Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto. Toimintakertomus 2011

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto Toimintakertomus

2 Uudistuva työväenopisto Työväenopiston toiminta pitää kuntalaisten tietoja ja taitoja ajan tasalla, tukee hyvinvointia sekä tuottaa sosiaalista pääomaa eli yhteisöllisyyttä ihmisten elämään. Toimintavuoden 2011 teemat esteettömyys, kestävä kehitys, Venäjä sekä Itämeri näkyivät eri ainealojen opetustarjonnassa kursseilla, luennoilla ja konserteissa. Kurssimaksuja jouduttiin korottamaan 5 prosentilla syksyllä 2011, silti maksut ovat edelleen edullisia. Opiston johtokunta on myös päättänyt laajoista kurssimaksualennusperusteista. Lisäksi opisto on saanut Opetushallituksen myöntämiä opintoseteleitä, jotka ovat mahdollistaneet ilmaisia tietotekniikan peruskursseja eläkeläisille. Opintosetelikursseja järjestettiin myös maahanmuuttajien suomen kielessä sekä työttömien nuorten englannin opetuksessa. Opistossa on tehty paljon sisäistä kehittämistyötä. Toimintasääntö uusittiin ja prosessit kuvattiin osana sähköistä toimintakäsikirjatyötä. Ydinprosessi on tietenkin opetuksen suunnittelu ja toteutus ja arvioinnin kautta tapahtuva kehittäminen. Kuntalaisille näkyvämpi uudistus oli opinto-ohjelman uudistus syksyllä 2011, jolloin kurssien ryhmittely muutettiin alueellisesta ryhmittelystä oppiaineiden mukaiseksi. Toimintakäsikirjatyö ja toimintasäännön uudistus auttavat, kun opiston organisaatiota ja toimintatapaa uudistetaan kaupunginvaltuuston syksyn 2010 päätöksen mukaisesti. Valtuuston päätöksen perusteella kaupunginhallitus päätti kokouksessaan kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta (Taske) selvittämään suomen- ja ruotsinkielisten työväenopistojen organisaatioiden uudistamismahdollisuudet sekä Helsingin että pääkaupunkiseudun tasolla. Kaupunginhallitus käsitteli kokouksissaan marraskuussa 2011 Tasken laatimaa selvitystä Työväenopistojen organisointi raportti ja päätti merkitä selvityksen tiedoksi. Tasken raportti ei nähnyt synergiaa työväenopiston ja arbiksen yhdistämisessä, ei myöskään opistojen ja opetusviraston yhteen liittämisellä. Pks-tasolla kaupunginhallitus sen sijaan näki mahdollisia yhteistyön tiivistämis- ja jopa opistojen yhdistämismahdollisuuksia. Tärkein tehtävä on kuitenkin opiston oman organisaation uudistustyö, joka pääsee vauhtiin vuoden 2012 puolella. Henkilöstö on tehnyt hyvää työtä opiskelijoiden ja kuntalaisten oppimismahdollisuuksien eteen. Henkilöstölle ja opiskelijoillemme kuuluu lämmin kiitos hyvästä ja innostuneesta hengestä! KUVA HEIDI UUTELA Taina Törmä, johtava rehtori 2

3 Sisällysluettelo Uudistuva työväenopisto Työväenopisto vuonna Alueopistot vuonna Eteläinen alueopisto Itäinen alueopisto Keskinen alueopisto Koillinen alueopisto Läntinen alueopisto Pohjoinen alueopisto Ainealat vuonna Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri Kielet Kirjallisuus, luova kirjoittaminen, lausunta ja teatteri-ilmaisu, äidinkieli Kotitalous Hyvinvointi ja terveys Kuvataide Käsityö Liikunta, tanssi ja jooga Luonto ja ympäristö Musiikki Tietotekniikka Suomen kieli ja muu maahanmuuttajaopetus Avoin yliopisto-opetus KUVA HEIDI UUTELA Opiston hallinto ja kehittäminen Kirjasto ja avoin oppimiskeskus Aino AV-keskus Johtokunta vuonna The Finnish Adult Education Centre in Talous Tilastot

4 Työväenopisto vuonna 2011 Suomenkielisen työväenopiston opetuksessa korostui kaupungin päästrategioiden mukaisesti palvelujen tarjonta ja hyvinvointi, erityisesti laajan opetusohjelman toteuttaminen ja kehittäminen kuntalaisten tarpeista lähtien. Vuosi 2011 oli Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston 97. toimintavuosi. Opetusta annettiin yli tuntia, mikä ylitti sitovan tavoitteen (99 700). Kurssilaisia oli yli (tavoite ). Helsinkiläisistä yli 16-vuotiaista noin 7 prosenttia opiskelee työväenopistossa, useimmat vielä monilla kursseilla. Työväenopisto on edelleen suurin maamme vapaan sivistystyön oppilaitoksista, samoin koko Euroopassa. Koulutuksellisen tasa-arvon vuoksi maksujen edullisuus on tärkeää. Monipuolisen opetustarjonnan turvaamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi osa opiston yleisluento-opetuksesta muutettiin perusopetukseksi. Näin kaupunkilaisille pystyttiin tarjoamaan opiston sitovan tuntimäärän mukaisesti opetusta. Vapaan sivistystyön lain mukaisesti palvelujen yksi päätavoite oli vahvistaa asukkaiden osallisuutta ja omaa vastuuta. Työväenopiston asiakaspalvelun tueksi perustettu asiakaspalvelutiimi keskittyi asiakaspalveluprosessien kehittämiseen sekä toimintatapojen yhdenmukaistamiseen. Palvelukeskusten kanssa jatkettiin tuloksekasta yhteistyötä tietoyhteiskuntaan valmentavien atkkurssien opintosetelien tiedottamisessa ja jakamisessa. Kurssit olivat Opetushallitus myöntämien setelien avulla maksuttomia eläkeläisille, jotka ovat vastaalkajia atk:n käytössä ja jotka eivät ole osallistuneet opiston kursseille aiemmin. Opintosetelikursseja järjestettiin tietotekniikassa, maahanmuuttajien suomen kielessä sekä työttömien nuorten englannin opetuksessa. Työväenopisto tarjosi lähes 7300 tuntia suomen kielen opetusta maahanmuuttajille toimipisteissään eri puolilla Helsinkiä. Lisäksi kotona lapsiaan hoitaville maahanmuuttajataustaisille vanhemmille järjestettiin suomen kielen opetusta kolmessa leikkipuistossa sekä Monika-Naisten tiloissa. Työväenopisto laati uuden maahanmuuttajaohjelman vuosille Opiston johtokunta merkitsi kokouksessaan tiedoksi työväenopiston uusitun maahanmuuttajaohjelman. Kestävä kehitys Opiston ympäristöohjelma hyväksyttiin käyttöön marraskuussa Jo tätä ennen helmi-maaliskuussa aloitettiin ympäristötyö koko opiston alueella. Tuolloin kymmenen opiston työntekijää osallistui ympäristökeskuksen kaksipäiväiseen ekotukihenkilökoulutukseen. Ekotukihenkilöiden työ alkoi keväällä ekotukikokouksissa, joita pidettiin ekotukiyhdyshenkilöiden johdolla kuukaisittain toukokuusta alkaen opiston eri toimipaikoissa. Toiminnan tavoitteena oli ympäristöohjelman mukaisesti materiaalin- ja energiankulutuksen vähentäminen, syntyvän jätteen kierrättäminen sekä ympäristöasioiden esillä pitäminen niin opiston työntekijöiden kuin opiskelijoidenkin keskuudessa. Ensimmäisinä tehtävinä ekotukihenkilöt hankkivat jätteiden lajittelua edistävät kierrätysastiat opiston päätoimipaikkoihin. Niihin saatiin yhtenäiset ohjeet ja ulkonäkö opiston graafisen suunnittelijan toimesta. Paperinkulutusta pyrit- KUVA TOMI ROSENDAHL 4

5 tiin vähentämään laittamalla kopiokoneisiin toiminto- ja ainealakohtaiset koodit. Koodien avulla kulutusta ja sen kohdistumista myös seurattiin. Ympäristömyönteistä toimintaa edistettiin tiedottamalla sähköpostitse ympäristötoimenpiteistä ja innostamalla ja ohjeistamalla toimimaan ympäristöystävällisemmin. Lisäksi tietoa oli saatavissa myös kaupungin sähköisistä ekotukikirjeistä ja tiedotteista opiston ilmoitustauluilta. Opisto osallistui Earth Hour -tapahtumaan sekä energiansäästöviikon teemoihin. Ympäristötyön vaikutuksia tullaan seuraamaan ja mittaristoa kehittämään tarkemmin jatkossa. Luonto ja ympäristö -aineala järjesti kestävän kehityksen opetusta esimerkiksi luentosarjoilla Ilmastonmuutos kuuma peruna yhteistyössä ViSiOn kanssa ja Kohti kestävämpää elämäntapaa. Itäisen alueopiston yleisluentoaiheina oli muun muassa ilmastonmuutos, luonnon ja ihmisen aiheuttamat uhkat maapallollamme sekä kompostointi. Ympäristöasioihin paneuduttiin myös luontoretkillä, opastamalla kompostoinnissa ja järjestämällä luentoja Itämeren tilasta. Käsityössä järjestettiin useita kierrätykseen ja tuunaukseen painottuvia kursseja. Opiskelijoita opastettiin koneiden ja välineiden hoidossa ja huollossa. Luokissa on keräysastiat erillisille kierrätettäville materiaaleille ja jätteille. Hyväntekeväisyyspäivät toteutettiin pääosin käyttämällä kierrätysmateriaaleja. Kotitalouden raaka-aineiden hankinnassa kiinnitettiin huomiota ruoan alkuperään ja laatuun. Opetuksessa käytettiin pääosin kotimaisia raaka-aineita. Luomutuotteista käytettiin maitoa, kananmunia sekä mahdollisuuksien mukaan kasviksia ja viljatuotteita. Kaikissa alueopistoissa toteutetaan opiston yhteistä kestävän kehityksen ja ekologisuuden strategiaa. Kansainvälinen toiminta Työväenopiston johtoryhmä hyväksyi opiston kansainvälisyysohjelman, jossa kuvataan kansainvälisen toiminnan tavoitteet ja toimintamuodot sekä annetaan henkilöstölle toimintaa koskevia ohjeita. Ohjelman osaalueita ovat kotikansainvälisyys, kansainväliset hankkeet ja tapahtumat, virtuaalikansainvälisyys sekä henkilöstön liikkuvuus ja kansainvälisyysosaaminen. Kansainvälinen toiminta kytkettiin opiston ja koko kaupungin strategisiin linjauksiin, valittuihin painoalueisiin ja toiminnan kehittämiseen. Suomenkielinen työväenopisto osallistui kaksivuotiseen Grundtvig-ohjelmaan kuuluvaan I.D.E.A.S (Intercultural Dialogue to Develope a European Identity among European Member States) oppimiskumppanuushankkeeseen, joka loppui EU-rahoitteisessa hankkeessa seitsemän eurooppalaisen oppilaitoksen opettajat ja hallinnon edustajat jakoivat kokemuksiaan ja kehittivät menetelmiä kulttuurien välisen dialogin edistämiseksi opetuksessa. Hankkeen yhtenä tuloksena luotiin sivusto johon koottiin erilaisia käytännön opetusmenetelmiä ja esimerkkejä. Ikäihmisten oppimistarpeiden tunnistamiseen ja metodien kehittämiseen keskittyvän oppimiskumppanuushankeen UNIC (Understanding the Needs of Older People, Improving Methods and Creating new ones) tavoitteena oli lisätä ikäihmisten sitoutumista elinikäiseen oppimiseen. Kumppanit tarkastelivat mahdollisuuksia muuttaa oppilaitostensa käytäntöjä ja vähentää ikäihmisten arjen oppimistarpeiden esteitä. Hankkeen tuloksena syntyi sivusto ja DVD, jotka sisältävät esimerkkejä hyvistä käytännöistä, toimintamallikoosteen suosituksista sekä hyödyllistä tietoa alan aikuiskouluttajille ja muille sidosryhmille. Hanke päättyi vuoden 2011 lopussa. KUVA HEIDI UUTELA Toiminta-ajatus Työväenopisto tarjoaa aikuisille itsensä kehittämisen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia tietoa, taitoa, elämyksiä sekä edistää yksilön ja yhteisön hyvinvointia vapaan sivistystyön arvojen pohjalta. Arvot Työväenopiston arvot ovat asiakaslähtöisyys, ihmisten kunnioittaminen, yhteistoiminnallisuus, avoimuus, vastuu työstään, oppiminen. Visio 2020 Helsingin työväenopisto on rohkea ja arvostettu aikuisopetuksen suunnannäyttäjä lähellä ihmistä. 5

6 KUVA HEIDI UUTELA Johtokunta Johtava rehtori Taina Törmä Hallinto- ja kehittämisosasto Kaj Lyytinen, apulaisrehtori 9 johtavaa opettajaa kirjastonhoitaja kirjastovirkailija mediasuunnittelija tietotekniikkasuunnittelija it-tukihenkilö maahanmuuttajien opinto-ohjaaja henkilöstösihteeri kehittämispäällikkö hallintosihteeri projektityöntekijä talouspäällikkö 2 tiedottajaa graafinen suunnittelija Eteläinen alueopisto Pirkko Laitinen, aluerehtori kieltenopettaja käsityönopettaja 2 opistosihteeriä 2 opistoisäntää it-tukihenkilö Koillinen alueopisto Juha Varila, aluerehtori kieltenopettaja kuvataideopettaja käsityönopettaja kotitalousopettaja it-tukihenkilö toimistoesimies 2 opistosihteeriä 2 opistoisäntää Itäinen alueopisto Pirjo Halla, aluerehtori koulutuspäällikkö 3 kieltenopettajaa 2 kuvataideopettajaa käsityönopettaja teknisen työn opettaja kudonnan opettaja tietotekniikan opettaja it-tukihenkilö toimistoesimies 3 opistosihteeriä 5 opistoisäntää Läntinen alueopisto Hannele Koli-Siiteri, aluerehtori kieltenopettaja kuvataideopettaja käsityönopettaja musiikinopettaja it-tukihenkilö 3 opistosihteeriä 2 opistoisäntää Keskinen alueopisto Eero Julkunen, aluerehtori 4 kieltenopettajaa kielten koulutussuunnittelija käsityönopettaja teatteri-ilmaisun opettaja koulutuspäällikkö toimistoesimies 3 opistosihteeriä 5 opistoisäntää it-tukihenkilö Pohjoinen alueopisto Kaarina Vattula, aluerehtori alkaen Juha Varila kieltenopettaja käsityönopettaja musiikinopettaja 2 opistosihteeriä 2 opistoisäntää aluejärjestäjä it-tukihenkilö 6

7 Alueopistot vuonna 2011 Opetustuntien jakautuminen alueopistoittain 2011 %-osuus Eteläinen alueopisto ,0 % Läntinen alueopisto ,4 % Keskinen alueopisto ,7 % Pohjoinen alueopisto ,3 % Koillinen alueopisto ,4 % Itäinen alueopisto ,3 % KUVA PERTTI VIITANIEMI Kurssilaisten määrä koko opistossa vuosi kurssilaisia Opetustuntien määrä koko opistossa vuosi opetustunteja

8 KUVA HEIDI UUTELA Eteläinen alueopisto Opetustunteja Kurssilaisia Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Eteläisessä suurpiirissä oli asukkaita , joista 12 prosenttia oli ruotsinkielisiä. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 15 prosenttia. Eteläisen alueen asukkaat olivat kaupunginosavertailussa keskimääräistä paremmin koulutettuja. Työväenopiston lisäksi alueella toimivat ruotsinkielinen työväenopisto Arbis ja Toimelan vapaaopisto. Alueopiston toiminnan keskus on Kaapelitehtaalla, jossa pidettiin 73 prosenttia opetuksesta. Yhteistyö talossa toimivien tahojen välillä oli jatkuvaa ja monimuotoista. Opetusta järjestettiin opetuskaudella myös useimpina viikonloppuina sekä kesäkaudella. Käytössä oli seitsemän luokkaa ja hyvät puitteet etenkin kuvataiteen, käsityön, musiikin ja tietotekniikan opetukseen. Kaapelitehtaan lisäksi opetusta järjestettiin seitsemässä eri toimipisteessä. Luokkatiloja vuokrattiin Ressun peruskoululta, missä kokoontui kielten, käsityön ja musiikin ryhmiä. Etu-Töölön lukiossa oli tarjolla kielten kursseja kahtena iltana viikossa. Töölön ja Kampin palvelukeskuksissa järjestettiin opetusta opistolle maksuttomissa tiloissa. Pajalahden koululla Lauttasaaressa opiskeltiin joogaa. Näissä tiloissa opetusta järjestettiin 11 prosenttia koko opiston opetuksesta. Erillisiä kursseja toteutui 496 ja yleisluentoja 12. Alueopiston kolme suurinta ainealaa olivat kielet, kuvataide ja käsityö. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoitteena oli suoriutua hyvin perustehtävistä, opetuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä asiakaspalvelusta. Yksittäisistä kohderyhmistä kurssitarjonnassa voitiin parhaiten huomioida ikäihmiset. Ikäihmisten päiväkursseihin käytettiin noin 10 prosenttia opetustunneista, ja ohjelmassa oli lähes kaikkien ainealojen kursseja. Ikäihmisiä osallistui runsaasti myös aulan tietokoneilla annettuun vertaisohjaukseen. Vauva- ja taaperoperheitä huomioitiin tarjoamalla värikylpyjä ja kevätkynttiläkurssi. Tapahtumat, konsertit ja näyttelyt Kaapelitehtaan Kierrätystehdas-tapahtumaan toukokuussa alueopisto järjesti työpajoja. Toukokuussa järjestettiin myös kuvataidekurssien Itämeri-aiheinen kevätnäyttely Meren tuomaa. Via Kaapeli -lasivitriinissä työväenopisto esittäytyi valotyöpajallaan marraskuussa. Käsityönopetus järjesti syyskuussa virkkaustapahtuman Isoäidinneliöitä virkkaamaan. Neliöistä kootuilla peitoilla osallistuttiin maailman suurimman tilkkupeiton toteuttamiseen. Musiikkikurssit valmistivat Kaapelilla Kevätkonsertin huhtikuussa ja joulukuussa Joulukonsertin. Lukukausien aikana aulassa oli kurssikohtaisia kuvataide- ja käsityönäyttelyitä. Opiston omissa tiloissa järjestetyissä näyttelyissä ja konserteissa vieraili yhteensä yli tuhat kävijää. Henkilökunta Vakituiseen henkilökuntaan kuuluivat aluerehtori, kieltenopettaja, käsityönopettaja, kaksi opistosihteeriä, kaksi opistoisäntää ja it-tukihenkilö. Keväällä vapautunut opintosihteerin vakanssi jätettiin täyttämättä. Aluerehtori palasi vuorotteluvapaalta elokuun alussa. Hänen tehtäväänsä hoiti kevätlukukaudella kotitalouden johtava opettaja. Kuvataiteiden, musiikin ja tietotekniikan opetuksen suunnittelusta vastasivat tuntipalkkaiset suunnittelijat. Toimistossa oli tuntipalkkainen opistosihteeri elokuusta vuoden loppuun ja vakituisia opistoisäntiä avusti tuntipalkkainen henkilö. Alueopistossa opetti noin 80 tuntiopettajaa ja luennoitsijaa. Opetuksesta lähes 90 prosenttia oli tuntiopettajien vastuulla. Henkilöstö osallistui opiston yhteisiin työryhmiin sekä oman alansa koulutustilaisuuksiin. Työhyvinvointiin kiinnitettiin huomiota henkilökunnan oman tyhy-päivän muodossa. 8

