Kaupunginhallitus Sivu 1 / 105. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 105 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-18:50 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Seppo Huhta Tiina Elo Christina Gestrin Mikko Hintsala Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Pia Kauma Laura Kiijärvi Liisa Kivekäs Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen, poistui klo käsittelyn jälkeen Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Maria Guzenina Sirpa Hertell Marika Niemi Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko Timo Kuismin Ari Konttas Pekka Heikkinen Päivi Sutinen Satu Tyry-Salo Riitta-Liisa Kammonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja lakiasiainjohtaja rahoitusjohtaja taloussuunnittelujohtaja, poistui klo palvelujen kehittämisjohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 105 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Mia Laiho Christina Gestrin Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 105 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 65 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 66 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU2) 6 hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen (Kv-asia) 68 Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsenen 8 eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) 69 2 Valtuuston työjärjestyksen 5 :n mukainen luettelo vireillä 9 olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä (Kv-asia) 70 Valtuustoaloite toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistuksen 10 vaikutusten kokonaisarviosta (Kv-asia) 71 Valtuustokysymys hankintalain soveltamisesta Espoon 17 kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden (Kvasia) 72 Kaupunginhallituksen edustajan valinta sosiaali- ja 25 terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostoon ja kaupunginhallituksen varaedustajan valinta opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan 73 3 Edustajien nimeäminen Pohjoismaiseen 26 ystävyyskuntakokoukseen Skagafjordurissa, Islannissa 74 Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen tarkistaminen lukien 76 Valtuustokysymys integroidussa valmistavassa 57 opetuksessa olevien oppilaiden tuen eheästä jatkumisesta alkuopetuksessa (Kv-asia) 77 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tarkistaminen Lausunnon antaminen opetus- ja kulttuuriministeriölle 66 luonnoksesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi 79 Valtuustokysymys palvelutorien omistaja- ja tilapolitiikasta 74 ja kumppanuuksista ym. (Kv-asia) Lausunnon antaminen Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn Pysäköinti I:n osakkeiden 89 merkintä 82 Kiinteistö Oy Espoon Niittykummun Metropysäköinti - 93 nimiseen yhtiöön tehtävä pääomasijoitus 83 Kaupunkisuunnittelulautakunnan seminaarimatka 96 Hollantiin ja Belgiaan 84 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset 102

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mia Laiho ja Christina Gestrin.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU2) hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset liitteen mukaisesti. Käsittely Sistonen Elon ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Sistosen pöydällepanoehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. 1 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU2) tavoitteet ja linjaukset Ohjelman tavoitteet ja linjaukset käsitellään valtuustossa maaliskuussa Toimeenpanon valmistelua jatketaan maalis-toukokuussa niin, että valtuustoryhmät voivat sopia ohjelmasta ja sen toimeenpanosta kehysneuvottelujen yhteydessä kesäkuussa Vuosien taloussuunnitelmakehys ja -suunnitelma sekä vuosien investointikehys ja -ohjelma valmistellaan ja päätetään niin että ne toteuttavat TATU2-ohjelman taloustavoitteita. TATU-ohjelman hyötytavoitteena on Espoo-tarinan resursseja ja johtamista koskevan päämäärän mukaisesti tukea kaupunkikonsernin talouden pitämistä tasapainossa. Strategisena tavoitteena on säilyttää kaupungin talouden liikkumavara ja pitää rahoitusasema tasapainossa. Ehdotus hyötytavoitteeksi ja linjauksiksi on liitteenä. TATU-ohjelman päivitys käynnistettiin syksyllä 2015 kun taloudellisen toimintaympäristön epävarmuus jatkui ja rahoituspohjan kehitys näytti ennusteiden mukaan pysyvän heikkona pitkälle tulevaisuuteen. Samanaikaisesti kaupungin väkiluku kasvaa ja väestörakenne vanhenee

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 105 nopeasti, joten palvelutarve lisääntyy. Parempaa rahoitustasapainoa haetaan valtuuston maaliskuussa 2014 tekemien ja tässä päivityksessä tarkennettujen linjauspäätösten perusteella 8 eri toimenpidekokonaisuuden kautta. Tavoitteena on, että emokaupungin investoinnit voidaan vuodesta 2020 lähtien rahoittaa kokonaisuudessaan tulorahoituksella ja sekä emokaupungin että Espoo-konsernin lainamäärä käännetään laskuun. Ohjelman päivitys TATU 2:ksi perustuu vuosien taloussuunnitelman valmisteluprosessin yhteydessä tehtyyn arvioon ja liittyy siihen, että vuosien aikana kaupungin tuottavuus on kyllä parantunut tavoitteiden suuntaisesti mutta rahoitustasapaino ei ole kehittynyt myönteisesti. Syynä on talouden matalasuhdanteen jatkuminen aiemmin arvioitua kauemmin sekä paineet pitää investointiohjelma edelleen erittäin suurena. TATU 1:n toteuttamiseksi on käynnistetty yli 70 toimenpidettä mikä tämän hetken arvion mukaan on aivan liian paljon. Ohjelmaa tiivistetään hyvin ohjattaviksi kokonaisuuksiksi, joiden tuloksia voidaan mitata ja raportoida kunnolla. Ohjelman toteuttamisen lähtökohtana on tuottavuuden parantaminen osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä Lean-hengessä. Ohjelmaa budjetoidaan ja toteutetaan kalenterivuosiin jaksotettuna ja sen toteutumisesta raportoidaan talousohjauksen normaalin raportointiaikataulun mukaisesti neljännesvuosittain. Ohjelmasuunnitelmassa kuvataan keskeiset tavoitteet ja kehittämisen kohdealueet. Ohjelmasuunnitelman pohjana olevien taloudellisten tavoitelaskelmien perusteella asetetaan käyttötalouden, investointien ja rahoituksen keskeiset pitkän aikavälin tavoitetunnusluvut. Ohjelma toteutetaan vuosina Hyötytavoitteen toteutumista kuvaavien mittareiden tavoitearvoja on kuitenkin asetettu vuoteen 2030 saakka. Tiedoksi

