suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti sivu 3 sijasta pitäisi herätä että äitiriski iskee naisvaltaisille aloille.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti www.yrittajat.fi sivu 3 sijasta pitäisi herätä että äitiriski iskee naisvaltaisille aloille."

Transkriptio

1 n:ro 4 HUHTikuu 2011 suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti Kovan lajin lukemisto. PEKKA SIPOLA Mennäänkö varmuudella vai tuurilla? Rikos, tulipalo, vesivahinko, tietomurto, johtaja Risto Karhunen Finanssialan Keskusliitosta luettelee yrityksiä uhkaavia riskejä. Miten jaksaa sinun yrityksesi turvallisuus? Menetkö tuurilla vai varmuudella? sivu 13 KUVAAJA Pääministeriainesta? Verotuksella vaikutetaan yhteiskuntakehitykseen Ikääntymisen aiheuttamien menopaineiden rahoittamiseksi Suomi tarvitsee korkeaa työllisyysastetta ja vahvaa tuottavuuskehitystä, SY:n johtaja Timo Lindholm vakuuttaa. Sekin on selvää, että verotuksen kiristäminen haittaa sekä yritystoimintaa että talouskasvua. sivu 5 Yhteen hiileen Pirkanmaalla! Pirkanmaalla kaikki yritysten tarvitsemat asiointipalvelut tuotetaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Palveluita on sulassa sovussa tuottamassa yrittäjäjärjestö, Kauppakamari, Uusyrityskeskus, ELY-keskus, TE-toimisto ja moni muu toimija. sivu 12 juuri näin Erilaisten jakomallien pyörittelyn sijasta pitäisi herätä huomaamaan, että äitiriski iskee naisvaltaisille aloille. Essi Ahtola Miltä näyttää seuraava hallituksemme? Kuka joutuu joustamaan ja missä kysymyksessä? Yrittäjä ehdokkaille vaalit olivat voitokkaat, sillä Arkadianmäelle ponnisti kaikkiaan 34 SY:n jäsenyrittäjää. sivu 3 Ihmisälyä pilvestä Pilkotun työn teettäminen lisääntyy. Digitalkoissa mikrotyö ja pelaaminen yhdistyvät. sivut Eikö tilauksesi vastannut sovittua? Näin teet reklamaation. sivu 15 Vapaaehtoisohjelmat toteuttavat yhteiskuntavastuuta sivu 16 Elokuvatuotantojen raha valuu ulkomaille Suomalaiset elokuvatuottajat kertovat kannustinjärjestelmän puutteen vievän tuotantoja pois Suomesta. Tero Kaukomaan tuottama scifi-komedia Iron Sky kuvattiin Saksassa ja Australiassa. Rahaa käytettiin miljoonia euroja ulkomailla Suomen sijaan. sivu 24 Uutta valvontaa rakennuksille ja ravintoloihin Jatkossa rakennusalalla tilaajan olisi aina toiminnan vakiintuneisuudesta riippumatta pyydettävä tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset. sivu 10 Valtakunnalliset yrittäjäpäivät SEINÄJOKI

2 02 N:o 4 Huhtikuu 2011 Puhe- ja nettipaketilla terästetty Kommunikaattori. DNA Toimisto -paketti /kk/24kk (alv. 0%) Hintaan sisältyy: Nokia E7 -puhelin, DNA Yrityspaketti 450 min -liittymä, DNA Liikkuva laajakaista S. Ylimenevät puhelut ja tekstiviestit 0,059 /min & kpl. Lisähintaan Google-sovellukset ja Domain -palvelu 3,33 /kk. 24 kk:n sopimus, alv. 0 %. Tarjous voimassa asti. Klikkaa dna.fi/ynettikauppa, mene lähimpään DNA Kauppaan tai soita Palveluksessasi on 300 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Jo yli yritysasiakasta on valinnut DNA:n.

3 N:o 4 Huhtikuu 2011 Avaus: Peukut pystyyn, että tuleva hallitus ymmärtää pk-yritysten merkityksen yhteiskunnalle! 03 Mitä nyt: Tuore katsaus: Kasvuyritykset ovat työllistämisen moottoreita Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman katsauksen mukaan kasvuyrityksiä on Suomessa vähän, mutta niillä on huomattava elinkeinopoliittinen merkitys. Osaamisintensiivisten kasvuyritysten syntyminen on elintärkeää pitkän aikavälin talouskasvun, tuottavuuskehityksen ja työllisyyden kannalta. Innovatiiviset kasvuyritykset ovat keino uudistaa elinkeinoelämää ja varmistaa korkean jalostusarvon työpaikkojen säilyminen, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen toteaa. TEM on viime vuosina pyrkinyt kehittämään yrityspalveluja, joilla tuetaan kasvuyrittäjyyttä ja parannetaan kasvuyritysten toimintaedellytyksiä muun muassa paikkaamalla pääomasijoitustoiminnan puutteita ja ottamalla käyttöön nuorille ja innovatiivisille yrityksille tarkoitetun uuden NIY-rahoitusmuodon. 70,4 prosenttia suomalaisista äänioikeutetuista äänesti tällä kertaa eduskuntavaaleissa. Edellisen kerran vastaaviin tasoisiin lukuihin päästiin vuonna 1995, jolloin äänestysprosentti oli 71,9. Tänä vuonna hyväksyttäjä ääniä annettiin yhteensä Äänestysvilkkaus nousi, sillä edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten äänestysprosentti jäi 67,9:ään eli alimmaksi sitten sotavuosien jälkeen. Vilkkaimmin äänestettiin vuosina 1979 ja 1983, jolloin eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 81. onko Timo Soinista yrittäjäaatteen airueksi? Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus uskoo, että perussuomalaisilla on vilpitön pyrkimys pienyrittäjyyden edistämiseen. Jussi Järventaus: Yhteistyö pystytään rakentamaan Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi järventaus luottaa siihen, että yhteys tulevan hallituksen ja yrittäjäjärjestön välille pystytään luomaan. Lotta Tammelin, teksti Markku Ojala, kuva Eduskuntavaalit vuosimallia 2011 tulevat varmasti jäämään historiankirjoihin. Perussuomalaisten huikea jytky, keskustapuolueen romahdus, kokoomuksen vaalivoitto ja vihreiden karvas tappio melkoista draamaa yhdelle illalle. Vaalit ovat takana mutta hallitusneuvottelut edessä. Monet povaavat hallituksen muodostamisesta kivikkoista tietä. Aika näyttää, miten tässä käy, mutta valta tulee joka tapauksessa ainakin osittain vaihtumaan. Miltä tuleva hallituskausi näyttää yrittäjyyden etujärjestön silmissä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus? Vaalitulos oli yllätyksellinen, mutta etujärjestön tehtävänä on tulla toimeen erilaisten hallituspohjien kanssa. Jos nämä kolme suurimmaksi tullutta puoluetta lähtevät hallitusta rakentamaan, niin pystymme kyllä heidän kanssaan yhteistyötä rakentamaan, Järventaus vakuuttaa. Mitä sanot? 1. Mikä tulee olemaan hallitusneuvotteluiden kimurantein kysymys? 2. Pitääkö tulevalla hallituskaudella painottaa enemmän työn verotusta vai arvonlisäverotusta? Kokoomuksella ja perussuomalaisilla on ollut hyvin selvät linjaukset yrittäjyyden varaan rakentamisesta, ja myös sosiaalidemokraattien puolelta on käytetty yrittäjämyönteisiä puheenvuoroja. Toki haasteita on, mutta uskon, että hyvä hallitusohjelma tällä kokoonpanolla pystytään luomaan, hän jatkaa. Harri Jaskari, KOK 1. Kimurantein kysymys näyttää olevan se, miten kannustavuus näyttäytyy tulevissa hallitusohjelmateksteissä. Vaalitohinoissa kannnustava yhteiskunta ja oikeudenmukainen yhteiskunta laitettiin toistensa vastakohdiksi ja nyt vastakohtien esittäjät ovat todennäköisiä hallituskumppaneita 2. Priorisoin työn ja yrittämisen verotuksen edelleen alentamista. Kiperät EU-kysymykset. Ehkäpä isoin kysymys hallitusneuvotteluissa tulevat olemaan EU-tukipaketit ja kriisirahastot. Eurooppa-kysymykset tulevat olemaan iso haaste. Siitä, millä tavalla ne saadaan ratkaistua, ei ole vielä tietoa. Jos asioista saadaan sovittua, niin eiköhän se yhteistyö siitä ala sujumaan, Järventaus uskoo. Tärkeimpiä yrittäjiä koskevia kysymyksiä tulevat seuraavalla neljävuotiskaudella olemaan verotus, työmarkkinoiden kehittäminen ja kuntien palvelumarkkinoiden kehittäminen, Jussi Järventaus kertoo. Näitä tavoitteita lähdemme ajamaan. Uskon, että kysyntää tavoitteiden toteuttamiselle on, kun yrittäjien varaan niin vahvasti kasvua ja työllisyyttä lasketaan. Eero Lehti, KOK 1. Kuinka saadaan sovitettua Kokoomuksen ja Perussuomalaisten vastakkaiset näkemykset euroalueen vakauden säilyttämisestä. 2. Julkistalouden kestävyysvajeen korjaaminen on alkutekijöissään. Pelkistäen lähestymistapoja on kaksi. Lyhyen tähtäimen tapa ja samalla lyhytnäköinen tapa lähtee verojen kiristämisestä, kun taas toinen lähestymistapa perustuu kasvuun. Kasvu vie enemmän aikaa, mutta on parempi tukea kasvua ja yritysten verotuksen keventämistä, kuin toimia päinvastoin. Kokoomuksella ja perussuomalaisilla on ollut hyvin selvät linjaukset yrittäjyyden varaan rakentamisesta ja myös sosiaalidemokraattien puolelta on käytetty yrittäjämyönteisiä puheenvuoroja. Verotus huolettaa. Hiukan huolestunut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Järventausta huolettaa verotuksen tulevaisuus. Kyllä tässä huoli on, että hyväksytäänkö nyt verotusta kehitettäessä menestyminen ja siihen kannustaminen. Tulojakokeskustelu on herättänyt kysymyksen siitä, että halutaanko oikeasti, että meillä on kasvua ja kasvuyrittäjiä. Jos siinä vaiheessa, kun on pärjännyt, otetaan kireämmällä verotuksella osa pärjäämisestä pois, niin se ei kannusta kasvuun, Järventaus painottaa. Muuten olisin kohtalaisen optimistinen, että verolinjauksemme tulevat kuulluiksi. Kokoomuksen ja perussuomalaisten linjaukset ovat aika lailla sen näköisiä, hän summaa. SDP:n linjaukset yhteisö- ja osinkoverotuksen osalta ovat perustuneet pitkälti Hetemäen työryhmän mietintöön, ja se suunta ei yrittäjiä ilahduta. Mikäli sosiaalidemokraatit menevät hallitukseen, niin heidän pitäisi ottaa kyllä hiukan uutta asentoa, Järventaus toivoo. Uusi yrittäjäpuolue? Perussuomalaisilla oli vaaleissa ehdolla 14 Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjää, ja neljä heistä valittiin eduskuntaan. Olisiko perussuomalaisissa aineksia ns. yrittäjäpuolueeksi? Uskon, että puolueella on aivan vilpitön pyrkimys pienyrittäjyyden Martti Mölsä, PS 1. Kriisirahastot. 2. Mieluummin suurten pääomatulojen verotusta. edistämiseen. Mikä heidän suhtautumisensa kasvuun ja menestymiseen on, niin vaikuttaa, että he ovat olleet enemmän tulojaon puolella. Me tarvitsisimme kuitenkin myös nopean kasvun yrityksiä, ja siihen tarvitaan hyviä kannustimia. Mikäli perussuomalaiset menevät hallitukseen, tulee Suomeen uusia ministereitä, joilla ei ole aiempaa parlamentaarista kokomusta. Siinä tietenkin on rakentamista, että koneisto saadaan toimivaksi. Mitä yrittäjyyteen tulee, niin Suomen Yrittäjät on tietysti käytettävissä kaikkien puolueiden osalta. Ja yhteyksissä on jo oltu, Järventaus kertoo. Arto Satonen, KOK 1. Uskottavan ja kestävän talouspolitiikan jatkuvuus. 2. Työn verotusta ei pidä ainakaan korottaa, koska se vaikuttaa suoraan suomalaisen työn kilpailukykyyn. Äitiysvapaan kuluista esitetty ristiriitaista tietoa Äitiysvapaan kustannuksista on esitetty julkisuudessa ristiriitaista tietoa. Työnantaja kantaa keskimäärin yli puolet kaikista vanhemmuuden kustannuksista. EK:n ja Kelan yhdessä tekemä laskelma osoittaa, että pelkästään äitiysvapaan kustannuksista 32 prosenttia jää työnantajan maksettavaksi. Äitiysloman palkan lisäksi työnantaja maksaa mm. työntekijän poissaolosta johtuvien järjestelyjen kustannukset, kuten sijaisen palkkauksen. Kuluja kertyy myös sairaan lapsen hoidosta. Päätökset vanhempainvapaan kustannusten jakamisesta jäävät seuraavan hallituksen tehtäväksi. Nuoret suunnittelijat pääsevät esille Stockmannilla Aalto-yliopiston, Taideteollisen korkeakoulun ja Stockmann-tavaratalon yhteistyössä toteuttama vuosittainen Argos Young Designers nuorten suunnittelijoiden tapahtuma kantaa tänä vuonna nimeä Awake. Se esittelee 24 kotimaisesti ja kansainvälisesti ansioituneen suunnittelijan uutta tuotantoa. Viidettä kertaa järjestettävä myyntinäyttely Argos Young Designers nostaa esille nuorta suomalaista vaatesuunnittelun ja tuotemuotoilun osaamista.tapahtuman visuaalisesta ilmeestä vastaavat Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun tilasuunnittelun, vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen sekä graafisen suunnittelun maisteriopiskelijat. Kysymys&Vastaus: Timo Lindholm, varatoimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät Kysymys: Toimit ennen yrittäjäjärjestöä ekonomistina pankkimaailmassa. Kun Suomi liittyi euroon, minkälaista keskustelua muistat käydyn siitä, että vakavaraiset euromaat saattavat joutua maksamaan ja takaamaan heikompien euromaiden velkoja? Vastaus: Keskustelu siitä riskistä, että vahvemmat euromaat joutuisivat takaamaan tai maksamaan heikompien maiden velkoja oli vähäistä jopa olematonta. Tätä riskiä ei näin jälkiviisaasti todeten mietitty riittävästi. Tosin rahoitusmarkkinoiden kansainvälistyminen on vuodessa edennyt huimasti, joten rahoitusmarkkinoiden vaikutus talouteen on vahvistunut. Alkuvaiheessa rahaliittoa pidettiin enemmänkin vahvojen ja vakaiden maiden liittona. Siksi julkisen talouden vakautta ja inflaatiota koskevia ns. EMUkriteereitä ja niiden täyttämistä katsottiin siinä vaiheessa maittain hyvin tarkkaan.

4 04 N:o 4 Huhtikuu 2011 Keskustelu kirje Kimmo Tarke, K. Tarke tmi, Puu- ja pellettilämmityksen nettitavaratalo pääkirjoitus Jouko Lantto, päätoimittaja 28. huhtikuuta 2011 Verotuksen kiristäminen talouskasvun uhka Analogiaa harrastamalla voisi maalailla, että eduskunta on kuin yrityksen osakkeenomistajien naisittama ja miehittämä yhtiökokous, joka ylimpänä toimielimenä päättää omistamansa yhtiön hallituksen kokoon-panosta ja tärkeimmistä toimintastrategioista. Eduskunnan eroavaisuus yrityselämään on kuitenkin siinä, että tämä yhtiökokous koostuu lähtökohtaisesti useista erimielisten ryhmistä, kun taas yrityksessä koolla ovat pääsääntöisesti samanmieliset ajattelijat ja omistajat. Eroa on myös siinä, että eduskunta on koolla peräti neljä vuotta yhteen menoon, ja alati asioita säätämässä, rahamenosta päättämässä ja valtioyhtiön hallituksen toimintaa tarkasti seuraamassa, kun taas firmoissa tyydytään pääsääntöisesti kahteen vuosittaiseen yhtiökokoukseen. Eduskunnan lähtökohtaisesta erimielisyypiirteestä johtuen ei ole ihmeellistä eikä uutta, että hallitusta muodostettaessa sen ohjelmapaperi nousee toiminnan tärkeimmäksi karttakirjaksi. Ilmeisesti tällä kertaa perussuomalaisten musertavan vaalivoiton seurauksena siitä on tulossa aikaisempaa vieläkin tärkeämpi asiakirja, jossa kompromissisopimuksilla pyritään jo ennalta inventoimaan ne asiat, joihin puolueet vaalitaistelun tuoksinnassa ottivat niin tiukkoja YLÖSOTETTUJA Suomessa on vähän kasvuyrityksiä, mutta niiden elinkeinopoliittinen merkitys on huomattava. Kasvuyritykset ovat pitkällä aikavälillä erittäin tärkeitä, jotta talouskasvu, työllisyys ja tuottavuus voitaisiin turvata. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Tem:n tiedotteessa Suomen olisi parasta erota eurosta heti. Nykyinen talouskriisi on nimenomaan euron kriisi. Ennen vuotta 2008 eurosta ei ollut Suomelle mitään erityistä etua. Vuoden 2008 jälkeen siitä on ollut ainoastaan haittaa. Professori J.P. Roos Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla JARKKO ÖVERSTI kannanottoja, että vaikka ne äänestäjille sopivatkin, niin ne eivät sovi kolmen melkein tasavahvan puolueen yhteiseen hallitusohjelmaan. Kolmella tasavahvan puolueen hallitukselle on joka tapauksessa ennakoitu kivikkoista tietä ja jopa vähäisiä onnistumisen mahdollisuuksia, koska niiden vaalilupaukset ja eurooppanäkemykset ovat niin kaukana toisistaan. Näissä arvioissa on siis päällimmäisen epäonnistumisen ennakointi, mutta toki asioita Verotus on yhteiskunnan väline kiittää tai olla kiittämättä heitä, joilla on kykyä, halua ja voimaa yritysriskien ottamiseen. voi tarkastella myös toisenlaisesta, potentiaalisia hallituskumppaneita yhdistävistä kulmista, joita myös on olemassa; työ ja yrittäminen ovat arvostettuja, työttömyyden torjunta jokaisen intressissä, pienyritysten kilpailukyvyn edistäminen niin ikään. Elinkeinoelämän ja erityisesti pk-yrityssektorin näkökulmasta katsoen suurin mielenkiinto kohdistuu kuitenkin mahdollisten hallituskumppaneiden veronäkemyksiin ja luonnollisesti lopulta hallitusohjelman ao. kirjauksiin. Mielenkiinnon perustana on tietoisuus julkistalouden kestävyysvajeesta ja sen aiheuttamista veronkiristyspaineista, sekä po. paineiden oikeasta kohdentamisesta. Yrittäjien viestin mukaan verotuksen kiristäminen haittaa sekä yritystoimintaa että talouskasvua, minkä vuoksi nyt on arvioitava analyyttisesti, mitkä verot ovat vähemmän haitallisia kasvutavoitteen näkökulmasta. ja mitkä taas vireän yritystoiminnan sekä siitä kumpuavan talouskasvun pahimpia esteitä. Yritysverotuksen alentaminen pitäisi ottaa seuraavaan hallitusohjelmaan. Yritysverokannan alentaminen vaikuttaa siihen, missä maassa kansainvälisesti toimivat yritykset tulouttavat tulojaan, mihin ne investoivat ja missä niiden pääkonttori on. Sixten Korkman Keskisuomalaisessa Yritykset voisivat vapaaehtoisesti siirtyä eurooppalaiseen verojärjestelmään. Verotettava tulo laskettaisiin yhdenmukaisesti ja veroilmoitus tehtäisiin yhteen paikkaan, toimipa yhtiö missä tahansa EU-maassa. EU-komission verodirektiiviehdotus Posti kulkee, vai kulkeeko? Olisiko mukavaa, jos yrityksenne olisi alallaan ainoa, ilman kilpailua? Voisitte surutta ylihinnoitella tuotteenne, ja sanella asiakkaillenne ehdot. Palvelun laadustakaan ei tarvitsisi välittää. Yritysmaailmassa tällainen ei juurikaan ole mahdollista, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Eipä siis mikään ihme, että Suomen posti eli Itella on viime aikoina julkisesti valitellut sitä tosiasiaa, että he eivät enää saakaan harjoittaa toimintaansa ilman kilpailua! Tällainen valitus tuntuu tietenkin yrittäjästä lähinnä naurettavalta. Kun yritys kohtaa kilpailua, miten se vastaa siihen? Joko hintakilpailulla (huono tapa) tai kilpailemalla oman palvelunsa paremmuudella! Itella taas on lähtenyt huonontamaan palveluaan entisestäänkin. Hyvin moni yrittäjä Suomessa on riippuvainen Itellan kuljetuksista, ja yrityksen toimitusnopeuden asiakas laskee niistä päivistä, mitä tuotteen saapuminen hänelle kestää. Asiakas ei ota huomioon, että viivästykset voivat johtua postista. Lisäksi yrittäjällä kuluu paljon työaikaa, kun joutuu jatkuvasti selvittelemään myöhässä olevia tai kadonneita lähetyksiä, tilittämättömiä postiennakoita, ynnä muita harmeja, jotka ovat nykyään arkipäivää Itellan toiminnassa. Varsinkin ne monet yritykset, jotka toimittavat asiakkailleen esimerkiksi varaosia, edellyttävät nopeita toimituksia, ilman viivästystä. Palvelua alas, hinta säilyy. Itella on varautunut etukäteen kilpailun tuloon karsimalla kustannuksia, esimerkiksi keskittämällä lajittelun vain tietyille paikkakunnille. Ja seuraus nähtiin! Kun Turun lajittelu loppui, paketin kuljetusaika Varsinais- Suomesta on ollut usein 2 7 päivää, hinta peritään silti vuorokauden kuljetusajan mukaan. Toinen esimerkki oli ilmoitus Itellalta, että pienyritysten suosimassa hinnoittelupalvelussa paketin toimitusaika hidastuu kahteen päivään, hinta säilyy kuitenkin samana. Kuitenkin se, mikä minut sai kirjoittamaan tämän mielipiteen, liittyy Itellan ylimielisyyteen ja korvauskäytäntöön. Koska kirje ja maksikirje tuntuvat katoavan tai viipyvän kovin helposti, on ollut pakko siirtyä lähettämään kaikki pienimmätkin esineet paketteina, joita sentään pystyy seuraamaan koodin avulla. Siitä taas asiakkaat ovat raivoissaan, kun pienen esineen kuljetus maksaa mahdottomia. Itella onnistui tässä juuri hukkaamaan lähettämäni postiennakkopaketin. Paketti sisälsi asiakkaan nopeasti tarvitsemia varaosia, ja jouduin lähettämään saman lähetyksen uudelleen. Viikkojen etsinnän jälkeen Itella lopulta ilmoitti, että pakettia ei löydy ja asia etenee korvauskäsittelyyn. Oletin sitten tietenkin saavani postiennakkosumman korvauksena, tottakai. Vaan, kun päästös tuli, Itella ilmoitti, että postiennakosta viis, kirje Kari Lampikoski ja Tommi Lampikoski he korvaavat mistä tahansa paketista 20 kilolta! Eli satojen Eurojen tuotteista sain korvausta 40. Ei nykyisin postitse lähetetä mitään perunoita, joita voitaisiin korvata kilohinnalla. Itella perusteli päätöstään jollain (ilmeisesti muinaisella) lailla maakuljetuksista. Jos tuollainen laki on edes olemassa ja jos sitä tässä sovelletaan oikein, Kirjoittaja on ollut yrittäjänä yli 20 vuotta, pitää verkkokauppaa, ja postittaa siksi paljon, joten on nähnyt, miten posti kulkee. niin ainakaan normaalin järjen mukainen oikeustaju ei perustelusta tyydyty! Kuinkahan moni muu kuin Itella saa hukata toisen omaisuutta joutumatta sitä korvaamaan? Lisäksi ihmetytti se, että korvauspäätös oli vain ilmoitus (taas sanelupolitiikkaa), ei annettu mitään mahdollisuutta kommentoida tai valittaa päätöksestä. Jopa viranomaisten Keksi Kehitä Kaveroidu Kapitalisoi Kaupallista Kasva! Iiro Viinanen: Kuluttaa me kyllä osaamme, mutta mitä Suomessa tuotetaan tulevaisuudessa? Osuva kysymys! Konsulttiyhtiö McKinseyn arvion mukaan Suomeen tulisi synnyttää uutta yritystä kansakuntamme hyvinvoinnin perustan takaamiseksi. Suuret yritykset tuottavat pääosan vientituloista, pk-yritykset työllistävät vastaamalla jopa 80 % uusista työpaikoista. Uusien pk-yritysten syntyprosessia voidaan virittää ja nopeuttaa osaamistason vahventamisella, verotukseen kannustavuudella ja rahoituksen saatavuuden parantamisella. Samalla voimistetaan näiden kapasiteettia investoida vientitoimintaan. Uusia yrityksiä luodaan liikaa vanhoja yrityksiä kannibalisoivissa toisteisissa hankkeissa, jolloin uusyrityskasvu heikentää talousalueen vanhojen yritysten kannattavuutta. EK:n yrittäjyysohjelmassa 2015 haastatellut yrittäjät asettivat yritysten toiminnan kehittämisessä ykkösasiaksi luovuuden, uusien mahdollisuuksien näkemisen. Kilpailluille markkinoille voidaan luoda uutta kannattavaa kasvua ja ylivertaista lisäarvoa tuottavia ratkaisuja riippumatta siitä, toteutetaanko ne tuote-, palvelu-, prosessi- vai teknologiainnovaatioina. Uutta ja ainutlaatuista on yhä vaikeampi löytää. Tulevaisuuden mahdollisuusalueilla on tilaa omintakeisille, ainutlaatuisille ideoille, joilla voisi tehdä vahvoja läpimurtoja markkinoilla ja menestyviä uusia yrityksiä! Innovaatiot edesauttavat merkittävästi yritysten määrällisen megatavoitteen saavuttamisessa ja työllistämisessä. Edellytyksenä on yritysten vahva tase. Lukuisat viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että innovaatiot kuuluvat kiistatta yrityksen menestymisen perustekijöihin kaikissa suhdanteissa. Monet nykyisistä megayrityksistä, kuten Microsoft. Amazon, McDonalds ja CNN, ovat syntyneet mikroyrityksinä taloustaantumissa. Yritystoiminnan kasvualoja. Strategisten huippuosaamisen keskittymät: tieto- ja viestintäteollisuus, metsäklusteri, energia ja ympäristö, metallituotteet ja koneenrakennus, rakennettu ympäristö sekä terveys ja hyvinvointi. Artikkelin toinen kirjoittaja Tommi Lampikoski on kirjoittanut yhdessä isänsä Kari Lampikosksken kanssa teoksen INNOSTU UUDESTA! Ratkaisuja Asiakkaille Töitä Osaajille. Kirja on hankittavissa osoitteesta tai Teos sisältää satoja käytäntöjä, menetelmiä ja esimerkkejä ja 40 erityisaloitetta uusien mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Lisätietoja kirjasta päätöksistä on oikeus valittaa, ei Itellan. Mistään aiheuttamastaan haitasta (myöhästymisten tai katoamisten aiheuttamasta) Itella ei myöskään korvaa mitään. Odotan innolla, että postin kuljetukseen saadaan aitoa kilpailua, jolloin (entisen) monopolitoimijankin on pakko alkaa ottaa asiakaskin huomioon ja lopettaa saneleminen. * * * Edellä kirjoitin nimenomaan siitä, miten Itellan toimet vaikeuttavat suomalaisen yrittäjän toimintaa. Ja tässä uusin, taas yrittäjää polkeva, Itellan teko. Normaalisti jokainen yritys antaa sopimusasiakkailleen alennusta kuluttajahinnoista, tämähän on liiketalouden perusasioita. Itella on lähtenyt täysin päinvastaiselle linjalle eli nostamaan sopimusasiakkaan hintoja korkeammaksi kuin kuluttajahinnat! Postiennakko maksaa kuluttajalle edelleenkin 3,65, mutta sopimusasiakkaalta pyydetään nyt 3,80! Erotus kuulostaa pieneltä, mutta paljon postittaville 15 sentin erosta syntyy euroja nopeasti. Itella on ovela: jos yrittäjä nostaa kuluttajalta perimänsä maksun siihen, mitä itse joutuu maksamaan, kuluttaja katsoo, että hinnan nostaja ja se ahne onkin yrittäjä, koska Itellan vähittäishinnastossa on alempi hinta! Ei ole Itellan röyhkeydellä rajoja. Kestävä kehitys: pk-yrityksille innovaatiomahdollisuuksia koko arvoketjussa tehdas- ja maatilatalouksien toiminnoista jakeluun, kaupan palveluihin sekä markkinointiin. Huomio myös vesialaan! Palvelut: teollisuudessa ja muussa liiketoiminnassa, julkinen palveluala hankintoineen, luova talous. Monitoimialaa hallitseva maatilatoiminta ja sosiaaliset yritykset: omintakeisia ratkaisuja ja keksinnöllisyyttä! Mistä saamme uusia yrittäjiä? Uutta yrittäjäpotentiaalia on työssä itsenäisyyttä ja uusia haasteita hakevien palkansaajien piirissä sekä lisääntyvästi opiskelijoiden, naisten, maahanmuuttajien ja eläkkeelle siirtyvien seniorien joukossa. Sarjayrittäjät sekä keksijät jatkavat uusyritysten perustamista. Sarjayrittäjien osaaminen ja keksintövaranto tulisi saattaa uusyrittäjien käyttöön. Valtion ja kuntien palveluksessa toimii kymmeniä tuhansia erilaisia kehityshankkeita tekeviä osaajia: merkittävää potentiaalia yrittäjiksi! Uutta mahdollisuutta hyödyntävänä yrittäjänä menestyminen edellyttää aimo annoksen taitoja, tietoja ja osaamisvaateita. SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT JÄSENLEHTI Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittä-jien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä. Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen Katso mediakortti osoitteessa kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl. Toimitus Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Mirka Moilanen, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja p. (09) , f. (09) ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Ilmoitusmyynti Alma360/Asiaksmedia PL 356, Helsinki p Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p. (09) Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula Ilmestymisaikataulu 2011 Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot 01/ / / / / / / / / /