9 Itäinen alueopisto Opetustunteja Kurssilaisia Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Itäisen alueopiston toiminta-alueena on Helsingin itäinen, kaakkoinen ja Östersundömin suurpiiri. Alueella asui alkaen henkeä, mikä on 26 prosenttia Helsingin väestöstä. Ulkomaalaistaustaisia alueen väestöstä oli vuonna 2011 yhteensä henkeä. Opetus toteutettiin omissa tiloissa kulttuurikeskus Stoassa, Herttoniemen Silkkikutomossa ja Vuotalossa sekä alueen kouluilla, palvelukeskuksissa ja kulttuuritila Mellarissa Mellunmäessä. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Alueopiston itsearvioinnin yhteydessä vuodelle 2011 asetettiin tavoitteeksi vastuunjaon selkiyttäminen fyysisesti hajallaan sijaitsevassa alueopistossa. Toimiston tehtävät ja työnjako käytiin läpi kesällä 2011 ja työnjakoa uusittiin. Sähköisten palveluiden ja opetuksen tuen parantamiseksi opistosihteerit ja opistoisännät kouluttautuivat luokkien it-välineiden käyttöön elokuussa Oppiaineyhteistyö toteutui parhaimmillaan tapahtumissa. Itämeri-teema syveni ja kantoi hedelmää kuvataiteen ja tekstiilityön kevätnäyttelyissä. Yhteiskunnallisiin teemoihin ja ajankohtaisiin aiheisiin reagoitiin luentosarjoilla Art goes yhteiskunta ja Arabimaailma murroksessa. Erityisryhmistä ikäihmisille oli runsaasti tarjontaa päiväaikaan eri oppiaineissa ja toimipisteissä. Koko opiston tavoite vähentää maksuttomien luentojen määrää 15 prosentilla saavutettiin hyvin. Itäisen alueen yhteistyökumppaneina olivat muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Vihreä sivistys- ja opintokeskus, Helsingin Sydänpiiri ry, Mellunmäki-yhdistys, Sosiaaliviraston Vapaaehtoistyön keskus ja Kehitysvammatuki 57 ry. Monitoimitaloissa järjestettiin tapahtumia yhteistyössä talon muiden hallintokuntien kanssa. Tapahtumat, konsertit, näyttelyt Alueopisto osallistui Vuotalon 10-vuotisjuhlintaan Lammas saapuu Vuotaloon -päivässä. Koko perheen tapahtumassa oli musiikin, kuvataiteen ja käsityön työpajoja sekä rentoa yhdessäoloa Fallkullan lampaiden keskellä ulkosalla. Uusi aluevaltaus oli Teatteri Mellari, joka harjoitteli Kulttuuritila Mellarissa ja esitti vuoden lopulla Ilkka Salmen ja Rami Saarijärven näytelmän Vähän vielä, Vitikainen. Vuotalon teatteriprojektin kevään näytelmä oli Agapetuksen Hilman päivät. Lausuntaryhmillä oli vuoden aikana yhteensä kolme matineaesitystä. Musiikkiryhmien taitoja kuultiin viidessä konsertissa. Kuvataiteen kevätnäyttely Itämeri rakkaani, pidettiin Stoassa. Kuukausittain vaihtuvia kuvataiteen ja käsityön oppilastöiden käytävänäyttelyitä oli esillä Stoassa, Silkkikutomossa ja Vuotalossa. Taiteiden yö -tapahtumassa Stoassa alueopisto oli mukana lapsille suunnatuilla käsityön ja kotitalouden työpajoilla. Alueopisto esitteli toimintaansa myös Herttoniemenrannan valloitus -iltapäivässä syyskuun alussa. Eri tapahtumissa kävi yhteensä noin henkeä. KUVA PERTTI VIITANIEMI Henkilökunta Vakituiseen henkilökuntaan kuuluivat aluerehtori, koulutuspäällikkö, neljä kielten opettajaa, kaksi kuvataideopettajaa, kudonnan, käsityön- ja teknisen työn opettajat, musiikinopettaja (uusi vakanssi alkaen), tietotekniikan opettaja, kaksi it-tukihenkilöä, toimistoesimies, kolme opistosihteeriä ja viisi opistoisäntää. Liikunnan suunnittelusta vastasi liikunnan opettaja, jonka palkkaus tuli opetusvirastosta. Tuntiopettajia oli noin 400 henkilöä. Toinen it-tukihenkilö oli vuorotteluvapaalla kevään ja työnjohdollinen opistoisäntä syksyn Yksi kielten opettajista ja toinen kuvataideopettaja jäivät eläkkeelle keväällä. Uusi kielten opettaja aloitti Toisen kuvataideopettajan tehtäviä hoiti kaksi tuntipalkkaista suunnittelijaa loppuvuoden. Kotitalouden ja tietotekniikan suunnittelun hoitivat määräaikaiset koulutussuunnittelijat. Tietotekniikan opettaja ja kaksi kielten opettajaa olivat osa-aikaisella eläkkeellä. Stoassa jatkettiin oppisopimusoppilaan sopimusta opistosihteerinä hänen valmistumiseensa, helmikuuhun 2011 asti. Opetuskaudella alueopistossa oli lisäksi tuntipalkkaisia ja määräaikaisia opistoisäntiä ja opistosihteeri. Henkilöstön kehittämispäivä pidettiin Suomenlinnassa. Päivän teemoina olivat vuoden 2012 tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet tyhy-kyselyn ja itsearvioinnin pohjalta sekä tuntiopettajien huomioiminen työyhteisössä. Tuntiopettajien kevätkahvit tarjoiltiin Opistolaisyhdistyksen tuella Stoassa. Työterveyspsykologi piti opistosihteereille ja -isännille tilaisuuden työturvallisuuteen liittyvistä asioista. Opettajille järjestettiin koulutustilaisuus Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena. 9

10 KUVA HEIDI UUTELA Keskinen alueopisto Opetustunteja Kurssilaisia Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Keskinen alueopisto toimii keskisessä suurpiirissä, joka käsittää kantakaupungin itäiset ja pohjoiset osat. Hyvien liikenneyhteyksien ja keskeisen sijainnin takia asiakkaita alueopistoon tulee kaikkialta Helsingistä ja muualta pääkaupunkiseudulta. Suurpiirissä oli asukkaita lähes , joista monet ovat opiskelijoita ja nuoria aikuisia. Lähivuosina suurpiiri uudistuu ja alueelle tulee myös lisää väestöä: Kalasataman alueen rakentaminen jatkuu ja Keski-Pasilan alueen suunnittelu on käynnistynyt. Luonteeltaan alue on kasvava ja dynaaminen monine, erityisesti kulttuurialan toimijoineen. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kurssilaisten määrä kasvoi edellisestä vuodesta 7,1 prosentilla. Opetusta annettiin tuntia, mikä oli 2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toiminnan kehittämisen ja säästötavoitteiden vuoksi luovuttiin Taidekeskuksesta. Uudet tilat kuvataideopetukselle saatiin Sörnäisten rantatie 31:stä nuorten toimintakeskus Hapen yhteydestä, jossa kurssit päästiin aloittamaan muutostöiden vuoksi normaalia myöhemmin Säästösyistä tehtiin myös syksyllä 2011 päätös Mäkelänkatu 45:n käsityö- ja kotitalousopetuksen tiloista luopumisesta. Käsityöopetuksen korvaaviksi tiloiksi ryhdyttiin suunnittelemaan Opistotalon yhden luokan muuttamista käsityöluokaksi. Kotitalouden osalta aloitettiin neuvottelut Kalasatamassa sijaitsevan Tukkutorin opetuskeittiön käyttömahdollisuuksista. Opistotalon peruskorjauksen valmistuttua 2010 talon varustaminen ja täydennyskorjaaminen jatkui vielä vuoden 2011 puolella. Erityisesti ilmastointiin tehtiin parannuksia. Elokuussa sattui talon kellarissa mittava vesivahinko, jonka aiheuttamia vahinkoja korjattiin koko syksyn ajan. Talon opetusjärjestelyjen toimivuutta parannettiin ja yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä kehitettiin. Ulkopuoliset käyttäjät vuokrasivat yhä enemmän tiloja ja arvioidut vuokratulot ylitettiin selvästi. Opetuksessa painottui opiston yhteinen teema Itämeri. Opistotalon ympäristöarvoihin kiinnitettiin huomiota henkilökuntaa kouluttamalla ja kierrätystä tehostamalla. Kaupungin yhteisenä projektina järjestettiin suomen kielen opetusta kotona asuville ulkomaalaistaustaisille vanhemmille. Rinnasteinen maahanmuuttajaopetus lopetettiin tavoitteen mukaisesti syksyllä EU-rahoitteiseen hankkeeseen liittyen toteutettiin sarja kursseja, joiden tavoitteena oli edistää interkulttuurista dialogia. Tapahtumat, konsertit ja näyttelyt Helmikuussa järjestettiin Opistotalossa lapsille ja lapsiperheille suunnattu Helmikarnevaali-tapahtuma. Tapahtumassa olivat mukana Opistolaisyhdistys ja useat ainealat. Perheille tarjottiin mahdollisuus osallistua erilaisiin työpajoihin, neuvontapisteisiin ja kirpputorille. Tapahtuma huipentui Helsinginkadun Filharmonikkojen koko perheen konserttiin. Kävijöitä tapahtumassa oli lähes 200. Opistoteatteri esitti marraskuussa Arvid Järnefeltin syntymän 150-vuotisjuhlan kunniaksi kirjailijan samannimiseen teokseen perustuvan näytelmän Greeta ja hänen Herransa. Esityksestä järjestettiin myös vierailunäytäntö Lohjan työväentalolla, osana kirjailijan paikallista juhlavuositapahtumaa. Esitykset kokosivat noin katsojaa. Vuoden mittaan järjestettiin useita konsertteja, muun muassa Helsinginkadun Filharmonikot soittivat Šhostakovitšhin V:n ja Sibeliuksen I:n sinfonian sekä Lisztin pianokonserton nro 1. Suomalaisen oopperan 100-vuotisjuhlien kunniaksi opiston laulunopiskelijat esittivät pienoisoopperan Rakastaa ei rakasta. Kaikissa konserteissa oli kuulijoita yhteensä noin Taidekeskuksen kevätnäyttely Pengerkatu 9:ssä oli vuodesta 1978 lähtien taideopetuksen tilana toimineen tilan jäähyväisnäyttely. Näyttelyyn tutustumassa kävi noin henkilöä. Henkilökunta Keskisen alueopiston vakituiseen henkilökuntaan kuului aluerehtorin lisäksi toimistoesimies ja kolme opistosihteeriä, työnjohdollinen opistoisäntä sekä neljä opistoisäntää, neljä suunnittelijaopettajaa, yksi koulutussuunnittelija, yksi koulutuspäällikkö ja yksi it-tukihenkilö. Määräaikaisissa tehtävissä oli kaksi oppisopimusopiskelijaa (opistosihteeri ja opistoisäntä). Työllistämistuella palkattuina oli viisi opistoisäntää ja yksi teatterijärjestäjä. Määräaikaisessa työsuhteessa oli yksi kurssisihteeri ja kaksi opistosihteeriä. Lisäksi oli malleja, säestäjiä ja muuta avustavaa henkilökuntaa. Tuntiperusteinen koulutussuunnittelija oli musiikissa, kuvataiteissa sekä kotitaloudessa. Tuntiopettajia ja luennoitsijoita oli yli 400 henkilöä. 10

11 Koillinen alueopisto KUVA PERTTI VIITANIEMI Opetustunteja Kurssilaisia Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Koilliseen suurpiiriin kuuluvat Malmin, Latokartanon, Pukinmäen, Suutarilan, Puistolan ja Jakomäen peruspiirit. Suurpiirin alueella asuu noin ihmistä. Alue on lapsiperhevaltaista, joka viides asukas on alle 15-vuotias. Ikäihmisten määrä on vastaavasti pienempi, vain joka kymmenes asukas on yli 65-vuotias. Malmi on koillisen suurpiirin luonnollinen keskus. Kulkuyhteydet Malmin keskukseen ovat erinomaiset. Opetus on keskitetty Malmitaloon, jossa toimitaan yhteistyössä kulttuuriasiainkeskuksen, kirjaston ja taidekoulujen kanssa. Malmitalossa on hyvät erityistilat kuvataiteiden, käsityön, kotitalouden, tietotekniikan ja musiikin opiskeluun. Opetusta toteutettiin päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin sekä kesäkaudella. Opiston omat tilat olivat tehokkaassa käytössä. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Opetustarjonta oli vaihtelevaa ja monia kohderyhmiä tavoittavaa. Koillisen alueopiston oppiainetarjontaa kehitetään jatkuvasti alueen väestöryhmien mukaisesti. Useampi kuin joka kymmenes koillisen suurpiirin aikuinen on maahanmuuttaja. Kotoutumisen edistämiseksi heille kohdennettiin suomen kielen opetusta runsaasti eli noin 12 prosenttia opetustuntien kokonaismäärästä. Alueen lapsiperheet huomioitiin järjestämällä vanhemmille ja lapsille yhteisesti suunnattuja kursseja. Myös ikäihmisille järjestettiin omia kursseja. Koillisen alueopiston opiskelija on keskimäärin vuotias nainen, joka on suorittanut vähintään perus- tai keskikoulun sekä ammatillisen tutkinnon. Hän opiskelee työväenopistossa joko kieliä tai käden taitoja. Taidon karttumisen ohella hän nauttii opetuksen sosiaalisesta ilmapiiristä, uusista tuttavista sekä oppimisen ilosta. Koillisessa alueopistossa opetettiin vuonna 2011 yhteensä tuntia. Opisto toteutti 595 kurssia ja noin 20 yleisluentoa. Eri kursseille osallistui yhteensä opiskelijaa. Tuntimääräisesti suurimmat oppiaineet olivat kielet (26 prosenttia), kuvataide (20 prosenttia) sekä käsityöt (19 prosenttia). Vieraita kieliä opiskeli joka neljäs opiskelija. Kuvataiteet, kotitalous, käden taidot ja tietotekniikka olivat myös suosittuja ainealoja. Yli 40 prosenttia kurssilaisista opiskeli kyseisiä ainealoja. Musiikin ainealalla koillisessa alueopistossa toimi kaksi kuoroa. Koillinen alueopisto on panostanut viime vuosina erityisesti maahanmuuttajien suomen kielen opetukseen. Suomen kielen kursseja oli 27 kappaletta ja opetusta toteutui noin tuntia. Koulutukseen osallistui yli 600 kurssilaista, joista reilu kaksi kolmannesta suoritti pitkäkestoisen, noin 60 tuntia yleensä kestävän kurssin loppuun. Kun huomioi maahanmuuttajien nopeasti muuttuvan elämäntilanteen (työllistyminen, perhetilanne, viranomaispäätökset), on koillisen alueopiston suomen kielen opetus osaltaan edistänyt erinomaisesti heidän integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tapahtumat, konsertit, näyttelyt Elokuussa Malmitalon Taiteiden yössä opiston lausuntaryhmä Pohjoinen esitteli virolaista nykyrunoutta Kaupunki nimeltä Z -lausuntaesityksessä. Kaikille avoimella Tarinatorilla kirjoittajat pääsivät esittämään omia tekstejä: runoja, lyhyitä novelleja ja kertomuksia. Tilaisuudessa esiintyivät sekä harrastajakirjoittajia että eri kulttuuritaustaisia kirjoittajia. Yleisöllä oli myös mahdollisuus harjoitella tanssitaitelijan opastuksella Bollywood-tanssia. Alueopiston musiikkiryhmät pitivät perinteisen kevätkonsertin huhtikuussa ja joulukonsertin joulukuussa. Koilliskuoron kevätkonsertti maaliskuussa keräsi 97 kuulijaa. Alueopiston kevätnäyttelyssä oli esillä kuvataide- ja käsityökurssien töitä Itämeri-teemasta. Henkilökunta Vakituiseen henkilökuntaan kuuluivat aluerehtori, kielten, kuvataiteiden, kotitalouden sekä käsityön opettajat, toimistoesimies, kaksi opistosihteeriä ja opistoisäntää sekä it-tukihenkilö. Vuoden aikana oli työllistettynä kaksi henkilöä. Ympäristö- ja turvallisuusasioihin keskityttiin koulutuksen ja sisäisen keskustelun keinoin. Työhyvinvointia ja ergonomiaa parannettiin henkilöstökoulutuksen ja hankintojen avulla. 11

