Lausunto taidealojen opettajan pedagogisia opintoja koskevasta selvityshenkilöiden raportista

Transkriptio

1

2

3 1 SIBELIUS-AKATEMIA SIBELIUS-AKADEMIN Helsinki, Dnro 11/50/00/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausunto taidealojen opettajan pedagogisia opintoja koskevasta selvityshenkilöiden raportista Lausunnon pääkohdat Taidealojen opettajan pedagogisten opintojen koulutusvastuu ja antamisoikeus tulee myös säädöspohjaisesti siirtää aloittavalle Taideyliopistolle. Sibelius-Akatemian opiskelijoiden osalta lähes koko kyseinen koulutus toteutetaan jo nyt yliopiston omasta toimesta. Sibelius-Akatemian näkemyksen mukaan musiikkikasvatus tulee ymmärtää kasvatustieteeseen pohjaavana, omalajisena tieteenalana, jonka sisältö nousee kasvatustieteestä opetusalakohtaiseen tutkimukseen ja siihen perustuvaan koulutukseen ja käytäntöihin. Selvityshenkilöt ovat jättäneet vaille huomiota merkittävän osan käytettävissään olleesta tiedosta liittyen Sibelius-Akatemiasta valmistuvien aineenopettajien nykyiseen pedagogisten opintojen tuottamiseen. Täysin vaille huomiota on jäänyt Sibelius-Akatemiassa toteutettava instrumenttiopettajaksi koulutettaville tarjottavien 60 opintopisteen pedagogisten opintojen osuus. Selvityksessä on myös virheellistä ja epätarkkaa tietoa. On välttämätöntä, että Taideyliopiston mahdollisuutta vastata taidealojen opettajan pedagogisten opintojen tuottamisesta, koulutusvastuusta ja anto-oikeudesta tarkastellaan uudelleen tämän hetken todellisista lähtökohdista käsin. Taideyliopistoissa jo nyt tapahtuvan pedagogisten opintojen tuottamisen virallistaminen ei aiheuta lisäkustannuksia. Opettajakoulutus Sibelius-Akatemiassa Sibelius-Akatemiassa koulutetaan sekä musiikin aineenopettajia että muita musiikkialan opettajia niin perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen sekä aikuiskoulutuksen opettajan tehtäviin kuin myös taiteen perusopetuksen ja myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetustehtäviin. Soiton- tai laulunopettajiksi, jazzmusiikin, kansanmusiikin sekä musiikin teorian ja säveltapailun opettajiksi valmistuvat Sibelius-Akatemian opiskelijat suorittavat opettajan pedagogiset opinnot kokonaan Sibelius-Akatemiassa. Aineenopettajaksi valmistuvien koulutuksen osalta

4 z Tampereen yliopisto vastaa 3 opintopisteen osuudesta ja Sibelius-Akatemia kaikesta muusta, kuten selvityksessäkin todetaan. (Kuvio 1) Sibelius-Akatemian edellä kuvattu vahva panos opettajan pedagogisten opintojen tuottamisessa on rakentunut yhteistyötiedeyliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan ehdotuksesta. Taustalla ovat myös aikaisemmat kokemukset tiedeyliopistoyhteistyöstä, joka ei ole tuonut lisäasiantuntemusta eikä -arvoa yliopiston itse tuottamaan koulutukseen nähden.,alineenop. Ped. Op 60 op k Opettaj;3n pesi. Kuvio 1. Pedagogiset opinnot Säbelius-Akaterniassa Molemmissa Sibelius-Akatemian tarjoamissa pedagogisissa kokonaisuuksissa pedagogiset opinnot käynnistyvät heti opintojen alusta saakka toisin kuin esimerkiksi Oulun yliopiston musiikinopettajakoulutuksessa, jossa pedagogiset opinnot sijoittuvat maisterivaiheeseen. Pedagogisten opintojen toteutumisella useiden opiskeluvuosien aikana opintojen käynnistymisestä lähtien on kiistaton positiivinen merkitys opettajaidentiteetin kehittymiselle. Lisäksi opetusharjoittelu ulottuu koko taideopetuksen laajalle kentälle. Mahdollisuutta monialaisiin sivuaineopintoihin hyödynnetään jo tälläkin hetkellä. Se, että Taideyliopisto toteuttaisi opettajan pedagogiset opinnot, ei olisi yhteistyön esteenä. Jo nyt aineenopettajakoulutuksen opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa luokanopettajakelpoisuuteen johtavat opinnot Helsingin ja Tampereen yliopistojen kasvatustieteellisissä yksiköissä. Kyseisten yliopistojen luokanopettajaopiskelijoilla on ollut mahdollisuus suorittaa musiikkikasvatuksen sivuaineopinnot. Sibelius-Akatemia katsoo, että selvityksen luvussa 1.3 esitetyt pedagogisten opintojen luonne ja tavoitteet täyttyvät yliopiston tuottamissa opettajan pedagogisissa opinnoissa. Lisäksi selvityshenkilöiden alleviivaama eri aloja edustavien opettajaksi opiskelevien kohtaaminen toteutuu jo tälläkin hetkellä toisin kuin selvityksessä annetaan ymmärtää. Musiikkikasvatuksen opiskelijoiden osalta kohtaamista muiden alojen opettajaksi opiskelevien kanssa tapahtuu koko alakouluasteelta käynnistyvän opetusharjoittelun ajan. Taideyliopiston myötä kohtaamisten on syytä uskoa kasvavan.

