D-vitamiinia! Sibelius-Akatemian musiikin tohtorit Intensiivistä musiikkia Näkymiä taiteelliseen työhön

Transkriptio

1 D-vitamiinia! Sibelius-Akatemian musiikin tohtorit Intensiivistä musiikkia Näkymiä taiteelliseen työhön Pinnan alla Näkemyksiä musiikillisiin tekstuureihin Sunnuntai Mieko Kanno viulu Anu Vehviläinen piano Järjestäjät DocMus-tohtorikoulu Konserttisarjaa tukemassa

2 D-vitamiinia! Sibelius-Akatemian musiikin tohtorit Intensiivistä musiikkia Näkymiä taiteelliseen työhön Ohjelma Pinnan alla Näkemyksiä musiikillisiin tekstuureihin William Byrd Taistelu -sarja ( ) Osa: Marssi ennen taistelua ( ), piano Salvatore Sciarrino (1947 ) Cappriccio yhdelle viulunkielelle (2009), viulu William Byrd Taistelu -sarja ( ) Osa: Galliarde voiton kunniaksi ( ), piano Leoš Janáček Sonaatti viululle ja pianolle (1914) ( ) Con moto Ballada Allegretto Adagio Karol Szymanowski ( ) Kurpialainen laulu (1931), viulu ja piano Karol Szymanowski Nokturno ja Tarantella op.28 (1915), ( ) viulu ja piano Konsertoinnin ohessa taiteilijat kertovat taiteellisesta työstään. Konsertin kesto on noin 1 h. Ei väliaikaa. 2

3 Esittelytekstit: Anu Vehviläinen Teokset Konsertin alkupuolella kuullaan kaksi osaa englantilaisen William Byrdin sarjasta Taistelu. Sarjan varsinainen ohjelmallinen ydin on kaksitoista erillistä, taistelun vaiheita kuvailevaa osaa, joihin on liitetty alkumarssi sekä loppua juhliva Galliarde. Sarja on saanut innoituksensa John Derricken kirjasta The Image of Irelande, with a Discoverie of Woodkarne (1581), joka kuvaa Elisabetin aikaisen Englannin ja Irlannin välillä käytyä, edellisen voittoon päättynyttä taistelua. Byrdin sävellysten välissä kuullaan Salvatore Sciarrinon kapriisi yhdelle kielelle, vuodelta Teoksen nimi liittää sävellyksen italialaisen viulutaituri Niccolo Paganinin perintöön ja tämän säveltämiin 24 viulukapriisiin. Soolonumeroita seuraa tšekkiläisen Leoš Janáčekin ensimmäisen maailmansodan alussa säveltämä Sonaatti viululle ja pianolle. Ensiosa tasapainoilee hektisen ja seesteisemmän sävelkudoksen välillä, kun taas toinen osa, Balladi, on perustunnelmaltaan konventionaalinen ja rauhoittava. Kolmas ja neljäs osa nivoutuvat sävellajiltaan yhteen: etumerkintä on teoriassa eri, mutta enharmonisesti (kuultuna) sama. Itselleni Janáčekin musiikki on ilmaissut aina äärimmäistä, väistämätöntä surua. Konsertin lopussa on kaksi puolalaisen Karol Szymanowskin teosta. Kurpialainen laulu on sovitus alun perin sopraanolle ja pianolle sävelletystä laulusta. Nokturno ja Tarantella edustaa säveltäjän kypsää, välimerellistä kautta: harmoninen skaala laajenee hurmioituneeksi ja yltäkylläiseksi. Szymanowskille tyypillinen yön tematiikka kuuluu salaperäisessä Nokturnossa joka johtaa Tarantellan dionysiseen ekstaasiin. 3