12 Läntinen alueopisto Opetustunteja Kurssilaisia Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Läntinen alueopisto haluaa olla lähellä asukkaita, helposti saavutettava, kaupunkilaisten ääntä kuuleva sekä käyttäjien elämänlaatua kohottava opisto, myös ikäihmisiä palveleva. Opistossa on aina jotain uutta, uteliaisuutta herättävää. Läntinen alueopisto palvelee helsinkiläisiä Meilahdesta ja Haagasta Pitäjänmäen, Konalan, Malminkartanon ja Kaarelan alueille. Alueella asuu noin helsinkiläistä, lähes 18 prosenttia helsinkiläisistä. Suurpiirin alue on monimuotoinen käsittäen vanhan Meilahden, 1950-luvun Haagat sekä suunnitteilla olevan Kuninkaantammen. Alueilla asuu lapsiperheitä, ikäihmisiä sekä jonkin verran maahanmuuttajia. Väkiluvun ennustetaan kasvavan täydennysrakentamisen myötä. Alueen monimuotoisuus, hajanaisuus ja liikenneyhteydet tuovat opistolle haasteita saavutettavuuden suhteen. Tämän vuoksi opetusta järjestetään alueella useiden peruskoulujen tiloissa. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Osastokohtaisen itsearvioinnin tuloksena alueopiston tavoitteiksi vuodelle 2011 muodostuivat hyvä asiakaspalvelu, laadukas opetus, toimintavarmuus sekä hyvä työkulttuuri. Hyvää asiakaspalvelua toteutettiin siten, että opisto palveli asukkaita useissa kaupunginosissa. Asiakaspalvelua opiskelija sai tarvittaessa opetuspaikalla, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Laadukas opetus toteutui yhteistyössä opetuksen ainealatiimin, suunnittelijaopettajien ja opiskelijoiden kanssa. Toimintavarmuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota sijaistuksien osalta. Hyvän työkulttuurin mittarina toimivat työhyvinvointikyselyn tulokset. Yhteistyö Kanneltalon muiden hallintokuntien kanssa toteutui konsertti- ja luentokokonaisuuksina. Marraskuussa 2011 toteutettiin 100 vuotta big band -musiikkia ja jazz-musiikin vaikuttajia -luennot sekä Jaso Big Bandin Suut messingillä -konsertti. Kulttuuriasiainkeskuksen kanssa tehtiin yhteistyötä Ennen elokuvaa -luentojen ja elokuvaesitysten muodossa. Yksi tärkeimmistä yhteistyön muodoista oli Lähiöprojektin, kulttuuriasiainkeskuksen, nuorisotalon, kirjaston ja työväenopiston Operaatio Pulssi, jossa tuotettiin nuorille vuotiaille mahdollisuuksia löytää muita harrastuksia internetmaailman tilalle. Läntisellä alueopistolla oli vilkas yhteistyöverkosto, noin 30 yhteistyökumppania SPR:stä paikallislehtiin. Esimerkiksi paikallislehdet Tanotorvi ja Haagalainen julkaisivat lähes joka numerossa opiston kursseihin, tapahtumiin ja opetukseen liittyviä juttuja. Näyttelijäntiellä opiston tiloissa kokoontuneet kaksi alueen eläkejärjestöä, Pohjois-Haaga-seura sekä Pohjois-Haagan yhteiskoulu toivat opistolle vuokratulojen lisäksi yhteistyömahdollisuuksia. Tapahtumat, näyttelyt konsertit Huhtikuussa Kanneltalon Galleriassa toteutettiin alueopiston kuvataideryhmien kevätnäyttely koko opiston yhteisellä Itämeri-teemalla. Myös käsityön kiertävän miniatyyritekstiili-näyttelyn teemana oli Itämeri. Lisäksi oppilastöitä oli esillä opiston tiloissa seinillä ja vitriineissä käytävänäyttelyinä. Tavoitteena oli kertoa tiloissa liikkuville opiston toiminnasta ja houkutella heitä mukaan kursseille. Lausujat ovat pitäneet matinean syksyllä ja keväällä. Kuulijoita oli yhteensä lähes 130 henkilöä. Musiikin opettaja Juha Aunolan kirjoittamaa näytelmää Georg Otsista esitettiin Kanneltalossa kahdesti. Menestys oli mahtava ja kuulijoita yli viisisataa. Keväällä pidettiin perinteinen kevätkonsertti Kanneltalossa. Yksinlauluopiskelijat pitivät oman konsertin Näyttelijäntiellä. Lauluyhtye Bella Canta esiintyi vuoden mittaan useasti ja julkaisi myös oman CD-levyn. Helsinginkadun Filharmonikot tekivät konserttivierailun Kanneltaloon syksyllä. Taiteiden yönä Näyttelijäntiellä järjestettiin yhteistyössä Haagan taideseuran ja muiden Pohjois-Haagan alueen toimijoiden kanssa muun muassa taidekahvila, musiikkiesityksiä ja puuhapaja lapsille. Kanneltalossa Taiteiden yön yhteistyökumppaneina olivat talon muut hallintokunnat. Lokakuussa Kanneltalossa järjestettiin Helmipäivä, jossa kiinnostuneilla oli mahdollisuus kokeilla helmitöiden tekemistä, nähdä valmiita helmitöitä sekä osallistua aiheeseen liittyville kursseille ja luennoille. Hyväntekeväisyystalkoot järjestettiin sekä touko- että joulukuussa, ja ne tuottivat runsaasti pieniä vaatteita, äiti Teresan peittoja ja sukkia SPR:n välitettäväksi tarvitsijoille. Henkilökunta Läntisessä alueopistossa oli aluerehtorin lisäksi kolme opistosihteeriä, kaksi opistoisäntää, joista toinen on osaaikaeläkkeellä, it-tukihenkilö, kieltenopettaja, tekstiilityönopettaja, kuvataideopettaja sekä musiikinopettaja, jonka työpanoksesta puolet toteutui pohjoisessa alueopistossa. Kotitalousopetuksen suunnitteli koillisen alueopiston suunnitteleva opettaja. Tuntisuunnitteluna toteutettiin osa liikunnan ja tietotekniikan suunnittelusta. Tuntiopettajia ja luennoitsijoita oli noin 120 henkilöä. Lisäksi tilapäistyövoimaa oli ilta- ja viikonloppuvahtimestareina. 12

13 Pohjoinen alueopisto Opetustunteja Kurssilaisia Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Pohjoiseen suurpiiriin kuuluvat Maunula, Länsi-Pakila, Tuomarinkylä, Oulunkylä ja Itä-Pakila. Alueella asuu noin helsinkiläistä. Kaupunginosat poikkeavat väestörakenteeltaan toisistaan. Ikäihmisten osuus korostuu Maunulan ja Oulunkylän alueella. Tuomarinkylän alueella lapsiperheiden osuus väestöstä on suuri. Pohjoisen alueopiston opetuksesta 60 prosenttia oli omissa tiloissa Oulunkylätalossa ja Rajametsäntien opetushuoneistossa. Opetuksen tavoitettavuuden helpottamiseksi muu opetus hajautettiin monipuolisesti alueelle. Opetimme yhteistyökumppaneiden tiloissa, kouluilla, palvelu- ja korttelitaloissa sekä kirjastoissa ja päiväkodeissa. Kaiken kaikkiaan opetuspaikkoja oli 20. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Opetusta järjestettiin tuntia. Opetustarjonta oli sisällöllisesti vaihtelevaa ja tavoitti kysynnän perusteella hyvin alueen asukkaiden tarpeet. Määrällisesti alueopisto järjesti noin 600 eri aineiden kurssia ja lähes 50 yleisluentoa. Yhteistyökumppaneitamme olivat alueelliset toimijat: oppilaitokset, sosiaalitoimi, kirjasto, nuorisotoimi sekä alueella toimivat erilaiset yhdistykset ja yhteisöt. Ainejako pysyi vakaana. Kielet olivat suurin aineala, 26 prosenttia toteutuneista tunneista. Käsityön opetusta ja kuvataidetta oli kumpaakin noin 18 prosenttia, tietotekniikkaa 14 prosenttia ja musiikkia 10 prosenttia toteutuneesta opetuksesta. Kielten päiväkurssit olivat suosittuja ja niitä järjestettiin runsaasti. Useissa kielissä oli tarjontaa alkeista keskitasoon. Tekstiilityön, käsityön erikoistekniikoiden ja teknisen työn opetusta toteutettiin omissa tiloissa sekä alueen kouluissa. Kursseja suunnattiin erityisesti eläkeläisille sekä aikuisille ja lapsille yhdessä. Kuvataideopetuksessa painottuivat koko lukuvuoden mittaiset kurssit sekä ikäihmisille suunnatut päiväkurssit. Myös tietotekniikassa ikäihmiset olivat erityisenä kohderyhmänä. Musiikin kursseissa huomioitiin eri ikäryhmät ja musiikkilajit. Niin musiikissa, teatteriaineissa kuin lausunnassakin opetusta kehitettiin, erityisesti esiintyvien ryhmien taitoja. Kirjallisuusluentoja järjestettiin alueen kirjastojen kanssa. Ne ovat jo muodostuneet alueen yhteiseksi traditioksi. Tapahtumat, konsertit ja näyttelyt Näyttelyitä, konsertteja ja erilaisia muita tapahtumia järjestettiin lukuisia. Niiden avulla luodaan taiteen eri lajien opetukseen ja oppimiseen syvyyttä sekä tuotetaan alueen asukkaille monipuolinen kuva työväenopiston kulttuuritoiminnasta kokemuksen kautta toimintamme syvyys näkyy. Perinteisten musiikkiryhmien kevätkonsertin ja kuvataiteen kevätnäyttelyn lisäksi toteutettiin useita runomatineoita sekä pienimuotoisia vaihtuvia kuvataiteen ja käsityön vitriini- ja aulanäyttelyitä. Huhtikuussa Viron ja Suomen kaunokirjallisia kohtaamisia -teemapäivässä tutustuttiin virolaiseen kaunokirjallisuuteen ja sen vaikuttajiin. KUVA HEIDI UUTELA Henkilökunta Vakituiseen henkilökuntaan kuuluivat aluerehtori, kaksi opistosihteeriä, kaksi opistoisäntää, it-tukihenkilö, aluejärjestäjä sekä opettajat kielissä, musiikissa ja luovan kirjoittamisen aineissa. Muiden oppiaineiden suunnittelu toteutettiin eri alueopistojen välisenä yhteistyönä. Alueopisto työllisti kolme henkilöä noin puoleksi vuodeksi toimisto- ja muihin tehtäviin. Pohjoisen alueopiston pitkäaikainen aluerehtori Kaarina Vattula jäi eläkkeelle kesäkuussa Hänen tilallaan alkaen toimi oman viran ohella koillisen alueopiston rehtori Juha Varila. Henkilöstö osallistui omien alojensa koulutustilaisuuksiin ja yhteistyöprojekteihin toiminnan kehittämiseksi. Alueopiston henkilöstö kouluttautui myös täyttämään tehtävänsä väestönsuojelun suhteen kriisitilanteessa. 13

14 Ainealat vuonna 2011 KUVA HEIDI UUTELA Osallistujaosuudet sukupuolen mukaan 2011 Aineryhmä miehiä % naisia % Ihminen, yhteiskunta 20,7 79,3 Äidinkieli, kirjallisuus 16,3 83,7 Suomi 40,2 59,8 Kielet 24,5 75,5 Kuvataide 18,0 82 Tekstiilityö 1,2 98,8 Tekninen työ 45,8 54,2 Luonto ja ympäristö 32,0 68 Kotitalous 20,6 79,4 Tietotekniikka 27,3 72,7 Musiikki 29,4 70,6 Hyvinvointi ja terveys 11,1 88,9 Liikunta 12,5 87,5 Kasvatus ja aikuiskasvatus 19,4 80,6 Liikenne 61,9 38,1 Kaikki aineet 21,6 78,4 Opetustuntien jakautuminen ainealoittain 2011 Aineryhmä %-osuus Ihminen, yhteiskunta 3,1 % Äidinkieli, kirjallisuus 5,0 % Suomi 7,2 % Kielet 24,8 % Kuvataide 18,1 % Tekstiilityö 12,9 % Tekninen työ 2,8 % Luonto ja ympäristö 0,4 % Kotitalous 3,5 % Tietotekniikka 8,1 % Musiikki 9,3 % Hyvinvointi ja terveys 0,6 % Liikunta 3,4 % Kasvatus ja aikuiskasvatus 0,2 % Liikenne 0,5 % 14

15 KUVA MATTI NENONEN Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri Sivistys- ja Opintokeskus), Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Avoin yliopisto, Pasilan kirjasto, Vallilan kirjasto, SPR, Kynnys ry, Helsingin osakesäästäjät ry ja Kansan sivistystyön liitto. Opiskelijat Vuonna 2011 ainealan kursseilla ja luennoilla opiskeli yhteensä lähes kurssilaista. Kurssilaisten määrä väheni edellisestä vuodesta noin 600:lla. Miesten osuus kurssilaisista oli noin 20 prosenttia. Vaikka ikäihmisille suunnattua opetusta oli runsaasti, tavoittaa ainealan opetus hyvin myös nuoria aikuisia. Ainealan kurssin suorittaneista suurin ikäryhmä, yli 23 prosenttia, oli vuotiaat. Opetustunnit Kurssit Luennot Kurssilaiset (kurssin suorittaneet) Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri -aineala jakautuu useaan oppiaineeseen: psykologia ja ihmissuhteet, filosofia, kasvatus ja oppiminen, historia, kulttuurintuntemus, yhteiskunta, viestintä ja asuminen. Luentoja ja kursseja järjestettiin kaikissa alueopistoissa eri puolilla Helsinkiä sekä päivä- että ilta-aikaan. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Ainealan tavoitteiden mukaisesti luentojen ja kurssien aiheet vaihtelevat vuosittain ja pyrkivät tavoittamaan niin ajankohtaisia kuin ajattomiakin yhteiskunnallisia ilmiöitä. Vuoden 2011 aikana yleisluento-opetusta vähennettiin tavoitteiden mukaisesti. Kursseja ainealalla puolestaan hieman lisättiin. Opiston vuoden teemoista Itämeri näkyi luentosarjassa Itämeren ympärillä, jossa tutustuttiin Itämeren alueen historiaan, kulttuuriin ja luontoon. Venäjä-teema puolestaan näkyi luentosarjoissa Venäläinen pääsiäinen ja Onko demokratia mahdollista Venäjällä?. Aktiivista kansalaisuutta tuettiin järjestämällä eri alueopistoissa filosofisia ja yhteiskunnallisia keskusteluiltoja, luentoja yhteiskunnallisista aiheista ja kursseja, jotka tähtäsivät vaikuttamiseen eri väylien kautta. Esimerkkeinä Ystävä- ja vapaaehtoistoiminnan kurssi, jossa kansalaisaktiivisuutta lähestyttiin vapaaehtoistoiminnan kautta ja Lehtikirjoittaminen, jossa harjoiteltiin kansalaisvaikuttamisen vaatimia taitoja. Ikäihmisille järjestettiin runsaasti eriaiheisia yleisluentoja opiston omissa toimipisteissä sekä palvelu- ja kulttuurikeskuksissa. Itäisessä alueopistossa jatkui Silkkitupa avoin kohtaamispaikka eläkeikäisille. Yhteistyökumppaneita toimintavuonna olivat muun muassa Suomen mielenterveysseura, ViSiO (Vihreä Opettajat ja muu henkilökunta Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri -ainealatiimiin kuuluivat johtava opettaja, itäisen alueopiston koulutuspäällikkö ja yksi tuntipalkkainen koulutussuunnittelija. Myös osa aluerehtoreista osallistui ainealan luentojen suunnitteluun. Tuntiopettajia ja luennoitsijoita ainealalla oli noin kaksisataa. Tapahtumat ja muut toiminta Opistotalossa järjestettiin lokakuussa Anna aikaasi rikasta elämääsi -tapahtuma, jossa erilaiset vapaaehtoistoimintaa organisoivat järjestöt esittelivät toimintaansa ja vapaaehtoistoiminnan eri muotoja. Tapahtuma keräsi 50 osanottajaa. Toimintavuoden aikana toteutettiin myös useita kaikille avoimia kävelykierroksia, joissa perehdyttiin eri kaupunginosien historiaan ja ominaispiirteisiin. Kävelykierroksia tehtiin muun muassa Herttoniemenrantaan, Käpylään ja Pitäjänmäkeen. 15