5 3 Kohtaamisten suhteen Sibelius-Akatemian kokemukset kasvatustiedeyhteistyön osalta eivät puolla koulutuksen palauttamista kasvatustieteen yksiköihin. Eri alojen opettajakoulutettavien erikseen järjestetty yhteistoiminta on todettu tulevaa työympäristöä ajatellen tärkeämmäksi kuin se vähäinen kohtaaminen, jota kasvatustieteellisen tiedeyliopistokoulutuksen yhteydessä on voitu havaita toteutuvan. Lisäksi pedagogisten opintojen järjestäminen Sibelius-Akatemiassa ja yhteistyössä taidealojen kesken mahdollistaa hedelmällisiä kohtaamisia taidealojen opettajien ja opiskelijoiden välillä. Tampereen yliopisto vahvistaa vuosittain yhteensä Sibelius-Akatemian opiskelijan suorittamat opettajan pedagogiset opinnot (selvityksessä esitetyssä luvussa 3o ei ole huomioitu muita kuin musiikin aineenopettajiksi opiskelevat). Yliopiston tarjoaman pedagogisen koulutuksen opetussuunnitelmat opintojaksokuvauksineen ovat olleet selvityshenkilöiden käytettävissä. Kuten selvityksessäkin todetaan, on useilla sekä Sibelius-Akatemiassa että muissa taidekorkeakouluissa ainedidaktiikan opinnoista vastaavilla opettajakouluttajilla substanssiosaamisen lisäksi myös pedagogista asiantuntijuutta, joka perustuu opettajantutkintoon, työkokemukseen ja tutkimukseen. Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen tutkimus profiloituu alansa kansainväliseen kärkeen ja vahvistaa myös opettajakoulutusta. Tämän lisäksi voidaan käyttää parhaita mahdollisia kasvatustieteen asiantuntijoita, kun ei olla sidottuja yhden ainoan tiedeyliopiston tarjontaan. Sibelius-Akatemiassa on toiminut koulujen musiikinopetuksen tehtäviin valmistava ainelaitos aina koulumusiikkiosaston perustamisesta vuodesta 1975 lähtien. Aktiivisella alan opettajakoulutuksen kehittämisellä on siten pitkät perinteet. Edellä kuvatun nojalla on perusteltua legitimoida opettajan pedagogisten opintojen anto-oikeus käynnistyvälle Taideyliopistolle. Opettajan pedagogiset opinnot saadaan jo nyt edellä mainittua 3 opintopistettä lukuun ottamatta Sibelius-Akatemiassa. Merkittävä osa pedagogisista opinnoista on jo vuosia annettu myös muissa taideyliopistoissa. Taideyliopistoissa jo nyt tapahtuvan pedagogisten opintojen tuottamisen virallistaminen ei aiheuta minkäänlaisia lisäkustannuksia. Kasvatustieteestä ja taidekasvatuksesta Selvityksessä otetaan esille taideyliopistojen kasvatustieteellisten tiedekuntien tarjonnassa kokemat puutteet. Toisaalla todetaan aivan oikein, että taideyliopistojen tulee keskittyä taidepedagogiikan kehittämiseen. Itse taidepedagogiikan olemus jää kuitenkin vaille ymmärrystä. Esimerkiksi musiikkikasvatus on nimenomaan kasvatustieteeseen pohjautuva oma tieteenalansa, itsessään monitieteinen kuten kasvatustiedekin, ja samalla myös kasvatustiedettä monitieteisempi. Musiikkikasvatus liittyy koko laajaan kasvatustieteelliseen oppimisen ja opettamisen tutkimuksen kenttään ja käsitteistöön kattaen samalla myös musiikkikasvatuksen erilaiset kontekstit. Kasvatustiede toimii taidepedagogiikan kotitieteenä ja kasvualustana. Mutta samalla taidepedagogiikka käsitellessään kehollista toimintaa ja aistimista sekä mielen ja kehon yhteyteen perustuvaa toimintaa laajenee alueille, joille yksinomainen kasvatustiede ei yllä. Juuri tähän perustuu

