YHTEENVETO SELVITYS TAIDEALOJEN OPETTAJAN PEDAGOGISTEN OPINTOJEN KOULUTUSVASTUISTA JA TOTEUTUKSESTA RAPORTISTA ANNETUISTA LAUSUNNOISTA
|
|
- Maarit Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OKM/KTPO/AM LAUSUNTOYHTEENVETO YHTEENVETO SELVITYS TAIDEALOJEN OPETTAJAN PEDAGOGISTEN OPINTOJEN KOULUTUSVASTUISTA JA TOTEUTUKSESTA RAPORTISTA ANNETUISTA LAUSUNNOISTA Tausta Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti selvitystyön opettajan pedagogisten opintojen koulutusvastuusta ja niiden toteutuksesta taidealojen yliopistollisessa opettajankoulutuksessa. Selvityshenkilöinä toimivat professori Päivi Granö Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta ja prof. Riitta- Liisa Korkeamäki Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta. Selvitystyössä tuli - kartoittaa ja arvioida opettajan pedagogisten opintojen koulutusvastuuta ja toteutusta taidealojen yliopistollisessa opettajankoulutuksessa - tehdä kartoituksen ja arvioinnin perusteella ehdotus ko. opintojen koulutusvastuusta ja toteutuksesta taidealojen yliopistollisessa koulutuksessa. Ehdotuksen tuli sisältää arvio taloudellisista ja muista vaikutuksista sekä mahdollisista säädösten muutostarpeista. Selvityshenkilöiden työn valmistuttua opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi siitä lausunnot. Lausunnot pyydettiin opettajankoulutusta antavilta yliopistoilta, ammatillisilta opettajakorkeakouluilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä. Lausunnot pyydettiin mennessä. Selvitystyöstä antoivat lausunnon Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Sibelius-Akatemia, Tampereen yliopisto, Teatterikorkeakoulu, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Haaga-Helian ammatillinen opettajakorkeakoulu, Hämeen ammatillinen opettajakorkeakoulu, Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu, Opetushallitus, Kuntaliitto, KT Kuntatyönantajat, Opetusalan ammattijärjestö OAJ sekä opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspolitiikan osaston yleissivistävän koulutuksen yksikkö. Yhteenveto lausunnoista Seuraavassa esitetään yhteenveto selvityshenkilöiden raportin ehdotuksista annetuista lausunnoista. Yhteenveto tehdään ehdotuksittain. Lausunnoissa käsitellään joitakin taidealojen opettajankoulutukseen liittyviä kysymyksiä selvitysraportin ulkopuolelta. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi opettajien saatavuuteen, kelpoisuuteen ja osaamisen kehittämiseen liittyvät kysymykset. 1. Koulutusvastuu Selvityshenkilöt esittivät, että kasvatustieteellisen alan koulutusvastuu ja pedagogisten opintojen vastuu säilytetään edelleen Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoilla sekä Åbo Akademilla valtioneuvoston asetuksen (794/2004) ja opetusministeriön asetuksen (586/2005) liitteiden mukaisesti.
2 Selvityshenkilöiden esitystä koulutusvastuusta kannattavat Helsingin yliopisto, Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Åbo Akademi, Hämeen ammatillinen opettajakorkeakoulu, Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu, Opetushallitus, Kuntaliitto, KT Kuntatyönantajat, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ja OKM:n koulutuspolitiikan osaston yleissivistävän koulutuksen yksikkö. HY katsoo, että esitetyt perustelut nykytilan säilyttämiselle ovat vahvat. Taideyliopistoissa tehtävä tutkimus ei ole kasvatustieteellisten aineiden näkökulmasta riittävän laaja-alaista siten kuin tiedeyliopistojen pedagogisissa opinnoissa tulee olla. Hyvänä ja opiskelijoiden edunmukaisena pidetään sitä, että opettajan pedagogiset opinnot integroivat eri opiskelijaryhmät. HY:n mielestä on olennaista, että taideopettajaksi opiskelevat kohtaavat muiden aineryhmien opiskelijoita. Heillä on annettavaa muille ja muilla heille, koska koulu työpaikkana on yhteinen. HY katsoo, että koulutusvastuun jako tai laajentaminen loisi kaksi aineenopettajakoulutusmallia ja johtaisi taidealojen eriytymiseen muusta opettajankoulutuksesta. Tätä HY ei pidä kannatettavana kehityssuuntana. HY katsoo, että rajatun opettajakelpoisuuden tuottava koulutus vaikuttaisi työelämään sijoittumiseen. Yliopisto korostaa, että pedagogisilla opinnoilla tulee olla laaja kasvatustieteellisen tutkimuksen perusta. Sen mielestä taidealojen opettajankoulutuksessa tulee kiinnittää huomiota tutkimukselliseen ja pedagogiseen yhteistyöhön. HY:n mielestä tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen luonteen mukaisesti harjoittelu on tavoitteellista ja monipuolista, tutkimusperustaista ja asiantuntevasti ohjattua. HY toteaa, että yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa opettajan pedagogisten opintojen tutkintovaatimusten kehittämisessä on ollut hyvää. Aalto-yliopiston opiskelijat osallistuvat uusien vaatimusten mukaisesti yhdessä muiden opettajaopiskelijoiden kanssa opettajan pedagogisiin opintoihin. HY toteaa, että sillä ja Aalto-yliopistolla on myös ainedidaktiikan opetuksessa yhteistyötä. LY katsoo, että taidealojen oma pedagoginen koulutus ei antaisi riittävää perustaa yleiseen pedagogiseen pätevyyteen ja voisi johtaa kahteen opettajien kelpoisuusryhmään. Tämä vaikuttaisi eri oppiaineiden integraatioon, ammatilliseen yhteistyöhön ja opiskelijoiden liikkuvuuteen. LY yhtyy selvityshenkilöiden perusteluihin pedagogisten opintojen koulutusvastuun säilyttämisestä kasvatustieteellisillä opettajankoulutuksesta vastaavilla tiedeyliopistoilla. LY katsoo, että pedagogisten opintojen tiedeperustan turvaaminen edellyttää, että opinnot tarjoaa kasvatustieteellisen alan koulutusvastuuyksikkö. LY kuvaa, että yliopistolla itsellään on hyviä kokemuksia kuvataidekasvatuksen ja kasvatustieteiden tiedekunnan kiinteästä yhteistyöstä ja antaa esimerkkejä yhteistyön toteutuksesta aineenopettaja- ja luokanopettajakoulutuksen osalta. Yliopisto pitää tärkeänä taideyliopistojen ja muun yliopistokentän yhteistyötä. LY ilmoittaa yhtyvänsä selvityksen näkemykseen tulevaisuuden haasteista, jotka vaativat entistä laajempaa koulutuksellista yhteistyötä. OY toteaa lausunnossaan pitävänsä selvityksen esityksiä hyvin perusteltuina ja kannatettavina. OY:n mielestä opettajan pedagogisten opintojen kenttää ei ole syytä muuttaa nykyistä heterogeenisemmaksi ja hajanaisemmaksi. On turvattava sellainen opettajakelpoisuuden anto-oikeus, jonka tuloksena opiskelija saa mahdollisimman laaja-alaisen kelpoisuuden. Pedagogisten opintojen tulisi aina antaa valmiudet tarvittaessa siirtyä hyvinkin erilaisiin kasvatustehtäviin, esim. eri oppiaineisiin, koulutusinstituutioihin ja erilaisen oppilaiden opettamiseen. Yliopisto katsoo, että kasvatustieteellisen, ainedidaktisen ja taidekasvatuksellisen tutkimuksen ja opetuksen integraatiota tulee lisätä. OY tuo esille yhteisten ainedidaktisten väitöskirjojen mahdollisuuden. TaY ilmoittaa pitävänsä selvitystyön johtopäätöksiä erittäin perusteltuina. Yliopisto katsoo selvitystyön kuvaavan hyvin sitä yhteistyötä, jota yliopistolla on jo ollut taidekorkeakoulujen kanssa.