16 KUVA HEIDI UUTELA Kielet Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Opiston kielikursseilla opitaan käytännön kielitaitoa. Kurssitasot noudattavat yleisten kielitutkintojen ja Euroopan neuvoston yleiseurooppalaisen viitekehyksen jakoa perus-, keski- ja ylimmän tason kursseihin. Tavallisin kurssimuoto on kaksi tuntia kerran viikossa kokoontuva opintoryhmä. Lisäksi ohjelmassa on eripituisia lyhyt-, viikonloppu- ja tiiviskursseja. Opisto tarjoaa myös mahdollisuuden opiskella eri kieliä itseopiskeluna, verkkokursseilla ja avoimissa oppimisympäristöissä. Kieltenopetusta toteutui tuntia, jotka koostuivat yhteensä kurssista ja luennosta. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kieltenopetuksen perustavoite on toteuttaa laaja ja monipuolinen kielten opetustarjonta siten, että ohjelmassa on tarjolla myös vähän opiskeltuja kieliä. Tavoite saavutettiin myös vuonna 2011: opetusta annettiin 23 eri kielessä. Uusina kielinä ohjelmassa olivat korea ja liettua. Keväällä 2011 laadittiin yhteistyössä suomi toisena kielenä -opetuksen kanssa kieltenopetuksen strategiset tavoitteet, joista muodostettiin kieltenopetuksen ja S2-opetuksen perusteet ja toimintasuunnitelma vuosille Kehittämiskohteita olivat opetuksen sisällöllinen ja menetelmällinen kehittäminen sekä tuntiopettajan työn tukeminen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen. Kielten tiimin kevään yhteissuunnittelupäivän sisältönä oli kieltenopetuksen kokonaisvaltainen ja tasapainoinen kehittäminen. Venäjän ja suomen opiskelijoiden yhteisopiskelua jatkettiin kaksikielisellä parityöskentelyyn perustuvalla kurssilla Suomea ja venäjää tandemin kyydissä. Tandemtoteutuksia järjestettiin lisäksi yhdistelmällä suomi-espanja ja suomi-ranska. Vuonna 2011 käynnistyi laaja TEKESin rahoittama arvoverkkohanke Suomen Verkko-Opisto, jossa Helsingin suomenkielisen työväenopisto on partnerina. Ensi vaiheen keskeisiin tavoitteisiin hankkeessa kuuluu työelämäenglannin verkkokurssin kehittäminen yhtenä neljästä hankkeen pilotista. Opiskelijat Kielten kurssin suorittaneita oli opiskelijaa. Ikäihmisten kursseja oli 108, ja eläkeläisiä osallistui myös muille päiväkursseille, joiden kysyntä on kasvanut vuosi vuodelta. Opettajat ja muu henkilökunta Kieltenopetusta suunnittelee ja kehittää kielten tiimi. Tiimin toiminnassa oli vuoden päättyessä mukana 12 henkilöä: kahdeksan päätoimista kieltenopettajaa, kielten koulutussuunnittelija, mediasuunnittelija ja johtava opettaja. Kielten tuntiopettajia oli noin 120 ja useimmilla heistä on korkeakoulututkinto sekä opettajan pätevyys. Kieltenopettajille (tuntiopettajat ja päätoimiset) järjestettiin yhteisiä koulutustilaisuuksia. Keskeisenä teemana oli hyödynnettävyys opetuskäytössä ja painopisteinä tietotekniikka, Internet-resurssit, kuvakortit ja äänenkäyttö. Lisäksi järjestettiin vuoden aikana kielikohtaisia koulutus- ja suunnittelutilaisuuksia. Vakinaista opetushenkilöstöä osallistui keväällä 2011 SUKOLin vuosittaiseen valtakunnalliseen vapaan sivistystyön koulutuspäivään. 16

17 KUVA TIMO HARJU Kirjallisuus, luova kirjoittaminen, lausunta ja teatteri-ilmaisu, äidinkieli Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Ainealan toiminta palasi keskisessä alueopistossa väistötiloista peruskorjattuun Opistotaloon loppuvuodesta Tämä helpotti vuonna 2011 opetuksen ja tapahtumien järjestämistä. Muissa alueopistossa ainealan opetus järjestettiin opiston käytössä olevissa tiloissa edellisten vuosien tapaan. Toiminta ja tavoitteet Ainealalla käsiteltiin vuonna 2011 useita ainealakohtaisia erityisteemoja. Keskeisinä teemoina erityisesti kirjallisuuden luennoilla tarkasteltiin suomalaiskansallista identiteettiä sekä venäläistä kulttuuria ja kirjallisuutta, virsirunoutta, 1900-luvun modernisteja sekä eri vuosikymmenten kulttikirjoja. Kaunokirjallisuutta käsiteltiin monipuolisesti myös kirjallisuuspiireissä, joita kokoontui kaikissa alueopistoissa. Kirjoittamisen opetuksessa järjestettiin koko opiston laajuisesti ensisijaisesti luovan kirjoittamisen kursseja ja elämäkertakirjoittamisen kursseja. Äidinkielen kursseja järjestettiin kielenhuollosta ja kielitiedosta sekä aloitettiin karjalan kielen opetus. Teatteriopetusta järjestettiin eri alueopistoissa myös teatteritietopiireissä, joissa pidettiin luentoja ja järjestettiin vierailuja teattereihin. Avoimen yliopiston opetuksessa järjestettiin kaksi ainealan opintokokonaisuutta: Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kotimaisen kirjallisuuden 25 op:n kokonaisuus ja Turun yliopiston taiteiden tutkimuksen laitoksen tutkintovaatimusten mukainen luovan kirjoittamisen 25 op:n kokonaisuus. Ainealalla toteutettiin yhteistyöhankkeita erityisesti kaupunginkirjastojen kanssa. Pääosa näistä koostui luennoista ja kirjailijatapaamisista, joita järjestettiin Kannelmäen, Oulunkylän, Paloheinän, Malmin, Rikhardinkadun, Töölön ja Vallilan kirjastoissa. Kirjallisuustapahtumien yhteistyökumppaneina oli myös kustannusliikkeitä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto sekä FILI Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus. Juhani Aho -tapahtumien tiedotuksessa toimi yhteistyökumppanina Juhani Aho -seura. Taiteen perusopetus Ainealalla jatkettiin teatteritaiteen 2-vuotisen perusopetuksen järjestämistä. Kevään opintokokonaisuus koostui dramaturgian perusteista, näyttelijäntyöstä, naamio- ja nukketeatterista sekä soveltavasta teatteri/esitystaiteesta ja performanssitaiteesta. Syksyn opinnot koostuivat päättötyön käynnistämisestä, teatterilaulusta ja liikunnasta, skenografiasta ja puvustuksesta sekä valo- ja äänisuunnittelusta. Opiskelijat Muutto takaisin Opistotaloon vaikutti positiivisesti niin kurssiopetuksen kuin luentojenkin järjestämisresursseihin. Opetustarjontaa voitiin nostaa edellisestä vuodesta lähes neljälläkymmenellä kurssilla ja luennolla. Kurssin suorittaneiden opiskelijoiden määrä kasvoi ainealalla vuoteen 2010 verrattuna lähes 700 kurssilaisella. Kirjallisuus- ja teatteriluennoilla kävi opiskelijaa, yli 600 enemmän kuin edellisenä toimintavuonna. Suurin ikäryhmä ainealan opetuksessa oli yli 65-vuotiaat, 44,4 prosenttia kurssilaisista. Kaksi seuraavaavaksi suurinta ikäryhmää olivat ja vuotiaat. Nuorten ja nuorten aikuisten osuus oli suurin avoimen yliopiston opetuksessa, teatteriryhmissä sekä teatteritaiteen perusopetuksessa. Opettajat Ainealueella toimi johtava opettaja, yksi äidinkielen ja kirjallisuuden suunnittelijaopettaja ja yksi teatteri-ilmaisun suunnittelijaopettaja. Ainealan alueopistokohtaisen opetuksen suunnittelussa ja opetuksessa olivat mukana myös idän koulutuspäällikkö ja lännen aluerehtori. Päätoimisen henkilökunnan lisäksi ainealueella toimi tuntiopettajaa ja luennoitsijaa. 17

18 Tapahtumat ja muu toiminta Opistossa toteutettiin useita aineala- ja alueopistorajat ylittäviä luentoja, tapahtumia ja työpajoja Juhani Ahon ja Arvid Järnefeltin 150-vuotisjuhlien kunniaksi. Kirjallisuuden opettajat ja lausuntaryhmät tekivät näiden teemojen puitteissa yhteistyötä muun muassa kuvataiteen, musiikin ja kotitalouden ryhmien kanssa. Aiheeseen liittyen toteutettiin myös kirjallinen bussiretki, jolla vierailtiin Tuusulanjärven Aholassa sekä Juhani Aho -kävely Seurasaaressa. Opistoteatteri esitti Arvid Järnefeltin 150-vuotisjuhlan kunniaksi näytelmän Greeta ja hänen Herransa. Näytelmän ohjasi Harri Liuksiala. Esityksestä järjestettiin vierailunäytäntö Lohjan työväentalolla, osana paikallista juhlavuositapahtumaa. Esitykset kokosivat noin katsojaa. Teatterikurssit järjestivät omat yleisöesityksensä sekä keskisessä, itäisessä, eteläisessä että pohjoisessa alueopistossa. Teatteriopetuksessa painotettiin yleisönäytöksiin tähtäävien esitysten tekemisen lisäksi teatteri-improvisaatiota ja soveltavaa teatteria. Opiston teatteritoiminta oli mukana myös Kierrätystehdastapahtumassa Kaapelitehtaalla Myös useimmat opiston lausuntaryhmistä järjestivät omat yleisöesityksensä. Osa lausunta- ja kirjoitusryhmistä otti osaa taiteiden yön tapahtumiin eri puolilla Helsinkiä. Opiston teatteri- ja lausuntaesityksissä kävi yhteensä noin katsojaa. Katsojamäärä kasvoi edellisen toimintavuoden luvusta noin 800 kävijällä. Opiston internetsivujen yhteydessä julkaistiin sähköistä kirjallisuussivusto Riimua, joka toimi ainealan kurssien tiedotus-, keskustelu- ja julkaisufoorumina. Riimu-kirjallisuusverkko siirrettiin 2011 toimimaan avoimilla verkkosivuilla. KUVA MATTI NENONEN Kotitalous Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Kotitalous-ainealan opetus on jaettu ainealan opetussuunnitelman mukaisesti yhdeksään aiheryhmään: Hyväksi kotikokiksi -opintokokonaisuus, ruoanvalmistuksen perusteet, suomalainen ruokakulttuuri, juhlaruokakulttuuri, kansainväliset ruokakulttuurit, ravitsemus, erityisruokavaliot, elämänkaari ja kodinhoito. Tarjolla oli runsaasti lyhytkursseja, mutta myös mahdollisuus pitkäjänteiseen opiskeluun. Kaikissa alueopistoissa järjestettiin monipuolisesti eriaiheisia kotitalouden kursseja. Opetuksen määrästä noin viidennes oli suunnattu erityisryhmille. Vuoden teemoina olivat Kestävästi kotimaista sekä Itämeri. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Opetuksen sisältötavoitteena oli kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja ja tiedonhankintaa sekä tarjota mahdollisuus elämästä nauttimiseen ja iloiseen yhdessäoloon. Kotitalouden pitkän aikavälin tavoitteena on tarjota monipuolista ainealan opetusta kaupunkilaisille entistä paremmin suhteessa kysyntään. Loppuvuonna aineala sai mahdollisuuden järjestää 12 lisäkurssia, mikä mahdollisti jonottajien pääsyn suosituimmille kursseille. Perusruoanvalmistuksen ja leivonnan kursseilla opittiin uusia ja kenties unohdettuja ruokaan ja kotiin 18

19 liittyviä perustaitoja. Kalankäsittely ja helpot kasvisruoat kiinnostivat opiskelijoita. Lasten ja vanhempien yhteisiä kursseja toivottiin runsaasti ja niitä järjestettiinkin eri teemoilla lähes 40. Erilaiset kasvisruokavaliot sekä ilmastoystävällisen ruoan kurssit toteuttivat kestävää ruoan kuluttamisen teemaa. Itse tekemisen tarve näkyi kursseilla erilaisten yksityiskohtaisten valmistusmenetelmien ja erikoiskurssien suosiona. Makkara-, ruisleipä-, konvehti- ja kuppikakkujen kursseilla opiskelijat keskittyivät yhteen aiheeseen perusteellisesti. Kotimaisuuden teema näkyi uusissa, toisaalta vanhoissa raaka-aineissa ja menetelmissä. Härkäpapuruoat, punajuuriherkut sekä omenaiset maut toivat tuulahduksen isoäitien keittiöistä. Itämeri loiskui teeman mukaisesti alueen eri kansojen vuotuisjuhlien tahtiin. Keväällä perehdyttiin venäläis-karjalaisen laskiaisen ja puolalainen pääsiäisen viettoon ja syksyllä maisteltiin silakoita. Kansainvälisistä ruoka-aiheista kiinnostivat eniten Aasian maiden maut sekä tiettyjen pienten alueiden ruoat, kuten Toscana ja Piemonte, tai erikoiset ruokalajit, kuten kiinalaiset nyytit ja japanilainen sushi. Opiskelijat Kurssilaisten määrä kotitaloudessa lisääntyi 702 opiskelijalla edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka tuntimäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Tämä selittyy ainakin osaksi sillä, että kursseja järjestettiin aiempaa enemmän lyhyinä, yhden tai muutaman kerran kursseina sekä sillä, että kiinnostus ruokaa ja kotitaloutta kohtaan on edelleen nousussa. Opettajat Opistossa oli kaksi päätoimista kotitalousopettajaa, joista toinen on ainealan johtava opettaja. Noin 15 tuntiopettajaa vastasi kotitalousopetuksesta. Kotitalouden KUVA MATTI NENONEN tuntiopettajista kaksi oli suunnittelevia opettajia. Kotitalousopettajille järjestettiin vierailuja muun muassa lähiruokaa myyviin kauppoihin sekä eriaiheisia koulutustilaisuuksia, joissa mukana oli myös pääkaupunkiseudun muiden opistojen kotitalousopettajia. Tapahtumat ja muu toiminta Opistotalon lapsiperheille suunnatussa Helmikarnevaali -tapahtumassa oli monenlaista toiminta lapsille. Kotitalousopetus toteutti leivontapajan lapsille ja yliopiston opetusharjoittelijat opastivat perheitä neuvontapisteessä ekologisen elämäntavan suuntaan. KUVA TATIANA HEISKANEN Hyvinvointi ja terveys Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Hyvinvointi ja terveys -ainealan opetuksessa kurssit on jaettu neljään ryhmään: terveystieto, hieronta, painonhallinta ja itsehoito. Opetuksen tavoitteena on tarjota vastapainoa arkiselle toiminnalle, mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen sekä keinoja itsensä ja läheistensä hyvinvoinnin lisäämiseen. Tarjolla oli muutamia pitkiä kursseja, mutta pääosa opetuksesta on lyhyitä viikonlopun tai muutaman illan mittaisia kursseja. Hyvinvoinnin opetus keskittyi pääosin neljään alueopistoon: keskiseen, itäiseen, läntiseen ja eteläiseen. Suosituimpia hyvinvoinnin kursseja olivat erilaiset itsehoidon kurssit. Opiskelijat Hyvinvoinnissa suorittaneiden määrä laski edellisestä vuodesta 134:llä. Opettajat Hyvinvointikurssien toteutuksesta vastasi noin 20 tuntiopettajaa oman erikoistumisalansa mukaisesti. 19

20 KUVA MATTI NENONEN Kuvataide Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Kuvataideopetuksen tavoitteena oli tarjota monipuolisesti perus-, jatko- ja erityiskursseja, eri kohderyhmien tarpeita, ajankohtaisuutta ja alueellista näkökulmaa huomioiden. Opetusteemoja olivat kevätlukukaudella Itämeri ja syksyllä Art goes yhteiskunta, Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina ja Design. Teemojen puitteissa järjestettiin opiston eri ainealojen kanssa yhteistyönä aiheita käsitteleviä luentoja. Joulukuussa 2011 johtokunta hyväksyi opiston kuvataiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman. Opintoihin hakeneista 18 hakijasta kuvataidetiimi valitsi haastattelemalla 16 opiskelijaa keväällä 2012 alkaviin kuvataiteen perusopintoihin. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kuvataiteen kurssitarjontaa oli piirustuksen, maalauksen, taidegrafiikan, taidehistorian, taideteorian, kuvanveiston, keramiikan, posliinimaalauksen, lasitaiteen, valokuvauksen, animaatio- ja videokuvauksen eri osaalueilta. Perus- ja jatkokursseja oli kaikissa alueopistoissa sekä päivä- että iltakursseina. Erityistiloja ja välineitä vaativat kurssit keskitettiin niihin soveltuviin opiston tiloihin. Erilaisia kohderyhmiä huomioitiin tarjoamalla sekä pitkäjänteistä tasolta toiseen etenevää opetusta, opintokokonaisuuksia että vähemmän sitouttavia lyhyitä intensiivikursseja. Kurssitarjonnasta 20 prosenttia oli lyhyt- ja viikonloppukursseja. Lyhytkursseja järjestettiin myös eri ainealojen yhteistyönä. Pitempään opiskelleille oli työpajoja, avoimia ateljeita sekä harvemmin kokoontuvia palautepainotteisia kursseja. Erityisesti nuorille suunniteltuja kursseja olivat tietotekniikkaa hyödyntävä ImagOn - taidegrafiikka, digikuvaus, tietokoneavusteisen animoinnin perusteet, valotyöpaja sekä taideoppilaitoksiin pyrkiville valmennuskurssi. Ikäihmisten kursseja oli yhteensä 21. Kursseja järjestettiin päivisin sekä alueopistojen taideluokissa, että palvelu- ja virkistyskeskuksissa. Maahanmuuttajille tarjottiin monikielisiä piirustusja maalauskursseja: suomeksi ja venäjäksi sekä suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Mielenterveyskuntoutujille oli kaksi taideryhmää sekä digikuvaus- ja kuvankäsittelykurssi, jotka järjestettiin yhteistyössä Oulunkylän ja Itäisen psykiatrian poliklinikan kanssa. Kehitysvammaisille oli kuvataideryhmä, johon opiskelijat tulivat Kehitysvammatuki 57 ry:n kautta. Yhteistyö Eri aineiden suunnittelevat opettajat tehostivat suunnittelukaudella viikonloppujen yhteiskäyttöä. Tietotekniikan ainealan kanssa järjestettiin animaatio-, kuvankäsittelyja videoeditointikursseja. Malmitalossa oli neljän opettajan yhteistyönä toteutettu Kokeileva piirustus ja maalaus -kurssi. Kaapelitehtaalla toteutettiin Hyvinvointi ja terveys -ainealan kanssa yhteistyössä tanssi- ja maalausviikonloppu. Kanneltalossa järjestettiin kuvataiteen ja teatteri-ilmaisun yhteistyönä kuvaa ja liikettä yhdistävä performanssikurssi. Idässä tehtiin yhteistyötä Mellunmäen asukasyhdistysten kanssa; työväenopiston akryylimaalauskurssin opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat seinämaalauksen Mellarin lähellä sijaitsevaan betoniaitaan. Kaupungin eri virastojen yhteistyönä järjestettiin Pihlajamäen lähiöprojektiin liittyvä sarjakuvakurssi Tarinoita Pihlajamäestä. Kanneltalossa järjestettiin Nuorisoasiankeskuksen operaatio Pulssiin liittyvä nuorille suunnattu DigiShop-kurssi. 20