6 4 taidekasvatuksen kokemus kasvatustieteen puutteellisuudesta valmistettaessa taideaineiden opettajia. On ollut välttämätöntä, että taidekasvatus on edennyt alueille, joita kasvatustiede yksin ei kata. Taideaineiden opettajilta edellytetään kykyä tukea oppilaiden nimenomaan myös muussa kuin peruskoulu- ja lukio-opetuksessa hankittavien taitojen kehittämistä, toimivatpa opettajat sitten koulutyössä tai muissa oppilaitoksissa. Taideaineissa pitkälle edistyvien oppilaiden taidot kehittyvät pääsääntöisesti lapsesta saakka jatkuvassa tiiviissä, ammattitaitoisessa ohjauksessa tapahtuvan harrastamisen ja harjaannuttamisen puitteissa, joiden edellytykset alan opettajan tulee tuntea. Opetustyön kentällä tarvitaan erilaisia opettajia. Taidealojen opettajien aineenhallinnallinen vahvuus ja taidepedagogiikan suuntaan syventynyt kasvatuksen perusteiden ymmärtäminen ovat omiaan rikastuttamaan myös muiden alojen asiantuntijoista koostuvia opettajaksi opiskelevien ja opettajayhteisöjä. Muuta Selvityksessä on paljon asiavirheitä, joista aiemmin ilmenneen lisäksi mainittakoon esimerkkeinä seuraavat: Selvityksen mukaan Sibelius-Akatemia on lukenut ammattikorkeakouluissa suoritettuja pedagogisia opintoja hyväksi vain osittain. Tämä ei pidä paikkaansa. Aiemmin toisaalla suoritetut opettajan pedagogiset opinnot luetaan Sibelius-Akatemiassa hyväksi täysimääräisesti. Todettakoon, että Savonia-ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä Jyväskylän ammatillisen (selvityshenkilöiden mukaan Hämeenlinnan) opettajakoulutuksen kanssa ja Turun ammattikorkeakoulu Hämeenlinnan (ei Jyväskylän) ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Tomas AuviiYe Rehtori

7 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto!!!!!!!!!!!!!!!!!!LIITE!2.! /50/2012 Teatterikorkeakoulun lausunto taidealojen opettajien pedagogisia opintoja koskevasta selvityshenkilöiden raportista (OKM/6/040/2012) Teatterikorkeakoulun, Sibelius-Akatemian (tulevan Taideyliopiston) ja Aalto-yliopiston tavoitteena on saada koulutusvastuu aineenopettajan koulutukseen kuuluvien, laaja-alaiseen opettajankelpoisuuteen tähtäävien opettajan pedagogisten opintojen (60 op) osalta seuraavin perustein : 1. Taidekasvatus on kasvatustieteellinen ala, joka on kehittynyt viime vuosikymmeninä merkittävästi. Taideyliopistoissa on jo vuosia annettu opettajankoulutusta, joihin sisältyy opettajan pedagogiset opinnot, jotka antavat laajan opettajan kelpoisuuden. Pedagogiset opinnot annetaan valtakunnallisen rakenteen mukaisesti siten, että 20 op on kasvatustieteellisiä opintoja, 20 op ainedidaktisia opintoja ja 20 op ohjattua opetusharjoittelua. 2. Tulevassa Taideyliopistossa ja Aalto-yliopistossa on tarvittava kasvatustieteellinen kompetenssi (Taideyliopisto taidekasvatuksen professorit 4, lehtorit 10, Aalto professorit 5, lehtorit n. 6, sekä molemmissa lukuisia alan tohtorikoulutettavia ja tutkijoita). 3. Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto suunnittelevat ja antavat opettajan pedagogiset opinnot suurimmaksi osaksi itse mutta hyödyntävät kukin myös pakollisen sopimuskumppaninsa jonkin tiedeyliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opettajaa/ia. Ko. sopimus kuitenkin pikemminkin rajaa taideyliopistojen kasvatustieteellisen asiantuntemuksen laajentamista kuin lisäävät sitä. 4. Taideopettajan koulutus ei ole verrannollinen tiedeyliopistojen aineenopettajan koulutukseen, sillä taideopettaja-opiskelijat keskittyvät koko koulutuksensa ajan opettajuutensa kehittämiseen integroiden taidealan osaamistaan, kasvatustiedettä ja taidepedagogiikkaa. Tutkintovaatimusten vahvistamiskäytäntö ja opetuksen ostaminen sopimuskumppanilta on nykyään muodollisuus, joka ei vastaa tarkoitustaan.!