5 N:o 4 Huhtikuu 2011 Yrittäjäpolitiikka 05 Verotuksella FUTUREIMAGEBANK Valittujen blogeista poimittuja vaikutetaan yhteis- kuntakehitykseen Sampsa Kataja (KOK) Arto Satonen (KOK) SY:n ekonomistit vaativat kasvuhakuista finanssipolitiikkaa. Jouko Lantto, teksti Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta säilyttää elinvoimansa, jos riittävä talouskasvu turvataan, Suomen Yrittäjien ekonomistit Timo Lindholm ja Petri Malinen vakuuttavat. Vaikeiksi ennakoitujen hallitusneuvottelujen kynnyksellä Suomen Yrittäjät viestittää, että edessä olevista haasteista selviytyminen edellyttää kasvua tukevaa talous- ja finanssipolitiikka. Johtaja Timo Lindholmin mukaan ikääntymisen aiheuttamien menopaineiden rahoittamiseksi Suomi tarvitsee korkeaa työllisyysastetta ja vahvaa tuottavuuskehitystä. Uuden hallituksen finanssipolitiikan on oltava määrätietoisen kasvuhakuista. Edellytys onnistumiselle on, että valtion velan osuus kansantuotteesta käännetään laskuun. Haaste on suuri, koska vuonna 2011 valtion menot ovat vahvasta talouskasvusta huolimatta budjetin mukaan 8 miljardia euroa tuloja suuremmat. Lisäksi julkisia menoja tulee arvioida kriittisesti tavoitteena niiden sopeuttaminen haasteisiin. On kuitenkin todennäköistä, etteivät nämäkään toimet riitä, vaan myös verotusta joudutaan kiristämään, Lindholm arvioi. On selvää, että verotuksen kiristäminen haittaa sekä yritystoimintaa että talouskasvua. Siksi on arvioitava, mitkä verot ovat vähemmän haitallisia ja mitkä taas yritystoiminnan sekä talouskasvun pahimpia jarruja. Arvonlisäverotuksen alarajahuojennusta ylös. Selvitettäessä arvonlisäveron vaikutuksia yritystoimintaan mielenkiinto kohdistuu pienimpiin palveluyrityksiin, joissa veromuutoksella olisi suurin vaikutus, ekonomisti Pasi Malinen toteaa Nykyisellä arvonlisänverokannalla kyseiset SY:n jäsenyritykset maksavat arvonlisäveroa 480 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli verokantaa nostettaisiin yhdellä prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin, lisäisi se verorasitusta 20 miljoonalla eurolla 500 miljoonaan euroon vuodessa. Malisen mukaan kasvuhakuinen finanssipolitiikka yhdistettynä tavoitteeseen korkeasta työllisyysasteesta ja vahvasta tuottavuuskehityksestä edellyttää, että samanaikaisesti arvonlisäveron alarajahuojennus nostetaan EU-lainsäädännön sallimaan euroon. Alarajahuojennuksen vähäisempi nosto esimerkiksi Korkea työllisyysaste ja työn tuottavuuden parempi kehitys eivät mahdollista työn verotuksen kiristämistä. euroon ei riittäisi korvaamaan täysin ALV:n yhden prosenttiyksikön nostoa edes euron liikevaihdolla. Arvonlisävero on tarkoitettu kulutusveroksi eikä se saisi vaikeuttaa pienten yritysten toimintaa. Huojennuslaskelmia. Arvonlisäveron alarajahuojennuksen nosto euron liikevaihtoon toisi esimerkkiyrityksille yhteen- Esimerkkilaskelma, jossa arvonlisäveroa korotetaan 24 prosenttiin ja arvonlisäveron alarajahuojennus nostetaan euroon. 23 % 24 % Liikevaihto Liikevaihto ilman ALV ALV Vähennyskelpoiset ostot 20 % 1858 Huojennukseen oikeuttava vero 7432 ALV:n muutos +315 Verohuojennus Veron muutos, netto sä 31 miljoonan euron nettohyödyn vuositasolla, Petri Malinen laskee. Hyöty jakautuisi siten, että pienimmät euron liikevaihdon yritykset saisivat 42 miljoonan euron kevennyksen, kun taas euron liikevaihtoa tekevien yritysten kustannusrasitus kasvaisi 11 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti tehtävä ansiotuloverotuksen yhden prosenttiyksikön kevennys merkitsisi keskimääräisillä euron vuosituloilla edellä mainituille yrityksille noin 14 miljoonan euron hyötyä vuodessa (+4 milj. ja +10 milj. ). Yhden prosenttiyksikön kevennyksen hyöty ansiotuloverotuksessa euron vuosituloilla (yksinyrittäjät) olisi yhteensä 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Arvonlisävero kohdistuu kaikkiin tuotannontekijöihin samalla ankaruudella ja sitä joutuvat maksamaan kulutuksessaan myös ne, jotka väittävät olevansa kirjoilla ulkomailla. kennä kotimaisen tuotannon kilpailukykyä kansainvälisessä ympäristössä. Timo Lindholmin mukaan arvonlisäveron tulonjakovaikutuksia osin liioitellaan, koska monet tulonsiirrot ovat indeksisidonnaisia. Voidaan sanoa, että tulonsiirtojen saajille arvonlisä- Mieluimmin kulutukseen kuin työntekoon ja yrittämiseen. Verotuksen tulisi kohdistua mieluummin kulutukseen kuin tuloihin, työntekoon ja yrittämiseen, Timo Lindhom määrittää SY:n linjauksia. Jos arvonlisäveroa nostetaan, täytyy sen vastapainona ehdottomasti olla tuloverotuksen kevennys. Arvonlisäverotus verottaa kulutusta siinä maassa, jossa hyödykkeet kulutetaan, Lindholm selittää. Se siis verottaa monikansallisten yritysten voittoja, mutta ei vääristä niiden sijoittumispäätöksiä, hän jatkaa. Tuloverotus rasittaa sen sijaan kotimaisia tuotannontekijöitä ja siten kotimaista työtä, tuotantoa sekä vientiä. Arvonlisäverotus rasittaa myös tuontia. Viennin arvonlisävero palautetaan, eikä se siten heivero saattaa olla tuloveroa parempi ratkaisu, hän toteaa. Arvonlisävero on lisäksi ns. menoveron tyyppinen veromuoto, joka kohdistuu myös varallisuuteen. Kohdistuessaan tuloveroa paremmin eri ikäluokkiin se lisää osaltaan sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Merkittävimmät erät valtion verotuloissa ovat arvonlisävero, jonka vuoden 2011 tuottoennuste on 14,2 miljardia euroa tulovero 7,1 miljardia euroa, valmisteverot 6,0 miljardia euroa ja yhteisövero 4,7 miljardia euroa. Suomi on valtavien haasteiden edessä. Toivon, että kykenemme rakentamaan hallituksen, joka voi vastata näihin haasteisiin. Nämä vaalit herättivät suomalaiset. Jouko Skinnari (SDP) Kansa halusi lopettaa ahneuden politiikan. Hallitusneuvotteluissa tulee ottaa huomioon kansan ääni. Toimeentuloa tulee parantaa. Ei se ole sen vaikeampaa kuin hyvätuloisten tai suuryritysten suosiminenkaan. Jari Leppä (Kesk.) Tulen jatkossakin olemaan mukana harjoittamassa reilua ja rehellistä politiikkaa. Erityisen lähellä sydäntäni ovat maaseudun elinvoimaisena säilyttäminen, yrittäjyys, liikenne- ja tietoliikenneyhteydet sekä Etelä-Savon kiriminen biotalouden ykkösmaakunnaksi. Olen valmis antamaan täyden työpanokseni sen puolesta, että Pirkanmaa saa valtakunnallisessa päätöksenteossa sen painoarvon, joka Suomen toiseksi suurimmalle maakunnalle kuuluu. Timo Heinonen (KOK) Kokoomus on nyt sitten ensimmäistä kertaa Suomen suurin puolue eduskuntavaaleissa. Eilinen ilta siis teki historiaa. Hienoa! Leena Harkimo (KOK) Edessä ehkäpä aikamme vaativinta politiikan ja päätösten tekoa. Siihen työhön olen valmiina taas hitusen painavamalla parlamentaarisella kädellä ja isommilla saappailla! Kauden kansanedustajat, jotka ovat SY:n jäseniä Kokoomus Eestilä, Markku, Pohjois-Savo uusi Harkimo, Leena*, Uusimaa Heinonen, Timo, Häme Hemmilä, Pertti, Varsinais-Suomi Jaskari, Harri, Pirkanmaa Kataja, Sampsa, Satakunta Kiuru, Pauli, Pirkanmaa uusi Kopra, Jukka, Kymi uusi Kurvinen, Esko, Oulu uusi Lauslahti, Sanna, Uusimaa Lehti, Eero, Uusimaa Mäkinen, Tapani, Uusimaa Risikko, Paula*, Vaasa Sasi, Kimmo, Pirkanmaa Satonen, Arto, Pirkanmaa Suutari, Eero, Oulu uusi SDP Kiljunen, Anneli*, Kymi Skinnari, Jouko, Häme Perussuomalaiset Kokko, Osmo, Pohjois-Karjala Mäkipää, Lea, Pirkanmaa Mölsä, Martti, Pirkanmaa Turunen, Kaj, Etelä-Savo uusi uusi uusi uusi Keskusta Alatalo, Mikko, Pirkanmaa Kalmari, Anne, Keski-Suomi Katainen, Elsi, Pohjois-Savo Kiviranta, Esko, Varsinais-Suomi Leppä, Jari, Etelä-Savo Pirttilahti, Arto, Pirkanmaa Reijonen, Eero, Pohjois-Karjala Sipilä, Juha, Oulu uusi Tiilikainen, Kimmo, Kymi Vasemmistoliitto Kyllönen, Merja*, Oulu RKP Gästgivars, Lars-Erik, Vaasa Kristillisdemokraatit Östman Peter, Vaasa * Jäseniä toimialajärjestöjen kautta. uusi uusi Huom! Lehden mennessä painoon eduskuntavaalien tarkastuslaskenta ei ollut valmistunut. EU-tukipaketti on yrittäjille tärkeä Lotta Tammelin, teksti Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja varapuheenjohtaja Jorma Kortesoja uskoo, että hallitusneuvotteluissa jokainen puolue joutuu joustamaan. Kortesoja jäi tällä kertaa eduskuntavaaleissa rannalle, mutta mies ei anna takaiskun lannistaa. Seuraavalla kerralla mennään läpi. Tämähän oli vasta harjoituskerta. Aina annetaan ensin näyttötyö ja sitten vasta ryhdytään tositoimiin, Kokoomukset listoilta ponnistanut Kortesoja hymyilee. Oulun eteläisellä alueella Perussuomalaiset saivat näissä vaaleissa ennätysmäärän ääniä. Sen aisti jo muutamaa viikkoa ennen vaaleja, että jotain erikoista on ilmassa. Oulainen, Jorma Kortesojan kotipaikka, on normaalisti ollut keskustapuolueen kotikenttää, mutta nyt Keskustakin jäi rannalle ruikuttamaan. Keskustan kannatus tippui alueella 20,7 prosenttia, Kortesoja ihmettelee. Joustoa tarvitaan. Jorma Kortesoja povaa tulevista hallitusneuvotteluista mielenkiintoisia. Timo Soinin on tultava lähemmäksi muita puolueita, Kortesoja ennustaa. Yrittäjien näkökulmasta katsellen lähtökohdat hallitusneuvotteluille eivät kuitenkaan ole Jorma Kortesojan mielestä ollenkaan huonot, mutta epävarmuustekijöitäkin löytyy. Yrittäjän näkökulmasta katsottuna EU-tukipaketti on kuitenkin tärkeä asia. Jos euromarkkinat hajoavat Suomen takia, niin me suomalaiset yrittäjät olemme silloin kyllä ulkona kaikesta, hyvin pahasti ulkoraiteilla. Emme pysty lähtemään siihen ja joudumme olemaan tukipaketin takana, hän painottaa. Jokainen puolue joutuu antamaan jotain periksi tulevissa hallitusneuvotteluissa, Kortesoja summaa. PETTERI KROGERUS Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja jännitti vaalipäivän iltana tuloksia. Tällä kertaa paikka eduskunnassa ei auennut, mutta ensi kerralla yritetään uudestaan, Kortesoja vakuuttaa.

6 06 N:o 4 Huhtikuu 2011 PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA Sarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia. Perhe on kasvujarru naisyrittäjälle Naisyrittäjyys on vahvassa myötätuulessa, mutta kasvajat ja uusien käsiparien työllistäjät ovat edelleen harvassa. Timo Sormunen, teksti Näin siitäkin huolimatta, että naisyrittäjät ovat monesti koulutetumpia kuin miehet. Tämän tunnustaa myös Yrittäjänaisten keskusliiton toimitusjohtaja Marjukka Karttunen. Hänen mielestään kasvupulman ratkaisu on lopulta yksinkertainen, mutta sen muuttaminen sanoista teoiksi vaatii päättäjiltä muutamaa selkeää linjanvetoa, Karttunen tiivistää. Ensimmäisen työntekijän palkkaamiskynnys on oltava nykyistä matalampi ja yrittäjän vauvallakin on oltava oikeus vanhemmuuteen. Jäsenkyselymme mukaan vain joka kymmenes yrittäjänainen on voinut pitää täysmittaisen vanhempainvapaan. Kolmas rohto on naisyrittäjyyden vieminen toimialoille, joissa yrityksen ripeä kasvu on myös käytännössä mahdollista. Naisyrittäjät hakeutuvat edelleen varsin perinteisesti palvelu- ja hoiva-aloille, joissa kasvu on huomattavasti työläämpää kuin esimerkiksi it-sektorilla. Sääntely on tiukkaa, toiminta vaatii investointeja eivätkä riskirahoittajatkaan jaksa innostua liikeideoista. Toivelistalla on myös alv-kantojen edes jonkinasteinen yhtenäistäminen, Karttunen huomauttaa. Nykytilanne vääristää kilpailua, sillä arvonlisävero vaihtelee esimerkiksi hoivapuolella nollasta aina 23 prosenttiin. Raha on sivuseikka. Se kaikkein suurin kasvujarru on silti asennepuolella. Siinä missä mie- Ensimmäisen työntekijän palkkaamiskynnys on oltava nykyistä matalampi ja perhevapaille on saatava myös yrittäjien puolisot, evästää Yrittäjänaisten keskusliiton toimitusjohtaja Marjukka Karttunen tulevaa hallitusta. het voivat painaa töitä kellon ympäri ja uhrata voimanrippeensä yrityksensä menestyksen eteen, on naisyrittäjän kontolla edelleen myös kodin arjen pyörittäminen. Naisten asenteesta kertoo toimitusjohtajan mielestä myös se, etteivät raha ja vaurastuminen riitä naisyrittäjän motivaattoreiksi. Yrittäjyyden arvot ovat ennemminkin oman elämän hallinnassa. FUTUREIMAGEBANK Jos naisyrittäjän on valittava työn ja perheen väliltä, painuu vaakakuppi edelleen perheen ja lasten puoleen. Toisaalta moni hakee yrittäjyydestä mahdollisuutta tasapainoilla tässä välissä perinteistä palkkatyötä paremmin. Yrittäjyydeltä haetaan paitsi toimeentuloa myös vapautta järjestää omat aikataulut haluamikseen, Karttunen muistuttaa. Vauvaloman kustannukset jakoon. Vauhtiin päästyään toimitusjohtaja palaa jo aiemmin mainittuun vanhempainvapaaseen ja sen tuomiin kuluihin. Liiton laskelmien mukaan jokainen vauvaloma maksaa työnantajalle noin euroa. Suurin osa kustannuksista kaatuu naisyrittäjien niskaan, jotka kuittaavat sen tekemällä pidempää päivää ja tinkimällä omasta sosiaaliturvastaan. Asiaa on vatvottu vuosikaudet, ja tuorein työryhmä sai esityksensä valmiiksi juuri kevään korvalla. Jakomalliin ei tullut siinäkään naisyrittäjiä tyydyttävää mallia. Erilaisten mallien pyörittelyn sijasta pitäisi herätä huomaamaan, että tämä iskee nimenomaan naisvaltaisten alojen pk-yrityksiin. Äitiriski on selkeä työllistämisen ja samalla myös kasvun este, Karttunen vakuuttaa. Liiton omassa linjauksessa muistutetaan, ettei raskaus ole työperäinen tapahtuma ja siksi sen kulut eivät kuulu työnantajalle. Ruotsissa ongelma on ratkaistu jo 1970-luvulla. Evästys tulevalle hallitukselle onkin tältä osin selkeä. Vanhempainvapaan kulut on pystyttävä jakamaan oikeudenmukaisemmin ja nykyistä laajemmalla veropohjalla. Samalla lasten hoitojaksosta pitää tehdä nykyistä selvästi houkuttelevampi vaihtoehto myös palkkatyössä oleville puolisoille. Tässä kohtaa asennekasvatusta tosin tarvitaan työnantajienkin puolella. Totuus on, että vanhempainvapaalle jättäytyvä isä on monella työpaikalla edelleen kummajainen, Marjukka Karttunen harmittelee. Äitiriski on selkeä työllistämisen ja samalla myös kasvun este. Marjukka Karttunen Omille siiville keski-iän kynnyksellä. Vaikka naiset suuntaavat nyt entistä aktiivisemmin yrittäjiksi, on sodan jälkeisiin tilastolukuihin vielä matkaa. Tuolloin yrittäjistä yli puolet oli naisia, tätä nykyä heidän osuutensa on noin kolmannes. Siinä missä monet miehet suuntaavat yrittäjiksi jo opiskeluaikoina, kokeilevat naiset siipiensä kantoa yleensä vasta nelikymppisinä. Iän mukanaan tuoma kokemus näkyy toisaalta myös osaamisessa. Naisten yritykset ovat varsin vakaalla pohjalla, ne kasvavat maltillisesti ja työntekijätkin viihtyvät keskimääräistä paremmin. Yrittäjäkunta kuitenkin eläköityy lähivuosina vauhdilla, ja tämän tunnustaa myös naisyrittäjien edunvalvoja. Koulutetut naiset pitäisi saada kiinnostumaan yrittäjyydestä selvästi nykyistä aiemmin. Heitä tarvittaisiin lisää etenkin teknisille aloille, joissa olisi myös kasvun mahdollisuuksia. Perheyritysten johdossa naisia on selvästi aiempaa enemmän, mikä toivottavasti rohkaisee muitakin eteenpäin. Marjukka Karttunen Ikä: 43 v. Koulutus: Kasvatustieteiden maisteri Työura: Yrittäjänaisten keskusliiton toimitusjohtaja 2008, kokoomuksen kansanedustaja , puutarha-alan yrittäjä, radio- ja tv-toimittaja , Turun kaupunginvaltuutettu 2001, Suomen satamaliiton hallituksen jäsen , Turun sataman johtokunnan jäsen 2009, Turku Touringin johtokunnan jäsen 2009 Perhe: Aviomies, kaksi lasta Harrastukset: Purjehdus, flamenco, kuntoilu Yrityksiä myydään uudistuneessa Yrityspörssissä Suomen Yrittäjien ylläpitämä yrityskauppapaikka Yrityspörssi, on laajentunut yhteishankkeeksi, jonka avulla yrityksen myyjät ja ostajat kohtaavat toisensa entistä helpommin. Yrityspörssi on ilmoitusmäärältään maan suurin yrityskauppapaikka, jossa on julkaistuna yli 300 yrityksen myynti- ja ostoilmoitusta. Yrittäjien ikääntymisen johdosta omistajanvaihdos on ajankohtainen asia tuhansissa pienyrityksissä. Yrityspörssin avulla edistetään omistajanvaihdoksia silloin, kun yritykselle ei löydy jatkajaa perhepiiristä. Lähes 62 prosenttia viime vuoden aikana Yrityspörssiin myynti-ilmoituksen jättäneistä kertoi yrityksen myynnin syyksi yrittäjän ikääntymisen. Muita syitä olivat yrittäjän siirtyminen palkkatyöhön ja henkilökohtaiset syyt. Usean toimijan yhteishanke. Yrityspörssi kokoaa yhteen verkko-osoitteeseen useiden alueellisten ja yksityisten yrityskauppapaikkojen julkaisemia yrityksen myynti- ja ostoilmoituksia. Yhteistyöllä on luotu laaja ja aktiivisesti toimiva kauppapaikka, jonka toivotaan innostavan yrittäjiä ilmoittamaan myynti- tai ostoaikeistaan. Yrityspörssissä julkaistaan Etelä-Pohjanmaan Yrityspörssin, Savon Yrityspörssin, Etelä- Savon seudullisten yrityspalvelujen tuottaman Yritysmarkkinat.fi -palvelun sekä meandson. fi -palvelun ilmoituksia. Myöhemmin keväällä toimijoiden joukko laajenee, kun Pirkanmaan Yrittäjät liittää Yrityspörssin palvelukonseptiinsa. Uusi, raikkaampi ilme. Yrityspörssi-palvelun uudistuksen tavoitteena oli selkeämpi ja kevyempi ilme sekä käyttäjän parempi opastaminen muun muassa ilmoituslomakkeen täyttämisessä ja hakutoimintojen käytössä. Sivuilla tarjotaan lisäksi yrityskauppaan ja omistajanvaihdoksiin liittyvää asiatietoa sekä linkit yhteistyötoimijoiden omille sivustoille. Valtiokonttori: Sähköiset laskut valtiolle maksuttomalla palvelulla Valtiokonttori avasi maalishuhtikuun vaihteessa palvelun, jonka kautta valtiolle voi halutessaan lähettää verkkolaskuja toistaiseksi ilman kuluja. Verkkolaskutuksesta hyötyvät niin valtio kuin yrittäjätkin. Valtion virastot ja laitokset eivät ole ottaneet vastaan paperilaskuja jälkeen. Kaikilla yrityksillä ei kuitenkaan ole verkkolaskutukseen soveltuvaa taloushallinnon ohjelmistoa, jolloin yrittäjät ovat kokeneet yksittäisen laskun kustannusten kohoavan turhan suureksi. Tästä syystä valtio on päättänyt toistaiseksi tarjota pienille laskuttajille soveltuvan maksuttoman palvelun, jonka kautta verkkolaskun tekeminen on helppoa ja vaivatonta. Verkkolaskutus on laskujen lähettäjälle edullinen ja tehokas ratkaisu, joka mahdollistaa maksuaikaehdon lyhentämisen 30 päivästä 21 päivään. Myös valtio hyötyy verkkolaskusta, jonka käsittelykustannukset ovat vain kolmanneksen paperilaskun kustannuksista. Julkisia varoja säästyy vuosittain miljoonien eurojen arvosta. Sähköinen lasku on myös ympäristöystävällinen valinta. Lisätietoa osoitteesta www. valtiokonttori.fi/verkkolaskutus ILMOITTAUDU PAIKKAKUNNAN PARAS YRITYS -KILPAILUUN SINUNKIN YRITYKSESI VOI PÄÄSTÄ SPONSOROIMAAN HEIKKI KOVALAISTA.? Ilmoittaudu osoitteessa Yrittaja_sanomat_PP_380x255mm.indd

