OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Metsäkaltevan keskusta-alueen asemakaavan muutos

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Metsäkaltevan keskusta-alueen asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 28. kaupunginosan kortteleita koskeva asemakaavan muutos 28:010 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS tark

2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavamuutoksen laatiminen Hyvinkään kaupungin 28. kaupunginosan kortteleihin SUUNNITTELUALUE / SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Hangonväylän eteläpuolella n. 3 km Hyvinkään kaupungin ydinkeskustasta etelään. Alue rajautuu lounaassa asuntomessualueeseen ja sen halki kulkee Kravunarkunkatu. Pohjoisessa alue rajoittuu vt 25:seen. Muutosalueen pinta-ala on n. 18 ha. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 2 TAVOITTEET JA PERUSTEET Asemakaavan laatimisen tarkoituksena on toteuttaa yleiskaavan ja maankäytön toteuttamisohjelmassa asetettuja tavoitteita. Metsäkaltevan mitoitus, liikenneverkko ja tavoitteet noudattavat hyväksytyn osayleiskaavan tavoitteita. Tavoitteiden mukaan Metsäkaltevan alue on, kaupungin keskustan tiivistämis- ja eheyttämisalueiden ohella, tulevien vuosien asumisen kasvusuunta. Keskustan eheyttämisalueet käsittävät pääosin tehokkaaseen kerrostalotuotantoon soveltuvaa rakentamista, joten painopiste Metsäkalte- 1

3 van alueella on pientalorakentamisella. Aiemmista suunnitelmista poiketen Metsäkaltevan keskustaalueelle on tarkoitus sijoittaa enemmän kerrostaloasumista. Asemakaavamuutoksen yleisenä tavoitteena on tehostaa alueen maankäyttöä tiiviin kerrostalorakentamisen suuntaan. Vuonna 2013 valmistuneen Aamutuulen päiväkodin tilat ovat käyneet ahtaaksi ja tarkoituksena on laajentaa päiväkotia noin 300 k-m 2 suuruisella laajennuksella, josta noin 20 m 2 sijoittuu nykyisen tontin ulkopuolelle Lounatuulenaukiolle. Tarvittava tontin laajennusala on n. 250 m 2. Tontin yli menevälle laajennusosalle on myönnetty poikkeuslupa Samalla tutkitaan Päiväkodin länsipuolella olevan A-tontin sekä Lounatuulenaukioon rajoittuvien liike- ja kerrostalotontin muutostarpeita. Talvella 2015 pidettiin korttelia 2709 koskevan laatutarjouskilpailu, jossa tarkoituksena oli löytää uusia asumismalleja vanhusten palveluasumiseen (erityisesti tehostettu palveluasuminen) ja omatoimiseen senioriasumiseen (hybridimalli). Lisäksi tavoitteena on löytää korttelialueelle korkealaatuiset ja alueiden miljööseen soveltuvat suunnitelmat. Kilpailun voittaneen ehdotuksen perusteella on tarvetta muuttaa korttelin 2709 käyttötarkoituksia ja kaavamääräyksiä. Aluerajausta on tarkistettu keväällä 2016 siten, että kaavamuutosta on laajennettu noin seitsemän hehtaaria. Suunnittelualue käsittää aiempien kortteleiden lisäksi kortteli 2701, 2702 ja Liike- ja toimistorakennusten korttelialueiden (KL-10 ja KL-11) käyttötarkoitusmahdollisuuksien sisältöä on tarkoitus tarkistaa sekä tutkia osan KL-10 alueen hyödyntämistä viereisen kerrostaloalueen pysäköinnille. KL-11 alueesta osa on tarkoitus muuttaa kerrostalojen korttelialueeksi. Korttelin 2710 käyttötarkoitus säilyy asumisena, mutta tontin käyttöä tutkitaan osittain kerrostalo (vähintään neljä kerrosta) ja osittain pienkerrostalo (maksimi kaksi kerrosta) käyttöön. 3 LÄHTÖTIEDOT Nykytilanne ja alueen lähiympäristö Asuntomessualueelle on rakennettu 39 pientaloa, joista suurin osa on valmistunut vuonna Suurin osa taloista on erillistaloja ja vain muutama paritalo on rakennettu alueelle. Pientaloja rakennetaan parhaillaan suunnittelualueen kaakkoispuolella oleville Kravunrinteen ja Lehtikorven alueelle. Metsäkaltevan palveluista asuntomessu- ja keskusta-alueelle on toteutettu vain päiväkoti vuonna Nykyistä rakennusta on tarkoitus laajentaa. Kyseisessä kaavassa on osoitettu lähikaupalle aluevaraus. Metsäkaltevan keskustan itäosan asemakaavoituksen yhteydessä on osoitettu aluevaraukset muille lähipalveluille, kuten mm. koulu, seurakuntakeskus ja liikuntapuisto leikki- ja pallokenttineen. Näiden palveluiden lisäksi on mahdollista, että Metsäkaltevan alueelle sijoittuu myöhemmin muitakin palveluja. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat Hakalassa, Vehkojalla ja Kirjavatolpalla. Suunnittelualueen ja messualueen väliin on toteutettu pitkänomainen Lounatuulenpuisto, joka on palkittu vuonna 2014 vuoden ympäristörakenteeena. Puistossa on mm. kävelyreittejä, liikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille, hulevesijärjestelmä ja japanilainen puutarha. Pääväylistä Kravunarkun- ja Kirkulankorvenkatu sekä asuntomessualueen tiestö on rakennettu valmiiksi. Metsäkaltevansillan alueella Liuskekivenkatu on lähes valmis, mutta muut kadut ovat rakentamatta, kuten myös keskustasta lähtevä pääväylä, Ylijurvankatu, Jokelantien suuntaan. Sen alkuosan rakentaminen aloitetaan loppuvuodesta Alueen yleiskuvaus Alue on osa ns. Hyvinkään - Mäntsälän reunamoreenivallikenttään, joka on yksi Suomen tärkeimmistä reunamoreenivallikentistä. Hyvinkäällä reunamoreeneja esiintyy mm. Martin itäpuolisilla alueilla sekä Metsäkaltevan pohjoispuolelle Hakalassa ja Hakakallion alueella. Moreenikenttä ulottuu etelään Jokelassa ja idässä Mäntsälään. Suunnittelualuetta hallitsee moreeniselänteen luode kaakkoeli Vantaanjoen suuntainen jyrkkäpiirteinen reuna. Moreenialueen korkeimmat mäet nousevat aina noin +112 metriin. Pääosin kallio- ja moreeniselänne on suunnittelualueella tason +100 yläpuolella, 2