21 Elokuussa oli Uudenmaan alueen opistojen kuvataideopettajien yhteinen tapaaminen, jossa ideoitiin tulevia yhteistyömuotoja. Espoon työväenopiston, Kauniaisten kansalaisopiston, Vantaan aikuisopiston, Wellamoopiston ja Arbiksen välisenä yhteistyönä suunniteltiin käsityön ja kuvataiteen yhteistä kiertonäyttelyä Kaupunki tulee kaupunkiin kylään vuodelle Keskisen taidekeskus muutti syyskuussa Sörnäisten rantatie 31:een nuorisoasiainkeskuksen toimintakeskus Hapen yhteyteen. Lokakuussa oli Hapessa yhteinen avoimien ovien päivä. Opiskelijat Kuvataideopiskelijoiden ikäjakauma kattoi melko tasaisesti eri ikäluokat ja useimmilla kursseilla opiskeli sekä nuoria, keski-ikäisiä että ikäihmisiä. Opettajat Kuvataidetiimissä oli johtava kuvataideopettaja, kolme kuukausipalkkaista suunnittelevaa opettajaa sekä neljä suunnittelevaa tuntiopettajaa. Tuntiopettajia oli yhteensä noin 100 henkilöä. Ainealan yhteisiä sisäisiä tapaamisia on järjestetty kaksi kertaa opiston opettajien kokousten yhteydessä. Tapahtumat ja näyttelytoiminta Keväällä järjestettiin kaikissa alueopistoissa Itämeri-teemaiset kevätnäyttelyt. Lisäksi lukuvuoden aikana oli opiston eri toimipisteissä useita aula- ja käytävänäyttelyitä. Syksyllä 2011 Kaapelitehtaalla järjestetyn valotyöpajan valokuvista tehty installaatio oli marraskuun ajan opiston toimintaa esittelemässä Via Kaapeli -näyttelyvitriinissä. Vuodenvaihteessa samat kuvat olivat esillä virtuaalinäyttelynä työväenopiston virtuaaliosaston Kellarigalleriassa Second Life -ympäristössä. KUVA TIMO HARJU Käsityö Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Käsityönopetuksen tavoitteena oli laaja, ajankohtainen, monipuolinen ja alueellisesti kattava käsityön eri osa-alueiden opetustarjonta. Käsityökurssit on ryhmitelty kolmeen kokonaisuuteen: tekstiilityö, tekninen työ ja käsityön erikoiskurssit. Vuoden teemoina näkyivät Itämeri ja Venäjä. Kierrätys ja tuunaus olivat edelleen vahvasti esillä. Kurssien pituudet vaihtelivat muutaman tunnin lyhytkursseista kolme vuotta kestäviin opintokokonaisuuksiin. Iso osa käsityön opetuksesta järjestettiin tasolta toiselle etenevinä kursseina. Opetus toteutettiin pääosin opiston omissa käsityötiloissa, mutta myös peruskoulujen tiloissa ja palvelukeskuksissa. Verkko-opetusta järjestettiin opintokokonaisuuksien osana. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Näkyminen ja yhteistyö olivat käsityönopetuksen sisäisiä tavoitteita. Alueet ylittävää yhteistyötä tehtiin muun muassa Kierrätystehdas tapahtuman ja Itämeriminitekstiilit-näyttelyn puitteissa. Kierrätystehtaalla vieraili noin kävijää. Yhteistyössä muiden ainealojen kanssa toteutettiin alueopistoissa tapahtumapäiviä ja Tyyne-Kerttu Virkki -säätiön kanssa järjestettiin Turkkilaisen käsityön viikonloppu. Tekstiilikulttuuriseuran ja Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston kanssa järjestetty Kahisevasta kansainväliseen -luentosarja välitettiin netin kautta kolmeen kansalaisopistoon Suomessa ja Sofia-opistoon Espanjaan. Hyväksi kotiompelijaksi -koulutuksen kaksi ryhmää jatkoivat kolmivuotisia opintojaan. Opiston huovutuskurssia videoitiin osaksi käsityötieteen gradua, joka tutkii käsityötaidon opetuksen kehollisuutta. Opiskelijat Ainealan suurin opiskelijaryhmä oli vuotiaat (988 opiskelijaa). Opiskelijoista oli alle 45-vuotiaita. Alle 25-vuotiaita opiskelijoita oli 105. Ikäihmisille järjestettiin yhteensä 17 kurssia, joista osa keskittyi vaateompeluun ja tilkkutyöhön, osa askarteluun ja muuhun pienimuotoiseen tekemiseen. Mielenterveyskuntoutujille oli kaksi kurssia vaateompelua ja kehitysvammaisille kaksi nikkarointikurssia ja yhteinen kurssi kotitalouden kanssa. Aikuinen lapsi-kursseja oli kahdeksan. Opettajat Teknisen työn opettaja ja kudonnasta vastaava tekstiiliopettaja toimivat koko opiston alueella. Viisi tekstiiliopettajaa suunnitteli oman alueopistonsa opetuksen. Käsityötiimin tavoitteellisesta työskentelystä vastaava johtava opettaja toimii myös pohjoisen alueopiston käsityönopetuksen suunnittelijana. Tuntiopettajia ja luennoitsijoita oli yhteensä noin 60 henkilöä. Päätoimisten opettajien muodostaman käsityötiimin kevään kehittämispäivä painottui opetussuunni- 21

22 telmaan ja syksyllä vierailtiin Fiskarsissa. Kukin osallistui sen lisäksi oman erityisalansa koulutukseen. Käsityön tuntiopettajille järjestettiin koulutusta kirjovan ompelukoneen käytöstä ja Grafis-kaavaohjelmasta, joka otettiin opetuskäyttöön. Tekstiiliopettajaliitto valitsi opiston johtavan käsityönopettajan Inga Pihlhjertan vuoden tekstiiliopettajaksi Tapahtumat ja muu toiminta Käsityönopetus osallistui Kaapelitehtaan Kierrätystehdas tapahtumaan ja moniin muihin alueellisiin yhteistyötapahtumiin, kuten Helmikarnevaaliin Opistotalossa. Lammastapahtumalla juhlistettiin 10 vuotta täyttävää Vuotaloa Vuosaaressa. Tapahtumassa tehtiin ainealojen ja virastojen yhteistyötä mukavalla tavalla. Erilaisissa hyväntekeväisyyspäivissä kierrätettiin lahjoitusmateriaaleja. Isoäidinneliöitä virkkaamalla osallistuttiin järjestettyyn maailmanennätystempaukseen ja samalla lahjoitimme 10 peittoa hyväntekeväisyyteen. Eri ryhmissä valmistettujen Itämeri-minitekstiilien näyttely kiersi opiston toimipisteissä kevään ajan. Töitä oli lopuksi yli 100 kappaletta ja ne kuvattiin ja julkaistiin Opistosta Käsin -blogin kuvagalleriassa. Blogissa julkaistiin vuoden aikana 105 juttua ja siellä vieraili kävijää. Eri sivuilla vierailtiin yhteensä kertaa, mikä oli kolmanneksen enemmän kuin edellisvuotena. Taiteen perusopetus Käsityön taiteen perusopetuksessa opiskeli visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän mukaan yksi syventävien opintojen ja kaksi perusopintojen ryhmää. Käsityön taiteen perusopetuksen syventävien opintojen päättötyönäyttely Kerronnaisia oli keväällä esillä Vuotalon galleriassa. KUVA MATTI NENONEN Liikunta, tanssi ja jooga Opetustunteja Kursseja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Työväenopiston liikunnanopetuksen tavoitteena oli antaa kaupunkilaisille tietoja, taitoja ja virikkeitä omasta kunnosta huolehtimiseen. Opisto tarjosi monenlaista liikuntaa eri alueopistoissa. Perusliikunta, aerobic, kuntojumppa ja venyttely kuuluivat jokaisen alueopiston ohjelmaan. Näillä liikuntamuodoilla kohennettiin ryhtiä, keskivartaloa, selkää, hartioita sekä niskaa. Pilates ja jooga edustivat pehmeämpiä, lempeämpiä, mutta tehokkaita liikuntalajeja. Jooganharrastajille oli alkeis- ja jatkoryhmiä. Ohjelmasta löytyi myös muun muassa äijäjoogaa. Tanssin harrastajille oli tarjolla itämaisia, latinalaisia ja afrikkalaisia rytmejä sekä rivitanssia. Aiemmat liikuntatottumukset pyrittiin huomioimaan suuntaamalla opetusta sekä vasta-alkajille että pidempään harrastaneille. Pääosa liikuntaryhmiin osallistujista oli eri ikäisiä naisia. Työväenopistossa tiedostettiin hyvin lisääntynyt liikuntatarve. Opiston omat liikuntatilat olivat kokopäiväisesti käytössä. Iltatunteja pidettiin yleensä peruskoulujen suurissa liikuntasaleissa. Ikäihmisille liikuntaa toteutettiin myös palvelukeskuksissa. Luonto ja ympäristö Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Luento ja ympäristö -ainealan kursseilla ja luennoilla tarkasteltiin luontoa sekä ympäristöä useista näkökulmista. Opetuksen tavoitteena oli antaa tietoa luonnosta ja luonnontieteiden eri alueilta, neuvoja puutarhanhoitoon sekä järjestää retkiä Helsingissä ja lähialueilla. Kaikille avoimien maksuttomien yleisluentojen aiheita olivat muun muassa tähtitaivaan ajankohtaiset ilmiöt, kompostointi, ilmastonmuutos, Japanin luonnononnettomuudet, retkeily ja puutarhanhoito. Itämeri-teema näkyi, esimerkiksi luentosarjassa Itämeri tutkimuskohteena. Opintopiireissä opiskeltiin luonnontieteitä, lintujen lajituntemusta, mehiläishoitoa ja metsänomistamiseen liittyviä aiheita sekä kotitaloutta Kemialliset ilmiöt ruoanvalmistuksessa -kurssilla. Lisäksi järjestettiin runsaasti retkiä, joilla tutustuttiin luontoon sekä alueen historiaan, luonnon antimiin, sammaliin, jäkäliin ja kalastusmahdollisuuksiin. Ainealan kursseja suunnittelivat yhteiskunnallisten aineiden johtava opettaja, itäisen alueopiston koulutuspäällikkö sekä yksi tuntipalkkainen koulutussuunnittelija. Opiskelijat Kurssilaisia oli vuonna 2011 yhteensä 839, mikä on 175 kurssilaista enemmän kuin edellisenä vuonna, vaikka opetustuntituntimäärä kasvoi alle 40 tuntia. Miehiä kurssilaisista oli 32 prosenttia. Kurssilaisia oli tasaisesti kaikista ikäryhmistä, yli 25-vuotiaista eteenpäin. 22

23 Musiikki Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita Opiston musiikkikurssit on tarkoitettu pääosin aikuisille, yli 16-vuotiaille. Musiikinopetuksen tehtävänä oli kehittää ja ylläpitää musiikillisia tietoja ja taitoja sekä tarjota mahdollisuus omaan taiteelliseen ilmaisuun. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Musiikinopetuksen pitkäjänteisenä tavoitteena on ollut, että eri puolilla kaupunkia sijaitsevissa alueopistossa on musiikin perusopintoja riittävästi eri tasoilla. Sen lisäksi alueopistoissa oli mah dollisuus kuorotoimintaan ja yhtye- tai orkesteritoimintaan. Opistojen musiikkitarjontaan vaikuttivat myös musiikille annetut resurssit ja alueopiston erityispiirteet. Vuosittaista vaihtelua toivat lisäksi luennot, tapahtumat, erilaiset esitykset ja konsertit. Kurssien lähtökohtana oli kehittää musiikillisia tietoja ja taitoja tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti. Esiintyvissä ryhmissä, kuten lauluyhtyeissä, kuoroissa, soitinyhtyeissä, bändeissä ja orkestereissa oli taitojen ja yhteissoiton kehittämisen lisäksi mahdollisuuksia myös esiintymisille ja taiteellisille tavoitteille. Perhekursseilla pyrittiin tukemaan koko perheen yhdessäoloa musiikin välityksellä. Ikäihmisten kursseilla taas korostui yhdessä tekeminen ja tarve jäsentää elämänkaarta musiikin välityksellä. Lyhytkursseilla tavoitteena oli joko syventää jo opittuja tietoja ja taitoja tai tutustua uusiin mahdollisuuksiin ja alueisiin. Ohjelmassa olevat kurssit ja esitykset toteutettiin ennakkosuunnitelmien mukaisesti. Luennoilla huomioitiin ajankohtaisuus, merkkivuodet ja opiston vuoden teemat. Keväällä 2011 aiheina olivat juhlavuotta viettäneet laulajalegendat Jussi Björling ja Georg Ots. Kulttuuripääkaupunkien Turun ja Tallinnan musiikkielämää tarkasteltiin kahden kerran luennolla. Suomalaisen oopperan 100-vuotisjuhlan johdosta tutustuttiin oopperan eri aikojen laulajiin ja tähtihetkiin. Säveltäjä Franz Lisztin syntymän 200-vuotisjuhlan merkeissä tutustuttiin Lisztin sävellyksiin sekä ystäviin ja aikalaistaiteilijoihin. Venäjä-teemaa täydennettiin tarkastelemalla venäläisiä oopperoita ja nykysäveltäjiä. Yhteistyö Yhteistyöluentosarja Tunne orkesterisi Sibelius-Akatemian avoimen yliopiston kanssa käynnistyi tammikuussa 2011 ja jatkui syksyllä samaan tapaan kerran kuussa. Uudeksi yhteistyökumppaniksi tuli lisäksi Musiikkitalo, johon luennot syksyllä siirtyivät. Luentosarja avasi taustoja sinfoniaorkesterin maailmaan. Isäntänä toimi MuM Ville Komppa, ja jokaisella luennolla aihetta avasi asiantuntijana taiteilijavieras. Mieskuoro Part A Boys kilpaili Irlannissa syksyllä kansainvälisessä barbershop-kuorokilpailussa. Musiikkiteknologian opiskelijat tekivät yhteistyötä kuoro- ja soitinryhmien kanssa valmistaen äänitteitä ryhmien esityksistä. Edellisten vuosien tapaan myös Helsingin kaupunginorkesterin kanssa tehtiin yhteistyötä. Tapahtumia, konsertteja ja musiikkiteatteria Koko perheelle suunnattu eri ainealueiden yhteinen Helmikarnevaali-tapahtuma kokosi 5.2. Opistotaloon runsaasti eri-ikäisiä osallistujia. Helsinginkadun Filharmonikkojen koko perheen konsertissa tulevat innokkaat kapellimestarit saivat harjoitella johtamista, ja musiikkipajat tarjosivat lapsiperheille lauluja ja musiikkileikkejä. Kevään musiikkiteatteriesitys oli lauluyhtye Oodin Mustat kyyneleet dramatisoitu konsertti, jossa soivat syvät lattarit ja jazz- ja pop-balladit. Ohjauksesta vastasi Susanna Metsälä. Opiston sinfoniaorkesteri, Helsinginkadun Filharmonikot (HF), johtajanaan Veli-Antti Koivuranta, piti helmikuussa Opistotalon juhlasalissa Suomalaisen musiikin konsertin Vanhat nuoret mestarit. Ohjelmistossa kuultiin varhain kuolleita säveltäjiä Suolahtea, Mielckiä ja Kuulaa. Toukokuun konserttien (Opistotalo, Järvenpää, Lahti) säveltäjinä olivat Šhostakovitšh ja Liszt. Lisztin I pianokonserton solistina oli Kiril Kozlovsky. Syyskonserttien (Kanneltalo, Sibelius-Akatemia) ohjelmassa oli Sibeliuksen I sinfonia ja Mozartin ooppera-alkusoittoja sekä aarioita bassolle. Bassosolistina oli Tapani Plathan ja kontrabassosolistina Aapo Juutilainen. 23

24 Syksyn pienoisooppera Rakastaa ei rakasta kertoi monenlaisesta rakkaudesta. Rooleissa olivat opiston yksinlaulun jatko-opiskelijat. Musiikkina oli tunnettuja ooppera-aarioita ja ensemblejä Mozartilta, Bizet ltä, Donizettilta ja Wagnerilta. Laulajien valmennuksesta vastasivat opiston laulunopettajat. Ohjaus ja käsikirjoitus oli Susanna Metsälän. Alueopistojen laulajat, soittajat, kuorot, yhtyeet, bändit ja orkesterit esiintyivät vuoden aikana ahkerasti omissa konserteissaan tai yhteiskonserteissa sekä opiston omissa tilaisuuksissa että opiston ulkopuolella. Kaikissa työväenopiston konserteissa oli yli parituhatta kuulijaa. Opiskelijat Musiikinopiskelijoita oli edelleen aikaisempien vuosien tapaan melko tasaisesti kaikista ikäryhmistä 25-ikävuodesta eteenpäin. Miehiä oli lähes 30 prosenttia. Kurssin hyväksytysti suorittaneita oli opiskelijaa. Opettajat ja muu henkilökunta Musiikinopetuksen vakituiseen henkilökuntaan kuului johtava opettaja ja kaksi päätoimista suunnittelijaopettajaa. Musiikinopetus sai toisen päätoimisen suunnittelijaopettajan. Suunnittelijaopettajaksi valittiin MuM Sini Rautavaara. Musiikkitiimi vastasi musiikinopetuksen suuntaviivoista ja pedagogisesta kehittämisestä. Se koostui kolmen päätoimisten opettajan lisäksi kolmesta koulutussuunnittelijasta. Tuntiopettajia ja luennoitsijoita oli vuoden aikana noin 80. Tietotekniikka Opetustunteja , josta avointa toimintaa t Kursseja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) KUVA HEIDI UUTELA Tavoitteet ja niiden toteutuminen Tietotekniikan opetuksen tavoitteena oli tarjota tietotekniikkavalmiudet mahdollisimman monelle helsinkiläiselle. Opetuksen tuli olla monipuolista ja antaa opiskelijoille mahdollisuuksia kehittää taitojaan eteenpäin haluamallaan alueella sekä mahdollistaa tutkintoihin tähtäävä opetus. Opiskelun aloittaminen pyrittiin tekemään mahdollisimman helpoksi niin maahanmuuttajille kuin tietotekniikkaa vähän käyttäneille. Tietotekniikan opetuksessa pääpaino oli kurssimuotoisessa opetuksessa. Kurssit olivat verrattain lyhyitä (keskimäärin 17 tuntia/kurssi). Parhaan hyödyn opetuksesta sai yhdistämällä kurssiopetukseen ohjattua harjoittelua ja itsenäistä opiskelua avoimissa oppimisympäristöissä, Ainossa ja mikrotuvissa. Avoimissa oppimisympäristöissä oli opiskelijoiden käytössä itseopiskelumateriaaleja sekä tutor. Lisäksi palveluihin kuuluivat neuvonta oman kannettavan tietokoneen käytön ongelmissa sekä kännykkäneuvonta Oulunkylätalossa. Tietotekniikkaa vähän käyttäneille järjestettiin peruskursseja aiempaa enemmän, yhteensä 101 kurssia. Osa kursseista oli opiskelijoille maksuttomia, koska Opetushallituksen opintoseteleillä katettiin ikäihmisten, työttömien ja maahanmuuttajien peruskurssien kurssimaksut. Peruskurssit olivat pitkiä, jotta taitoja ehtisi paremmin omaksua. Kursseille rekrytoitiin opiskelijoita yhteistyössä palvelukeskusten kanssa. Opetus Koko tietotekniikan opetus tukee kaupungin strategiaa tietoyhteiskuntavalmiuksien opettamiseksi helsinkiläisil- Taiteen perusopetus Edellisten vuosien tapaan laajan oppimäärän mukaista musiikin perusteiden opetusta järjestettiin musiikin teoriassa (Musiikin perusteet 1,2,3). 24

