Kivikoulun laajennus valmistui vuonna 2016 Kuva: Tero Mäkelä. KEURUUN KAUPUNKI Tilinpäätös 2016

Transkriptio

1 Kivikoulun laajennus valmistui vuonna 2016 Kuva: Tero Mäkelä KEURUUN KAUPUNKI Tilinpäätös 2016 Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Valtuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu A. TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA TILINPÄÄTÖKSEN SISÄLTÖ 1 B. TOIMINTAKERTOMUS 2 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kaupungin hallinto Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Opistolautakunta Vapaa-ajan lautakunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Keurusselän ympäristölautakunta 54 C. ULKOISET TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma 58 D. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA MUUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Talousarvion toteutuminen tulosalueittain Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen Talousarvion investointiosan toteutuminen Talousarvion rahoituslaskelman toteutuminen 64 E. KONSERNITILINPÄÄTÖS Keuruu-konserni Konsernin tuloslaskelma Konsernitase Konsernin rahoituslaskelma 69 F. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastuspalkkioita koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 77 G - F LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET 78 G Keuruun Vesi liikelaitoksen tilinpäätös 78 H Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitoksen tilinpäätös 86 I. LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TALOUTEEN Liikelaitosten vaikutus tuloslaskelmaan Liikelaitosten vaikutus taseeseen Liikelaitosten vaikutus rahoituslaskelmaan 96 J KIRJANPITOKIRJAT JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilintarkastusmerkintä 98

3 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS A. Lainsäädäntö ja tilinpäätöksen sisältö A. TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA TILINPÄÄTÖKSEN SISÄLTÖ Tilinpäätöstä koskeva lainsäädäntö Kunnan tilinpäätöksestä säädetään kirjanpitolaissa ja kuntalaissa. Kuntalain säädökset koskevat kunnan tilikautta, tilinpäätöksen käsittelyä ja sisältöä, konsernitilinpäätöksen laadintaa sekä tilinpäätöksen allekirjoittamista. Kirjanpitolaki määrää kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä yksityiskohtaisemmin. Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa lisäksi sitovia ohjeita kirjanpidon järjestämisestä ja tilinpäätöksen laatimisesta. Kuntalain mukaan kunnan tilinpäätös koostuu seuraavista osista: tase tuloslaskelma rahoituslaskelma tilinpäätöksen liitetiedot talousarvion toteutumisvertailu toimintakertomus konsernitilinpäätös Kuntalain mukaan kunnan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä eli tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Laatimisella tarkoitetaan sitä, että tilinpäätös on hallituksen allekirjoittama. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Tilinpäätös on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Toimintakertomuksessa on esitettävä mm. selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Vuoden 2016 tilinpäätösasiakirjan rakenne Vuoden 2016 tilinpäätösasiakirja on sisällöltään ja ulkoasultaan pääosin edellisvuosien kaltainen. Joiltain osin asiakirjaa on päivitetty vastaamaan nykyisiä suosituksia. Tilinpäätösasiakirja jakaantuu osiin (A-I) seuraavasti. A-osassa on selvitetty tilinpäätöstä koskeva lainsäädäntö ja tilinpäätöksen sisältö. Toimintakertomus (B-osa) muodostaa oman kokonaisuuden. kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käytöstä on toimintakertomuksen kohdassa 1.10 (sivulla 16). Asiakirjan C-osa sisältää tilinpäätöksen ulkoiset laskelmat eli tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman. D-osa sisältää talousarvion toteutumisvertailut. E-osa sisältää konsernitilinpäätöksen. Liikelaitosten erillistilinpäätökset on esitetty G-ja H-osissa. Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen on selvitetty I- osassa. Lopussa (J-osa) on allekirjoitus ja tilintarkastusmerkintä.