7 N:o 4 Huhtikuu 2011 päättäjät yrittävät Yrittäjiä Arkadianmäellä Järjestö EU-ulottuvuutta edunvalvontaan Suomen Yrittäjien Thomas Palmgren viettää yhden päivän työviikostaan Brysselissä. Siellä hän solmii yhteyksiä EU-päättäjiin ja työskentelee Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. 07 Eduskuntavaaleista toipumiseen jäi aikaa vain viikon verran. Täysi tohina eduskunnassa on käynnistynyt pääsiäisen jälkeisellä viikolla. Uudet ja uudelleenvalitut kansanedustajat saapuvat Arkadianmäelle valtakirjojen tarkistukseen tiistaina 26. huhtikuuta. Istuntokauden ja samalla uuden vaalikauden avajaisia vietetään torstaina. Sota on julmaa ja ratsuväki raakaa. Niin oli myös vaalitaisto. Vaaleihin asetettiin kaikkiaan ehdokasta, joista 200 onnellista lunasti paikkansa Arkadianmäen istuntosalissa. Vaaleissa jaettiin murskavoittoja ja rökäletappiota. Arkadianmäen pylvästalon kynnys kävi liian korkeaksi monelle kansanedustajalle, josta tuli vaalipäivänä entinen. Vaalien ainoat todelliset voittajat olivat valossa perussuomalaiset, mutta naamat olivat näkkärillä myös muutamassa muussakin puolueessa. Kokoomuksessa myhäiltiin, kun puolue putosi maan suurimmaksi puolueeksi. SDP:n leirissä osattiin riemuita siitä, että puolue selvisi kakkoseksi historiallisessa katsannossa surkealla vaalituloksella. Suomen Yrittäjien jäseniä uuteen eduskuntaan pääsi 34. Se tarkoittaa, että yrittäjien ääni hieman vahvistui verrattuna viime vaalikauteen. Silloin yrittäjäjärjestön jäseniä valittiin Arkadianmäelle kaikkiaan 30. Yrittäjien puoluekirjo on viimekertaista laajempi, jolloin yrittäjäkansanedustajat olivat lähes poikkeuksetta kokoomuslaisia tai keskustalaisia. Nyt heitä valittiin kuudesta puolueesta. Nytkin kokoomus on suurin yrittäjäpuolue. Puolueen riveistä nousi eduskuntaan kaikkiaan 13 kansanedustajaa. Keskustalaisia yrittäjäedustajia on viisi ja perussuomalaisia neljä. Suomen Yrittäjien jäseniä oli ehdolla kaikkiaan 201. Se oli 51 enemmän kuin vuoden 2007 vaaleissa. Yrittäjäehdokkaita löytyi 13 puolueen listoilta. Maassa on kaikkiaan 17 rekisteröityä puoluetta, jotka kaikki osallistuivat vaaleihin. Yrittäjäehdokkaita oli kaikkien kahdeksan eduskuntapuolueen listoilla. Eniten yrittäjäehdokkaita oli kokoomuksella, kaikkiaan 82. Keskustan ehdokaskaartissa SY:n jäseniä oli 44, perussuomalaisten 23, SDP:n 13, vihreiden 12 ja kristillisdemokraattien 11. Vuoden 2007 vaaleissa oli Ahvenanmaan lisäksi vain yksi vaalipiiri, joista SY:n jäseniä ei valittu eduskuntaan lainkaan. Nyt niitä oli kolme: Helsinki, Satakunta ja Lappi. Sen sijaan viime vaaleissa ilman yrittäjäkansanedustajia jäänyt Oulun vaalipiiri sai heitä nyt kolme. Vaaleja myöhennettiin kuukaudella maaliskuun viimeisestä sunnuntaista huhtikuun viimeiseen. Perusteluna oli äänestysaktiivisuus. Arveltiin kansan lähtevän hanakammin uurnille, jos sää suosii. Hyvän sään todennäköisyyttä pidettiin suurempana huhtikuun kuin maaliskuun lopulla. Äänestysprosentti nousi, kuten toivottiin. On kuitenkin vaikeata sanoa, mikä siitä oli sään ansiota. Hyvällä ilmalla moni saattoi keksiä myös jotakin muutakin puuhasteltavaa. Yksi asia kuitenkin suosii myöhäisempää vaaliajankohtaa. Hyvillä ilmoilla ehdokkaiden ja heidän tukiryhmiensä oli mukavampi touhuta turuilla ja toreilla vaalikansan parissa. Ainakin yksi haitta vaalipäivän myöhentämisellä on. Maassa ei ole uutta hallitusta vielä vappunakaan. Se puolestaan merkitsee aikatauluongelmia ensi vuoden budjetin laadinnalle. Nyt eduskunta saa syyskuussa syliinsä samalla kertaa sekä koko vaalikauden budjettikehykset että ensi vuoden budjetin. Alustava aikataulu on laadittu niin, että hallitustunnusteluihin ja päätökseen hallitukseen osallistuvista puoleista menee pääsiäisen jälkeen pari viikkoa, noin 8:nteen toukokuuta. Säätytalon hallitusneuvottelut vievät seuraavan viikon. Ministerisalkkujen jako ja hallitusohjelma siunataan osallistuvissa puolueissa toukokuuta. Viikon päätteeksi perjantaina hallitus on valmis tasavallan presidentin nimitettäväksi. Anna-Karin Friis, teksti ja kuvat Hauskaa tämä on, sanoo SY:n kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren toimenkuvastaan. Tähän rytmiin tottuu, kun oppii käyttämään matkustusajan tehokkaasti, Palmgren pohtii. Kiire siis usein on, ja huhtikuun alun Brysselin-matka on hoidettava päivässä. Perhetilanne kävi haastavaksi, kun vaimo on opiskelemassa Kiinassa, mutta sujuu tämä näinkin, kun lastenhoito järjestyi. Kello Palmgren saapuu aikaisen lentonsa takia jo etuajassa Euroopan parlamenttiin. Hän tapaa itävaltalaismeppi Othmar Karasin avustajan parlamentin kahvilassa. Parlamentaarikko ei itse pääse tapaamiseen, mutta Palmgren sopii kuitenkin alustavasti parlamentin ja edustamansa talous- ja sosiaalikomitean yhteistyöstä Brysselin pkyritysviikolla kesäkuussa. Palmgren haluaisi tuoda suomalaisen innovaatioketjuprojektin näytille Brysseliin. Kolmen vuorokauden innovaatiokilvan ansiosta syntyi Helsinkiin palveluyritys Pikkujuttu. Konseptia olisi Thomas Palmgrenin mielestä syytä esitellä muuallakin. Brysselissä Palmgren tekee vaikutuksen kertomalla edustavansa yrittäjäjäsentä. Se on eurooppalaisellakin tasolla merkittävää, hän selittää viitaten järjestön koko Suomen kattavaan edustukseen. Euroopan parlamentin tukea tarvitaan monissa yrittäjiä koskettavissa asioissa. Hankalin asia tällä hetkellä on käsittelyssämme oleva ehdotus kuluttajasuojamääräysten yhtenäistämiseksi, Palmgren esittää. Eurooppalaisten kuluttajaviranomaisten yhteistyön edistäminen on hyvä asia, mutta jäsenistömme vastustaa erityisesti ryhmäkannetta, toteaa Palmgren. Parlamenttiavustaja Othmar Karas nyökyttelee ja ilmaisee, että ollaan samoilla linjoilla. Kello Parlamentin niin sanottu Mikki Hiiri -kahvila kuhisee lainsäätäjiä ja lobbareita. Palmgren nappaa ohimennen SKAL:n johtajan Pasi Moision pöytäänsä keskustelemaan edunvalvonnan strategioista. Thomas Palmgren painottaakin luottamushenkilöiden kouluttamista kansainvälisiin asioihin. EU-prosesseissa on jatkuvasti pidettävä kantansa esillä ja käytävä milloin missäkin tapahtumassa, kun ei koskaan tiedä, EU on asettanut tavoitteeksi siirtyä sähköiseen laskutukseen vuoteen 2020 mennessä. Suomessa ollaan edelläkävijöitä ja teknologia etenee siihen suuntaan. Thomas Palmgren aamulennolla Brysseliin. Thomas Palmgren viettää työviikostaan yhden päivän EU-pääkaupungissa. missä vaiheessa asioita oikeasti ratkaistaan, Palmgren selittää. Suomalaiset talous- ja sosiaalikomitean jäsenet pitävät kuitenkin aika hyvin yhtä ja kokoontuvat usein. Myös Suomen EU-edustusto tukee suomalaisia edunvalvojia. Juuri nyt käsittelyssä olevia suomalaisia kiinnostavia aiheita on esimerkiksi sähköinen laskutus. EU on asettanut tavoitteeksi siirtyä sähköiseen laskutukseen vuoteen 2020 mennessä. Suomessa ollaan edelläkävijöitä ja teknologia etenee siihen suuntaan, mutta ei meilläkään kaikilla ole käytössä edes tietokonetta. Kello Palmgren suuntaa parlamentin viereiseen rakennukseen, joka on omistettu Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle eli työnantaja- ja työntekijäosapuolten ja maataloustuottajien muodolliselle edustukselle. Oppiminen osaksi työtä Koulutuksen tarjoajien tulisi pystyä räätälöimään koulutustarjontaansa yritysten tarpeisiin, Helsingin Yrittäjien koulutuspäällikkö Milla Rekola vaatii. Hänen mukaansa pienyrityksissä on vaikea irtaantua työstä koulutuksen ajaksi. Siksi oppiminen on vietävä vahvemmin työpaikoille. Parhaat tulokset saadaan, kun oppiminen tapahtuu osana omaa työtä esimerkiksi oppisopimuskoulutuksena. Pk-yritysten menestymisen näkökulmasta on tärkeää, että koulutus- ja osaamispalvelut kohdistetaan nykyistä vahvemmin pienemmille yrityksille, toteaa Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Anssi Kujala. Helsingissä jopa 80 prosenttia yrityksistä työllistää alle viisi henkilöä. Pieniltä yrityksiltä puuttuu usein tietoa ja resursseja koulutusmahdollisuuksien hyödyntämiseen. Osaamisen päivittämisen tulisi kuitenkin olla jatkuva prosessi. Eräs keino, joka kannustaisi yrittäjää kouluttautumaan ja kehittämään yritystään, on tarjota yrittäjille arvoltaan riittäviä koulutusseteleitä. Hän keskustelee Belgian yrittäjäliiton asiantuntijoiden kanssa komitean lausunnosta kuluttajasuojadirektiivin uudistamisesta. Työmarkkinaosapuolten on annettava yhteinen kannanotto Euroopan parlamentille, mutta näkemysten yhteensovittaminen on mutkikasta. Tässäkin tapauksessa EU-komissiolta tullut ehdotus on sinänsä kohdallaan, mutta sitten siihen yritetään kuluttajajärjestöjen toimesta ujuttaa jotain aivan muuta, toteaa Palmgren. Mikäli kuluttajajärjestöille annetaan niin paljon valtaa kuin tässä esitetään, niin pienyrittäjille ei jäisi mitään mahdollisuuksia esittää vastaväitteitä, belgialaiset toteavat Palmgrenin kanssa yhteen ääneen. Kuluttajasuojalausunnossa heitä erityisesti huolestuttaa se, että yrittäjiä uhataan mustamaalaamisella sosiaalisessa me- Koulutusfoorumi lisäsi yhteistyötä. Vuonna 2010 perustettu Helsingin Yrittäjien Koulutusfoorumi tehostaa yrittäjien ja nuoriso- ja aikuiskoulutuksen toimijoiden yhteistyötä yrittäjyyden ja koulutuksen kysymyksissä. Foorumissa on edustettuna 50 eri nuoriso- ja aikuiskoulutuksen ja yrittäjyyskasvatuksen tahoa sekä helsinkiläisiä yrittäjiä. Koulutusfoorumi vaikuttaa yhteistyössä osaavan työvoiman saatavuuden, yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjien osaamisen parantamiseksi. Lisää käytännön tietoa osoitteissa ja Kasvihuoneiden ledivaloja käsittelevä lehtijuttu palkittiin Innovaatiokiteellä. Palkinnon voitti Satakunnan Kansan toimittaja Anneli Kallioniemi. Palkitsija on Innovaatiojournalismin Seura, ja palkinnon sekä euron voittosekin luovutti Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri. Lounasaikaan Palmgren pitää palaveria Suomen Yrittäjien Brysselasiamiehen Antti Neimalan kanssa. EU:n kuluttajansuojauudistus puhuttaa; asiasta keskustellaan belgialaisen Unizo-yrittäjäjärjestön kanssa. diassa: siihen tullaan vaatimaan muutos. Sen sijaan ajetaan kovasti riita-asiain sovittelumenettelyjen ulottamista pk-yrityksiin, mutta asiasta on ensin päästävä sopuun työntekijäosapuolen kanssa talon sisällä. Yritän tässä olla mahdollisimman diplomaattinen, Palmgren lupaa belgialaisille kollegoilleen Ronny Lannoolle ja Véronique Willemsille. Kello Palmgren toimii ensimmäistä kertaa puheenjohtajana talous- ja sosiaalikomitean teollisuuden muutoksia kä- Voita oma osakeyhtiö Oletko kyllästynyt kuuntelemaan ystävien ja tuttujen tekosyitä yrittäjäksi alkamisen esteistä? Onko kaveripiirissäsi pöytälaatikkoyrittäjiä, jotka eivät vain osaa tarttua haaveisiinsa ja toteuttaa niitä? Jos vastauksesi on kyllä, nyt voit tarjota heille hieman alkukannustusta. Suomen Yrittäjät järjestää kilpailun, jossa palkintona on osakeyhtiön rekisteröinti sekä mainostoimisto BOB Helsingin kanssa laadittava ilme ja Ilta- Sanomien kanssa toteutettava lanseerauskampanja. Nyt jos koskaan siis kannattaa nostaa pölyttyneet suunnitelmat päivänvaloon, palkinnon arvo kun voi olla arvaamaton! Kilpailuun voi osallistua osoitteessa Samalla sivustolla voi tutustua menestyneiden yrittäjien mietteisiin yrittäjyydestä sekä heidän yrittäjäuransa alkutaipaleeseen. Ajatuksiaan ovat jakamassa mm. Laitilan Virvoitusjuomatehtaan tehtaanjohtaja Rami Aarikka ja muotisuunnittelija Tiia Vanhatapio. Mielestämme yrittäjyys on paras uravalinta, joten muistathan kertoa kilpailusta tekosyitä keksineille. Merijärvi on keskustalaisin kunta. Vaalitappion kärsineellä keskustalla on yhä vahvat alueensa. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalla Merijärvellä kolme neljästä äänesti keskustaa, kertoo Kuntalehti. Reilun tuhannen asukkaan Merijärvellä on 659 äänioikeutettua. sittelevässä valiokunnassa. Aikomuksena on yhteisvoimin edistää eurooppalaista puunjalostus- ja huonekaluteollisuutta, sillä komiteassa on huolestuttu siitä, että teollisuuden puunkäytölle asetetaan rajoituksia EU:n tulevassa ilmasto- ja energiapolitiikassa. Puurakentamista tulisi itse asiassa edistää jo pelkästään ilmastopoliittisista syistä. Kuutiometriin puuta on laskennallisesti sidottuna jopa tonni hiilidioksidia. Sitä ei vaan monesti Euroopassa mielletä, ja EU:n toimenpiteet haittaavat koko alan kilpailukykyä, Palmgren linjaa. Kello Edunvalvontapäivä on päättymässä Brysselissä, ja Palmgren palaa iltalennolla Helsinkiin. Vielä iltapuhteinaan hän valmistautuu tapaamaan lentokentällä Brysseliin opintomatkalle lähteviä yrittäjiä heidät pitää tutustuttaa EU-politiikan koukeroihin. Thomas Palmgren Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Ikä: 52 vuotta Kotoisin: Helsinki Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Harrastukset: Kuntourheilu YrittäjYYs on minulle elämäntapa. Olen yrittäjäjärjestön jäsen. Mitä enemmän meitä on, sitä vahvempi järjestömme on. liity sinäkin! Teresa De Rita - Cavlek Move Wellness & Dance Center

8 08 N:o 4 Huhtikuu 2011 Terveisiä BRYSSELIstä Antti Neimala Talous Sisämarkkinajuna etenee Eduskuntavaalien tulos on saatu. Tilannetta seurattiin ja seurataan Brysselissäkin suurella mielenkiinnolla. Portugalin tukipaketista tuli väistämättä osa kotimaista vaalikeskustelua. Hallitusohjelman valmistelua veikattiin heti tuloksen selvittyä vaikeaksi rastiksi. Onkin mielenkiintoista nähdä, millaisen EUpolitiikkaliemen neuvottelijat keittävät leikkuulaudalle kasatuista aineksista. Onnea kokeille, sopan soisi olevan sekä hyvää että ravitsevaa. Uudessa asetelmassa voi toivoa, että yrittäjyys saa jopa enemmän painoarvoa hallituksen EU-politiikassa kuin aiemmin. Tähän asti kotimaiset yrittäjyyslinjaukset ovat olleet määrätietoisia ja kunnianhimoisia. Muistamme, että Vanhasen ja Kiviniemen hallitukset asettivat tavoitteekseen tarjota yrittäjyydelle maailman parhaan toimintaympäristön. Nyt olisi luontevaa viedä tavoite osaksi hallituksen EU-politiikkaa. Onhan yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen koko EU:n talouskasvun ja myönteisen työllisyyskehityksen perusedellytys. Onnea hallitusohjelman kokeille, sopan soisi olevan sekä hyvää että ravitsevaa. EU:n sisämarkkinoiden tehostamispaketti, Single Market Act, etenee. Komissio hyväksyi äskettäin 12 hanketta, jotka toteutetaan ensi vuoden loppuun mennessä. Vuosi 2012 on juhlavuosi, sillä sisämarkkinat luotiin lainsäädäntöohjelmalla 20 vuotta sitten. Juhlahankkeet valittiin alkuperäisten 50 aloitteen joukosta. Tavoitteena on saada 500 miljoonan kuluttajan markkinat toimimaan entistä sujuvammin. PK-yritysten toimintaedellytysten parantaminen on Single Market Actin kärkihankkeiden joukossa hyvin edustettuna. Think Small First -periaatetta viedään eteenpäin EU:n lainvalmistelussa. PK-yritysten pääsyä julkisten hankintojen markkinoille helpotetaan ja vauhditetaan sääntöjä uudistamalla. Nämä ovat erinomaisia tavoitteita, jotka nostavat odotukset jälleen kerran korkealle. Single Market Actin toteutukseen liittyy uhkiakin. Yksi priorisoiduista hankkeista on yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen. On oikein hakea aloitteita, joiden toteuttamisella myös kansalaiset voivat konkreettisesti kokea sisämarkkinoiden hyötyjä. Toimet eivät kuitenkaan saa vahingoittaa normaalia palveluyritystoimintaa. Yhteiskunnallisten yritysten tukeminen olisi tyyppiesimerkki väärästä politiikasta. POMO III -kurssi pidettiin jälleen Brysselissä huhtikuun puolivälissä. Ohjelma oli tiivis, mutta kaikkiin EU-instituutioihin ehdittiin tutustua. Yhteinen viesti kaikilta esiintyjiltä kurssilaisille oli, että yrittäjyyttä arvostetaan ja yrittämisen edellytyksiä halutaan vahvistaa. Pidetään yhdessä huolta siitä, ettei viesti unohdu. Lisää EU-asiaa ja EU-edustaja Antti Neimalan blogikirjoituksia: Yrittäjän keveä verotus on myytti Yrittäjän veroaste on yli kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin saman tulotason omaavan palkansaajan. Lotta Tammelin, teksti ja kuva Tähän tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat euroa vuonna Tällä tulotasolla yrittäjän veroaste oli 33,0 prosenttia ja palkansaajan 29,6 prosenttia, selvittää Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen. Yrittäjän keveä verotus on siis lukujen valossa melkoinen myytti, hän jatkaa. Tiedot ilmenevät Suomen Yrittäjien laatimasta Yrittäjien tulot ja verot -selvityksestä, joka perustuu verohallinnon keräämiin tietoihin YEL-vakuutettujen yrittäjien ja palkansaajien tuloista ja veroista vuoden 2009 verotuksessa. Yrittäjän keveä verotus on lukujen valossa melkoinen myytti, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kertoo. Teollisuuden pk-yrityksistä 45 prosenttia arvioi vientinsä kasvavan. Petri Malinen Laskua tuloissa. Malisen mukaan yrittäjien keskimääräiset veronalaiset tulot vähenivät talouden kriisivuonna 2009 vajaat neljä prosenttia euroon, kun taas palkansaajien tulot nousivat prosentin verran euroon. Kolme neljäsosaa yrittäjien tuloista oli ansiotuloja. Niiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta kahdella prosenttiyksiköllä. Pääomatulot vähenivät molemmilla tulonsaajaryhmillä selvästi. On myös huomattava, että yrittäjien tulot vaihtelevat vuosittain kaikissa talouden oloissa enemmän kuin palkansaajien. Yrittäjillä on noin neljänneksen suuremmat tulot kuin palkansaajilla ja noin viidenneksen pidemmät työpäivät. Näin tarkasteltuna yrittäjät saavat työtuntia kohti vähäisen, vain viisi prosenttia suuremman korvauksen kuin palkansaajat, vaikka yrittäjien tulot ovat epävarmat. Yrittäjän pääoma on myös sidottu yhteen riskilliseen kohteeseen, omaan yritykseen. Lähes kahdella kolmanneksella yrittäjistä veronalaiset tulot jäivät vuonna 2009 alle palkansaajien keskipalkan, ja vajaalla viidenneksellä tulot ylittivät euroa. Noin neljäsosalla tulot olivat alle euroa, joten osa yritystoiminnasta on sivutoimista tai osapäiväistä. Kiinteä kokonaisuus. Vaikka suurin osa yrittäjien tuloista on ansiotuloa, on myös pääomatuloilla oleellinen merkitys. Yrittäjillä on noin neljänneksen suuremmat tulot kuin palkansaajilla ja noin viidenneksen pidemmät työpäivät. 80 prosentilla yrittäjistä osinkotulot jäivät alle euron Yrittäjälle ansio- ja pääomatulot muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Osinkotulot ovat tulos onnistuneesta yritysriskin kantamisesta ja yritystoiminnan laajentamisesta. Siksi listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkotulojen verotus on pidettävä kannustavana, Malinen painottaa. Listaamattomista osakeyhtiöistä yrittäjät saivat vuonna 2009 yhteensä miljardin euron osingot. Suurilla osingoilla yrittäjät eivät kuitenkaan päässeet juhlimaan. 80 prosentilla yrittäjistä osinkotulot jäivät alle euron, Malinen selvittää. Yrittäjän ja palkansaajan verotus samalla tulotasolla ( euroa) Lakisääteiset vakuutusmaksut Yrityksestä maksettu vero Henkilön maksama vero Laukkanen kysyi eduskunnassa julkishankintojen valituskiusasta Keskustan kansanedustaja Markku Laukkanen on kirjallisessa kysymyksessään hallitukselle esittänyt huolensa markkinaoikeudelle osoitettujen valitusten käsittelyajoista ja valitusoikeuden perusteista. Markku Laukkasen mukaan julkisten hankkeiden kilpailutusta koskevien valitusten käsittelyaikojen pituus ja tutkinnan ajaksi asetetut toimenpidekiellot ovat aiheuttaneet ongelmia monille hankkeille. Harmia on syntynyt varsinkin voittaneille yrityksille, vaikka valinta on tehty asetettujen kriteereiden mukaisesti. Ongelman ydin on siinä, että tarjouskilpailun selvästi hävinnyt yritys voi kriteereistä huolimatta valittaa ja viivyttää hankkeen aloittamista. Tästä seuraa ongelmia myös kilpailuttajalle, siis tilaajalle, sekä hankkeiden toteuttamiselle mm. hankkeiden rahoituksen aikasidonnaisuuden ja töiden kiireellisten aikataulujen vuoksi, esitti kansanedustaja Laukkanen 15. maaliskuuta. Hankkeiden toteuttajiksi kilpailussa valikoituneet yritykset kokevat tilateen hävinneiden yritysten aiheuttamaksi kiusanteoksi. Ongelmana koetaan myös se, että markkinaoikeus ei suostu kertomaan valitusten käsittelyaikaa tai edes arvioimaan sitä. Voittaneet yritykset kokevat tilanteen loukkaavan niiden oikeusturvaa. Markku Laukkanen haluaa hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin, jotta markkinaoikeus nopeuttaisi valitusten käsittelyaikoja ja tiukentaisi valitusoikeuden perusteita. Tuottava Idea -kilpailu käynnissä Tuottava Idea -kilpailu on käynnissä ja jatkuu asti. Kilpailussa palkitaan voittajat yrityssarjassa ja yhteiskuntasarjassa. Lisäksi palkitaan alueelliset voittajat. Kilpailun ideana on tunnistaa ja palkita jo tuottavassa toiminnassa olevia ideoita, jotka ovat enintään kolme vuotta vanhoja. Idea voi olla uusi liikeidea, uusi tuote, palvelu, toimintamenetelmä, toimintamalli tai konsepti. Suomen Nuorkauppakamarit ry on järjestänyt kilpailua vuodesta Suomen Yrittäjät on yksi kilpailun yhteistyökumppaneista. SY toimii valtakunnallisessa raadissa. ETERAN YRITTÄJÄMATEMATIIKKAA: SOPIVA YEL = SOPIVA ELÄKE Mistä on hyvä yrittäjyys tehty? Kun talous on turvattu, voit rauhassa keskittyä omaan bisnekseesi. Lakisääteinen yrittäjän eläkevakuutus eli YEL antaa sinulle paitsi eläketurvan myös muuta sosiaaliturvaa. Eläkevakuutusyhtiö Etera on yrittäjän luotettava ja ketterä kumppani. Tutustu asiantunteviin ja mutkattomiin palveluihimme. MILLAISEN ELÄKKEEN SINÄ HALUAT TULEVAISUUDESSA? Tee oma eläkelaskelmasi: etera. /yrittaja Vakuuta vaivatta

9 N:o 4 Huhtikuu 2011 Osinko-oikeuden pidättäminen yrityskaupoissa Osakkeen arvoa voidaan alentaa. Erityisesti sukupolvenvaihdosluovutuksissa on tyypillistä, että siirtyvän osakkeen arvoa pyritään verotuksellisista ja -rahoituksellisista syistä alentamaan. Taustalla voi olla myös luovuttajan halu säilyttää itsellään oikeus yrityksen tuottoon, vaikka hän jo luopuukin osakkeiden omistuksesta lastensa hyväksi. Korkein hallinto-oikeus on tuoreessa päätöksessään ottanut kantaa tapaukseen, jossa osinkooikeus on eriytetty osakkeen omistamisesta ja osinko-oikeus on myöhemmin kaupalla luovutettu osakkeen omistajalle. Osakkeen myyjän sukupolvenvaihdoshuojennus. Mikäli osakeyhtiön osakkeita myydään riittävän läheisille sukulaisille, kuten omille lapsille, voi myyjä tietyin edellytyksin välttyä luovutusvoiton verotukselta. Edellytykset löytyvät tuloverolain 48 :stä. Niiden mukaan yrityksen omistusajan on oltava riittävän pitkä ennen kauppaa, yritystoiminnan jatkajan on oltava riittävän läheinen sukulainen ja yrityksestä on luovutettava kerralla riittävän suuri osa. Jatkajan on lisäksi toimittava yrityksessä riittävän kauan kaupan jälkeen, jotta luovuttajan saama veroetu ei kostaudu luovutuksensaajan tuloverotuksessa. Osakkeen arvoa voidaan kaupoissa ja lahjoitustilanteissa alentaa esimerkiksi sitä vastaan, että luovuttaja ei luovutakaan uudelle omistajalle kaikkia omistukseen liittyviä osakasoikeuksia. Tyypillinen on määräys, jossa myyjä tai lahjanantaja pidättää itselleen eliniäksi tai määräajaksi oikeuden osakkeiden tuottoon. Erityisesti lahjaverotuksessa tällä voi olla suuri merkitys, kun lahjan arvosta vähennetään verotusta toimitettaessa tuotto-oikeuden arvo ennen lahjaveron määräämistä. Tästä aihepiiristä on ollut kyse tuoreessa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa taltio 509. Tapausseloste kuuluu seuraavasti: A oli lahjoittanut omistamansa osakeyhtiön osakkeet pojalleen B:lle ja pidättänyt itselleen oikeuden osakkeiden tuottamaan osinkoon. Myöhemmin A oli myynyt osakkeiden osinko-oikeuden B:lle. Osinko-oikeuden luovutuksessa ei ollut kysymys sellaisesta osakkeiden luovutuksesta, jota tarkoitetaan sukupolvenvaihdosluovutuksia koskevassa tuloverolain 48 :n 1 momentin 3 kohdassa. Torsti Lakari.toimii veroasiantuntijana KPMG:llä. Hän on perehtynyt mm. yritysten rakennejärjestelyihin sekä yritysten luovutustilanteiden verotuskysymyksiin. Lakarin vastuulla ovat KPMG:n Middle Market -ryhmän eli omistajajohtoisten yritysten veroasiat erityisesti Uudenmaan alueella. Johtopäätös korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta. Kuten tapausselosteesta ilmenee, on A ensivaiheessa luovuttanut pojalleen omistusoikeuden osakkeisiin lahjana mutta pidättänyt osinkooikeuden edelleen itsellään. Myöhemmin hän on kaupalla myynyt pojalleen oikeuden osinkoon. Verotuksessa tätä luovutusta on pyydetty verovapaaksi, koska alkuperäinen osakkeiden luovutuskin olisi kaupalla toteutettuna ollut verovapaa myynti. Korkein hallinto-oikeus teki ratkaisunsa kuitenkin muotoseikkojen pohjalta ja katsoi, että koska kaupan kohteena eivät olleet yhtiön osakkeet vaan pelkästään oikeus osinkoon, ei luovutukseen voitu soveltaa tuloverolain 48 :n säännöstä verovapaasta osakeluovutuksesta. Tämäntyyppisissä järjestelyissä on tärkeää etukäteen miettiä luovutuksen kohde ja muoto. Mikäli luovutus on tarkoitus toteuttaa vaiheittain, on hyvä miettiä, missä järjestyksessä eri vaiheet toteutetaan. Toisaalta aina ei voida ennakoida tilanteiden muuttumista. Usein on niin, että esimerkiksi osinko-oikeus halutaan pidättää sen turvaamiseksi, että vanhemmat saavat riittävän tulon eläkepäivinään, jos yrittäjäeläkkeen taso muutoin tuntuu matalalta. Myöhemmin saatetaan päätyä katsomaan, että osinko-oikeus olisikin hyvä siirtää jo aiottua aikaisemmin lapsille, jotta he voivat rahoittaa elantomenojaan tai vaikkapa pääomittaa sitä yritystä, jonka toimintaa he jatkavat. Olipa toteutustapa tilanteesta riippuen kauppa tai lahja, on verotuskysymykset hyvä suunnitella huolella. Ernst & Youngin äskettäin julkaiseman Eurozone Forecast -talousennusteen mukaan euroalueen talouskasvu on ollut huomattavasti odotuksia hitaampaa. Vaikka inflaation nousu hidastaa talouskasvua, korkotason nostaminen olisi talousennusteen mukaan virhe. Suomen talous kasvaa muuta euroaluetta vauhdikkaammin, Ernst & Youngin toimitusjohtaja, KHT Harri Pärssinen summaa. Euroalueen keskimääräisen talouskasvun odotetaan jäävän 1,5 prosenttiin vuonna 2011 ja 1,7 prosenttiin vuonna Euroalue kasvaa vuonna 2011 pääosin vientimarkkinoiden ansiosta, kun Yhdysvallat ja kehittyvät markkinat pitävät maailmantalouden suorituskyvyn vakaana. Inflaation nousu on talousennusteen mukaan euroalueen suurin huolenaihe. Euroalueen inflaatio nousi joulukuussa 2010 yli kahden prosentin ja saavutti 2,4 prosentin tason helmikuussa Ennusteen arvion mukaan inflaation nousun hillitseminen korkotasoa nostamalla olisi virhe, sillä korkojen nousu saattaisi vaarantaa euroalueen hauraan kasvun. Inflaatio ei muodostune ongelmaksi pitkällä tähtäimellä vaan laskenee alle kahden prosentin vuonna 2012, Pärssinen kommentoi. Näin ollen korkojen nostaminen ei ole paras ratkaisu vallitsevassa tilanteessa vaan saattaisi pahimmillaan riskeerata Talous Inflaation nousu euroalueen suuri huolenaihe euroalueen talouskasvun. Ernst & Youngin ennuste arvioi euroalueen työttömyyden pysyvän korkeana lähivuosina. Sen mukaan alueella olisi vuonna 2015 noin 14 miljoonaa työttöntä. Suomen talous kehittyy muuta euroaluetta suotuisammin. Suomen talous toipui talouskriisistä huomattavasti muuta euroaluetta nopeammin talouskasvun noustua 3,1 prosenttiin vuonna Talousennuste arvioi bruttokansantuotteen kasvun jatkuvan 3,5 prosentin tahtia tänä vuonna sekä vienti- että kotimaanmarkkinoiden vetäessä hyvin. Kulutuksen elpyminen nopeasti kriisin jälkeen vauhditti Suomen muuta euroaluetta parempaan talouskasvuun, Pärssinen toteaa. Kotimaisen kysynnän odotetaan kasvavan edelleen tänä vuonna. Toisaalta Suomen talout ta rasittaa heikko työmarkkinatilanne. Kahdeksan prosentin työttömyys yhdistettynä ennustettuun kolmen prosentin inflaatioon saa kulutuksen kasvun mitä todennäköisimmin hidastumaan tämän vuoden aikana. Kuluttajanäkökulmasta riskit liittyvät kiinteistömarkkinoihin, joilla hintojen nousua ylläpitävät niin matala korkotaso kuin vähäinen tarjonta. Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste on tällä hetkellä 120 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Mikäli kotitalouksien velkaantuminen jatkuu, kulutuksen kasvu saattaa talousennusteen mukaan taantua, kun korkotaso nousee euroalueen yleisen tason mukaiseksi. Huolena finanssipolitiikan kiristyminen. Vaikka euroalueen odotetaan hiljalleen toipuvan talouskriisistä seuraavien 12 kuukauden aikana, positiivinen talouskehitys saattaa pysähtyä globaalin taloustilanteen seurauksena tai mikäli euroalueen lainakriisi laajenee, Pärssinen huomauttaa. Tilanteen pysyessä nykyisellään Japanin viimeaikaisilla tapahtumilla ei odoteta olevan suurta vaikutusta euroalu- 09 een talouteen, hän jatkaa. Vaikka globaalin talouden kehitys alkaa olla positiivista, euroaluetta rasittaa huoli Euroopan lainakriisistä, hintojen noususta ja epävakaasta tilanteesta Pohjois-Afrikassa ja Lähiidässä. Epävakaa taloudellinen toimintaympäristö hillitsee myös yritysten investointeja ja työpaikkojen muodostumista euroalueelle. Pärssisen mukaan euromaiden haasteena ovat myös maakohtaiset finanssipoliittiset kiristämistoimenpiteet. Vastaavan laajuisia kiristämistoimenpiteitä ei ole aiemmin toteutettu samanaikaisesti näin monissa maissa, minkä vuoksi toimenpiteiden vaikutusta talouskasvuun on vaikea ennustaa. Maksupääte tarjoaa vanhan maksutavan uudella tekniikalla Maaliskuusta alkaen kauppiaat ovat voineet tarjota kuluttajille mahdollisuuden valita kassalla käteis- ja korttimaksujen lisäksi kolmannen vaihtoehdon: laskun. Vanha mutta nyt uudistettuna käyttöön otettu maksutapa mahdollistaa esimerkiksi isompien ja yllättävien ostosten teon silloinkin, kun palkkapäivä on vasta tulossa tai luottokorttia ei haluta käyttää. Kotiin postitettava lasku on koroton. Lasku tipahtaa maksajan postiluukusta 3 5 arkipäivän kuluessa, ja siihen lisätään ainoastaan esimerkiksi viiden euron laskutuslisä. Laskulla voi maksaa muun muassa huonekaluja, kodin elektroniikkaa, matkoja, lääkäripalveluita sekä autohuoltoja, kertoo maksutavan takana olevan Intrum Justitia Oy:n toimitusjohtaja Tommi Sova. Luottotietojen oltava kunnossa. Kaikki täysi-ikäiset kuluttajat voivat maksaa vastuullisen luotonannon periaatteiden mukaisesti laskulla, kunhan luottotiedot ovat kunnossa. Kun ostoksensa haluaa maksaa laskulla, kassan maksupäätteestä valitaan Laskulla, kiitos -vaihtoehto. Asiakkaan henkilöllisyys todennetaan, ja maksupääte tarkastaa asiakkaan luottotiedot laitteeseen näppäiltävän henkilötunnuksen pohjalta. Kun ne ovat kunnossa, voi valita, kuinka monessa erässä haluaa laskun maksaa. Koko tapahtuman kokonaiskesto on vain muutamia sekunteja, kertoo maksupäätteitä hallinnoivan Point Transaction Systems Oy:n toimitusjohtaja Hanna Harjuvaara. Tommi Sova uskoo, että vuoden loppuun mennessä kuluttajat ovat täysin omaksuneet tämän uuden tavan maksaa. Intrum Justitia -konserni on Euroopan johtava asiakashallintapalveluiden asiantuntija. Suomessa Intrum Justitialla on 360 työntekijää.

