D-vitamiinia! Sibelius-Akatemian musiikin tohtorit Intensiivistä musiikkia Näkymiä taiteelliseen työhön. Arnold Schönbergin kabareemaailma

Transkriptio

1 D-vitamiinia! Sibelius-Akatemian musiikin tohtorit Intensiivistä musiikkia Näkymiä taiteelliseen työhön Arnold Schönbergin kabareemaailma Sunnuntai Olga Heikkilä laulu Marko Hilpo piano Järjestäjät DocMus-tohtorikoulu Konserttisarjaa tukemassa

2 D-vitamiinia! Sibelius-Akatemian musiikin tohtorit Intensiivistä musiikkia Näkymiä taiteelliseen työhön Ohjelma Arnold Schönbergin kabareemaailma Yvette Guilbert ( ): kabareelauluohjelmistoa 1. Le Fiacre - Vossikka (teksti ja musiikki: L. Xanrof (1888)) 2. Vive la liberté! - Eläköön vapaus (Numa Blès ja Jean Varney (1899)) 3. Le Moulin-Rouge - Moulin-Rouge (teksti: Maurice Boukay, musiikki: Marcel Legay (1892)) 4. L Hôtel du Nro 3 - Hotelli nro 3 (teksti: L. Xanrof, musiikki: Eugène Guénin) 5. Madame Arthur - Madame Arthur (teksti: Paul de Kock, musiikki: Yvette Guilbert ja Foye Jozin) Marya Delvard ( ): kabareelauluohjelmistoa 1.Das Herz der Mutter - Äidin sydän (teksti: Jean Richepin, sovitus: Marko Hilpo) 2.Die Naiven - Naiivit (E. Bessière ja P. Marinier (1904)) 3. Meine Grossmutter - Isoäitini (teksti: Beranger ja Bolten-Baeckers, musiikki: E. Boudinet) 4. Ein Nachtbild - Öinen kuvaus (teksti: Jules Jouy ja Bolten-Baeckers, musiikki: Eugène Poncin) 5. Ilse - Ilse (Frank Wedekind) Johannes Brahms ( ): Intermezzo Op.118 Nr.6 (es) Arnold Schönberg ( ): Brettl-Lieder Kabareelauluja (1901) 1. Der genügsame Liebhaber Vähään tyytyväinen rakastaja 2. Gigerlette Neiti Keimailija 3. Galathea - Galathea 4. Seit ich so viele Weiber sah Siitä kun näin niin paljon naisia 5. Mahnung Kehotus/neuvo 6. Einfältiges Lied Yksinkertainen laulu 7. Jedem das Seine Kukin tavallaan 8. Nachtwandler Yössä kulkija 2

3 Esittelytekstit: Olga Heikkilä Teokset Kabaree tyylilajina syntyi 18. marraskuuta 1881, jolloin Rudolphe Salis avasi Pariisiin Chat noir -kabareen. Rudolf Hösch tiivistää hänen aikomuksensa kirjassaan Kabarett von gestern Berlin (1967) seuraavasti: "Me tulemme ivaamaan poliittisia tapahtumia, valistamaan ihmiskuntaa, kohtaamaan tämän ihmiskunnan tyhmyyden ja parantamaan sen röyhkeyden aiheuttamaa huonovointisuutta..." Varhaisissa kabareissa kokoontui kirjailijoita, runoilijoita, kuvataiteilijoita, säveltäjiä ja muusikoita keskustelemaan ajankohtaisista ilmiöstä, viihtymään taiteen äärellä ja inspiroitumaan toistensa ideoista. Runoilijat usein esittivät omat tekstinsä joko lausuttuna tai laulettuna kitaran säestyksellä. Yvette Guilbert ( ) oli ranskalaisen kabaree-laulun kehittäjä pohjautuen kahvilakonsertin traditioon. Hän teki merkittävän uran esiintyjänä Moulin Rougesta kansainvälisille lavoille, New Yorkin Carnegie Halliin asti. Hän toimi ranskalaisen laulun uudistajana tutkimalla ja julkaisemalla lauluohjelmistoja ja laulukirjallisuutta sekä kouluttajana avaamalla useita laulajien koulutuspaikkoja USA:ssa. Hän kehitti oman esitystyylinsä, jossa hänen ulkoinen olemuksensa oli ristiriidassa esitettävän sisällön kanssa. Hän suunnitteli ohjelmistonsa tarkasti, joskus jopa sanoitti ja sävelsi sen. Hänen ilmeikkäät esitykset innostivat monia kuvataiteilijoita. Muun muassa Picasso, Jules Cheret, Théophile Steinlen ja Henri de Toulouse-Lautrec ikuistivat Yveten kuviinsa ja julisteisiinsa. Marya Delvard ( ) oli myös ranskalaistaustainen, ja piti itseään Yveten kehittämän kabaree-tyylin jatkajana. Hän oli yksi saksalaisen kabareen perustajista. Ranskalaiseen edeltäjäänsä verrattuna Marya kouluttautui Münchenin konservatoriossa. Lavalla hän oli kalmankalpea vamppi, joka tummalla äänellä ja tyylitellyllä laulutavalla kertoi täysin vakavana groteskeja tarinoita. Hänen puolisonsa Marc Henry oli seremoniamestarina ja esiintyjänä historiallisessa Chat Noir -kabareessa ja perusti Maryan kanssa useita saksankielisiä kabareita Müncheniin ja Wieniin. Arnold Schönberg ( ) todennäköisesti sai inspiraatiota Brettl -laulusarjaansa juuri yllä esitellyiltä laulajilta, jotka kiersivät paljon 3