4 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS B. TOIMINTAKERTOMUS 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Keuruun kaupunki vietti 30-vuotisjuhlaansa vuonna Tapahtumaa vietettiin pitkin vuotta lähinnä työn ohessa sekä pienempien tapahtumien yhteydessä. Päätapahtuma järjestettiin kesäkuun viimeisenä viikonloppuna Kamanan pihaan pystytyssä teltassa, jossa vietettiin juhlia kolmena päivänä. Ensin juhlivat lapset, seuraavana päivänä nuoret ja lauantaina hieman vanhemmat. Myös naapurikuntien kuntajohto oli kutsuttuna, ensin risteilylle Keurusselälle Elias Lönnrotilla ja sen jälkeen Kamanan iltaan. Heti alkuvuodesta alkoi maakunnallinen valmistautuminen Sote- ja maakuntauudistukseen. Työtä ohjasi maakunnallinen poliittinen ohjausryhmä. Maakuntaan perustettiin erilaisia asiantuntijatyöryhmiä, joissa on mukana edustajia myös Keuruulta. Asiantuntijatyöryhmille perustettiin lisäksi alatyöryhmiä, joissa on jäseniä lisäksi kolmannelta sektorilta että sidosryhmistä. Keuruun vastuulle tuli maakunnallisen maaseuturyhmän lomituksen alatyöryhmän puheenjohtajuus. Tämä johtui kesällä Melan kanssa kesällä tehdystä sopimuksesta, jolla Keuruu sitoutui ottamaan vastuun koko maakunnan lomituspalvelujen järjestämisen 2017 vuoden alusta. Keuruu oli koko vuoden täynnä tapahtumia ja niiden valmistelua. Kevään hurmassa Keupan mestisjoukkue oli vahvasti kiinni mitalissa, mutta joutui lopulta tyytymään neljänteen sijaan. Kuntakokoon nähden saavutus oli hatunnoston arvoinen. Siitä on kiittäminen pelaajien lisäksi myös vahvoja taustajoukkoja. Jäiden sulettua alkoi tapahtumien kirjo tavalliseen tapaan. Soudettiin, melottiin, ajettiin rallia sekä asfaltilla että soralla. Keuruulla tapahtui koko vuoden. Varuskunnan ampumarata-alueen ostaminen kaupungille ja sen vuokraus ampumaratayhdistykselle aloitti matkan kohti valtakunnallista ampumaratakeskusta, jonka myötä Keuruun harraste ja tapahtumatarjonta tulee lisääntymään entisestään. Syksyllä saimme iloisia uutisia. Kaupungin investointien vähentyessä kaupallinen sektori otti vetovastuun. Megamarketin laajennus, K-Raudan uudisrakennus ja K-ryhmän Tervan alueen investointipäätös olivat iloisia uutisia yhdessä tiedoista KSB Finlandin toiminnan alkamisesta sekä Rekan toimintojen vahvistumisesta Keuruulla. Näiden ratkaisujen myötä saimme sekä uusia toimijoita että kaivattuja työpaikkoja. Ikäviäkin uutisia saimme heti alkuvuodesta. Juurikkaniemen sairaalan toiminta loppui helmikuun alusta vieden mukanaan n. 50 työpaikkaa. Kaupungin taloudellinen tilanne kehittyi ennakoidusti. Viime vuosien suuret investoinnit kasvattivat lainakantaa edellisten vuosien tapaan. Ne näkyvät kaupungin taloudessa vuosi vuodelta kasvavina poistoina. Yhdessä vanhojen kiinteistöjen purkamisesta ja alaskirjauksista aiheutuvien kertaluontoisten erien kanssa ne vetivät kaupungin (ml. liikelaitokset) tuloksen n. 1.3 M miinukselle. Koska investoinnit ovat suuntautuneet pääasiallisesti sivistystoimialalle, tulevat toimialan sisäiset vuokrat kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa. Kaupungin talous on ollut vuoden aikana useasti esillä sekä valtuustossa että hallituksessa, ja talouden tasapainottaminen tuleekin olemaan uuden valtuuston suurin haaste. Keuruun tulevaisuus näyttää taloustilanteesta huolimatta valoisalta. Tuskin mikään Suomen kunnista voi olla yhtä ylpeä kuin Keuruu siitä, että lapsemme, nuoremme ja me aikuiset voimme käydä koulua ja harrastaa niin uusissa, laadukkaissa ja terveellisissä rakennuksissa kuin mitä meillä Keuruulla on. Seutukunnan työllisyys on maakunnan parhaimpia ja kaupan keskuksen rooli vahvistuu uusien investointien myötä. Haasteita toki riittää, mutta se pitää mielen virkeänä. Kiitän Keuruun kaupungin ja Keuruu-konsernin työntekijöitä sekä nyt kautensa päättäviä luottamushenkilöitä työstänne Keuruun hyväksi. Hannu Mars kaupunginjohtaja

