KEURUUN KAUPUNKI Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Valtuusto

Transkriptio

1 Päiväkoti Aurinkolinna valmistui 2015 Kuva: Eira Ahonen KEURUUN KAUPUNKI Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Valtuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu A. TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA TILINPÄÄTÖKSEN SISÄLTÖ 1 B. TOIMINTAKERTOMUS 2 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Selostus sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupungin hallinto Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Opistolautakunta Vapaa-ajan lautakunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Keurusselän ympäristölautakunta 53 C. ULKOISET TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma 57 D. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA MUUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Talousarvion toteutuminen tulosalueittain Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen Talousarvion investointiosan toteutuminen Talousarvion rahoituslaskelman toteutuminen 64 E. KONSERNITILINPÄÄTÖS Keuruu-konserni Konsernin tuloslaskelma Konsernitase Konsernin rahoituslaskelma 69 F. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 76 G. LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET 77 Keuruun Vesi liikelaitoksen tilinpäätös 77 Keuruun Vuokra-.asunnot liikelaitoksen tilinpäätös 84 H. LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TALOUTEEN Liikelaitosten vaikutus tuloslaskelmaan Liikelaitosten vaikutus taseeseen Liikelaitosten vaikutus rahoituslaskelmaan 94 I KIRJANPITOKIRJAT JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilintarkastusmerkintä 96

3 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS A. Lainsäädäntö ja tilinpäätöksen sisältö A. TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA TILINPÄÄTÖKSEN SISÄLTÖ Tilinpäätöstä koskeva lainsäädäntö Kunnan tilinpäätöksestä säädetään kirjanpitolaissa ja kuntalaissa. Kuntalain säädökset koskevat kunnan tilikautta, tilinpäätöksen käsittelyä ja sisältöä, konsernitilinpäätöksen laadintaa sekä tilinpäätöksen allekirjoittamista. Kirjanpitolaki määrää kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä yksityiskohtaisemmin. Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa lisäksi sitovia ohjeita kirjanpidon järjestämisestä ja tilinpäätöksen laatimisesta. Kuntalain mukaan kunnan tilinpäätös koostuu seuraavista osista: tase tuloslaskelma rahoituslaskelma tilinpäätöksen liitetiedot talousarvion toteutumisvertailu toimintakertomus konsernitilinpäätös Kuntalain mukaan kunnan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä eli tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Laatimisella tarkoitetaan sitä, että tilinpäätös on hallituksen allekirjoittama. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Tilinpäätös on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Toimintakertomuksessa on esitettävä mm. selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Vuoden 2015 tilinpäätösasiakirjan rakenne Vuoden 2015 tilinpäätösasiakirja on sisällöltään ja ulkoasultaan pääosin edellisvuosien kaltainen. Joiltain osin asiakirjaa on päivitetty vastaamaan nykyisiä suosituksia. Tilinpäätösasiakirja jakaantuu osiin (A-I) seuraavasti. A-osassa on selvitetty tilinpäätöstä koskeva lainsäädäntö ja tilinpäätöksen sisältö. Toimintakertomus (B-osa) muodostaa oman kokonaisuuden. kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käytöstä on toimintakertomuksen kohdassa 1.10 (sivulla 16). Asiakirjan C-osa sisältää tilinpäätöksen ulkoiset laskelmat eli tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman. D-osa sisältää talousarvion toteutumisvertailut. E-osa sisältää konsernitilinpäätöksen. Liikelaitosten erillistilinpäätökset on esitetty G-osassa. Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen on selvitetty H-osassa. Lopussa (I-osa) on allekirjoitus ja tilintarkastusmerkintä.