4 Eurooppaa siihen maailmanaikaan. Mielenkiintoista onkin, että niinkin fundamentalistisen vakava säveltäjä kuin Schönberg, joka myöhemmällä iällään mullisti täysin klassisen musiikin luomalla dodekafonian (12-säveljärjestelmän), on tarttunut näihin marginaalilauluihin. Vuosi 1901 oli merkittävä saksankielisen kabareen historiassa Ernst von Wolzogen avasi Überbrettlin Das Bunte Theateriin Berliiniin, Otto Falckenberg avasi Die Elf Scharfrichter -kabareen mm. Marya Delvardin kanssa Zum Goldenen Hirscheniin Müncheniin, Felix Salten avasi Theater zum lieben Augustin Theater an der Wien -teatterissa Wienissä. Vuosi 1901 oli merkittävä myös Arnold Schönbergin elämässä, sillä sen vuoden lokakuussa hän meni naimisiin Alexander Zemlinskyn ( ) siskon Mathilden ( ) kanssa. Seuraavana vuonna syntyi esikoistyttö Gertrud ( ). Schönbergin kirjeenvaihdosta käy ilmi, että hän oli taloudellisissa vaikeuksissa ja joutui omaksi harmikseen orkestroimaan unohdettuja operetteja elättääkseen perhettään. Isoveljenä Zemlinsky oli huolissaan siskonsa kohtalosta ja välitti Schönbergille huhun Ernst von Wolzogen aikeista avata kabaree Überbrettlin Berliiniin. Schönberg sävelsi Brettl-liedit von Wolzogenille näytteeksi kabaree-asiantuntevuudestaan. Saatuaan hyväksyvän vastaanoton Nachtwandler-laulullaan hän toimi Überbrettelin musiikkijohtajana puolisen vuotta, kunnes kabaree-teatterin taloudellinen tilanne huononi. Työkokemus mahdollisti Schönbergin nimen viemisen berliiniläisten kapellimestareiden rekisteriin. Schönbergin operettisovitukset ovat kuultavissa Brettl-liedeissä mm. Lepakko-operetin aineistona. Toisista teoksista lainaaminen oli hyvin tyypillistä kabaree-tyylille. Lainauksia tehtiin tarkoituksellisesti, kuten Yvette Guilbertin laulussa Vive la liberté!, jonka alkusoitossa soi räikeästi marseljeesi. Le Fiacre -laulun pohjana on taas kansanlaulumelodia. Muita suosittuja lainauskohteita olivat aikalaiset oopperat. Brettlliedeissä laulaja pääsee flirttailemaan yleisön kanssa ja kokeilemaan näyttelijän taitojaan iloisen satiirin kautta. Tähän kuitenkin taitavat jäädä Brettl-liedien samankaltaisuudet varhaisen kabareen kanssa, sillä niissä Schönbergin käsialasta syntyi Richard Straussin tyyliin orkestraalinen pianosatsi ja suuret vokaalilinjat, jotka vaativat esittäjältä laulutekniikan erinomaisen hallinnan ja laajan äänialan. Kabaree-lauluissa äänellinen materiaali ei ole koskaan ollut erityisessä arvossa, ei edes sen kulta-aikana 1920-luvulta alkaen Marlene Dietrichin aikaan. 4