10 10 N:o 4 Huhtikuu 2011 Seniorijäsenyys Suomen Yrittäjissä Oletko vähintään 55-vuotias liiketoiminnasta luopunut jäsenyrittäjä? Seniorijäsenyys on yritystoiminnasta luopuneelle hyvä tapa pysyä mukana tutuissa yrittäjäympyröissä! Seniorijäsenen palvelut Paikallisyhdistys määrittelee ne omat palvelunsa, jotka se tarjoaa seniorijäsenilleen. Seniorijäsenellä ei ole äänioikeutta paikallisyhdistyksen kokouksissa, mutta paikallisyhdistys voi kutsua seniorijäsenensä yhdistyksen kokouksiin ja tilaisuuksiin Aluejärjestösi tiedotteet ja tilaisuudet Suomen Yrittäjien YrittäjäSanomat ja YrittäjäInfo (lukuoikeus) Neuvontapalvelut Jäsenmaksu 50 euroa/vuosi Miten seniorijäseneksi? Ota yhteyttä paikallisyhdistyksesi puheenjohtajaan tai hallituksen jäseneen. Hän tarvitsee ajantasaiset yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite) ja voi viedä asian eteenpäin. Yhteystiedot löydät yrittajat.fi-sivulta. Paikallisyhdistyksen hallitus päättää seniorijäsenyydestä. Talous Uutta verovalvontaa rakennus- ja ravitsemusalalle Jatkossa on annettava ilmoituksia verohallinnolle aliurakoitsijoista. Jouko Lantto, teksti Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä esittää useita toimenpiteitä rakennus-, majoitus- ja ravitsemisaloille harmaan talouden torjumiseksi. Työryhmä ehdottaa muutoksia myös nk. tilaajavastuulakiin, joilla pyritään parantamaan lain toimivuutta rakennusalalla. Rakennusalalla ehdotetaan otettavaksi käyttöön veronumero ja siihen liittyvät tilaajan ja päätoteuttajan ilmoitusvelvollisuudet. Veronumero olisi oltava sekä suomalaisilla että ulkomaalaisilla työntekijöillä. Veronumerona toimisi henkilötunnus, joka annettaisiin ulkomaalaisille työmiehille hakemuksesta. Veronumeron käyttöönotolla on tarkoitus varmistaa, että kaikki rakennustyötä työmailla tekevät olisi rekisteröity Verohallinnon asiakkaaksi. Verottajalle tiedot aliurakoitsijoista ja urakkasummista. Jatkossa rakennuspalveluita ostavan tilaajan olisi ilmoitettava Verohallinnolle verovalvontaa varten urakkasummat sekä tarpeelliset tiedot aliurakoitsijoista. Rakennushankkeen päätoteuttajan olisi ilmoitettava kuukausittain Verohallinnolle työmaalla työskentelevien työntekijöiden ja itsenäisten työsuorittajien verotuksen ja työnantajavelvoitteiden valvontaa varten tarpeelliset tiedot. Tilaajavastuulakiin esitetyillä muutoksilla pyritään parantamaan lain toimivuutta rakennusalalla. Jatkossa rakennusalalla tilaajan olisi aina toiminnan- tai sopimustoiminnan vakiintuneisuudesta huolimatta pyydettävä tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset. Selvitysvelvollisuuden sisältöä ehdotetaan laajennettavan siten, että tilaajan olisi selvitettävä sopimuskumppanilta myös tapaturmavakuutuksen ottaminen sekä eläkevakuutusten ja tapaturmavakuutusten voimassaolo Rakennusalalla ehdotetaan otettavaksi käyttöön veronumero ja siihen liittyvät tilaajan ja päätoteuttajan ilmoitusvelvollisuudet. FUTUREIMAGEBANK ja vakuutettujen määrä. Myös tilaajavastuulain selvitysvelvollisuuteen liittyvien tietojen saamista ehdotetaan parannettavaksi usealla eri tavalla. Vakavampien tilaajavastuulain rikkomusten osalta työryhmä ehdottaa, että rakennusalalla otettaisiin käyttöön korotettu laiminlyöntimaksu. Tällaisia olisivat tilanteet, jossa tilaaja tekee sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan kanssa, vaikka hänen on täytynyt tietää, että Jatkossa yritys, jolle on määrätty korotettu laiminlyöntimaksu, olisi tietyin edellytyksin suljettava ulos julkisista hankinnoista. Rakennusalalla ei saa jatkossa maksaa palkkaa käteisenä. sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä velvoitteitaan. Lisäksi jatkossa yritys, jolle on määrätty korotettu laiminlyöntimaksu, olisi tietyin edellytyksin suljettava ulos julkisista hankinnoista. Muutosehdotukset majoitus- ja ravitsemisalalle. Tilaajavastuulain soveltamisalaa halutaan laajentaa koskemaan itsenäisiä työnsuorittajia majoitus- ja ravitsemisalalla. Työryhmä ehdottaa, ettei rakennusalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla saisi jatkossa maksaa palkkaa käteisenä. Lisäksi työryhmä esittää, että majoitus- ja ravitsemisalalla tulisi selvittää tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöönottoa. Työryhmä on nostanut esille harmaan talouden torjunnan kannalta tärkeitä seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon mahdollisesti toteutettavassa alkoholilain uudistuksessa. Silloin luvanvaraisen anniskelutoiminnan ja sen kanssa kilpailevan laittoman toiminnan tunnusmerkit tulisi määritellä mahdollisimman yksiselitteisesti. Alkoholivalvonnan toimivaltuudet tulisi säätää riittävän laajoiksi, ja lakiin tulisi lisätä mahdollisuus käyttää hallinnollista laiminlyöntimaksua. Anniskeluluvanhaltijan omistussuhteiden muutoksista tulisi jatkossa ilmoittaa kahden viikon kuluessa tapahtumasta. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen rakennusalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla -työryhmän mietintö on julkaistu TEM julkaisuja -sarjassa numerolla 17/2011. Se löytyy myös osoitteesta www. tem.fi/julkaisut. Harmaan talouden torjunta on yrittäjän etu Jouko Lantto, teksti Pekka Sipola, kuva Suomen Yrittäjät pitää oikeana, että harmaan talouden estämiseen otetaan käyttöön nykyistä tehokkaampia keinoja, koska maksuvelvoitteitaan laiminlyövät toimijat vahingoittavat rehellisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia, johtaja Rauno Vanhanen toteaa. Hänen mukaansa SY hyväksyy tilaajavastuun selvitysvelvollisuuksien laajennukset mm. tapaturmavakuutuksiin ja eläkevakuutusten kattavuustietoihin. Harmaan talouden ehkäisemiseksi esitetyt selvitysvelvoitteiden laajennukset ja uudet ilmoitusvelvollisuudet aiheuttavat rakennusalan yrityksille kuitenkin merkittäviä lisäkustannuksia, Vanhanen jatkaa. Nämä voidaan hyväksyä ainoastaan siinä tapauksessa, että valvontaviranomaiset pystyvät käyttämään tiedot hyväkseen valvonnan tason parantamisessa. SY tukee myös veronumeron käyttöön ottamista kaikilla rakennustyömailla työskentelevillä, ovat työntekijät sitten verovelvollisia Suomessa tai muualla. Näin kaikki rakennustyömailla työskentelevät olisivat verohallinnon tiedossa ja valvonnassa. Tiedot yhdestä pisteestä sähköisesti. Tiedonantovelvoitteiden täyttämisessä on päästävä Rauno Vanhasen mielestä siihen, että tilaaja voisi saada tarvitsemansa tiedot käyttöönsä yhdestä pisteestä sähköisesti. Nyt tehdyt ehdotukset ovat askel oikeaan suuntaan, kun tarkoituksena on sujuvoittaa tietojen toimittamista verohallinnolta yksityisille tietojenvälitysorganisaatioille, hän arvioi Pidemmällä aikavälillä tavoitteena tulee kuitenkin olla, että tiedot saadaan koottua julkisen hallinnon itsensä ylläpitämään yleiseen järjestelmään, jonka pohjana olisi yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ). Kaupparekisteriote yhdistettävä YTJjärjestelmään. Ehdotus maksuttoman kaupparekisteriotteen saamisesta tilaajavastuun yhteydessä on SY:n mukaan kannatettava, mutta otteiden ilmainen saatavuus tulisi toteuttaa samalla kertaa kattavasti. Maksuton kaupparekisteritietojen jakaminen Joka viides ravintola-alan euro on kirjanpidon ohittavaa harmaata taloutta, kuten ohimyyntiä, pimeää palkkaa tai salattua yrittäjätuloa. Harmaasta taloudesta koituu kilpailuhaittana rehellisille yrittäjille ja yhteiskunnalle noin 370 miljoonan euron vahingot vuosittain. Vuonna 2009 ravitsemus- ja matkailualan yrittäjille tehdyn kyselyn mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista piti harmaan talouden kilpailua vääristäviä vaikutuksia alallaan merkittävinä tai erittäin merkittävinä. Sisäasiainministeriön yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän tilannekuvan mukaan harmaata taloutta esiintyy erityisesti pizza-kebab-tyyppisissä pikaruokapaikoissa, keskioluen myyntipisteissä, pikkuravintoloissa ja pubeissa. Tilannekuvan mukaan tiuhaan toistuvat hämärät konkurssit ja kertakäyttöyritykset ovat yleistyneet ravintolaalalla. Yritysten vaihtuvuus on suurta. Alipalkkaus kasvussa. Viime vuosina sisäasiainministeriön mukaan on ollut havaittavissa Lakimuutos auraa teiltä harmaata taloutta Kuljetusyrittäjien järjestö SKAL pitää lakiluonnosta tavaraliikennelain uudistamisesta myönteisenä ja tarpeellisena. Tarkoitus on kitkeä harmaa talous kuljetusalalta. Lakiuudistus korostaa liikenneluvan merkitystä ja tuo parannuksia lupajärjestelmään. Uusi eduskunta saa lain käsiteltäväkseen syksyllä. Uudessa laissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota liikenneluvan haltijan hyvään maineeseen ja vakavaraisuuteen. Verkkoa kiristetään tuntuvasti liiketoimintaansa epärehellisin keinoin pyörittävien ympärillä. Lakivalmisteluun osallistuneet organisaatiot ovat olleet yhtä mieltä muutoksen tarpeellisuudesta, ja yhdessä on löydetty hyviä keinoja valvonnan tehostamiseksi. Poliisi on esittänyt muun muassa tien päällä annettavaa rangaistusmaksua ilman liikennelupaa liikkuvalle kuljetukselle. Tällaiset pikavoitot ovat omiaan lisäämään lain kunnioitusta, toteaa SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen. Porsaanreikien tukkimiseksi SKAL edellyttää lakiesityksen tiukentamista. Liikennelupa tulee vaatia aina, kun kuljetetaan tavaroita korvausta vastaan. Tämä tarkoittaa lain poikkeuspykälien tuntuvaa karsintaa. Rauno Vanhanen internetin välityksellä vaatii valtion varojen käyttämistä. Se kannattaisi kuitenkin tehdä, sillä näin kyettäisiin parantamaan olennaisella tavalla eri osapuolten tietotasoa mahdollisista sopijakumppaneista. Kaupparekisteriote olisi teknisesti yksikertaista yhdistää olemassa olevaan YTJ-järjestelmään, Vanhanen kertaa. Ongelmalliset omakotityömaat. Rauno Vanhasen mukaan omakotityömailla esiintyvän pimeän työn kitkeminen ei ole helppoa, mutta järjestö pitää hyvänä, että rakentamistai korjaushankkeen teettävälle yksityishenkilölle säädetään myös velvollisuus ilmoittaa urakoitsijat ja työntekijät sekä näille maksetut palkat tai palkkiot verottajalle. Ilmoitusvelvollisuuden perusteella verohallinnolla olisi mahdollisuus valvoa, että myös tilaajavastuulain ulkopuolella tehdystä rakennustyöstä on maksettu asiaankuuluvat sosiaalivakuutusmaksut ja verot. Ravintola-alalle ehdotettua tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöpakkoa Suomen Yrittäjät ei sen sijaan pidä järkevänä, johtaja Rauno Vanhanen pelkistää. Lopputuloksena olisi todennäköisesti se, että velvoite aiheuttaa lisäkustannuksia rehellisesti toimivalle yritysten suurelle enemmistölle ja ohimyyntiä edelleen jatkavat toimijat saisivat entistä suuremman kilpailuedun hyväkseen. Hämärät konkurssit ja kertakäyttöyritykset yleistyneet ravintola-alalla Viime kesän myrskyistä jopa 150 miljoonan lasku Viime kesänä Suomessa koettujen Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyjen kokonaisvahingot saattavat kohota jopa 150 miljoonaan euroon. Vakuutusyhtiöille kertyi korvattavaa vahingosta yhteensä 81,5 miljoonaa euroa. Summasta noin 60 prosenttia koostui metsävahingoista. Keskikorvaus vahingoista oli euroa. Koska suomalaisista yksityismetsistä vain noin prosenttia on vakuutettu, kokonaisvahingot myrskyistä nousivat huomattavan korkeiksi. Muu vaurioitunut omaisuus on Suomessa melko kattavasti vakuutettua, kertoo Finanssialan Keskusliiton asiantuntija Petri Mero. uudenalaista harmaata taloutta, jolle on tyypillistä työntekijöiden alipalkkaus ja tuotteiden myynti hyvin alhaiseen hintaan. Usein työtekijä ja työnantaja eivät kumpikaan tiedä Suomen lakisääteisistä työehdoista. Pimeä työpaikka, laiton maahantulo, kiskonnantapainen työsyrjintä ja ihmiskaupan riski liittyvät usein yhteen. Poliisin tietoon tuli vuosina yhteensä 125 työsyrjintärikosta 87 eri tapauksessa. Vuonna 2010 poliisin tietoon tuli 13 ihmiskauppatapausta, joka on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ravintolaväkivalta yleistä, joskin laskussa. Ravintolaväkivalta on hieman vähentynyt Suomessa 2000-luvulla. Ravintoloissa tapahtuva väkivalta voi olla asiakkaiden välistä tai kohdistua henkilökuntaan. Ravintola-alan kasvava ongelma ovat tekotavoiltaan jatkuvasti kehittyvät tilauspetokset, joihin voi liittyä myös identiteettihuijauksia, sekä monimuotoiset rahanvaihto- ja luottokorttihuijaukset, tilannekuva kertoo. Tilannekuva on luettavissa osoitteessa Mela-vakuutetut kalastajat vähenivät viime vuonna Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa Melassa vakuutettujen kalastajien määrä väheni vuonna 2010 peräti 6,3 prosenttiyksiköllä. Vakuutettujen kalastajien määrä on nyt noin 700. Muiden alkutuottajaryhmien määrä väheni myös, mutta ei niin voimakkaasti kuin kalastajien. Poronhoitajien määrä väheni 1,6 prosentilla ja maatalousyrittäjien 2,4 prosentilla. Apurahansaajat, joka on uusi ryhmä Melan asiakkaita, meni jo lukumääräisesti ohi kalastajien ja poronhoitajien kokonaismäärän. Tiedot löytyvät Melan toimintakertomuksesta. Huoltoasemien määrä väheni vielä hieman Suomessa oli viime vuoden lopussa lähes kaksituhatta huoltoasemaa. Asemien kokonaismäärä on viime vuosikymmeninä pysynyt lähes ennallaan. Asemilta saatavien palvelujen kirjo on monipuolistunut. Öljyalan Keskusliiton keräämien tietojen mukaan huoltoasemia oli viime vuoden lopussa kaikkiaan 1985 kappaletta, vuotta aiemmin Näistä automaattiasemia oli 1 070, ja henkilökuntaa oli 915 asemalla. Automaattiasemien osuus jatkoi kasvuaan. Niiden osuus oli 54 prosenttia, samoin niiden osuus bensiinin myynnistä. Erikseen tilastoidaan raskaan liikenteen jakelupisteet, joita oli vuodenvaihteessa vajaat 800. Osa raskaan kaluston dieselin tankkauspisteistä on huoltoasemien yhteydessä ja osa on erillisiä jakelupaikkoja. Veneasemia on meri- ja järvialueilla runsaat 60. Huoltoasemilla työskenteli viime vuoden lopussa yhteensä lähes henkilöä, mikä on noin 100 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Erilaisia kahvila- tai ravintolapalveluita oli 736 aseman yhteydessä, ja yli 300 asemalla oli elintarvikemyymälä. Moottoriliikenteen vaikuttajia palkittiin Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt Moottoriliikenteen ansiomitalit neljälle tieliikenteen toimintaa valtakunnallisesti edistäneelle henkilölle. Ansiomitalin saivat toimitusjohtaja Timo Rantanen Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjistä, opetusneuvos Eero K. Niemi Opetushallituksesta, projektipäällikkö Esa Mannisenmäki Linja-autoliitosta ja päätoimittaja Kai L. Bremer Mobilisti Seniori -lehdestä. Mitali myönnetään vuosittain henkilöille, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä moottoriliikenteen kehittämisen ja toimivuuden hyväksi. Liikenneministeri myöntää mitalin Moottoriliikenteen Keskusjärjestön mitalitoimikunnan esityksen perusteella. Mitaleja on myönnetty vuodesta 1993 lähtien kaiken kaikkiaan 151 kappaletta. Mitalissa on kuvattuna auton ohjauspyörä ja ajajan kädet sekä teksti Moottoriliikenteen hyväksi. Joutsenmerkki tulossa leivälle Pohjoismainen ympäristömerkintälautakunta on päättänyt ottaa leipomot ja leivät joutsenmerkinnän piiriin ensimmäisinä elintarvikkeina. Pohjoismainen Ympäristömerkintä on jo pitkään harkinnut joutsenmerkinnän laajentamista elintarvikkeisiin. Tutkimukset osoittavat, että elintarvikealalla on paljon mahdollisuuksia ympäristöparannuksiin. Ajatuksena on laatia joutsenmerkkivaatimukset sekä leipomolle että itse tuotteelle, toteaa yksikönpäällikkö Sinikka Karppelin Ympäristömerkinnästä. Haluamme asettaa vaatimuksia leivän koko elinkaarelle ja vähentää energiankulutusta, kemikaaleja ja pakkauksia sekä edistää raakaaineiden luonnonmukaista tuotantoa, lisää Karppelin. Tällä hetkellä ei ole olemassa merkkiä, joka ottaisi huomioon elintarvikkeen koko elinkaaren. Palkkatuesta trimmataan rekrytointituki Taloudellisen taantuman seurauksena pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen. TEM:n tavoitteena on parantaa palveluita niin, että pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet työllistyä paranevat. Samalla tavoitteena on nostaa yritysten osuutta palkkatuetun työn tarjoajana. Palkkatuen ehtoja yksinkertaistetaan ja kehitetään maksatukseen liittyviä prosesseja. Palkkatuki on jatkossa selkeämmin rekrytointituki, joka antaa molemmille osapuolille joustavammat mahdollisuudet testata yhteensopivuutta, ministeri Anni Sinnemäki kertoo.

11 N:o 4 Huhtikuu Se ei todellakaan ole sama, mitä älypuhelinta käytät. Elisa Puhepaketti 2000 min sis. mobiililaajakaistan Nokia E7-00 Täysi qwerty-näppäimistö 4 tuuman kosketusnäyttö 8 megapikselin kamera, HD-tason video Kätevä sähköpostin käyttö Luo, muokkaa ja jaa Office-dokumentteja Ilmainen navigointi /kk * Tilaa ja tutustu osoitteessa tai lähetä yhteydenottopyyntö tekstaamalla ELISA numeroon Nyt hyvitystä myös vanhasta kapulastasi! *Elisa Puhepaketti 2000 min sisältää 2M mobiililaajakaistan, ei käyttökattoa. Laite min puhepaketti 24 kk määräaikainen sopimus. Elisa Puhepaketin hinta 20 /kk, Nokia E ,54 /kk. Yritysten verkkokaupasta Nokia E ,85 /kk, 24 kk sopimus. Elisa Puhepaketti tarjous koskee y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia, hinnat alv 0 %. Puhepakettitarjous voimassa asti.

12 12 N:o 4 Huhtikuu 2011 Yrittäjät & kunta Lotta Tammelin, teksti Jouko Lantto, kuva Pirkanmaalla on viime vuosikymmeninä kunnostauduttu yrittäjille suunnattujen palveluiden saatavuuden helppoudessa ja toimivuudessa. Pirkanmaalaiset uskovat yhteistyön voimaan, ja yrittäjäjärjestö, kauppakamari, julkiset tahot ja muut toimijat työskentelevät paikallisten yrittäjien hyväksi tiiviisti yhdessä sulassa sovussa. Vuonna 1986 avattiin Kehräsaaren yrityspalvelukeskus, johon saman katon alle muuttivat Pirkanmaan Yrittäjät, Kauppakamari, KTM-teollisuuspiiri, Kera ja Finnvera, keksintösäätiö ynnä muut toimijat. Se oli Suomen ensimmäinen yrityspalvelukeskus, ex-kansanedustaja, Pirkanmaan Yrittäjien kunniapuheenjohtaja ja Tampereen seudun Uusyrityskeskus ry:n puheenjohtaja Kari Kantalainen kertoo palveluyhteistyön syntyhetkistä. Aikojen saatossa palvelut ovat muotoutuneet ja kasvaneet, joten niille on kaivattu lisää tilaa. Nyt Pellavakadulla, vain kivenheiton päässä Kehräsaaresta, sijaitseekin uusi palvelukeskittymä. Samasta osoitteesta löytyvät ELY-keskus, Tampereen TEtoimisto, Tampereen seudun Uusyrityskeskus Ensimetri, Osuustoimintakeskus, Finpron Tampereen aluetoimisto, Keksintösäätiön keksintöasiamies ja yrityskummit sekä koko joukko erilaisia työllisyys- ja yrittäjyysprojektien henkilöitä. Neljännesvuosisadassa yrittäjille suunnattujen palveluiden kehittämisessä on tapahtunut paljon. Se on asia, jossa myös Yhdessä tehden Pirkanmaan puolesta Pirkanmaalla uskotaan yrittäjille suunnattujen palveluiden tuottamisessa vankkaan yhteistyöhön. Hankintakoulutusta tarvitaan Kari Kantalainen, Tapani Kaskela, Kaj Heiniö ja Jari Jokilampi iloitsevat Pirkanmaalla vallitsevasta yhteistyöhengestä, jonka avulla yrittäjien tarvitsemat asiointipalvelut on saatu järjestettyä mahdollisimman helpoiksi saada. yrittäjäjärjestö on profiloitunut erittäin positiivisesti. Olemme hakeneet hyvän yhteistyön kautta vakavasti otettavan roolin keskeisten yrittäjäpalveluiden polulle, Kantalainen summaa. Apua myös ensimetreille. Tampereen seudun Uusyrityskeskus ry eli markkinointinimeltään Ensimetri perustettiin 1993, ja yrittäjäjärjestön yhteistyö sen kanssa on toiminut juohevasti alusta saakka. Ajattelin silloin, että tämänlainen alkavien yrittäjien neuvontapalvelu kuuluisi Kehräsaareen, kun siellä olivat monet muutkin yrittäjien tarvitsemista tahoista, sekä Pirkanmaan Yrittäjien että Uusyrityskeskus Ensimetrin toimitusjohtaja Jari Jokilampi kertoo. 18 vuotta olemme tehneet Uusyrityskeskuksen kanssa yhteistyötä. Sen kautta luodaan uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja edullisesti. Konsepti on ollut oikein toimiva. Sitä kautta olemme saaneet ns. viranomaishyväksynnän erilaisille yrittäjän asialla oleville toimijoille, hän jatkaa. Ensimetrin markkinaosuus Tampereen seudulla perustettavista uusista yrityksistä on noin 60 prosenttia. Brändi on siis hyvin tunnettu, Jokilampi sanoo. Ensimetrin kautta synnytetty yritys on myös edullinen. Ensimetrin kautta synny- tetty uusi yritys maksaa karkeasti ottaen 700 euroa ja uusi työpaikka 900 euroa. Toiminta on siis hyvin edullista. Meillä on 200 asiantuntijan verkosto, joka tarjoaa neuvontaa, jotta ennenaikaisilta konkursseilta vältyttäisiin. Uusia yritysideoita Ensimetrissä käsitellään vuodessa noin 2 500, joista uusi yrityksiä kauttamme syntyy noin ja työpaikkoja puolestaan noin , kertoo Kari Kantalainen. Meillä on tosi vahva Pirkanmaahenki. Kari Kantalainen Ensimetrin rahoitus tulee niin julkisilta kuin yksityisiltäkin tahoilta. Pidempi elinkaari. Pirkanmaalla uusien yritysten elinkaari on keskimääräistä pidempi. Keskimäärin uusi yritys ei elä Suomessa käynnistymisestään neljää viittä vuotta pitempään. Meillä elinkaari on saatu venytettyä lähes kymmeneen vuoteen. Tilanne on muuttunut selkeästi tämän konseptin myötä, kun yksityiset asiantuntijat ja julkiset toimijat tekevät yhteistyötä yritysten hyväksi, Kantalainen sanoo. Yhteistyön tuloksia on alusta asti haluttu myös mitata. Professori Vesa Routamaa Vaasan Yliopistosta teki meille selvityksen siitä, mitä tarkoittaa yksityisten yritysten kautta synnytetty hyvinvointi yhteiskunnalle. On ollut uskomatonta huomata, miten paljon yksityiset yritykset tuovat rahaa kunnille. Puhutaan kymmenien miljoonien hyödystä täällä Pirkanmaalla, Kari Kantalainen summaa. Kaikki voittavat. Kantalaisen ja Jokilammen mukaan Pirkanmaalla on valloillaan hyvä tekemisen meininki. On hienoa, että olemme saaneet kaikki toimijatahot pelaamaan niin hyvin yhteen. Meillä on tosi vahva Pirkanmaa-henki täällä menossa. Se johtuu siitä, että teemme ihan konkreettisia asioita, Kari Kantalainen sanoo. Meillä käy Suomesta tutustumassa erilaisia ryhmiä, ja kyllä monet ihmettelevät, miten hyvin olemme saaneet eri toimijoiden välisen yhteistyön sujumaan, painottaa myös Ensimetrin projektipäällikkö Kaj Heiniö. Yhteistyö onkin kaikille winwin-tilanne. Se, että Ensimetri toimii yhdessä yrittäjäjärjestön kanssa, on nostanut meidän vaikuttavuuttamme ja asemaamme julkiseen puoleen, Heiniö jatkaa. Yrittäjäjärjestö puolestaan saa ihan toisenlaisen hyväksynnän viranomaisten suunnasta, Jari Jokilampi selvittää. Ja yrittäjäjärjestölle yhteistyö tuo tietenkin myös uusia jäsenyrityksiä, Kantalainen lisää. Pirkanmaan Yrittäjät ry Pirkanmaan Yrittäjiin kuuluu nyt yli yrittäjää ja pk-yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli työntekijää. Pirkanmaan Yrittäjiin kuuluu 44 paikallisjärjestöä, ja se on Suomen Yrittäjien suurin aluejärjestö. Vain vajaa puolet kunnista katsoo hankintaosaamisen olevan riittävää. Yhdeksän kymmenestä kunnanjohtajasta Varsinais- Suomessa katsoo, että kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma on ajan tasalla. Tämä selviää Varsinais- Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä, johon vastasi 23 kunnanjohtajaa. Tämä kertoo siitä, että kunnissa nähdään ohjelmien tärkeys elinkeinopolitiikan tukena ja ohjenuorana sekä toiminnan strategisena linjauksena, kertoo toimitusjohtaja Henri Wibom Varsinais- Suomen Yrittäjistä. Hankintaosaamisessa on kuitenkin vielä parannettavaa, Wibom arvioi. Samoilla linjoilla on myös Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen. Tekniset ostamiseen ja lainsäädäntöön liittyvät asiat hallitaan jo suhteellisen hyvin, mutta erityisesti markkinoiden tuntemusta ja niiden toimivuutta tulisi edelleen kehittää. Tavara- ja raaka-ainehankinnoissa markkinatuntemus ei ole niin kriittinen muuttuja, mutta esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa julkisen sektorin kysyntäasema on vahva, markkinat joko kehittyvät tai ovat kehittymättä riippuen siitä, miten julkinen ostajaa kilpailutuksiansa tekee. Ja laskun huonosti toimivista tai kehittymättömistä markkinoista maksaa aina viimekädessä järjestämisvastuullinen kunta, Pesonen jatkaa. C M Y CM MY CY CMY K