25 KUVA PERTTI VIITANIEMI le. Kursseja toteutui toimintavuonna yhteensä 433 kappaletta. Varsinaista tietotekniikan opetusta oli noin tuntia. Lisäksi itseopiskelu- ja harjoittelutunteja oli noin Opetuksen monimuotoisuus toteutui järjestämällä sekä tietotekniikan peruskursseja (37 prosenttia opetustunneista) että syventäviä kursseja eri aiheista. Syventävistä kursseista Kuvankäsittelyn ja videoeditoinnin kursseja oli 17 prosenttia ja Internet sekä nettijulkaisuun liittyviä kursseja 12 prosenttia opetustunneista. Itsenäistä tietokonelaitteistosta huolehtimista tukivat Laitteen käyttö ja tiedostonhallintakurssit, joita oli 7 prosenttia opetuksesta. Tutkintotavoitteista opetusta oli noin 2 prosenttia opetustunneista, mikä mahdollisti pitkäjänteisen tavoitteelliseen taidon hankinnan. Tietokoneen A-ajokorttikokeita suoritettiin 178 kappaletta. Valmiiksi A-ajokorttitutkinnon sai 20 opiskelijaa 10 opiskelijaa. Opetuksesta 29 prosenttia oli ikäihmisten kursseja. Ikäihmisille järjestettiin entistä enemmän syventäviä kursseja sekä mahdollisuus ilmoittautua peruskurssilta suoraan syventävälle kurssille. Omia, hyvin tietoliikenneyhteyksin varustettuja opetusmikroja oli kymmenessä luokassa sekä käytävätiloissa yhteensä 300 kappaletta. Ne muodostivat oman verkon, jossa tiedostot olivat käytettävissä kaikissa työasemissa. Työväenopiston omissa opetuspisteissä on langaton tietoliikenneverkko. Vuonna 2011 uudistettiin kahden tietotekniikkaluokan laitteet. Myös muita opetustiloja varustettiin tietokoneilla, dokumenttikameroilla ja dataprojektoreilla. Kaikki tietotekniikkaluokista vapautuneet noin 50 mikrotietokonetta sijoitettiin uudelleen: auloihin, hallintoon ja opetukseen. Opistolaisten käytössä ovat omat sähköpostiosoitteet, opetuksen verkkosivut, oppilaiden omat sivut sekä e-kirjat. Tietotekniikkaa käytetään jatkuvasti yhä enemmän muiden aineiden opetuksessa, kuten musiikissa, käsitöissä ja kielissä. Määrällisesti muiden aineiden opetusta tietokoneluokissa on kuitenkin vähän (alle 5 prosenttia verrattuna tietotekniikan opetukseen). Opiskelijat Vuonna 2011 tietotekniikan kurssilaisia (kurssin suorittaneita) oli 4 150, joista miehiä oli 27 prosenttia. Kurssilaisista yli 65-vuotiaita oli 52 prosenttia, vuotiaita oli lähes 33 prosenttia ja alle 45-vuotiaita oli 16 prosenttia. Opettajat Tietotekniikan kurssien suunnitteluun osallistuivat johtava opettaja, maahanmuuttajaopettaja (venäjänkieliset kurssit) sekä kaksi tuntipalkkaista koulutussuunnittelijaa ja it-tukihenkilö. Päätoimisina opettivat maahanmuuttajaopettaja (venäjänkieliset kurssit), it-tukihenkilö sekä yksi osa-aikainen opettaja. Tietotekniikan opetuksesta suurimman osan, yli 90 prosenttia toteuttivat 15 tuntiopettajaa. Heistä kymmenen opetti päätoimiluontaisesti eli yli 16 tuntia viikossa. Työväenopiston it-suunnittelija on jäsenenä kaupungin vapaaehtoisten IT-opastajien ohjausryhmässä. Tapahtumat ja muu toiminta Tietotekniikan opetukseen tutustuminen oli mahdollista myös opistossa järjestettyjen maksuttomien tietoiskujen puitteissa. Tietoiskujen aiheina olivat muun muassa internetin karttapalvelut ja ilmaisohjelmat, suomen kielen verkko-ohjelmat sekä skannaus. Vertaisohjaajatoiminta jatkui työväenopistossa sekä yhteistyönä yli hallintokuntarajojen kumppaneina sosiaalivirasto, kirjasto ja nuorisoasiainkeskus. 25

26 Suomen kieli ja muu maahanmuuttajaopetus Opetustunteja Kursseja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Maahanmuuttajille suunnatusta opetuksesta merkittävä osa on suomen kielen opetusta. Suomen kursseja järjestettiin kaikissa alueopistoissa. Opetustunteja toteutui yhteensä 7 265, mikä on lähes 600 tuntia edellisvuotta enemmän. Kuten muussa kieltenopetuksessa, myös suomen kielessä kurssitasot noudattavat yleisten kielitutkintojen jakoa, joka on yhteismitallinen yleiseurooppalaisen viitekehyksen tasoluokituksen kanssa. Tavallisimmin lukukauden kestävä kurssi koostui kahdesta opetuskerrasta viikossa sisältäen viisi viikkotuntia. Maahanmuuttajille tarjottiin opetusta myös yhteiskunnallisissa aineissa, kotitaloudessa, tekstiilityössä, tietotekniikassa, kuvataiteessa ja englannin kielessä. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomen kielessä tavoitteena oli tarjota monipuolista opetusta maahanmuuttajien erilaiset lähtökohdat huomioon ottaen. Perustason kursseja järjestettiin kaikissa alueopistoissa ja keskitason kursseja ja erikoiskursseja keskitetymmin. Kotiäitityöryhmän tekemän esityksen pohjalta ja kaupungin osoittamilla erillismäärärahoilla käynnistettiin suomen kielen opetus maahanmuuttajataustaisille pienten lasten vanhemmille keväällä Venäjänkielisille ryhmille järjestetystä työvoimapoliittiseen koulutukseen rinnastettavasta opetuksesta luovuttiin kevään jälkeen erillisresurssien puuttuessa. Syksyllä tarjottiin useita opiskelijoille maksuttomia alkeistason kursseja, ikäihmisten kursseja sekä luku- ja kirjoitustaitokurssi, joita opetushallitus tuki opintoseteleillä. Kielitaidon aktivoimiseksi sekä suomenkielisten ja muunkielisten kontaktien kehittämiseksi tandem-metodia sovellettiin syksyllä ensi kertaa myös suomi espanja-kieliparin opiskeluun. Opiskelijat Suomen kielen kurssin suorittaneita kurssilaisia oli yhteensä Enemmistö, lähes 64 prosenttia oli vuotiaita. Miesten osuus kurssilaisista oli noin 40 prosenttia. Opettajat Opistossa toimi kaksi päätoimista suomen kielen opettajaa, johtava opettaja ja suunnittelijaopettaja, sekä maahanmuuttajaopetuksen koulutussuunnittelija. Päätoimisten suomen opettajien lisäksi opetusta antoi 22 tuntiopettajaa. Suomen kielen opetusta suunnittelevassa tiimissä oli kahden päätoimisen opettajan lisäksi kaksi tuntiopettajaa. Maahanmuuttajataustaisten kotona lapsia hoitavien kielikoulutus -hankkeessa työskenteli tuntipalkkainen koulutussuunnittelija. Yhteistyö ja tapahtumat Maahanmuuttajataustaisten kotona lapsia hoitavien vanhempien kielikoulutushanke käynnistyi kaupungin henkilöstökeskuksen koordinoimana ja kaupungin eri virastojen yhteistyönä kevään 2011 aikana. Hankkeen puitteissa työväenopisto järjesti suomen kielen opetusta kolmessa leikkipuistossa ja Monika-Naiset liitossa. Työväenopiston suomen kursseja esiteltiin syyskuussa Helsinki Region Welcome Weeks -tapahtumassa ja marraskuussa Kampin TE-toimiston infotilaisuudessa. Opisto osallistui myös KoL:n joulukuussa järjestämään Kamomilla-hankkeen päätösseminaariin, jossa kuultiin puheenvuoroja maahanmuuttajakoulutukseen liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Stoan kirjaston kanssa jatkui yhteistyö suomen kielen keskustelukurssin muodossa. Maahanmuuttajaopetus eri ainealoissa Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri -ainealalla monikulttuurisuuden kysymyksiin pureuduttiin keskusteluryhmissä Monikulttuurisuus Suomessa. Ryhmien tarkoituksena oli tuoda maahanmuuttajia ja kantaväestöä yhteen keskustelemaan kulttuurien kohtaamisesta. Suomen kielen keskustelupiiri, jonka tavoitteena oli yhtä lailla kulttuurien lähentäminen, jatkoi toimintaansa Itäkeskuksen kirjastossa. Kielten opetusohjelmassa oli vuoden aikana kolme maahanmuuttajille tarkoitettua englannin kurssia. Myös tavallisilla kielten kursseilla oli runsaasti maahanmuuttajataustaisia ja muita ulkomaalaisia opiskelijoita. Käsitöissä maahanmuuttajille räätälöityjä 2 3-kielisiä kursseja oli yhteensä kuusi ja ne olivat kaikki yhteisiä maahanmuuttajille ja kantaväestölle. Kotitaloudessa maahanmuuttajille suunnattuja kursseja toteutettiin yhteistyössä muiden ainealojen, lähinnä suomen kielen opetuksen ja yhteiskunnallisten aineiden kanssa. Maahanmuuttajille järjestettiin kolme Suomalaiset kevätjuhlat -kurssia sekä yksi jouluaiheinen kurssi. Hyvin suosittu oli Kulttuurit kohtaavat keittiössä -kurssisarja, joka toteutettiin kolmen illan kurssina sekä keväällä että syksyllä. Kursseilla eri maiden edustajat kertoivat kulttuuristaan ja yhdessä suomalaisten opiskelijoiden kanssa valmistettiin kullekin maalle tyypillinen ateria. Osa kurssin maahanmuuttajataustaisista opettajista vetää jatkossa kursseja itsenäisesti. 26

27 HELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI, KUVA TESTURE OY Työväe nop isto 2011 Avoin yliopisto-opetus Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Avoimen yliopisto-opetuksen tarjonnasta pääosa oli Helsingin yliopiston perusopintoja ja erillisiä opintojaksoja. Lisäksi ohjelmassa oli Sibelius-Akatemian ja Turun yliopiston opintokokonaisuuksia. Avoimen yliopisto-opetuksen ainevalikoima vaihtelee vuosittain. Siihen vaikuttavat yliopistojen opetustarjonta, tiedekuntien myöntämät opetusoikeudet, opettajien rekrytointimahdollisuudet, opiston toiveet ja resurssit sekä toimintaympäristön muutokset. Helsingin yliopiston Avoin yliopisto ja pääkaupunkiseudun opistot sopivat opetustarjonnasta suunnittelukauden alussa kysyntää vastaavan opetustarjonnan takaamiseksi. Arvosanoja ja erillisiä opintojaksoja oli mahdollista suorittaa 17 eri oppiaineessa, joista järjestettiin yhteensä 53 kurssia kuulusteluineen. Lisäksi järjestettiin 23 erillistä kirjallisuuskuulustelua. Opetus järjes- tettiin lähiopetuksena keskisessä alueopistossa. Suosituimpia aineita olivat kasvatustieteet, oikeustieteet sekä valtiotieteet. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Opetusta toteutettiin tuntia ja kaikki opinto-ohjelmaan suunnitellut kurssit toteutuivat. Sisällölliset tavoitteet toteutuivat, opetustarjonta oli monipuolista ja palveli erilaisten opiskelijoiden opiskelutarpeita. Opetustarjonta poikkesi aiemmasta siten, että yksittäisiä eri ainealojen kursseja oli tarjolla vähemmän. Tarjonnassa keskityttiin opintokokonaisuuksiin. Sosiaaliviraston kanssa yhteistyössä toteutettiin viidettä kertaa sosiaalityön perusopinnot osana sosiaalityön pätevöitymiskoulutusta. Yhteistyössä HY:n Avoimen yliopiston, pääkaupunkiseudun vapaan sivistystyön oppilaitosten, TNS Gallupin sekä OKM:n kanssa toteutettiin pääkaupunkiseudun koulutustarvekartoitus. Tutkimuksessa tarkasteltiin avoimien yliopisto-opintojen kysyntää pääkaupunkiseudulla potentiaalisten opiskelijoiden, opiskelijoiden ja työnantajien näkökulmasta. Selvitykseen liittyvä seminaari järjestettiin työväenopiston tiloissa toukokuussa Opiskelijat Vuonna 2011 kurssin suoritti opiskelijaa. Suhteessa opetustunteihin kurssilaisia oli aikaisempaa enemmän. Kurssit myös täyttyivät syksyllä nopeasti. Suurin osa opiskelijoista ilmoittautui suorittamaan oppiaineen perusopinnot. Eri oppiaineilla on omanlaisensa opiskelijaprofiili ja opiskelijoilla monenlaisia syitä opiskeluunsa. Työikäisistä suuri osa opiskelee ammatillisen osaamisen kehittämisen tai yleissivistyksen vuoksi. Iäkkäämmät henkilöt opiskelevat useammin yleissivistyksen tai harrastuksen vuoksi. Nuoret opiskelevat avoimia yliopistoopintoja pääasiassa liittääkseen ne osaksi muualla suoritettavaa tutkintoa tai valmistautuakseen yliopiston pääsykokeisiin. Opettajat ja muu henkilökunta Avoimen yliopiston opettajat ovat useimmiten yliopiston ja korkeakoulujen opettajia, jotka asianomainen tiedekunta hyväksyy opettajiksi samalla, kun se hyväksyy avoimessa yliopistossa annettavan opetuksen. Opistossa avoimen yliopisto-opetuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasivat koulutuspäällikkö apunaan osa-aikainen kurssisihteeri. 27

28 Opiston hallinto ja kehittäminen Hallinto- ja kehittämisosaston hallinto- ja talousyksikkö hoitaa koko opiston yhteisiä asioita. Apulaisrehtori johtaa hallinto- ja kehittämisosaston toimintaa. Hallinto- ja kehittämisosaston opetusyksikköön kuuluivat johtavat opettajat, kirjaston ja av-keskuksen henkilökunta, tietotekniikkasuunnittelija, atk-tukihenkilö ja maahanmuuttajien opinto-ohjaaja. Opetuksen suunnittelu ja kehittäminen Opetusyksikön tehtäviä olivat opiston opetuksen kehittäminen ja koordinointi sekä opetuksen suuntaaminen asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi yksikkö vastasi tuntiopettajien perehdyttämiskoulutuksesta ja opettajaharjoittelijoiden ohjaamisesta sekä keskitetyistä kirjasto- ja av-palveluista. Opetuksen johtotiimi Opetuksen johtotiimin keskeinen tehtävä on työväenopiston opetusprosessin ja yhteissuunnittelun kehittäminen oppiainekokonaisuuksien näkökulmasta. Apulaisrehtori johtaa opetuksen johtotiimiä. Opetuksen johtotiimi muodostuu oppiainealoista Taideaineet: kirjallisuus ja näyttämöaineet, kuvataide, musiikki Tieto taito-tiimi: käsityö, kotitalous, yhteiskunnalliset ja IT-aineet Kielet: kielet ja suomi toisena kielenä. Ainealatiimit Johtava opettaja johtaa ainealansa suunnittelua ja kehittämistä sekä ainealatiimin työtä ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan. Ainealatiimit vastaavat kurssisuunnittelusta sisältöineen. Ainealatiimeihin kuuluvat alueopistoissa toimivat suunnittelijaopettajat, itäisen alueopiston koulutuspäällikkö ja määräaikaiset koulutussuunnittelijat sekä tarvittaessa muita nimettyjä henkilöitä. Opistossa toimivat seuraavat ainealatiimit: tietotekniikka kielet kirjallisuus- ja näyttämöaineet kotitalous kuvataide käsityö musiikki suomi toisena kielenä yhteiskunnalliset aineet Keskitetyt hallintopalvelut Hallinto- ja talousyksikköön kuuluivat talouspäällikkö, kehittämispäällikkö, henkilöstösihteeri, hallintosihteeri, kaksi tiedottajaa ja graafinen suunnittelija. Yksikön tehtäviin kuului koko opiston keskitetty taloushallinto, henkilöstöhallinto sekä tiedotus. Toiminnasta tiedottaminen Toimintavuoden aikana julkaistiin kaksi opetusohjelmaa. Lukukausien alkua markkinoitiin lehti-ilmoituksin, ulkoja radiomainonnalla sekä Google-mainonnalla. Lisäksi alueopistot ilmoittelivat lukukausien aikana toiminnastaan alueiden paikallislehdissä. Nuorille opistoa tehtiin tunnetuksi Helsingin 9- ja 10-luokkalaisille jaetussa City- Nuorten käsikirjassa. KUVA HEIDI UUTELA Ajankohtaisista luennoista ja tapahtumista tiedotettiin viikoittain ilmestyvällä menotiedotteella ja erillisillä lehdistötiedotteilla. Opiston internetsivuilla julkaistiin lukuvuoden kurssit, luennot, tapahtumat sekä lähiviikkojen menovinkit. Toimintaa ja tarjontaa koskevia uutisia julkaistiin etusivun uutispalstalla. Henkilöstö Vuoden 2011 lopussa vakinaisessa työsuhteessa oli 107 henkilöä. Tuntipalkkaisia työntekijöitä, mukaan lukien tuntiopettajat, oli noin 970 henkilöä. Henkilöstön nimik- 28