4 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS B. TOIMINTAKERTOMUS 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2015 oli Keuruulla suunnitellusti neljäs peräkkäinen suurten investointien vuosi. Vuoden aikana valmistuivat päiväkoti Aurinkolinna, kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma ja Jukojärven koulu. Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula käynnistivät kuntarakennelain edellyttämän kuntajakoselvityksen, joka jaettiin kahteen vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen jälkeen kesäkuun lopussa kuntien valtuustot linjasivat selvityksen tulevaisuutta siten, että sen kakkosvaiheessa selvitystä suunnataan kuntayhteistyön syventämiseen nykyisellä kuntarakenteella. Tämä työ on käynnistetty vuonna 2015 ja jatkuu edelleen. Eurooppaa koskeva pakolaistulva näkyi Keuruulla syksyllä Maahanmuuttovirasto perusti Keuruulle kaksi keskusta, toinen Keuruun seurakunnan tiloihin Isohiekkaan ja toinen entisen Pioneerirykmentin tiloihin. Keuruulle saapui satoja turvapaikanhakijoita. Tämä on aiheuttanut kasvanutta palvelujen tarvetta erityisesti koulutoimessa. Turvapaikanhakijoiden tulo paikkakunnalle on näkynyt yrittäjien mukaan myös kasvuna päivittäistavarakaupassa. Vuosi 2015 oli taloudellisesti heikompi kuin edellisvuosi. Tulos painui lievästi miinukselle. Tämä johtui mm. terveydenhuollon palvelujen arvioitua suuremmasta kysynnästä, etenkin joulukuussa Myös suurten investointien aiheuttama poistojen kasvu heikensi tulosta. Poistot tulevat kasvamaan myös tulevaisuudessa. Vuosikate oli kuitenkin selvästi positiivinen ja tilinpäätös budjetoitua parempi. Konsernin tulos oli yli 0,5 miljoonaa euroa plussalla. Investoinnit ovat kasvattaneet kaupungin lainakantaa, joskin budjetoitua vähemmän. Lainakanta asukasta kohden laskettuna on noussut verrattain korkeaksi (kaupunki ml. liikelaitokset ja konserni ) ja tulee edelleen kasvamaan. Tehdyt investoinnit ovat kuitenkin pitkäaikainen panostus kaupungin, pääosin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan palvelutarjontaan. Koska korkotaso on edelleen pysynyt hyvin matalana, lainakannan kasvusta huolimatta korkokulut alenivat edellisvuodesta. Korkokulut olivat 0,15 % vuoden viimeisen päivän lainakannasta. Lainakannasta merkittävä osa on lyhytaikaista vierasta pääomaa. Keuruun kaupungin suorituspaikat alkavat olla kunnossa. Näillä on suora vaikutus kunnan yleisilmeeseen ja asumisviihtyvyyteen. Kuluvana vuonna investoimme vielä paljon, mutta sen jälkeen investointitasoa alennetaan taloussuunnitelman mukaisesti. Jos vuosikate saadaan edelleen pidettyä hyvässä kunnossa, Keuruun lainamäärän kasvu pysähtyy ja kääntyy laskuun. Kiitän Keuruun kaupungin ja Keuruu-konsernin työntekijöitä ja luottamushenkilöitä työstänne Keuruun hyväksi. Hannu Mars kaupunginjohtaja

5 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Taloudellinen kehitys Suomen suhdannetilanne on edelleen jatkunut heikkona. Näkymiä merkittävästä ja nopeasta paranemisesta ei ole vieläkään näköpiirissä. Heikko suhdannetilanne vaikuttaa kuntien talouteen erityisesti verotulojen kautta. Valtiontalouden paineet ovat vähentäneet valtion panostusta julkisten palvelujen rahoittamiseen. Heikosta suhdannetilanteesta huolimatta Keuruun kaupungin talouskehitys vuonna 2015 oli kohtalainen. Vaikka tilikauden tulos jäikin hieman miinukselle, se oli kuitenkin budjetoitua parempi. Negatiivinen tulos aiheutui lähinnä loppuvuoden poikkeuksellisen suurista erikoissairaanhoidon menoista, pienentyneistä valtionosuuksista ja kasvaneista poistoista. Negatiivinen vuositulos vähensi kertyneen ylijäämän 8,0 miljoonaan euroon. Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) heikkeni 1,4 milj.. Tästä 0,5 milj. aiheutui toimintatuottojen alenemisesta ja loput 0,9 milj. toimintakulujen kasvusta, mistä 0,4 milj. syntyi erikoissairaanhoidon kuluista. Verotulot kasvoivat 0,1 milj., mutta valtionosuudet alenivat 0,5 milj. Vuosikatteeksi muodostui 4,0 milj.. Heikennystä edellisvuoteen oli 1,7 milj.. On kuitenkin huomattava, että vuoden 2014 vuosikate oli paras vuodesta 1997 lukien eli sinä aikana, jolloin kuntien taloutta on mitattu nykyisellä tavalla. Tilikauden alijäämä liikelaitoksineen oli ( v. 2014) ja ilman liikelaitoksia ( v. 2014). Keuruun Vesi liikelaitoksen tulos oli ( v. 2014) ja Vuokra-asunnot liikelaitoksen ( v. 2014).Vuokra-asunnot liikelaitoksen tulosta rasittivat kertaluonteiset rakennusten purkukustannukset ja kertapoistot. Kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2015 lopussa oli Vuosikate asukasta kohti heikkeni 563 eurosta 392 euroon. Vuosikate kattoi poistoista 96,2 %. Vastaava luku edellisvuonna oli 167,2 %. Kaupunki investoi voimakkaasti myös vuonna Bruttoinvestoinnit olivat 18,0 milj., mistä liikelaitosten osuus 0,7 milj.. Suurin yksittäinen oli Varhaiskasvatuksen talo (Aurinkolinna), jonka osuus vuoden 2015 investoinneista oli 6,0 milj.. Investoinneista rahoitettiin lainamäärän kasvulla 12,5 milj. ja muilla erillä 5,5 milj.. Taseen tunnusluvuista omavaraisuusaste heikkeni 48,7 %:sta 42,6 %:iin. Lainakanta asukasta kohti (liikelaitokset mukaanlukien) kasvoi :sta :oon. Konsernin omavaraisuusaste heikkeni 34,7 %:sta 29,8 %:iin ja konsernilainojen määrä asukasta kohti kasvoi :sta :oon. Kaupungin taseen loppusumma oli ( v. 2014) ja konsernitaseen loppusumma Konsernin ylijäämä oli Vuonna 2014 konsernin tuloslaskelma oli ylijäämäinen. Konsernituloksen aleneminen johtui kaupungin tuloksen heikkenemisestä. Yleisenä havaintona voidaan todeta, että Keuruun kaupungin talous heikkeni vuonna Toki edellisvuoden tulos ja vuosikate olivat poikkeuksellisen hyvät. 1.3 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset toiminnassa Keuruun kaupungin palvelutuotannossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna Varhaiskasvatuksen talon valmistuminen paransi palvelutasoa merkittävästi. Olennaiset tuloperusteiden muutokset Vuoden 2015 tuloperusteissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Veroprosentit säilyivät vuoden 2014 tasolla muuten paitsi yleishyödyllisten yhteisöjen rakennusten osalta, joiden veroprosentti aleni 0,40 %:sta 0,20 %:iin Investoinnit Investointiaste oli edellään korkea. Bruttoinvestointien määrä oli 18,0 milj.. Tästä liikelaitosten osuus oli noin 0,7 milj.. Suurin yksittäinen investointi oli Päiväkoti Aurinkolinna, joka valmistui v Vuonna 2015 valmistuivat myös kehitysvammaisten asumisyksikkö ja Jukojärven koulu.

