käyttö. ELY-keskus valvoo myös, että ympäristöluvanvaraiset jätteenkäsittelyä harjoittavat yritykset ovat laatineet jätelain (646/2011) 120 :n mukaisen suunnitelman jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämiseksi. Suunnitelma toimitetaan lupaviranomaiselle hyväksyttäväksi joko ympäristölupakäsittelyn yhteydessä tai erikseen. ELY-keskus antaa suunnitelmasta lausunnon aluehallintovirastolle. 2.9 Ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset ilmoitukset Ilmoituksia melua ja tärinää aiheuttavista tilapäisistä toiminnoista tulee ELY-keskukseen vireille lähinnä moottoriurheilukilpailuista vuosittain noin 2-5 kpl. Tällöin toiminta ulottuu useamman kunnan alueelle. Vireille tulleet ilmoitukset on käsiteltävä lain mukaan 30 päivän sisällä. Pääosin meluilmoitukset käsitellään kunnissa. Jätteen ammattimaista kuljettamista ja välittämistä koskevat hakemukset käsitellään ja hyväksytään päätöksellä, sekä merkitään jätehuoltorekisteriin. Hakemus tehdään Pirkanmaan ELY-keskukselle, jos suurinta osaa jätteen kuljettajan tai välittäjän toiminnasta harjoitetaan Pirkanmaan alueella. Tällä hetkellä jätehuoltorekisteriin on hyväksytty 175 jätteenkuljettajaa, joista vain muutama toimii jätteen välittäjänä. Otteet jätehuoltorekisteristä on tarkistettava kolmen vuoden kuluttua toiminnan hyväksymisestä jätehuoltorekisteriin tai viimeisen muutoksen hyväksymisestä jätehuoltorekisteriin. ELY keskus voi muuttaa päätöstä, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet, tai hyväksymisen perusteiden myöhemmin todetaan olleen olennaisesti erilaiset kuin päätöstä annettaessa on edellytetty. Ilmoituksien eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa käsittelyssä on tarkoituksena edistää jätteiden hyötykäyttöä maarakentamisessa, silloin kun hyödynnettävät jätteet täyttävät valtioneuvoston asetuksen edellytykset. Vireille tulevat ilmoitukset

19 19/33 käsitellään ja merkitään ympäristösuojelun tietojärjestelmään. Ilmoituksia käsitellään vuodessa noin 30 kpl. Maarankennuskohteiden valvonnasta vastaavat pääasiassa kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset Ilmoitukset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ja puhdistuksien valvonta Pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevia ilmoituksia tulee vireille vuodessa noin kpl ja loppuraportteja puhdistetuista kohteita toimitetaan ELY-keskukseen noin 50 kpl vuodessa. Vireille tulleet ilmoitukset käsitellään ympäristönsuojelulain (45 päivää) ja puhdistushankkeiden edellyttämissä aikatauluissa. Puhdistusten loppuraporttien käsittely on ruuhkautunut, mutta ruuhkanpurkuun rekrytoidun lisätyövoiman avulla vanhojen tarkastamattomien loppuraporttien määrää on satu vähennettyä huomattavasti aikaisemmasta ja niitä on tällä hetkellä tarkastamatta noin 45 kpl. Pienimuotoisissa maaperän pilaantumistapauksissa ja onnettomuustapauksissa mahdollistetaan maan kaivu ilman ilmoitusmenettelyä, puhelimitse tai sähköpostilla erikseen sovittujen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Myös näistä kunnostuksista edellytetään loppuraportin laatimista ja toimittamista ELY-keskukselle. Tällaisia tapauksia on vuodessa noin 20 kpl. Tarvittaessa tehdään valvontakäyntejä työmaille. Epäselvissä ja riitaisissa puhdistamista edellyttävissä tapauksissa ELY-keskus selvittää kunnostusvastuita ja käyttää tarvittaessa hallintopakkoa. Puhdistuksen tarkkailu- ja jatkotoimenpidesuunnitelmia sekä loppuraportteja tarkastetaan ja hyväksytään resurssien sallimissa rajoissa. Kunnostettujen kohteiden tiedot merkitään maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI). Pilaantuneiden maiden puhdistuksen valvonnassa priorisoidaan pohjavesialueella ja asutulla alueella olevat kohteet. Erityistä huomiota kiinnitetään kohteisiin, joissa kunnostustyön aikana paljastuu ilmoituksesta oleellisesti poikkeavia olosuhteita. Lausuntoja maaperän tutkimusraporteista sekä maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta tehdyistä arvioinneista annetaan vuosittain noin 20 kpl