5 Jatkotutkinto Ensimmäinen tutkintokonserttini on klo 19:00 Musiikkitalon Camerata-salissa. Silloin Yvette Guilbert ja Marya Delvard heräävät henkiin musiikin lisäksi myös teatterin kautta. Juho Eerolan käsissä tutkimuksestani kumpuavat tiedot muotoutuivat suomenkieliseksi käsikirjoitukseksi, joka mahdollistaa aikamatkan Pariisin Belle Époque - aikakauteen, 1900-luvun alun Berliiniin ja Müncheniin sekä näiden kolmen kaupungin kabaree-maailmaan. Esitystä varten Stadin ammattiopiston opiskelijat Merja Perätalo ja Ellinora Kasvi ovat suunnitelleet ja ommelleet aikalaispuvut. Teatterikorkeakoulusta valosuunnittelija Alexander Salvesen on loihtinut valokavalkadin, jolla konserttiyleisö ohjataan tietoisesti ajassa taaksepäin tyyliteltyyn kokonaisuuteen. Ensimmäinen tutkintokonserttini on alkusoitto tai tietty välietappi varsinaiseen tutkimusaiheeseen, joka vie minut kauas kabareen melskeestä. Samalla tavalla tämä kiehtova taidelaji oli välivaihe Yvette Guilbertille, joka myöhemmällä iällään omisti taiteensa keskiaikaisten ranskalaisten laulujen tutkimiseen. Näin oli myös Arnold Schönbergin kohdalla, joka pääsi toteuttamaan itsensä orkesterimusiikissa luoden mm. vakavan Mooses ja Aaron -oopperan. Tutkimukseni À tour de Pierrot Lunaire tarkastelee puhumisen ja laulamisen rajakäyntiä esittäjän näkökulmasta pitäen lähtöpisteenä Arnold Schönbergin Pierrot Lunairea. Konserttisarjani ja tutkielmani muodostavat vuoropuhuvan ja toisiaan tukevan kokonaisuuden, joka keskittyy 1900-luvun sopraanon lauluohjelmiston ympärille. Konserttisarjassani pohdin käytännön tasolla mistä Sprechgesang eli puhelaulu on saanut vaikutteita ja esitän Schönbergin teosten lisäksi kabaree-lauluja, taidelaulusarjoja, melodraamoja, oopperakohtauksia ja a capella -teoksia, joissa puhelaululla on keskeinen rooli. Tutkielmassani pohjustan puhelaulun ilmenemismuotojen historiallista taustaa; tutkin missä olosuhteissa ja millaisiin tarpeisiin Sprechgesang syntyi, lähestyn aihetta niin painetun ja nauhoitetun aineiston kautta kuin alaan erikoistuneiden taiteilijoiden ajatuksia analysoiden. Tämän pohjalta pääsen myös pohtimaan puhelaulun opettamisen mahdollisuutta ja tärkeyttä laulajan koulutuksessa sekä muodostan näkemyksen siitä, mihin suuntaan laulun ja puheen suhde on mahdollisesti kehittymässä. 5

6 Taiteilijat Lyyrinen sopraano Olga Heikkilä on saanut monipuolisen koulutuksensa Helsingin Konservatoriosta (2008), Sibelius-Akatemiasta (2015) ja Tanskan Kuninkaallisesta Oopperaakatemiasta (2013). Palkinnot Kangasniemen (2009) ja Lappeenrannan (2010) laulukilpailuissa nostivat hänet suomalaisen konserttiyleisön tietoisuuteen. Vuodesta 2016 Heikkilä tekee taiteellista tutkimusta Sibelius- Akatemian DocMus-tohtorikoulussa. Solistitehtävät mm. Stuttgartin valtionoopperassa (2014), Belgian La Monnaiessa (2015) ja Tanskan kuninkaallisessa oopperassa (2015) ovat Heikkilän viimeaikaisia kansainvälisiä kiinnityksiä. Kesällä 2017 hän debytoi Berliinin valtionoopperassa. Konserttilaulajana Heikkilä esiintyy säännöllisesti Euroopassa ja Suomessa kamariorkesterien ja -yhtyeiden kanssa mm. Michael Boderin, Rani Calderon ja Franck Ollun johdolla. Viimeaikaisista kansainvälisistä palkinnoista manittakoon erikoispalkinnot IVC s-hertogenbosch (2014, Hollanti) ja Klaudia Taev (2013, Viro) laulukilpailuissa. Heikkilän taiteellista toimintaa ovat tukeneet mm. Kansan Sivistysrahaston Päivi ja Paavo Lipposen rahasto, Suomen kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Pro Musica säätiö. Marko Hilpo on Suomen monipuolisimpia pianisteja. Hän on opiskellut Sibelius- Akatemiassa Hamsa Al-Wadi Juriksen ja Ilmo Rannan johdolla sekä Madridin Kuningatar Sofia -koulussa opettajinaan professori Dmitri Baškirov ja Claudio Martinez Mehner. Kansainvälisissä kilpailuissa palkittu Hilpo on esiintynyt sooloresitaalein, liedpianistina ja kamarimuusikkona ympäri maailmaa ja useiden suomalaisten orkestereiden solistina, sekä kansainvälisillä musiikkifestivaaleilla. Lisäksi hän työskentelee mm. Taideyliopiston Sibeliusakatemiassa ja Teatterikorkeakoulussa sekä Helsingin kaupunginteatterissa kapellimestarina ja muusikkona. 6