6 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2015 tilinpäätös ei vaikuta vuoden 2016 talousarvioon. Suurimman haasteen muodostavat valtionosuusleikkaukset, jotka heikentävät kaupungin tulopohjaa Selostus sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä Ohjeistus Sisäiseen valvontaan ja konsernivalvontaan liittyviä määräyksiä sisältyy seuraaviin asiakirjoihin: ohje sisäisen valvonnan järjestämisestä organisaatiosääntö konserniohje Poikkeamat Tammikuussa 2016 todettiin perusturvalautakunnan toimialalla epäilty taloudellinen väärinkäytös. Asiasta on tehty rikosilmoitus poliisille. Epäilty henkilö ei ole enää Keuruun kaupungin palveluksessa. Perusturva on tarkistanut toimintatapoja vastaavien väärinkäytösten estämiseksi. Sisäinen tarkastus Erillistä sisäistä tarkastustoimintaa ei ole järjestetty. Varojen käytön valvonta Laskujen hyväksymismenettely Kunkin toimielin vahvistaa vuosittain laskujen hyväksyjät. Ostolaskut käsitellään sähköisesti. Laskun tiliöi ja sen oikeellisuuden tarkastaa vastaanottaja. Laskun hyväksyjä hyväksyy laskun. Hankinnat Toimintasäännössä on määritelty euromääräiset hankintavaltuudet viranhaltijoille: kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat , tulosalueen esimies ja tulosyksikön esimies Raportointi Tulosaluekohtainen talousarvion toteutumisvertailu annetaan pääsääntöisesti kaupunginhallitukselle kuukausittain. Lisäksi laaditaan puolivuosiraportit, joissa arvioidaan talousarvion ja talousarvioon kirjattujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista vuositasolla. Jälkimmäisessä puolivuotisraportissa esitettävät tavoitteiden toteutumat ilmoitetaan toimintakertomuksessa. Tytäryhteisöt raportoivat puolivuosittain. Päätösten laillisuuden valvonta Viranhaltijapäätökset saatetaan ko. toimielimen tiedoksi niin, että toimielimellä on mahdollisuus käyttää ottooikeutta tarvittaessa. Toimintasäännön mukaan asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunta, lautakunnan puheenjohtaja ja ko. vastuualueen johtaja. Riskienhallinta Omaisuusriskejä hallitaan vakuuttamalla. Vakuutusten omavastuut on määritelty siten, että pienehköt vahingot jäävät kaupungin vastuulle, mutta vahingot, joilla on olennaista vaikutusta kaupungin talouteen, ovat vakuutusturvan piirissä. Tämä pitää vakuutusmaksut kohtuullisina. Kaupunkia vastaan on vireillä yksi vahingonkorvausoikeudenkäynti hovioikeudessa. Käräjäoikeus on hylännyt kanteen. Kaupungilla on vastuuvakuutus, joka kattaa toiselle osapuolelle aiheutuvat vahingot siinä tapauksessa, että kaupunki virheellisen menettelyn vuoksi on korvausvelvollinen.