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunginhallitus Sivu 8 / / Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäseneksi Janne Rantasen (PerusS) tilalle Jukka Kilven (PerusS). Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto on kokouksessaan valinnut Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsenet toimikaudeksi Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsen Janne Rantanen (PerusS) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. luottamustehtävästä perusteena puolueensa sisäiset järjestelyt sekä keväällä 2015 muuttuneet työtehtävät. Kuntalain 38 :n mukaan eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Ohjausryhmien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien tulee olla valtuutettuja ja jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Tiedoksi - Valittu - Janne Rantanen

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunginhallitus Sivu 9 / / Valtuuston työjärjestyksen 5 :n mukainen luettelo vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi liitteenä olevan valtuuston työjärjestyksen mukaisen luettelon vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 2 Vireillä olevat valtuustoaloitteet 2016 Valtuuston työjärjestyksen 5 :n 5 momentin mukaan kaupunginhallituksen on vuosittain annettava valtuustolle luettelo niistä valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, jotka on vähintään kaksitoista valtuutettua allekirjoittanut, ja joita valtuusto ei ole edellisen vuoden loppuun mennessä lopullisesti käsitellyt. Samalla kaupunginhallituksen on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Tiedoksi

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunginhallitus Sivu 10 / / /2015 Kaupunginhallitus Valtuustoaloite toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistuksen vaikutusten kokonaisarviosta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh Eetu Salunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Uotilan ym jättämään valtuustoaloitteeseen toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistusten vaikutusten kokonaisarviosta ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Espoon terveysasemien arviointi Kari Uotila ja 31 muuta allekirjoittanutta ovat tehneet valtuustoaloitteen koskien toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistuksen vaikutusten kokonaisarviota. Aloitteessa todetaan, että Julkisen sektorin ostot yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta kasvoivat vuosina prosenttia. Vaikka perusteena ulkoistuksille on tavallisesti säästöjen hakeminen, todellisten kustannusten ja hyötyjen laskeminen on hyvin vaikeaa. Ulkoistuksen myötä seuraa myös hankalasti mitattavissa olevia ongelmia. Päätöksenteon demokraattisuus ja avoimuus sekä kansalaisten oikeusturva heikkenevät usein ulkoistuksen seurauksena. Kilpailutuspäätöksen jälkeen toiminnan suuntaa on vaikea muuttaa. Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden organisoinnin vaihtoehtojen tarkastelussa ei ole riittävästi arvioitu jo toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistusten kokonaistaloudellisia vaikutuksia, vaikutuksia palvelujen laatuun, demokraattiseen valvontaan ja muihin tärkeisiin seikkoihin. Palveluja tarvitsevien kuntalaisten ja veronmaksajien kannalta on välttämätöntä, että nämä vaikutukset arvioidaan perusteellisesti.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 105 Me allekirjoittaneet esitämme valtuustoaloitteena, että valtuustolle valmistellaan viipymättä kokonaisarvio jo toteutettujen ulkoistamistoimenpiteiden ja palvelujen ostojen kokonaisvaikutuksista. Vastaus aloitteeseen Kaupunginhallitus palautti valtuustoaloitteen toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistuksen vaikutusten kokonaisarviosta uudelleen valmisteltavaksi kokouksessaan Kaupunginhallitus edellytti, että terveysasemien ulkoistamisesta tehdään vaikutusten arviointi, jonka tuloksia hyödynnetään aloitteeseen vastaamisessa. Ulkoistaminen, ostopalvelut ja yksityistäminen Kunnan ulkopuolelta hankituista palveluista käytetään usein rinnakkain termejä ostopalvelut, ulkoistus ja yksityistäminen. Termit eroavat kuitenkin olennaisesti, erityisesti yksityistämisen osalta. Ostopalvelusta on kyse tilanteessa, jossa kunta ostaa jotain palvelua kunnan ulkopuoliselta taholta. Ulkoistus on ostopalvelua laajempi prosessi, jossa kunta siirtää sopimuksella aiemmin itse tekemiään toimintoja ulkopuoliselle toimijalle. Ulkoistustermiä kuitenkin käytetään usein yleiskäsitteenä puhuttaessa palveluhankinnoista yksityiseltä tuottajalta. Ulkoistaessaan kunta antaa palvelujen tuotantovastuun kokonaan tai osittain kunnan ulkopuolelle. Ulkoistus ei kuitenkaan poista kunnan lakisääteistä palvelujen järjestämisvastuuta, viranomaisvastuuta eikä valvontavelvollisuutta esimerkiksi palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Yksityistäminen on kunnalle absoluuttisempi toimenpide, jolla kunta siirtää vähitellen tai kokonaan tietyn toiminnan yksityisen toimijan hoidettavaksi ja mahdollisuudet palauttaa ko. toiminta myöhemmin kunnan tehtäväksi ovat rajalliset. Kunnan valvontavastuu yksityistetyissä palveluissa on rajallisempi kuin ostopalveluiden osalta. Terveysasemapilotti ja sen arviointi Espoon kaupunki pilotoi vuosina 2013 ja 2015 vaihtoehtoisia tapoja tuottaa terveysasemapalveluja. Piloteissa oli tarkoituksena kokeilla terveysasemapalvelujen järjestämistä asukaspohjaiseen rahoitukseen perustuen (kapitaatiokorvaus). Osana pilottia kilpailutettiin ensin postinumeroalueen eli Suvelan terveysasemapalvelut asukkaalle ja toisessa vaiheessa Puolarmetsän terveysaseman palvelut. Espoon omista terveysasemista verrokkikohteeksi valittiin Kivenlahti. Terveysasemapilotista on tehty arviointitutkimus osana Tekesin rahoittamaa Julkisen ja yksityisen yhteistyö- vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostoissa JYVÄ-hanketta. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla kunnallisen ja yksityisen palveluntuottajan terveysasemien hoitoon pääsyä, toiminnan tuottavuutta, asiakastyytyväisyyttä, kokonaiskustannuksia ja Espoon kaupungin maksamien erikoissairaanhoidon ja tukipalvelujen käyttöä. Tutkimus on esitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja on tämän vastauksen oheismateriaalina.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 105 Kilpailutettujen terveysasemapalvelujen osalta (Espoontori) palveluita on tuotettu vastuuväestön asukasta kohden eniten, palveluiden peittävyys on suurin, hoitoon pääsy on ollut keskimääristä parempaa ja asiakkaat ovat olleet keskiarvoa tyytyväisempiä koko toiminnan ajan. Espoontori on saanut tarkastelujaksolla myös vertailuasemista eniten nettovaihtajia. Kustannuksiltaan (euroa/asiakas) Espoontori on ollut Espoon keskiarvoa, mutta se on pystynyt tuottamaan enemmän käyntejä, jolloin käynti- ja asiakaskohtainen kustannus on selkeästi matalampi. Tarkemmat arviointitiedot ovat nähtävissä oheismateriaalina olevasta arviointitutkimuksesta. Terveysasemapilotin arvioinnin keskeisiä tuloksia Espoon tasolla ovat tuotannon määrän kasvaminen 31 % vuodesta 2012 vuoteen 2014, palvelujen saatavuuden ja asiakastyytyväisyyden paraneminen eli asiakkaat pääsevät entistä nopeammin lääkärin vastaanotolle. Lisäksi kustannukset/asukas ovat laskeneet. Terveysasemapilotin kokemukset ovat olleet positiivisia ja toimintamalli on kehittänyt myös verrokkina toimineen (ja myös muiden) kunnallisten terveysasemien toimintaa. Espoossa ei ole tehty ostopalvelujen/ulkoistusten vaikutusten kokonaisarvioita. Terveysasemapilotin arvioinnin tulokset antavat kuitenkin suuntaviivoja siitä, millaisia vaikutuksia yksityisen ja kunnallisen toimijan rinnakkain toimimisella voidaan saavuttaa. Ohessa lisäksi jo aiemmin esitetyt vastaukset valtuustoaloitteessa esitettyihin yksittäisiin kysymyksiin: 1. Ovatko ulkoistaminen ja ostopalvelut vähentäneet päätöksentekijöiden tai päätöksentekoa valvovien määrää? Jos on, missä ja minkä verran? Ei ole vähentänyt, ostopalveluiden käyttö ei vähennä luottamuselinten tai muiden päätöksentekoa valvovien määrää. 2. Onko ulkoistaminen siirtänyt aiemmin julkiseksi luokiteltua tietoa yrityssalaisuuksiksi ja miten tätä on pyritty estämään? Hankintoihin liittyvissä sopimusehdoilla on varmistettu kunnan tiedonsaantioikeus. 3. Onko median ja kansalaisten tiedonsaanti päätöksenteosta heikentynyt ja miten mahdollisimman laaja tiedonsaantioikeus on varmistettu? Julkisuuslaki takaa mahdollisimman laajan tietojen julkisuuden. Espoon kaupungin luottamuselinten päätöspöytäkirjat ovat julkisesti verkossa kuntalaisten saatavana. Hankinnoista ilmoitetaan avoimesti sähköisessä HILMA-hankintailmoituskanavassa. Lisäksi Espoon kaupunki on keväällä 2015 avannut ostotiedot julkisesti verkkoon. 4. Onko yksityiseltä palveluntarjoajalta vaadittu mahdollisimman laajaa avoimuutta toiminnassaan ja hankintaa koskevissa asiakirjoissa?

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 105 Kyllä, lähtökohtaisesti kaikki tarjousasiakirjat ovat julkisia. 5. Onko kaupunki menettänyt ulkoistamisen myötä mahdollisuuksia määritellä itse toiminnan eettisiä ja yhteiskunnallisia kriteerejä ja onko näiden kriteerien soveltamisesta tullut aiempaa vaikeampaa? Jos on, miten? Ei ole menettänyt. Tarjouspyyntöasiakirjoihin ja hankintasopimuksiin viedään entistä enemmän yhteiskunnallisia tavoitteita, esim. vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyviä kriteerejä sekä elinkeinopoliittisia ja työllistämisen edistämisen tavoitteita. 6. Onko ulkoistuspäätöksen toteuttajalla ollut riittävää osaamista kattavien laadullisten kriteerien tuomiseksi hankintaprosessiin? Miten tämä on varmistettu? Kyllä, tarjouspyynnöissä on erikseen määritelty laadulliset elementit, jotka palveluntuottajan tulee täyttää ja joiden toteutumista valvotaan sopimuskauden aikana. Eri toimintoihin ja palvelukokonaisuuksiin on kansallisesti määriteltyjä laatukriteerejä, jotka huomioidaan osana tarjouskilpailua. Lisäksi kaupunki käy aktiivisesti keskustelua markkinoiden kanssa tavoitteena hankkia tuotepalvelu tarkoituksenmukaisella palvelutai laatutasolla. Uusi hankintalaki tulee entisestään vahvistamaan laadullisten elementtien huomioimista osana hankintaa, erityisesti sosiaalija terveyspalveluissa. 7. Onko ulkoistaminen johtanut pidemmällä aikavälillä osaamisen rapautumiseen ja miten ulkoistamisen vaikutuksia osaamisen tasoon on arvioitu? Viitteitä tällaisesta ei ole, erillistä arviointia ei ole tehty. Terveyspalveluissa on hyviä kokemuksia siitä, että ostopalveluina hankittu tai ulkoistettu (ilman henkilöstön ulkoistusta) palvelu on kehittänyt myös omaa palvelutuotantoa myönteiseen suuntaan. Tämä on näkynyt mm. asiakastyytyväisyyden paranemisen ja jonojen lyhenemisen kohdalla. 8. Miten kilpailutuksen voittajat on sitoutettu ottamaan huomioon nykyiset standardit ja suostumaan tarvittaessa niiden päivittämiseen? Standardit ja muut edellytykset, jotka tarjoajan tulee täyttää, on kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa ja niiden täyttyminen on edellytys tarjousvertailuun ja sitä kautta sopimustoimittajaksi pääsemiseen. Toteutumista valvotaan sopimuskauden aikana. Hankintalaki ei mahdollista sopimuskauden aikaisia olennaisia muutoksia. 9. Miten palvelujen käyttäjien oikeusturva ja muutoksenhakumahdollisuudet ovat muuttuneet ulkoistuksen myötä? Kaupunki ei ulkoista viranomaistehtäviä. Kaupunki vastaa palveluiden järjestämisestä ja siihen liittyvästä päätöksenteosta (sisältäen muutoksenhakumahdollisuuden).

