Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki

Transkriptio

1 Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot Tommi Oraluoma Suonenjoki

2 Biotsek Perustettu 2018 Kasvintuhoojien tarkkailupalvelu/kasvinsuojelukonsultointi Tommi Oraluoma/Hortonomi AMK

3 Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot Kasvintuhoojat Vahingot Tarkkailu Ilmaston lämpeneminen Tavoite Mansikan ja vadelman taloudellisesti haitallisimmat kasvintuhoojat Millaisia vahinkoja kasvintuhoojat aiheuttavat Miten ja mistä kasvintuhoojat löytyvät Ilmaston lämpenemisen vaikutus kasvintuhoojiin Satotappioiden vähentäminen

4 Miten onnistun? Tarkkailu Kasvuston tarkkailu erittäin tärkeää! Oikea ajoitus Tarkkailun avulla oikein ajoitetut kasvinsuojelutoimenpiteet! Sadon maksimointi Maksimaalinen sato oikein ajoitetuilla kasvinsuojelutoimenpiteillä! 4

5 Vihannespunkki (Tetranychus urticae) Ulkonäkö Noin 0,3 mm pitkä, pyöreähkö hämähäkkieläin. Tummat läikät kyljissä Lisääntyminen Arrenotokinen partenogeneesi! Useita sukupolvia vuodessa, talvehtii aikuisena karikkeessa ja silmusuomujen alla Isäntäkasvit Tavattu yli tuhannelta kasvilajilta, erityisen haitallinen mansikalla 5

6 Vihannespunkki (Tetranychus urticae) Vioitus Tyhjentää kasvisoluja, jättää jälkeensä vaaleita pisteitä, kutoo seittiä jonka suojissa piilottelee Tarkkailu/mistä löytyy Lehtien alapinnoilla piilossa UV-B säteilyltä. Löytyy usein rikkakasveilta aikaisessa vaiheessa Vaikutus satomääriin Lajikkeesta ja olosuhteista riippuen voi aiheuttaa mansikalla jopa yli 25% sadonmenetyksiä! 6

7 Vattukärsäkäs (Anthonomus rubi) Ulkonäkö 2,5-3 mm mittainen tummanharmaa kovakuoriainen, pitkä kärsä Lisääntyminen Yksi sukupolvi vuodessa, talvehtii aikuisena. Talvehtimispaikka ei varmasti tiedossa, oletettavasti karikkeessa Isäntäkasvit Mansikka, vadelma, karhunvattu, ruusut 7

8 Vattukärsäkäs (Anthonomus rubi) Vioitus Munii kukkanuppuihin ja katkaisee kukkaperän, aikuiset syövät myös lehtiin ja terälehtiin reikiä Tarkkailu/mistä löytyy Keväällä vatinäytteet ja silmämääräinen tarkkailu. Liima-ansat eivät kovin tehokkaita Vaikutus satomääriin Yksi naaras voi vioittaa jopa 150 nuppua! Mitattu jopa 80% satovahinkoja mansikalla! Nina Trandem 8

9 Ripsiäiset (Thysanoptera) Ulkonäkö Alle 1 mm mittainen, kapea ja sulkamaisilla siivillä varustettu hyönteinen Lisääntyminen Arrenotokia, telitokia! Useita sukupolvia vuodessa, talvehtii aikuis-, muna- tai pupaasteina Isäntäkasvit Maailmassa yli 6000 ripsiäislajia, isäntäkasveja lukematon määrä 9

10 Ripsiäiset (Thysanoptera) Vioitus Mansikalla aiheuttaa pronssimarjaa, vadelmalla päätyy rasiaan Tarkkailu/mistä löytyy Keväällä liima-ansoilla tarkkailu, aukeamattomien nuppujen tsekkaus, kukkien tsekkaus, teriö! Vaikutus satomääriin Lajista ja olosuhteista riippuen voi mansikalla tuhota koko sadon! Nina Trandem 10

11 Peltolude, ketolude (Lygus rugulipennis, L.pratensis) Ulkonäkö Noin 4-6 mm pitkä hyönteinen, mantelin muotoinen, pikkukilpi usein vaalea ja sydämen muotoinen Lisääntyminen Yksi sukupolvi vuodessa? Talvehtii aikuisena karikkeessa Isäntäkasvit Useita eri isäntäkasveja. Munii yleensä keväällä rikkakasveille joista siirtyy mansikalle 11

12 Peltolude, ketolude (Lygus rugulipennis, L.pratensis) Vioitus Imevät tyhjäksi yksittäisiä siemeniä, epämuodostuneet marjat, cat-face Tarkkailu/mistä löytää Aikuisten tarkkailu vatinäytteillä keväällä, silmämääräinen tarkkailu Vaikutus satomääriin Jopa 50% sadonmenetyksiä/laadun alenemaa havaittu Nina Trandem 12

13 Kirvat (Aphididae) Ulkonäkö Pieni, pehmeäruumiinen hyönteinen, väritys vaihtelee lajista riippuen ja lajin sisälläkin Lisääntyminen Partenogeneesi, vivipariteetti! Useita sukupolvia vuodessa. Useimmat lajit talvehtivat munaasteella Isäntäkasvit Viljelykasveilla havaittu noin 150 haitallista kirvalajia, isäntäkasveja lukematon määrä 13

14 Kirvat (Aphididae) Vioitus Imee kasvinesteitä ja ulostaa mesikastetta. Mesikaste otollinen alusta mm. nokihärmälle Tarkkailu/mistä löytyy Lehtien alapinnoilla, kukkavarsissa. Talvimunat usein silmujen läheisyydessä Vaikutus satomääriin Olosuhteista riippuen satotappiot voivat olla merkittäviä etenkin tunnelivadelmalla nokihärmän takia Nina Trandem 14

15 Drosophila suzukii - hedelmäkärpänen Ulkonäkö mm pitkä, koirailla tumma piste siipien kärjessä, naaraan munanasetin pitkä ja sahalaitainen Lisääntyminen Naaras munii marjan sisälle, jossa toukat kehittyvät. Jopa 300 munaa per naaras ja yli kymmenen sukupolvea vuodessa Isäntäkasvit Marja- ja hedelmäkasvit mustikka, kirsikka, vadelma, mansikka ym 15

16 Drosophila suzukii - hedelmäkärpänen Vioitus Munintareiät altistavat marjat kasvitaudeille. Toukat marjan sisällä viimeistelevät tuhon Tarkkailu/mistä löytyy Tarkkailu erityisillä hedelmäkärpäsille tarkoitetuilla houkutusansoilla Vaikutus satomääriin Jopa yli 80% sadonmenetyksiä sijainnista ja viljelykasvista riippuen! Nina Trandem 16

17 Lämpösumma Hyönteiset aktivoituvat, kun tietyt lämpösummarajat saavutetaan Ilmaston lämpenemisen vaikutus? Lämpösummarajat saavutetaan varhaisemmassa vaiheessa Yksi sukupolvi vuodessa 2-3 sukupolvea vuodessa Leudommat talvet haitalliset vieraslajit selviytyvät?

18 Yhteenveto Kasvinsuojelu murroksessa? Ilmaston lämpeneminen Kuumat ja kuivat kesät suosivat kasvintuhoojia! Kasvintuhoojat Kasvinsuojeluaineille resistenssit kannat, uudet kasvintuhoojat! Jäämätutkimukset?! Satotappiot Kasvintuhoojien tarkkailun merkitys korostuu! Kasvuolosuhteiden hallinta! Biologinen kasvinsuojelu! 18

19 Kiitos! Tommi Oraluoma Facebook ja