Hallitus , LIITE 16

Transkriptio

1 Hallitus , LIITE 16 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALA E- JA F-OSAN PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA HUS-Kiinteistöt Oy

2 TIIVISTELMÄ HUS Länsi-Uudenmaan sairaalan E- ja F-osan peruskorjauksen hankesuunnitelma käsittää E- ja F-siiven peruskorjauksen ja toiminnallisia tilamuutoksia alueella sekä uuden IVkonehuoneen rakentamisen yksikerroksisen F-osan päälle. Hankesuunnitelma perustuu valmistuneeseen tarveselvitykseen, jonka Länsi Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta on kokouksessaan hyväksynyt. Hanke on hyväksytty HUS:n vuosien taloussuunnitelmaan sisältyvään investointisuunnitelmaan euron suuruisena vuosille Tilat ovat peruskorjauksen tarpeessa sekä rakennus- että taloteknisesti riippumatta niihin tulevaisuudessa sijoitettavasta toiminnasta. Ulkovaipan lämmöneristys on puutteellinen, kosteusvaurioita on eri puolilla ja pinnat ovat kuluneet. Tilat ovat talvella kylmät ja vetoisat ja kesällä jäähdytyksen puuttuessa kuumat. LVIS-tekniikka on vanhentunutta eikä vastaa nykystandardeja. Ilmanvaihdosta puuttuu energiaa säästävä lämmön talteenotto. Tilasuunnittelulle on asetettu tavoitteeksi yleispätevyys; Peruskorjattuja tiloja tulee kulloistenkin toiminnallisten linjausten mukaisesti voida käyttää eri tarkoituksiin, esim. sisätautiosastona. Peruskorjattavien tilojen pääosin ensimmäisessä kerroksessa toimii nykyisin synnytysosasto lapsivuodeosastoineen ja E-osan toisessa kerroksessa päiväkirurgian osasto. Synnytysosasto väistää ja päiväkirurgian osasto muuttaa ennen peruskorjausta pysyvästi sairaalan M-siipeen. Peruskorjauksen jälkeen synnytysosasto palaa tiloihinsa lukuun ottamatta nykyisin toisessa kerroksessa sijaitsevia perhehuoneita, jotka siirtyvät lastenosastolle. Toisessa kerroksessa aloittaa uutena toimintana seurantaosasto, joka tulee toimimaan puskuriosastona päivystysalueen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kodin/hoitolaitoksen välillä. Uutta osastoa tarvitaan vähentämään päivystysalueen kuormitusta ja samalla rauhoittamaan sisätautien ja kirurgian vuodeosastojen toimintaa päivystysaikana. Tilajärjestelyjä ajanmukaistetaan varustamalla potilashuoneita huonekohtaisilla hygieniatiloilla, lisäämällä eristyskäyttöön soveltuvia tiloja ja muokkaamalla kanslia- ja toimistotyöskentelyyn tarkoitettuja tiloja nykyisiä käytäntöjä vastaaviksi. Peruskorjattavien tilojen laajuus on 802,5 m² hyötypinta-alaa ja 1256 m² bruttopinta-alaa, uudisrakennettava tila on 17,2 m² hyötypinta-alaa ja 63 m² bruttopinta-alaa. Hankesuunnitteluvaiheen tietojen perusteella Länsi-Uudenmaan sairaalan E- ja F-osan peruskorjauksen kustannusarvio on elokuun 2007 kustannustasossa euroa (alv 0%). Kustannukset ovat / hy-m 2 ja / br-m 2. Hankesuunnitteluvaiheen aikataulusuunnitelman mukaan rakennustyöt aloitetaan maaliskuun 2008 alussa ja työt valmistuvat tammikuun 2009 lopussa.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT YLEISKUVAUS LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALAN TOIMINNASTA SYNNYTYSOSASTON TOIMINTA Nykyinen toiminta Tuleva toiminta Toiminnan tiloille asettamat vaatimukset SEURANTAOSASTON TOIMINTA Nykyinen toiminta Tuleva toiminta Toiminnan tiloille asettamat vaatimukset HENKILÖSTÖSUUNNITELMA / HENKILÖKUNTATARVE...4 SIJAINTI, TILAT JA TEKNIIKKA Rakennustekniikka LVI-tekniikka Sähkötekniikka Rakennuttajan erillishankinnat TILAPÄISJÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA HANKKEEN LAAJUUS JA ARVIO KUSTANNUKSISTA AIKATAULUTAVOITTEET ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN...12 LIITTEET 1. Asemapiirros 2. Pohjapiirros Kellari 3. Pohjapiirros 1. kerros 4. Pohjapiirros 2. kerros 5. Julkisivut 6. Tilaohjelma 7. Hankeaikataulu