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunginhallitus Sivu 14 / Onko toiminnan demokraattinen ohjaus heikentynyt ja jos on niin millä tavoin? Palveluiden järjestämislinjaukset päätetään luottamushenkilöorganisaation toimesta. Yksittäiset hankintapäätökset tehdään viranhaltijapäätöksinä. Viranhaltijapäätöksissä luottamushenkilötoimielimillä on otto-oikeus. 11. Ovatko yhdenvertaisuusperiaate ja muut oikeusvaltion ja hallinnon periaatteet toteutuneet entisellä tavalla ulkoistuksen jälkeen? Miten tätä on arvioitu? Ei ole arvioitu. Tavoitteena on, että sekä ostopalveluina hankitut että omana tuotantona toteutetut palvelut ovat laatu- ja palvelutasoltaan samantasoisia. 12. Onko joidenkin hankittavien tuotteiden tai palvelujen laatu ja muut tekijät olleet niin vaikeasti määriteltävissä, että hankinnasta koituvat kustannukset ovat olleet säästöjä suuremmat? Jos on, mistä on ollut kyse? Hankintalaki mahdollistaa erilaisten hankintamenettelyjen käytön (esim. neuvottelumenettely) sellaisissa hankinnoissa, joissa hankinnan kohde on vaikeasti määriteltävissä. Erityisesti näissä tilanteissa hankintamenettelyn aikana keskustellaan markkinoiden kanssa parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi. 13. Onko ulkoistettujen palvelujen laadun arviointi ja laatuvirheiden sanktiointi pystytty tekemään siten, etteivät sopimus- ym. virheistä koituvat kustannukset ole muodostuneet säästöjä suuremmiksi? Kannusteiden ja sanktioiden sisällyttäminen hankintasopimuksiin ohjaa palveluntuottajaa kaupungin tavoitteiden toteutumiseen. Kannusteiden ja sanktioiden asettamisessa ja sopimuskauden aikaisessa seurannassa on kuitenkin edelleen parannettavaa. 14. Onko ulkoistaminen johtanut siihen, että jokin yritys on saanut määräävän markkina-aseman ja onko ulkoistuksen myötä tullut riippuvaiseksi yhdestä tuottajasta? Joissakin palveluissa kehitys on kansallisesti ollut sen suuntaista, että isot markkinatoimijat ovat keskittäneet osaamistaan ja fuusioituneet yhteen ja täten markkinoille on jäänyt vain muutama (iso) tuottaja. Hankinnoissa pyritään seuraamaan markkinakehitystä ja säilyttämään terveet ja toimivat markkinat esim. mahdollistamalla entistä paremmin myös pienten toimijoiden pääseminen mukaan tarjouskilpailuihin. 15. Onko yksityisiltä palveluntuottajilta vaadittu täyttä omistusoikeutta julkisesti rahoitettuun tietoon tai materiaaliin? Jos ei, miksi? Sopimuksissa turvataan mahdollisimman kattavasti kaupungin immateriaalioikeudet julkisesti tuotettuun tietoon ja materiaaliin.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunginhallitus Sivu 15 / Onko kaupungin organisaation tiedollinen osaaminen heikentynyt ulkoistuksen myötä? Miten tästä on huolehdittu? Osaaminen on varmistettu pääosin siten, että kaupungilla säilyy omana tuotantona riittävä osuus palvelutuotannosta. 17. Millä konkreettisilla ja säännönmukaisilla toimenpiteillä on varmistettu se, ettei ostopalveluissa ja ulkoistamisissa ole esiintynyt harmaata taloutta? Espoossa on harmaan talouden torjuntaohje, jota toimeenpannaan Terveen kilpailun edistämisen verkostossa. Asiassa tehdään yhteistyötä verottajan sekä yritys- ja henkilöluottotietoalan toimijan kanssa. 18. Onko toteutettujen ulkoistamisten seurauksena tapahtunut kaupungin kiinteistö- tai muun omaisuuden vahingoittumista, tai muita taloudellisia vahinkoja ja onko näistä saatu kaupungille täysi korvaus? Ulkoistamisen seurauksena ei vahinkoja ole aiheutunut. Ne yksittäiset vahingot, joita on sattunut, olisivat voineet sattua yhtä hyvin omassa kuin ulkoistetussa toiminnassa. Vahingoista on kuitenkin haettu korvauksia, joskus yhdessä vakuutusyhtiömme kanssa. Niissä tapauksissa, kun korvausvelvollisuutta ei ole voitu kiistattomasti näyttämään, ei täyttä korvausta ole saatu. Sopimuksissa pyritään varmistamaan kaupungin etu mahdollisissa vahingonkorvaustapauksissa esim. edellyttämällä mahdollisuuksien mukaan vakuuden asettamista sekä edellyttämällä aina, että toimittajalla on toimintaansa kattava vastuuvakuutus. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Uotilan ym jättämään valtuustoaloitteeseen toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistusten vaikutusten kokonaisarviosta ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Ahlfors Elon kannattamana teki seuraavan palautusesityksen: Kuten aloitteen vastauksessa todetaan, ulkoisten vaikutusten arviointia ei ole tehty valtuustoaloitteille varatussa ajassa - ja se olisikin haastavaa. Aloitteisiin on kuitenkin aiemminkin vastattu viitaten keskeneräiseen prosessiin ja siten saatu lisäaikaa hyvään valmisteluun. Kyseessä on muun muassa taloudellisesti ja asiakkaiden/kuntalaisten oikeusturvan kannalta erittäin merkittävä ja kauaskantoisia vaikutuksia sisältävä asia, joten sen kunnollinen arviointi on tarpeen. Ulkoistamisen vaikutuksista on jo tehty tutkimuksia ja verrokkituloksia on saatavissa myös ulkomailta, joten aloitteeseen on mahdollista saada nyt annettuja

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 105 arvioita perinpohjaisempia vastauksia. Kaikkia toimialoja koskeva arviointi on kuitenkin perustellusti niin laaja, että arvioinnin voi kohdentaa koskemaan pienempää kokonaisuutta, kuten terveysasemien ulkoistamista. Kaupunginhallitus palauttaa aloitteen valmisteluun siten, että tehdään terveysasemien ulkoistamisesta vaikutusten arviointi, jonka tuloksia hyödynnetään aloitteeseen vastaamisessa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Ahlforsin palautusesitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi valmisteluun siten, että tehdään terveysasemien ulkoistamisesta vaikutusten arviointi, jonka tuloksia hyödynnetään aloitteeseen vastaamisessa. Tiedoksi