5 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Taloudellinen kehitys Suomen suhdannetilanne on edelleen jatkunut heikkona. Alkuvuoden 2017 tietojen mukaan nousua olisi kuitenkin luvassa. Heikko suhdannetilanne on vaikuttanut kuntien talouteen erityisesti verotulojen kautta. Valtiontalouden paineet ovat vähentäneet valtion panostusta julkisten palvelujen rahoittamiseen. Keuruun kaupungin vuosikate pysyi suunnilleen edellisvuoden tasolla. Verotulot vähenivät 0,7 milj., mutta valtionosuudet kasvoivat 0,5 milj.. Sekä toimintatuotot että -kulut alenivat edellisvuodesta 0,7 milj.. Tulosta rasittivat puretuista rakennuksista aiheutuneet purkukustannukset ja tasearvojen alaskirjaukset, yhteensä 1,1 milj.. Tästä 0,3 milj. sisältyy toimintakatteeseen ja 0,8 milj. arvonalentumisiin. Keuruun kaupungin vuosikate pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Toimintatuotot vähenivät ja toimintakulut pienenivät Toimintakuluissa erityisesti palvelujen ostojen aleneminen oli huomattava eli , mikä aiheutui terveydenhoidon menojen vähenemisestä. Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) vähenivät Ilman kertaluonteisia kuluja eli rakennusten purkukuluja toimintakate parani Verotulot vähenivät ja valtionosuudet kasvoivat Vuosikatteeksi muodostui 3,8 milj.. Heikennystä edellisvuoteen oli Tilikauden alijäämä liikelaitoksineen oli ( v. 2015) ja ilman liikelaitoksia ( v. 2015). Keuruun Vesi liikelaitoksen tulos oli ( v. 2015) ja Vuokra-asunnot liikelaitoksen ( v. 2015).Vuokra-asunnot liikelaitoksen tulosta rasittivat kertaluonteiset rakennusten purkukustannukset ja kertapoistot. Kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2016 lopussa oli Vuosikate asukasta kohti heikkeni 392 eurosta 380 euroon. Vuosikate kattoi poistoista 74,0 %. Vastaava luku edellisvuonna oli 96,2 %. Kaupungin investointiaste oli vuonna 2016 korkea, vaikka alenikin edellisvuodesta merkittävästi. Kivikoulun mittava laajennus oli suurin yksittäinen investointi vuonna Investoinneista rahoitettiin lainamäärän kasvulla 7 milj. ja 5,4 milj. muilla erillä. Talousarviossa oli varauduttu 12 milj. :n suuruiseen lainamäärän kasvuun. Lainakannan keskikorko oli 0,16 %. Pitkäaikaisten lainojen keskikorko oli 0,5 % ja lyhytaikaisten kuntatodistuslainojen 0,0 %. Investoinnit vähenivät edellisvuodesta merkittävästi. Bruttoinvestoinnit olivat 12,4 milj., mistä liikelaitosten osuus 0,8 milj.. Suurin yksittäinen oli Kivikoulun laajennus, jonka osuus vuoden 2016 investoinneista oli yli puolet eli 7,3 milj.. Taseen tunnusluvuista omavaraisuusaste heikkeni 42,6 %:sta 38,7 %:iin. Lainakanta asukasta kohti (liikelaitokset mukaanlukien) kasvoi :sta :oon. Konsernin omavaraisuusaste heikkeni 31,7 %:sta 29,4 %:iin ja konsernilainojen määrä asukasta kohti kasvoi :sta :oon. Lainamäärän kasvusta aiheutui 7,0 milj. kaupungin lainakannan kasvusta ja 2,7 milj. ja sairaanhoitopiirin lainojen lisäyksestä. Kaupungin taseen loppusumma oli ( v. 2015) ja konsernitaseen loppusumma Konsernin alijäämä oli ,81. Vuonna 2015 konsernin tuloslaskelma oli ,62 ylijäämäinen. Konsernituloksen aleneminen johtui kaupungin tuloksen heikkenemisestä. Yleisenä havaintona voidaan todeta, että Keuruun kaupungin talous pysyi suunnilleen edellisvuoden tasolla vuosikatteen osalta. Tulos heikkeni pääosin kertaluonteisten purkukustannusten johdosta. Investoinneista aiheutunut lainamäärän kasvu heikensi taseen tunnuslukuja. 1.3 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset toiminnassa Keuruun kaupungin palvelutuotannossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna Kivikoulun laajennuksen valmistuminen paransi palvelutasoa merkittävästi. Olennaiset tuloperusteiden muutokset Vuoden 2016 tuloperusteissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Veroprosentit säilyivät vuoden 2015 tasolla. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2016 tilinpäätös ei vaikuta vuoden 2017 talousarvioon.

6 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Sisäinen valvonta ja riskienhallinta operatiivisena toimintana kuuluvat kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle ja muulle johdolle. Valtuusto on hyväksynyt asiakirjan Keuruun kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kaupunginhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessin kehittäminen on edennyt odotettua hitaammin. Myös koko konsernin sisällyttäminen prosessiin on vielä alkutekijöissään. Kuluvana vuonna on tarkoitus saada koulutusta prosessin hallintaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan organisoinnista säädetään valmisteilla olevassa, voimaan tulevassa hallintosäännössä Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan selvittämiseksi ja riskien arvioimiseksi on otettu käyttöön arviointimenettely siten, että sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2016 laadittavaan toimintakertomukseen. Arviointi on toteutettu toimialoittain ja liikelaitoksittain tätä varten laaditulla lomakkeella, joka koostuu viidestä kokonaisuudesta: 1) johtamistapa ja valvontakulttuuri, 2) riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta, 3) valvontatoimenpiteet, 4) tiedonkulku ja raportointi ja 5) seuranta. Arviointiasteikko koostuu neljästä portaasta: 1= välttävä, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = erinomainen. Toimialakohtainen arviointi perustuu toimialajohtajien ja liikelaitosten johtajien arvioihin. Alla esitetyt pisteytykset kustakin kokonaisuudesta on laskettu toimialakohtaisten ja liikelaitosten arvioiden keskiarvoina. Arviointilomakkeisiin sisältyvän arviointikriteeristön mukaan edellä mainitut arvosanat (1-4) tarkoittavat seuraavaa: Välttävä (1): Sisäinen valvonta ei tuota johdolle riittävää varmuutta toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei ole riittävästi ohjeistettu ja vastuutettu. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä ei arvioida organisaation eri tasoilla. Tyydyttävä (2): Sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Sisäinen valvonta ei kuitenkaan perustu systemaattiseen riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan. Tästä johtuen on mahdollista, että sisäinen valvonta ei riittävästi turvaa riskien hallintaa ja toiminnan tuloksellisuutta. Sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja riittävyyden arviointeja suoritetaan, mutta ne eivät ole systemaattisia. Hyvä (3): Sisäinen valvonta tuottaa kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu riittävään ohjeistukseen ja läpi organisaation toteutuvaan systemaattiseen riskien hallintaan, jolloin katetaan olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät erilaiset riskit sekä ymmärretään riski myös mahdollisuudeksi. Sisäisen valvonnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä arvioidaan systemaattisesti. Erinomainen (4): Sisäinen valvonta tuottaa kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä seurataan ja arvioidaan systemaattisesti olennaisten riskien, toimintaympäristön muutosten ja suoriutumisarviointien perusteella. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan seuranta-, arviointi-, hallinta- ja raportointimenettelyt ovat dokumentoituja. Tulokset käsitellään systemaattisesti ja tavoitteena on toiminnan ja sen tuloksellisuuden jatkuva parantaminen.

