Miten käytämme rehun tehokkaasti

Transkriptio

1 Miten käytämme rehun tehokkaasti TUOTTAJASEMINAARI HÄRMÄN KUNTOKESKUS 29/ Tor Mikael Lassén Lassén Feed Consult

2 SISÄLTÖ Minkkien ja kettujen välisiä eroja Ravintoaineet ja niiden merkitys Rehun koostumus vuoden läpi Raakaaineiden valinta ja niiden koostumus

3 Mitä vaikuttaa tuotantoa! Rehu Siitoskanta Hoito Ympäristö

4 Yhteistyö on tärkeätä! Tutkimus Tuottaja Neuvonta Rehukeskus

5 Perus asiat Eläinkanta pitäisi olla Vapaa plasmacytosista Suuret ja suuri kasvu ominaisuudet Lyhyt karvaiset, vähemmän classic Pitkä karvaiset ei saa olla Hyvä pohjavilla Naarat täytyy olla hyvät siitos ominaisuudet ja täytyy osata hoitaa pennut Sitten ne voivat saada hyvää rehua ja sitten tuotantotulos parantaa

6 Ruskea urosminkkien kasvu DK jul 28-jul 11-augusti 25-augusti 08-sep 22-sep 06-okt 20-okt

7 Minkin ja ketun ruoansulatuselimistö Minkki Lihansyöjä Sopeutunut eläinperäiseen ravintoon Lyhyt ja yksinkertainen suolisto Vaatii valkuaista Monta pientä annosta Tuoreen ravinnon syöjä Parempi hajuaisti kuin makuaisti Herkkä botuliinitoksiinille Kettu Enemmän kaikkiruokainen Hyödyntää hiilihydraattia paremmin Vaatii vähemmän valkuaista Isompi mahalaukku Tuoreen ravinnon syöjä (Sinikettu) Raadonsyöjä (Punakettu) Syö ennen kuin haistaa Kestää paremmin botuliinitoksiinia

8 Turkiseläinten suolisto Ohutsuoli: Haimasta ruoansulatusentsyymejä Ravinteet ja vesi imeytyy suoliston seinämän läpi Pitkä suolinukka pinta-alan lisäämiseksi

9 Energian muuntuminen

10 Määritelmät Rehun energiapitoisuus Kuiva-aineen energia on se mitä eläin pystyy hyödyntämään (4 grammaa vettä/grammaa rehua) Riippuvainen ravintoaineiden sulavuudesta: Valkuainen 18.8 kj (4.5 kcal) /grammaa sulavaa Rasva 39.8 kj (9.5 kcal) /grammaa sulavaa Hiilihydraatti 17.6 kj (4.2 kcal) /grammaa sulavaa Energian jakautuminen (% energian osuus eri ravintoaineista) Valkuainen:Rasva:Hiilihydraatti Välttämättömät aminohapot Välttämättömät rasvahapot energian lähde Hiilihydraatit tärkkelys ja glukoosi

11 Välttämättömät ravintoaineet Välttämättömänä ravintoaineena voidaan pitää ainetta, jota tarvitaan kasvuun, kehitykseen ja kudosten uudistumiseen Sen riittämätön saanti aiheuttaa puutosoireita Oireet poistuvat ao. ravintoainetta antamalla Mikael Lassén

12 Minkin ja ketun ruansulatus Proteaasit = hajottavat valkuaisaineita Lipaasit = hajottavat lipidit (= rasvan) Entsyymit käyttää sekä vitamiinit että mineraalit Hajoaminen keskeytyy jos entsyymeistä on puutetta Ravintoaineet hajoavat entsyyminen avulla: Proteiinit -> proteaasit -> aminohapot Rasva -> lipaasit -> rasvahapot Hiilihydraatteja -> amylaasit -> monosakkaridit (glukoosi)