7 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Kaupungin hallinto Kaupungin varsinaiset luottamustoimielimet 2015 ilman varajäseniä Kaupunginvaltuusto (35 jäsentä) Oinonen Lauri, pj. Korkeala Mervi Pohjonen Antero Saarinen Sari, I vpj Kosonen Timo Rahkonen Kyösti Träff Henry, II vpj. Kotimäki Ilari Rautanen Milla Haapala Onni III vpj. Kukkamo Helena Ritola Markku Ahonen Merja Kuusimäki Kalle Ruusila Liisa Asunmaa Kaija Kässi-Jokinen Saara Röppänen Joonas Heinonen Petri Laurila Leena Salkinoja Jonna Jämsä Simo Nieminen Anssi Santaniemi Jussi Kaijanmäki Timo Nissinen Mika Sipponen Hellevi Kajosmäki Maija Oksanen Harri Tuominen Petri Kakkuri Ari Paappanen Tapio Vaissi Juho Kankimäki Heikki Pihlainen Jouko Kaupunginhallitus (9 jäsentä) Laurila Leena, pj Ahonen Merja Ruusila Liisa Oksanen Harri, I vpj. Kuusimäki Kalle Santaniemi Jussi Tuominen Petri, II vpj. Rautanen Milla Vaissi Juho Keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) Ruusila Unto, pj. Asunmaa Kaija lukien Kostamo Inkeri Kajarinne Pekka, vpj Huttunen Katriina saakka Tuominen Timo Tarkastuslautakunta (5 jäsentä) Paappanen Tapio, pj. Salkinoja Jonna Viitanen Raimo Kässi-Jokinen Saara, vpj. Vesterinen Kari Perusturvalautakunta (7 jäsentä) Kajosmäki Maija, pj. Länkinen Marja Vuolle-Apiala Kastehelmi Kaijanmäki Timo, vpj. Potapoff Antti Huuskola Mika Röppänen Joonas Sivistyslautakunta (7 jäsentä), saakka Kosonen Timo, pj. Asunmaa Kaija Rahkonen Kyösti Korkeala Mervi, vpj. Kujala Kati Annala Antti Pohjonen Antero Sivistyslautakunta (7 jäsentä), lukien Kosonen Timo, pj. Kakkuri Ari Sipponen Hellevi Korkeala Mervi, vpj. Koskinen Timo Heinonen Petri Kujala kati Opistolautakunta (Keuruun edustajat) Kukkamo Helena, pj. Koskinen Riitta Vesilahti Anneli saakka Jämsä Simo alkaen Riikonen Tuomo Viitanen Raimo Vapaa-ajan lautakunta (7 jäsentä) Nissinen Mika, pj. Nieminen Anssi Tartia Tiia Pohjonen Olavi, vpj. Nurminen kaarina Kekkonen Jouko Rannikko Auli Tekninen lautakunta (7 jäsentä) Kankimäki Heikki, pj. Mäkiaho Tarmo Uusoksa Aila Kakkuri Ari, vpj. Rapo Markku Kässi-Jokinen Saara Sipponen Hellevi Rakennuslautakunta (7 jäsentä) Heinonen Petri, pj. Kiiski Jukka Pellinen Riitta Rautava Kari, vpj. Kuusela Maaret Junnonen Esa Länkinen Marja Keurusselän ympäristölautakunta (Keuruun edustaja) Kukkamo Helena Ympäristönsuojelujaosto (Keuruun edustajat) Pihlainen Jouko, pj. Kukkamo Helena Vuolle-Apiala Kastelehlmi

8 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Kaupunginvaltuuston valitsemat edustajat muissa luottamuselimissä 2015 ilman varajäseniä Käräjäoikeuden lautamiehet Ahonen Merja Huuskola Mika Paappanen Tapio Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Annala Antti Kajosmäki Maija Murtomäki Esko Huuskola Mika Kakkuri Ari Rusila Keijo Sisä-Suomen poliisilaitos/poliisin neuvottelukunta Rautava Kari Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto Kosonen Timo Ritola Markku Träff Henry Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhtymäkokous Kässi-Jokinen Saara Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuusto Länkinen Marja Potapoff Antti Sipponen Hellevi Keski-Suomen liiton maakuntavaltuusto Haapala Onni Oinonen Lauri Oksanen Harri Keuruun kunnan katsotaan tulleen perustetuksi vuonna Vuoden 1969 alusta Keuruuseen on kuulunut entinen Pihlajaveden kunta. Kaupungiksi Keuruu tuli Keuruun paikallishallinto on peräisin luvulta, ensin seurakunnan hoitamana ja 1800-luvulta kunnan vastuulla. Keuruun kaupunki sijaitsee läntisessä Keski-Suomen maakunnassa. Naapurikuntina ovat Mänttä-Vilppula, Virrat, Ähtäri, Multia, Petäjävesi ja Jämsä. Keuruun maapinta-ala on 1.260,65 km 2, vesipinta-ala noin 170,71 km 2, yhteensä 1.431,36 km 2. Asukkaita Keuruulla oli vuoden 2015 alussa ja vuoden lopussa asukasta.