3 Taidekorkeakouluilla on opettajan pedagogisten opintojen ainedidaktinen erityisosaaminen ja yliopistolla laaja-alainen pedagoginen osaaminen. Yliopisto katsoo, että yhteistyö pedagogisten opintojen kanssa on lisännyt ja tukenut muutakin yhteistyötä TaY:n ja Aalto-yliopiston kesken. TaY arvioi, että on mahdollista kehittää uusia yhteistyömuotoja tulevan Taideyliopiston kanssa. TY pitää selvitystyötä aiheellisena, koska nykyinen opintojen järjestämistilanne on hajanainen. TY toteaa, että johtopäätös siitä, että asetusmuutosta ei tarvita, vaan taidealojen opettajankoulutusta kehitetään edelleen taide- ja tiedeyliopistojen yhteistyönä, on hyvin perusteltu. Yhteistyötä on syytä kehittää symmetrisenä yhteistyönä. ÅA ilmoittaa yhtyvänsä selvitystyön johtopäätöksiin ja toimenpide-ehdotuksiin. ÅA pitää tärkeänä, että eri opettajaryhmät kohtaavat ja tekevät yhteistyötä teoreettisissa ja käytännön opinnoissa. Koulun kehitys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä. ÅA toteaa, että on erityisen tärkeätä, että myös taideaineiden opettajat opiskelevat yhdessä muiden opettajaryhmien kanssa. Yliopisto yhtyy selvitystyön näkemyksiin siitä, että ei ole perusteltua luoda rinnakkaista opettajankoulutusmallia ja erottaa taidealojen opettajankoulutusta muusta opettajankoulutuksesta. ÅA:n mukaan suomalaisen opettajankoulutuksen vahvuus on sekä yhteisyydessä että siinä, että eri oppiaineita ei erityisratkaisuja tekemällä luokitella tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin. Jos opettajakelpoisuus rajautuu tiettyihin oppiaineisiin, lisääntyisi epäpätevien opettajien määrä ÅA:n arvion mukaan. Yleinen opettajakelpoisuus on keskeinen syy siihen, että pedagogisten opintojen vastuu keskittyy niihin yliopistoihin, joilla on kasvatustieteellisen alan koulutusvastuu. ÅA pitää erityisen tärkeänä, että koulutusta järjestävällä on kokonaisvastuu pedagogisista opinnoista niin, että pedagogiset opinnot vastaavat yleistä opettajakelpoisuutta. Hämeen ammatillinen opettajakorkeakoulu katsoo, ettei yliopistojen taidealojen pedagogisten opintojen tarjontaa ole tarkoituksenmukaista laajentaa uusiin yliopistoihin. Laadukkaan opettajankoulutuksen järjestäminen toteutuu opettajakorkeakoulun mukaan parhaiten riittävän suuressa kokonaisuudessa ja nykyisissä korkeakouluissa. Oulun seudun ammatillinen opettajakorkeakoulu katsoo, että taidealojen opettajien pedagogisten opintojen toteuttamisvastuu tulee säilyttää sekä nykyisillä ammattikorkeakouluilla että yliopistoilla. Opetushallitus ilmoittaa pitävänsä selvitystyön johtopäätöksiä ja ehdotuksia yleissivistävän koulutuksen kehittämisen kannalta oikeansuuntaisina ja toteaa näkemyksensä olevan yhdenmukainen selvitystyössä esitetyn kanssa. OPH:n mukaan on ensiarvoisen tärkeätä, että opettajankoulutus antaa tulevaisuuden opettajille sekä hyvän substanssiosaamisen että hyvät yleispedagogiset valmiudet monipuoliseen ammatilliseen yhteistyöhön. Kuntaliitto ilmoittaa kannattavansa tehtyä esitystä ja pitävänsä perusteluja hyvinä. Kuntaliiton näkemyksen mukaan opettajankoulutusta tulee kehittää niin, että se antaa mahdollisimman laaja-alaisen kelpoisuuden opettajille. Valmistuvilla opettajilla tulee olla kelpoisuus opettaa laajasti eri kouluasteilla ja eri koulutusmuodoissa. Pedagogisten opintojen antama yleinen opettajakelpoisuus tuo osaltaan kaivattua joustavuutta. Tämän vaatimuksen merkitys korostuu lähivuosina opettajien saatavuuden varmistamiseksi. Kuntatyönantajat toteaa pitävänsä myönteisenä sitä, että selvitystyössä torjutaan taidealojen pedagogisten opintojen eriyttäminen muusta opettajankoulutuksesta. Opettajakelpoisuuden perustuminen yksityiskohtaiseen oppiainekohtaiseen kelpoisuuteen on KT:n mukaan koulutuksen järjestäjän ja usein myös opettajan kannalta hankalaa. KT toteaa, että pedagogisten opintojen antama
4 yleinen opettajakelpoisuus tuo osaltaan kaivattua joustavuutta yksityiskohtaiseen kelpoisuuksien sääntelyyn. KT esittää, että opetustyössä vaadittavaa ammattitaitoa voitaisiin saavuttaa myös muuten kuin teoreettispainotteisilla opinnoilla ja mm. pedagogisen osaamisen voisi osoittaa riittävän opettajakokemuksen jälkeen esimerkiksi näyttötutkinnolla. OAJ esittää näkemyksenään, että Suomeen ei ole perusteltua luoda rinnakkaista opettajankoulutuksen mallia. Koulun pedagoginen kehittäminen sekä lasten ja nuorten kasvatus edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä taidealojen opettajien kouluttamisessa. OAJ toteaa, että taideaineiden opettajan identiteetti kilpailee taiteen ja opettajuuden välillä. Siksi on tarkasteltava taiteen kentällä toimivien opettajien koulutusta taidekasvatuksen osalta osana taideyliopistojen tarjoamaa ainedidaktiikan opetusta. OAJ pitää pedagogisia opintoja tärkeinä opettajaidentiteetin muodostumisessa. OAJ ilmoittaa tukevansa ajatusta siitä, että taideyliopistojen tulee rakentaa luonteva yhteistyöpolku opettajankoulutusta antavien yliopistojen (yliopistojen kasvatustieteiden tiedekuntien) kanssa. OAJ katsoo, että kasvatustieteiden tiedekunnan tulee