13 Valkuainen - Aminohapot Minkki ja kettu kykenee tuottamaan suurimman osan aminohapoista 11 aminohappoa täytyy saada rehusta (välttämättömätelintärkeät) Jos vain yksi aminohappo puuttuu, tietyn proteiinin tuotanto ei voi jatkua Mikäli puuttuva aminohappo on välttämätön tietylle kasvulle, tämä puute tulee vaikuttamaan normaaliin kasvuun, vaikka rehussa olisi tarpeeksi muita aminohappoja

14 Paljonko valkuaista eläimet tarvitsevat? Valkuaistarve vaihtelee sen mukaan, onko käynnissä kasvuvaihe, karvantuotanto tai vain ylläpitää normaaleja elimistön toimintoja Pennuilla ja kasvavilla on suurempi tarve kuin aikuisilla Pennut käyttävät valkuaisen lihasten, luukudoksen, ruston ja karvan muodostamiseen. Aikuisilla nämä komponentit ovat jo valmiiksi muodostuneet

15 Alhaisen biologisen arvon omaava valkuainen kuormittaa eläimet Ylimääräinen imeytynyt valkuainen muodostuu glukoosiksi ja käytetään energiantuotantoon Typpi-osio erittyy virtsaan munuaisten kautta ja kuormittaa munuaisia Sulamaton valkuainen erittyy ulosteeseen ja voi kuormittaa suolistoa ja aiheuttaa ripulia eläimille Hiilihydraateista muodostuva energia jolle ei ole käyttöä varastoituu maksaan rasvana

16 Alhaisen biologisen arvon omaava valkuainen kuormittaa eläimet Plasmasytoosi kuormittaa munuaisia ja maksaa, ja tautiin sairastuneina minkeillä on vähentyneet munuais- ja maksatoiminnot On tärkeää täyttää välttämättömien aminohappojen tarve, ilman että eläintä kuormitetaan liiallisella valkuaisella Plasmasytoosiin sairastuneet minkit tarvitsevat paremman valkuaislaadun kuin terveet minkit Plasmasytoosiin sairastuneet minkit tarvitsevat vettä vapaasti

17 Koostuu: Glyserolista Rasvahapoista Fosfolipideistä Rasvaa käytetään: Rasva Energiaksi (95%) Jokainen gramma rasvaa antaa 9.5 kcal (39,8 kj). Yli tuplamäärä energiaa verrattuna 1 g hiilihydraattia tai 1 g valkuaista. Solukalvojen rakenteen muodostaminen Elimistön rasvavarastojen muodostaminen Rasvaliukoisten vitamiinien imeytyminen Välttämättömät rasvahapot Linolihappo C18:2 n-6 Linoleenihappo C18:3 n-3

18 Terveelliset ja epäterveelliset rasvat Eläinperäinen rasva on usein tyydyttynyttä rasvaa, tarkoittaen että rasvahapon hiiliketju ei sisällä kaksoissidoksia. Tämä rasva ei ole niin terveellistä. Kasvisperäiset rasvat ovat kertatyydyttymättömiä tai monityydyttymättömiä. Nämä rasvahapot sisältävät kaksoissidoksia ja ovat elimistölle terveellisempiä, esim. oliiviöljy, siemenet ja pähkinät. kaksoissidos

19 Välttämättömät rasvahapot Linolihappo muuntuu OMEGA 6 rasvahapoksi Liha, soijaöljy, auringonkukkaöljy, maissiöljy, rypälesiemenöljy Alfa-linoleenihappo muuntuu OMEGA 3 rasvahapoksi Rasvainen kala, rapsiöljy, pellavasiemenöljy Kalan rasvaan muodostuu välttämättömiä rasvahappoja, kuten EPA ja DHA, joiden katsotaan laskevan veren rasva-arvoja, kuten kolesterolia ja triglyseridejä