9 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelmassa esitetään tilikaudelle kuuluvat tuotot ja kulut. Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuvien kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Kaupungin sisäiset taloudelliset tapahtumat on laskelmasta eliminoitu. TULOSLASKELMA (1.000 ) Muutos % Toimintatuotot : Myyntituotot ,4 % Maksutuotot ,7 % Tuet ja avustukset ,8 % Muut toimintatuotot ,8 % Toimintatuotot yhteensä ,0 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,8 % Palvelujen ostot ,5 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,0 % Avustukset ,2 % Muut toimintakulut ,6 % Toimintakulut yhteensä ,1 % Toimintakate ,5 % Verotulot ,4 % Valtionosuudet ,0 % Rahoitustuotot ja -kulut: ,6 % Korkotuotot ,8 % Muut rahoitustuotot ,8 % Korkokulut ,9 % Muut rahoituskulut ,8 % Vuosikate ,7 % Poistot ja arvonalennukset ,5 % Satunnaiset kulut Tilikauden tulos ,0 % Poistoeron lisäys/vähennys ,0 % Tilikauden yli-/alijäämä ,5 % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 1) 24,9 % 24,8 % 24,3 % 24,9 % 25,0 % 24,0 % Vuosikate/Poistot, % 2) 214,0 % 130,0 % 57,1 % 138,6 % 167,2 % 96,2 % Vuosikate /asukas 3) Asukasmäärä ) =100 x Toimintatuotot/Toimintakulut 2) =100 x Vuosikate/Poistot 3) =Vuosikate/Asukasmäärä Toimintatuotot muodostuvat seuraavista eristä: myyntituotot, maksutuotot, tuet ja avustukset sekä muut toimintatuotot. Toimintakulujen suurimmat erät ovat henkilöstökulut ja palvelujen ostot. Toimintakuluihin sisältyvät näiden lisäksi myös materiaalihankinnat, avustukset sekä muut toimintatuotot. Toimintatuottojen ja kulujen erotuksesta muodostuu verorahoituksella (verotulot ja valtionosuudet) rahoitettava toimintakate.

10 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma (1.000 ) Toiminnan rahavirta: Vuosikate Satunnaiset erät netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta: Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta: Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos: Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus-% 142,4 72,6 9,6 54,3 48,4 24,2 Pääomamenojen tulorahoitus-% 73,7 46,6 8,5 42,2 40,4 21,6 Lainanhoitokate 1,5 1,3 0,8 1,9 2,4 2,0 Kassastamaksut, Kassan riittävyys, pv 4,9 7,2 5,9 5,3 3,5 3,5 Toiminnan ja rahavirran kertymä lasketaan tilinpäätösvuodelta ja neljältä edelliseltä vuodelta Investointien tulorahoitus-% =100*Vuosikate/investointien omahankintameno. Kertoo, kuinka suuri osa investointien omahankintamenosta on rahoitettu vuosikatteella Pääomamenojen tulorahoitus-% =100*Vuosikate/(investointien omahankintameno+antolainojen lisäys+lainanlyhennykset). Kertoo, kuinka suuri osa investointien omahankintamenosta, lainanannosta ja lainanlyhennyksistä on rahoitettu vuosikatteella Lainanhoitokate = (Vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset). Kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää tähän, jos tunnusluku on vähintään 1. Kassan riittävyys ilmaisee, monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa vuoden viimeisen päivän kassavaroilla.

11 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Tase (1.000 ) VASTAAVAA: PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet: Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet: Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat Sijoitukset: Osakkeet ja osuudet Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiannot VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus: Aineet ja tarvikkeet Valmiit tuotteet Ennakkomaksut Saamiset: Pitkäaikaiset saamiset: Lainasaamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset: Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

12 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VASTATTAVAA: OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma: Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat muilta Saadut ennakot Muut pitkäaikaiset velat Lyhytaikainen vieras pääoma: Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste-% 59,0 58,7 51,0 49,7 48,7 42,6 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 43,6 45,2 59,4 55,0 60,4 75,6 Lainat, /asukas Lainakanta , Asukasmäärä Omavaraisuusaste = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaeht.varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) Kuvaa oman pääoman suhteellista osuutta taseesta Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 * (Vieras pääoma-saadut ennakot)/(toimintatuotot+verotulot+valtionosuudet) Kuvaa, miten suuri osa vuoden toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien summasta kuluisi vieraan pääoman maksamiseen Lainat /asukas = korollinen vieras pääoma/asukasmäärä Kertynyt yli-/alijäämä =edellisten tilikausien ylijäämä + päättyneen tilikauden ylijäämä

13 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Kokonaistulot ja menot (1.000 ) Tulot: Menot: Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,9 % Toimintakulut ,6 % Verotulot ,6 % Korkokulut 734 0,8 % Valtionosuudet ,2 % Muut rahoituskulut 49 0,1 % Korkotuotot 28 0,0 % Satunnaiset kulut 0 0,0 % Muut rahoitustuotot 353 0,4 % 0,0 % Satunnaiset tuotot 0 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät 0,0 % - pakollisten varausten muutos -20 Tulorahoituksen korjauserät: - pysyvien vast. luovutustappiot -1 0,0 % -pysyvien vastaavien luovutusvoitot ,2 % Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin ,7 % Investointimenot ,6 % Pysyvien vastaavien luovutustulot 261 0,3 % Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 % Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,3 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,0 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,8 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 % Kokonaistulot ,0 % Kokonaismenot ,0 %