7 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Itsearvioinnin tulokset olivat seuraavat Tp 2016 Johtamistapa ja valvontakulttuuri 3,1 hyvä Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta 2,4 tyydyttävä + Valvontatoimenpiteet 3,0 hyvä Tiedonkulku ja raportointi 3,1 hyvä Seuranta 2,9 hyvä - Yhteensä (keskiarvo) 2,9 hyvä - On huomattava, että arviointi on subjektiivinen, mutta antanee silti jonkinlaisen kuvan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tasosta. Itsearvioinnin perusteella on pääteltävissä, että sisäinen valvonta ja riskien hallinta on kohtuullisella tasolla. Jatkossa on syytä kiinnittää huomiota erityisesti riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan. Tätä arviointia jatketaan tulevina vuosina pääsääntöisesti saman kaavan mukaisesti siten, että itsearviointi ulotetaan koskemaan myös tytäryhteisöjä. Poikkeamat Olennaisia poikkeamia ei todettu Sisäinen tarkastus Erillistä sisäistä tarkastustoimintaa ei ole järjestetty. Varojen käytön valvonta Laskujen hyväksymismenettely Kunkin toimielin vahvistaa vuosittain laskujen hyväksyjät. Ostolaskut käsitellään sähköisesti. Laskun tiliöi ja sen oikeellisuuden tarkastaa vastaanottaja. Laskun hyväksyjä hyväksyy laskun, minkä jälkeen lasku menee maksatukseen. Hankinnat Toimintasäännössä on määritelty euromääräiset hankintavaltuudet viranhaltijoille: kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat , tulosalueen esimies ja tulosyksikön esimies Raportointi Tulosaluekohtainen talousarvion toteutumisvertailu annetaan pääsääntöisesti kaupunginhallitukselle kuukausittain. Lisäksi laaditaan puolivuosiraportit, joissa arvioidaan talousarvion ja talousarvioon kirjattujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista vuositasolla. Jälkimmäisessä puolivuotisraportissa esitettävät tavoitteiden toteutumat ilmoitetaan toimintakertomuksessa. Tytäryhteisöt raportoivat puolivuosittain. Päätösten laillisuuden valvonta Viranhaltijapäätökset saatetaan ko. toimielimen tiedoksi niin, että toimielimellä on mahdollisuus käyttää ottooikeutta tarvittaessa. Toimintasäännön mukaan asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunta, lautakunnan puheenjohtaja ja ko. vastuualueen johtaja. Riskienhallinta Omaisuusriskejä hallitaan vakuuttamalla. Vakuutusten omavastuut on määritelty siten, että pienehköt vahingot jäävät kaupungin vastuulle, mutta vahingot, joilla on olennaista vaikutusta kaupungin talouteen, ovat vakuutusturvan piirissä. Tämä pitää vakuutusmaksut kohtuullisina. Kaupungilla on vastuuvakuutus, joka kattaa toiselle osapuolelle aiheutuvat vahingot siinä tapauksessa, että kaupunki virheellisen menettelyn vuoksi on korvausvelvollinen.