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunginhallitus Sivu 17 / / /2015 Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustokysymys hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Räsänen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Arja Juvosen ja 25 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Valtuustokysymys Selostus Arja Juvonen ja 25 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet valtuustokysymyksen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden. Valtuustokysymyksessä kysytään muun muassa osataanko meillä tulkita hankintalakia siten, että saadaan paras hyöty meille espoolaisille? Kuinka hankintalakia sovellettaessa ja hankintoja kilpailuttaessa huomioidaan paikalliset pk-toimijat ja yritykset ja miten hankinnoissa huolehditaan siitä, että niillä turvataan työtä kotimaisille, sekä espoolaisille työmarkkinoille ja työntekijöille? Vastaus valtuustokysymykseen Taustaa Julkisia hankintoja säätelee laki julkisista hankinnoista (348/2007). Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Hankintalainsäädännön pääperiaatteet liittyvät hankintojen avoimeen ja tehokkaaseen kilpailuttamiseen ja tarjoajien tasapuoliseen ja syrjimättömään kohteluun.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 105 Hankintalainsäädäntö uudistuu vuoden 2016 aikana. Espoon kaupunki hankkii vuositasolla n. 900 milj. euron edestä tavaroita, palveluita ja urakointia. Espoossa on osittain keskitetty hankintayksikkö, perustettu hankintakeskus, joka kilpailuttaa keskitetysti kaupungin tavara ja palveluhankintoja. Teknisen - ja ympäristötoimen toimiala kilpailuttaa itsenäisesti urakkahankinnat. Lisäksi toimialat tekevät itse kansallisen kynnysarvon (alle euroa) pienhankinnat. Espoo-tarinan mukaan Espoo on vastuullinen edelläkävijä. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Espootarinan mukaisesti kehitämme Espoota sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi. Kaupunginjohtaja on huhtikuussa 2013 hyväksynyt Espoon kaupungin hankintojen painopisteet, joita ovat: 1. Kestävä kehitys (sisältäen sosiaalisen ja eettisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden) 2. Harmaan talouden torjunta (sisältäen markkinoiden vahvistamisen, terveen kilpailun edistämisen sekä yritysystävälliset hankinnat) 3. Hankintojen sähköistäminen (sisältäen hankintaprosessin ja tilaamisen sähköistämisen) 4. Luovat hankinnat (sisältäen uudet hankintatavat ja innovatiivisen sopimustoiminnan sekä vaikuttavuuden ostamisen). Hankintojen toiminta-ajatuksen mukaisesti Espoo on vastuullinen edelläkävijä, joka toteuttaa kuntalaisten eduksi laadukkaita ja taloudellisia hankintoja, joilla on laajat myönteiset yhteiskunnalliset vaikutukset. Hankintojen toiminta-ajatusta toimeenpannaan hankinnan painopisteiden avulla. Hankintojen painopisteitä viedään käytäntöön toimiala- / tulosyksikkökohtaisilla hankintataktiikoilla, joissa on hankintakokonaisuuskohtaisesti huomioitu hankinnan painopisteiden toteutumista. Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat Espoon kaupunginhallitus on hyväksynyt strategialinjauksen, jonka mukaan ensisijaisena sosiaalisena tavoitteena Espoon hankinnoissa on nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten työllistymisen edistäminen, työkeskustoiminnan tukeminen ja eettisesti korkeatasoisten yritysten toiminnan huomiointi yhteistyösuhteissa. Kaikkien kaupungin yksiköiden tulisi hankinnoissaan edistää em. tavoitteiden toteutumista. Espoo kaupungin painopiste sosiaalisesti vastuullisten hankintojen osalta on ollut hankintojen kautta työllistämisessä kaupunginhallituksen antaman linjauksen mukaisesti.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 105 Työllistämiskriteereiden käyttö osana tarjouspyynnön ehtoja on käytössä kattavasti osana palveluhankintoja ja parhaillaan asiaa edistetään teknisen ja ympäristötoimen toimialalla rakennusurakkahankintoihin liittyen. Espoon kaupunki on ollut mukana valmistelemassa sosiaalisesti vastuullisten hankintojen opasta, johon valtuustokysymyksessä viitataan. Espoo on lisäksi mukana ESR-rahoitteisessa STM:n koordinoimassa Hankinnoista duunia - hankkeessa (10/ /2017). Hankkeen tavoitteena on edistää työllistämisehdon käyttöä hankinnoissa, luoda edellytyksiä osatyökykyisten työllistymiselle hankintojen kautta sekä kehittää vaikuttavuuden arviointityökalu yhdessä muiden osallistujakuntien kanssa. Pienyrittäjien aseman parantaminen ja paikallisuus hankinnoissa Laki julkisista hankinnoista (348/2007) säätelee julkisten hankintojen kilpailuttamista. Hankintalain keskeisen periaatteen mukaan tarjoajia tulee kohdella tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Paikallisuuden suosiminen hankinnoissa on kiellettyä, mutta paikallisuutta voidaan huomioida tarjouspyynnössä tietyin ehdoin siten, että tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden edellytys täyttyy. Esimerkkejä: - Paikallisuutta (paikallistuntemus) voi tarjouspyynnöissä arvostaa rajallisesti esim. pisteytyksessä. Painoarvo ei kuitenkaan saa olla liian suuri. - Hankintaan voi sisällyttää vaatimuksia esimerkiksi: o Raaka-aineiden tuoreuteen, toimitusketjuun, kuljetusmatkoihin liittyen (etäisyys) o Palvelun toteuttamisen sijaintiin (esim. sijaishuollossa lapselle läheisten henkilöiden asuinpaikka), o Kuljetusten ja logistiikan päästöihin (ekologisuus) - Kriteereiden tulee liittyä kiinteästi