vastata yleisestä kasvatustieteestä ja opetusharjoittelusta. Harjoittelun valvonta on tehtävä yhdessä taideyliopiston ja kasvatustieteen laitoksen kesken. Taidekasvatuksen opetus olisi taiteiden tiedekunnan vastuulla, mutta yhteistyötä tulee edelleen jatkaa esimerkiksi alakoulun ainedidaktiikan osalta. Taidekasvatuksen aineenopettajan opintojen osalta on opetussuunnitelmatyössä huolehdittava siitä, että koulutuksella on sisällöllinen yhteys opettajankoulutukseen. Opintojen sisällöt on räätälöitävä taidekasvatusta palveleviksi. Yliopistojen tulee suunnata opettajan pedagogisia opintoja ja niihin kuuluvaa harjoittelua niin, että taidealojen opetustehtäviin suuntautuvien opiskelijoiden tarpeet otetaan riittävästi huomioon. OAJ:n mukaan taidealojen opettajilla tulle jatkossakin olla laaja kelpoisuus eri taidealoille ja koulutusmuodoille. OAJ esittää näkemyksenään, että yliopistojen välistä yhteistyötä taideaineiden ja kasvatustieteen opetuksessa on vahvistettava. Tutkimuksen kehittäminen edellyttää nykyistä laajempaa ja suunnitelmallisempaa yhteistyötä. OKM:n koulutuspolitiikan osaston yleissivistävän koulutuksen yksikkö toteaa, että kaikille yhteiset pedagogiset opinnot mahdollistavat taideaineiden opettajien kelpoisuuden laajentamisen myös muihin opetettaviin aineisiin ja luokanopetukseen, mikä helpottaa opettajien joustavaa käyttöä eri tehtävissä ja samalla taideopettajien työllistymistä. Kuten selvityshenkilöt toteavat, olisi kaikkien yliopistojen opiskelijoiden edun mukaista, että opettajan pedagogiset opinnot yhdistäisivät eri opiskelijaryhmiä ja että taideyliopistoista annettaisiin ainedidaktiikan asiantuntemusta tiedeyliopiston opiskelijoiden käyttöön. Yksikkö arvioi, että opettajan pedagogisten opintojen sisältöjen kehittäminen onnistuu parhaiten yhteistyössä taideyliopistojen kanssa. Taidekasvatuksen tutkimuksen ja toimintatapojen hyödyntäminen koko opettajankoulutuksessa edistää monipuolisten työtapojen ja yhteisöllistä toimintakulttuuria kouluissa. Haaga-Helian ammatillinen opettajakorkeakoulu ei ota koulutusvastuuta koskevaan esitykseen kantaa. Selvityshenkilöiden esitystä koulutusvastuusta vastustavat Aalto-yliopisto, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu. Aalto-yliopisto toteaa lausunnossaan, että se ja tuleva Taideyliopisto ovat jättäneet OKM:lle esityksen, että niille myönnettäisiin koulutusvastuu opettajankoulutuksen alalla. Aalto-yliopisto katsoo, että selvitystyössä on jätetty ottamatta huomioon tekijöitä, jotka puoltaisivat asetuksen muutosta. Aalto-yliopisto esittää, että opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää toimet opettajien kelpoisuusvaatimuksista määrävän asetuksen (986/1998) muuttamiseksi. Kelpoisuusvaatimusasetuksen muuttamista Aalto-yliopisto perustelee sillä, että kuvataidepedagoginen koulutus on alusta saakka ollut
5 opettajankoulutusta. Taidealojen pedagogiset opinnot voidaan ymmärtää opettajakelpoisuuteen vaadittavia kasvatustieteellisiä opintoja vastaaviksi opinnoiksi. Aineenopettajakoulutuksen pääaineena on visuaalinen kulttuurikasvatus. Tutkinto sisältää opettajan pedagogisten opintojen ohella runsaasti taidepedagogisia aineopintoja. Kuvataideopettajakoulutuksessa didaktinen ajattelu, kasvatustieteellinen aines ja aineenhallinta ovat erottamattomia. Taidepedagogiikka ei ole vain substanssin hallintaa vaan taiteiden tiedonkäsitykseen perustuvaa kasvatusta. Yliopiston mielestä raportti antaa osittain virheellisen kuvan pedagogisten opintojen osuudesta Aalto-yliopiston kuvataideopettajakoulutuksessa. Aalto-yliopiston mukaan opettajankoulutusoikeuden myöntäminen ei tuottaisi ongelmallisella tavalla poikkeavaa opettajankoulutusmallia ja rajatumpaa osaamista verrattuna muiden yliopistojen opettajankoulutukseen. Yksiköiden autonomia antaisi yhteistyölle nykyistä paremman pohjan. Erilaiset koulutusmallit tulisi nähdä opettajan kompetenssia, koulun kasvatustehtävää ja kasvatustieteellistä tutkimusta tukevana ja rikastavana tekijänä. Opettajankoulutusmallien erilaisuus ei tarkoita laadullisesti eritasoista koulutusta. Taideyliopiston käynnistyminen on sopiva ajankohta uusien opettajankoulutusmallien luomiselle. Aalto-yliopiston monialainen konteksti mahdollistaa koulutuksen kytkemisen sellaisiin sisältöalueisiin, jotka luovat uudenlaista opettajaidentiteettiä ja tukevat tulevaisuuden koulussa tarvittavia muutoksia. Eri alojen yhteistyö ja erilaiset koulutusmallit ovat tulevaisuuden opettajankoulutuksen keskeisin voimavara. Aaltoyliopisto kiinnittää huomiota siihen, että kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma on ollut kehittämässä yliopistopedagogista koulutusta, joka on osa yliopiston tenure trackin ja lehtorien urapolun järjestelmää. Yliopisto toteaa, että taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin näkökulma on vahvasti myös taidepedagoginen ajattelutapa, jolla on keskeinen rooli yliopiston uuden oppimiskulttuurin rakentamisessa. Aalto-yliopisto katsoo, että opettajakelpoisuuden antamisoikeus takaisi Aalto-yliopistolle mahdollisuuden