8 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Kaupungin hallinto Valtuuston valitsemat luottamustoimielimet 2016 ilman varajäseniä Kaupunginvaltuusto (35 jäsentä) Oinonen Lauri, pj. Korkeala Mervi Saarinen Sari, I vpj Kosonen Timo Pohjonen Antero Träff Henry, II vpj. Kotimäki Ilari Rahkonen Kyösti saakka Haapala Onni III vpj. Kukkamo Helena Rautanen Milla Ahonen Merja Kuusimäki Kalle Ritola Markku Asunmaa Kaija Kässi-Jokinen Saara Ruusila Liisa Heinonen Petri Laurila Leena Röppänen Joonas Jämsä Simo Mäkiaho Tarmo lukien Salkinoja Jonna Kaijanmäki Timo Nieminen Anssi Santaniemi Jussi Kajosmäki Maija Nissinen Mika Sipponen Hellevi Kakkuri Ari Oksanen Harri Tuominen Petri Kankimäki Heikki Paappanen Tapio Vaissi Juho Kaupunginhallitus (9 jäsentä) Laurila Leena, pj Ahonen Merja Ruusila Liisa Oksanen Harri, I vpj. Kuusimäki Kalle Santaniemi Jussi Tuominen Petri, II vpj. Rautanen Milla Vaissi Juho Keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) Ruusila Unto, pj. Asunmaa Kaija Tuominen Timo Kajarinne Pekka, vpj Kostamo Inkeri Tarkastuslautakunta (5 jäsentä) Paappanen Tapio, pj. Salkinoja Jonna Viitanen Raimo Kässi-Jokinen Saara, vpj. Vesterinen Kari Perusturvalautakunta (7 jäsentä) Kajosmäki Maija, pj. Länkinen Marja Vuolle-Apiala Kastehelmi Kaijanmäki Timo, vpj. Potapoff Antti Huuskola Mika Röppänen Joonas Sivistyslautakunta (7 jäsentä) saakka: Kosonen Timo, pj. Kakkuri Ari Sipponen Hellevi Korkeala Mervi, vpj. Koskinen Timo Heinonen Petri Kujala Kati : Kosonen Timo, pj. Asunmaa Kaija Rahkonen Kyösti saakka Korkeala Mervi, vpj. Kujala Kati Annala Antti Pohjonen Antero lukien: Kosonen Timo, pj. Koskinen Timo Sipponen Hellevi Korkeala Mervi, vpj. Kujala Kati Kakkuri Ari Pohjola Olavi Opistolautakunta (Keuruun edustajat) Kukkamo Helena, pj. Koskinen Riitta Viitanen Raimo Jämsä Simo Riikonen Tuomo Vapaa-ajan lautakunta (7 jäsentä) Nissinen Mika, pj. Nieminen Anssi Ritola Markku lukien Pohjonen Olavi, vpj. Nurminen Kaarina Tartia Tiia saakka Kekkonen Jouko saakka Rannikko Auli Uusoksa Aila lukien Tekninen lautakunta (7 jäsentä) Kankimäki Heikki, pj. Mäkiaho Tarmo Uusoksa Aila Kakkuri Ari, vpj. Rapo Markku Kässi-Jokinen Saara Sipponen Hellevi Rakennuslautakunta (7 jäsentä) Heinonen Petri, pj. Kiiski Jukka Pellinen Riitta Rautava Kari, vpj. Kuusela Maaret Junnonen Esa Länkinen Marja Keurusselän ympäristölautakunta (Keuruun edustaja) Kukkamo Helena Ympäristönsuojelujaosto (Keuruun edustajat) Pihlainen Jouko, vpj. Kukkamo Helena Vuolle-Apiala Kastehelmi

9 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Valtuuston valitsemat edustajat muissa luottamustoimielimissä 2016 ilman varajäseniä Käräjäoikeuden lautamiehet Ahonen Merja Huuskola Mika Paappanen Tapio Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Annala Antti Kajosmäki Maija Murtomäki Esko Huuskola Mika Kakkuri Ari Rusila Keijo Sisä-Suomen poliisilaitos/poliisin neuvottelukunta Rautava Kari Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto Kosonen Timo Ritola Markku Träff Henry Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhtymäkokous Kässi-Jokinen Saara Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuusto Länkinen Marja Potapoff Antti Sipponen Hellevi Keski-Suomen liiton maakuntavaltuusto Haapala Onni Oinonen Lauri Oksanen Harri Keuruun kunnan katsotaan tulleen perustetuksi vuonna Vuoden 1969 alusta Keuruuseen on kuulunut entinen Pihlajaveden kunta. Kaupungiksi Keuruu tuli Keuruun paikallishallinto on peräisin luvulta, ensin seurakunnan hoitamana ja 1800-luvulta kunnan vastuulla. Keuruun kaupunki sijaitsee läntisessä Keski-Suomen maakunnassa. Naapurikuntina ovat Mänttä-Vilppula, Virrat, Ähtäri, Multia, Petäjävesi ja Jämsä. Keuruun maapinta-ala on 1.260,65 km 2, vesipinta-ala noin 170,71 km 2, yhteensä 1.431,36 km 2. Asukkaita Keuruulla oli vuoden 2016 alussa ja vuoden lopussa asukasta.