4 mutta laskee jonkin verran kaakkoon. Vantaanjokea kohti maasto laskee jyrkästi. Vantaanjoki on noin tasolla +76. Kalliojyrkänteen alapuolinen alue Vantaanjoen koillispuolella on tasolla +80 eli korkeuseroa rinteessä tulee enimmillään yli 30 m noin 140 metrin matkalla. Alueen erityinen arvo on aluetta hallitseva moreeniselänteen luode kaakko- eli Vantaanjoen suuntainen jyrkkärinteinen reunamuodostuma. Suurin maanpinnan korkeusero muodostuu Kravunarkunmäen rinteeseen, jossa maasto laskee voimakkaasti ajatellun näköalapaikan, rinteeseen työntyvän avokallion kohdalla tasolta tasolle + 85 (17 m). Avokallion kohdalla rinteen kaltevuus on jyrkimmillään noin 40 %. Kaakkoon päin mentäessä rinne loivenee. Korkeuseroa rinteessä on enimmillään tasolta +104 tasolle +86 (18 m) mutta rinteen jyrkkyys on enää noin 20 %. Kravunarkunmäen rinteessä ns. näköalapaikasta luoteeseen on rapakivilohkare, josta enemmän kohdassa luontoarvot. Suunnittelualueen metsistä melko suuri osa on hakattu, mutta mm. Kravunarkunmäen rinteessä sekä Valtatie 25 varressa on metsäisempiä alueita. Metsätyyppinä on pääosin mänty- tai koivuvaltainen tuore kangas. Kuusia on eniten alueen luoteiskulmassa. Metsäkaltevan alueelta on tehty luontoselvitys kesällä 2005 Luontotieto Keiron Oy:n toimesta. Luontoselvityksessä määriteltyjä paikallisesti arvokkaita metsäalueita ei sijoitu suunnittelualueelle. Suunnittelualueen osa, joka kuuluu Metsäkaltevansillan alueeseen, on osaksi metsää ja hakkuualueita ja osaksi täyttömaata, jonka alueella on toiminut maakaasuverkoston rakennustöiden tukikohta-alue. Täyttömaa-alueelta on löydetty jonkin verran pilaantuneita maa-aineksia (kts. kuva 7). Maaperä ja rakennettavuus Asemakaava-alueen maaperä on pääosin lohkareista moreenia. Kallion pinnan on arveltu olevan tasovälillä Rakennettavuudeltaan asemakaava-alue kuuluu karkeiden kivennäismaiden alueeseen (luokka 1). Moreenialueelle tulevat rakennukset ja väylät voidaan perustaa maanvaraisesti ilman pohjanvahvistustoimenpiteitä. Perustamistason määrittelemisessä ja rakenteiden suunnittelussa on syytä huomioida maaperän kivisyys ja routivuus. Mahdollisten kellareiden rakentaminen vaatii monin paikoin kivisen maan kaivua ja on normaalia hankalampaa. Myös kaivetun, suuria kiviä sisältävän maa-aineksen hyötykäyttö on vaikeaa. Suurimpia kiviä joudutaan louhimaan. Pohjavesi ja pintavedet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (I-luokka, , Hyvinkää) sijaitsee noin 1,7 km länteen kohteesta. Pintavedet Kravunarkunmäen asuntomessualueelta sekä Metsäkaltevan keskusta-alueelta laskevat pääasiassa Vantaajoen suuntaan. Vantaanjoki kulkee suunnittelualueen länsipuolella. Asuntomessualueelle rakennettujen hulevesien viivytysaltaiden avulla varmistetaan, etteivät virtaamat Vantaanjoessa tule kasvamaan alueen rakentumisen myötä. Pintavedet Metsäkaltevansillan alueelta laskevat pääasiassa Palojokeen päin. Palojoki kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen. Palojoki alkaa Hyvinkäältä ja laskee Vantaanjokeen Nurmijärvellä Palojoen kylässä. Liikenne ja sen melu Hyvinkään keskustaajaman liikennejärjestelmäsuunnitelma Keskustaajaman osayleiskaavan kanssa samaan aikaan on laadittu Hyvinkään keskustaajaman liikennejärjestelmäsuunnitelmaa eli HYVLJS. HYVLJS kattaa Hyvinkään keskustaajaman sekä sen eteläpuoliset alueet. Joukkoliikenteen tarkastelu kattoi koko kunnan sekä osa tarkasteluista kuntaa laajemman työssäkäyntialueen. Joukkoliikenteenkin osalta pääpaino oli kuitenkin keskustaajaman alue. Liikennejärjestelmäsuunnitelman tehtävänä oli saattaa ajan tasalle vuonna 1989 laadittu keskustan liikenne- ja ympäristösuunnitelma sekä vuonna 1993 laadittu tieverkkosuunnitelma. Keskeisinä tavoitteina työssä oli valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti vähentää henkilöautoriippuvuutta sekä edistää kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä. Liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui keskustaajaman osayleiskaavaluonnoksen kanssa samanaikaisesti keväällä