kehittää edelleen taidelähtöistä pedagogiikkaa ja kasvatustutkimusta yhteistyössä Taideyliopiston ja muiden yliopistojen kanssa. Sibelius-Akatemia katsoo, että opettajan pedagogisten opintojen koulutusvastuu ja antamisoikeus tulee säädöspohjaisesti siirtää aloittavalle Taideyliopistolle. Lähes koko kyseinen koulutus toteutetaan nyt yliopiston omasta toimesta. Sibelius-Akatemia näkee, että musiikkikasvatus tulee ymmärtää kasvatustieteeseen pohjautuvana, omalajisena tieteenalana, jonka sisältö nousee kasvatustieteestä opetusalakohtaiseen tutkimukseen ja siihen perustuvaan koulutukseen ja käytäntöihin. Musiikkikasvatus liittyy koko laajaan kasvatustieteelliseen oppimisen ja opettamisen tutkimuksen kenttään ja käsitteistöön kattaen myös musiikkikasvatuksen erilaiset kontekstit. Taidepedagogiikka käsitellessään kehollista toimintaa ja aistimista sekä mielen ja kehon yhteyteen perustuvaa toimintaa laajeten aluille, joille kasvatustiede ei yllä. Tähän perustuu taidekasvatuksen kokemus kasvatustieteen puutteellisuudesta. Sibelius-Akatemia katsoo, että kasvatustiedeyhteistyön kokemukset eivät puolla koulutuksen palauttamista kasvatustieteen yksiköihin. Erikseen järjestetty yhteistoiminta on tulevaa työympäristöä ajatellen koettu tärkeämmäksi kuin tiedeyliopistokoulutuksessa järjestetty. Opetustyön kentällä tarvitaan erilaisia opettajia. Taidealojen opettajien aineenhallinnallinen vahvuus ja taidepedagogiikan suuntaan syventynyt kasvatuksen perusteiden ymmärtäminen rikastuttaa opettajayhteisöjä. Sibelius-Akatemia kuvaa, että sillä on opettajantutkintoon, työkokemukseen ja tutkimukseen perustuvaa pedagogista asiantuntijuutta. Silloin kun ei olla sidottuja yhden tiedeyliopiston tarjontaan, voidaan käyttää parhaita mahdollisia kasvatustieteen asiantuntijoita.
6 Sibelius-Akatemian mielestä selvitystyössä on jätetty huomiotta nykyiseen pedagogisten opintojen tuottamiseen liittyviä tietoja ja instrumenttiopettajaksi koulutettaville tarjotut pedagogiset opinnot. Soiton- ja laulunopettajiksi, jazz-musiikin, kansanmusiikin sekä musiikin teorian ja säveltapailun opettajiksi suuntautuvat suorittavat pedagogiset opinnot kokonaan Sibelius-Akatemiassa. Aineenopettajaksi valmistuvien osalta Tampereen yliopisto vastaa kolmen opintopisteen kokonaisuudesta ja Sibelius- Akatemia kaikesta muusta. Pedagogisten opintojen tuottamista, koulutusvastuuta ja anto-oikeutta on tarkasteltava tämän hetken todellisista lähtökohdista käsin. Sibelius-Akatemia katsoo, että pedagogisten opintojen virallistaminen ei aiheuta lisäkustannuksia. Teatterikorkeakoulu katsoo, että tulevan Taideyliopiston ja Aalto-yliopiston tavoite saada koulutusvastuu opettajan pedagogisten opintojen antamiseen ja ehdotettu muutos asetukseen ei vaikuttaisi opiskelijamääriin, ei muuttaisi profiileja eikä sillä olisi vaikutusta kelpoisuuteen ja työllisyystilanteisiin. Muutos ei myöskään vaatisi resursseja. TEAK toteaa, että taidekasvatus on kasvatustieteellinen ala, joka on kehittynyt merkittävästi. Taidekasvatus rakentaa yhteydet tiedeyliopistoihin aidon sisällöllisen tarpeen perusteella. Yhteistyön tulee olla vastavuoroista, vapaaehtoista ja aitoon sisällölliseen kehittämiseen perustuvaa. Kasvatustieteen ja yliopistojen tulee avautua taideyliopistojen suuntaan ja olla kiinnostuneita taidepedagogiikan kehittämissuunnista. TEAK toteaa, että tulevassa Taideyliopistossa ja Aalto-yliopistossa on tarvittava kasvatustieteellinen kompetenssi ja laaja-alaista osaamista ja että Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto pystyvät hoitamaan yleisen kasvatustieteellisen osuuden sekä oman henkilöstönsä että vierailevien asiantuntijoiden avulla. Ne suunnittelevat ja antavat opettajan pedagogiset opinnot suurimmaksi osaksi itse hyödyntäen jonkin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opettajaa tai opettajia. Tällaiset sopimukset pikemminkin rajaavat taideyliopistojen kasvatustieteellisen asiantuntemuksen laajentamista. Yhteistyötä tulee voida tehdä ilman sitovaa sopimusta yhteen kasvatustieteelliseen yksikköön. TEAK katsoo, että taideopettajankoulutus ei ole verrannollinen tiedeyliopiston aineenopettajankoulutukseen. Tiedekunnissa ei ole lainkaan kasvatustieteellistä osaamista. Tutkimusvaatimusten vahvistamiskäytäntö on muodollisuus, joka ei vastaa tarkoitustaan. Yhteistyön vapautuminen säädöksien ohjauksesta on tärkeätä. Selvitystyö antaa TEAK:n mielestä virheellisen kuvan taidekasvatuksesta pelkkänä käytännön didaktisena opetuksena. Tämä antaa harhaanjohtavan kuvan tavoitteista, taidekasvatuksesta ja taidekasvatuksen ja kasvatustieteen suhteesta. TEAK toteaa, että mikäli asetustie on ainoa mahdollisuus saada Taideyliopistolle ja Aalto-yliopistolle oikeus itse vahvistaa opettajan pedagogiset opinnot, se ei löydä perusteita sille, etteikö niillä voisi olla kasvatustieteellisen alan koulutusvastuu taidekasvatuksen alueella. TEAK toteaa, että mikäli on löydettävissä helpompi ratkaisu kuin kasvatustieteellisen alan määrittely säädöksissä, ehdotukset otetaan kiitollisina vastaan.