8 5. Opiskelijat ovat aina saaneet ja saavat laaja-alaisen opettajan kelpoisuuden. Vahvistamisoikeuden saaminen ei myöskään muuttaisi mitenkään nykytilannetta suhteessa esim. toisen opetettavan aineen asemaan. 6. Yhteistyötä tiedeyliopistojen kasvatustieteilijöiden kanssa on tarkoitus lisätä kuitenkin niin, että voisimme valita kasvatustieteen asiantuntijat entistä vapaammin laadun perusteella ja joustavammin ilman sitovaa sopimusta yhteen kasvatustieteelliseen yksikköön. 7. Tavoitteenamme on tehdä taidekasvatuksesta vaikuttavampi ja näkyvämpi myös tiedeyhteisössä ja mm. tulevaisuuden kouluissa. 8. Muutos ei lisäisi kustannuksia, ei vaikuttaisi opettajan koulutusjärjestelmään eikä työelämään. Selvitysmiesten raportti antaa harhaanjohtavan kuvan tavoitteistamme, taideyliopistoissa annettavasta taidekasvatuksesta sekä taidekasvatuksen ja kasvatustieteen suhteesta. Raportin päätelmät ovat suorastaan erikoisia. Nykyisillä Teatterikorkeakoululla ja Sibelius-Akatemialla (Taideyliopistolla) sekä Aalto-yliopistolla on kasvatustieteellisen alan yksiköt, joissa oleva asiantuntemus ja jatkuva yhteistyö alan kotimaisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa luovat tarvittavan yleisen kasvatustieteellisen osaamisen. Niissä toimii monta erilaisen kasvatustieteellisen profiilin omaavaa, tiedeyliopistosta valmistunutta professoria, sekä lehtoreita ja tutkijoita, jotka ovat kasvatustieteen ja sen erikoistumisalan, taidekasvatuksen, asiantuntijoita. Osaaminen on laaja-alaista ja se mitä ei ole, haetaan mieluusti muualta, enenevässä määrin myös kansainvälisiltä kumppaneilta. Tulevassa Taideyliopistossa on 4 alan professoria. Esimerkiksi Teatterikorkeakoulun alan professorilla on kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto ja taidekasvatuksen alan tohtorin tutkinto sekä lisäksi tanssitaiteen maisterin tutkinto Yhdysvalloista. Tulevassa Taideyliopistossa on 10 taidekasvatuksen ja pedagogiikan lehtoria sekä lisäksi alan tohtorikoulutettavia ja tutkijoita. Kaikilla on kaksoispätevyys: sekä pedagoginen pätevyys että opetettavan aineen syvällinen osaaminen. Nykyiset taidealojen opettajan pedagogiset opinnot ovat vastanneet asetusta 792/200 tähänkin saakka. Juuri ne on vahvistettu tiedeyliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, taideyliopistojen kasvatustieteellisten professoreiden kollegoilla. Pedagogiset opinnot eivät siten mitenkään voisi antaa rajatumpaa osaamista verrattuna tiedeyliopiston opettajankoulutusten pedagogisiin opintoihin. Taideyliopistot ovat pystyneet hoitamaan yleisen kasvatustieteellisen osuuden tähänkin asti sekä omien professoreidensa kasvatustieteellisellä kompetenssilla että valitsemalla vierailevat luennoitsijat ja asiantuntijat ulkopuolelta. Raportista huokuu olettamus taidekasvatuksesta pelkkänä käytännön didaktisena opetuksena. Taideyliopistoissa pedagogisten opintojen sisällöllinen rakenne noudattaa valtakunnallisia suosituksia.