13 N:o 4 Huhtikuu 2011 Haastattelu: Varo vaaraa, opetetaan lapsille. Muista ohjenuora myös yrittämisessä, opastaa johtaja Risto Karhunen Finanssialan Keskusliitosta. 13 Riski on otettava huomioon Hieman huolellisempi, paljon turvallisempi. Onhan se myös sinun tunnuslauseesi? Lotta Tammelin, teksti Katja Lösönen, kuva Yritysturvallisuudesta ja yrityksen toimintavalmiuden turvaamisesta puhutaan paljon. Aihe on laaja ja pitää sisällään monta epävarmuustekijää. Yrityksen toimintaa voi uhata esimerkiksi tulipalo, tulva, tietomurto tai rikosriski ja lista sen kun jatkuu. Finanssialan Keskusliiton vahingontorjunta ja turvallisuus -toiminnon johtaja Risto Karhunen nostaa kuitenkin päällimmäisenä esiin riskin, joka saattaa usein unohtua yrittäjän oma terveys ja turvallisuus. Missä kunnossa yrittäjän oma turva on? Hänen terveytensä, fyysinen kuntonsa tai työkykynsä. Ovatko vakuutukset tai eläkeasiat kunnossa? Mehän tiedämme, että näissä asioissa on paljon petrattavaa. Itse kullekin yrittäjälle pitkät työpäivät ja lyhyet lomat saattavat olla tuttuja. Karhusta asia huolettaa. Ei ihminen kone ole, hän muistuttaa. Jonain päivänä voidaan olla tilanteessa, että yritys pyörisi muuten, mutta missäs se yrittäjä on, hän muistuttaa. Pääosin nämä asiat ovat Suomessa hyvässä kunnossa. Meillä on turvallista työskennellä, ja työtapaturmien määrä on saatu kokolailla pidettyä aisoissa. Ihannetilaan, jossa mitään ei koskaan tapahtuisi, ei päästä ikinä. Risto Karhunen Siivoa yritys turvallisemmaksi! Yrittäjän oman turvallisuuden lisäksi yrityksessä täytyy tietenkin huolehtia myös työntekijöiden työturvallisuudesta. Pääosin nämä asiat ovat Suomessa hyvässä kunnossa. Meillä on turvallista työskennellä ja työtapaturmien määrä on saatu kokolailla pidettyä aisoissa. Ihannetilaan, jossa mitään ei koskaan tapahtuisi, ei päästä ikinä. Meissä kaikissa asuu melkoinen riskinottaja, Karhunen painottaa. Eräs hyvin yksinkertaiselta kuulostava keino vaikuttaa yrityksen turvallisuuteen on siisteys. Siisteys, kunnossapito ja huolto, Risto Karhunen luettelee. Huoltotoimissakin tosin kyllä omat riskinsä, hän lisää. Erityisesti suurteollisuudessa riskialtista aikaa ovat vuosihuollot. Lyhyessä ajassa yritetään tehdä paljon asioita, ja huoltotoimenpiteitä tekevät ihmiset, jotka eivät normaalisti tuotantotiloissa ole. Silloin on sattunut vakavia isoja vahinkoja. Aikataulut ovat ilmeisesti liian kireitä, Karhunen epäilee. Lämpökamera ja pelastussuunnitelma. Tänä päivänä on olemassa hyviä ja suhteellisen edullisia työkaluja, joilla voidaan vaikuttaa yrityksen kokonaisturvallisuuteen, Risto Karhunen kertoo. Esimerkiksi lämpökamerat. Erittäin käyttökelpoinen työkalu tarkistaa sähkölaitteet. Lämpökamera kertoo, onko jossain vaikkapa ylikuumenemista. Sillä voidaan tarkastaa myös koneita. Lämpökameroita käytetään Karhusen mukaan paljon suurteollisuudessa. Sitä, käytetäänkö niitä myös pk-yrityksissä, hän ei tiedä. Voitaisiin kuitenkin käyttää. Ne ovat tulleet paljon halvemmiksi ja pienemmiksi. Tämänlaisia palveluitahan voi tietenkin myös ostaa. Risto Karhusen mukaan pelastussuunnitelman tekeminen on myös hyvä konsti punnita yrityksen riskejä ja niihin varautumista.. Pelastussuunnitelman tekeminen on lakisääteinen velvollisuus. Riippuu, mistä roikkuu. Yritystoiminnan häiriöttömyydestä puhuttaessa on myös hyvä ottaa huomioon yrityksen riippuvuusriskit esimerkiksi muista toimijoista, tavarantoimittajista ja palveluntarjoajista. Nykyisessä toimiympäristössä nämä riskit ymmärrettävästikin korostuvat. Koska pk-yritysten kirjo on niin laaja, ettei ole mitään patenttiratkaisua, mitä kaikkien tulisi tehdä. Riskiarviointi on kuitenkin syytä tehdä. Miettiä, mitä kaikkea oman yrityksen keskeytysriski voisi pitää sisällään. Risto Karhunen painottaa, että riskien hallintatoimia on useita, niin strategisia kuin toiminnallisiakin. Eräs hallintatoimi on tietenkin vakuuttaminen, esimerkiksi keskeytysvakuutus. Mutta korostan, että se on vain yksi tapa, muitakin on. Erittäin hyvä, käyttökelpoinen ja ilmainen työkalu riskien hallintaan on löytyvä palvelu. Se on VTT:n ja sen sidosryhmien tuottama palvelu, josta löytyy mitä erinäisimpiin riskeihin arviointi- ja hallintatyökaluja. Suosittelen sitä, Karhunen summaa. Totaalituhosta on vaikea selvitä. Yhdysvalloissa on tutkittu, että viidestä totaalituhon, esimerkiksi tulipalon, kohdanneesta yrityksestä kolme menee nurin lopullisesti. Ja lopuista kahdestakin selviytyminen jatkoon, on vähän niin ja näin, johtaja Risto Karhunen sanoo. Suomessa tapahtuu yli rakennuspaloa vuodessa, kaikkiaan paloja on vuodessa kappaletta. Suurpaloja (palo, josta aiheutuu yli euron vahingot) on vuodessa noin kappaletta. Nämä suurpalot saattavat kuitenkin aiheuttaa koko vuoden vahinkomenoista noin prosenttia. Pieni määrä paloja siis aiheuttaa suuren määrän vahinkomenoa. Jos nämä saadaan hallitaan, sillä on merkitystä myös yritysturvallisuuteen. Palontorjuntaan on myös lukuisia keinoja. Kaikki vanhat hyvät keinot: paloilmoittimet, alkusammutus, automaattinen sammutusjärjestelmä, sprinklerit yms., Karhunen luettelee. Kansainvälisesti vertaillen tulipalotilanne on kuitenkin Suomessa hyvä, parempi kuin muissa pohjoismaissa. Meillä vakuutusalan vahinkomeno on suunnilleen kolmannes siitä, mitä se on esimerkiksi Norjassa. Suomessa erityisesti suuryritykset ovat panostaneet näihin asioihin, sillä niillä ei ole varaa pudota toimitusketjusta tulipalon vuoksi, Risto Karhunen summaa. Varmuudella vai tuurilla? Pessimistinä voisi ajatella, ettei pk-yrityksissä ole juurikaan aikaa pohdiskella yritystä uhkaavia riskejä. Karhusen mukaan yrityksissä onkin suuria eroja riskienhallinnassa: toiset panostavat, toiset eivät. Tiedän esimerkiksi puuteollisuudesta yrityksen, jossa riskit on mietitty aivan loppuun saakka. Kyseisen yrityksen toimitila esimerkiksi on vastuutettu jokaiselta neliömetriltä eri ihmisille. Joillakin yrityksillä toiminta on kuitenkin sitten enemmän tuuripeliä. Risto Karhusen mukaan jokaiselle yritykselle sopiva slogan voisi olla: Hieman huolellisempi, paljon turvallisempi. Sillä pärjää niin arjen turvassa kuin yritysturvallisuudessakin. Yrittäjät ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeä ryhmä yhteiskunnalle, vakuutusalalle, pankkisektorille ja muille tahoille, Karhunen painottaa. Me haluamme, että yritystoiminta, joka kuitenkin on yksi tämän yhteiskunnan verenkierrättäjä, pyörii ja pysyy käynnissä. Henkilö: Risto Karhunen toimii Finanssialan Keskusliitossa johtajana, vastuualueinaan vanhingontorjunta ja turvallisuus.

14 14 N:o 4 Huhtikuu 2011 Jouko Lantto, teksti Perustason ammattipätevyyskoulutus on vaadittu kaikilta uusilta tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen ajoneuvojen kuljettajilta henkilöliikenteessä jo alkaen ja tavaraliikenteessä alkaen perinteisen ajokorttikoulutuksen lisäksi. Käytännössä perustason ammattipätevyyskoulutus on joko 140 tai 280 tuntia opetusta kuljettajan iästä riippuen, sanoo Suomen Ammattiliikenne Akatemian Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Kauppinen. Kuljettajat, jotka ovat saaneet ajokorttinsa ennen säädettyjä päivämääriä, ovat vapautettuja perustason koulutuksen suorittamisesta. Heidän tulee kuitenkin suorittaa 35 tunnin jatkokoulutus ammattipätevyyden voimassaolon jatkamiseksi. Tuomo Kauppisen mukaan yritysten on aika herätä toimiin vaadittavan ammattipätevyyskoulutuksen hankkimiseksi. Koulutusta edellytetään, jos toimintaan liittyy kuormaauto tai pakettiauto, joka on rekisteröity kuorma-autoksi. Sama koskee luonnollisesti linjaautoa mutta myös liikennetraktoria. Terveys ja turvallisuus. Jatkokoulutusten on oltava suoritettuna henkilöliikenteen kuljettajilla mennessä Toimialat Ilman jatkokoulutusta uhkaa ajo-oikeuden menettäminen Kuorma-auton ja raskaan pakettiauton kuljettajilta vaaditaan ammattipätevyyskoulutusta. ammattipätevyysvaatimukset koskevat yrittäjien laaja joukkoa, joista moni on asiasta kuitenkin tietämätön. ja tavaraliikenteen kuljettajilla mennessä. Koulutuksen tarkoituksena on parantaa työntekijöiden ja tielläliikkujien terveyttä ja turvallisuutta sekä edistää ympäristöystävällisyyttä, Kauppinen summaa. Ammattipätevyysvaatimukset koskettavat erittäin laajaa joukkoa yrittäjiä ja yrityksien POINT VERKKOMAKSU Turvallinen maksupalvelu verkkokauppaasi Pointin Verkkomaksu on täydellinen paketti verkkokaupan maksamisratkaisuksi. Point Verkkomaksun käyttöönotto tapahtuu helposti ja nopeasti integroimalla olemassa oleva ostoskori Pointin maksulomakkeeseen. Maksaminen tapahtuu aina Pointin turvallisessa PCI ympäristössä. Point Verkkomaksu tarjoaa verkkokauppiaalle muun muassa: kaikki maksutavat yhdellä sopimuksella lyhyen tilitysajan edistykselliset työkalut väärinkäytöksien estoon ja asiakkaiden tunnistamiseen kattavan raportoinnin ja seurannan myyntitapahtumista käytettävyyden ja turvallisuuden optimoinnin mobiiliympäristössä henkilökuntaa. Esimerkiksi kuorma-auton kuljettajien puolella on monta ammattiryhmää, joita vaatimukset koskettavat, mutta kuljettajat eivät miellä RATKAISUJA Pointin Verkkomaksu on täydellinen paketti verkkokaupan maksamisratkaisuksi. Kun suunnittelette verkkokauppaa tai jo olemassa olevan verkkokaupan kehittämistä, niin yhteistyökumppaninne on Point. Lisätietoa Saatte asiantuntevasta myynistämme: puh. (09) tai RODEO itseään kuorma-auton kuljettajiksi. Esimerkiksi Tuomo Kauppinen ottaa varastomiehen, korjaamon esimiehen tai kukka- Uudet rakentamisen energiamääräykset on annettu. Uudisrakentamisessa siirrytään alkaen kokonaisenergiatarkasteluun. Suomen Yrittäjien mukaan muutokset ovat tarpeellisia, joskin asiaa tulisi vielä selvittää. Ympäristöministeriö on antanut uudet energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset. Määräykset koskevat vain uudisrakentamista ja niiden tuoma keskeinen muutos on siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla. E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto. Pientalojen E-luvun yläraja riippuu lisäksi pinta-alasta: vaatimukset ovat lievemmät pienille pientaloille. Kyseessä on historiallinen siirtymä: tämän jäsentämistavan muutoksen myötä määräystemme rakenne muuttuu yleiseurooppalaiseksi. Muutos myös mahdollistaa paremmin vaiheittaisen siirtymisen kohti EU-direktiivien edellyttämää lähes nollaenergiarakentamista, asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoo. kauppiaan, joka ajaa kevytkuorma-autolla, jonka paino ylittää kiloa. Kun kuljettaja hakee varaston täydennystä tai toimittaa asiakkaalle lähetyksen, kuuluu hän koulutusvaatimusten piiriin. Kuljettaja on aina ammattipätevyysdirektiivin alainen riippumatta siitä, ajaako paljon vai vähän. Lisätietoja: Ammattipätevyys Taloudelliset vaikutukset selvitettävä. Rakentamismääräysten uudistuksella halutaan ohjata sekä energiansäästöön että päästöjen vähentämiseen. Määräysten tiukennus tarkoittaa ympäristöministeriön mukaan keskimäärin 20 prosentin parannusta nykyisten määräysten vaatimaan energiatehokkuuteen. Suomessa rakennuksissa käytettävän ja rakentamiseen kuluvan energian osuus on sen loppukäytöstä noin 40 prosenttia ja se aiheuttaa kasvihuonepäästöistä lähes 40 prosenttia. Rakennusten energiatehokkuuteen satsaaminen onkin sinänsä kannattavaa, etenkin kun se on kustannustehokas tapa säästää energiaa ja vähentää kasvihuonepäästöjä, Suomen Yrittäjien ympäristöekonomisti Sampo Seppänen sanoo. Seppäsen mukaan energiatehokkuus vaatimuksien kiristäminen on ollut kuitenkin nopeatahtista, eikä niiden taloudellisia ja teknisiä vaikutuksia ole selvitetty kattavasti. Nopea kiristämistahti luo myös omat vaikeudet tuotannon sopeutumiseen, sekä osaamisen ylläpitämiseen. Myös rakentamisen laatu on varmistettava. Peräänkuulutammekin jatkossa riittävää alan toimijoiden kuulemista ja koulutusta, sekä uusien Koulutus suoritetaan viitenä seitsemän tunnin pituisena päivänä, joista yhden on oltava ennakoivan ajon koulutuspäivä. Tuomo Kauppinen Eri asia kuin liikennelupa. Tuomo Kauppinen painottaa, että yritysten omat ajot kuuluvat säädösten piiriin, kun kuljetetaan omia tavaroita ilman liikennelupaa. Hänen mukaansa yritysten liikenneluvalla ja kuljettajan ammattipätevyysvaatimuksella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Yrityksen hallinnassa olevaa ajoneuvoa ei saa ajaa ilman ammattipätevyyttä edes tyhjänä. Myös liikennetraktorin kuljettajat ovat ammattipätevyysvaatimusten piirissä. Ainoastaan henkilökohtainen ajo on vapautettu, kuten oman muuttokuorman vienti vanhasta osoitteesta uuteen osoitteeseen. Naapurille annettava muuttoapu kuuluu ammattipätevyysvaatimusten piiriin. Mikäli kuljettaja jää valvonnassa kiinni ajamisesta ilman voimassa olevaa ammattipätevyyttä, niin ajo keskeytyy ja kuljettaja sekä ajoneuvon luovuttaja saavat rangaistuksen. Uudisrakentamisessa siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun ratkaisujen toimivuuden ja taloudellisten vaikutusten selvitystä, ennen kuin energiamääräyksiä suunnitellaan kiristettävän, hän painottaa. Ympäristöministeriö on kuitenkin lupaillut, että investointikustannusvaikutukset tulisivat olemaan pienet verrattuna nykyisiin, vuonna 2010 voimaan tulleisiin määräyksiin. Kannustaa uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. E- luvun laskemisen mahdollistaa se, että eri energiamuodoille on annettu kertoimet, jotka kuvaavat luonnonvarojen käyttöä. Energiamuodoille annetut kertoimet kannustavat käyttämään kaukolämpöä sekä uusiutuvia energianlähteitä, kuten pellettiä ja maalämpöä. Kokonaisenergiatarkastelu koskee kaikkea rakennuksessa tapahtuvaa energiankulutusta, eli siinä otetaan huomioon lämmityksen lisäksi muun muassa ilmanvaihto, valaistus ja lämmin vesi. Riittävän pieneen E-lukuun on mahdollista päästä useilla erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi suorassa sähkölämmityksessä oleva matalaenergiatasoinen, takalla varustettu pientalo täyttää vaatimukset. Sähkö- ja teleurakointiyritykset mukana Luotettava kumppani -ohjelmassa Sähköistysala näyttää mallia muulle rakennusalalle, sillä jo kolme neljäsosaa suomalaisista sähkö- ja teleurakoitsijoista on avannut vero-, työeläke- ja työehtosopimustietonsa maksutta rakennuttajien ja muiden tilaajien tarkistettavaksi tilaajavastuu. fi-rekisteristä. Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen haastaa rakennuttajat ja muut urakointisopimuksia tekevät tilaajat mukaan toimintaan. Kun sähkö- ja telealan yrityksestä löytyy helposti lain vaatimat tiedot asioiden kunnossa olosta yhdestä maksuttomasti käytettävissä olevasta rekisteristä, ei ainakaan kilpailusyillä voi perustella tarvetta hämäräfirmojen käyttöön. Syyksi rakennusalan rikollisuuden yleistymiseen on väitetty muiden muassa sitä, että rakennuttajan on mahdotonta tai kohtuuttoman työlästä selvittää urakointiyritysten taustoja ja toimintatapoja. Kyllösen mukaan tähän ongelmaan on nyt olemassa toimiva ratkaisu. Nyt kun tilaajille on tehty helpoksi täyttää tilaajavastuulain mukainen velvollisuutensa, tämän pitäisi alkaa voimakkaasti näkyä rakennusalan talousrikollisuuden vähentymisenä. Kaikki rakennuttajat ja rakentajat vastuunkantajia. Nyt tarvitaan aitoa halua rakennusalan kilpailun ja toiminnan tervehdyttämiseen, ja siinä vastuunkantajia ovat kaikki rakennuttajat ja rakentajat, isoimmista pienimpiin. Rehellistä esimerkkiä odotetaan erityisesti julkiselta sektorilta ja isoimmilta rakennusliikkeiltä, Kyllönen sanoo. Rakennusalan työnjohdolle etsitään helpotusta Viime vuosina rakennusalan työnjohto on joutunut koville. Työmailla puhutaan yhä useampia kieliä, ja siellä kohtaavat eri kulttuurien ja useiden eri yritysten työntekijät. Lisäksi rakennustyön turvallisuudesta on tehty lakiuudistuksia, joista työnjohdon tulee olla tietoisia ja osata myös toteuttaa vaatimukset. Työterveyslaitos ja rakennusalan toimijat ovat päättäneet helpottaa työnjohtajien tilannetta käynnistämällä yhteisen työhyvinvointihankkeen. Ensimmäiseksi selvitetään, millaisia rakennusalan työnjohdon työolot ja hyvinvointi ovat nyt, ja sitten verrataan tuloksia aiempiin selvityksiin. Hankkeessa perehdytään työnjohdon työnkuvaan, terveydentilaan ja henkiseen hyvinvointiin sekä työn kuormitus- ja vaaratekijöihin. Vuonna 2001 tehdyssä tutkimuksessa hahmottui ikääntyvä, tasapainoinen, itseensä luottava ja osaava työnjohto, jolla kuitenkin oli paineita enemmän kuin 1990-luvun alussa. Moni työskenteli suorituskykynsä ylärajoilla. Nuorilla työnjohtajilla esiintyi arkuutta astua vastaavan työnjohtajan tehtäviin. Myönteisiä asioita olivat työn itsenäisyys ja vaihtelevuus, hyvät työtoverit, avoin työilmapiiri ja rehellinen palaute. Kyselytutkimusten tulosten pohjalta esitetään kehittämistoimenpiteitä työn ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Hanke toteutetaan vuoden 2011 aikana. Tapaturmat vähenivät teollisuuden kunnossapitotöissä Teollisuuden huolto- ja kunnossapitotyöt ovat vaarallisia. Työtapaturmat on kuitenkin saatu vähenemään. Työpaikkatapaturmia sattui kunnossapidossa vähemmän kuin teollisuudessa keskimäärin, kertoo erikoistutkija Pirjo I. Korhonen Työterveyslaitoksesta. Kunnossapitotyön riskeihin on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota, ja yhteisten pelisääntöjen ja riskinarvioinnin tärkeyttä on korostettu. Kunnossapito- ja huoltotöissä käytetään paljon alihankkijoita, mikä voi lisätä työterveys- ja tapaturmariskejä, Korhonen toteaa. Huolto- ja kunnossapitotöihin liittyy erityisiä riskejä, jotka lisäävät tapaturmien ja jopa suuronnettomuuksien mahdollisuutta. Työtapaturmien riskialttiuteen vaikuttavat mm. työskenteleminen koneiden läheisyydessä, monimutkaiset laitteistot ja prosessit sekä töiden suorittaminen lyhyellä varoitusajalla ja poikkeuksellisissa olosuhteissa. Työtapaturmia huolto- ja kunnossapitotöissä sattui eniten koneenkorjaajille, koneistajille, koneenasentajille sekä sähkö- ja puhelinasentajille. Puolet tapaturmista aiheutti alle kolmen päivän poissaolon ja alle 10 prosenttia yli 30 päivän poissaolon, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen tai kuoleman. Suomessa teollisuuden huolto- ja kunnossapitotehtävissä tapahtuu kuolemaan johtavia työpaikkatapaturmia nollasta kahteen tapausta vuodessa. Kunnossapitoalan yrityksiä Suomessa toimii noin Tekes rahoittaa puutuotealaa Tekes avaa puutuotealan yrityksille suunnatun rahoitushaun, jonka tavoitteena on rahoittaa pk-yritysten kasvua, uudistumista ja kasvun edellytyksiä tukevia hankkeita. Kansainvälistymisestä kasvua hakevat pienet ja keskisuuret yritykset ovat haun tärkein kohderyhmä. Haku on yksivaiheinen eli puutuotealan yritys jättää normaalisti hakemuksen Tekesin sähköiseen järjestelmään. Haku päättyy puuska