7 2. Yleinen pedagoginen kelpoisuus Selvityshenkilöt esittivät, että asetuksen (794/2004) yleiseen pedagogiseen kelpoisuuteen liittyvät ongelmat tulee selvittää. Eri ammatillisten opettajankoulutusten pedagogisten opintojen sisältöjen välillä on suurempia eroja kuin yliopistojen pedagogisten opintojen. Olisikin syytä tarkastella tarvetta yhtenäistää koulutusten sisältöjä. Esityksiin ottavat kantaa Oulun yliopisto, Sibelius-Akatemia, Haaga-Helian, Hämeen ja Oulun ammatilliset opettajakorkeakoulut, KT Kuntatyönantajat ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ. OY katsoo, että asia tulisi selvittää, koska toisistaan. yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opinnot poikkeavat Sibelius-Akatemia täsmentää, että se on lukenut täysimääräisesti hyväksi toisaalla suoritetut opinnot. Haaga-Helian ammatillinen opettajakorkeakoulu toteaa, että ammattikorkeakoulut ovat monialaisia ja monitieteellisiä yksiköitä. Opettajankoulutusta toteutetaan kasvatustieteen tuloksia soveltaen ja opettajakorkeakoulujen oman tutkimus- ja kehitystoiminnan pohjalta. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyö on käytännönlähtöistä uusien toimintamallien kehittämistä. Haaga-Helian ammatillinen opettajakorkeakoulu täsmentää raportin tietoja taidealan opettajien koulutusyhteistyöstä Metropoliaammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa musiikki- ja tanssipedagogien koulutuksessa. Hämeen ammatillinen opettajakorkeakoulu kuvaa toteuttavansa musiikkipedagogien opetussuunnitelmaan integroituneita kasvatustieteellisiä perusopintoja ja mahdollistavansa opiskelijoille pedagogisen pätevyyden osana amk-tutkintoa. Opettajakorkeakoulu katsoo, että näiden opintojen tulisi olla hyväksiluettavissa myös yliopistollisessa opettajankoulutuksessa ottaen huomioon ammatillisten opettajakorkeakoulujen vakiintuneet käytänteet opettajankoulutuksen laadunvarmistuksesta ja hyväksiluvusta muiden vastaavien kasvatustieteen perusopintojen kanssa. Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu toteaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden kyseenalaistamisen herättävän erityisen suurta ihmettelyä. Opettajakorkeakoulu katsoo, ettei ammattipedagogiikan roolia ole ymmärretty. Opettajakorkeakoulu korostaa ammatillisen opettajuuden erityisluonnetta ja katsoo, että opettajien osaamista ei voida tuottaa vain yhdellä tavalla. Sellaiselle ei löydy tutkimuksellista perustelua. KT Kuntatyönantajien mukaan pedagogisten opintojen sisällöllisillä eroilla ei ole käytännön opetustyössä haitallisia vaikutuksia. KT korostaa yleisen opettajakelpoisuuden tuomaa joustavuutta. OAJ:n mielestä esitys ammatillisen opettajankoulutuksen koulutussisältöjen yhtenäistämisestä on kummeksuttava ja perustuu vajanaisiin tietoihin. 3. Harjoittelun järjestäminen ja harjoittelukoulut Harjoittelua ja pedagogisten opintojen ajoitusta koskevat näkökulmat olisi syytä ottaa harkittaviksi koulutuksen käytännön järjestelyjen helpottamiseksi ja laadun parantamiseksi. Tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen luonteen mukaisesti harjoittelun tulee olla tavoitteellista, monipuolista, ohjauksen asiantuntevaa ja harjoittelun tutkimusperustaista. Aineenopettajakoulutuksen lehtorien tulee olla kiinteässä yhteydessä harjoittelupaikkoihin. Lisäksi käytännön järjestelyjen tulee olla
8 toimivia. Näihin vaatimuksiin harjoittelukouluilla on hyvä mahdollisuus vastata, mutta käytännössä harjoittelukouluihin mahtuu vain osa harjoittelusta. Harjoittelukoulujen roolia tutkimuksen ja tutkimukseen perustuvan kehittämistyön paikkana tulisi vahvistaa. Harjoittelukoulujen lehtorien koulutustasoa tulee nostaa ja lehtorien siirtymistä muiden yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön tavoin kokonaistyöaikaan olisi syytä pohtia. Oppimisen dialogisuuden olisi hyvä olla toiminnan perustana. Esityksiin ottavat kantaa Lapin yliopisto, Kuntaliitto ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ. LY kannattaa esityksiä. Kuntaliitto katsoo, että harjoittelu ns. kenttäkouluissa on tärkeää. Kuntaliitto korostaa, että tämän harjoittelun kustannukset tulee kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille korvata täysimääräisesti. OAJ katsoo, että kasvatustieteiden tiedekunnan tulee vastata harjoittelusta ja että harjoittelun valvonta on tehtävä yhdessä taideyliopiston ja kasvatustieteen laitoksen toimesta. Ohjatun harjoittelun pitää palvella taidekasvatuksen sisältöjä ja tavoitteita. 