10 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelmassa esitetään tilikaudelle kuuluvat tuotot ja kulut. Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuvien kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Kaupungin sisäiset taloudelliset tapahtumat on laskelmasta eliminoitu. Tuloslaskelma (1.000 ) Muutos % Toimintatuotot : Myyntituotot ,4 % Maksutuotot ,3 % Tuet ja avustukset ,1 % Muut toimintatuotot ,7 % Toimintatuotot yhteensä ,6 % Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut: Henkilöstökulut ,2 % Palvelujen ostot ,0 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,6 % Avustukset ,2 % Muut toimintakulut ,1 % Toimintakulut yhteensä ,9 % Toimintakate ,1 % Verotulot ,2 % Valtionosuudet ,2 % Rahoitustuotot ja -kulut: ,6 % Korkotuotot ,5 % Muut rahoitustuotot ,8 % Korkokulut ,6 % Muut rahoituskulut ,7 % Vuosikate ,2 % Poistot ja arvonalennukset ,6 % Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos ,7 % Poistoeron lisäys/vähennys ,0 % Tilikauden yli-/alijäämä ,8 % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 1) 24,8 % 24,3 % 24,9 % 25,0 % 24,0 % 23,3 % Vuosikate/Poistot, % 2) 130,0 % 57,1 % 138,6 % 167,2 % 96,2 % 74,0 % Vuosikate /asukas 3) Asukasmäärä Toimintatuotot muodostuvat seuraavista eristä: myyntituotot, maksutuotot, tuet ja avustukset sekä muut toimintatuotot. Toimintakulujen suurimmat erät ovat henkilöstökulut ja palvelujen ostot. Toimintakuluihin sisältyvät näiden lisäksi myös materiaalihankinnat, avustukset sekä muut toimintatuotot. Toimintatuottojen ja kulujen erotuksesta muodostuu verorahoituksella (verotulot ja valtionosuudet) rahoitettava toimintakate.

11 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma (1.000 ) Toiminnan rahavirta: Vuosikate Satunnaiset erät netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta: Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Muut investointitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta: Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos: Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus-% 72,6 9,6 54,3 48,4 24,2 30,8 Pääomamenojen tulorahoitus-% 46,6 8,5 42,2 40,4 21,6 26,2 Lainanhoitokate 1,3 0,8 1,9 2,4 2,0 1,7 Kassastamaksut, Kassan riittävyys, pv 7,2 5,9 5,3 3,5 3,5 6,2 Toiminnan ja rahavirran kertymä lasketaan tilinpäätösvuodelta ja neljältä edelliseltä vuodelta Investointien tulorahoitus-% =100*Vuosikate/investointien omahankintameno. Kertoo, kuinka suuri osa investointien omahankintamenosta on rahoitettu vuosikatteella Pääomamenojen tulorahoitus-% =100*Vuosikate/(investointien omahankintameno+antolainojen lisäys+lainanlyhennykset). Kertoo, kuinka suuri osa investointien omahankintamenosta, lainanannosta ja lainanlyhennyksistä on rahoitettu vuosikatteella Lainanhoitokate = (Vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset). Kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää tähän, jos tunnusluku on vähintään 1. Kassan riittävyys ilmaisee, monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa vuoden viimeisen päivän kassavaroilla.

12 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Tase (1.000 ) VASTAAVAA: PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet: Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet: Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat Sijoitukset: Osakkeet ja osuudet Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen varat Muut toimeksiannot VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus: Aineet ja tarvikkeet Valmiit tuotteet Ennakkomaksut Saamiset: Pitkäaikaiset saamiset: Lainasaamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset: Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

13 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VASTATTAVAA: OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma: Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat muilta Saadut ennakot Muut pitkäaikaiset velat Lyhytaikainen vieras pääoma: Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste-% 58,7 51,0 49,7 48,7 42,6 38,7 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 41,7 53,8 55,0 59,3 76,5 88,4 Lainat, /asukas Lainakanta , Kertynyt yli-/alijäämä , Kertynyt yli-/alijäämä , /asukas Asukasmäärä Omavaraisuusaste = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaeht.varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) Kuvaa oman pääoman suhteellista osuutta taseesta Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 * (Vieras pääoma-saadut ennakot)/(toimintatuotot+verotulot+valtionosuudet) Kuvaa, miten suuri osa vuoden toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien summasta kuluisi vieraan pääoman maksamiseen Lainat /asukas = korollinen vieras pääoma/asukasmäärä Kertynyt yli-/alijäämä =edellisten tilikausien ylijäämä + päättyneen tilikauden ylijäämä

14 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Kokonaistulot ja menot (1.000 ) Tulot: Menot: Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,6 % Toimintakulut ,6 % Verotulot ,4 % Korkokulut 90 0,1 % Valtionosuudet ,9 % Muut rahoituskulut 8 0,0 % Korkotuotot 3 0,0 % Satunnaiset kulut 0 0,0 % Muut rahoitustuotot 356 0,4 % 0,0 % Satunnaiset tuotot 0 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät 0,0 % - pakollisten varausten muutos 0 Tulorahoituksen korjauserät: - pysyvien vast. luovutustappiot -31 0,0 % -pysyvien vastaavien luovutusvoitot ,2 % Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 42 0,0 % Investointimenot ,6 % Pysyvien vastaavien luovutustulot 246 0,3 % Muut investointitulot 59 0,1 % Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 % Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,6 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,4 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys ,4 % Kokonaistulot ,0 % Kokonaismenot ,0 %