29 KUVA TUOMO EERIKÄINEN keet ja määrät alueittain ilmenevät sivulla 6 olevasta organisaatiokaaviosta. Opiston opettajat ja muu henkilökunta osallistuivat toimintavuoden aikana useille erityiskursseille niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tuntiopettajien ammattitaidon kehittämistä tuettiin edelleen myöntämällä opintorahoja ainealaan liittyville kursseille osallistumiseen. Uusien opettajien perehdyttämiskoulutus pidettiin syyskuun alussa. Kaikille opettajille tarkoitettuja opettajainkokouksia järjestettiin toimintavuoden aikana kaksi. Kokouksissa tiedotettiin ja keskusteltiin ajankohtaisista asioista sekä järjestettiin ainealakohtaiset koulutustapaamiset johtavien opettajien kanssa. Kevään opettajainkokous pidettiin maaliskuun alussa. Kokouksessa Helsingin yliopiston dosentti Matti T. Laitinen luennoi vapaan sivistystyön esteettömyydestä otsikolla Esteetön opisto kaikkien puolella. Syksyn opettajainkokouksen teemana oli Globaali media kasvattajan ja kouluttajan näkökulmasta, luennoitsijana opetusneuvos Pertti Pitkänen Opetushallituksesta. Kokouksiin osallistui yhteensä noin 200 opettajaa. Yhteistoiminta Henkilöstötoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana kahdeksan kertaa. Tehtävänsä mukaisesti toimikunta käsitteli talousarvioehdotuksen henkilöstöä koskevia asioita sekä muun muassa palkitsemiseen, työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyviä kysymyksiä. Henkilöstötoimikunnan rooli korostui erityisesti siinä, että se yhteistoimintaohjeen mukaisesti ryhtyi opiston organisaation muutoshankkeen ohjausryhmäksi ja asetti työryhmän laatimaan muutosviestintäsuunnitelmaa. Henkilöstötoimikunta hyväksyi omalta osaltaan myös opiston uuden toimintasäännön osana sähköistä toimintakäsikirjahanketta. Työhyvinvoinnin kehittäminen Opistossa vuonna 2010 käynnistynyt toimintajärjestelmän kehittäminen sai Helsingin kaupungin työsuojelutoimikunnalta euron määrärahan Toimintakäsikirjan soveltaminen opiston arjen hallintaan -hankkeen loppuun saattamiseen. Opiston ohjeistuksen osalta IMS-järjestelmä saatiin valmiiksi vuoden 2011 loppuun mennessä. Virastopäällikkö hyväksyi uudistetun toimintasäännön joulukuussa Pysyväispäätökset löytyvät jatkossa Ahjosta. Työhyvinvointi-kysely järjestettiin perinteiseen tapaan maalis-huhtikuussa Kyselyn tuloksia analysoitiin johtoryhmässä sekä kunkin osaston työyhteisökokouksissa. Opiston tyhy-päivä toteutettiin Tilaisuudessa psykologi Juha Hokkanen piti esityksen oman työn ja stressin hallinnasta. Johtava rehtori Taina Törmän johdolla keskusteltiin viihtymisestä ja työssä oppimisesta kohtaavien ympyröiden menetelmällä. Iltapäivällä oli henkilöstöllä mahdollisuus valita liikunta-aktiviteetteja Tapanilan urheilupuistossa. Osallistujia tyhy-päivässä oli noin 60 henkilöä. Töölön urheilutalossa henkilöstön liikuntavuorolle osallistui perjantaisin säännöllisesti noin 15 opistolaista. Henkilöstölle jaettiin 700 kappaletta kulttuuriseteleitä (á 5 euroa). Oikeus kulttuuriseteleihin syntyi samoin periaattein kuin lounasetu ja työmatkasetelietu. Tyhy-ryhmä suunnitteli ja toteutti koko päivän kestäneen tyhy-seminaarin kokoushotelli Paasitornissa Teemana oli henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen tulevassa organisaatiomuutoksessa. Luentoja pitivät tiimityön, työsuojelun ja työhyvinvoinnin asiantuntijat kaupunkiorganisaatiosta. Seminaari sai hyvän palautteen ja tilaisuudessa oli aktiivisesti mukana 28 osallistujaa. 29

30 Henkilöstökerho Työväenopiston henkilöstökerho järjesti useita retkiä ja tapahtumia vuoden 2011 aikana. Yhteensä opiston henkilöstökerhon retkiin ja tapahtumiin osallistui noin 200 opistolaista. Vierailuilla tutustuttiin muun muassa Suomen Pankin taideaarteisiin Suomen Pankin 200-vuotisjuhlanäyttelyssä, Joan Mirón teoksiin WG-talossa, Hugo Simberg ja Niemenlautta -näyttelyyn Didrichsenin taidemuseossa, Arjen sankarit -näyttelyyn Ateneumissa sekä Hakasalmen huvilan Asfalttia ja auringonkukkia -näyttelyyn. Tutustumisretkiä tehtiin lisäksi Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön, Alvar Aallon suunnittelemiin Stora Enson taloon Katajanokalle ja Villa Maireaan Noormarkkuun sekä taiteilija, lasimuotoilija Jukka Isotalon työpajalle Evolum Oy:n tiloihin. Perinteinen henkilöstökerhon sieniretki suuntautui lokakuussa Kirkkonummen Lähteelään. Opiston henkilöstökerhon pikkujoulut järjestettiin Kaapelitehtaalla. Juhlissa mukana oli yli 80 opistolaista. Henkilöstökerho piti vuoden 2011 aikana kymmenen kokousta. Kokouksiin osallistujat olivat opiston eri henkilöstöryhmistä. Opettajaharjoittelu Opettajaharjoittelussa jatkettiin yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa. Opettajaharjoittelijoita oli yhteiskunnallisissa ja kasvatustieteellisissä aineissa, kielissä, kotitaloudessa sekä käsitöissä. Toimintavuoden aikana harjoittelun suoritti lähes 40 opiskelijaa. Helsingin yliopiston ja opiston välinen yhteistyö on ollut virallisella sopimuspohjalla vuodesta 1994 alkaen. Yhteistyön perustana on käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opettajankoulutuksen opetussuunnitelma ja siinä ohjattuun harjoitteluun liittyvät osat. Työväenopisto on tarjonnut käytännön harjoittelun ohjauksen, tilat ja toteutuksen. Opettajaharjoittelijat ainealoittain Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri Yhteiskunnallisissa aineissa harjoittelun suoritti kymmenen opiskelijaa. Syksyllä aloitti yhdeksän opettajaharjoittelijaa. Kielet Vuoden aikana kielissä oli yksi englannin, kaksi saksan, yksi espanjan ja yksi ranskan opettajaharjoittelija. Kotitalous Kotitaloudessa harjoittelun suoritti kymmenen Helsingin yliopiston kotitalouden opettajaharjoittelijaa. He opettivat kursseilla, neuvontapisteissä sekä pitivät yhteensä kahdeksan havaintoesitystä Itämeren alueen kevätkauden juhlista ja ruoan ajankohtaisista ilmiöistä. Käsityö Helsingin yliopiston käsityönopettajan koulutuksen kolme opettajaharjoittelijaa suoritti syventävän harjoittelun, kaksi soveltavan ja yksi aikuiskoulutukseen suuntautuvien opettajan pedagogisten opintojen syventävän harjoittelun. Harjoitteluun kuului opetuksen seuraamista, ohjattuja harjoitustunteja opiston opintoryhmissä eri alueopistoissa ja koulunpitoa sekä apulaisrehtorin ja johtavan opettajan ryhmäohjaustunteja. KUVA HEIDI UUTELA Suomi toisena kielenä Keväällä suomi toisena kielenä -aineessa opettajaharjoittelun suoritti kaksi Helsingin yliopiston opiskelijaa ja syksyllä uusina harjoittelijoina aloitti kaksi opiskelijaa. 30

31 Kirjasto ja avoin oppimiskeskus Aino Kirjasto ja avoin oppimiskeskus Aino toimivat yhteistyössä ja palvelevat hallintoa, opettajia, opetuksen suunnittelijoita, opetusharjoittelijoita ja opiskelijoita. Ne tarjoavat tilaa, välineitä, materiaaleja ja ohjausta joustavaan itseopiskeluun. Kaikki opistoon hankitut materiaalit on tallennettu Toivo-tietokantaan, joka toimii Prettylib-järjestelmällä. Asiakkaat voivat netin kautta tutkia, mitä julkaisuja opistoon on hankittu, uudistaa lainojaan ja tehdä varauksia lainassa olevista julkaisuista Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kirjaston ja Ainon tavoitteena oli tietoyhteiskunnasta syrjäytymisvaarassa olevien tavoittaminen. Tietoyhteiskuntataitojen hankintaan ja kehittämiseen tarjottiin erilaisia mahdollisuuksia. Vertaisohjaus tavoitti tietotekniikan vasta-alkajia. Opistossa oli 16 vapaaehtoista vertaisohjaajaa, jotka ohjasivat kolmessa opetuspisteessä ja kolmessa kirjastossa. Vapaaehtoiset osallistuivat aktiivisesti helmikuussa opistossa pidettyyn kansainväliseen UNIC-seminaariin. He osallistuivat myös TIEKEn vetämään Vertaisohjauksen hyvät käytännöt -hankkeeseen, jonka tuloksena oli julkaisu Seniorit tieto- ja viestintätekniikan käyttäjiksi. Tilaisuuksia tietoyhteiskuntataitojen päivitykseen antoivat tietoiskut, joita tietotekniikan opettajat pitivät Ainossa. Aiheena olivat tietotekniikan uuteen kehitykseen liittyvät asiat. Yhteensä 15 tietoiskuun osallistui 136 henkilöä. Kirjastossa pidettiin kaksi tietoiskua e-kirjoista ja niiden käytöstä. Ainossa jatkui palvelu, jossa annettiin kerran viikossa henkilökohtaista neuvontaa kannettavien tietokoneiden käytössä. Ohjausta hyödynsi 63 henkilöä. Ainossa oli käytettävissä palvelu, jossa oli mahdollista siirtää digitaaliseen muotoon analogisia aineistoja (VHS- ja C-kasetteja). Kestävän kehityksen toteutumista edistivät Helsingin Energian sähkönkulutusta mittaavat laitteet, joita oli mahdollista lainata keväällä kirjastosta. Kierrätystä tehostettiin tarjoamalla kirjastosta poistettuja lehtiä ja kirjoja entistä aktiivisemmin opettajien käyttöön esimerkiksi opettajainkokouksissa. Tapahtumat ja hankkeet Kirjastoon ja Ainoon hankittiin opiston opetusta tukevaa aineistoa. Aikuiskasvatus ja vapaa sivistystyö ovat kirjaston erikoisaloja. Helsinginkadun ulkopuolella työskentelevät saavat kirjastoon tulevia lehtiä luettavakseen lehtikierrossa, jossa oli mukana 54 eri lehteä ja 46 opiston työntekijää. Verkkojulkaisuina oli vuoden aikana käytössä Kielitoimiston sanakirja, Englanti suomi englanti-sanakirja ja Suomen kansallisbiografia. Kirjastohenkilöstö piti seitsemän Tiedonhaku Internetistä -tietoiskua aloittelijoille ja vähän edistyneemmille. Opetukseen osallistui vuoden aikana noin 90 opiskelijaa. Kirjaston tietopalvelussa käytettiin hyväksi koti- ja ulkomaisia tietokantoja. Kirjaston kotisivulla internetissä oli tietoja uusista hankinnoista sekä kokoelma linkkejä, joita käytetään tiedonhaun opetuksen ja yksilöllisen ohjauksen apuna. Kirjastossa ja Opistotalon aulan vitriineissä järjestettiin kirjanäyttelyjä eri aihepiireistä. Mielikirjani-näyttelyissä opiston henkilöstö esitteli lempikirjojaan. Näyttelyt ovat olleet esillä myös Riimu-blogissa ja opiston Second Life -virtuaaliosastolla. Finlandia-veikkauksessa työntekijät ja opiskelijat veikkasivat kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittajaa. Myös muita aktiviteetteja järjestettiin yhteistyössä eri ainealueiden opetuksen kanssa. Kirjastossa kokoontui keväällä kerran kuussa Lehtikahvila ja syyskuussa oli esillä kuvataideopiskelijan näyttely. Henkilöstö Kirjastossa ja Ainossa työskentelivät kirjastonhoitaja, kirjastovirkailija ja määräaikainen kirjastovirkailija (keväällä 20, syksyllä 6 tuntia viikossa) sekä tietotekniikkasuunnittelija ja kaksi tuntipalkkaista tietotekniikkaopettajaa. Tietotekniikkasuunnittelija ja kirjastonhoitaja toteuttivat UNIC-hanketta. Vuoden aikana kirjattiin kirjastossa kävijälaskurin mukaan yhteensä kävijää ja Ainossa yhteensä kävijää. Materiaalit Hankinta v julkaisua Poistoja v julkaisua Lehdet vuonna 2011 Kirjasto ja Aino Alueopistot Kirjasto avoinna kevätlukukaudella tuntia/viikko syyslukukaudella tuntia/viikko Aino avoinna tuntia/viikko Lainaukset: Kirjoja ja lehtiä lainausta 31

32 KUVA MIKKO LAPPALAINEN AV-keskus AV-keskus on opiston av-oppimateriaalin ja videotuotannon keskus. Se toimittaa opetuspaikkoihin opettajille äänitteitä, videoita, kuvakortteja, karttoja, oppaita, musiikkia ja taltioimiaan opetusohjelmia. Se opastaa sopivan materiaalin löytämisessä ja välittää materiaaleja ja laitteita opetukseen, esityksiin ja muihin tilaisuuksiin. Av-keskus vastaa opiston videotuotantokalustosta ja -tiloista: kuvausstudio, ohjaamo, kalustovarasto, editointi, videoharrastajien kohtauspaikka sekä niissä järjestetystä toiminnasta. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Perustavoitteena oli oikea oppimateriaali, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan sekä tuottaa laadukkaita videoita opiston käyttöön. Kurssien tarpeen mukaista opetusmateriaalia hankittiin, vanhempia arkistoitiin ja poistettuja kierrätettiin. Erityisesti kieliin ja maahanmuuttajaopetukseen hankittiin kuvakortteja, musiikkiin perusnuotteja. Opistotalon videotuotantotiloihin saatiin kolmas editti, missä työskennellään perus- ja pro-ohjelmilla. Teräväpiirtotasoista kuvauskalustoa täydennettiin. Kuvausstudiossa kuvattiin vierailevia ryhmiä, muun muassa afrikkalaisia soittajia. Opetus ja neuvonta Av-oppimateriaalit olivat opiskelijoiden käytössä Avoin kielistudio Sakarissa ja Avoimessa aulassa sekä henkilökunnan ja osittain itseopiskelijoiden lainattavissa. Ohjausta annettiin materiaalin valinnassa ja laitteistojen käytössä. Av-keskus osallistui kielten opintoneuvontaan oppikirjaesittelyllä sekä esittelemällä avoimia toimintoja. Opetusharjoittelijat tutustuivat av-keskukseen ja lainasivat materiaalia opetukseensa. Taitavaksi videontekijäksi kurssikokonaisuus toteutettiin videotuotantotiloissa ja Ilmarissa molempina lukukausina. Syksyllä videoryhmä-kurssilla perehdytet- tiin ja valmennettiin taitavia, uusia opiskelijoita toimimaan jatkossa videoverstaassa. Oppimateriaalilainat, laitelainat ja kopiointipalvelu Opetusmateriaaleja lainattiin opettajille sekä opetusharjoittelijoille. Videokuvauskalustoa lainattiin ja editointitiloja varattiin videokurssien opiskelijoille, videoverstaalaisille ja opiston opettajille. Opiston videotuotannoista ja opetusharjoittelijoiden opetustuokioiden kuvauksista tehtiin kopioita niissä mukana olleille henkilöille. Opiston toiminnan dokumentointi Av-keskus suunnitteli ja koordinoi opiston toiminnan dokumentointia. Videoryhmä nimettiin videoverstaaksi. Ryhmä työskenteli vertaisohjauksella saaden asiantuntijaohjausta ja opetusta. Se valjasti käyttöönsä Opistotalon juhlasalin tekniikan filmivalaisun ja äänen sekä savukoneen. Verstas kuvasi keväällä 2011 Helsinginkadun filharmonikkojen konsertin Šhostakovitšosion, sen harjoittelun ja konserttiin valmistautumisen. Siitä valmistui Tutti Passionato, dokumenttielokuva orkesterin matkasta, harjoituksista Musiikkitaloon. Syksyn videoryhmä kuvasi monikameratekniikalla Opistoteatterin esityksen Greeta ja hänen Herransa ja teki siihen videolavasteet. Maahanmuuttajille suunnattu opiston toimintaa esittelevä 12 minuuttia pitkä video Tervetuloa opistoon, editoitiin aiemmin kuvatuista materiaaleista. Henkilöstö Av-keskuksessa työskentelivät mediasuunnittelija sekä tuntipalkkaisena av-virkailija. Lisäksi keskuksessa oli työllistettynä kolme henkilöä. Mediasuunnittelija kuului kielten ainealatiimiin. 32