4. Esityksiä eri koulutuksille Musiikinopettajan koulutus, joka tapahtuu Oulun ja Jyväskylän yliopistoissa, kuvataiteen opettajan koulutus Lapin yliopistossa sekä ruotsinkielinen aineenopettajankoulutus Åbo Akademissa ovat opetusjärjestelyiltään ja vastuiltaan toimivia koulutuksia. Ehdotamme kuitenkin edellä mainituille joitakin tarkennuksia. Oulun yliopistossa tulisi huolehtia kasvatustieteiden opintojen ajoittamisesta opintoihin siten, että ne tukevat mahdollisimman hyvin opettajaidentiteetin kehittymistä. Koska Lapin yliopistossa on vain yhden aiheen, kuvataidekasvatuksen aineenopettajan opinnot, tulisi opetussuunnitelmatyössä huolehtia, että koulutuksella on sisällöllinen yhteys laaja-alaiseen opettajankoulutukseen. Oulun, Lapin ja Jyväskylän yliopiston sekä Åbo Akademin vastuulla olevien kasvatustieteen opintojen vuorovaikutus ainedidaktiikan opintoihin tulee olla kiinteä ja opetushenkilöstön olisi hyvä järjestää yhteistä opetuksen suunnittelua. Esityksiin ei oteta lausunnoissa kantaa. 5. Taiteen perusopetus Taiteen perusopetuksen kelpoisuusvaatimuksiin tulee lisätä pedagogisten opintojen 60 opintopisteen kokonaisuus. Esitykseen ottavat kantaa Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto, Opetushallitus, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ja opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspolitiikan osaston yleissivistävän koulutuksen yksikkö. Lapin ja Turun yliopistot kannattavat esitystä. Myös OY kannattaa esitystä ja huomauttaa olevan luontevaa, että OY:lla olisi koulutusvastuuta taiteen perusopetuksen osalta, kun kohdejoukkona ovat arkkitehdit tai muut arkkitehtuuria opettavat. Opetushallitus ilmoittaa suhtautuvansa myönteisesti taiteen perusopetusta antavien opettajien pedagogisen osaamisen vahvistamiseen. Ennen kelpoisuutta säätelevän asetuksen muuttamista olisi selvitettävä taiteen perusopetuksen nykyisen opetushenkilöstön kelpoisuus- ja rekrytointitilanne.
9 OAJ ilmoittaa olevansa huolissaan siitä, että taiteen perusopetuksen kelpoisuusehtoihin ei kuulu vaatimusta pedagogisten opintojen suorittamisesta. OAJ kannattaa näiden opintojen lisäämistä kelpoisuusvaatimuksiin. OKM:n koulutuspolitiikan osaston yleissivistävän koulutuksen yksikkö katsoo, että taiteen perusopetuksen kenttä on monimuotoinen ja kelpoisuusvaatimukset siksi väljät. Opettajan pedagogisten opintojen suorittamismahdollisuus on kuitenkin tärkeä opetuksen kehittämisen kannalta ja jotta taiteen perusopetuksen opettajat voisivat toimia muissa opetustehtävissä silloin, kun he muuten täyttävät säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Muuta lausunnoissa esitettyä Taidealojen opettajien saatavuuden tärkeyteen kiinnitetään Kuntaliiton, KT Kuntatyönantajien, OAJ:n ja ÅA:n lausunnoissa huomiota. Lausunnonantajat korostavat opettajien riittävyyden varmistamista. ÅA käsittelee laajasti ruotsinkielisiä taidealojen opettajatarpeita ja opettajien saatavuutta sekä ruotsinkielisen taidealojen opettajankoulutuksen järjestämiskäytäntöjä ja haasteita. ÅA on huolissaan kelpoisuustilanteesta ja opettajasaatavuudesta. ÅA katsoo, että on erityisen tärkeätä, että Aalto-yliopisto, Taideyliopisto ja Åbo Akademi yhdessä tarkastelevat koulutustilannetta ja parantavat mahdollisuuksia kouluttaa riittävästi ruotsinkielisiä taideaineiden opettajia perusopetukseen ja lukiokoulutukseen. KT käsittelee lausunnossaan myös kelpoisuutta. Se esittää, että kelpoisuuden täydentäminen tutkinnon suorittamisen jälkeen tulisi olla mahdollista nykyistä joustavammin. Pedagogisten opintojen, opettajakoulutuksen ja yleensä korkeakoulutetun henkilöstön koulutusvastuun tulee olla korkeakouluilla ja yliopistoilla eikä sen jatkossakaan tulisi olla maksullista täydennyskoulutusta niin, että työnantajat joutuisivat kustantamaan henkilöstönsä kelpoisuuskoulutusta. KT tuo esille, että koulutuksen järjestäjien näkökulmasta opettajien kelpoisuusvaatimuksiin tulisi lisätä joustavuutta ja koulutuksen järjestäjän harkintavaltaa pedagogisen kelpoisuuden ja aineenhallinnan osoittamisen osalta. Teoreettisten opintojen antamia valmiuksia käytännön opetustyöhön tulisi selvittää nykyistä paremmin. OAJ kiinnittää lausunnossaan huomiota taidealojen opettajien osaamisesta huolehtimiseen. OAJ esittää muun muassa taidealan opettajille kaikilla asteilla toimivaa yhteistyöverkostoa, opettajankouluttajien suunnitelmallisen täydennyskouluttautumisen varmistamista, taidekorkeakoulupedagogiikan erityispiirteiden tutkimista ja taidekorkeakoulupedagogiikan innovaatioiden levittämistä kaikille taidealan korkeakouluyksiköille ja yleiseen keskusteluun.