15 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Kuntakonsernin toiminta ja talous Kuntakonsernin rakenne ja toiminta säilyi entisellään. Konsernin tulos oli -0,2 milj. eli 0,8 milj. heikompi kuin edellisvuonna. Vuoden 2016 talousarviossa valtuusto asetti seuraavat tavoitteet tytäryhtiöille: Tavoite Toteutuma Syy poikkeamaan Keuruun Sähkö Oy: Vuodelta 2015 jaettava osinko (67 /osake) Kehittämisyhtiö Keulink ja Keulink Kiinteistöt Oy: Tilikauden tulos vähintään 0. Kehittämisyhtiö Keulink Oy: Keulink Kiinteistöt Oy: Muut tytäryhtiöt: Tulos vähintään Konsernin tuloslaskelma (1.000 ) Keulink Kiinteistöt Oy:n normaalia suuremmat poistot, jotka liittyvät lunastussopimusten kohteina oleviin rakennuksiin Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakk.yhteisöjen voitoista Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset: Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden verot Laskennalliset verot Vähemmistöosuudet Tilikauden yli- tai alijäämä KONSERNIN TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 47,2 46,5 47,1 46,8 46,1 46,6 Vuosikate % poistoista 124,7 91,8 130,9 130,4 109,5 100,1 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

16 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Konsernin tase (1.000 ) VASTAAVAA: PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet: Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet: Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat Sijoitukset: Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiannot VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus: Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut Saamiset: Pitkäaikaiset saamiset: Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset: Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit: Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

17 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VASTATTAVAA: VASTATTAVAA: OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma: Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut pitkäaikaiset velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma: Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat Laskennalliset verovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste-% 38,1 35,2 35,3 34,4 31,7 29,4 Suhteellinen velkaantuneisuus 75,1 85,1 84,3 88,8 102,4 112,7 Lainat, /asukas Lainakanta , Kertynyt yli-/alijäämä , Kertynyt yli-/alijäämä , /asukas Asukasmäärä

18 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Konsernin rahoituslaskelma (1.000 ) Toiminnan rahavirta: Vuosikate Satunnaiset erät netto Tilikauden verot Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta: 0 Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta: Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäykset Antolainojen vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos: Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus-% 89,8 % 34,2 % 72,9 % 65,9 % 44,4 % 53,3 % Pääomamenojen tulorahoitus-% 22,5 % 27,5 % 58,7 % 52,8 % 39,3 % 44,1 % Lainanhoitokate 0,3 1,3 2,5 2,3 2,8 2,3

19 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Tilikauden tuloksen käsittely Kumulatiivinen ylijäämä vuosilta on muodostunut seuraavasti: Vuosilta ,68 Siirto muusta omasta pääomasta yli- ja alijäämien tilille v ,94 Vuodelta ,49 Vuodelta ,88 Vuodelta ,11 Vuodelta ,15 Vuodelta ,94 Liittymismaksurahaston purku yli-/alijäämän tilille v ,07 Vuodelta ,77 Vuodelta ,04 Vuodelta ,29 Vuodelta ,71 Vuodelta ,55 Vuodelta ,24 Vuodelta ,20 Vuodelta ,00 Vuodelta ,99 Vuodelta ,46 Vuodelta ,16 Kertynyt yli-/alijäämä vuosilta ,59 Vuodelta ,31 Kertynyt yli/alijäämä vuosilta ,28 Esitys tuloksen käytöstä: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että tilikauden tulos ennen poistoeron, varausten ja rahastojen muutoksia ,79 (ml. liikelaitokset) käsitellään siten, että poistoeron muutoksena tuloutetaan 4.615,48 ja tämän jälkeen alijäämäksi muodostuva ,31 jätetään taseeseen yli- ja alijäämän tilille Henkilöstö Kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä vuoden 2016 lopussa oli 600. Vähennystä edellisvuoteen 9. Laajemmin kaupungin henkilöstön tilannetta kuvataan vuoden 2016 henkilöstökertomuksessa Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Talouden kehitykseen liittyvä epävakaus Talouden merkittävästä kasvusta ei ole näkyvissä selkeitä merkkejä. Suomen tilanteeseen vaikuttaa myös Venäjän erittäin heikko kehitys. Taantuma vaikuttaa kuntasektoriin erityisesti verotulojen ja valtionosuuksien kautta. Henkilöstöriskit Epävarmuus meneillään olevista ja tulevista uudistuksista sekä moniin yksittäisiin viranhaltijoihin ja työntekijöihin kohdistuvat ulkoiset paineet vaikuttavat henkilöstön motivaatioon ja työssä jaksamiseen. Rahoitusriskit Kaupungin lainakannasta suurin osa on lyhytaikaista kuntatodistusluottoa. Tämän hinta on selvästi alhaisempi kuin pitkäaikaisen rahan hinta. Lyhytaikaisen lainan suuri määrä aiheuttaa jälleenrahoitusriskin, jonka toteutumisesta ei ole kuitenkaan havaittu minkäänlaisia merkkejä viimeisen 8 vuoden aikana. Rahoitusriskeihin sisältyy myös korkokannan mahdollinen nousu. Korkokannan merkittävä nousu lähitulevaisuudessa ei ole todennäköistä.