Hallintopakkoasiat ja tutkintapyynnöt Valvontaviranomaisella on velvollisuus ryhtyä toimiin havaitsemansa lainvastaisen tilan oikaisemiseksi. Lainvastaisen toiminnan harjoittajaa kehotetaan saattamaan tilanne lainmukaiseksi. Tarvittaessa valvontaviranomainen tekee hallintopakkopäätöksen tai hallintopakkohakemuksen toimivaltaiselle viranomaiselle. Hallintopakkopäätöksessä lain tai luvan vastaisesti toimiva määrätään toimimaan lain edellyttämällä tavalla tai keskeyttämään laiton toiminta. Määräystä tehostetaan yleensä uhkasakolla. ELY-keskus on hallintopakkoa käyttävä viranomainen ympäristönsuojelulain nojalla toiminnoissa, joiden ympäristölupien käsittely kuuluu aluehallintovirastolle, pilaantuneen maaperän tai pohjaveden selvitys- ja kunnostustyötä koskevissa asioissa sekä jätelain 57 :n tarkoittamissa asioissa (jätelain säännösten rikkominen jätehuollossa tai muussa jätelain tarkoittamassa toiminnassa). Kunnat ovat hallintopakkoviranomaisia muissa ympäristönsuojelulain mukaisissa asioissa sekä pääsääntöisesti jätelain mukaisissa roskaamisasioissa.

20 20/33 Ympäristönsuojelulain 188 :ssä velvoitetaan valvontaviranomainen tekemään ilmoitus havaitsemistaan lainvastaisuuksista poliisille esitutkintaa varten. Valvontaviranomainen voi jättää ilmoituksen tekemättä, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleinen etu vaadi syytteen nostamista. Ilmoittamatta jättäminen harkitaan tapauskohtaisesti. ELY-keskuksessa arvioitaessa ympäristösäännösten rikkomisen vähäisyyttä tietyissä olosuhteissa otetaan huomioon suoranaisesti tekoon liittyviä seikkoja, kuten seurauksen tai vaaran laatu, laajuus, kesto ja pysyvyys, laiminlyönnin tai teon tarkoituksellisuus, otetun riskin tietoisuus ja suuruus sekä teosta saadut taloudelliset hyödyt. Lisäksi vähäisyyden arviointiin liittyvinä olosuhteina kiinnitetään huomiota, onko kyseessä ensimmäinen kerta vai onko tekijän toiminnassa havaittu aikaisemminkin puutteita. Eräs kriteeri on, onko kysymyksessä teko- tai laiminlyöntityyppi, joka on vähäisyydestään huolimatta yleistynyt tai yleistymässä. Hallintopakko- ja tutkintapyyntöasioita on käsitelty tarkemmin Laillisuusvalvontaoppaassa, jossa on mm. mallipohjia erilaisiin asiakirjoihin Tietojärjestelmät Osana valvontaa pidetään yllä monia tietojärjestelmiä (esim. VAHTI, TYVI, MATTI) ja toimitetaan pyynnöstä tietoa erilaisia raportointeja varten. Valvonnassa keskeinen tietojärjestelmä on ns. valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä VAHTI. Tietojärjestelmien ylläpitoon ja tiedon jalostamiseen erilaisia kyselyitä varten kuluu paljon työaikaa. Kaikkiin järjestelmiin pyritään saamaan tiedot sähköisesti. Monet sähköiset järjestelmät ovat parhaillaan kehitystyön alla Viranomaisyhteistyö ja tiedottaminen Aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen kanssa tehdään yhteistyötä eri tasoilla. Yhteistyön suunnittelussa ja kehittämisessä hyödynnetään YLVA- ja VALSU-työryhmien tuloksia. Yhteistyötä syvennetään palavereilla, joita pyritään järjestämään vuosittain. Palavereihin osallistuvat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupakäsittelijät ja sen toimialueen ELY-keskusten valvojat. Tiedonsiirtoa tapahtuu myös lausunnoissa, neuvotteluissa sekä sähköpostilla ja puhelimitse tapahtuvissa yhteydenotoissa. Lisäksi tärkeitä tiedonvaihdon foorumeita ovat ympäristöhallinnon neuvottelupäivät ja BREFryhmien työskentely. Toimintatapoja kehitetään ja yhtenäistetään aluehallintoviraston ja muiden ELY-keskusten kanssa. Valvontakäynneistä ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle etukäteen aina, kun se on mahdollista. Määräaikaistarkastuksista ilmoitetaan aina myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja varataan mahdollisuus osallistua tarkastukselle. Muiden viranomaisten, kuten esim. TUKESin tarkastuksiin osallistutaan, kun se on tarpeen ja mahdollista. Yhteistyötä tehdään kuntien ja muiden viranomaisten, kuten poliisin ja syyttäjän kanssa, myös valvontakäyntien ulkopuolella mm. yhteisten koulutuspäivien muodossa.