20 N-6- ja n-3 rasvahappojen saantilähteet sekä aineenvaihduntaa

21 Välttämättömät rasvahapot ovat tärkeitä turkin laadu kannalta

22 Hiilihydraatit Hiili, vety ja happi Yksinkertainen hiilihydraatti (monosakkaridi): Glukoosi, fruktoosi ja galaktoosi Kaksi yhdistynyttä sokerimolekyyliä (disakkaridi) Sakkaroosi, maltoosi, laktoosi Tärkkelys (polysakkaridi) satoja yksittäisiä sokerimolekyylejä Kuitu (polysakkaridi) yksittäistä sokerimolekyyliä

23 Vesi Ei lueta varsinaisiin ravintoaineisiin On kuitenkin ehdottoman tärkeä osa ravitsemusta Vettä tarvitaan: Ravintoaineiden imeytymiseen suolistossa Eri aineiden kuljetukseen elimistössä Aineenvaihdunnan kuona-aineiden erittämiseen Kehon lämmönsäätelyyn

24 Rehunsuositus minkkille 2017 Raaka-aine 5/12 29/2 1/3 31/3 1/4 10/5 10/5 5/6 6/6 19/6 19/6 25/6 25/6 30/6 30/6 10/7 10/7 15/7 15/7 10/8 11/8 25/9 26/9 4/12 Kuiva-aine Energia / kg SK Valkuainen % ME valkuaisesta % ME rasvasta % ME hiilihydraateista

25 Aminohapot minkinrehussa (g sulavia/100 Kcal) Talvi Tiineys Ylimeno 15 Heinä Elokuu Syyskuu Lokakuu nahkonta Lys Met ,20 0,22 0, Cys Thr Trp His Phe Tyr Leu Ile Val Arg

26 ME valkuaisesta eri rehussa eri vuosijaksoja 50 Minkki Kettu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

27 Rehunsuositus sinikettulle 2017 Råvara 5/12 29/2 1/3 31/3 1/4 10/5 10/5 5/6 6/6 19/6 19/6 25/6 25/6 30/6 30/6 10/7 10/7 15/7 15/7 10/8 11/8 25/9 26/9 4/12 Kuiva-aine Energia / kg SK Valkuainen % ME valkuaisesta % ME rasvasta % ME hiilihydraateista NJF, 2012

28 Aminohapot siniketunrehussa (g sulavia/100 Kcal) Talvi Tiineys Ylimeno 15 heinäku u* Elokuu** Syyskuu Lokakuu** Nahkontaan Lys ,305 0,305 Met ,16 0,157 0,157 Thr ,172 0,172 Trp ,057 0,057 His ,128 0,128 Phe ,182 0,182 Tyr ,115 0,115 Leu ,354 0,354 Ile ,146 0,146 Val ,192 0,192 Arg ,299 0,299 * Minkki suositus ** Dahlman 2003

29 Gram pr dag Kcal dag Minkin energia- ja rehunkulutus kautta kasvikauden Kcal pr djur pr. dag Gram pr. djur pr. dag 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0, Viikko

30 kcal pr. djur pr. dag Rehuannos (kcal/päivä) siniketulle ja hopeakettu energian tarven perusteella 2500,0 Silverräv kcal/dag Blåräv kcal/dag 2000,0 1500,0 1000,0 500,0 0, Vecka Modificeret efter NJF-rapport nr. 63 second edition 2012

31 Rehutuotanto ja eläinten ravintotarve vuoden läpi Jos teet rehun itse päättää itse rehun kustannus ja nahkatuotannon tulosta Jos rehu tulee rehukeittiöstä on tärkeä että sinulla on hyvä keskustelua rehukeittiön kanssa Halvimman rehu ei aina tuottaa parasta tulosta Tiedämme miten minkki reagoi erilla raaka-aineilla tiettyjä ajanjaksoja Tiettyjen raaka aineita toimivat paremmin kriittisinä aikoina Rehun on oltava korkea hygieeninen ja kemiallisen laadun

32 Rehuraaka- aineiden käyttökelpoisuus Miellyttävä maku Ravinnepitoisuus Hygieeninen laatu Hiukan heikkolaatuinen raaka-aine voi pilata koko rehun Vanhingollisten aineiden esiintyminen Hormonit Antitrypsiinit Varastoimiskelposuus