7 DocMus-tohtorikoulu ja taiteellinen tohtorintutkinto Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulun tavoitteena on taiteilija- ja tutkijaosaamisen korkeimman tason kehittäminen sekä korkeatasoisen musiikkikulttuurin vaaliminen ja uudistaminen. Tohtorikoulu toimii alansa kansainvälisenä, rajat ylittävänä suunnannäyttäjänä. Kaiken toiminnan tavoitteena on korkea kansainvälinen laatu. Tohtoriopiskelun painopisteenä voi olla taiteilijakoulutus, kehittäjäkoulutus tai tutkijakoulutus. Tutkinnon suorittanut henkilö on oman alansa ja sen tradition tunteva korkeatasoinen ja itsenäinen toimija sekä luova ja luotettava kehittäjä. Hän on tietoinen omasta osaamisestaan osana traditiota ja kykenee siksi sekä vaalimaan traditiota että kehittämään ja luomaan uutta. DocMusin koulutus ja tutkimus kohdistuvat pääosin esittävään säveltaiteeseen, sävellykseen ja musiikin teoriaan sekä kirkkomusiikkiin. Taiteellinen toiminta liittyy tyylillisesti länsimaisen taidemusiikin perinteeseen ulottuen antiikin musiikista uusimpaan uuteen. Esittävän säveltaiteen tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen painopisteitä ovat muusikkoustutkimus, esittämiskäytäntöjen historia, esittämisen historia ja esitysten empiirinen tutkimus sekä instrumenttipedagogiikan ja musiikkiinstituutioiden tutkimus. Muita tutkimusaloja ovat musiikkisemiotiikka, posttonaalinen musiikinteoria, musiikin filosofia, musiikin historia sekä psykodynaaminen näkökulma musiikkia ja luovuutta koskevien ilmiöiden tutkimuksessa. 7

8 D-vitamiinia! Sibelius-Akatemian musiikin tohtorit Intensiivistä musiikkia Taiteilijoiden ajatuksia D-vitamiinia! on syksyllä 2017 Keravan seurakuntasalissa järjestettävä konserttisarja. Konsertoinnin ohessa taiteilijat kertovat taiteellisesta työstään, liittyen erityisesti käsillä olevaan konserttiin. Konserttisarjan taiteilijat ovat valmistuneet musiikin tohtoreiksi Sibelius-Akatemian DocMus -tohtorikoulusta tai ovat parhaillaan suorittamassa tätä tutkintoa. Su klo 15 Danza española Espanjalainen tanssi Maria Männikkö, piano Enrique Granados, Federico Mompou, Manuel de Falla Su klo 15 Pinnan alla Mieko Kanno, viulu & Anu Vehviläinen, piano William Byrd, Salvatore Sciarrino, Leos Janacek, Karol Szymanowski Su klo 15 Arnold Schönbergin kabaree-maailma Olga Heikkilä, laulu & Marko Hilpo, piano Yvette Guilbert, Marya Delvard, Johannes Brahms, Arnold Schönberg Su klo 15 Les Six Ranskalainen kuusikko Eveliina Sumelius-Lindblom, piano & Anne Piirainen, klarinetti Georges Auric, Louis Durey, Arthur Honegger, Germaine Tailleferre, Darius Milhaud