PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN?

Transkriptio

1 PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Huittinen Puna-apila tärkein nurmipalkokasvi Suomessa rehuarvo on korkea mahdollisuus korkeisiin satotasoihin säilörehuntuotannossa Pohjoismaissa jalostetut lajikkeet talvenkestävyydeltään hyviä SIEMENTUOTANTO? 1

2 Puna-apilalla kaksi tyyppiä Aikainen eteläinen tyyppi hyvä jälkikasvukyky heikko talvehtija Myöhäinen (eteläinen ja) pohjoinen tyyppi korkea 1. sato jälkikasvukyky heikompi hyvä talvehtija Pohjoismainen päätyyppi Diploidi / tetraploidi Puna-apila on täysin hyönteispölytteinen kasvi Siementuotanto ongelmallista Satovaihtelut erittäin suuria kg/ha (kantasiementuotannossa) Vaikuttavia tekijöitä ploidia-aste kasvukauden sää pölyttäjien määrä korjuun onnistuminen 2

3 Puna-apilan siemensadot ovat maassamme hyvin alhaisia, ilmeisesti alle 200 kg/ha. Meilläkin saatu kokemus osoittaa, että suotuisina siemenvuosina voimme punaapilasta saada hyvinkin runsaita siemensatoja, jopa n. 600 kg/ha. Siemenviljelyn opas, 1948, Pellervoseura. PÖLYTTÄJÄT 3

4 Kimalaiset ovat puna-apilan tärkeimpiä pölyttäjiä Yleisimmät pölyttävät kimalaislajit ovat seuraavat: apilaeli kirjokimalainen (Bombus distinguendus), kivikkokimalainen (B. lapidarius), tarhakimalainen (B. hortorum), peltokimalainen (B. pascuorum) ja hevoskimalainen (B. equestris). Puna-apilan siemenviljelijän on tärkeätä pystyä erottamaan hyödyllisistä, pölyttävistä kimalaislajeista mantukimalainen (B. lucorum), joka on vahingollinen laji, koska se ryöstää meden puna-apilan kukasta pistämällä reiän teriön torveen. Siemenviljelyn opas, 1948, Pellervoseura. Muita mahdollisia puna-apilan pölyttäjiä luonnossa elävien kimalaisten lisäksi Tarhamehiläinen lyhytkielinen nykytiedon valossa kohtuullisen hyvä pölyttäjä kimalainen 2 x tehokkaampi kuin mehiläinen Kontukimalainen (B. terrestris) Keski-Euroopassa luonnonvaraisena Ruotsissa Uplantiin asti kasvatetaan pölyttäjäksi, mahdollista ostaa yhdyskuntia, Schetelig Oy tuo Suomeen lyhytkielinen ei sovellu erityisen hyvin puna-apilan pölyttäjäksi 4

5 Siemenviljelyn opas, 1948, Pellervoseura. Kimalaislajien esiintyminen Suomessa peltokimalainen mantukimalainen tarhakimalainen 43,3 % 13,5 % 8,3 % kivikkokimalainen 3,0 % kirjokimalainen 0,6 % Mesipistiäisten monimuotoisuus. Heliölä ym

6 Map of visited sites and detected proportional shifts in bumble-bee community composition in red clover seed fields in the last 70 years. Bommarco R et al. Proc. R. Soc. B doi: /rspb by The Royal Society Relative frequencies of bumble-bee tongue lengths in red clover fields across Sweden in the (a) 1940s, (b) 1960s and (c) present. Bommarco R et al. Proc. R. Soc. B doi: /rspb by The Royal Society 6

7 Trends in red clover seed yields in the last 90 years. Bommarco R et al. Proc. R. Soc. B doi: /rspb by The Royal Society Miten varmistaa puna-apilan pölyttyminen Luonnonkimalaisten elinolojen parantaminen pesimäpaikat (ojanpientareet, kivikasat, luonnonhoitokohteet jne.) ravintoa keväällä (kukkivat pajut) Siemenlisäysten sijoittelu ei keskelle suuria peltoaukioita peltoaukeiden reunoille pienille lohkoille joiden ympärillä luontaisia pölyttäjiä Houkutus- ja ravintokasveja pölyttäjille ennen apilan kukinnan alkamista hunajakukka niitettävä alas kun puna-apila alkaa kukkia Mehiläisten käyttäminen 3-6 pesää / ha 7

8 Vaatimukset peltolohkolle ph:n oltava riittävän korkea (ph vähintään 5,6) Savimaat hyviä Kuivuudelle alttiita karkeita kivennäismaalohkoja vältettävä kuivuusstressi lyhentää kukinta-aikaa Siemenviljelyn opas, 1948, Pellervoseura. KORJUUTEKNIIKKA 8

9 Siemenheinä katkaistaan pieniltä aloilta viikatteella, suuremmilta niittokoneella tai itseluovuttavalla leikkuukoneella kasteen aikana. Mitä runsaammin kasvustossa on vihreitä juurilehtiä esim. sateiden aiheuttaman odelmoinnin takia, sitä tärkeämpää on antaa katkaistun siemenheinän kuivua maassa ennen seipäille panoa. Mitä runsaammin tuoreita lehtiä tai rikkaruohoja on apilan siemenheinän joukossa, sitä hitaammin tapahtuu seipäillä kuivuminen. Siemenviljelyn opas, 1948, Pellervoseura. Siemensadon korjuu Puna-apilakasvuston suora puinti ongelmallista pitkän kuivan syksyn odottelu? aurinkoinen ja tuulinen sää kasvuston kemiallinen hävittäminen Ruiskutus Reglonella (2-3 l/ha + vettä l/ha) puinti viikon kuluttua Muita vaihtoehtoja? Kasvuston niittäminen karholle Pohjois-Amerikassa perusmenetelmänä niitto luolleniittokoneella (swather) kun 75 % kukinnoista on ruskeita luolle niitetyn kasvuston puinti viikon kuluttua noukinpäällä varustettu puimuti sademäärä syksyllä alempi Suomeen verrattuna? Ruotsissa selvitetty vaihtoehtoisia korjuutekniikoita 9

10 Puinnin jälkeen siemensadon kuivaus aloitettava kolmen tunnin kuluessa Kuivatuslämpötilan oltava riittävän alhainen 10

11 11

12 12

13 KIITOS! 13