4 Konsertin idea Konsertimme idea lähti alun perin liikkeelle vastakohtaisuuksien pohtimisesta. Aivan ensimmäiseksi halusin vain soittaa William Byrdin sarjaa Battell (Taistelu), sillä minua kiehtoivat kyseisen musiikin trillit ja rytminen tarkkuus. Tunsin, että tämän musiikin kanssa en voi piiloutua minkään efektin, pedaalin tai massiivisen soinnin taakse, vaan minun on joka tahdissa oltava varma rytmiikasta ja poljennosta. Musiikki tuntui olevan harmonisesti ja rytmisesti hyvin kirkas ja selkeä, mikä tuntui suunnattomalta haasteelta monivuotisen Szymanowskilevytysprojektin jälkeen. Seuraava vaihe oli miettiä, mitä Byrdin rinnalla voisi soittaa. Mieko ehdotti Sciarrinon vähäeleisiä teoksia Byrdin lomaan, ja testattuamme musiikkeja rinnakkain, tuntui että olemme löytäneet jotain, jotka edustavat äärimmäistä vastakohtaisuutta. Toinen keskeinen vastakohtaisuus löytyy säveltäjien suhteesta teostensa idiomaattisuuteen eli siitä, istuuko musiikki hyvin sille instrumentille, jolle se on kirjoitettu. Szymanowski oli itse pianisti ja kirjoitti kaiken musiikkinsa pianon ääressä. Uran alkuvaiheessa Szymanowskille olivat tärkeitä sellaiset pianon mestarit kuin Chopin ja Skrjabin, joiden pianoteokset hän tunsi läpikotaisin. Szymanowskin pianotekstuuri istuu käteen luontevasti, vaikka onkin kerroksellisuutensa vuoksi vaativaa. Pianistisesta taustastaan huolimatta Szymanowskia luultiin kuitenkin usein viulistiksi. Etenkin Välimerellisen kauden tunnetuissa viuluteoksissaan Myytit viululle ja pianolle, Nokturno ja Tarantella viululle ja pianolle sekä Viulukonsertto no. 1 Szymanowski loi uudenlaisen, kiehtovan viulutyylin, jossa erilaiset impressionistiset efektit sitoutuvat orgaanisesti musiikilliseen kudokseen luoden ilmaisuvoimaisia sointeja. Tässä luomistyössään Szymanowski ei kuitenkaan ollut yksin, vaan viuluteosten synnyssä oli kiinteästi mukana säveltäjän läheinen ystävä, viulisti Pawel Kochanski. Sen sijaan, että olisi säveltänyt kaiken yksin pianonsa ääressä, Szymanowski saattoi testata viuluteostensa ideoita 4

5 ja venyttää viulismin rajoja yhteistyössä instrumentin hallitsevan työparinsa kanssa. Näin siis voidaan sanoa, että Szymanowskin kädenjälki niin viululle kuin pianolle kirjoitetussa materiaalissa on aina soittimelle ominaista ja luontevan tuntuista. Se, minkä kukin esittäjä kokee luontevana ja ns. hyvin istuvana musiikillisena tekstuurina, on toki myös henkilökohtainen kokemus; joillekin pianisteille sopivat hyvin oktaavit, toiselle taas paremmin asteikkokuviot. Mutta koen voimakkaasti, että juuri Janáček on eräänlainen vedenjakaja. Hänelle ilmaisu tulee ensin, kun taas se miten tämä ilmaisu kirjoitetaan musiikilliseksi tekstuuriksi, on toissijaista. Janáček haastaa instrumentalistit kirjoittamalla, ei soittimeen, vaan puhutun tšekin kielen intonaatioon ja rytmiikkaan perustuvaa musiikkia. Jos hän siis haluaa toistaa musiikissaan jonkun tšekille ominaisen fraasin, on vain sivuseikka, että sen soittaminen vaikkapa pianolla saattaa olla äärimmäisen epämukavaa. Tällaisia hetkiä Janáčekin teoksissa on toistuvasti. Kun teosten opettelussa pääsee alkua pidemmälle, alkavat pinnan alaiset salaisuudet vähitellen paljastua. Jos Byrdin musiikkia vertaa Szymanowskin sävelkieleen, saattaa ensin mainittu vaikuttaa alkuun ns. yksinkertaiselta. Szymanowskin pantonaalisuuteen verraten sointujakin on Byrdin kappaleissa vain muutama. Mutta Byrdin hienous alkaa nousta esiin vähä vähältä, yksityiskohta kerrallaan, pieninä painotuksina, eleinä, kaarina. Ilmaisu voi elää yhtä lailla impressionistisen yltäkylläisessä sävelmaalailussa kuin renessanssin hienostuneessa klaveerisarjassa. Pinnan alle meneminen tarkoittaa ennen kaikkea omien asenteidensa tarkastelua: näin olen tottunut ajattelemaan, mitä muuta voisin ajatella? 5