Lausunto taidealojen opettajan pedagogisia opintoja koskevasta selvityshenkilöiden raportista
1 SIBELIUS-AKATEMIA SIBELIUS-AKADEMIN Helsinki, 28.9.2012 Dnro 11/50/00/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausunto taidealojen opettajan pedagogisia opintoja koskevasta selvityshenkilöiden raportista
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon
LisätiedotMartti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)
Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 2012 SELVITYS TAIDEALOJEN OPETTAJAN PEDAGOGISTEN OPINTOJEN KOULUTUSVASTUISTA JA TOTEUTUKSESTA
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012 SELVITYS TAIDEALOJEN OPETTAJAN PEDAGOGISTEN OPINTOJEN KOULUTUSVASTUISTA JA TOTEUTUKSESTA Selvityshenkilöiden raportti Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotOKM:n lausuntopyyntö koskien Asiantuntijuus edellä, Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus työryhmämuistiota
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM:n lausuntopyyntö koskien Asiantuntijuus edellä, Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus työryhmämuistiota Viite Dnro OKM/ Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
LisätiedotSelvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa
Selvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa Opettajankoulutusfoorumi 16.04.2019 Jouni Pursiainen Eva Raudasoja Professori Jouni Pursiainen Professori Jarmo Rusanen Johtaja, KT Eva Maria Raudasoja
LisätiedotSelvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa
Selvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa Opettajankoulutusfoorumi 16.4.2019 Kasvatustieteellisen alan dekaanikokous 20.5.2019 Jouni Pursiainen Eva Raudasoja Professori Jouni Pursiainen Professori
LisätiedotJaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi
Rahoittaja: #OPEKE OPEKE AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN UUDISTAMINEN Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi 27.9.2017 Mikä OPEKE on? Valtakunnallinen kehittämishanke, jossa kehitetään ja uudistetaan
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotOpettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella 4.6.2018 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotHAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.)
HAKUOHJE VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.) Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolla on syksystä 2005 alkaen mahdollista suorittaa visuaalisen alan taideopettajien
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
LisätiedotOPINTO-OPAS 2010 2011
OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotYliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.
14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä
LisätiedotTaideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010
Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja
LisätiedotLuonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,
Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
LUONNOS 28.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen liitteen muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotAineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info
Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja
LisätiedotOpettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella 2.10.2019 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotTärkeää tietoa aineenopettajan koulutuksen uusille opiskelijoille 2018
Tärkeää tietoa aineenopettajan koulutuksen uusille opiskelijoille 2018 Huom! Lue lisäksi huolella läpi Opettajan pedagogiset opinnot -sivu https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/opettajan-pedagogiset-opinnot
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotOpettajatarvetyöryhmän muistiossaan 2003:9 antamat suuntaviivat opettajankouluttajille
Opettajatarvetyöryhmän muistiossaan 2003:9 antamat suuntaviivat opettajankouluttajille LIITE 1 Armi Mikkolan esitykseen 26.11.2003 liittyviä poimintoja Opettajatarvetyöryhmän muistiosta, joka löytyy kokonaisuudessaan
LisätiedotOPETTAJAKELPOISUUS SUOMESSA
OPETTAJAKELPOISUUS SUOMESSA 0 Sisällysluettelo: Johdanto: Opettajakelpoisuus Suomessa... 2 Luokanopettajan kelpoisuus... 2 Aineenopettajan kelpoisuus... 3 EU/ETA:n ulkopuolisen opettajakoulutuksen rinnastaminen...
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan
Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta
LisätiedotMetropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018)
LAUSUNTO Eduskunta Sivistysvaliokunta Päiväys Asia Metropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018) Metropolia Ammattikorkeakoulu
LisätiedotKOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE
KOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE Kuva: Yliopisto-lehti 08/17, Veikko Somerpuro 25/10/2017 1 Koulujen monet kielet ja uskonnot on Valtioneuvoston kanslian rahoittama tutkimushanke,
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa
Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa Opettajankoulutusfoorumin alueellinen tilaisuus 18.5.2017 18.5.2017 Pertti Väisänen, professori, varadekaani UEF, 4 tiedekuntaa: Filosofinen tiedekunta
LisätiedotLEHTORIN TEHTÄVÄT TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULUSSA
1 TEHTÄVIEN TÄYTTÖSUUNNITELMA LEHTORIN TEHTÄVÄT TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULUSSA Toistaiseksi täytettävät tehtävät Yläkoulu ja lukio Historian ja yhteiskuntaopin päätoiminen tuntiopettaja Kuvataiteen
Lisätiedot14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:
Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen
LisätiedotOpetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja
LisätiedotAsia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen
Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen Opetushallitukselle Äidinkielen opettajain liitto ry:lle Opetusalan ammattijärjestö ry:lle Humanistisille tiedekunnille Eri yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden
LisätiedotOPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT
OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja
LisätiedotTAIDEKASVATUKSEN VOKKE- KESKUSTELUSEMINAARI
1 TAIDEKASVATUKSEN VOKKE- KESKUSTELUSEMINAARI MUISTIO Aika: 30.9.2004 klo 10-16 Paikka: Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Bulevardi 18, 00014 Helsingin yliopisto, seminaarihuone
LisätiedotTaiteen paikka. koulusta ulos vai sisään
Taiteen paikka koulusta ulos vai sisään Seminaarin tietoisku 19.5.2005 Leena Hyvönen Kirsti Hämäläinen Sirkka Laitinen Kuinka musiikin ja kuvataiteen tuntimäärät ovat muuttuneet peruskoulussa? Sirkka Laitinen
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotSnellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi
LAUSUNTO 30.3.2015 1(1) Opetus-ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015 Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi Lausunnon keskeinen sisältö
LisätiedotAineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista
LisätiedotTyöelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi
Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi
LisätiedotHuippuopettajat ESR-hanke 2010 2012. Loppuraportti 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ
Huippuopettajat ESR-hanke 2010 2012 Loppuraportti 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Huippuopettajat ESR -koulutushankkeen tärkeimpänä tavoitteena oli parantaa yliopistokoulutuksen laatua.