33 Raaka-aineiden käyttö eri ajanjaksoja Raaka-aineet voidaan jakaa: Erittäin hyvät raaka-aineet On positiivinen vaikutus eläimiin ja joita voidaan käyttää ilman rajoituksia Perus raaka-aineet Käytetään suuria määriä mutta on rajoitus Huonot raaka-aineet On negatiivinen vaikutus eläimiin jo pienellä annoksilla Erittäin hyvät raaka-aineet Silakka, kala jäte ja peruna proteiini Perus raaka-aineet Keitetty broileri, keitetty siantuotteet, verijauho, ja maissi-gluteeni Huonot raaka aineet Lihaluujauho, korkeatuhkaiset animaaliset sivutuotteet

34 Sulavuuskokeiden tulokset Samanlaisten raaka-aineiden vaihtelua Koostumus Sulavuus % Raaka-aine Kuivapit. Proteiini Rasva Tuhka Hiilihydr. Proteiini Rasva Hiilihydr. Siipikarjatuote, Ruotsi (1111F) 38,1 37,0 50,8 8,4 3, Broilerirunko, Norja (1301F) 37,4 35,8 51,1 8,6 4, Siipikarjatuote keitetty ilman höyhenet Danfond (1326F) 27,7 44,2 46,7 3,3 5, Kananrungot, Keitetty Saksa (1226F) 34,6 38,4 36,4 20,2 5, Siipikarja sivutuote, keitetty Farmfood kat. 3 (F350) 25,9 49,8 41,4 5,4 3, Siipikarja, keitetty alhainen rasva (1312F) 24,3 70,9 13,5 11,9 3, Siipikarja painekeitetty, 1005F) 29,3 56,6 35,1 7,5 0, Siipikarja painekeitetty Saksa (1019F) 36,8 49,8 42,2 4,9 3, Proteiini, rasva, tuhka ja hiilihydrattit on % kuivaineesta.

35 Sulavuuskokeiden tulokset Aminohappo sulavuus % Raaka-aine Ala Arg Asp Cys Glu Gly His Iso Leu Lys Meth Phen Pro Ser Tre Trp Tyr Val Siipikarjatuote, Ruotsi (1111F) Broilerirunko, Norja (1301F) Siipikarjatuote keitetty ilman höyhenet Danfond (1326F) Kananrungot, Keitetty Saksa (1226F) Siipikarja sivutuote, keitetty Farmfood kat. 3 (F350) Siipikarja, keitetty alhainen rasva (1312F) Siipikarja painekeitetty, 1005F) Siipikarja painekeitetty Saksa (1019F)

36 Viljarehut Vehnä Ohra Kaura Kaurahiutaleet Minkki käyttää ainoastaan sokeria ja tärkkelystä Käsittelytapa on suuri vaikutus Kettu voi käyttää kypsentämätöntä viljaa jauhettuna

37 Hiilihydraattit ja kuitu Kuitulähteitä Kuivattu melassileike Selluloosakuitu (Arbocel ) Hernekuitu Vehnälese

38 Elokuu-lokakuu (11/8-25/9) Rehun energiapitoisuuden tulee olla vähintään 1920 kcal/kg Tärkeä karvan laadun kehittymiselle Vähintään 29% MEstä valkuaisesta Aminohappojen optimointi Valkuaisvaje aiheuttaa huonompaa karvan laatua Suurempi valkuaisvaje aiheuttaa huonompaa kasvua Vielä suurempi valkuaisvaje aiheuttaa terveysongelmia Pentujen kasvu grammaa päivässä rehun ollessa optimaalista Pituuskasvu tulee valkuaisenergiasta myös ketulle Rehun koostumusta voi muuttaa mikäli kasvu ei ole odotetun kaltainen Pituuskasvu loppuu noin 25. syyskuuta Tämän jälkeen rasvaa alkaa kertymään Vääränlainen rehu vaikuttaa karvan pituuteen