hankinnan kohteeseen. Paikallisten yritysten joukossa on usein pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden osallistumismahdollisuuksia tarjouskilpailuissa voi parantaa myös sallimalla osatarjoukset. Hankintojen osittaminen mahdollistaa tarjoamisen pienempään osakokonaisuuteen, mikäli tarjoajalla ei ole mahdollisuutta tuottaa koko kilpailutusalueen volyymiä. Tarjouskilpailun voi rakentaa myös siten, että pelkästään osatarjoukset ovat sallittuja. Osittamisen vaade tulee vahvistumaan uudistuvan hankintalainsäädännön myötä, hankinnat tulee jatkossa jakaa pienempiin osiin ja jos näin ei tehdä, tulee se perustella erikseen. Tällä muutoksella tavoitellaan nimenomaan pienten yritysten osallistumismahdollisuuksien paranemista. Hankintalainsäädäntö ei koske kansallisen kynnysarvon (alle euroa) alittavia hankintoja, jolloin näiden ns. pienhankintojen osalta kunnalla on harkintavalta käytettyjen menettelyiden ja toimintatapojen osalta. Pienhankinnat tulee kuitenkin toteuttaa tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 105 Espoon kaupunki on pilotoinut sähköistä pienhankintajärjestelmää kansallisen kynnysarvon (alle euroa) alittavien hankintojen kilpailuttamiseen. Pienhankintajärjestelmän avulla tarjouspyynnöt avautuvat entistä paremmin markkinoille. Järjestelmä tuo avoimuutta pienhankintoihin, helpottaa pienyritysten osallistumista kilpailuun ja luo referenssejä yrittäjille. Pienhankintajärjestelmää on pilotoitu ja käyttöön ottoa laajennetaan kaupunkitasoisesti vuoden 2016 aikana. Uuden hankintalain myötä kansallista kynnysarvoa on esitetty nostettavaksi euroon ja toteutuessaan se tulee korostamaan pienhankintojen merkittävyyttä jatkossa. Hankintojen valintaperusteet (hinta vs. kokonaistaloudellinen edullisuus) Hankintalain mukaan tarjousten valintaperusteena voi olla kokonaistaloudellinen edullisuus tai halvin hinta. Espoossa halvimman hinnan kriteeriä käytetään arviolta 80 %:ssa hankintapalvelujen ( alkaen hankintakeskus) kilpailuttamista sopimuksista. Halvin hinta vertailukriteerinä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hankinnassa ei olisi painotettu laadullisia kriteerejä. Hintaan perustuvissa valintakriteereissä on yleensä sisällytetty hankinnan kohteen ehdottomiin edellytyksiin jo itsessään sellaisia laadullisia tekijöitä, joilla voidaan turvata palvelun suorittamisen hyvä laatutaso. Riippuen hankinnan kohteesta, erillisten laatupisteytysten ja painotusten rakentaminen lisäarvoa tuottavasti, voi olla haastavaa. Hinta vertailukriteerinä ei siis pääsääntöisesti tarkoita sitä, että kilpailutuksessa olisi arvotettu puhtaasti halvinta hintaa jättäen huomiotta kaikki laatuun sisältyvät seikat. Hankintahinnan lisäksi tulisi kiinnittää huomiota hankinnan koko elinkaaren aikaisten kustannusten tunnistamiseen sekä osaoptimoinnin välttämiseen. Mikäli em. mekanismia ei tunnisteta, onnistunut yksittäinen hankinta voi aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia toisaalla. Jatkossa erilaiset vaikuttavuus- ja lopputuloslähtöiset hankintatavat ja - kriteerit tulevat korostumaan hankittaessa markkinoilta uudenlaisia ratkaisuja. Viisaus ei asu yksin hankintayksikössä ja markkinoita tulee haastaa uudenlaisten ratkaisujen tuottamisessa. Laadun arvottaminen tulisi jatkossa kohdentua erityisesti loppukäyttäjälähtöiseen näkökulmaan; mitä lisäarvoa tavoittelemme kuntalaiselle ja loppukäyttäjälle. Espoossa on toteutettu erilaisia pilottihankkeita ja -hankintoja, jotka perustuvat lopputuloksen ostamiseen. Osana Espoon Digiagendan toimeenpanoa on käynnistetty kokeiluhankkeita, joissa haastetaan markkinoita tuote- ja palveluinnovaatioiden edistämiseen yhdessä kaupungin kanssa. Onnistuneet kokeilut laajennetaan jatkossa koko tavoitellulle alueelle. Eettiset hankinnat

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 105 Eettisesti kestäviin hankintoihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota hankintasopimuksissa. Keskeisimmät työoloihin -ja työntekijän asemaan vaikuttavat kriteerit tulisi sisällyttää kattavasti osaksi hankintasopimuksia. Vastuullisuus-/auditointiraportoinnin ja /tai kyselyn sisällyttäminen kattavasti tunnistettuihin riskihankintoihin olisi hyvä selvittää ja käyttö kuvata hankintaohjeistuksessa. Osa kaupungeista käyttää eettisen, erityisesti sosiaalisen vastuullisuuden arvioinnissa ns. CRS-kompassia, joka tarjoaa työkalun sosiaalisten näkökohtien huomioimiseen hankinta- ja tuotantoketjuissa. Menettelyjen osalta on syytä huomioida se, etteivät vaaditut kriteerit sulje pois pienempien yritysten mahdollisuuksia osallistua. Eettisten hankintojen osalta on parhaillaan valmistelussa kartoitus käytetyistä kriteereistä, niiden laajentamisen mahdollisuuksista sekä uusista toimintamalleista/menettelyistä asian edistämiseksi. Metropolia ammattikorkeakoulusta energia - ja ympäristötekniikan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöntekijä tekee parhaillaan selvitystä ja toimenpide-esityksiä asiasta. Terveen kilpailun edistäminen ja markkinoiden vahvistaminen Terveen kilpailun edistäminen Harmaalla taloudella tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, lakisääteisten eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen taikka tullin perimien maksujen suorittamisen välttämiseksi tai perusteettoman palautuksen saamiseksi. Espoon kaupunginhallitus hyväksyi vastauksen valtuustoaloitteeseen konkreettisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä harmaan talouden torjumiseksi. Espoon hankinnan painopisteisiin vuosille kuuluu terveen kilpailun