14 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Kuntakonsernin toiminta ja talous Kuntakonsernin rakenne ja toiminta säilyi pääosin entisellään. Kehittämisyhtiö Keulink Oy myi omistamansa osuuden (2,5 %) Keulink Kiinteistöt Oy:n osakekannasta Keuruun kaupungille. Keulink Kiinteistöt Oy on siten kokonaan Keuruun kaupungin omistuksessa. Konsernin tulos oli +0,6 milj. eli 1,5 milj. heikompi kuin edellisvuonna. Vuoden 2015 talousarviossa valtuusto asetti seuraavat tavoitteet tytäryhtiöille: Tavoite Toteutuma Syy poikkeamaan Keuruun Sähkö Oy: Vuodelta 2014 jaettava osinko (67 /osake) Kehittämisyhtiö Keulink ja Keulink Kiinteistöt Oy: Tilikauden tulos vähintään 0. Yhteensä Keulink Kiinteistöt Oy:n tekemien lunastussopimusten johdosta poistoaikoje on jouduttu lyhentämään, jolloin vuosipoistojen määrä on kasvanut. Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n tulos oli positiivinen Muut tytäryhtiöt: Tulos vähintään Konsernin tuloslaskelma (1.000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakk.yhteisöjen voitoista Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset: Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden verot Laskennalliset verot Vähemmistöosuudet Tilikauden yli- tai alijäämä KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 47,4 47,2 46,5 47,1 46,8 46,1 Vuosikate % poistoista 171,4 124,7 91,8 130,9 130,4 109,5 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

15 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Konsernin tase (1.000 ) VASTAAVAA: PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet: Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet: Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat Sijoitukset: Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiannot VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus: Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut Saamiset: Pitkäaikaiset saamiset: Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset: Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit: Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

16 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VASTATTAVAA: OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma: Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut pitkäaikaiset velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma: Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat Laskennalliset verovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste-% 37,1 38,1 35,2 35,3 34,4 31,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 77,9 75,1 85,1 84,3 88,8 102,4 Lainat, /asukas Lainakanta , Asukasmäärä

17 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Konsernin rahoituslaskelma (1.000 ) Toiminnan rahavirta: Vuosikate Satunnaiset erät netto Tilikauden verot 0-71 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta: Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta: Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäykset Antolainojen vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos: Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus-% 38,7 % 89,8 % 34,2 % 72,9 % 65,9 % 44,4 % Pääomamenojen tulorahoitus-% 31,8 % 22,5 % 27,5 % 58,7 % 52,8 % 39,3 % Lainanhoitokate 1,7 0,3 1,3 2,5 2,3 2,8

18 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Tilikauden tuloksen käsittely Kumulatiivinen ylijäämä vuosilta on muodostunut seuraavasti: Vuosilta ,68 Siirto muusta omasta pääomasta yli- ja alijäämien tilille (Kvalt /81 ) ,94 Vuodelta ,49 Vuodelta ,88 Vuodelta ,11 Vuodelta ,15 Vuodelta ,94 Liittymismaksurahaston purku yli-/alijäämän tilille ,07 Vuodelta ,77 Vuodelta ,04 Vuodelta ,29 Vuodelta ,71 Vuodelta ,55 Vuodelta ,24 Vuodelta ,20 Vuodelta ,00 Vuodelta ,99 Vuodelta ,46 Kertynyt yli-/alijäämä ,75 Vuodelta ,16 Kertynyt yli/alijäämä vuosilta ,59 Esitys tuloksen käytöstä: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että tilikauden tulos ennen poistoeron, varausten ja rahastojen muutoksia ,00 (ml. liikelaitokset) käsitellään siten, että poistoeron muutoksena tuloutetaan 4.758,84 ja tämän jälkeen alijäämäksi muodostuva ,16 jätetään taseeseen yli- ja alijäämän tilille Henkilöstö Kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä vuoden 2015 lopussa oli 609. Laajemmin kaupungin henkilöstön tilannetta kuvataan vuoden 2015 henkilöstökertomuksessa Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Talouden kehitykseen liittyvä epävakaus Talouden merkittävästä kasvusta ei ole näkyvissä selkeitä merkkejä. Suomen tilanteeseen vaikuttaa myös Venäjän erittäin heikko kehitys. Taantuma vaikuttaa kuntasektoriin erityisesti verotulojen ja valtionosuuksien kautta. Henkilöstöriskit Epävarmuus meneillään olevista ja tulevista uudistuksista sekä moniin yksittäisiin viranhaltijoihin ja työntekijöihin kohdistuvat ulkoiset paineet vaikuttavat henkilöstön motivaatioon ja työssä jaksamiseen. Rahoitusriskit Kaupungin lainakannasta suurin osa on lyhytaikaista kuntatodistusluottoa. Tämän hinta on selvästi alhaisempi kuin pitkäaikaisen rahan hinta. Lyhytaikaisen lainan suuri määrä aiheuttaa jälleenrahoitusriskin, jonka