6 Taiteilijat Mieko Kanno Mieko Kanno toimii taiteellisen tohtorikoulutuksen professorina Sibelius- Akatemian DocMus-tohtorikoulussa, viisivuotiskausi alkoi syksyllä Japanilaissyntyinen Mieko on valmistunut musiikin tohtoriksi vuonna 2001 Yorkin yliopistosta. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän työskenteli Skotlannin kuninkaallisessa konservatoriossa (Senior Research Fellow) ja tutkimusjohtajana Durhamin yliopistossa. Hän on nykymusiikin esittämiskäytäntöjen aktiivinen tutkija. Tutkijanuransa ohella hänellä on myös laaja-alainen taiteilijanura viulistina, ja hän on voittanut useita kansainvälisiä viulukilpailuja. Sibelius- Akatemian taiteellisen tohtorikoulutuksen professorina Mieko vastaa musiikin tohtorin tutkintoon johtavan taiteilijakoulutuksen kehittämisestä ja toteuttamisesta. Hänen keskeisiin tehtäviinsä kuuluvat tohtoriopiskelijoiden ohjaaminen ja muu opetustyö, oma taiteellinen toiminta ja tutkimus sekä kansainvälisten yhteyksien edistäminen professuurin edustamilla aloilla. Anu Vehviläinen Pianisti, musiikin tohtori Anu Vehviläinen toimii Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulussa yliopistonlehtorina. Hän erikoistui Karol Szymanowskin soolopianomusiikkiin taiteellisessa tohtorintutkinnossaan ja on sittemmin levyttänyt säveltäjän koko pianotuotannon Alba Recordsille. Anun työnkuvaan kuuluu pianonsoiton opetus, tohtorikoulutuksen kehittäminen, taiteellisten tohtoritöiden tutkielmaohjaus, luennoiminen ja kurssien vetäminen. Anun ohjelma Avoin taiteilija & Arvoisa yleisö tarkastelee taiteilijan ja yleisön välistä suhdetta, taiteilijuutta ja taidemaailmaa, niin ilmeisten kuin piilevien ja rivien 6

7 välisten kysymysten kautta. Parhaillaan hän tutkii omaa pianonsoiton harjoitteluaan autoetnografista menetelmää hyödyntäen. Hän kuuluu myös tutkimusryhmään Hiljaisuus taiteenteossa ja kommunikaatiossa tanssija Kirsi Heimosen ja kuvataiteilija Petri Kaverman kanssa. DocMus-tohtorikoulu ja taiteellinen tohtorintutkinto Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulun tavoitteena on taiteilija- ja tutkijaosaamisen korkeimman tason kehittäminen sekä korkeatasoisen musiikkikulttuurin vaaliminen ja uudistaminen. Tohtorikoulu toimii alansa kansainvälisenä, rajat ylittävänä suunnannäyttäjänä. Kaiken toiminnan tavoitteena on korkea kansainvälinen laatu. Tohtoriopiskelun painopisteenä voi olla taiteilijakoulutus, kehittäjäkoulutus tai tutkijakoulutus. Tutkinnon suorittanut henkilö on oman alansa ja sen tradition tunteva korkeatasoinen ja itsenäinen toimija sekä luova ja luotettava kehittäjä. Hän on tietoinen omasta osaamisestaan osana traditiota ja kykenee siksi sekä vaalimaan traditiota että kehittämään ja luomaan uutta. DocMusin koulutus ja tutkimus kohdistuvat pääosin esittävään säveltaiteeseen, sävellykseen ja musiikin teoriaan sekä kirkkomusiikkiin. Taiteellinen toiminta liittyy tyylillisesti länsimaisen taidemusiikin perinteeseen ulottuen antiikin musiikista uusimpaan uuteen. Esittävän säveltaiteen tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen painopisteitä ovat muusikkoustutkimus, esittämiskäytäntöjen historia, esittämisen historia ja esitysten empiirinen tutkimus sekä instrumenttipedagogiikan ja musiikkiinstituutioiden tutkimus. Muita tutkimusaloja ovat musiikkisemiotiikka, posttonaalinen musiikinteoria, musiikin filosofia, musiikin historia sekä psykodynaaminen näkökulma musiikkia ja luovuutta koskevien ilmiöiden tutkimuksessa. 7

8 D-vitamiinia! Sibelius-Akatemian musiikin tohtorit Intensiivistä musiikkia Taiteilijoiden ajatuksia D-vitamiinia! on syksyllä 2017 Keravan seurakuntasalissa järjestettävä konserttisarja. Konsertoinnin ohessa taiteilijat kertovat taiteellisesta työstään, liittyen erityisesti käsillä olevaan konserttiin. Konserttisarjan taiteilijat ovat valmistuneet musiikin tohtoreiksi Sibelius-Akatemian DocMus -tohtorikoulusta tai ovat parhaillaan suorittamassa tätä tutkintoa. Su klo 15 Danza española Espanjalainen tanssi Maria Männikkö, piano Enrique Granados, Federico Mompou, Manuel de Falla Su klo 15 Pinnan alla Mieko Kanno, viulu & Anu Vehviläinen, piano William Byrd, Salvatore Sciarrino, Leos Janacek, Karol Szymanowski Su klo 15 Arnold Schönbergin kabaree-maailma Olga Heikkilä, laulu & Marko Hilpo, piano Yvette Guilbert, Marya Delvard, Johannes Brahms, Arnold Schönberg Su klo 15 Les Six Ranskalainen kuusikko Eveliina Sumelius-Lindblom, piano & Anne Piirainen, klarinetti Georges Auric, Louis Durey, Arthur Honegger, Germaine Tailleferre, Darius Milhaud