edistäminen. Tässä yhteydessä terveen kilpailun edistämistoimia ovat mm. harmaan talouden torjunta, yritysystävälliset hankinnat ja markkinoiden vahvistaminen sekä uusien markkinoiden luominen. Harmaan talouden torjuntaan sisältyvät mm. torjuntaohjeistus (laadittu hankintaohjeeseen), kaupungin työntekijöiden tilaajavastuukoulutukset sekä hankintasopimusten valvonta. Valvonnan osalta on tehostamistarpeita. Harmaan talouden torjuntaa toteutetaan tietojenvaihtoyhteistyöllä verohallinnon kanssa. Tunnistettujen riskialojen osalta lähetetään ostoreskontratiedot verohallinnolle, joka antaa kaupungille yleisluonteisen tilastoanalyysin siitä, ovatko yritykset rekisteröityneet ennakkoperintä-, arvonlisävelvollisten- ja työnantajarekistereihin. Lisäksi tilasto kertoo mahdollisten maksuhäiriöisten yritysten määrän toimialoittain. Verohallinto antaa lainsäädännöllisistä syistä johtuen vain tilastollisen analyysin, jossa mahdolliset poikkeamatapaukset esitetään ainoastaan tilastollisessa muodossa toimialoittain, ei yksilöitynä yrityslistauksena.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 105 Verohallinnon ja Espoon yhteistoiminnan toimintamalli koskee urakka-, kunnossapito- ja korjauspalveluiden sopimuksia sekä siivouspalvelusopimuksia. Espoo on yritystietojen yksilöimiseksi toimittanut verohallinnon antaman analyysin edelleen jatkokäsittelyyn yritystietokannan palvelutarjoajalle tarkemman analyysin saamiseksi. Analyysit läpikäydään terveen kilpailun edistämisen ryhmässä, jossa on edustus hankinnasta, talouspalveluista sekä keskeisiltä toimialoilta. Harmaan talouden torjuntaohjeistus vaatii päivittämistä, samassa yhteydessä tulee tarkentaa niitä toimenpiteitä, mitä yritykselle aiheutuu häiriömerkinnöistä ja missä vaiheessa. Harmaan talouden torjunnan osalta entistä tärkeämmäksi nousee laiminlyönteihin puuttuminen mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti muun muassa sopimusteknisin keinoin. Tältä osin hankintasopimuksiin on kannustettu lisäämään tehokkaat irtisanomis-, purku- ja sanktiolausekkeet siten, että toimittajilla on vahvempi kannuste noudattaa yhteiskunnallisia velvoitteita. Tilaajavastuulaki edellyttää osaltaan hankintayksiköitä selvittämään sopimuskumppanin yhteiskunnallisten velvoitteiden asianmukaisen hoitamisen ja sopimuskumppaneita huolehtimaan ko. velvoitteiden toteutumisen alihankkijoiltaan. Markkinoiden vahvistaminen Yritysystävällisten markkinoiden toteuttaminen edellyttää avoimuuden lisäämistä kaupungin hankinnoissa (esim. ennakoiva viestintä, ennakkoilmoitukset) sekä markkinavuoropuheluiden hyödyntämistä aiempaa enemmän. Markkinoita vahvistetaan ja uusia markkinoita luodaan esim. määrittelemällä hankintojen kohteita uudella tavalla ja osittamalla hankintoja pienempiin kokonaisuuksiin hyväksymällä aiempaa enemmän myös osatarjouksia. Uudistuvassa hankintalaissa linjataan asiaa. Espoon kaupungin hankinnoissa aloitti hankintaneuvoja määräaikaisessa kokeiluluonteisessa tehtävässä syksyllä Hankintaneuvojan pääasiallisiin tehtäviin on kuulunut ohjaus ja neuvonta kaupungin hankintaasioissa (esim. sähköisten järjestelmien käyttö, pienhankintajärjestelmä, yleiset hankintoja koskevat asiat, Espoon tavoitteiden viestiminen markkinoille, yritysyhteistyön kehittäminen). Hankintaneuvoja on toiminut tiiviissä yhteistyössä Espoon yrittäjien yritysneuvojien kanssa. Hankintaneuvonnan pilotin jatkosta tehdään päätökset keväällä Vastuullisten hankintojen edistäminen Espoon kaupunki on kytkenyt hankinnat entistä tiiviimmin osaksi elinkeinopoliittisten ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista ja toimeenpanoa. Hankinnat ovat tiiviisti osallisena kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys-, sekä kestävän kehityksen kehitysohjelmissa. Espoon kaupunkiin perustettiin syksyllä 2015 kestävän kehityksen johtajan tehtävä, jonka tehtävänä on vastata kaupunkitasoisesti kestävän kehityksen koordinoinnista Espoossa. Tavoitteena on luoda

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 105 verkostomainen rakenne, joka tukee ketterästi kestävien ja vastuullisten hankintojen toteuttamista Espoossa. Organisointi on vielä kesken. Espoon kaupunki tekee kestävien hankintojen osalta yhteistyötä mm. Sitran, Tekesin, Motivan ja pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa. Espoon kaupunki on mukana Sitran koordinoimassa pääkaupunkiseudun Smart & Clean-hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda pääkaupunkiseudulle älykkäiden ja kestävien ratkaisujen referenssimarkkina. Hanke on hyvä esimerkki pääkaupunkiseudun kuntien yhteisestä tahtotilasta kestävien ja älykkäiden ratkaisujen edistämiseen yhtenäisellä markkina-alueella. Motivan koordinoima ekohankintaverkosto kokoaa kuntien kestävistä ja vastuullisista hankinnoista vastaavat yhteen muutamia kertoja vuodessa. Espoo ja Vantaa koordinoivat lisäksi yhteistä kestävien hankintojen foorumia, jossa käydään toimialakohtaisia kestävien hankintojen caseja läpi tavoitteena osaamisen ja kokemusten jakaminen. Helsingissä ja Vantaalla hankintatoimessa työskentelee yksi kestävien ja vastuullisten hankintojen edistämiseen ja koordinointiin keskittynyt henkilö. Espoossa ei ole erillistä vastaavaa kestävistä hankinnoista vastuullista henkilöä vaan tavoitetta toteutetaan koko hankintahenkilöstöä valmentamalla ja ohjeistamalla. Yhteenveto Hankintalakia sovellettaessa pyritään huomioimaan kattavasti Espoon etu ja vastuullisuus. Espoon kaupunki asettaa jo nyt hankinnoissaan erilaisia kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä kriteerejä toimittajalle ja palveluntuottajalle (muun muassa uusiutuva energia, kasvihuonepäästöt, ympäristömerkit, työehtosopimusten ja valmistusmaan työlainsäädännön noudattaminen, ILO:n yleissopimuksen noudattaminen, lähi- ja luomuruoka, Reilun kaupan kriteerit, hankinnan elinkaarikustannukset, paikallisuus, esim. etäisyyteen ja kuljetusmatkoihin liittyvät kriteerit, teemaviikot, esteettömyys yms.). Espoossa edistetään kestäviä ja vastuullisia hankintoja monin tavoin, Toimintamalleja, ohjeistusta ja osaamista tulee kehittää aktiivisesti. Julkisten hankintojen merkittävyys tulee kasvamaan jatkossa entisestään ja Espoon tulee pystyä varmistamaan uudistuvan hankintalain mahdollisuuksien hyödyntäminen Espoon keskeisten strategisten tavoitteiden mukaisesti. Uudistuvan hankintalain myötä uudistettavaan hankintaohjeeseen tullaan entistä yksityiskohtaisemmin huomioimaan Espoon keskeisten strategisten painopisteiden mukaiset tavoitteet ja niiden edistäminen hankintojen kautta. Tavoitteena on, että kaikki hankintoja tekevät toimijat tunnistavat entistä paremmin ne tavoitteet, joita hankintojen kautta tulee edistää. Päätöshistoria Kaupunginhallitus

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 105 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, ettei vastausta Arja Juvosen ja 25 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden voida asetetussa määräajassa antaa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, ettei vastausta Arja Juvosen ja 25 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden voida asetetussa määräajassa antaa. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Kaupunginhallitus Sivu 25 / / Kaupunginhallituksen edustajan valinta sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostoon ja kaupunginhallituksen varaedustajan valinta opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus valitsee kaupunginhallituksen edustajaksi Maria Guzeninan (SDP) tilalle sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostoon (SDP) ja kaupunginhallituksen varaedustajaksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan Maria Guzeninan (SDP) tilalle (SDP). Käsittely Sistonen ehdotti, että kaupunginhallituksen edustajaksi ja varaedustajaksi Maria Guzeninan tilalle valitaan Liisa Kivekäs. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Sistosen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Selostus Tiedoksi Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus valitsi kaupunginhallituksen edustajaksi Maria Guzeninan (SDP) tilalle sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostoon Liisa Kivekkään (SDP) ja kaupunginhallituksen varaedustajaksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan Maria Guzeninan (SDP) tilalle Liisa Kivekkään (SDP). Maria Guzenina on kaupunginhallituksen edustaja sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostossa ja kaupunginhallituksen varaedustaja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa. Maria Guzeninalle on myönnetty ero kaupunginhallituksen jäsenyydestä valtuuston kokouksessa Valittu - Lautakunnan sihteeri - Jaoston sihteeri

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Kaupunginhallitus Sivu 26 / / Edustajien nimeäminen Pohjoismaiseen ystävyyskuntakokoukseen Skagafjordurissa, Islannissa Valmistelijat / lisätiedot: Fanglan Tao, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 nimeää seuraavat edustajat pidettävään ystävyyskuntakokoukseen Skagafjordurissa: 2 suorittaa matkasta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta Käsittely Sistonen ehdotti, että ystävyyskuntakokoukseen nimetään Martti Hällström. Huhta ehdotti, että ystävyyskuntakokoukseen nimetään Seppo Huhta ja Teemu Lahtinen. Elo ehdotti, että ystävyyskuntakokoukseen nimetään Mari Antoni ja Inka Hopsu. Kauma ilmoitti olevansa kiinnostunut osallistumaan ystävyyskuntakokoukseen. Särkijärvi ilmoitti olevansa kiinnostunut osallistumaan ystävyyskuntakokoukseen. Laiho ilmoitti olevansa kiinnostunut osallistumaan ystävyyskuntakokoukseen. Kankkonen ehdotti, että ystävyyskuntakokoukseen nimetään Mikael Eriksson ja Nina af Hällström.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 105 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko tehdyt ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen ne. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus 1 nimesi seuraavat edustajat pidettävään ystävyyskuntakokoukseen Skagafjordurissa: Martti Hällström, SDP Seppo Huhta, PerusS Teemu Lahtinen, PerusS Mari Anthoni, Vihr. Inka Hopsu, Vihr. Pia Kauma, Kok. Jouni J. Särkijärvi, Kok. Mia Laiho, Kok. Marita Backman, RKP Nina af Hällström, RKP 2 suorittaa matkasta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta Liite Selostus 3 Kutsu ja ohjelma Pohjoismaiset ystävyyskunnat järjestävät vuorotellen kerran vuodessa ystävyyskuntakokouksen. Tänä vuonna kutsun kokoukseen on esittänyt Islannin Skagafjordur , joista ja 2.6. ovat matkustuspäiviä, ja 1.6. kokouspäiviä. Kokouksen teemoina ovat: - Nuorten osallistuminen ystävyyskaupunkitoimintaan - Pakolaisten integraatio - Innovaatio opiskelussa, muutokset koulujärjestelmään liittyen. Kutsu on esitetty maksimissaan 15 hengen delegaatiolle. Teemojen mukaisesti ehdotetaan neljän viranhaltijan osallistumista (kansainvälisten asioiden päällikön, nuorisopalveluiden, sosiaali- ja terveystoimen (perhesosiaalipalvelu / maahanmuuttopalvelu) ja sivistystoimen edustajille). Tämän pohjalta tehdään ehdotus luottamushenkilöiden nimeämiseksi Skagafjordurin ystävyyskaupunkikokoukseen.