15 N:o 4 Huhtikuu 2011 Saara Jämes, teksti On tärkeää tuntea sopimushäiriötilanteissa soveltuvat menettelytavat, eikä vain tyytyä virheelliseen tai viivästyneeseen suoritukseen. Laatuvirheet ja viivästykset ovat tyypillisiä sopimusrikkomustilanteita. Laatuvirheellä tarkoitetaan esimerkiksi esineen rikkonaisuutta tai palvelusuorituksen puutteellisuutta. Viivästyksestä kysymys on sen sijaan silloin, jos myyjä ei toimita tavaraa tai palvelua sovittuun ajankohtaan mennessä. On tärkeää tietää, miten toimia erilaisissa sopimushäiriötilanteissa, sillä yrittäjää eivät koske kuluttajansuojalain säännökset eikä yrittäjä voi kääntyä kuluttaja-asiamiehen puoleen. Yritysten välisessä irtaimen kaupassa kauppalaki antaa suuntaviivat sopimushäiriötilanteissa toimimiseen. Tarkastus ja reklamaatio. Jotta ostaja ei menetä oikeuttaan esittää vaatimuksia vastaisuudessa mahdollisesti ilmenevän virheen vuoksi, vaaditaan tältä aktiivisia toimia jo ostovaiheessa. Ostajalta nimittäin edellytetään kohtuullista huolellisuutta kaupan kohteen tarkastamisen suhteen etenkin laatuvirhetilanteissa. Mikäli ostaja ei ole tarkastanut kaupan kohdetta, menettää hän oikeutensa esittää myöhemmin vaatimuksia sellaisesta puutteesta, joka hänen olisi pitänyt huomata tarkastuksessa. Tarkastusvelvollisuuden laajuus on tapauskohtainen, ja siihen voi vaikuttaa esimerkiksi ostajan asiantuntemus kaupan kohteena olevasta tuotteesta. Virheen havaittuaan ostajan on tehtävä myyjälle reklamaatio FUTUREIMAGEBANK muksiaan virheen korjaamiseksi, vaan reklamaation jälkeen ostajalla on aikaa vaatimusten tekemiseen. Laatuvirheitä ja viivästystä vastaan on ostajalla käytettävissään monia eri oikeuskeinoja, joita voidaan usein käyttää myös samanaikaisesti. Yleensä myyjälle on ensin varattava mahdollisuus virheen korjaamiseen ja vasta, jos myyjä ei esimerkiksi Työelämä Ostajan oikeudet sopimushäiriötilanteissa Mitä tehdä kun tilattu tuote saapuu virheellisenä tai kun sen toimitus viivästyy sovitusta? Eikö PAKETISSA ollutkaan sitä, mitä oli sovittu? kohtuullisessa ajassa. Kohtuullisena aikana voidaan pitää noin 1 2 viikkoa, mutta aika voi vaihdella kaupan kohteen mukaan. Jos reklamaatio tehdään liian myöhään, oikeus virheeseen vetoamiseen menetetään. Reklamaatio kannattaakin siis tehdä viipymättä virheen havaitsemisen jälkeen, sillä tässä vaiheessa ostajan ei vielä tarvitse esittää yksilöityjä vaati- Tarkasta kaupan kohde ostotilanteessa huolellisesti. Virheen havaittuasi, tee viipymättä reklamaatio myyjälle. Esitä vaatimukseksi virheen korjaamiseksi tai hyvittämiseksi. Jos reklamaatio tehdään liian myöhään, oikeus virheeseen vetoamiseen menetetään. kykene tai halua korjauttaa rikkinäistä tuotetta, tulevat kysymykseen muut oikeuskeinot. Hyvitystä virheestä. Laatuvirheet voidaan hyvittää hinnanalennuksella, mutta viivästystilanteissa se ei tule kysymykseen. Ostaja on oikeutettu hinnanalennukseen aina silloin, kun virhettä ei korjata mutta sopimus pidetään voimassa. Näin ollen sitä ei voida yhdistää oikeuskeinoista järeimpään, eli kaupan purkuun. Sen sijaan hinnanalennukseen voidaan yhdistää erillinen vahingonkorvausseuraamus esimerkiksi niiltä osin kuin ostaja menettää tuotteen käyttöhyödyn ja kärsii välillisiä vahinkoja. Hinnanalennuksen määrä on yleensä virheettömän ja viallisen tuotteen hintojen erotus. Myyjän painostaminen. Ostajan kannalta käyttökelpoinen oikeuskeino sekä viivästys- että laatuvirhetilanteissa on maksusuorituksesta pidättyminen kunnes sopimus, kuten tavarantoimitus tai palvelu, on täytetty oikein. Näin ostaja saa helposti painostettua myyjää sopimuksen täyttämiseen. Suorituksesta pidättymistä harkitessa kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, ettei ostaja välttämättä ole oikeutettu pidättymään suorituksesta kokonaan. Tällaisesta tilanteesta voisi olla kysymys esimerkiksi silloin, jos tuhannesta tilatusta mainoskynästä on toimitettu vain puolet. Tällöin ostaja on kylläkin oikeutettu pidättymään suorituksesta niiltä osin kuin sovittuja kyniä ei ole toimitettu, mutta sen sijaan hän on velvollinen maksamaan ne kynät, jotka ovat jo saapuneet. Järein oikeuskeino. Olennaisten rikkomusten varalta lainsäätäjä on varannut ostajalle mahdollisuuden kaupan purkuun. Purkaminen ei siis tule kysymykseen vähäpätöisten virheiden kohdalla, vaan silloin on ostajan vaadittava esimerkiksi hinnanalennusta. Yleensä purkuedellytyksiä harkittaessa on otettava huomioon ainakin häiriön merkitys sopimuksen tarkoituksen toteutumiselle ja se, voidaanko virhe hyvittää muulla tavalla, kuten vahingonkorvauksella. Jos myyjä on toiminut vilpillisesti, on ostajalla yleensä aina oikeus purkaa kauppa, sillä vilpillisyys merkitsee luottamussuhteen olennaista heikkenemistä, eikä ostajalta voida siten vaatia sopimussuhteen jatkamista. Takuu ei vapauta myyjää vastuusta Takuu-sanaan liittyy paljon erilaisia odotuksia ja käsityksiä. Yleinen harhakäsitys on, ettei myyjä ole vastuussa tuotteessa ilmenevistä virheistä enää takuuajan päätyttyä. Takuuta käytetään usein etenkin elektroniikkakaupassa ylimääräisenä markkinointikeinona, eikä takuuajan päättyminen tosiasiassa tarkoita, etteikö myyjä olisi enää vastuussa tuotteessa myöhemmin ilmenevistä virheistä. Erona takuulla ja normaalilla virhevastuulla on kuitenkin se, kumpaan osapuoleen näyttövelvollisuus Yrittäjää eivät koske kuluttajansuojalain säännökset, eikä hän voi kääntyä kuluttaja-asiamiehen puoleen. Saara Jämes virheestä kohdistuu. Takuun hyötynä on se, että takuuaikana myyjän pitää vastuusta vapautuakseen osoittaa virheen johtuvan asiakkaasta, kun taas normaalitilanteessa ostaja on näyttövelvollinen osapuoli. Myyjän vastuu etenkin heti takuuajan päättymisen jälkeen ilmenevästä virheestä on suuri, sillä tuotteilta edellytetään normaalia kestävyyttä. Sen sijaan ostohetkestä hyvin pitkän ajan kuluttua ilmenevä virhe tulee usein heikommin korvatuksi ja tällöin ostajan näyttövelvollisuuskin on ankarampi. Yrittäjät varautuvat riskeihin Jouko Lantto, teksti Yrittäjät pitävät työkyvyttömyyttä, sairastumista, asiakkaiden menestystä tai kysynnän heikentymistä erityisen merkittävinä riskitekijöinä omassa työssään, Fennian varatoimitusjohtaja Kimmo Kilpinen toteaa. Lisäksi he näkevät yritystoiminnan riskeinä tässä ajassa henkilöstön huolimattomuuden sekä johdon tietotaidon puutteet, hän jatkaa. Kilpisen mukaan yrityksissä on yleisimmin varauduttu tulipalon, murron, ryöstön ja varkauden varalle sekä koneiden, laitteiden ja työvälineiden rikkoutumisen varalle, mutta ihmispääoma jää usein vähemmälle. Rakennukset ja esineet vakuutetaan yleensä hyvin. Sen sijaan henkilöriskit on huomioitu heikommin. Seinät ja katot vakuutetaan, mutta yrittäjä itse unohdetaan. Yrittäjät näkevät tärkeinä myös varautumisen energian saannin keskeytymisen sekä atk-laitteiden rikkoutumisen varalta, mutta näiden riskien toteutumiseen on varauduttu heikommin, Kilpinen toteaa. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna energian saannin keskeytyminen ja atk-laitteiden rikkoutuminen ovat kuitenkin nousseet keskeisiksi riskeiksi yrittäjien keskuudessa, Kilpinen summaa. 15 Fennian ja Suomen Yrittäjien tekemän selvityksen mukaan yrittäjistä peräti 64 prosenttia pitää henkilöstön huolimattomuutta kohtalaisena tai suurena riskinä. Henkilöstön huolimattomuus nähdään jopa suurempana riskinä kuin murto ja varkaus, ja se on selvästi noussut suhteessa aiempiin tutkimuksiin. Joka toinen kokenut työuupumusta. Tutkimuksen mukaan yrittäjät kokevat oman työkykynsä varsin hyväksi. 87 prosenttia heistä uskoo kykenevänsä työskentelemään varmasti tai todennäköisesti eläkeikään asti. Rakentamisen toimialalla osuus on hieman pienempi. Koko kuvassa puolet yrittäjistä sanoo kokeneensa työuupumista viimeisen 12 kuukauden aikana. Iän mukaan tarkasteltuna uupumusta kokeneita on etenkin vuotiaiden keskuudessa. Merkittävä havainto on myös se, että työterveyshuolto uupuu lähes puolelta yrittäjistä, Fennian varatoimitusjohtaja Kimmo Kilpinen huomauttaa. Osaltaan tämän selittää se, että tutkimuskyselyyn vastaajista puolet oli yksinyrittäjiä, joista moni ei tiedä, että voi järjestää itselleen työterveyshuollon tai että hänen kannattaa hankkia turvakseen henkilövakuutuksia. Yrittäjät kokevat oman työkykynsä varsin hyväksi. Keskiarvo kouluarvosanalla 4 10 mitattuna on 8, prosenttia yrittäjistä uskoo kykenevänsä työskentelemään varmasti tai todennäköisesti eläkeikään asti. Rakentamisen toimialalla osuus on hieman pienempi. Elisalla on Suomen kattavin 3G-verkko* Se ei todellakaan ole sama, mitä 3G-verkkoa käytät. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Kuuluvuuden laajuus 3G-puheelle ja 3G:n nopealle datalle Elisa 100 % DNA Sonera Elisa 100 % DNA Sonera Elisan 3G-verkko on Suomen kattavin* Älypuhelinta käytettäessä mobiiliverkon ominaisuuksien merkitys korostuu ja on tärkeää, että operaattorin 3G-verkko toimii luotettavasti kaikissa tilanteissa. Radioverkkoja tutkiva asiantuntijayritys ECE suoritti syksyllä 2010 puolueet toman vertailun suomalaisista 3G-verkoista. Tutustu tutkimuksen löydöksiin niin tiedät, miksi Elisan 3G-verkko on oikea valinta. 10 % 0 % 3G Puhe 3G Nopea data Tutustu tutkimukseen ja Elisan liikkuvan työn tarjouksiin yrittäjälle osoitteessa (Korkein tulos skaalattu 100%:iin) *European Communications Engineering (ECE Oy) tutkimus 10/2010. Kattavuudessa on alueellisia eroja.

16 16 N:o 4 Huhtikuu 2011 Työelämä Vapaaehtoisohjelmat toteuttavat yhteiskuntavastuuta Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmissa työnantaja antaa työntekijöilleen mahdollisuuden osallistua jonkin yleishyödyllisen organisaation toimintaan. Vapaaehtoistoiminta on silloin palkallista. Anitta Raitanen, teksti Jatta Wickström, kuva Suomessa yritysten vapaaehtoisohjelmat ovat suhteellisen uusi asia, kertoo Kansalaisareenan suunnittelija Jatta Vikström. Sen sijaan esimerkiksi Isossa-Britanniassa, jota voidaan pitää alan edelläkävijämaana, lähes 70 prosentilla yrityksistä on tällainen ohjelma. Nokia on toteuttanut esimerkiksi Turkissa vapaaehtoisohjelmaa, jossa työntekijät ovat työajalla opettaneet tietotekniikkataitoja syrjäytymisuhan alla olleille nuorille, Vikström lisää. Jatta Vikströmin mukaan yrityksillä ja muilla työyhteisöillä on lukuisia motiiveja kannustaa työntekijöitään vapaaehtoistoimintaan. Tällaisia motiiveja ovat esimerkiksi yritysvastuun korostaminen, hyvän yrityskansalaisuuden toteuttaminen, brändin tunnettuuden nostaminen ja henkilöstön motivointi. Vapaaehtoistyötä hyödynnetään myös tiimien valmennuksessa ja koulutuksessa. Varsinkin pienissä yrityksissä vapaaehtoistoiminta voi heijastaa omistajan tai johdon henkilökohtaista tai koko työyhteisön kiinnostusta. Yhteiskuntavastuun konkretisointia. Yrityksissä työntekijöiden vapaaehtoistoiminta linkitetään yleensä yrityksen yhteiskuntavastuun toteuttamiseen. Vapaaehtoistoiminta voi olla myös osa laajempaa yhteistyöprojektia jonkun kansalaisjärjestön kanssa, Jatta Vikström sanoo. Henkilöstön kehittäminen, hyvinvointi ja työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta ovat osa yrityksen sosiaalista vastuunkantoa. Sosiaaliseen vastuuseen lasketaan yleensä kuuluvaksi myös vastuullisuus paikallista yhteisöä ja muita sidosryhmiä kohtaan. Ajatellaan, että vastuullinen yritys ei ajattele vain omistajiensa etua vaan pyrkii toiminnassaan ottamaan huomioon myös esimerkiksi asukkaiden, työntekijöiden ja kansalaisjärjestöjen odotukset. toiminnanjohtaja Anitta Raitanen johtaa Kansalaisareenaa, joka edistää vapaaehtoistoimintaa Suomessa. Kokemukset opettavat onnistumaan Kansalaisareena on sitoutumaton yhdistys, joka edistää kansalaisten vapaaehtoista toimintaa sekä lisää vapaaehtoissektorin toimijoiden yhteistyötä. Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Anitta Raitasen mukaan yhteistyön onnistumista on edesauttanut se, että yritys on tehnyt selkeän suunnitelman vapaaehtoistoiminnan tavoitteista. Yhteistyöstä kiinnostuneen kannattaa tehdä kartoitus mahdollisista järjestökumppaneista. Sari Kuvaja Sponsorointi on jotakin muuta. Sari Kuvaja on vastikään tehnyt Raha-automaattiyhdistykselle selvityksen järjestöjen ja yritysten yhteistyöstä Suomessa. Kuvaja arvioi, että joissakin yrityksissä taloudellista tukea järjestöille pidetään hyvänä tapana toteuttaa yhteiskuntavastuuta. Järjestöille raha lienee ihan tervetullutta. En kuitenkaan pitäisi taloudellista sponsorointia vastuullisen yritystoiminnan osoituksena. Totta kai yritykset voivat tukea järjestöjä, mutta sen nimeäminen vastuullisuudeksi on hiukan harhaanjohtavaa. Sen sijaan yrityksen yhteistyö kansalaisjärjestön kanssa voi tarjota monenlaisia mahdollisuuksia hyvän tekemiseen, sellaisen hyvän, josta hyö- Lisäksi molemmilla organisaatiolla pitäisi olla vapaaehtoistoiminnan yhteys- tai vastuuhenkilö. Muuten toiminta saattaa tyssätä alkuunsa. Vapaaehtoisiksi lähtevät ovat yleensä pitäneet hyvänä, että keikalle voisi lähteä kollegan kanssa. Työkaverit oppivat toisiltaan ja voivat jakaa kokemuksiaan vapaaehtoisena toimimisesta. tyvät sekä yritys, järjestö että yhteiskunta. keaa mahdollisuus tehdä omaa toimintaansa tunnetuksi jäsenistön piirissä, Kuvaja selvittää. Yrityksen ja järjestön yhteistyölle aukeaa mahdollisuus, jos osapuolten arvopohjat kohtaavat. Vähintään yhtä tärkeää on löytää yhteinen tavoite tai tavoitteita. Yhteistyö ei ole itsetarkoitus vaan eräs toimintatapa muiden joukossa. Jos se ei edistä organisaation tavoitteita, siihen ei kannata lähteä. Yhteistyön on tuotava tuloksia, koska se vaatii toteuttajiltaan resursointia: työvoiman ja ajan lisäksi riihikuivaa rahaa. Nykyajan talkoita Moderneissa talkoissa autokorjaamon työporukka kerää rahaa Yhteisvastuukeräykselle ja tilintarkastustoimiston ammattilaiset hoitavat järjestön kirjanpidon edullisesti tai maksutta. Yrityksen työntekijät voivat myös ideoida virkistyspäivän palvelukodissa asuville seniori-ikäisille, tai he vievät vaarit katsomaan jääkiekkoottelua ja leidit seuraamaan muotinäytöstä. Ideointia voi jatkaa loputtomiin, kunhan sitä tehdään yhteistyössä niin, että sekä yrityksen että vapaaehtoisorganisaation tarpeet ja toiveet otetaan huomioon. Tärkeää on kuunnella myös tekijöitä eli vapaaehtoisia itseään. Yrityksen kannattaa valita vapaaehtoistoiminnan kohteet ja muodot niin, että niihin osallistuminen tuo hyötyä myös yritykselle organisaationa. Jokaisen työntekijän on kuitenkin voitava itse päättää, tarttuako tarjottuihin mahdollisuuksiin vai ei pakottaminen olisi koko toiminnan idean vastaista. Vapaaehtoistoiminnan Vuosi Tavoitteena on luoda suotuisa toimintaympäristö vapaaehtoistyölle Euroopassa. Toiminnassa painopisteenä ovat työntekijöiden kouluttaminen, akkreditointi ja laadunvarmistus. Lisätietoja osoitteesta Yritysten vapaaehtoistoiminnasta lisätietoja osoitteessa www. kansalaisareena.fi Kiinteistöpalveluyritykset: Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa Suomalainen työelämä tarvitsee vastaisuudessa jopa maahanmuuttajaa vuodessa. Näin toteaa kiinteistöpalvelualan yrityksiä edustava järjestö. Tällä työvoimavaltaisella alalla maahanmuuttajien tarve korostuu, sillä alan työntekijöistä noin puolet jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä. Pahin työvoimapula tulee olemaan pääkaupunkiseudulla, Etelä-Suomessa ja suurissa kasvukeskuksissa. Ulkomaisen työvoiman lisääminen kiinteistöpalvelualalla on mahdollistettava. Tulee varmistaa, että ulkomaalaisten ja suomalaisten työehdot ja verokohtelu ovat yhdenmukaiset, sanoo alan työnantaja- ja toimialajärjestön Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén. Yhteiskunta on saatava nykyistä tehokkaammin osallistumaan sekä konkreettisin toimenpitein että rahoittajana työperäisten maahanmuuttajien kielikoulutukseen ja työelämävalmennukseen. Työllistämisen helpottamiseksi tarvitaan nykyistä parempia säädöksiä ja toimintaohjeita, Gramén ehdottaa. Yrittäjille suunnatut tuetut lomat 2011 Suomen Yrittäjät ry järjestää yrittäjien lomatoimintaa Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Terveys- ja Lomahuolto tekee päätökset lomatuen myöntämisestä ja vastaa lomatoiminnan käytännön järjestelyistä. Lomat toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän vuosittaisen määrärahan turvin. Vuoden 2011 aikana RAY:n tuki Kielitaidon merkitystä korostaa myös RTK-Palvelu Oy:n palvelujohtaja Arja Nurmi. Yhtiön työntekijästä noin 10 prosenttia on maahanmuuttajia. Jos työntekijä ei osaa suomea, työntekijältä edellytetään englannin kielen taitoa. Toisaalta maahanmuuttajat ovat usein hyvin motivoituneita kielenopiskeluun, koska työpaikka on heille tärkeä. He eivät halua erikoiskohtelua, Nurmi sanoo. Monikulttuurisuus voimavaraksi. Arja Nurmen mukaan monikulttuurisuus kannattaa kääntää toimialan voimavaraksi. Voimme oppia maahanmuuttajilta erilaisia suhtautumistapoja. Samalla tunnistamme omia ennakkoluulojamme, ja opimme sitä kautta lisää itsestämme. Kaikista kansalaisuuksista löytyy hyviä työntekijöitä. Haluamme palkata parhaan ihmisen kuhunkin työtehtävään riippumatta hänen kansalaisuudestaan, sanoo Arja Nurmi RTK-Palvelu Oy:stä. mahdollistaa noin henkilön ja noin yrittäjän ja yrittäjäperheenjäsenen tuetun loman. Sähköinen ja paperinen hakulomake sekä lisätietoja hakemisesta ja lomista löytyy osoitteesta Yrittäjät/palvelut yrityksille/ kuntolomat. Huom! Lomaa tulee hakea kolme kuukautta ennen haettua loma-ajankohtaa. Seuraavia syksyn lomia voit vielä hakea: loma-ajankohta Yrittäjien kuntokate Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen Yrittäjien Terveyskate Herttuan kuntoutuskeskus, Kerimäki Holiday Club Kuusamon Tropiikki Yrittäjien Kuntoilukate Hotelli Ylläsrinne, Kolari Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Yrittäjien perheloma Herttuan kuntoutuskeskus, Kerimäki Voita 1000 :lla polttoainetta! MAKSA VAIN AJETUISTA KILOMETREISTÄ. IF KILOMETRIETU SÄÄSTÄÄ SELVÄÄ RAHAA YRITYKSEN AUTOVAKUUTUKSISSA. Yhteistyö motivoi henkilöstöä. Sari Kuvajan mukaan järjestöyhteistyö on alkanut kiinnostaa yrityksiä etenkin siksi, että sen on todettu lisäävän henkilöstön työmotivaatiota ja parantavan työnantajaimagoa. Myös järjestöjen asiantuntemus ja osaaminen kiinnostavat. Lisäksi yhteistyö antaa yrityksen henkilöstölle mahdollisuuden kehittää vuorovaikutustaitojaan. Järjestöjen kautta yrityksille auif.fi/kilometrietu Uusi If Kilometrietu huomioi ajokilometrit vakuutusmaksuissa. Mitä vähemmän ajat, sitä vähemmän maksat. Ja saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Lue lisää if.fi/kilometrietu ja osallistu samalla kilpailuun.

17 N:o 4 Huhtikuu 2011 Asiantuntija Lakipalsta Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky Kenelle reklamaatio? Olemme tehneet pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme kanssa uudenlaisen yhteistyösopimuksen. Yhteistyökumppanimme on käyttänyt alihankkijaa, joka on käytännössä tehnyt suuren osan yhteistyöhön liittyvästä palvelusuorituksesta. Emme ole sopineet työn suorittajan kanssa mitään. Työn suorittaja on laskuttanut palvelusuorituksensa yhteistyökumppaniltamme, joka puolestaan on laskuttanut omien laskujensa yhteydessä myös alihankkijoiden laskut. Nyt meillä on aihetta epäillä, että alihankkija on laskuttanut kahteen kertaan osan työstä. Viimeisin yhteistyökumppanimme lasku ja myös siihen sisältyvä alihankkijan lasku on vielä maksamatta. Miten meidän pitäisi menetellä ja keneen otamme yhteyttä? Yritysten välinen yhteistyösopimus on vapaamuotoinen oikeustoimi, joka voidaan tehdä esimerkiksi suullisesti, kirjallisesti tai hiljaisella hyväksynnällä. Hiljainen hyväksyntä tarkoittaa sitä, että osapuolten käyttämisestä ja toiminnasta voidaan tehdä johtopäätös sopimuksen olemassaolosta ja sen ehdoista. Sopimuksen sisällön suhteen on voimassa myös sopimusvapauden periaate. Sopimukseen liittyvät kysymykset ratkaistaan käytännössä siis lähtökohtaisesti sen mukaan, millaiset sopimusehdot osapuolten kesken on sovittu. Yritysten väliseen yhteistyösopimukseen voi joissakin tilanteissa liittyä lainsäädäntöä, joka pakottavan luonteensa vuoksi rajoittaa tehokasta sopimista. Pakottavan lain säännöksen vastainen sopimus on tehoton, jolloin lainsäädäntö menee sopimuksen edelle. Esimerkiksi elinkeinonharjoittajien kilpailun rajoitteiden poistamiseen voi liittyä sellaista lainsäädäntöä, joka on otettava yhteistyösuhteessa huomioon. Sopimus sitoo sopimuksen osapuolia. Olette tehneet yhteistyösopimuksen yhteistyökumppaninne kanssa. Mikäli sopimus on tehty kirjallisesti, on kirjalliset sopimusehdot syytä tarkistaa. Yhteistyösopimuksessa on mahdollista sopia siitä, voiko yhteistyökumppaninne vapaasti käyttää haluamiaan alihankkijoita vai onko alihankkijoiden käyttö kielletty ainakin ilman yrityksenne etukäteistä hyväksyntää. Toisaalta mikäli alihankkijan käyttö on ollut tai olisi pitänyt olla yrityksenne tiedossa eikä yrityksenne ole reagoinut asiaan (reklamoinut) kohtuullisessa ajassa, yrityksenne voidaan katsoa hiljaisesti hyväksyneen alihankkijan käyttö. Myös maksamalla yhteistyökumppaninne laskuttamat alihankkijan laskut teidän voidaan katsoa hyväksyneen alihankkijan käytön. Alihankkija on kysytyssä tilanteessa sopimussuhteessa yhteistyöyritykseenne, joka puolestaan on sopimussuhteessa teidän yritykseenne. Yhteistyösopimuksessa on voitu sopia myös reklamaatioiden teosta, jolloin on toimittava sovitulla tavalla ja sovitussa ajassa. Joka tapauksessa teidän yrityksenne tulisi ensi vaiheessa ottaa yhteyttä suoraan omaan sopijakumppaniinne ja reklamoida sille viivytyksettä. Reklamaatio voidaan toimittaa tiedoksi myös alihankkijalle. Yrityksenne kannattaa maksaa riidaton osa laskusta ja pyytää selvitystä epäselvästä laskun osasta omalta yhteistyökumppaniltanne. Asiassa kannattaa ensi sijassa pyrkiä sovinnolliseen ratkaisuun, mikä edesauttaa myös yhteistyön jatkumista. Työpaikoilla täristään vieläkin aivan liikaa Metallialalla tehty tutkimus osoitti, että haitalliselle tärinälle altistutaan työpaikoilla liikaa. Työnteko tärisevillä käsityökaluilla on yhteydessä erilaisiin yläraajaongelmiin, kuten valkosormisuuteen, sormien puutuneisuuteen ja pistelyyn sekä tukija liikuntaelinperäisiin kipuihin. Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö kampanjoivat tänä vuonna tärinäntorjunnasta ja tärinän terveysriskeistä. Tiedotus suunnataan erityisesti rakennus- ja metalliteollisuuden työpaikoille, joissa käytetään paljon täriseviä työkaluja Uskomme, että kun työpaikoilla tieto tärinän terveysriskeistä leviää ja oireet opitaan tunnistamaan, myös tärinän torjuntakeinot otetaan käyttöön, sanoo erikoislääkäri Riitta Sauni Työterveyslaitoksesta. Työelämä Yksinkertaisia keinoja. Tärinän haittoja voidaan ehkäistä työvaiheiden automatisoinnilla ja hakemalla vaihtoehtoisia työtapoja, pitämällä riittävästi taukoja ja jakamalla tärinätyö useammalle henkilölle. Myös koneiden hyvä huolto pitää tärinätasot kurissa. Viileässä työskennellessä kannattaa jumpata sormia ja pitää itsensä lämpimänä kunnon hanskoilla sekä juomalla lämmintä ja syömällä säännöllisesti. Joissakin koneissa on lämmitettävät kahvat. Paineilmalla toimivien koneiden poistoilma tulee suunnata muualle kuin käsiin. Myös käsien lämmittimiä voi käyttää. Vuonna 2005 voimaantullut tärinäasetus määrää tietyt rajaarvot, joiden alapuolella päivittäinen altistuminen pitäisi pitää. Tärinätikulla arvioidaan. Työterveyslaitos on kehittänyt helppokäyttöisen tärinätikun, joka helpottaa tärinäaltistumisen arviointia. Tikun etupuolella on yleisimpien työvälineiden tärinätasoja ja takapuolella valikko, jonka avulla voi arvioida, kauanko tietyllä työvälineellä voi työskennellä ennen kuin raja- tai toiminta-arvo ylittyy. Yritykset tarvitsevat vuokratyöntekijöitä palvelukyvyn ylläpitämiseksi Vuokrahenkilöstöä käyttävät yritykset arvioivat tuoreessa selvityksessä, että jos henkilöstön vuokraus ei olisi mahdollista, yrityksen asiakaspalvelu kärsisi. Henkilöstöpalvelualan yritys VMP Groupin teettämän Vuokratyöntekijätutkimuksen mukaan yli puolet yrityksistä näkisi asiakaspalvelukyvyn heikkenevän ja reilu kolmasosa uskoi, että tilanne heikentäisi yrityksen kannattavuutta ja kasvumahdollisuuksia. Vuokrahenkilöstöä käytetään eniten tuotanto- ja palvelutehtäviin. Vuokrahenkilöstöä käytetään tavallisimmin sesonkiapuna ja silloin, kun henkilöstöä tarvittaisiin lisää, mutta uusia vakituisia työntekijöitä ei vielä pystytä palkkaamaan. VMP Groupin selvityksen mukaan molemmat olivat motiivina yli puolella vuokrahenkilöstöä käyttäneistä yrityksistä. Kolmasosassa vakinaistettu. Kolmasosa yrityksistä oli vakinaistanut VMP Groupin kautta hankitun vuokratyöntekijän. Luku oli suurempi kuin aiemmissa tutkimuksissa. Taloustutkimus Oy haastatteli VMP Groupin tilauksesta Varmista paikkanne Itämeren parhaisiin pikkujouluihin! 17 viime vuoden lopulla ja kuluvan vuoden alussa yli vuokratyöntekijää ja reilua 800 vuokrahenkilöstöä käyttävää yrityspäättäjää. Vastaavat tutkimukset on toteutettu myös vuosina 2003, 2005 ja Vuokratyöntekijä on työsuhteessa henkilöstöpalveluyritykseen mutta antaa työpanoksensa käyttäjäyritykselle. Vastanneista reilut puolet, 52 prosenttia, ei tällä hetkellä ollut kiinnostunut vakituisesta työpaikasta vuokratyön kautta. Vastaajista 43 prosenttia teki vuokratöitä, koska vakituisia töitä ei ollut löytynyt. Kelaraati perustettu Kela on perustanut työnantajille ja yrittäjille oman asiakasraadin kokoamaan tietoa ja ideoita, joilla voidaan parantaa työnantajien Kela-palveluita. Työnantaja- ja yrittäjäasiakkaiden raadin toimintaa koordinoi Kelan terveysosasto. Raadin puheenjohtajana toimii etuuspäällikkö Reija Jääskeläinen ja sihteerinä suunnittelija Arja Kaasinen. Tänä vuonna raati perehtyy mm. työnantajan asiointipalveluihin ja kela.fisivuihin sekä Kelan palveluprosessiin työntekijän sairastuessa. Raadin varsinaisiksi jäseniksi valittiin 11 henkilöä Elinkeinoelämän keskusliiton, Kuntatyönantajien ja Suomen Yrittäjien ehdotuksesta. Työnantaja- ja yrittäjäasiakasraadin jäsenet ovat palvelupäällikkö Milla Halme (SOK Palveluässä) palkanlaskija Timo Jääskeläinen (YIT Rakennus Oy) henkilöstöpäällikkö Kristiina Forss-Rissanen (Heinon Tukku Oy), talouspäällikkö Marja-Liisa Halonen (Sacotec Oy), työterveyshoitaja Sanna Vaittinen (Nokia Oyj), työkykycontroller Tuula Massinen (Oy Hartwall Ab) palvelupäällikkö Eija Keränen (Helsingin kaupunki) henkilöstöpalvelupäällikkö Aija Heiskanen (Vantaan kaupunki), yrittäjä Antti Stenbäck (Dividend Oy) yrittäjä Petra Kaukoranta (Fysiosporttis Oy), lainopillinen asiamies Harri Hellstén (Suomen Yrittäjät ry). Viime vuonna työnantajien osuus Kelan rahoituksesta oli 13 % (1 619 milj. euroa). Kela korvaa työnantajille työterveyshuollon ja sen lisäksi järjestetyn sairaanhoidon kustannuksia. Jos työntekijä saa palkkaa lakisääteisen vapaansa ajalta, Kela maksaa sairaus- ja vanhempainpäivärahan ja kuntoutusrahan suoraan työnantajalle. Kela korvaa myös perhevapaiden aikana kertyneen vuosiloman kustannuksia työnantajalle. Työnantajille maksettavat etuudet ovat vajaa kymmenes Kelan etuusmenoista. Varaa pikkujoulut mennessä, tarjoamme glögit kaupan päälle! Varatessanne pikkujouluristeilyn mennessä, tarjoamme tehtävän Päivä Tukholmassa -risteilyn yhteyteen ryhmällenne pikkujouluglögit! Laittoman työntekijän palkkaajalle sakkomaksu Työryhmä ehdottaa seuraamusmaksua työnantajalle, joka on palkannut työntekijän, joka ei täytä Suomeen tulon edellytyksiä tai jonka oikeus oleskella Suomessa on päättynyt. Maksu olisi vähintään euroa ja enintään euroa. Seuraamusmaksua korottavana tekijänä otetaan huomioon mm. työntekijän mahdollisesta palauttamisesta aiheutuvat kustannukset. Maksua voidaan myös alentaa, jos yritys on hoitanut työnantajavelvoitteensa hyvin kyseisessä tapauksessa. Työryhmä ehdottaa lisäksi muutosta lähetetyistä työntekijöistä annettuun lakiin siten, että lähetetyn työntekijän työnantaja olisi yhtälailla velvollinen maksamaan seuraamusmaksun. Lisäksi työsopimuslakiin ehdotetaan säännöksiä, jotka koskevat alihankintatilanteissa välittömän toimeksiantajan ja pääasiallisen toimeksiantajan sekä muiden alihankkijoiden velvollisuuksia maksaa yhteisvastuullisesti seuraamusmaksu. Se määrätään silloin, kun työnantajana toiminut alihankkija on palkannut ko. työntekijän. Päivä Tukholmassa -pikkujouluristeily Helsingistä etuhintaan esim. 124 /hlö kahden hengen Promenade-hytissä Esimerkkihintaan sisältyy: risteily kahden hengen Promenade hytissä, kolmen ruokalajin à la carte ryhmämenuillallinen, buffet-illallinen ruokajuomineen ja glögi. Esimerkkihinta voimassa la to -lähdöillä (ei 1.12., ), kun matka varataan mennessä. Tiedustelut ja varaukset matkatoimistosta tai Tallink Siljan kokous- ja ryhmämyynnistä, puh (ma-pe 8-17). 010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min. Koskee vain uusia varauksia. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Hinta voimassa min. 10 hengen ryhmille. SiljaHEST_pikkujoulut_284x380.indd