4 1 1 JOHDANTO Hankkeen nimi on HUS Länsi-Uudenmaan sairaala, E- ja F-osan peruskorjaus. Hankesuunnitelma käsittää E- ja F-siiven peruskorjauksen ja toiminnallisia tilamuutoksia alueella sekä uuden IV-konehuoneen rakentamisen yksikerroksisen F-osan päälle. Länsi-Uudenmaan sairaala sijaitsee osoitteessa Itäinen Rantakatu 9, Tammisaari. Peruskorjausalueen sijainti sairaalassa on esitetty liitteenä 1. olevassa asemapiirroksessa. Tilat ovat peruskorjauksen tarpeessa sekä rakennus- että taloteknisesti riippumatta niihin tulevaisuudessa sijoitettavasta toiminnasta. Peruskorjattavissa tiloissa toimii nykyisin synnytysosasto ja päiväkirurgian osasto. Synnytysosasto on toiminnallisesti jaettu synnytyshuoneisiin ja lapsivuodeosastoon, jotka sijaitsevat pääosin E ja F -osien ensimmäisessä kerroksessa. Synnytysosasto väistää peruskorjauksen ajaksi M-siipeen. Vuodeosaston perhehuoneet, jotka sijaitsevat toisessa kerroksessa hankalan porrasyhteyden päässä muusta osaston toiminnasta, muuttavat väistöjen yhteydessä pysyvästi lastenosastolle. Päiväkirurgian osasto sijaitsee E-osan 2. kerroksessa ja muuttaa ennen peruskorjausta pysyvästi sairaalan M-siipeen. Vapautuvissa tiloissa aloittaa peruskorjauksen jälkeen uutena toimintana seurantaosasto, joka tulee toimimaan puskuriosastona päivystysalueen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kodin/hoitolaitoksen välillä. Uutta osastoa tarvitaan vähentämään päivystysalueen kuormitusta ja samalla rauhoittamaan sisätautien ja kirurgian vuodeosastojen toimintaa päivystysaikana. Tarve seurantaosaston kaltaiselle toiminnalle on ollut pitkään olemassa, mutta suunnittelua ei ole aiemmin voitu käynnistää, koska toiminnalle ei ole voitu osoittaa tiloja. Tilasuunnittelulle on asetettu tavoitteeksi yleispätevyys; peruskorjattuja tiloja tulee kulloistenkin toiminnallisten linjausten mukaisesti voida käyttää eri tarkoituksiin, esim. sisätautiosastona. Hanke on hyväksytty HUS:n vuosien taloussuunnitelmaan sisältyvään investointisuunnitelmaan euron suuruisena vuosille

5 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT Hankesuunnitelma perustuu valmistuneeseen tarveselvitykseen, jonka Länsi Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta on kokouksessaan hyväksynyt. Länsi-Uudenmaan sairaalan E- ja F-osat ovat valmistuneet vuonna Alueella on tehty osittainen pintaremontti 1980-luvun alussa. Peruskorjaus on ollut pitkään ajankohtainen ja suunnittelua on käynnistetty vuodesta Tilajärjestelyt eivät tue ajanmukaista toimintaa: Potilashuoneista puuttuu pääosin suora kulkuyhteys suihku- ja WC-tiloihin, eristyshuoneita on riittämättömästi, kanslia- ja toimistotiloista on puutetta, pyykki- ja jätelogistiikka on ongelmallinen. Rakennus- ja talotekninen kunto on huono: pinnat ovat kuluneita ja vaikeasti puhtaana pidettäviä, rakenteissa on kosteusvaurioita, ulkovaipan lämmöneristyskyky on puutteellinen ja ikkunoiden kunto huono eivätkä sähköasennukset ole nykymääräysten mukaisia. Ilmanvaihtojärjestelmästä, jonka koneet on sijoitettu kellaritiloihin, puuttuu tuloilman jäähdytys ja energiakustannuksia säästävä lämmön talteenotto. Oleellinen muutos tarveselvityksessä esitettyyn nähden on E-osan toiseen kerrokseen tulevan toiminnan vaihtuminen päiväkirurgian osastosta seurantaosastoksi ja siihen liittyvät tilaratkaisujen muutokset. Tarveselvityksessä esitetystä päiväkirurgian väistöstä on tullut pysyvä muutto, johon liittyvät muutostyöt toteutetaan hankkeesta erillisenä. Synnytysosaston perhehuoneet on hankesuunnitelmassa tarveselvityksestä poiketen esitetty siirrettäväksi pois peruskorjausalueelta. Kerrosten välinen porrasyhteys jää vain poistumistiekäyttöön. Muilta osin muutokset liittyvät suunnitelmien tarkentumiseen. Kaikki toiminnot peruskorjattavalta alueelta muuttavat rakennuksen M-siiven ensimmäiseen kerrokseen ennen peruskorjauksen alkua, päiväkirurginen toiminta pysyvästi ja synnytysosasto väistöön. Nykyisin ko. tiloissa toimiva psykiatrinen poliklinikka siirtyy sairaalan muihin rakennuksiin. 3 YLEISKUVAUS LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALAN TOIMINNASTA Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella on kaksi sairaalaa, joista Länsi-Uudenmaan sairaalassa ovat edustettuina seuraavat erikoisalat: sisätaudit mukaan lukien dialyysitoiminta, keuhkosairaudet, neurologia, kirurgia, naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit, anestesiologia ja korva-nenäkurkkutaudit sekä lisäksi radiologia ja laboratoriotoiminta. Hoitojaksoja oli vuonna 2006 noin 8000 ja käyntejä noin Länsi-Uudenmaan sairaalassa on 90 sairaansijaa somaattista sairaanhoitoa varten. Lisäksi sairaalassa on sekä somaattista että psykiatrista poliklinikkatoimintaa. Sairaala toimii alueensa päivystävänä erikoissairaanhoidon sairaalana ja vastaa öisin myös alueen perusterveydenhuollon päivystyksestä. Viikonloppuisin perusterveydenhuollon päivystys toimii myös kokonaan sairaalan tiloissa. Hankesuunnitelma-alueella toimii erikoissairaanhoidon synnytysosasto ja päiväkirurgian osasto. Peruskorjauksen jälkeen synnytysosasto palaa takaisin. Päiväkirurgia jää psykiatrian poliklinikalta vapautuviin väistötiloihin ja sen entisissä tiloissa aloittaa uutena toimintana seurantaosasto. Vuoden 2006 aikana sairaalaan otetuista noin 7000 potilaasta vajaa 1300 otettiin sairaalaan lyhyemmäksi aikaa kun 24 tuntia ja vajaa 500 potilasta oli sisään kirjoitettuna yhden päivän, mutta kirjoitettiin ulos seuraavana. Vastaavasti yli 420 potilasta seurattiin poliklini-