39 Lokakuu - nahkonta (26/9-nahkonta) Rehun energiapitoisuutta rajoitetaan 1820 kcal/kg Kausi on tärkeä pigmentaation kannalta Korkea lihajauhon (>2.0%) tai lihaluujauhon (>0.5%) pitoisuus aiheuttaa sen että mustasta minkistä tulee mahogany, pigmentaation muuttuessa punertavaksi Rehussa oltava 29% MEstä valkuaisesta Aminohappojen optimointi Valkuaisvaje aiheuttaa huonompaa karvan laatua Suurempi valkuaisvaje aiheuttaa huonompaa kasvua Vielä suurempi valkuaisvaje aiheuttaa terveysongelmia Pennut kasvavat grammaa päivässä rehun ollessa optimaalista Likaa energia hiilihydraateista kääntyy rasvalle ja kerääntyy maksassa

40 Lokakuu - nahkonta (26/9-nahkonta) Rehun koostumusta voi muuttaa mikäli kasvu ei ole odotetun kaltainen Rasvan alkuperä vaikuttaa nahan elastisuuteen ja karvan jäntevyyteen Sian ja naudan rasva aiheuttaa karkean ja pelaamattoman karvan sekä joustamattoman nahan Kalaöljy ja kasviöljy antaa elastisen nahan ja pelaavan karvan Vääränlainen rehu voi aiheuttaa karvan pitenemisen vähemmän velvetiä Vaikka rehu olisi täydellistä, pitkäkarvaisesta minkinnahasta ei tule lyhytkarvaista

41 Rehu ja rehun käyttäminen talviaikana (5/12-25/2) Rehussa tulee olla alhainen energiapitoisuus (<3800 kcal/kg KA) Rehun tulee olla tasalaatuinen energialtaan, maultaan ja hajultaan Urosten kuntoluokan on oltava kohdillaan tammikuun alussa Mikäli ovat liian lihavia suurempi riski saada steriilejä uroksia Naaraiden kuntoluokan on oltava kohdillaan helmikuun alussa Mikäli ovat liian lihavia, liikalihavuus jatkuu Mikäli ovat liian laihoja kuolevat pakkasessa Mikäli naaraita laihdutetaan voimakkaasti, on hyvä antaa B- vitamiinilisä rehussa, mutta tätä ei pidä lisätä rehukeittiöltä

42 Rehu ja rehustus kiihdytysruokinnassa ja parituskaudella (26/2-25/3) Rehussa tulee olla alhainen energiapitoisuus (<3800 kcal/kg KA) Naaraan valkuaistarve edelleen alhainen (28-32 % av OE) Kiihdytysruokinnan avulla naaras saa positiivisen energiatasapainon 10 pv ennen oletettua 1. paritusta naaraan rehuannosta pienennetään 50% 7 pv ennen oletettua 1. paritusta rehuannosta lisätään % 7 pvn ajan (energiansaanti lisääntyy) MITEN SUOMESSA TEHDÄÄN? Kiihdytysruokinnan avulla useampi munasolu kypsyy ja saattavat hedelmöittyä Naaras ovuloi 1. parituksen jälkeen ja munasolut vapautuvat munasarjasta ja voivat hedelmöittyä toisessa parituksessa Naaras paritetaan 1+9+1

43 Rehu ja rehustus tiineysaikana (26/3-1/5) Rehussa tulee olla alhainen energiapitoisuus (<3800 kcal/kg KA) Naaraan valkuaistarve nousee tiineyden edetessä Minkillä on ns. viivästynyt implantaatio, jossa hedelmöittyneet munasolut kelluvat kohdussa. Kiinnittyminen 30. maaliskuu - 4. huhtikuu Tässä rehuannosta tulee taas nostaa Tiineyden alkuvaiheessa naaras on herkkä häiriöille voi johtaa sikiöiden resorptioon: Rehun huono hygieeninen laatu Rehun väärä ravintosisältö Syömättömyys