18 18 N:o 4 Huhtikuu 2011 Sähköalan vuoden tunnustukset jaettu Create your own success story in Russia and Ukraine. With us. Financial management services: Business start-up services: - Accounting - Controlling - HR solutions and payroll processing - IT accounting system solutions - Audit and related services - Company registration - Administrative Support Services - Relocation services Konsu Tax Services: Konsu Law Services: - Company and Labor Law Services - Litigation - Insolvency & Liquidations - Trademarks, IPRs, Licenses - Legal Due Diligence - Mergers & Acquisitions - Tax advisory and planning - Operational tax issues - Tax law updates and training - Consultation on tax inspections - Tax litigation - International taxation & transfer pricing - Tax due diligence Business Start-up Accounting Law Tax Audit Moscow - Saint Petersburg - Kiev - Helsinki - Lappeenranta - Stuttgart - Munich Member of ACCOUNTOR GROUP Metsäalan vuoden kuljetusyritys löytyi itärajan tuntumasta Metsäalan Kuljetusyrittäjät palkitsee vuosittain ansioituneen yrityksen tai yrittäjän vuoden kuljetusyrityksenä. Tänä vuonna palkinto annettiin toisen polven kuljetusyritykselle, jonka omistaja on itse toiminut raskaan liikenteen kuljettajana vuodesta 1972 ja yrittäjänä vuodesta Yrittäjä Leo Koikkalaisen kehittämishalua ja -kykyä kuvaa hänen monipuolinen yritystoimintansa. Hän toimi pitkään Venäjän liikenteessä, yrityksellä on terminaalitoimintoja Immoslassa, ja siirtoautot operoivat perinteisten puuautojen rinnalla. Metsäalan vuoden 2011 kuljetusyrityksenä palkittu Leo Koikkalainen Oy toimii Ruokolahdella. Työntekijöitä on keskimäärin 15 henkilöä. Leo Koikkalaisen panos Metsäalan Kuljetusyrittäjien ja SKAL:n toiminnassa on ollut merkittävää niin alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla. Lotta Tammelin, teksti STUL:n jakama Vuoden 2010 Sähköurakoitsija -tunnustus meni tänä vuonna Sähkö-Haikonen Oy:lle. Tunnustus jaettiin tänä vuonna myös alan nuorelle yrittäjälle. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry valitsee vuosittain jäsenistöstään Vuoden sähköurakoitsija -tunnustuksella palkittavan yrityksen, jonka toiminta on esimerkillistä ja edistyksellistä. Sähkö-Haikonen Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Haikonen vastaanotti tunnustuksen Sähköurakoitsijapäivillä Hämeenlinnassa Pääkaupunkiseudulla ja Keski-Uudellamaalla toimiva Sähkö-Haikonen on vuonna 1965 perustettu yritys, jonka palveluksessa on yksitoista työntekijää. Liikevaihto oli vuonna 2010 noin miljoona euroa. Yrityksensä tärkeimmäksi arvoksi ja samalla kilpailutekijäksi Jarmo Haikonen nimeää laadun. Yritys on erikoistunut taloautomaatioratkaisuihin ja valvontajärjestelmiin. Näissä Haikonen näkee myös tulevaisuuden liiketoimintapotentiaalin. Sähkö-Haikosen yksi haastavimmista urakointikohteista on ollut helsinkiläisen, 1900-luvun alussa rakennetun Asunto Oy Mielikin linjasaneeraus. Taloautomaatio on yksi keskeisiä keinoja pyrittäessä rakennusten energiatehokkuuteen ja helppoon huollettavuuteen. Asiakkaiden tulisi aikaisempaa enemmän ajatella kiinteistön koko elinkaarta sähköistyspalveluja ostaessaan, sanoo Haikonen. Nuori Sähköyrittäjä on väylätekniikan tuntija. Tänä vuonna annettiin tunnustus myös nuorelle alan yrittäjälle. Nuori Sähköyrittäjä -tunnustus ja tuhannen euron rahapalkinto annettiin Älysähkö Oy:n toimitusjohtaja Atte Jokitalolle. Jokitalo on väylätekniikan ja KNXautomaation spesialisti. Automaatiolla on jatkuvasti kasvava rooli paitsi rakennusten energiatehokkuuden myös niiden käyttömukavuuden ja sähköturvallisuuden parantamisessa. Jokitalo on ennakoinut esimerkillisesti nykypäivän osaamisvaateet ja kehittänyt henkilöstönsä pätevyyttä alueella, joka on tuonut yritykselle kilpailuetua ja taannut kannattavan kasvun. Älysähkö työllistää neljä henkilöä. Meneillään olevan tilikauden liikevaihdoksi Jokitalo ennakoi miljoona euroa. Edelliseen tilikauteen verrattuna se tarkoittaa yli tuhannen prosentin kasvua. Matkailu Erämaan äärellä Matkailuyrittäjä Kyösti Pietikäinen toivoo panostuksia matkailumarkkinointiin. Takaisinvedot lisääntyneet. Vaarallisia ja vakavasti puutteellisia tuotteita kerättiin viime vuonna pois kuluttajilta poikkeuksellisen paljon. Tukes velvoitti maahantuojia keräämään yhteensä 88 tuotetta, joista 32 oli sähkötuotteita, yksi kaasulaite ja loput muita kuluttajatuotteita, kuten leluja ja heijastimia. Meillä on 430 huskyä, jotka valjakoilla vievät joka viikko 30 eurooppalaista matkailijaa metsään. He ovat ihmisiä, jotka ovat nähneet Kiinan muurin ja Grand Canyonin, mutta lumi ja koiravaljakot heiltä on vielä kokematta, matkailuyrittäjä Kyösti Pietikäinen Muoniosta kertoo. Lotta Tammelin, teksti Jouko Lantto, kuvat Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari Hotelli Viru, Tallinna Seminaari on keskusteleva ja aktiivisesti puheenjohdettu kokonaisuus omistajanvaihdoksen prosessista. Vaihdokseen liittyy olennaisesti jatkajien etsiminen, arvonmääritys, sopimusneuvottelut sekä erilaiset yritys- ja verotusjärjestelyt. Toteutusvaiheessa korostuu osaamisen ja johtajuuden siirtyminen uudelle omistajalle. Seminaari on tarkoitettu luopujille, jatkajille, yritysneuvojille sekä muille omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille. Perjantai Torstai Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy Ilmoittautuminen seminaariin Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan 7.00 Aamiainen Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelli Viruun 9.00 Yrityksen valmistaminen omistajanvaihdokseen Buffet-lounas Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta Mikä osa yrityksestä siirtyy? Miten kokonaisuutta voidaan järjestellä verotehokkaasti? Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? Jos kauppaa ei tule yritystoiminnan lopettaminen ja Seminaarin avaus Seminaarin puheenjohtaja, veroasiantuntija KTL Risto Walden, Bilanssi Oy Yrityskauppaprosessin kulmakivet ja yrityksen arvon määrittäminen Onnistuneen yrityskaupan valmistelu ja tekijät Toiveet ja realismi yrityskaupassa Yrityskaupan prosessi käytännössä Yrityksen arvon määrittäminen Rahoitusmahdollisuudet omaisuuden realisointi Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy Kahvitauko (huoneavainten jako ja majoittuminen) Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa Omistajanvaihdoksen sopimusneuvottelut, aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja Sopimusten asema ja siirto liiketoiminta- ja osakekaupassa Osakassopimukset Työsopimukset omistajanvaihdoksessa uusi työnantaja, vanhat työntekijät Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät Tulevaisuuteen varautuminen Luopujan ja aloittavan yrittäjän eläkesuunnittelu Jatkajan toimeentulon varmistaminen Avainhenkilöiden sitouttaminen Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life Omistajanvaihdoksen tukipalvelut Suomen Omistajanvaihdosseuran asiantuntijat omistajanvaihdoksen apuna Yritysneuvoja Tapani Hirvonen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityspörssi yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka Yhteyspäällikkö Katri Pölkki, Suomen Yrittäjät Illallinen ravintola Maikrahvissa Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa Omistuksen siirtäminen lähipiirissä Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä Yrityksen ja omaisuuserien arvostaminen verotuksessa Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy Luopumisen tuskaa ja hyppy tuntemattomaan 80 % tunnetta ja 20 % tekniikkaa vaihdoksen herättämät ajatukset ja tunteet Vaihdoksen vaiheet: herättely, valmistautuminen, haltuunotto, itse vaihdos ja jälkihoito Osaamisen ja johtajuuden siirtäminen Millä eväillä tulevaisuuteen? Psykologi Piia Tulisalo, Prover Oy Innostavia ja asiantuntevia esityksiä. Erittäin hyvä koulutus! Yhteistyössä Kolme ämmän menestys. Sesonkiaika työllisti Harrinivassa noin 110 henkilöä, ja ympäri vuoden alueella häärii noin 60 työntekijää. Lapissa meidät elättää kolme M-kirjainta eli matkailu, mal- Pilataanko luonto? Matkailu- yrittäjä Pietikäiselle on tärkeää, että Lapin maisemat säilyisivät eheinä niin, että ihmiset todella tuntisivat olevansa erämaassa. Kun saimme metsät suojeltua, niin seuraava haasteemme on se, että alueelle halutaan rakentaa kymmenen 150 metriä korkeaa tuulimyllyä. Ja aivan keskeiselle alueelle niin, että asiakas näkee ne joka päivä erämaaretkellään. Minkä takia ne myllyt pitää tuoda tänne Muonioon, jossa luontomatkailu on todella korkealla ja asiakkaat liikkuvat metsissä? Hehän ovat juuri Euroopasta lähteneet tuulimyllyjä karkuun. Aikanaan puhuttiin Ylläksen tunnelista ja pilvenpiirtäjähotellista Leville. Eurooppa- Olen joskus myynyt tuotettamme tuolla maailmalla sanomalla, että meiltä on 250 kilometriä lähimpään McDonald siin ja saman verran lähimpiin liikennevaloihin. Kyösti Pietikäinen laisethan pelkäävät tunneleita ja tulevat luontoon nimenomaan pilvenpiirtäjiä karkuun. Pitäisi vähän miettiä, mitä me täällä puuhaamme, Pietikäinen ihmettelee. Ja ovatko ne kymmenen myllyä niin tarpeellisia, varsinkaan kun sitä sähköä ei täällä niin paljon tarvita, hän jatkaa. Kilpailijat saavuttavat. Kyös- ti Pietikäinen ei ole myöskään täysin tyytyväinen suomalaiseen matkailumarkkinointiin. 80-luvulla meillä oli paljon yhteistyötä Finnairin ja MEGin kanssa. Tänä päivänä yhteistyö on loppunut lähes kokonaan. Jos minun pitäisi nyt aloittaa vastaava yritystoiminta, en usko, että siitä tulisi mitään. Yhteistyö kokosi asiakkaat ja matkailuyrittäjät yhteen. Järjestimme paljon matkoja ja retkiä ja siten saimme asiakkaat tänne. Pietikäistä huolettaa heikko markkinointi syystäkin, sillä rajojen takaiset kilpailijat alkavat olla jo kintereillä. Tänä päivänä myös Norja ja Ruotsi ovat tulossa kovalla vauhdilla. Ne kolkuttelevat eurooppalaisten matkatoimistojen ovia koko ajan. Siellä pannaan todella rahaa matkailun markkinointiin. Onneksi he ovat vielä vähän meitä jäljessä, mutta kauaa ei enää mene, kun he saavat Suomen kiinni, Pietikäinen arvioi. Matkailu muuttuu. Matkailu- yrittäjä Pietikäinen on nähnyt alassaan muutoksen viime vuosina. Matkailu on muuttumassa. Ennen oli ryhmää ja muuta, mutta nykyään omatoimimatkailijat ovat yleistyneet. Ja nimenomaan luontomatkailijat. Meillä on tosiaan 430 huskyä, jotka valjakoilla vievät joka viikko 30 eurooppalaista matkailijaa metsään. Kyseessä on ihmisiä, jotka ovat nähneet Kiinan muurin ja Grand Canyonin, mutta lumi ja koiravaljakot heiltä on vielä kokematta. Jotkut hurahtavat huskysafareihin lopullisesti, ja Harrinivassa on asiakkaita, jotka ovat vierailleet safarilla jo 18 vuotta peräkkäin. Olen aina sanonut, ettei matkailuyrittämisessä ole seiniä eikä kattoa tai rajoja. Voit heitellä hulluja ideoita ja testailla niitä. Koko ajan esimerkiksi mietimme, miten voisimme saada tänne asiakkaita jopa kesällä. Erämaa vetää joka tapauksessa hyvin, ja meidän pitää säilyttää se ja pitää kunnossa, Kyösti Pietikäinen muistuttaa. Seminaarin päätös Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin (ruokailu ateriakupongin arvolla laivan ravintoloissa) Saapuminen Helsinkiin Osallistumismaksu Jäsenhinta: 385 /hlö 2-hengen huoneessa ja 416 /hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Normaalihinta: 545 /hlö 2-hengen huoneessa ja 576 /hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä ateriakuponki paluumatkalle. Ilmoittautuminen Osallistujapalaute 2010: H arrinivan lumisella pihamaalla tulijan toivottaa tervetulleeksi koirien ulvonta, vaikka yhtään huiskuhäntää ei näy. Ollaan Tunturi-Lapin uumenissa Muoniossa Muoniojoen varrella. Sumuisen joen vastarannalta siintää rakas naapurimaamme Ruotsi. Harriniva on vuonna 1973 perustettu lomakeskus. Aluksi Harriniva toimi leirintäalueena, mutta hiljalleen vuosien saatossa yritys on kasvattanut palveluitaan roimasti. Ohjelmapalvelujen kautta olemme kasvaneet isommaksi. Hotelli rakennettiin vuonna 1991, jotta turisteilla olisi paikka, jossa yöpyä. Me teemme kaikkea, paitsi emme lennä kuuhun vielä, kuvailee Harrinivan nykyinen nokkamies Kyösti Pietikäinen. Asiakkaita Harrinivan elämyksiin saapuu pääasiallisesti Euroopasta. Päämaa on Ranska. Charterkone lensi talvella 15 viikkoa Pariisi Kittilä-väliä. Myös Saksasta, Hollannista, Belgiasta, Englannista ja Sveitsistä tulee paljon asiakkaita. Meidän matkailupakettimme alkaa lentokentältä ja päättyy sinne, ja se sisältää varusteet, ruoat ja ohjelmat. Hyvin viimeistelty paketti siis. Ajanvietettäkin turisteille on kehitetty. 430 huskyä, 110 moottorikelkkaa ja 54 saunaa, Pietikäinen heittelee lukuja. mi ja metsä. Niiden saaminen ja toteuttaminen yhdessä samalla alueella tuottaa aina vähän ongelmia, Kyösti Pietikäinen summaa. Alueen matkailuyrittäjät ovatkin joutuneet vääntämään kättä Metsähallituksen kanssa siitä, ettei viimeisiä paikallisia erämaita kaadettaisi pois. Harrinivakin elää metsästä ja kauniista arktisesta luonnosta. Olen joskus myynyt tuotettamme tuolla maailmalla sanomalla, että meiltä on 250 kilometriä lähimpään McDonald siin ja saman verran lähimpiin liikennevaloihin. Meillä onkin noin eräkämppäyöpymistä vuodessa. Asiakkaat menevät kelkoilla tai koiravaljakoilla metsään ja yöpyvät eräkämpissä. Se on sitä, mitä meidän yrityksemme tekee. Lapin elämys syntyy Pietikäisen mukaan yksinkertaisista asioista. Luonto, huskyt, moottorikelkat ja porot. Ne ovat ne päätuotteet. viimeistään osoitteessa sähköpostilla p. (09) / Härkönen. Ilmoittautuessa tulee mainita syntymäaika ja majoitusvaihtoehto. Helsinkiin voi palata myös myöhäisemmällä laivavuorolla (lähtö Tallinnasta 17.30, laiva Helsingissä 19.30), tällöin ei ole bussikuljetusta hotellilta satamaan. Paluusta myöhäisemmällä laivavuorolla tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä. Kalastusopasyrittäjät korostavat vastuullista kalastusmatkailua Harri Auramo, teksti K alastusluvan vaikea saanti on kalastusopasyrittäjien toiminnan suurin este erityisesti rannikkoalueilla. Suomen Kalastusopaskilta pohti vuosikokouksessaan 26. maaliskuuta jäsentensä toimintaa haittaavia esteitä. Kalastusoppailla on omia ehdotuksiaan valmisteilla olevaan kalastuslakiin, ja niiden toivotaan tulevan esille myös hallitusohjelmassa. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Ari Pajukoski Oriveden Västilästä. Kalastusoppaat pitävät ongelmana sitä, että läänikohtaisella vieheluvalla kuka tahansa voi kalastaa yhdellä vieheellä koko läänin alueella (lukuun ottamatta erityiskalastuskohteita ja rauhoitettuja alueita), mutta kalastusoppaan opastamana tarvitaan kuitenkin vesialueen omistajan lupa. Näin lain tulkinta estää maaseudulla ja saaristossa yrittäjyyttä ja palvelujen tarjonnan kehittymistä. Tilanteesta kärsivät erityisesti saaristossa ja maaseudulla matkailupalveluja tarjoavat yritykset, kokouksessa todettiin. Kalastusopaskilta pitää tärkeänä, että uusi kalastuslaki antaa ihmisille tasavertaisen mahdollisuuden kalastuksen harrastamiseen. Viehekalastajalla tulee olla mahdollisuus käyttää hankkimaansa kalastus- oikeutta sekä omatoimisesti että myös avustettuna esimerkiksi kalastusoppaan tai vuokraveneen kanssa. Kalastusoppaiden mielestä nykyisen läänikohtaisen viehekalastusmaksun laajentaminen kalastusopastoimintaan on parempi vaihtoehto kuin uutena mallina kaavailtu ELY-keskusten myöntämä lupa. On turha muodostaa hallintoa ja kuluja kasvattavia lupajärjestelmiä, jotka saattavat kohdella kalastusoppaita eri tavoin eri alueilla. Kilta pelkää, että kalastusalueet ohjaavat käyttö- ja hoitosuunnitelmissaan kalastusoppaat syrjäisille, kalastusmatkailuun sopimattomille alueille. Vastuullista kalastusmatkailua. Kalastusopasyrittäjien mielestä heidän toimintaansa haittaavat suuresti ennakkoasenteet. Kalastukseen liittyvät ongelmat, kuten häiriön aiheutuminen, roskaaminen ja kalakantojen rasitus, johtuvat lähes täysin sellaisista kalastusmatkailijoista, jotka kalastavat omatoimisesti. Kalastusoppaat ovat paikallisesti tunnettuja, joten heidän toimintansa tulee perustua kestävään kehitykseen ja hyvään paikallistuntemukseen. Kalastusmatkailun haittoja voidaan nimenomaan vähentää ammattitaitoisia kalastusoppaita käyttämällä, ei heidän toimintaansa estämällä.

19 N:o 4 Huhtikuu 2011 Maakunta 19 Satakuntalaisyrittäjät haluavat maakunnan pääsevän irti vanhoista asenteista Raumalaisten ja porilaisten ikivanha ilkeily toisistaan ei maistu maakunnan yrittäjille enää edes huonoksi vitsiksi. Asenteesta on haittaa yhteistyölle. Harri Auramo, teksti ja kuvat Rauman ja Porin nokittelu on ollut toista sataa vuotta jos jonkinlaisten vitsien aiheena. Nyt ovat varsinkin elinkeinoelämän edustajat ryhtyneet kysymään, onko kahden pienehkön kaupungin kissanhännänveto nykyaikana oikein viisasta, kun pitäisi tehdä alueellista yhteistyötä. Ongelma nousi esille Porin Yrittäjien 30-vuotisjuhlaseminaarissa. Porissa on hyvää se, että sillä on hyvä naapuri, veisteli raumalainen pienteollisuusyrittäjä Kari Sallinen paneelissa, mutta vaihtoi saman tien vakavaan sävyyn, että käytännön elämässä tämä kahta kaupunkiseutua vaivaava asennevamma olisi aika saada lopullisesti haudatuksi. Vanha asenne johtaa vieläkin täysjärkisten ihmisten kanssakäymisessä ongelmiin ja epäluottamukseen. Kumpikaan kaupunkiseutu ei tule nykymaailmassa toimeen ilman syvällistä ja luottamuksellista yhteistyötä, Sallinen sanoi. Kari Sallisen yritys Motoseal Oy valmistaa Raumalla koneita ja tarvikkeita kiinteistönhuoltoon, mm. 80 prosenttia Suomessa käytettävistä lumikolista. Sallinen on miettinyt, mistä ikivanha kiistely olisi saattanut alkaa ja miksi se aina vaan jatkuu. Hän arvelee yhdeksi syyksi sitä, että kaupunkien välissä kulkee murrealueen raja. Pori kuuluu hämäläismurteisiin ja Rauma lounasmurteisiin. Raumalaiset eivät koe olevansa satakuntalaisia vaan raumalaisia. Porin kaupunginjohtaja Aino- Maija Luukkonen kertoi esimerkin, miten kaupunkien keskinäinen kisailu on haitannut yhteistyön kehittämistä. Meillä on täällä kummallakin isot satamat. Yritimme saada niille yhden satamayhtiön ja toimivamman työnjaon, mutta se ei toteutunut. Rauman ja Porin satamien ei olisi tarvinnut kilpailla keskenään, vaan yksi satamayhtiö voisi kilpailla Suomen muita satamia vastaan. Vaikka muualla Suomessa muuta luullaan, niin Satakunnassa menee hyvin, myhäilevät yrittäjät Pekka Ekberg Porista (vas) ja Kari Sallinen Raumalta. He lisäävät, että maakunnan asenneilmasto kaipaisi myrskytuulta. Toimivat yritykset eivät kuntia tarvitse. Riittää, kun ne eivät häiritse yritysten toimintaa. Yrittäjä Kari Sallinen Luukkosen mukaan Porin ja Rauman yhteinen satamalaitos olisi ollut Vuosaaren jälkeen toiseksi suurin Suomessa. Kari Sallinen asettui Porin kaupunginjohtajan kanssa samalle linjalle sanomalla, että tapaus on esimerkki huonosta satakuntalaisesta meiningistä. Tässä näkyy se luottamuksen puute. Ei uskalleta lähteä mukaan yhteistyön kelkkaan; nähdään vain uhkia eikä hyötyjä lainkaan. En usko, että satamia saadaan samaan yhtiöön nykyisten päättäjien aikana, Sallinen harmitteli. Porilainen yrittäjä Pekka Ekberg, tosin syntyisin Raumalta, vahvisti Sallisen havainnon siitä, että raumalaisten ja porilaisten kyräily vaikuttaa ikävä kyllä jopa elinkeinoelämän käytännön ratkaisuihin. Satakunta mainettaan parempi. Raumalaisten ja porilaisten kisailu jäi Porin Yrittäjien paneelissa kokkapuheeksi, kun ryhdyttiin arvioimaan Satakunnan hyviä puolia. Kaikki olivat sitä mieltä, että maakunta on monilla mittareilla valtakunnan parhaimmistoa, mutta sitä ei ole osattu kertoa ulospäin. Emme ole maakuntana pystyneet viestimään taloutemme hyviä merkkejä; työllisyydessä olemme kuudenneksi paras Suomessa. Jos muun maan ihmisiltä kysytään meidän työttömyydestä, niin arvaukset putoavat Kainuun lukemille. Satakunnan brändi on hyvä, mutta markkinointi on vähän epäonnistunut, sanoi Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen. Satakunnan hyvinvointi ja menestys eivät näy oikeastaan millään tasolla valtakunnallisesti. Kuntataloudella menee täällä varsin hyvin sitä ei vaan kukaan tahdo uskoa ja täällä menee elinkeinoelämälläkin varsin hyvin, sanoi yrittäjä Pekka Ekberg. Hänen yrityksensä on Fiblon Oy, joka valmistaa paperista ja kartongista talous- ja hygieniatarvikkeita. Itse näen Satakunnan koulutusmahdollisuudet ja sen tuottaman henkilöstön meidän suurimpana valttina tällä hetkellä. Satakunnassa yritystoiminnan harjoittaminen on kilpailukyvyn kannalta varmasti järkevämpää kuin monessa muussa paikassa, Ekberg vakuutti. Myös Kari Sallisen mukaan Satakunnassa on hyvä yrittää, ja yhtenä syynä siihen on se, että maakunnasta on helppo harjoittaa vientiä. Oman yrityksensä lisäksi hän mainitsee esimerkki- nä Kiukaisissa toimivan, herkkusieniä kasvattavan yrityksen. Se yritys voi viedä herkkusienet yön yli Tukholmaan. Samaa ei voi tehdä Itä-Suomesta, ainakaan yhtä helposti. Toiseksi Satakunta on alueena niin kompakti, että täällä kerkiää yhden päivän aikana hoitamaan monennäköistä asiaa, kun muutamassa kymmenessä minuutissa pääsee paikasta toiseen, Kari Sallinen lisäsi. Porin Yrittäjien puheenjohtaja Seppo Rantanen asettelee kiitossanansa tarkasti: hän on juuri saanut yhdistykselleen 30-vuotisonnittelut ja viirin Rauman Yrittäjiltä. Kiitosta ja kehuja puolin ja toisin. Paneelin puheenjohtajan, päätoimittaja Petri Hakalan johdolla jatkettiin juttua siitä, mitä hyvää varsinkin naapurikaupungissa on. Raumalaisyrittäjä Kari Sallinen kehui Porin kaupunkia siitä, että se on satsannut oikeaan asiaan, yliopistokeskukseen. Kyseessä on Turun yliopiston Porissa toimiva yksikkö. Saan työhaastatteluun yhä enemmän nuoria, jotka ovat lukeneet maakunnan omassa yliopistokeskuksessa. Tällainen koulutusveturi palvelee koko Satakuntaa, Sallinen kiitteli. Tutkija Timo Aro Porin kaupungilta ihmetteli, miksi raumalaiset ovat niin huolissaan kaupunkinsa imagosta, että kunta palkkasi konsultteja tekemään imagotyötä. Rauman imago on nimittäin ennestäänkin aivan loistava, ja sen on todistanut myös Taloustutkimus. Raumalla on kaikki ne hyvät ominaisuudet, mitä sen kokoisella kaupungilla voi olla. Lisäksi kunnan talous on hyvin vahva. Raumasta on monessa esimerkkiä koko maakunnalle, Timo Aro hehkutti ja antoi raumalaisille anteeksi heidän pienen omaperäisyytensä. Porin kaupunginjohtaja Aino- Maija Luukkonen vahvisti, että hänenkin mielestään Raumalla on erinomainen imago. Sitä hän sanoi ihmetelleensä, miksi Raumalla on silti ollut suuria muuttotappioita, mikä vasta viime aikoina näyttää pysähtyneen. Rauman Kari Sallinen oli kotikaupunkinsa imagosta samaa mieltä, mutta paljasti, että suurella osalla kaupungin asukkaista on jostakin syystä pessimististä mielialaa: kaupungin asioissa nähdään paljon huonoja piirteitä. Mitä yrittäjät vielä toivovat maakunnalta? Porilaisyrittäjä Pekka Ekberg toivoi, että Satakunnan yliopistokeskuksesta ja ammattikorkeakoulusta kehittyisi koko maalle esimerkki sellaisesta koulutuskeskittymästä, jossa opiskelijoiden läpimenoaika on kaikkein nopein. Niin, ja liikenneolot ovat Satakunnassa poikkeuksellisen heikot. Niitä pitää parantaa. Meidänkin pienellä yrityksellä on hoidettavana vuosittain useita satoja kansainvälisiä yöpymisiä Porissa, ja vaikka meillä on nyt lentoyhteyksiä, niin ei se kovin helppoa ole, Kari Ekberg lähetti terveisiä rahanjakoministereille. Kari Sallinen kuulutti satakuntalaisen yhteistyön ja yhteishengen nostamista kärkeen; vain sillä päästään eteenpäin. Hän kannatti Ekbergin ehdotusta korkeakoulujen terävöittämiseksi siten, että maakunnan työnantajat saavat nopeasti hyviä insinöörejä, hyviä sairaanhoitajia ja muita ammattilaisia. Satakunta tarvitsee vetovoimaisempia asuinpaikkoja saadaksemme ulkopuolistakin verta väestöön, ettemme aivan degeneroidu omiin liemiin. Toivon myös selvästi nykyistä myönteisempää suhtautumista maahanmuuttajiin. Kun Olkiluodon rakentaminen loppuu, ainakin Rauman nykyinen kansainvälisyys loppuu siihen paikkaan, Kari Sallinen ennusti. Kari Sallinen toivoi järjen voittavan kuntapuolella niin, että kuntien määrä vähenee. Toimivat yritykset eivät kuntia tarvitse, paitsi aloittavat yritykset neuvontaa ja nuoret yrittäjyyskoulutusta. Muuten riittää, että kunnat eivät häiritse yrittäjien toimintaa, hän sanoi. Meriteollisuus ja Kouvolan seutu saavat äkillistä torjuntatukea Valtioneuvosto päätti 14. huhtikuuta antaa ELY-keskuksille yhteensä 5,2 miljoonan euron myöntämisvaltuudet äkillisen rakennemuutoksen torjumiseksi. Myöntämisvaltuuksista valtaosan saavat meriteollisuuden yritykset investointi- ja kehittämishankkeisiinsa, yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Loput euroa saa Kaakkois-Suomen ELY-keskus käytettäväksi lähinnä Kouvolan seutukunnan yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin. ELY-keskus voi myöntää meriteollisuuden toimialalla toimiville yrityksille tai toimialaan kytköksissä oleville pk-yrityksille avustusta hankkeisiin, jotka laajentavat ja monipuolistavat yritysten liiketoimintaa. Kouvolan seutukunnan yritykset puolestaan voivat saada avustusta hankkeisiin, joiden arvioidaan luovan uusia työpaikkoja alueella äkillisesti menetettyjen työpaikkojen tilalle. Valtioneuvosto nimesi joulukuussa 2010 meriteollisuuden toimialan äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi vuosiksi ja helmikuussa 2011 Kouvolan seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2012 loppuun saakka. Meriteollisuuden toimialalle kohdennetuista määrärahoista Uudenmaan ELY-keskus sai euroa, Varsinais-Suomen ELY-keskus 2 miljoonaa euroa, Satakunnan ELY-keskus euroa, Pohjanmaan ELY-keskus euroa ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus euroa. Valtioneuvosto on varannut vuoden 2011 talousarviossa yhteensä 12 miljoonaa euroa äkillisen rakennemuutoksen torjuntaan. Tästä summasta valtioneuvosto on jo jakanut helmikuussa tekemällään päätöksellä 6 miljoonaa euroa eräille alueille. Näitä ovat vuoden 2011 loppuun saakka Kotka-Haminan seutu, Salon, Heinolan, Varkauden, Nivala- Haapajärven, Haapavesi Siikalatvan ja Kajaanin seutukunnat. Valtioneuvosto jätti vielä jakamatta euroa äkillisen rakennemuutoksen torjumiseksi tarkoitetusta rahasta. Puutavarakaluston investoinnit huolestuttavan alhaalla FUTUREIMAGEBANK Pekkarinen lupasi TE-toimistojen palvelutason paranevan Meneillään oleva uudistus TEtoimistojen toiminnan kehittämiseksi ei uhkaa niiden palvelutasoa missään päin Suomea. Näin lupasi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 15. huhtikuuta. Ministerin mukaan uudistuksen tavoite on päinvastoin parantaa nykyisiä palveluja ja taata ne tasalaatuisina koko maassa sekä henkilö- että yritysasiakkaille. Vaikka toimistoverkon rakenteessa tehdäänkin hallinnollisia uudistuksia, TE-toimistopalveluja tarjoavien toimipaikkojen määrä ei vähene, Pekkarinen sanoi. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti viime vuonna monivuotisen työ- ja elinkeinotoimistojen palveluja ja toimistoverkkoa koskevan uudistuksen. Kehittämislinjaukset toimeenpannaan vuoteen 2015 mennessä. Linjaukset määrittelevät, miten TE-toimistojen palvelut järjestetään, miten palvelujen saatavuus turvataan ja kuinka toimistoverkkoa uudistetaan seuraavien viiden vuoden kuluessa. Kehittämistyötä tarvitaan, sillä TE-toimistoissa asioi vuosittain lähes henkilöä ja palveluja käyttää noin yritystä, huomautti Pekkarinen. TE-toimistojen palveluja tarvitsevat voivat vastakin luottaa siihen, että toimistot hoitavat ydintehtävänsä luotettavasti ja laadukkaasti, korosti Mauri Pekkarinen. Viime talvena ajettavaa oli paikoin jopa enemmän kuin pystyttiin ajamaan. Uusia puutavara-autoja rekisteröitiin 120 vuonna 2009 ja 142 vuonna Alan yrittäjäliiton mukaan kalustoa uusitaan nyt liian hitaasti. Investointiriski on kasvanut kuljetusyrittäjälle liian suureksi, joten kuljetusasiakkaan tulisi tosissaan sitoutua yhteistyökumppaniinsa, ja sopimuksiin on saatava pikaisesti ansio- ja määrätakuut. Näin alan tilannetta kuvaa Metsäalan Kuljetusyrittäjät. Koko valtakunnan puutavara-autokalusto käsittää runsaat 1500 autoa. Viimeisten kahden vuoden investointitahdilla kestää lähes 12 vuotta uudistaa maamme puutavara-autot. Heikko in- vestointitahti kuvaa yrittäjien kannattavuuden tilaa ja epävarmuutta asiakkaiden toimista. Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n perustamisen aikaan 40 vuotta sitten suurin ajankohtainen ongelma oli ansiotakuiden puuttuminen. Nyt ollaan jälleen samassa tilanteessa. Korjuumäärä kasvoi, kuljettajista pulaa. Kuljetustoiminnan kannalta ratkaisevan tärkeitä ovat puun osto ja ennen kaikkea suoritetut hakkuut. Tilanne on ollut lopputalven 2010 osalta yrittäjien kannalta suotuisa, ja ajoja on ollut paikoin jopa enemmän kuin on pystytty ajamaan. Metsäteollisuuden kannattavuus on parantunut merkittävästi, ja nyt onkin aika parantaa koko puunhankintaketjun kannattavuutta, jotta yrittäjät voisivat rekrytoida pitkäjänteisesti lisää työntekijöitä ja tehdä investointeja, kertoo Metsäalan Kuljetusyrittäjien toiminnanjohtaja Kari Palojärvi. Markkinapuun hakkuut olivat 51,7 miljoonaa kuutiometriä vuonna Kasvua edelliseen, ennätyksellisen heikkoon vuoteen verrattuna oli 10,3 miljoonaa kuutiometriä, mutta vuoden 2007 ennätyksellisiin markkinapuun hakkuisiin (57,7 milj.) ei kuitenkaan vielä ylletty. Riippumattomat autokorjaamot ryhtyvät mielellään kilpaan Riippumattomat autokorjaamot ovat tyytyväisiä EU:n vapauttamasta korjaamo- ja varaosakilpailusta. Vaikutukset ovat alkaneet näkyä. Autoalan ja Korjaamoiden Liiton mukaan riippumattomat autokorjaamot pääsevät vihdoin kilpailemaan tasavertaisesti ns. merkkikorjaamoiden kanssa. Yrittäjät toivottavat kilpailun tervetulleeksi. Riippumattomat korjaamot pystyvät huoltamaan ja korjaamaan myös uudet autot, eikä kuluttaja menetä autonsa takuuta. Autoteollisuus on velvollinen toimittamaan autokorjaamon tarvitsemaa teknistä tietoa, erikoistyökaluja ja varaosia. Riippumattomat korjaamot ovat aiemmin pystyneet kilpailemaan toiminnan läheisyydellä, hinnalla ja henkilökohtaisemmalla palvelulla. Riippumattomien korjaamoiden vahvistuminen on ollut yksi alan keskeinen trendi. Autoalan ja Korjaamoiden Liiton puheenjohtaja Lauri Halminen toteaa, että autotehtaiden ja maahantuojien erilaisten kilpailua rajoittavien toimien jälkeen nyt pystytään kilpailemaan tasaväkisemmin merkkitoimijoiden kanssa.