19 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS toteutumisesta ei ole kuitenkaan havaittu minkäänlaisia merkkejä viimeisen 6 vuoden aikana. Rahoitusriskeihin sisältyy myös korkokannan mahdollinen nousu. Korkokannan merkittävä nousu lähitulevaisuudessa ei ole todennäköiseltä. Takausvastuut Kaupungilla on takausvastuita yhteensä 31,0 milj., mistä 29,9 milj. kohdistuu konserniyhteisöjen lainoihin ja 1,1 ulkopuolisiin. Heikko suhdannetilanne lisää riskiä takausvastuiden realisoitumisesta. Takausvastuiden määrä aleni edellisvuodesta 1,0 milj.. Konsernin ulkopuolisten takaisvastuiden määrä aleni 2,3 milj.. 2. TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Seuraavassa tarkastellaan talousarviossa asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista tulosalueittain eli valtuuston asettamalla tasolla. Kunkin tulosalueen alussa on lyhyt kuvaus tulosalueen toiminnasta. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen kertoo talousarvion tulosaluekohtaisen määrärahan ja tuloarvion toteutuman. Taloudellisten tavoitteiden osalta on ilmoitettu joulukuussa 2013 hyväksytyn talousarvion mukaiset menot ja tulot, vuonna 2014 tehdyt talousarvion muutokset sekä muutoksilla korjattu talousarvio. Varsinaisten menojen ja tulojen alapuolella on informaatiotietona ilmoitettu ko. tulosalueen suunnitelmanmukaiset poistot (sumu-poistot) sekä nettomenot (toimintakate) asukasta kohti. Jos lautakunnalla on useampi kuin yksi tulosalue, lautakunnan yhteissummat on ilmoitettu ennen tulosalueita. Kukin toimielin (kaupunginhallitus ja lautakunnat) sisältävät yhden tai useampia tulosalueita. Kunkin tulosalueen nimi ja numero on merkitty kursivoituna kehykseen, kuten esimerkiksi Vaalit (111000) Mikäli toimielimellä on enemmän kuin yksi tulosalue, toimielimen kaikkien tulosalueiden menojen ja tulojen yhteissummat on esitetty omassa taulukossaan ennen tulosaluekohtaista erittelyä. Käyttötalous yhteensä Ta 2015 Ta:n Ta Tp 2015 Poikkeama Toteut.-% ilman liikelaitoksia muutokset muutokset Tulot ,5 Menot ,0 Netto ,7 Nettomenot /asukas ,7 Poistot ja arvonalentumiset , Keskusvaalilautakunta Vaalit (111000) Toiminnan kuvaus: Vuonna 2015 järjestettiin eduskuntavaalit. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Vaalit Ta 2015 Ta:n Ta Tp 2015 Poikkeama Toteut.-% muutokset muutokset Tulot ,4 Menot ,5 Netto ,8 Nettomenot /asukas ,8 Poistot ja arvonalentumiset 0

20 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Tarkastuslautakunta Tilintarkastus (115100) Toiminnan kuvaus: Kuntalain 71 :n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tilintarkastusyhteisönä on toiminut BDO Audiator Oy. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT Tuomas Mettomäki (12 tarkastuspäivää, 7 kokousta). Avustavina tarkastajina on toiminut Tarmo Hartikka (2 tarkastuspäivää) ja Raija Korpi-Tassi (1 tarkastuspäivä) Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2015 aikana 10 kertaa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Tilintarkastus Ta 2015 Ta:n Ta Tp 2015 Poikkeama Toteut.-% muutokset muutokset Tulot Menot ,2 Netto ,2 Nettomenot /asukas ,2 Poistot ja arvonalentumiset Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ta 2015 Ta:n Ta Tp 2015 Poikkeama Toteut.-% yhteensä muutokset muutokset Tulot , Menot ,9 Netto ,3 Nettomenot /asukas ,3 Poistot ja arvonalentumiset Valtuusto ja kaupunginhallitus (121000) Toiminnan kuvaus: Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Valtuusto kokoontui vuoden aikana 7 kertaa, ja kaupunginhallitus 21 kertaa. Valtuustoseminaareja/keskustelutilaisuuksia järjestettiin aiheista: Valtuustotyöskentelyn kehittäminen (4.5), Yritystoimintaan tutustuminen (25.5), Kolmen kunnan yhteinen valtuustoseminaari (Mänttä-Vilppula, Multia ja Keuruu) aiheena kuntarakenneselvityksen esittely (21.5), Kuntarakenneselvityksen loppuraportti (1.6), Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus (31.8), Laajakaista (14.9), Talousarvio vuodelle 2016 (19.10), Varuskunnan vastaanottoyksikön toiminta (16.11). Lisäksi järjestettiin valtuustoretki Muurameen ja Jämsään ( ) ja valtuustoretki Mänttä-Vilppulan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseen (6.10).