20 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Takausvastuut Kaupungilla on takausvastuita yhteensä 29,7 milj., mistä 28,7 milj. kohdistuu konserniyhteisöjen lainoihin ja 1,0 ulkopuolisiin. Heikko suhdannetilanne lisää riskiä takausvastuiden realisoitumisesta. Takausvastuiden määrä aleni edellisvuodesta 1,2 milj.. Konsernin ulkopuolisten takausvastuiden määrä aleni 0,1 milj.. 2. TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Seuraavassa tarkastellaan talousarviossa asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista tulosalueittain eli valtuuston asettamalla tasolla. Kunkin tulosalueen alussa on lyhyt kuvaus tulosalueen toiminnasta. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen kertoo talousarvion tulosaluekohtaisen määrärahan ja tuloarvion toteutuman. Taloudellisten tavoitteiden osalta on ilmoitettu joulukuussa 2015 hyväksytyn talousarvion mukaiset menot ja tulot, vuonna 2016 tehdyt talousarvion muutokset sekä muutoksilla korjattu talousarvio. Varsinaisten menojen ja tulojen alapuolella on informaatiotietona ilmoitettu ko. tulosalueen suunnitelmanmukaiset poistot (sumu-poistot) sekä nettomenot (toimintakate) asukasta kohti. Jos lautakunnalla on useampi kuin yksi tulosalue, lautakunnan yhteissummat on ilmoitettu ennen tulosalueita. Kukin toimielin (kaupunginhallitus ja lautakunnat) sisältävät yhden tai useampia tulosalueita. Kunkin tulosalueen nimi ja numero on merkitty kursivoituna kehykseen, kuten esimerkiksi Vaalit (111000) Mikäli toimielimellä on enemmän kuin yksi tulosalue, toimielimen kaikkien tulosalueiden menojen ja tulojen yhteissummat on esitetty omassa taulukossaan ennen tulosaluekohtaista erittelyä. Käyttötalous yhteensä Ta 2016 Ta:n Ta Tp 2016 Poikkeama Toteut.-% ilman liikelaitoksia muutokset muutokset Tulot ,1 Menot ,2 Netto ,9 Nettomenot /asukas ,9 Poistot ja arvonalentumiset , Keskusvaalilautakunta Vaalit (111000) Toiminnan kuvaus: Vuonna 2016 ei järjestetty vaaleja. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Vaalit Ta 2016 Ta:n Ta Tp 2016 Poikkeama Toteut.-% muutokset muutokset Tulot Menot Netto Nettomenot /asukas Poistot ja arvonalentumiset 0

21 KEURUUN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Tarkastuslautakunta Tilintarkastus (115100) Toiminnan kuvaus: Kuntalain 71 :n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tilintarkastusyhteisönä on toiminut BDO Audiator Oy. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT Tuomas Mettomäki (12 tarkastuspäivää, 8 kokousta). Avustavina tarkastajina on toiminut Tarmo Hartikka (2 tarkastuspäivää) ja Raija Korpi-Tassi (1 tarkastuspäivä) Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2016 aikana 11 kertaa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Tilintarkastus Ta 2016 Ta:n Ta Tp 2016 Poikkeama Toteut.-% muutokset muutokset Tulot Menot ,9 Netto ,9 Nettomenot /asukas ,9 Poistot ja arvonalentumiset 2.3. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ta 2016 Ta:n Ta Tp 2016 Poikkeama Toteut.-% yhteensä muutokset muutokset Tulot , Menot ,1 Netto ,9 Nettomenot /asukas ,9 Poistot ja arvonalentumiset Valtuusto ja kaupunginhallitus (121000) Toiminnan kuvaus: Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Valtuusto kokoontui vuoden aikana 7 kertaa, ja kaupunginhallitus 19 kertaa. Valtuustoseminaareja/keskustelutilaisuuksia ja infoja (9 kpl) järjestettiin aiheista: Lausunto itsehallintoalueista ja sote-uudistuksesta, Keurusseudun kotouttamisohjelma Tutustuminen Keuruun Varuskunnan vastaanottokeskukseen ja sen toimintaan Kaavakoulutus 6.6. Uusi sairaala hanke ja tilinpäätös Valtuustoretki Pohjanmaalle (Soini, Alajärvi, Lapua) Tilintarkastajan eri raportointitavat ja asiakirjojen käsittely eri toimielimissä, Reka Oy:n toiminnan laajentaminen Keuruulla, Asiakirja- ja tietopyyntöohjeistus Talousarvioseminaari Talousarvioseminaari II Keuruun Vesi Liikelaitoksen ajankohtaiset asiat