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotJYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ
JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa 25.9.2009, 14.6.2016 tehtyine muutoksineen. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Yliopistolain (558/2009) 14 : nojalla yliopiston hallitus
LisätiedotTilaisuuden avaus. Mikko Hartikainen Minna Muukkonen. Taiteen perusopetuksen hyvä hallinto Hakaniemenranta 6 Helsinki, Opetushallitus
Tilaisuuden avaus Mikko Hartikainen Minna Muukkonen Taiteen perusopetuksen hyvä hallinto 15.11.2010 Hakaniemenranta 6 Helsinki, Opetushallitus OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Esiopetuksen ja
LisätiedotAsia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015
LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta
LisätiedotKirje 23.04.2015. 1.1 Suoritetut opettajan tutkinnot ja opiskelu tavoitteena opettajan tutkinto
Kirje OKM/5/591/2015 23.04.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Korkeakoulujen tuottamien opettajatietojen ja useampia pätevyyksiä tuottavien tutkintojen vieminen VIRTA-opintotietopalveluun tiedonkeruuta
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot (60 op) HY:n tutkinto-opiskelijoiden hakuinfo: katsaus aineenopettajaopintojen arkeen ja käytäntöihin
Opettajan pedagogiset opinnot (60 op) HY:n tutkinto-opiskelijoiden hakuinfo: katsaus aineenopettajaopintojen arkeen ja käytäntöihin Yleistä opettajan pedagogisista opinnoista Opettajan pedagogiset opinnot
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotLEHTORIN TEHTÄVÄT TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULUSSA
1 KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ TEHTÄVIEN TÄYTTÖSUUNNITELMA 16.1.2015 LEHTORIN TEHTÄVÄT TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULUSSA Toistaiseksi täytettävät tehtävät Yläkoulu ja lukio Äidinkielen ja kirjallisuuden
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista
Lisätiedot27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti
LisätiedotOpettajan pedagogisten opintojen info
Opettajan pedagogisten opintojen info Humanistisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille Torstaina klo 16-18, Porthania IV Infon aiheet Opettajan pedagogisten opintojen valintaryhmät 2016 hakutiedot
LisätiedotLuokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>
LisätiedotHaaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu
Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu Olemme ammatillisen koulutuksen ja työelämässä tapahtuvan oppimisen kehittäjä ja tutkijasuomessa ja kansainvälisesti. tehtävät Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu
LisätiedotAmmatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit
Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit Opettajankoulutusfoorumin seminaari 16.4.2019 Anu Lyytinen, Johanna Liljeroos, Elias Pekkola, Jonna Kosonen, Mikko Mykkänen ja
LisätiedotOsaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
LisätiedotMikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt?
Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt? Anna-Mari Rosenlöf, projektipäällikkö Kuva: Itä-Suomen Hyvinvointivoimala, JiiPee Photography, 2016. Taiteesta ja kulttuurista
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotKoulutus- ja kehittämiskeskus. Palmenia
Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia 2 3 Sisällys 3 Kolme pääreittiä opettajaksi 4 Keskeisiä opettajuuteen liittyviä käsitteitä 5 Opettajan kelpoisuus 6 Yliopistossa ja avoimessa yliopistossa suoritettujen
LisätiedotPERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004
DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki
LisätiedotMinustako opettaja? Liisa Ikkala-Toiviainen, Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa
1 Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa 2 Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Koostuvat kahdesta osasta: kasvatustieteen perusopinnoista, 25 op sekä aine- ja syventävien
LisätiedotLukiolain uudistamisen tavoitteita:
Lukiouudistus Lukiolain uudistamisen tavoitteita: Tavoitteena on tukea lukioiden toimintakulttuurin kehittymistä vahvemmin yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen perustuvaksi, yksilölliset tarpeet huomioivaksi
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotLAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö
LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotJohtamisen foorumi Lukion uudistamisen johtaminen
Johtamisen foorumi 5.6.2013 Lukion uudistamisen johtaminen Veli-Matti Malinen opetusneuvos, yksikön päällikkö Lukiokoulutus ja taiteen perusopetus Opetushallitus Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden
LisätiedotJuliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen
Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden
LisätiedotUNIFIN SELVITYKSET KOOSTE
UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien
LisätiedotLukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous
Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous 25.10.2017 Tausta Hallituksen päätös lukiouudistuksen toteuttamisesta keväällä 2017. Lukiouudistus
LisätiedotKOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"
KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) 214 Oikaisuvaatimus koskien tuntiopettajan määräaikaista virkasuhdetta (turvallisuusala, aikuiskoulutus, työavain 25-439-14) HEL 2014-005591 T 01 01 01 01 Päätös
LisätiedotMITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa
MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? Lehtori Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista
LisätiedotMiten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?
Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen
LisätiedotOpettajan pedagogisten opintojen info
Opettajan pedagogisten opintojen info Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelijoille Tiistaina klo 14.00 16.00 Biokeskus 3, LS 2402 Infon aiheet Opettajien kelpoisuusvaatimukset Opettajan pedagogisten
LisätiedotUudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
LisätiedotAjankohtaista lukiokoulutuksesta
Ajankohtaista lukiokoulutuksesta Kuntamarkkinat 12. Kuntatalo 12.9.2018 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto Lukiokoulutuksessa tapahtumassa Lukion erityisen koulutustehtävän uudistus 1.8.2018 Menossa tuntijakokokeilu
LisätiedotVammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista
LisätiedotKansallinen seminaari
Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa
LisätiedotLiiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO
Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 30.1.2013 yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus Sisältö Tutkinnon perusteiden toimeenpano ammatillisena peruskoulutuksena
LisätiedotOpettajatiedonkeruun toteutus
Opettajatiedonkeruun toteutus Yliopistojen tuottamien opettajatietojen kerääminen tietovarannosta Pääasiakirja: Opettajatiedonkeruu korkeakouluista uudistuu Sivua päivitetään parhaillaan Sisällys Sisällys
LisätiedotHAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5)
Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee
LisätiedotTIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS
TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2018 1 (5) 501 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle valtioneuvoston asetuksiksi lukiokoulutuksesta sekä eräiden lukiokoulutusta koskevien asetusten muuttamisesta
LisätiedotKoulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä
Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020
LisätiedotC. Selvitys opetuksesta vastaava johtajan/johtajien kelpoisuudesta ja työkokemuksesta toimipisteittäin (hakemuslomakkeen liite 2).
LIITTEEN OHJE Koulutuksen järjestäjien tulee toimittaa tämän kirjeen liitteen kohdissa A - F mainitut tiedot: hakemuslomake ja sen liitteinä kopiot mainituista asiakirjoista sekä pyydetyt selvitykset/suunnitelmat.
LisätiedotTyössäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus
LisätiedotTurun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö
sivu 1/6 n opetustoiminnan johtosääntö 1 5, 7 19 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 25.5.2015, 6 ) 6 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 24.8.2015, 8 ) I luku Toimiala 1 Toiminnan järjestäminen Oppilaitoksen
LisätiedotMonikulttuurisuus näyttötutkinnoissa
Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan
LisätiedotOsaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen
Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös
Lisätiedot