6 3 kalla pitempään kuin 6 tuntia. Näitä potilaita varten tarvitaan seurantaosasto, jolla arvioidaan potilaan hoidontarve ja suunnitellaan jatkohoitopaikka (erikoissairaanhoito / perusterveydenhoito) sekä odotetaan kotiutusta. 4 SYNNYTYSOSASTON TOIMINTA 4.1 Nykyinen toiminta Synnytysosastolla, vuodeosastoineen, oli 795 hoitojaksoa vuonna Synnyttäjiä tulee Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lisäksi muilta HUS:n alueilta (36,5% synnyttäjistä vuonna 2006) ja maksusitoumuksella HUS:n ulkopuolelta (6%). Vuodeosastolla asiakkaat viipyvät keskimäärin 3,2 vrk. Riskisynnyttäjät kuten ennenaikaiset, alle 35 viikkoiset ja insuliinidiabeetikot lähetetään yliopistolliseen keskussairaalaan synnyttämään. Äitiys- ja akupunktiopoliklinikka toimivat synnytysosastolla yhteensä kolmena päivänä viikossa. Lähes kaikki raskaana olevat käyvät sikiön ultraääniseulonnassa synnytysosastolla kahdesti. Synnytysosaston tavoitteena on tarjota yksilöllinen synnytyksen hoito, mikä edellyttää monipuolisen valikoiman kivunlievitysmenetelmiä (epiduraali, kohdunsuun puudutus, akupunktio, lämmin kylpy ym.). Synnytysosaston lapsivuodeosastolla on kaikkiaan 15 potilaspaikkaa, joista kaksi sijaitsee perhehuoneissa toisessa kerroksessa. Kerrosten välillä kuljetaan vaarallisen jyrkän portaan kautta. Potilaat käyttävät pääosin yhteisiä wc- ja suihkutiloja, joihin kuljetaan käytävän kautta. Pyykit ja jätteet kuljetetaan hygienian kannalta arveluttavasti synnytyshuonekäytävältä odotustilojen ja vuodeosastokäytävän läpi keräilypisteeseen, joka sijaitsee osaston huuhteluhuoneessa. 4.2 Tuleva toiminta Synnytysosaston varsinaiseen toimintaan ei ole suunniteltu muutoksia. Neljäs synnytyssali mahdollistaa tehokkaamman toiminnan. Asianmukainen toiminta tartunnanvaarallisissa synnytyksissä mahdollistuu eristystoimintaan soveltuvan synnytyssalin myötä. Akupunktion käyttö ja vesisynnytysten osuus lisääntynee. Toiminnallista kulkuyhteyttä toiseen kerrokseen ei tarvita, koska perhehuoneet sijoittuvat jatkossa hankealueen ulkopuolelle lastenosastolle. Porrasyhteys ensimmäisen ja toisen kerroksen välillä jää poistumistiekäyttöön. 4.3 Toiminnan tiloille asettamat vaatimukset F-osan 1. kerroksessa on nykyisin 3 synnytyshuonetta. Osaston joustava ja tehokas toiminta edellyttää neljää synnytyshuonetta. Kussakin synnytyshuoneessa tulee olla sekä synnytysamme että erillinen suihkutila ja riittävästi tilaa useammankin tukihenkilön osallistumiseen. Yhden synnytyshuoneista tulee lisäksi soveltua nk. likaiseen eristykseen tartuntavaarallisia (esim. mrsa) synnyttäjiä varten. Tässä tilassa tulee olla oma sisäänkäynti, joka toimii myös sulkuna ja eristystoiminnan mukainen ilmanvaihto. Synnytyshuoneista tulee olla sänkyliikenteelle soveltuvan esteetön kulkuyhteys osaston läpi mahdollisia synnytyksessä ilmeneviä toimenpidetarpeita ajatellen. Myös yhteys hoitohuoneeseen, jossa on valmiudet vastasyntyneitten elvytykseen tulee olla mahdollisimman hyvä.

7 4 Pyykki- ja jätelogistiikan ongelmiin tulee löytää toimiva ratkaisu. Hankesuunnitelmassa on esitetty kuiluyhteys synnytyssalikäytävältä kellarikerrokseen, johon tätä varten on suunniteltu uusi keräilyhuone. Kuiluyhteys palvelisi myös 2. kerroksen seurantaosastoa. Potilashuoneissa tulee mahdollisuuksien mukaan olla huonekohtaiset WC- ja pesutilat. Kansliatoimintaan sekä lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan toimistotyöskentelyyn soveltuvat tilat ovat nykyisellään riittämättömät ja epäkäytännölliset. Toimistotilojen tulee vastata tarvetta sekä määrältään, sijainniltaan että varustelultaan. Osaston päivähuoneen tulee soveltua myös äitiyspoliklinikan asiakkaiden ja ultraäänitutkimuksiin tulevien odotustilaksi. 5 SEURANTAOSASTON TOIMINTA 5.1 Nykyinen toiminta Länsi-Uudenmaan sairaalassa ei ole nykyisin seurantaosastoa. Seurantaosastoa tarvitaan vähentämään päivystysalueen kuormitusta ja samalla rauhoittamaan sisätautien ja kirurgian vuodeosastojen toimintaa päivystysaikana. Päivystyksestä tulevat potilaat joutuvat nykyisin joko odottamaan pitkään päivystyspoliklinikalla tai heidät joudutaan ottamaan sisätautien tai kirurgian vuodeosastoille, vaikka oikeampi sijoituspaikka olisi perusterveydenhuollon vuodeosasto tai vastaava. Vaikka tarve tämänkaltaiselle osastolle on ollut pitkään olemassa, ei suunnittelua ole tilojen puuttuessa voitu käynnistää. Seurantaosaston on ajateltu palvelevan sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon tarpeita. Sen hallinnollinen organisointi on työn alla. 5.2 Tuleva toiminta Uusi seurantaosasto tulee toimimaan puskuriosastona päivystysalueen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kodin/hoitolaitoksen välillä. Tarkoitus on, että potilaat siirtyvät päivystyksestä seurantaosastolle esimerkiksi tilanteissa, missä vaaditaan tarkkailua ja seurantaa, mutta vuodeosastoilla ei ole tilaa. Myös potilaat, jotka eivät täytä sairaalaan ottamisen kriteereitä ja odottavat vapautuvia paikkoja perusterveydenhuollon puolelta tai muita järjestelyjä, siirtyisivät päivystyspoliklinikalta seurantaosastolle. Myös esimerkiksi antibioottihoidon aloittaminen laskimonsisäisesti ja vasteen arviointi yms. lyhytkestoista hoitoa vaativat potilaat voidaan sijoittaa seurantaosastolle. Osastolla on arvioitu tarvittavan noin 15, enimmillään 17 potilaspaikkaa. 5.3 Toiminnan tiloille asettamat vaatimukset Potilaspaikat on hyvä sijoittaa pienempiin ryhmiin, mielellään erilleen, koska päivystyksestä suoraan tulevien potilaiden kroonisista infektiotaudeista tai muista eristystarpeista ei ole tietoa. WC ja suihkutilojen tulee olla huonekohtaiset. Osaston potilasvaihto tulee olemaan suuri, mikä asettaa vaatimuksia joustavan toiminnan suhteen. Potilaille tulee mm. voida tarjota ateria myös varsinaisten ruokailuaikojen ulkopuolella. Toimistotilojen tulee vastata tarvetta sekä määrältään, sijainniltaan että varustelultaan. 6 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA / HENKILÖKUNTATARVE Synnytysosasto nykyinen henkilöstörakenne johon ei ole tulossa muutoksia: - 1 osastonhoitaja - 1 apulaisosastonhoitaja - 9 kätilöä+ 5 sairaanhoitaja-kätilö

8 - 2 lastenhoitajaa - 1 sihteeri - 4 lääkärin tointa(synnytykset, naistentaudit, päiväkirurgia) 5 Seurantaosaston lopullinen henkilökuntatarve ei ole vielä tiedossa. Tarvittavia neuvotteluja perusterveydenhuollon kanssa ei ole vielä käyty. Vielä ei tiedetä, kuinka paljon olemassa olevia henkilöstöresursseja voidaan realisoida muuttuvan toiminnan myötä. Arvioitu hoitajamäärä on 15, jonka lisäksi tarvitaan lääkärin ja osastosihteerin työpanos. 7 SIJAINTI, TILAT JA TEKNIIKKA Peruskorjausalue, sijaitsee Tammisaaren kaupungissa, Länsi-Uudenmaan sairaalan E- ja F-osien kerroksessa liitteenä 1. olevan asemapiirroksen ja liitteenä olevien pohjapiirrosten osoittamalla tavalla. Ensimmäisen ja toisen kerroksen peruskorjauksen lisäksi tullaan tekemään muutostöitä F-siiven kellarikerroksen nykyisessä sänkyvarastossa ja iv-konehuoneessa noin 100 m² alueella. Nykyiset iv-konehuoneen laitteistot kellarikerroksessa puretaan, tilan läpi johdetaan uusi poistumistieyhteys ja tila otetaan muilta osin varastokäyttöön. Peruskorjausosan uusi iv-konehuone sekä uusia varasto- ja huoltotiloja rakennetaan uudisosana 2. kerroksen tasolle E-siiven jatkeeksi 1-kerroksisen F-siiven osan päälle. Peruskorjattavien tilojen laajuus on 802,5 m² hyötypinta-alaa ja 1256 m² bruttopinta-alaa, uudisrakennettava tila on 17,2 m² hyötypinta-alaa ja 63 m² bruttopinta-alaa. Tilaohjelma on liitteenä Rakennustekniikka Rakennustekninen nykytilanne Länsi-Uudenmaan sairaalan E- ja F-osa on rakennettu vuonna Alueella on tehty osittainen pintaremontti 1980-luvun alussa. Peruskorjattavan rakennusosan kantavat ulkoseinät ovat siporexia. Sisällä kantavat pystyrakenteet ovat tiiltä ja betonia. Tasorakenteet ovat teräsbetonia. Sisäväliseinät ovat pääosin rapattuja, tasoitettuja ja maalattuja tiiliväliseiniä. Rakennuksen ulkoverhouksena on rappaus. Vesikattorunko on puuta ja vesikatteena on konesaumattu kuparipelti. Rakennus- ja taloteknisesti E- ja F-osien kunto on huono ja ratkaisut vanhentuneita. Pihaalueen salaojitus ja viemäröinti ovat huonokuntoisia ja putkistoissa on esiintynyt tukoksia. Kellarin perusmuurin kosteudeneristys on puutteellinen, jonka takia vesivaurioita on aiheutunut kellariin. Kellarin poistumistienä toimivan ulkoportaan ja sen tukimuurien betonirakenteet ovat murtuneet useista kohdin. Ulkoseinien ulkopinnan rappaus sekä mahdollisesti myös seinämuuraus on halkeillut ja ulkoseinien lämmöneristävyys on riittämätön. Ulkoikkunat ovat huonokuntoisia ja niiden lämmöneristävyys on heikko. Myös yläpohjan lämmöneristävyys on riittämätön. 2. kerroksen poistumistieporras ei täytä nykyisiä poistumistieportaalle asetettuja vaatimuksia. Rakennustekniset työt Ulkopuoliset työt: Piha-alueen salaojitus ja sadevesiviemäriputkistot kaivoineen uusitaan. Uusittava järjestelmä liitetään E- ja F-osien lounaissivun sadevesiviemäriin. Samalla uusitaan kellarin ul-

9 6 koseinien vedeneristykset ja asennetaan uusi lisälämmöneristys. Sisääntuloalueen pintarakenteita uusitaan. F-osan kellarin ulkoportaan kaikki rakenteet puretaan. Vanha kellarin ivkonehuoneeseen vievä ovi puretaan ja oviaukko rakennetaan umpeen. 2. kerroksen poistumistieportaan ulko-oven päälle rakennetaan sadekatos oven ja oven edessä olevan portaan sääsuojaksi. E- ja F-osien ulkoseinät lisälämmöneristetään ulkopuolelta mineraalivillalla, joka päällystetään 3-kerrosrappauksella. Seinärakenteen lisäeristämisen vuoksi lounaisjulkisivulla rakennetaan sokkeliosaan paikalla valettu teräsbetoninen verhous. F-osalla kellarin seinä- / perusmuuri vedeneristetään ja lämmöneristetään. E-osan kellarissa käyttämättömän, matalan osan perusmuurin pinta vedeneristetään. Koska rakennuksen ulkoseinät kasvavat ulospäin lämmöneristämisen ja kolmikerrosrappauksen vuoksi, F-siiven päädyssä oleva sisäänkäyntikatos uusitaan nykyinen runkorakenne säilyttäen. E- ja F-osien ikkunat uusitaan. Uudet ikkunat tehdään sisään aukeavina, kaksipuitteisina, sisemmät puitteet kaksinkertaisella umpiolasielementillä varustettuina, ulkopuolelta alumiiniverhoiltuina puurakenteisina ikkunoina. Ikkunoiden sijainti seinärakenteessa siirretään seinän sisäpinnasta alkuperäisen seinärakenteen ulkopintaan. Ulkonäöltään ikkunaaukkojen syvyys, syvennysten pielien rappauspinta ja vesipelti rakennetaan alkuperäisen kaltaisina. E- ja F-siiven vanhan yläpohjan lämmöneristävyyttä parannetaan asentamalla yläpohjarakenteen päälle pehmeää levyvillaa 150 mm. Vesikaton alle rakennetaan puurakenteiset kulkusillat. Räystäs pidennetään ulottumaan n. 500 mm ulkoseinäpinnan ulkopuolelle. Räystäsrakenteet vesikouruineen sekä syöksytorvet uusitaan. Vanhaa vesikatetta jatketaan uudella pellillä räystään jatkospituuden verran. Vesikate puisine tukirakenteineen ja palopermanto sekä yläpohjan lämmöneristeet puretaan F-siiven ulkoseinien väliseltä alueelta uudisosan rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Uudisalueen alapuolinen välipohja vahvistetaan ontelolaatastolla, joka tukeutuu ulkoseiniin, koska vanhan yläpohjan betonilaatan kantavuus ei ole riittävä uudisosan aiheuttamille kuormille. Uudisosan ulkoseinien rungot tehdään teräsrakenteisina ja ulkoseinät ovat teräslevypintaisia kevytelementtejä, joiden julkisivuverhous on mineraalivilla ja 3-kerrosrappaus. Yläpohjan rakenteena on kantava teräspalkisto, jonka päälle asennetaan teräslevypintaiset kevytelementit ja vesikaton puu- ja peltirakenteet. Uudisosan vesikate on muovipinnoitettua peltiä. Vanhan osan uusittava vesikate on konesaumattua kuparipeltiä vanhan mallin mukaisesti. Uudisosan ja E-osan vesikatot yhdistetään toisiinsa liikuntasaumalla. Sisäpuoliset työt: Nykyisiä kantavia ja ei-kantavia muurattuja väliseiniä puretaan toiminnallisten muutosten vaatimilla alueilla. Kantavien seinien purku aiheutuu pääasiassa uusien oviaukkojen teosta ja huonetilojen muutoksista. Vanha kantava seinärakenne korvataan vanhaan seinärakenteeseen tai uusiin teräs- / teräsbetonipilareihin tuetuilla paikalla rakennettavilla teräsbetonipalkeilla. 2. kerroksen teräsbetoninen poistumistieporras puretaan ja tilalle rakennetaan uusi nykyisten vaatimusten mukainen olemassa oleviin seiniin tukeutuva porras. Kellarikerroksessa puretaan nykyisen iv-konehuoneen laitteistot ja kanavat lvi-suunnitelman osoittamassa laajuudessa. Uudet väliseinät tehdään pääosin tiilimuurattuina, rapattuina ja tasoitettuina seininä liittyvien säilyvien seinien mukaisesti. Vesijohto- ja sähköasennukset tehdään pääosin seiniin upotettuina asennuksina. Kosteat ja märät tilat laatoitetaan lattiasta alakattoon, altaiden

10 7 taustat laatoitetaan; laatoitusten alle vedeneristys. Peruskorjausalueen ei-laatoitetut seinät maalataan. Peruskorjausalueella uusitaan kaikki nykyiset ovet, alakatot, tilojen pintarakenteet sekä kiintokalusteet. Uudet huoneovet ovat muovilaminaatti- tai viilupintaisia laitosovia, karmit puisia, tehdasmaalattuja ja ruostumattomasta teräksestä tehdyillä törmäyssuojilla varustettuja. Käytäväovet ovat laminoiduin lasein lasitettuja teräsprofiiliovia, uudet palo-ovet lasiseinineen tehdään tyyppihyväksyttyinä teräsprofiili-/palolasirakenteina. Suunnitelmissa osoitettuihin huonetiloihin asennetaan puu- tai teräsrakenteiset väliseinäikkunat. Uudet alakatot ovat pääosin avattavia akustoituja kipsilevyalakattoja. Lattiapäällysteenä yleisesti vahaustarpeeton PUR-pintainen muovimatto tai vastaava enomeerimatto, joka nostetaan seinälle jalkalistaksi tai käytetään hitsattavaa muovista jalkalistaa. Kylpyhuoneissa ja vastaavissa tiloissa liukuestemuovimatto. Varusteet uusitaan yleisen sairaalatason mukaisesti. 7.2 LVI-tekniikka LVI-tekniikan nykytilanne E- ja F-siiven LVI-asennukset ovat pääosin alkuperäisiä, eivätkä vastaa nykyisiä standardeja ja toiminnan tarpeita eivätkä ole elinkaariajattelun kannalta optimaalisia. LVI-tekniikan muutostyöt Kaikki nykyiset LVI-asennukset 1. ja 2. kerroksessa puretaan paitsi lämmitysjärjestelmä, joka pääosin jää käyttöön. Lämmitysjärjestelmä Kiinteistö on liitetty kaukolämpöverkostoon ja on varustettu vesikiertoisella keskuslämmityksellä. Lämmityspatterit ja putket jäävät pääosin käyttöön. Synnytyshuoneiden lämpöpatterit johtoineen uusitaan koska nykyiset ovat alimitoitettuja. Kaikki patteriventtiilit uusitaan. Tuloilmakoje varustetaan vesikiertoisella lämmityspatterilla. Synnytyshuoneiden tuloilmakanava varustetaan vesikiertoisella jälkilämmityspatterilla. Ilmanvaihtokonehuoneeseen vedetään uudet lämpöputket kellarista. Kellarikerroksessa puretaan käytöstä poistettujen ilmanvaihtokojeiden lämmitysjohdot. Jäähdytysjärjestelmä Tuloilmakoje varustetaan epäsuoralla jäähdytysjärjestelmällä (vesikiertoisella jäähdytyspatterilla). Vedenjäähdytyskoneistoa sijoitetaan kellarikerrokseen melun ja tärinän takia. Ilmalauhdutin sijoitetaan pihalle. Jäähdytysteho tulee olemaan noin 100kW. Mitoituksessa on otettu huomioon laajennusvara (n.50kw) Vesi- ja viemärijärjestelmä. Vesijohdot uusitaan ja kytketään nykyisiin vesijohtoihin putkitunnelissa. Jätevesiviemärit uusitaan ja kytketään nykyiseen jätevesiviemäriin putkitunnelissa. Uudet vesijohdot tehdään pääosin komposiittiputkesta. Viemärit ovat valurautaa. Kaikki vesikalusteet uusitaan. Syöksytorvien alle asennetaan sadevesikaivot. Uudet sadevesiviemärit liitetään nykyiseen sadevesijärjestelmään.

11 8 Ilmanvaihtojärjestelmä E- ja F-osan nykyiset ilmanvaihtolaitteet puretaan kokonaisuudessaan. F-osan katolle rakennetaan uusi ilmanvaihtokonehuone. Ilmanvaihtokoje palvelee E- ja F- osien molempia kerroksia. Ilmamäärä on noin 2,5m3/s. Ilmanvaihtokoje varustetaan epäsuoralla lämmöntalteenottolaitteella. Nestekiertoisessa järjestelmässä käytetään kiertävänä nesteenä 40 prosenttista vesi-etyleeniglykoliseosta ja lämmönsiirtiminä lamellipattereita. Järjestelmän lämpötilahyötysuhde on noin 50%. IV-kanavisto päätelaitteineen uusitaan kokonaisuudessaan. Eristyshuoneet (likainen eristys) varustetaan erillisillä poistoilmakanavilla ja huippuimureilla. L-osan tuloilmakojeen ulkoilmasäleikkö siirretään ja ulkoilmakanava uusitaan. Kellarin jäte-/pyykkihuoneen ja kuilujen rakentaminen aiheuttaa kanavamuutoksen L- osan tuloilmakanavassa. Em. tilassa olevat kanavat paloeristetään ja pellitetään. Sairaalakaasuverkostot E- ja F-osan sairaalakaasuverkosto uusitaan kokonaisuudessaan. Saneerattavat osat varustetaan kiinteällä kaasunjakeluputkistolla hapelle, paineilmalle ja ilokaasulle. Uudet kaasujohdot liitetään nykyisiin runkojohtoihin kellarikerroksen putkitunnelissa. Kaasunottoventtiilit sijoitetaan johtokouruihin. Molempiin kerroksiin asennetaan pikasulkukaappi ja painevahtikaappi. Uudet sairaalakaasujohdot tehdään Standardin EN mukaisesti. Rakennusautomaatio Kiinteistö on varustettu keskitetyllä valvontajärjestelmällä (DDC-järjestelmä). Ilmanvaihtokoneen automatiikka rakennetaan olemassa olevan keskitettyyn valvontajärjestelmän soveltuvana. Jatkohälytykset toteutetaan nykyiseen valvomoon kautta. Ivkonehuoneeseen rakennetaan uusi valvonta-alakeskus. 7.3 Sähkötekniikka Sähkötekniikan nykytilanne Muutosalueen nykyiset sähköasennukset ovat uppo-, hylly-, ja kanava-asennuksia, jotka eivät täytä nykyisiä standardeja eivätkä vastaa toiminnan tarpeita. Osa nykyisistä hyllyistä ja putkituksista pystytään hyödyntämään. Sähkötekniikan muutostyöt Yleistä sähkötekniikasta Sähköasennukset toteutetaan standardin SFS 6000 mukaisina. Uusissa asennuksissa noudatetaan lääkintätilojen osalta Lääkintätilat standardia (SFS ). Käytöstä poistettavat ja uusittavat sähkötekniset järjestelmät puretaan kokonaisuudessaan. (myös kellarin ilmanvaihtokonehuone F-siipi). Lvi-laitteiden sähköasennukset ovat uusia ja siinä laajuudessa kuin Lvi-suunnitelmat edellyttävät. Lääkintätilojen luokitus Synnytyshuoneet, elvytysvalmiudella varustettu hoitohuone, lastenhuone, vastaanotto- ja potilashuoneet luokitellaan ryhmään 1 (G1) ja muut tilat ryhmään 0 (G0). Turvasyöttöjärjestelmien luokitus Tilat luokitellaan luokkaan 15 (automaattinen varavoiman syöttö 15 sekunnin kuluessa).

12 400V normaali- ja varmennettu jakelu, maadoitukset ja häiriösuojaukset Muutosalueen sähkönjakelu toteutetaan 5-johdinjärjestelmän (TN-S) mukaisena. Uudet jakokeskeskukset (normaali ja varmennettu) ja niiden nousujohdot liitetään sairaalan nykyisiin jakokeskuksiin. Muutosalueen ja nykyisen sairaalan päämaadoituskiskot yhdistetään toisiinsa vika- ja häiriö-jännitteiden pienentämiseksi. Jakokeskukset Uudet jakokeskukset sijoitetaan erillisiin keskuskomeroihin. Jakokeskukset varustetaan automaattisulakkeilla. Keskukset liitetään tarpeen ja käyttötarkoituksen mukaan sähkösyöttöverkkoon normaaliverkkoon tai turvasyöttöverkkoon (varavoimaverkko). Johtotiet Nousukuiluissa ja käytävillä asennetaan erilliset vahvavirta- ja telehyllyt. Tiloihin asennetaan väliseinällä varustetut vaaka- ja pystyasennuskourut pistorasiasijoitusta ja - kaapelointia varten. Potilashuoneisiin asennetaan ns. potilaspaneelit. Kaapelointi Tarvittavat vikavirtasuojakytkimet sijoitetaan keskuksiin. Atk-ryhmät asennetaan erillisenä atk-jakeluna. LVI-, ja lääkintälaitteille asennetaan tarvittavat ryhmäjohdot turvakytkimineen ja liitäntärasioineen. Suihkutiloihin asennetaan sähköinen lattialämmitys. Valaistus ja valaisimet Valaisinten liitäntälaitteina käytetään elektronisia liitäntälaitteita. Valaistus toteutetaan pääosin loisteputkivalaisimilla. Toiminnan tarpeitten mukaisesti käytetään valaisinta, jossa on himmennysmahdollisuus. Tarpeen mukaan valaistus on epäsuora. Valaistuksen suunnittelussa otetaan huomioon näyttöpäätetyöskentely ja uudet sisävalaistusstandardit. Käytävävalaistuksesta noin 1/3 osa liitetään varavoimaan. Lisäksi poistumisreiteille asennetaan määräysten mukaiset akkuvarmennetut turva- ja merkkivalaisimet myös lattiatasolta 15-20cm. Käytävä, odotustila ja porrasvalaistusta ohjataan päiväaikaan kiinteistövalvonnan aikapiirin avulla ja yöaikaan paikallispainikkeilla. Merkkivalaisimina käytetään Led-lampuilla varustettuja huoltovapaita valaisimia. Puhelinjärjestelmät Puhelinjärjestelmä toteutetaan osittain lankapuhelimina ja osittain langattomalla DECTjärjestelmällä, joka toimii myös henkilöhakujärjestelmänä. Rakennusten puhelinjärjestelmän kaapelointi toteutetaan yleiskaapelointijärjestelmänä. Muutosalueen puhelinverkko liitetään nykyiseen puhelinjakotelineeseen sitä laajentamalla. Langattomien puhelimien tukiasemia varten varataan yleiskaapelointipisteitä käytäville ja muihin soveltuviin tiloihin. Yhteisantennijärjestelmät TV-ohjelmien katselua varten muutosalueeseen hankitaan yhteisantenniverkko, joka toteutetaan yleiskaapeloinnin verkkorakennetta noudattaen. Komponentit asennetaan yleiskaapeloinnin kerrosjakamotiloihin. Muutosalueen verkko liitetään sairaalan nykyiseen verkkoon ja verkossa välitetään päävahvistimelta saatavat ohjelmat. Jakoverkon taajuusalue on MHz mahdollistaen digitaalisten lähetysten siirron. Äänentoistojärjestelmät Muutosalueeseen asennetaan äänentoistojärjestelmä, joka liitetään nykyiseen järjestelmään. Järjestelmän avulla tiloihin saadaan toimitettua radio-ääniohjelmat. 9

13 10 Keskuskellojärjestelmät Osa muutosalueen tiloista varustetaan keskuskellojärjestelmällä, joka liitetään sairaalan nykyiseen keskuskellojärjestelmään. Hoitajakutsu-/potilaspuhelinjärjestelmät Nykyiset aktiivilaitteet käytetään ja täydennetään uusilla. - puhelimilla ja seinäkojeilla varustettu järjestelmä - elvytysapukutsu poliklinikan kansliaan Kutsujärjestelmien keskuslaite sijoitetaan kerrosjakamotilaan. Henkilöturvajärjestelmä Muutosalueen tilat joihin on pääsy muilla kuin henkilökunnalla varustetaan langattomalla osoitteellisella henkilöturvajärjestelmällä. Hälytys johdetaan osaston henkilökunnalle ääni- ja valo-merkkilaittein sekä osastokansliaan. Hälytyksen siirtomahdollisuus rakennusautomaatiojärjestelmän kautta vartiointiliikkeeseen. Merkinantojärjestelmät Synnytyssalien, lastenhuoneen, lääkärihuoneen, potilashuoneiden wc ja 2.-kerroksen potilashuoneiden oville asennetaan varattu valot. Paloilmoitusjärjestelmät Muutosalue toteutetaan viranomaismääräysten ja ohjeiden mukaisella automaattisella osoitteellisella paloilmoitusjärjestelmällä. Paloilmoituskeskuksella ohjataan auki - ja kiinnipidettävien palo-ovien magneettilukituksia. Tuulikaappiin asennetaan uusi keskus, joka liitetään vanhaan keskukseen. Paloilmaisimet asennetaan myös alaslaskettujen kattojen yläpuolelle. Yleiskaapelointijärjestelmä Muutosalue toteutetaan nopeaan tiedonsiirtoon soveltuva yleiskaapelointi ATK- yhteyksiä varten. Kerroksiin tuleva kaapelointi ristikytkentätelineiltä pisteille toteutetaan kategoria 6 standardiehdotuksen mukaisena CAT6 STP-kaapelointijärjestelmänä. Kulunvalvontajärjestelmä Ulko-ovet ja porrashuoneen ovet varustetaan kulunvalvonnalla. Ovilaitteet liitetään sairaala-alueen nykyiseen järjestelmään. Videovalvontajärjestelmä Seurantaosaston sisääntuloon asennetaan videovalvontajärjestelmän kamera. Kamera kaapeloidaan teletilaan. Järjestelmä liitetään ATK-verkkoon. Keskuslaitteet toteutetaan nykyaikaisena digitaalisena kovalevytallentimella varustettuna järjestelmänä. 7.4 Rakennuttajan erillishankinnat Kiinteät sairaalalaitteet Synnytyshuoneet ja synnytys- sekä seurantaosaston vastaanottohuoneet varustetaan kattokiinnitteisellä tutkimusvalaisimella (yhteensä 6 kpl). Huoltohuoneita on alueella on kolme ja ne varustetaan ruostumattomasta teräksestä valmistetuilla kalusteilla ja reunahuuhtelulla varustetuilla kaatoaltailla. Synnytyshuoneiden huoltohuoneeseen hankitaan lisäksi sairaalavälineiden pesukone (1 kpl). Osaston kansliaan tulee lääkejääkaappi. Synnytyshuoneisiin hankitaan kuhunkin synnytysamme. Jäte- ja pyykkikuilut Jätteiden ja pyykin siirtämiseen 2. ja 3. kerroksen tiloista kellarin uuteen keräilytilaan hankitaan automaattisella puhdistus- ja desinfiointijärjestelmällä varustetut ruostumattomasta teräksestä valmistetut jäte- ja pyykkikuilut. Kuiluihin tulee palo-osastoidut rst-rakenteiset sähköisin turvajärjestelmin varustetut kerrostasoluukut.

14 8 TILAPÄISJÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA 11 Kaikki toiminnot hankesuunnitelma-alueelta muuttavat ennen peruskorjausta psykiatrisen poliklinikalta vapautuviin tiloihin rakennuksen M-siipeen, synnytysosasto väistöön ja päiväkirurgia pysyvästi. Psykiatrisen poliklinikan toiminnot muuttavat sairaalan muihin rakennuksiin. Väistöjä varten tarvittavat vähäiset muutostyöt tehdään hankkeesta erillisinä. 9 HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA LVI-töitä tehdään ainoastaan E- ja F-siivessä. Kytkennät nykyisiin vesi- ja kaasuputkiin aiheuttavat pieniä katkoksia veden- ja kaasunjakelussa. Muut asennustyöt eivät aiheuta erityisiä häiriöitä sairaalan toiminnalle. Sähkötöitä tehdään pääosin E- ja F-siivessä. Nämä asennustyöt eivät aiheuta erityisiä häiriöitä sairaalan toiminnalle meluhaittoja lukuun ottamatta. 10 HANKKEEN LAAJUUS JA ARVIO KUSTANNUKSISTA Hankkeessa peruskorjataan Länsi-Uudenmaan sairaalan E- ja F-osat. Lisäksi rakennetaan yksikerroksisen F-osan päälle uusi ilmastointikonehuone ja siivouspalvelutilat. Ilmastointikoneen siirto ja jäte- ja pyykkikuilun rakentaminen aiheuttavat rakennustöitä myös kellarikerroksessa. Peruskorjattavien tilojen laajuus on 1256 m² ja uudisrakennettavan tilan 63 m² bruttopinta-alaa. Hankesuunnitteluvaiheen tietojen perusteella Länsi-Uudenmaan sairaalan E- ja F-osan peruskorjauksen kustannusarvio on elokuun 2007 kustannustasossa euroa (alv 0%). Kustannukset jakaantuvat seuraavan erittelyn mukaisesti: Länsi-Uudenmaan sairaala, E- ja F-osan peruskorjaus Kustannukset Rakennuttaminen ja suunnittelu Rakennustekniset työt LVI-työt Sähkötyöt Rakennuttajan erillishankinnat Yhteensä Hankkeen hyötyala on 819,7 hy-m 2 ja bruttoala 1319 br-m 2. Kustannukset ovat / hy-m 2 ja 2275 / br-m AIKATAULUTAVOITTEET Hankesuunnitteluvaiheen aikataulusuunnitelman mukaan rakennustyöt aloitetaan maaliskuun 2008 alussa ja työt valmistuvat tammikuun 2009 lopussa. Tarveselvityksen yhteydessä laadittuun aikatauluun verrattuna hankkeen rakennustyöt ovat siirtyneet kuukauden verran eteenpäin arvioitua hitaammin käynnistyneen hankesuunnittelun vuoksi. Hankesuunnitteluvaiheen hankeaikataulu on liitteenä 7.

15 12 ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN 12 Lisälämmöneristykset ja lämmön talteenotto vähentävät ja jäähdytysjärjestelmä lisää energiakustannuksia.