21 21/33 Ympäristönsuojelulain 21 mukaan ELY-keskus tukee kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimintaa toimialaansa kuuluvissa asioissa. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ilmoitetaan etukäteen tehtävistä tarkastuksista. Tarvittaessa tarkastuksesta ilmoitetaan myös kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ja/tai pelastuslaitokselle. Lupakäsittelijöille ilmoitetaan etukäteen heidän käsittelemien lupahakemuksien johdosta annettaviin lausuntoihin liittyvistä tarkastuksista. Lupaviranomaisen järjestämiin tarkastuksiin osallistutaan pääsääntöisesti. Ympäristöhallinnon sisällä toimivien toimialakohtaisten ryhmien toimintaan osallistutaan aktiivisesti. Yhteistyötä mm. aluehallintoviraston, kalatalousviranomaisen, SYKEn, kuntien, TUKESin, poliisin, pelastuslaitoksen ja Eviran kanssa kehitetään edelleen. Yhteisiä tarkastuksia pyritään mahdollisuuksien mukaan tekemään kriittisiin kohteisiin sekä kohteisiin, joissa yhteistarkastuksella saadaan synergiaetua. Tarvittaessa järjestetään yhteistapaamisia, joissa pohditaan yhteistyön kehittämistä. ELY-keskus tiedottaa merkittäviä ympäristövaikutuksia aiheuttavista tilanteista ja niiden vaatimista toimenpiteistä, akuuteissa tilanteissa yhdessä pelastuslaitoksen ja paikallisten viranomaisten kanssa. Onnettomuus- ja ympäristövahinkotapauksissa yhteistyötä tehdään pelastuslaitoksen ja SYKEn ympäristövahinkopäivitysorganisaation kanssa. Pelastuslaitoksen kanssa järjestetään vuosittain tapaamisia, jolloin käydään läpi ajankohtaisia asioita ja uusia toimintatapoja. Myös ympäristöministeriölle ilmoitetaan poikkeuksellisista tapahtumista. Poliisin ja syyttäjän kanssa järjestetään vuosittain ympäristörikospäivä. Lisäksi järjestetään tarpeen mukaan kuntien ympäristöviranhaltijoille ympäristönsuojelupäivät noin kerran vuodessa, joissa käsitellään mm. uuden lainsäädännön toimeenpanoon liittyviä asioita. Valvontatehtävien suunnitelmallista priorisointia ja valvonnan kehittämistä jatketaan yhdessä muiden ELY-keskusten ympäristövastuualueiden kanssa. Valvontaa tukevat myös YM:n ohjaus, toimialaryhmät ja valvonnasta vastaavien päälliköiden yhteistyö. ELY-keskus julkaisee tiivistelmän valvontasuunnitelmasta internetissä. Internetissä ovat nähtävillä myös ELY-keskuksen valvomat laitokset, laitoksien vastuuvalvojat, tehdyt tarkastukset ja ilmoituksien johdosta tehdyt päätökset. Valvonnasta tehdään vuosittain valvonnan vuosikertomus, jossa arvioidaan edellisen vuoden toteutunutta valvontaa verrattuna valvontasuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Valvonnan vuosikertomuksessa on myös ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johdon arvio valvonnasta. Johdon arvio tehdään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Yksittäisistä valvonnallisista toimenpiteistä tiedotetaan tarpeen mukaan Osaamisen ylläpito ja kehittäminen Valvojien osaamisen ylläpidosta ja kehittämisestä pidetään huolta koulutuksien ja eri yhteistyökanavien kautta tapahtuvan yhteydenpidon avulla. SYKE järjestää vuosittain eri