33 Johtokunta vuonna 2011 Työväenopiston johtokunnan tehtävänä on valvoa, että opisto toimii vahvistetun talousarvion puitteissa sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Johtokunta hyväksyy opetussuunnitelman linjaukset ja painopisteet sekä päättää ne perusteet, joiden mukaan viraston päällikkö vahvistaa kurssikohtaisen opetussuunnitelman sekä päättää muun muassa kurssimaksuista. Johtokunnan toimintakausi on neljä vuotta (kaupunginvaltuuston toimintakausi). Nykyinen johtokunta aloitti kautensa helmikuussa Toimintavuoden aikana johtokunta kokoontui 11 kertaa ja käsitteli yhteensä 106 asiaa. Johtokunta piti kaksi seminaaria johtavien työntekijöiden kanssa. Kevään strategiaseminaarin teemana oli Opiston toiminnan tulevaisuus. Ajankohta oli ja paikkana kokous- ja kongressihotelli Majvik Kirkkonummella. Asialistalla oli Talous- ja suunnittelukeskuksen selvitys opiston toiminnasta sekä Opiston toimintamallien työstön suunnittelua miten käsitellä muutosta ja muutospuhetta. Lisäksi käsiteltiin aihetta Opetuksen kehittäminen lähitulevaisuudessa. Syksyn kehittämisseminaarimatka suuntautui Belgiaan ja Brysseliin Matkaan osallistuivat johtokunnan lisäksi opiston johtavia työntekijöitä sekä Vantaan Aikuisopiston johtoryhmä ja Helsingin Arbiksen rehtorit. Ohjelmaan kuului tutustuminen NATOn päämajaan ja Suomen toimintaan NATOssa (erityisteemana koulutuspolitiikka), vierailu EAEA vapaan sivistystyön eurooppalaisessa kattojärjestössä, tutustuminen EU-parlamenttiin ja suomalaisten koulutusvaliokuntaparlamentaarikkojen tapaaminen, vierailu Euroopan komissioon, jossa kuultiin EU:n elinikäisen oppimisen linjauksista Education and Culture uudella ohjelmakaudella, tutustuminen Kuntaliiton, Uudenmaan liiton ja Helsingin EU-toimistojen toimintaan Brysselissä. Lisäksi tehtiin vierailu Archeduc-oppilaitoksessa (Folk High School Halle-Vilvoorde) Assen kaupungissa. Vuoden aikana johtokunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavat lausunnot: Lausunto Helsingin kaupungin hankintastrategiasta ( ) Lausunto kiinteistöviraston talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaluonnoksesta ( ) Lausunto koskien valtuustoaloitetta talousarvioon 2012 ja tasuun ( ) Lausunto talousarvioaloitteesta koskien opetus- ja sivistysmäärärahoja ( ) Lausunto talousarvioaloitteesta koskien Monika-Naiset ry:n resursseja ( ) Lausunto Työväenopiston johtokunnan toimenpideesitykset ja lausunto Helsinki Vantaa-selvityksestä ( ) Lausunto asiasta kaupungin avustusten myöntämisessä noudatettavat yleisohjeet ( ) Lausunto koskien raporttia asiakkaan aseman kehittämisestä julkisissa hyvinvointipalveluissa ( )) Lausunto ehdotuksesta Helsingin kaupungin kulttuuristrategiaksi ( ) Lisäksi johtokunta on käsittelyn toimintavuoden aikana useassa kokouksessa työväenopiston organisaation uudistamisen mahdollisuuksia. Muita merkittäviä päätöksiä johtokunta käsitteli ja hyväksyi opiston opetussuunnitelman ja opinto-ohjelman syyslukukaudelle johtokunta käsitteli ja hyväksyi opiston opetussuunnitelman ja opetusohjelman kevätlukukaudella johtokunta hyväksyi opiston musiikin taiteen perusopetuksen yleisen ja laajan oppimäärän opetussuunnitelman johtokunta hyväksyi opiston kuvataiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman. Johtokunta jakoi opiston vuoden 2011 talousarvioon sisältyvät järjestöjen avustusmäärärahat, Jäsenet/varajäsenet Kaupunginhallituksen edustaja oli Hannele Lehtonen saakka ja Timo Kontio alkaen. Kaupunginhallituksen varaedustaja oli Tarja Kantola. Puheenjohtaja Annukka Mickelsson Kok. Pertti I. Pohjola Varapuheenjohtaja Johanna Hautakorpi Vihr. Anna-Maria Rajala Muut varsinaiset jäsenet Varajäsenet Pekka Iivonen Kok. Päivi Pulsa Jukka Kuittinen Kok. Stephanie Sinclair-Lappi/ alkaen Suvi-Elisabet Rinkinen J. Pekka Mäkelä Vihr. Harri Liuksiala Harri Liikkanen SDP Risto Björkman Reet Nurmi SDP Tuija Lindholm Cata Mansikka-aho/ Kesk. Pekka Airaksinen Merja Korpela alkaen Heikki Takkinen SKP Irene Auer 33

34 KUVA ANU LIKONEN The Finnish Adult Education Centre in 2011 The Finnish Adult Education Centre of the City of Helsinki strives to maintain and to improve the ability of the city s adult residents to cope and to function in our changing society. The instruction given in the Centre is part of a process of lifelong learning based on the principles of liberal adult education. Accordingly, the Centre supports the varied development of individual personality and people s ability to function in communities, thus promoting democracy, equality and pluralism. The Centre provides both general education and interest-led studies, as well as promotes selfdevelopment. The Act on Liberal Adult Education applies to the operations of the Centre. The vision of the Centre in 2020 is The Finnish Adult Education Centre will be an innovative and esteemed pioneer in adult education, while remaining close to people. The year 2011 was the 98 th operational year of the Centre. During the year, a total of hours of instruction were provided. The number of course participants totalled The Centre continues to be the largest institute of liberal adult education in Finland and Europe. The operating expenses amounted to EUR 14,188,297. Course fees covered 12.5% of all operating expenditure. Staff At the end of 2011, the Centre employed 107 staff members on permanent contracts. The number of other staff, including teachers paid by the hour, totalled 940. Studying at the Finnish Adult Education Centre During the operating year, the Centre organised courses and 277 lectures. General lectures were free of charge and open to all. Most lectures were given on topics related to social issues and literature. The largest individual field of instruction was languages (24.8% of all instruction). Instruction in other fields was distributed as follows: visual arts (18.1%), textiles (12.9%), music (9.3%), information technology (8.1%), Finnish language (7.2%), native language and literature (5.0%), cookery and household management (3.5%), people and society (3.15%), sports and exercise (3.4%), technical studies (2.8%), wellbeing and health (0.6%), traffic and transport (0.5%), education and adult education (0.2%) and nature and the environment (0.4%). Finnish language instruction for immigrants accounted for 7.2% of all instruction. Immigrants were also offered instruction in social studies, information technology, languages other than Finnish, crafts and cookery and household management. The overall student age distribution was as follows: years (2.9%), years (18.2%), years (14.8%), years (16.0%), years (18.1%), and 65 years and over (28.4%). Women accounted for 78.4% of the students, and men for 21.6%. International activities The Finnish Adult Education Institute participated in the I.D.E.A.S (Intercultural Dialogue to Develop a European Identity among European Member States) learning partnership project inside the Grundtvig actions of the Lifelong Learning programme. In the project financed by the European Commission and completed on 31 July 2011, teachers and administrators of seven European educational institutes shared their experiences and developed methods for promoting the cultural dialogue in learning. As one of the outcomes the portal www. intercultural-ideas.eu was created, including different teaching methods and good practices. The learning partnership project UNIC (Understanding the Needs of Older People, Improving Methods and Creating New Ones) concentrated on identifying the learning needs of senior citizens and developing new learning methods. Its aim was to increase the commitment of senior citizens to lifelong learning. The partners were examining viabilities to change practices and to remove obstacles in the everyday learning needs of senior citizens. The outcomes of the projects were the portal and a DVD that include examples of good practices, a compilation of recommendations and useful information for educators working in the field of adult education and other affiliation groups. The project was completed at the end of

35 Talous Talousarvion toteutuma Vertailu talousarvioon KÄYTTÖTALOUS Talousarvio MR-siirrot Talousarvio Toteutuma Poikkeama Tot.-% Myyntituotot ,5 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset Vuokratuotot ,7 Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot yhteensä ,1 Palkat ,1 Muut henkilöstökulut ,0 Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Avustukset ,1 Vuokrat ,9 Muut kulut ,5 Toimintamenot yhteensä ,8 Toimintakate ,8 Poistot ja arvonalentumiset ,7 Tilikauden tulos ,4 INVESTOINTIOSA Irtaimen omaisuuden hankinnat ,3 ylitysoikeusesitys vuoden 2012 määrärahaan TUNNUSLUVUT Toteuma Talousarvio Toteutunut Poikkeama Tot-% Opetustunnit ,8 Kurssilaiset, ilmoittautuneet opiskelijat ,3 Opiskelutunnit, säännölliset opiskelijat ,3 Tuottavuus (2008 = 100)

36 Tilastot Opetustuntien, kurssilaisten ja opistossa opiskeltujen tuntien määrä Tavallinen opetus, avoin yliopisto, maksupalvelu, henkilöstökoulutus, avoin oppimisympäristö ja tutor-opetus Opetustuntien määrä MUUTOS osuus% Eteläinen alueopisto ,8 % 0,5 % 11,0 % Läntinen alueopisto ,1 % 1,3 % 15,4 % Keskinen alueopisto ,8 % 2,0 % 23,7 % Pohjoinen alueopisto ,3 % 2,3 % 11,3 % Koillinen alueopisto ,7 % 0,8 % 12,4 % Itäinen alueopisto ,8 % 1,5 % 26,3 % Opisto yhteensä ,9 % 0,5 % 100,0 % Kurssilaisten määrä ~ Ilmoittautuneet ja opiskelunsa aloittaneet MUUTOS osuus% Eteläinen alueopisto ,4 % 7,3 % 10,7 % Läntinen alueopisto ,2 % 4,1 % 15,5 % Keskinen alueopisto ,0 % 5,4 % 26,9 % Pohjoinen alueopisto ,5 % 2,0 % 12,3 % Koillinen alueopisto ,0 % 5,7 % 10,4 % Itäinen alueopisto ,0 % 2,4 % 24,3 % Opisto yhteensä ,9 % 0,4 % 100,0 % Kurssilaisten määrä ~ Säännöllisesti osallistuneet ja kurssinsa suorittaneet MUUTOS osuus% Eteläinen alueopisto ,1 % 7,4 % 10,8 % Läntinen alueopisto ,2 % 9,0 % 15,2 % Keskinen alueopisto ,6 % 7,1 % 27,9 % Pohjoinen alueopisto ,1 % 2,8 % 12,3 % Koillinen alueopisto ,3 % 6,5 % 9,8 % Itäinen alueopisto ,1 % 3,4 % 24,0 % Opisto yhteensä ,1 % 0,8 % 100 % 36

37 Opistossa opiskeltujen tuntien määrä ~ Ilmoittautuneiden ja opiskelunsa aloittaneiden perusteella laskettu suorite MUUTOS osuus% Eteläinen alueopisto ,8 % 4,2 % 11,5 % Läntinen alueopisto ,7 % 10,5 % 14,1 % Keskinen alueopisto ,0 % 2,0 % 26,2 % Pohjoinen alueopisto ,6 % 3,0 % 10,7 % Koillinen alueopisto ,5 % 2,9 % 11,9 % Itäinen alueopisto ,6 % 2,4 % 25,7 % Opisto yhteensä ,4 % 0,5 % 100,0 % Opistossa opiskeltujen tuntien määrä ~ Säännöllisesti osallistuneiden ja kurssinsa suorittaneiden perusteella laskettu suorite MUUTOS osuus% Eteläinen alueopisto ,1 % 8,6 % 11,8 % Läntinen alueopisto ,7 % 17,3 % 13,8 % Keskinen alueopisto ,8 % 5,2 % 28,0 % Pohjoinen alueopisto ,3 % 0,7 % 10,4 % Koillinen alueopisto ,1 % 1,3 % 10,9 % Itäinen alueopisto ,8 % 3,2 % 25,1 % Opisto yhteensä ,2 % 0,1 % 100,0 % KUVA HEIDI UUTELA 37

38 Kurssit, tunnit ja kurssilaiset aineryhmittäin vuonna 2011 Kurssien määrä 2011 Tuntien määrä 2011 Kurssien määrässä mukana ei ole avoimen oppimisympäristön opetus. Aineryhmät MUUTOS MUUTOS Kursseja Luentoja Yhteensä Kurssit Luennot Yhteensä Ihminen, yhteiskunta ,5 % ,1 % Äidinkieli, kirjallisuus ,4 % ,0 % Suomi ,8 % ,2 % Kielet ,4 % ,8 % Kuvataide ,9 % ,1 % Tekstiilityö ,2 % ,9 % Tekninen työ ,9 % ,8 % Luonto ja ympäristö ,0 % ,4 % Kotitalous ,2 % ,5 % Tietotekniikka ,6 % ,1 % Musiikki ,8 % ,3 % Hyvinvointi ja terveys ,3 % ,6 % Liikunta ,0 % ,4 % Kasvatus ja aikuiskasv ,7 % ,2 % Liikenne ,4 % ,5 % YHTEENSÄ % % Yleisluentotunteja on 8,6 % vähemmän kuin vuonna KUVA HEIDI UUTELA 38

39 Kurssilaisia 2011 Kurssilaisten määrässä mukana ei ole avoimen oppimisympäristön opetus. Aineryhmät Ilmoittau- Keskeyt- Keskeyt- Keskeyt- Suorit- Suorit- Suoritta- MUUTOS MUUTOS Tuntia ilmoittau- Tuntia suorittuneita täneitä tämis % tämis % taneita taneita neita tunutta kurssi- tanutta kurssi laista kohti laista kohti Ihminen, yhteiskunta ,2 % 3,5 % ,3 % ,59 0,61 Äidinkieli, kirjallisuus ,2 % 14,6 % ,8 % ,15 1,34 Suomi ,8 % 36,6 % ,5 % ,17 5,17 Kielet ,2 % 25,2 % ,5 % ,42 1,90 Kuvataide ,8 % 16,1 % ,8 % ,53 3,01 Tekstiilityö ,9 % 6,8 % ,5 % ,87 2,03 Tekninen työ ,7 % 12,0 % 984 1,8 % ,52 2,86 Luonto ja ympäristö ,1 % 6,9 % 839 1,5 % ,41 0,43 Kotitalous ,8 % 2,7 % ,4 % ,66 0,68 Tietotekniikka ,0 % 9,3 % ,5 % ,75 1,96 Musiikki ,4 % 13,2 % ,6 % ,25 1,45 Hyvinvointi ja terveys ,2 % 10,2 % ,8 % ,56 0,62 Liikunta ,3 % 34,1 % ,7 % ,52 0,79 Kasvatus ja aikuiskasv ,8 % 0,0 % 597 1,1 % ,34 0,40 Liikenne ,4 % 18,4 % 530 1,0 % ,78 0,93 * YHTEENSÄ ,8 % 13,3 % % ,39 1,80 ** YHTEENSÄ ,9 % 16,3 % % ,39 1,67 * YHTEENSÄ rivillä keskeyttäneiden luvuissa ei ole ole mukana liikunnan luvut. ** YHTEENSÄ rivillä keskeyttäneiden luvuissa on mukana liikunnan luvut. KUVA MATTI NENONEN 39

40 Opiskelijatilastot: sukupuoli- ja ikäjakauma alueopistoittain 2011 Mukana eivät ole avoin yliopisto ja maksupalvelukurssit Alueopisto Yhteensä Miehiä Naisia Eteläinen alueopisto Läntinen alueopisto Keskinen alueopisto Pohjoinen alueopisto Koillinen alueopisto Itäinen alueopisto Yhteensä Opiskelijatilastot: ikäjakauma alueopistoittain prosentteina Alueopisto Yhteensä Miehiä Naisia Eteläinen alueopisto 12,5 11,7 12,7 5,0 9,1 10,0 14,0 13,2 10,7 10,8 13,8 Läntinen alueopisto 16,4 14,9 16,8 11,3 26,4 22,5 18,4 16,0 15,8 16,6 14,5 Keskinen alueopisto 20,5 21,0 20,4 12,5 27,5 22,3 25,0 21,1 19,7 19,4 18,1 Pohjoinen alueopisto 12,9 13,6 12,6 30,0 8,7 8,7 10,3 12,1 12,8 13,6 14,7 Koillinen alueopisto 12,1 11,7 12,2 40,3 8,7 11,1 9,5 11,0 13,5 13,6 11,9 Itäinen alueopisto 25,7 27,1 25,3 0,9 19,6 25,4 22,9 26,7 27,5 26,0 27,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Alueopisto Yhteensä Miehiä Naisia Eteläinen alueopisto 100,0 21,6 78,4 0,4 0,5 2,5 21,7 16,3 14,0 15,3 29,3 Läntinen alueopisto 100,0 20,9 79,1 0,6 1,2 4,4 21,7 15,1 15,6 18,0 23,4 Keskinen alueopisto 100,0 23,5 76,5 0,5 1,0 3,4 23,6 15,8 15,6 16,7 23,3 Pohjoinen alueopisto 100,0 24,4 75,6 2,1 0,5 2,2 15,5 14,4 16,2 18,8 30,3 Koillinen alueopisto 100,0 22,3 77,7 3,0 0,5 2,9 15,2 14,0 18,2 20,0 26,2 Itäinen alueopisto 100,0 24,2 75,8 0,0 0,6 3,1 17,2 16,0 17,3 17,9 27,8 Yhteensä 100,0 23,0 77,0 0,9 0,7 3,2 19,4 15,4 16,2 17,7 26,5 Tiedot: Kurssihallintajärjestelmä Kuhassa kursseille kiinnitetyt opiskelijat 40

41 Opiskelijatilastot: Sukupuoli- ja ikäjakauma aineryhmittäin, kursseille hyväksytyt 2011 Mukana eivät ole avoin yliopisto ja maksupalvelukurssit Aineryhmä Yhteensä Miehiä Naisia Ihminen, yhteiskunta Äidinkieli, kirjallisuus Suomi Kielet Kuvataide Tekstiilityö Tekninen työ Luonto ja ympäristö Kotitalous Tietotekniikka Musiikki Hyvinvointi ja terveys Liikunta Kasvatus ja aikuiskasv Liikenne Yhteensä KUVA TIMO HARJU 41