20 20 N:o 4 Huhtikuu 2011 Täyttä asiaa ESSI AHTOLA Uudet kansanedustajat, uusi hallitus uusi yrittäjämyönteisyys? Yllättävän vaalituloksen myötä on hankala ennustaa, tuleeko Suomi kehittymään politiikaltaan yrittäjämyönteisemmäksi. Olen saanut käyttää äänioikeuttani ensimmäistä kertaa vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Tämän lisäksi ääneni pääsi kuuluviin myös VaaliTEbatissa, Talouselämän eduskuntavaalien verkkopaneelissa. Muihin konkaripanelisteihin verrattuna olin jäyhä jököttäjä, mutta leikkaus-verotus-keskustelussa avasin sanaisen arkkuni yrittäjyyden kannustimien puolesta. Kirjoituksessani Haluaako Suomi verottaa hyvät yrittäjät ja yritykset muille maille? annoin nuoren yrittäjän näkemyksen siitä, miltä kasvavien ja kansainvälisten yritysten tulevaisuus Suomessa näyttää. Esitin kirjoituksessa huoleni siitä, että mobiilin ja kansainvälistyvän arjen myötä yrittäjien kynnys muuttaa firmansa pois Suomesta madaltuu. Tämä voi viedä paljon kasvavia, hyviä yrityksiä ja niiden luojia pois kotimaastamme kevyemmän verotuksen maihin. Asennekulttuurissamme on jotain pahasti vikana, jos kova, moninkertainen verotus on tapa kiittää yrittäjää, joka on todennäköisesti uhrannut elämästään enemmän kuin 40h viikossa ja lomalisät päälle liiketoimintaansa perustaessaan ja kehittäessään. [--] Ounailen, että Suomessa tulee kasvamaan hienoja yrityksiä, jotka todellisen succéen kynnyksellä ottavat ja rekisteröivät toimintansa Bermudalle tai muulle verokevyelle alueelle. Yllättävän vaalituloksen myötä on hankala ennustaa, tuleeko Suomi kehittymään politiikaltaan yrittäjämyönteisemmäksi. Yrittäjämyönteisyydestäkin on vielä paljon matkaa aitoon verotukselliseen kannustavuuteen. On sääli, ettei nuori, yrittäjämyönteinen Lasse Männistö päässyt eduskuntaan. Nippa nappa valituksi tulleella Lassella oli kaksi yrittäjien kannalta tärkeää teesiä: 1. Hyvinvoinnin rakentuminen työn varaan: Vain työn ja menestyvien yritysten avulla takaamme hyvinvointipalvelut myös väestön ikääntyessä. Veroja pitää kohdistaa kulutukseen työnteon ja yritysten verotuksen sijaan. 2. Yrittäjyys kantaa Suomea: Verotuksen on kannustettava yrittäjyyteen ja tuettava yritysten kasvua. Yritystukien tulee ohjautua markkinavetoisesti eikä virkamieskoneiston päätösten perusteella. Onneksi paikka eduskunnassa ei ole edellytys yrittäjämyönteisyyden kehittämiselle. Ainakin itse jatkan Lassen kanssa samoilla linjoilla. Kuten Talouselämän kirjoituksessanikin totesin: Väitän, että eloisa, kasvava ja sijoittajia houkutteleva yrityskenttä on Suomelle paljon vahvempi hyvinvoinnin pohja kuin koveneva verotuskanta ja täältä ulkomaille karkaavien, menestyvien yritysten perävalojen ihailu. Essi Ahtola Kreative Generation SY:n nuorten yrittäjien valiokunta, jäsen Helsingin Yrittäjien nuorten yrittäjien, HYNYn, varapuheenjohtaja Nuori yrittäjä Ole mukana, kun tähtiaineksia hiotaan Jyväskylässä Riikka Koskenranta, teksti Juho Makkonen (Antti Virolainen) ja Moodit Oy, kuvat Tapahtuma kannustaa nuoria yrittäjiä Olet tähti -teemalla. Lauantain seminaarissa kysytään ja vastataan ainakin seuraaviin kysymyksiin: Meissä jokaisessa on tähtiainesta, mutta kuinka hiomme sen esiin? Miten vältämme hyvän alun muuttumisen vain tähdenlennoksi? ja Millainen on tähtiyritys? Käsiteltäviä menestyvän yrittäjyyden teemoja ovat esimerkiksi yrityksen kasvu, kansainvälistyminen, kannattavuus, johtaminen, osaaminen, osaamisen kehittäminen, ajanhallinta, jaksaminen ja hyvinvointi. Maan parhaat palkitaan. Seminaarin alustajia ovat muun muassa Teemu Tapper, Nuori Yrittäjä -palkittu 2010, Samcom Oy, Juuso Nissilä Valkee Oy, Maaretta Tukiainen, Moodit Oy ja Antti Virolainen, Avoin yritys. Tapahtuman virallisena suojelijana toimii opetusministeri Henna Virkkunen, joka saapuu pitämään lauantai-illan tervehdyspuheen. Ohjelmassa on myös asiaa uusien bisnessuhteiden luomisesta. Ilta huipentuu valtakunnallisen Nuori Yrittäjä -palkintojen jakoon. Tapahtuman yhteistyökumppaneina ovat Fennia, Fonecta ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Avoimuus suuntana. Kaksi Nuori yrittäjä -tapahtuman esiintyjää valottaa hiukan tähtiyrittäjyyden aineksiaan tapahtuman alla. Pääkaupunkiseudulla toimiva Avoin yritys on vielä tutkimusasteella, mutta yritys perustetaan syksyllä, toinen perustaja Antti Virolainen kertoo. Tulevan yrityksen palvelu on nimeltään Kassi, joka on yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten sisäisen palvelu-, tavara- ja kyytivaihdon verkkopalvelu. Virolaisen mukaan Kassia ollaan viemässä muun muassa kalifornialaisen yksinhuoltajavanhempien järjestön käyttöön. Kassi-palvelu toimii avoimen datan periaattein. Mistä aineksista Liiketoiminnan tavoitteena on hyödyllisen palvelun lisäksi muuttaa kulttuuria avoimempaan suuntaan sekä vähentää turhaa kulutusta ja pyörien keksimistä uudelleen. Antti Virolainen koostuu avoimen lähdekoodin yrityksen resepti menestykseen? Olennainen ajatus Kassi-palvelun takana on, että ihmiset voisivat jakaa enemmän omasta hyvästään. Yksittäiselle ihmiselle ei ole suurta vaivaa lainata sähköporaa sitä tarvitsevalle tai napata naapuri kyytiin yhteiselle työmatkalle, mutta tarvitsijalle apu on suuri. Liiketoiminnan tavoitteena on Virolaisen mukaan hyödyllisen palvelun lisäksi muuttaa kulttuuria avoimempaan suuntaan sekä vähentää turhaa kulutusta ja pyörien keksimistä uudelleen. Positioi itsesi. Maaretta Tukiainen Moodit Oy:stä tietää entisenä Sub TV:n kanavajohtaja, millaisista yritystarinoista media kiinnostuu. Hän vinkkaa aloittavaa yrittäjää ihan aluksi positioimaan itsensä, kun tavoitteena on saada tähtiainekset puhkeamaan kukkaan. Tärkeintä on ymmärtää, missä bisneksessä aikoo olla ja missä taas ei. Jos pystyy luomaan tai tunnistamaan omalle tarjoomalleen uniikin markkinan, on vahvoilla. Kun tarjoaa sitä, mitä markkina osaa jo kaivata mutta mitä kukaan muu ei vielä tarjoa, kysyntä on melko varmasti vahvaa. Useimmiten uniikeimmat tarjoomat löytyvät olemassa olevien bisnesten laitamilta tai väleistä, Tukiainen selvittää. Hän kannustaa nuoria yrittäjiä pitämään samalla myös hauskaa. Jos sinulla on hyvä olla ja saat asiakkaat rentoutumaan kanssasi, olet vahvoilla. Töissä on lupa olla kivaa, ja nauru vapauttaa luovuuden. Huumoriakin saa olla mukana. Mikä tapahtuma? Nuorten yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma on vuosittainen tapahtuma, jossa jaetaan valtakunnalliset Nuori Yrittäjä -palkinnot. Tapahtumaan on jo ilmoittautunut satakunta osallistujaa, majoituksen tarvitsijat voivat ilmoittautua aina 10.5 asti. Senkin jälkeen ilmoittautumisia otetaan vastaan. SY:stä tapahtumaan osallistuu johtaja Timo Lindholm. Tapahtuman järjestää Keski-Suomen Yrittäjät. Tärkeintä on ymmärtää, missä bisneksessä aikoo olla ja missä taas ei. Jos pystyy luomaan tai tunnistamaan omalle tarjoomalleen uniikin markkinan, on vahvoilla. Maaretta Tukiainen Yrittäjän riski puhutti edustajaehdokkaita Helsingin Yrittäjien Nuorten Yrittäjien Tutustu yrittäjyyteen -työharjoittelukampanjassa eduskuntavaaliehdokkaille ykköspuheenaiheeksi nousi yrittäjän riski. Tutustu Yrittäjyyteen -kampanjan aikana työharjoittelun pk-yrityksissä suoritti kaikkiaan 17 eduskuntavaaliehdokasta. Yrittäjäriski tulee vastaan yritystoiminnassa joka päivä, omien kokemusten jakaminen poliitikkojen kanssa on tärkeää, jotta riskin todellisuus ymmärretään myös päättäjien keskuudessa, korostaa Toiviomatkojen Maria Oksanen. Tutustu Yrittäjyyteen -kampanja korosti, että riskistä on seurattava myös mahdollisuus menestyä. Verotuksen muutoksilla ei saa tappaa kannusteita yrittäjäksi ryhtymiseen ja yrityksen kasvattamiseen. Vain pieni osa ehdokkaista työharjoittelussa. Myös perhevapaiden kustannukset Perussuomalaisten Timo Soini oli ääniharava myös Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n nuorille järjestämissä varjovaaleissa. Nuorten valitsemassa varjoeduskunnassa suurimmaksi puolueeksi muodostui kokoomus 38 paikalla. Vihreät keräsivät 36, keskusta 32 ja Perussuomalaiset 28 paikkaa. herättivät keskustelua, kun eduskuntavaaliehdokkaat tutustuivat yrityksiin. CleanMarin Oy:n toimitusjohtaja Mari Laaksonen puhuu naisvaltaisen siivousalan tuomalla kokemuksella. Naisaloilla perhevapaat heikentävät yrityksen kannattavuutta ja ovat valtava menoerä pienyrittäjille. Perhevapaista kertyy eniten epäsuoria kustannuksia yrityksille. Se mietityttää uusia työntekijöitä palkatessa, palkkaatko juuri naisen ja minkä ikäisen. Työharjoittelun suorittivat keskustalta Markus Kinnunen, Laura Kolbe, Eeva Kärkkäinen, Sanna Lehtinen, Kristiina Ruuskanen ja Teppo Säkkinen, kokoomukselta Hannele Luukkainen, Lasse Männistö, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen ja Petri Sarvanto, kristillisdemokraateilta Ulla Halme ja Tuulikki Vuorinen (sit), RKP:lta Maria Björnberg-Enckell ja Astrid Thors, perussuomalaisilta Nina Huru ja vasemmistoliitolta Sirpa Puhakka. Kunta-alalla kesätöitä. Tänä kesänä kuntien ja kuntayhtymien kesätöissä työskentelee noin nuorta kesätyöntekijää. Kaksi kolmesta kesätyöntekijästä työllistyy kuntien ja kuntayhtymien työpaikoille. Sen lisäksi kunnat tukevat nuorten työllistymistä kesätöihin yrityksiin ja yhdistyksiin. Zokko ohjaa yrittäjiä verkostoitumaan Kilpailun voittajasuunnitelma Zokosta syntyi muutamassa päivässä ja tapahtumaidea on sellainen, johon yrittäjä itsekin haluaisi osallistua. Riikka Koskenranta, teksti Mirkku Merimaa, kuva Espoolainen viidennen polven yrittäjä Carita Mattsson on voittanut Suomen Yrittäjien ja Fonectan järjestämän kilpailun, jossa tehtävänä oli ideoida yrittäjille verkostoitumistilaisuus. Kilpailun ja tapahtuman suunnittelun tarkoituksena on tuoda uusia tuulia yrittäjien väliseen verkostoitumiseen sekä innostaa yrittäjiä osallistumaan tapahtumaan, josta voi syntyä pitkäaikaisia verkostokumppanuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia. Tärkeät kontaktit kasvotusten. Kilpailuun osallistuneilla oli paljon hyviä ajatuksia ja oivalluksia. Voittaja nousi kuitenkin esiin pitkälle mietityllä konseptilla, jossa on huomioitu myös sosiaalinen media ja sen hyödyntäminen itse tapahtumassa, raadissa mukana ollut Fonectan partneruusjohtaja Johanna Hallikainen kertoo. Mattssonin ideoiman Zokkoverkostoitumistilaisuuden ajatus on, että tärkeät kontaktit luodaan kasvotusten. Onnistunut verkostoitumistilaisuus luo pohjan jatkoverkostoitumiselle ja sosiaalisen median hyödyntämiselle. Voittajatilaisuus toteutetaan toukokuussa Jyväskylässä osana Suomen Yrittäjien valtakunnallista nuorten yrittäjien tapahtumaa. Tiesin heti kilpailun ajatuksen nähtyäni, miten tapahtuma pitäisi Voittajatilaisuus toteutetaan toukokuussa Jyväskylässä osana Suomen Yrittäjien valtakunnallista nuorten yrittäjien tapahtumaa. toteuttaa. Yrittäjänä olen huomannut, että kaikesta verkostoitumisesta on hyötyä. Ainahan kontakteja on hyödynnetty, mutta sähköiset välineet helpottavat verkostojen ylläpitämistä, Mattsson kertoo. Avainsanana yhteisöllisyys. Mattsson tietää mistä puhuu: oma yritys, ekologisia käyttö- ja lahjatavaroita sekä kosmetiikkaa maahantuova Cocoi on työllistänyt entistä projektipäällikköä jo vuoden päivät. Suunnitelma Zokosta syntyi muutamassa päivässä oman yritystoiminnan ohessa. Mattsson kertoo suunnitelleensa sellaisen tapahtuman, johon itsekin haluaisi mennä. Yhteisöllisyys on teema, jota halusin tuoda esiin. Suomessa on paljon pienyrityksiä, joiden yrittäjät ovat aika yksin. Verkostot tuovat yhteisöllisyyttä. Zokon tavoite on luoda nykyajasta puuttuvaa me-henkeä. Tavoite on myös antaa osallistujille mahdollisuus tunnistaa ja löytää toinen yrittäjä ajasta ja paikasta riippumatta, Mattsson kuvailee. Zokon tavoite on luoda nykyajasta puuttuvaa me-henkeä, kilpailun voittaneen verkostoitumistilaisuuden suunnitellut Carita Mattsson kertoo. Rahaa ja markkinointiapuja. Carita Mattsson palkitaan parhaasta verkostoitumisideastaan 5000 euron arvoisella palkinnolla. Palkintopaketti koostuu erilaisista markkinointitoimenpiteistä, kuten hakukonemarkkinoinnin ja B2B-kontaktirekisterin suunnittelusta ja toteutuksesta. Yhdessä ne antavat arvokasta näkyvyyttä yritykselle. Toivon, että palkinto tuo tunnettuutta ja uusia asiakkaita, sillä sehän on yrityksen alkuvaiheessa tärkeintä. Voittoni toivon tietenkin tuovan uusia yrittäjäkontakteja, Mattsson lisää.

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2015. Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana

Eduskuntavaalit 2015. Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana Eduskuntavaalit 2015 Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana Eduskuntavaalit 2015 21,1 % +5,3 % *) 17,6 % -1,4 % 18,2 % -2,2 % 16,5 % -2,6 % 49 +14 38-1 37-7 34-8 8,5 % +1,3

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT Markus Mervola 0..011 Tutkimusraportti JOHDANTO 1. JOHDANTO Tämän tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä mieltä suomalaiset

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Optometria MEDIAKORT TI 2013

Optometria MEDIAKORT TI 2013 Optometria MEDIAKORT TI 2013 Optometria on 5 kertaa vuodessa ilmestyvä optiikan ja optometrian ammattilehti. Lehteä julkaisee Suomen Optinen Toimiala ry. Lisätietoja www.optometria.fi. ILMESTYMISAIKATAULU

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Vaalipiiritutkimus 2014

Vaalipiiritutkimus 2014 Vaalipiiritutkimus 2014 Uusimaa Varsinais-Suomi Vaikuttaa HALUKKUUTEEN äänestää eduskuntavaaleissa sellaista puoluetta, joka ajaa seuraavia asioita tosissaan: Ankarammat rangaistukset

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Listautumiskysely 2010

Listautumiskysely 2010 Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Järjestön keskeiset luvut ja tekijät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 58 Jäsenyrityksiä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen

Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen Kannattavuuslaskelmien lähtökohtia Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on suunnitellut vero- ja kustannusvaikutusten analyysikehikon. Kustannuslaskelmien

Lisätiedot

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Taustaa Tavoitteina vastata kysymyksiin: 1. Kuinka hyvin yritysten kasvustrategiat toteutuvat käytännössä?

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla

Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla Verkko ostolaskut Tampereen kaupunki siirtyi 1.1.2011 alkaen kokonaan verkkolaskujen vastaanottoon ja paperilaskujen käsittelystä luovutaan kaupungin

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Omistajanvaihdosnäkymät 2010-2020 Yrittäjät ikääntyvät, 50 % yrittäjistä iältään 50+ Myyntiin (ulkop.) 28 000 yritystä Sukupolvenvaihdos

Lisätiedot

KESKUSTA Tukimuoto (FK:n osallistuja) eur. Olavi Ala-Nissilä Seminaari Suomen taloudesta ja turvallisuudesta 3.2.2015 360 Antti Kaikkonen

KESKUSTA Tukimuoto (FK:n osallistuja) eur. Olavi Ala-Nissilä Seminaari Suomen taloudesta ja turvallisuudesta 3.2.2015 360 Antti Kaikkonen 1 (5) FK:N EDUSKUNTAVAALITUKI 2015 Finanssialan Keskusliitto (FK) on vastuullinen suomalaisen hyvinvoinnin, vaurauden ja kilpailukyvyn rakentaja. Haluamme olla kantamassa yhteiskunnallista vastuuta myös

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 42/2011 vp Torstai 3.11.2011 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 8 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 8 ) James Hirvisaari

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

www.yritysporssi.fi Sirja Paavolainen Pirkanmaan Yrittäjät Pirkanmaan Yrityspörssi sirja.paavolainen@pirkanmaanyrittajat.fi Puh.

www.yritysporssi.fi Sirja Paavolainen Pirkanmaan Yrittäjät Pirkanmaan Yrityspörssi sirja.paavolainen@pirkanmaanyrittajat.fi Puh. www.yritysporssi.fi Sirja Paavolainen Pirkanmaan Yrittäjät Pirkanmaan Yrityspörssi sirja.paavolainen@pirkanmaanyrittajat.fi Puh. 050 434 1445 Yrityspörssi.fi mikä se on? Yrityspörssi.fi on maan suurimpia

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Etelä-Savon noin 6700 yrityksestä valtaosa on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. < 10 henkilön yrityksiä 95% Yksinyrittäjiä 44% (Etelä-Savon Yrittäjien

Lisätiedot

Nebula Kotisivutyökalu Käyttöohje - Kauppamoduuli. 1. Kaupan asetukset... 2

Nebula Kotisivutyökalu Käyttöohje - Kauppamoduuli. 1. Kaupan asetukset... 2 Sivu 1/6 Sisällysluettelo 1. Kaupan asetukset... 2 1.1. Maksunvälittäjän valinta ja käyttöönotto... 2 1.2. Kaupan tiedot... 3 1.3. Postitus ja toimitusmaksut... 3 1.4. Verot... 4 1.5. Kaupan valuutta ja

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Virossa virtaa yrittäjyyteen?

Virossa virtaa yrittäjyyteen? Virossa virtaa yrittäjyyteen? Viro uhka vai mahdollisuus? Irma Pahlman Yliopettaja oikeustieteen tohtori, varatuomari, MBA www.laurea.fi Mikä Viro? Asukkaita 1,3 miljoonaa Euroopan unionin jäsen 2004 Sotilasliitto

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN RYHMÄMATKAESITE 2013 2014

JYVÄSKYLÄN SEUDUN RYHMÄMATKAESITE 2013 2014 1/5 JYVÄSKYLÄN SEUDUN RYHMÄMATKAESITE 2013 2014 SOPIMUS ILMOITUSTILASTA Jyväskylän Seudun Matkailu toteuttaa jälleen keväällä 2013 ryhmämatkojen järjestäjille suunnatun esitteen. Esite toimii yhtenä päämarkkinointivälineistä

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 1(5) SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 Yleistä Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen osakkaita ovat sen vakuutuksenottajat. Osakkaiden päättämisvaltaa käyttää yhtiökokouksena toimiva edustajisto,

Lisätiedot

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Yrittäjyyden edunvalvoja Tehtävämme on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja huolehtia yrittäjien puolesta

Lisätiedot

VARAUS- JA AINEISTOAIKATAULUT PALSTAN LEVEYDET JA MODUULIEN KORKEUDET. Lehti ilmestyy torstaisin. Varaukset ja aineistot

VARAUS- JA AINEISTOAIKATAULUT PALSTAN LEVEYDET JA MODUULIEN KORKEUDET. Lehti ilmestyy torstaisin. Varaukset ja aineistot MEDIA- TIEDOT 2016 VARAUS- JA AIKATAULUT VALMISTETTAVAT ILMOITUKSET Varaukset ja aineistot ma klo 12 mennessä PAINOVALMIIT ILMOITUKSET Aineistot ti klo 12 mennessä Liitteet, aukeamat ja luovat ratkaisut

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2507 Eduskuntavaalien 2007 ehdokaskysely Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/2016 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/2016 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/2016 1 Kokoustiedot Aika 10.3.2016 klo 10.00 11.07. Paikka Kuntatalo Toinen linja 14, Helsinki Päätöksentekoon osallistuneet puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka I varapuheenjohtaja

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

Ilmapuntari 2015: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan

Ilmapuntari 2015: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan Ilmapuntari 5: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan Puolue on eduskuntavaaleissa tärkeämpi kuin ehdokas. Enemmistö suomalaisista (6 %) ilmoittaa valinnan tapahtuvan

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot