Hallitus , OHEISMATERIAALI 3 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI LASTEN JA NUORTEN SAIRAALA LASTENKLINIKKA

Transkriptio

1 Hallitus , OHEISMATERIAALI 3 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI LASTEN JA NUORTEN SAIRAALA LASTENKLINIKKA VESIKATTO, A-OSA - PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA HUS- KIINTEISTÖT OY

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT SUUNNITELLUT RATKAISUT Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus Suunnitellut tilaratkaisut RAKENNUSTEKNISET TYÖT RAKENNUSTYÖT LVI- TEKNISET TYÖT SÄHKÖTEKNISET TYÖT TILAPÄISJÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA JA VÄISTÖTYÖT HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA HANKKEEN KUSTANNUSARVIO AIKATAULUTAVOITTEET... 5 LIITTEET Liite 1 A-osan kattokuva

3 1 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT Lastenklinikan rakennustyöt valmistuivat vuonna Päärakennus on 4- kerroksinen muodostuen B-kaaresta ja neljästä säteittäisestä siivestä (A-, C-, D- ja E- siipi), sekä kahdesta pienemmästä osasta kaaren jatkeena (osat F ja G). Päärakennuksessa rakennusosat on ratkaistu yksikäytävä -periaatteen mukaisesti, läpikulkuliikenteen painottuessa yksinomaan B-kaarelle. Vuonna 1986 valmistui siipien D ja E väliin uudisrakennus U, jossa toimii poliklinikka, ja samaan aikaan rakennettiin E-siipi uudestaan luvulla laajennuksia jatkettiin A- ja D-siipien väliin. Vuonna 2010 valmistui leikkaus- (L-osa) ja teho-osaston (T-osa) laajennukset. Kiinteistön kokonaispinta-ala on brutto-m 2. Lastenklinikan katto oli valmistuessaan betonirakenteinen, huopapäällysteinen tasakatto. Heti valmistumisen jälkeen rakennuksessa oli monia vesivuoto-ongelmia luvulla rakennettiin vanhan katon päälle nykyinen vesikatto peltikatteesta. Peltikate on vuosien saatossa vaihdettu monin paikoin huopakatteeksi, mutta koko katon kattavaa peruskorjausta ei ole tehty. Vesikattoa on peruskorjailtu rakennusosittain niin että C-siiven, D-siiven ja B-kaaren vesikattorakenteet on peruskorjattu vuosina 2003, 2009 ja Vuosien saatossa vuoto-ongelmia on ollut useita. Talvella vuotoja havaittiin A-siivessä kaksi kohtaa, B-kaarella leikkaussalissa kaksi kohtaa sekä tehoosastolla K9 kaksi kohtaa. Teho-osaston vuodot todettiin rakenteellisesti hankaliksi korjata. Kosteusongelmista johtuen sisäilman todettiin olevan potilaille ja työntekijöille riski. Tämä hankesuunnitelma käsittää lastenklinikan A-osan vesikaton peruskorjaustyöt. Hanke perustuu vuonna 2008 laadittuun Lastenklinikan vesikaton yleissuunnitelmaan. Yleissuunnitelmaa on täsmennetty aikaisemman B-kaaren vesikaton peruskorjauksen sekä A-siiven vesikattokorjausten ja IV-konehuoneiden laajennusten osuudelta. Vesikaton yleissuunnitelmalle on saatu puoltava lausunto Helsingin kaupungin kaupunkikuvaneuvottelukunnalta. 2. SUUNNITELLUT RATKAISUT 2.1 Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus Hanke käsittää Lastenklinikan A-osan (siivet AA ja AB) vesikaton peruskorjauksen, ilmanvaihtokonehuoneiden laajennukset sekä neljännen kerroksen puuikkunoiden uusimisen. Konehuoneiden laajennusten hyötypinta-ala on yhteensä 233,5 hym2, bruttoala 217 brm2. Peruskorjattavan vesikaton pinta-ala on 568 m Suunnitellut tilaratkaisut A-osan vesikaton ratkaisut perustuvat 2012 valmistuneeseen B-siiven kattoratkaisuun, kaupunkikuvaneuvottelukunnan hyväksymään vesikaton yleissuunnitelmaan ja iv-tekniikan tarpeisiin.

4 2 3. RAKENNUSTEKNISET TYÖT 3.1 RAKENNUSTYÖT Rakennustekniset työt suoritetaan kahdessa vaiheessa suojahupun alla. Ensin AAsiiven työt ja sitten AB-siiven työt. Vesikaton vanhat rakenteet puretaan kantavaan laattaan asti. Vanha räystäsrakenne, kuparipeltiä, säilytetään korjaten olevaa ratkaisua. Vanhan konehuoneen ulkoseinää ja yläpohjaa puretaan laajennuksen ja vanhan osan liittymästä. Räystäsrakenne tuetaan rakennustyön ajaksi ja liitetään uusiin rakenteisiin siten, että vanhan suojeltavan rakennuksen ilme ei muutu. Vanhojen konehuoneiden räystäspellitykset puretaan. Ulkoseinät verhoillaan konesaumatulla vihreällä kuparipellillä. Vanhojen konehuoneiden vesikaton kermit uusitaan. Sadevesiviemärit ja viemäreiden tuuletusputket uusitaan siiven 4.kerroksen lattiasta alkaen. Neljännen kerroksen puuikkunat uusitaan. Vanhat vaurioituneet apukarmit poistetaan ja asennetaan uudet. Vesipellit uusitaan. Uudet rakenteet Vesikaton uudet rakenteet ovat puurakenteisia rakennesuunnitelman mukaan, kermin alusta ponttilaudoitus ja lämmöneristeenä 450 mm puhallusvillaa. Kattorakenteen U- arvo on 0,09 W/m2K. Vesikatto varustetaan suunnitelmien mukaisilla alipainetuulettimilla, kattoluukuilla ja kattokaivoilla. IV-konehuoneen runkorakenteet ovat terästä. Ulkoseinät ovat lämpöeristettyjä termorankaseiniä, U-arvo 0,20 W/m2K. Katon kantavana rakenteena on teräksinen muotolevy ja sen päällä 190 mm lämmöneristyslevyt. Ikkunat ja ovet Uudet puuikkunat ovat sisään-sisään aukeavia 3-lasisia U-arvoltaan 0,7 W/m2K. Konehuonelaajennukseen asennetaan teräsrakenteiset ulko-ovet Pintamateriaalit Uusien iv-konehuoneiden seinä- ja kattopinnat vuorataan akustolevyllä. Lattiapinnat tehdään polyuretaanipinnoitteella. 3.2 LVI- TEKNISET TYÖT Yleistä Nykyiset LVI-järjestelmät on pääosin rakennettu -70 ja -80 luvuilla mutta osittain tilat ovat jopa alkuperäisessä kunnossa. Uusimpina tiloina ovat laajennusosa (osa AB, 1. kerros) ja osasto K6 (osa AB, 3. kerros), jotka otettiin käyttöön Lastenklinikan vesikattojen peruskorjauksen yhteydessä suunnitellaan sairaalan tuleville toiminnoille ajanmukaiset ja mahdollisimman muuntojoustavat tekniikan tilavaraukset. Sairaalan nykyisetkin tilat on osittain varustettu hyvin puutteellisin teknisin järjestelmin ja myös tästä johtuen tarvitaan uusia teknisiä tiloja täydentämään ja ajanmukaistamaan nykyisiä järjestelmiä.

5 3 LVI-tekniset tilavaraukset Vesikattojen peruskorjauksen yhteydessä varataan seuraavat LVI-tekniset tilat: A-osan itäiselle vesikatolle nykyisen ilmanvaihtokonehuoneen laajennukseen tilat uudelle vedenjäähdytyskoneelle, lauhduttimille ja tilat A-osaa palvelevalle uudelle tulo- ja poistoilmakoneelle A-osan läntiselle vesikatolle nykyisen ilmanvaihtokonehuoneen laajennukseen tilat korvaamaan nykyiset A-siiven läntistä siipeä palvelevat huippuimurit ja tilat A osaa palveleville tuleville uusille tulo- ja poistoilmakoneille Ilmanvaihtokonehuoneen laajennuksiin tilat uusille ryhmäkeskuksille että uusille säätö- ja valvonta-alakeskuksille. Lämmitysjärjestelmä Myöhemmin tuleville tuloilmakoneille varaudutaan rakentamaan uudet IVlämmitysrungot, jotka liitetään kellarissa kiinteistön vanhoihin runkojohtoihin. Uudet laajennettavat konehuonetilat varustetaan lämmityspatterein ja termostaattisin patteriventtiilein. Nykyiset korvattavat poistoilmakoneet varustetaan lämmöntalteenottopatterein ja keskitetyin LTO-verkostoin. Vesijohdot ja viemärit Muutostyön käyttövesiputkistot ja viemäröinnit liitetään olemassa oleviin verkostoihin. Vesikatoilla sijaitsevat nykyiset tuuletusviemärit ryhmitellään uudelleen ja putkitetaan osin laajennettavien konehuoneiden katolle. Viemäreiden kunto tarkastetaan ennen korjaustoimenpiteitä. Laajennettavat konehuoneet varustetaan uusin sisäpuolisin sadevesiviemärein ja vanhan vesikaton viemärit korjataan uusien kallistusten mukaisiksi. Ilmanvaihtojärjestelmät Nykyisen ilmanvaihtokonehuoneen laajennuksiin varataan tilat siten, että A-siiven kaikki tilat saadaan varustettua koneellisin tulo- ja poistoilmalaittein. Tilojen ilmanvaihto suunnitellaan kaikilta osin varustettuna lämmöntalteenottolaittein ja pääosin myös jäähdytettynä. Ilmanvaihtojärjestelmien ryhmittely pyritään suunnittelemaan siten, että A-siiven 4. kerros voidaan ottaa käyttöön muunakin kuin potilasosastona. Uudet ilmanvaihtokoneet suunnitellaan tehdasvalmisteisina koteloituina ns. hygieniamallisina koneikkoina ja varustettuna suoravetoisin kammiopuhaltimin. Tuloilmakoneet varustetaan suodattimin, lämmöntalteenotto-, lämmitys- ja jäähdytyspatterein. Kostutuslaitteille jätetään tarvittaessa tilavaraukset. Puhaltimet ovat pääosin taajuusmuuttajakäyttöisiä. Kylmätekniset järjestelmät Uuteen ilmanvaihtokonehuoneen laajennusosaan ja vesikatolle varataan tilat uudelle A-siipeä palvelevalle vedenjäähdytyskoneelle ja lauhduttimille. Järjestelmä varustetaan erillisen shunttipiirin välityksellä ns. kerrosjäähdytysverkostolla, johon on kytkettävissä tarpeenmukaiset tilakohtaiset jäähdytyslaitteet. Sairaalakaasujärjestelmät Konehuoneisiin varataan tilat ns. anestesia- tai erilliskaasunpoistojärjestelmille. Höyry ja lauhde Mahdolliset kostutuslaitteet liitetään nykyisiin höyry- ja lauhdeverkostoihin.

6 4 Rakennusautomaatio Uusia LVI-järjestelmiä varten hankitaan uudet säätö- ja valvonta-alakeskukset, jotka sijoitetaan uuteen ilmanvaihtokonehuoneiseen. Purkutyöt Putkilaitteiden osalta kohdistuvat purku- ja uudelleenasennustyöt uusien konehuoneiden vaikutusalueilla sijaitseviin tuuletus- ja sadevesiviemäreihin. Näiden lisäksi vesikatoilla sijaitsee nykyisiä lauhduttimia, jotka korvataan uusilla vedenjäähdytysjärjestelmillä. Ilmanvaihtojärjestelmien osalta on nykyisillä vesikatoilla entisiä huippuimureita, jotka osittain puretaan kokonaan, mutta osittain myös uusitaan tai siirretään. Mikäli ilmanvaihtoteknisistä syistä erillispoistoja joudutaan asentamaan vesikatoille, asennetaan ne joko 4. kerroksen tai nykyisten IV-konehuoneiden vesikatoille. Nykyisiä ilmanvaihdon raitisilmasäleikköjä ja tuuletusviemäreitä joudutaan siirtämään rakennustöiden ajaksi suojateltan ulkopuolelle. 3.3 SÄHKÖTEKNISET TYÖT Iv-konehuoneiden laajennustiloihin asennetaan tarvittavat johtotiet, yleisvalaistus, huoltopistorasiat, paloilmaisimet ja turvavalaisimet. Uuden vesikaton välitiloihin asennetaan liikeilmaisimilla ohjattavat valaisimet, pistorasiat ja paloilmaisimet. Nykyisten konehuoneiden ja vesikaton nykyisiin asennuksiin tehdään laajennustiloista aiheutuvat muutokset. LVI-suunnitelmassa määriteltyjen LVIJ-kojeiden sähköasennuksiin tehdään laitteiden siirrosta ja uusimisesta aiheutuvat muutokset. 4. TILAPÄISJÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA JA VÄISTÖTYÖT Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa siten, että ensin tehdään AA-siiven vesikatto. Toisessa vaiheessa AB-siiven henkilökunta muuttaa väistötiloihin AA-siipeen ja ABsiiven työt aloitetaan. Ikkunat vaihdetaan ja vesi- ja viemäriputkia uusitaan samojen vaiheiden mukaisesti. Työmaan tukialue sijoitetaan A-osan AB-päätyyn pihalle ja kulku työmaalle tapahtuu ulkokautta ikkunasta. Työmaa-alue sisätiloissa eristetään toimivasta sairaalasta pölytiiviillä, paloa eristävällä EI-60 luokan seinällä ovineen ja alipaineistetaan pölyn leviämisen estämiseksi. 5. HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA Työmaa ei aiheuta merkittävää häiriötä sairaalan toiminnalle. Teknisten järjestelmien uusimisen yhteydessä aiheutuu järjestelmissä katkoksia, joiden ajankohta sovitaan käyttäjien kanssa erikseen. Katkokset pyritään pitämään mahdollisimman lyhyinä. Tärinää ja melua aiheuttavat työvaiheet ajoitetaan siten, että niistä aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen.

7 5 6. HANKKEEN KUSTANNUSARVIO Vuoden 2013 talousarvion ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyvässä investointiohjelmassa on hankkeelle esitetty euroa, josta vuodelle 2013 on euroa ja loput euroa vuodelle Hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio on (alv 0%) kesäkuun 2013 kustannustasossa. Hankesuunnitteluvaiheen arvio korjauskustannuksista kustannuserittäin on seuraava ( alv 0%): B1 Rakennuttaminen ja suunnittelu B2 Rakennustekniset työt B3 LVI-työt B4 Sähkötyöt Yhteensä Hankkeen kustannukset arvioidaan jakautuvan vuosille seuraavasti: vuosi vuosi AIKATAULUTAVOITTEET Hankkeen rakennussuunnitteluvaihe jatkuu hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen siten että suunnittelu on rakennuslupahakua ja urakkalaskentaa varten valmis elokuussa Rakentamispäätös on tarkoitus saada hankkeesta syyskuussa 2013 ja rakentamisen aloitus käynnistyy lokakuussa Rakennustöiden kesto on 10 kuukautta, rakennustyöt valmistuvat heinäkuussa 2014.

8 E D tasoero B IV-KONEHUONEEN LAAJENNUS 155 m2 C IV-KONEHUONEEN LAAJENNUS 78,5 m2 A UUSITTAVA VESI- KATTO 568 m2 AA AB