9 Kasvatustieteellisen vastuun antaminen taidekasvatuksen alueella Taideyliopistolle ja Aaltoyliopistolle ei muuttaisi opetustoimen kelpoisuusvaatimuksia - yhtä vähän kuin tähänkään mennessä. Taideyliopistojen oikeus vahvistaa opettajan pedagogiset opinnot ei voisi vaikeuttaa peruskoulun ja lukion integraatiota ja moniammatillista yhteistyötä. Moniammatillista yhteistyötä harjoitellaan taideaineiden opettajakoulutuksessa jo nyt paljon enemmän kuin muiden aineiden opettajankoulutuksessa. Yhteistyö eri taideaineiden ja muiden opettajien välillä luo pohjaa erilaisuuden ymmärtämiseen koulutuksen aikana. Pidämme tätä erittäin tärkeänä. Oikeus antaa opettajan pedagogiset opinnot ei muuttaisi nykytilannetta eikä estäisi yhteistyömuotojen kehittämistä. Taideyliopistoissa opettajaopiskelijat keskittyvät opettajuuteen koko opintojen ajan 2-5 vuotta integroiden yleistä kasvatustieteellistä ymmärrystä, taidepedagogiikkaa ja didaktista osaamista. Taideyliopistoista valmistuvilla opettajilla on erittäin vahva opettajan identiteetti. Taideyliopistoja ei pidä siten rinnastaa tiedeyliopistojen tiedekuntiin, joissa ei ole lainkaan kasvatustieteellistä osaamista. Taidekasvatus on osa kasvatustiedettä, sen dynaamisesti kehittyvä osa-alue. Siksi se ei koskaan voi, eikä se tule eriytymään muusta opettajankoulutuksesta eikä kasvatustieteestä. Se rakentaa sisällölliset yhteydet tiedeyliopistoihin aidon sisällöllisen tarpeen perusteella. Jos kasvatustiede ei jossakin tiedeyliopiston yksikössä, koulutusohjelmassa tai opintojaksossa vastaa aitoon sisällölliseen kehittämis- ja tutkimustarpeeseen, ei tällainen yhteistyö pakotettuna tuo kenellekään mitään lisäarvoa. Sen sijaan opettajankoulutus, pedagoginen kehittäminen ja opettajankoulutus hyötyvät eniten siitä, että yhteistyö vapautuu säädöksien ohjauksesta ja yhteistyössä ryhdytään etsimään aitoja sisällöllisiä intressejä. Kasvatustieteen ja yliopistojen opettajankoulutuksen tulee kuitenkin myös avautua taideyliopistojen suuntaan, olla kiinnostuneita ja tietoisia taidepedagogiikan kehittämissuunnista ja tutkimuksesta. Yhteistyön tulisi olla vastavuoroista, vapaaehtoista ja aitoon sisällölliseen kehittämiseen perustuvaa. Mikäli asetustie on ainoa mahdollisuus saada Taideyliopistolle ja Aalto-yliopistolle oikeus itse vahvistaa opettajan pedagogiset opinnot, emme löydä perusteita sille, etteikö niillä voisi olla kasvatustieteellisen alan koulutusvastuu juuri taidekasvatuksen alueella. Ehdottamamme muutokset asetukseen eivät lisäisi eivätkä vähentäisi opiskelijamääriä, eivät muuttaisi Aalto-yliopiston eikä Taideyliopiston profiilia, eivät muuttaisi kelpoisuusehtoja, eivätkä opettajien työllisyystilannetta, muutos ei vaatisi edes resursseja. Mikäli on löydettävissä helpompi ratkaisu kuin kasvatustieteellisen alan määrittely säädöksissä, otamme ehdotukset kiitollisina vastaan. Helsingissä Paula Tuovinen rehtori Anne Craven hallintojohtaja