21 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Valtuusto käsitteli muun muassa seuraavia asioita: Keuruun kirkonseudun asemakaavan laajennus Varissaaren länsi- ja eteläosaan Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos / Saarijärvi, Pirttijärvi, Iso-Vuorijärvi, Jokijärvi, Iso- Lihvanen Keuruun kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Valkeisen alueelle Haapamäen asemakaavan laajennus ja muutos Höyryveturipuiston ja Hakamäen alueella Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos Keurusselkä, Hepolampi, Pajulampi Sivistyslautakunnan erottaminen vireille / Ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta erottamaan sivistyslautakunnan jäsenet Valtuuston tilapäisen valiokunnan ehdotus sivistyslautakunnan erottamista koskevassa asiassa Sivistyslautakunnan jäsenten ja varajäsenten valinta toimikaudeksi Neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestysaloite liittyen mahdolliseen kuntaliitokseen Mänttä- Vilppulan kanssa Keuruun vanhuspoliittisen strategian päivittäminen Kuntarakenneselvityksen jatkotoimenpiteet Aloite tilapäisen valiokunnan asettamisesta valmistelemaan tarkastuslautakunnan erottamista Kansanäänestysaloite Keuruun turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustaminen Keuruulle Laajakaistarakentaminen Keuruun kaupungin alueella / Liittyminen Keski-Suomen Verkkoholding Osakeyhtiöön Kaupunginjohtajan viran täyttäminen Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Valtuusto ja kaupungin- Ta 2015 Ta:n Ta Tp 2015 Poikkeama Toteut.-% hallitus muutokset muutokset Tulot ,3 Menot ,4 Netto ,7 Nettomenot /asukas ,7 Poistot ja arvonalentumiset Kehittäminen (122000) Tulosalueen kuvaus: Keuruun kaupunki osti palveluita Kehittämisyhtiö KeuLink Oy:ltä eurolla. KeuLink Kiinteistöt Oy vastasi lähes kaikkien kaupunki-konsernin yritystilojen hallinnosta. Keuruun markkinointi oli pääasiassa matkailun ja muiden palveluiden markkinointia yhdessä yrityksien kanssa (Keurusselän seudun yhteismarkkinointi) sekä yleismarkkinointia virkatyönä. KeuLink Oy markkinoi Keuruuta yritysten sijoittumiskohteena kaupungin rahoittamana. Rahoitimme Keski-Suomen liiton toimintaa eurolla, joista jäsenmaksu oli euroa ja kehittämisrahastomaksu euroa. Tulosalue sisältää myös metsätalouden tulot ja menot. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Kehittäminen Ta 2015 Ta:n Ta Tp 2015 Poikkeama Toteut.-% muutokset muutokset Tulot ,3 Menot ,9 Netto ,3 Nettomenot /asukas ,3 Poistot ja arvonalentumiset 0 Määrärahan ylitys aiheutui arvioitua suuremmista markkinointikuluista. Budjetoitujen tulojen alitus aiheutui arvioitua vähäisemmistä metsäkaupoista. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Syy poikkeamaan Uusien työpaikkojen saaminen Keuruulle n. 80 uutta työpaikkaa v. 2015

22 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Talous- ja tietohallintopalvelut (123000) Toiminnan kuvaus: Tulosalue kattaa lähinnä seuraavat toiminnot: taloussuunnittelu, rahoitus, laskentatoimi, tietohallinto, edunvalvonta, verotuskustannukset ja lakipalvelut. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Talous- ja tietohallinto- Ta 2015 Ta:n Ta Tp 2015 Poikkeama Toteut.-% palvelut muutokset muutokset Tulot ,4 Menot ,4 Netto ,0 Nettomenot /asukas ,0 Poistot ja arvonalentumiset Talousarvion ylitys johtui tietohallinnon arvioitua (budjetointivirhe) suuremmista kustannuksista sekä siitä, että vuodelle 2015 kirjattiin vuotta 2014 koskevia lakipalvelulaskuja, jotka tulivat 2014 tilinpäätöksen laatimisen jälkeen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Syy poikkeamaan Tilinpäätös vuodelta Kyllä/Ei 2014 Käsiteltynä kaupunginhallituksessa maaliskuussa 2015 Kaupunginhallitus allekirjoitti tilinpäätöksen Henkilöstöpalvelut (124000) Toiminnan kuvaus: Tulosalue sisältää hallintopalvelut, yhteispalvelupisteen, henkilöstöpalvelut, työsuojelun, työpaikkaruokailun, työterveyshuollon, virkistystoiminnan sekä yhteistoiminnan Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Henkilöstöpalvelut Ta 2015 Ta:n Ta Tp 2015 Poikkeama Toteut.-% muutokset muutokset Tulot ,7 Menot ,4 Netto ,3 Nettomenot /asukas ,3 Poistot ja arvonalentumiset Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Syy poikkeamaan Keuruun kaupungista savuton Toteutunut työpaikka hyvin Työkyvyn tukemisen malli käytössä joka työyksikössä Työyksiköiden työhyvinvointisuunnitelmien laatiminen Henkilöstön palkitsemisoppaan laatiminen Yhteistyötoimikunnan seurantaraportit, toteutuneet koulutusja infotilaisuudet Työyksiköiden ja työterveyshuollon raportit Työyksiköiden suunnitelmat ja raportit Yhteistyötoimikunnan ja kaupunginhallituksen päätökset mennessä Astuu voimaan lukien. Ohjeistus ja yhteisesti sovittu toimintatapa on käytössä kaikissa työyksiköissä. Työkyvyn tukemisen malli on arkipäivän työkalu kaikissa työyksiköissä Kaikki työyksiköt laativat omat työhyvinvointisuunnitelmat 2015/2016 Käytössä kaikissa työyksiköissä mennessä Toteutunut Toteutunut osittain Luonnos valmistui Hyväksymispäätös v. 2016