5 Liikennemäärät Autoliikenteen perusennuste vuodelle 2030 on laadittu Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaavan rakennesuunnitelman maankäyttötietojen pohjalta. Kaupungin asukasmäärä kasvaa mallin perustilanteena olevasta vuodesta 2005 vuoteen 2030 noin 22 % ja työpaikkamäärä 17 %. Merkittävimmät asukasmäärän lisäykset sijoittuvat valtatien 25 eteläpuolelle Metsäkaltevan alueelle, joille tulee yhteensä noin uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Keskustaajaman reunoilla on autoliikenteen ennusteita laadittaessa uusien asuinalueiden oletettu kuuluvan palvelutaajaman tyydyttävän joukkoliikennepalvelun piiriin, mikä vaikuttaa alueen autonomistukseen ja autoliikenteen tuotoksiin. Kuvassa 2 esitetyssä perusennusteessa liikennekysyntä on sijoiteltu verkolle, jossa nykytilanteeseen verrattuna on itäinen ohikulkutie oletettu toteutetuksi. Katuverkkoon on tehty lisäksi muutoksia valtatien 25 eteläpuolella olevien uusien alueiden kytkemiseksi liikenneverkkoon. Tässä yhteydessä Kalevankadun eteläpäätä on muutettu siten, että se suunnitelmien mukaisesti jatkuu Vt 25:n yli tien eteläpuolelle (WSP Finland Oy & Strafica Oy 2010). Kuva 2. Liikenne-ennuste iltahuipputuntina vuodelle 2030 / HYVLJS 2010 Laskentamallissa käytetyt nyky- ja ennustetilanteen liikennemäärät on esitetty taulukossa 1. Ennustetilanteen liikennemäärät ovat suurempia kuin mihin päädyttäisiin korottamalla nykyliikennemääriä valtakunnallisilla kasvukertoimilla. Keskeisimmät syyt ovat kaupungin kasvaminen sekä Itäisen ohikulkutien toteuttaminen, joka siirtää liikennettä vt 25:lle. Itäinen ohikulkutie on ollut suunnitelmissa jo pitkään ja tuossa liikennejärjestelmätyössä on otettu lähtökohdaksi se, että vuonna 2030 ohikulkutie on toteutettu. Nykytilanteessa keskivuorokausiliikenteestä 89 % toteutuu päiväaikana ja 11 % yöaikana. Samaa oletusta sovellettiin myös ennustetilanteessa. Tieosuuden nopeusrajoitus on 80 km/h. Laskentamallissa käytetyt nyky- ja ennustetilanteen liikennemäärät on esitetty taulukossa 1. Ennustetilanteen liikennemäärät ovat suurempia kuin mihin päädyttäisiin korottamalla nykyliikennemääriä valtakunnallisilla kasvukertoimilla. Keskeisimmät syyt ovat kaupungin kasvaminen sekä Itäisen ohikulkutien toteuttaminen, joka siirtää liikennettä vt 25:lle. Itäinen ohikulkutie on ollut suunnitelmissa jo pitkään ja tuossa liikennejärjestelmätyössä on otettu lähtökohdaksi se, että vuonna 2030 ohikulkutie on toteutettu. Nykytilanteessa keskivuorokausiliikenteestä 89 % toteutuu päiväaikana ja 11 % yöaikana. Samaa oletusta sovellettiin myös ennustetilanteessa (lähde: WSP Finland Oy:n laatima Hyvinkään Metsäkaltevan alueen Kravunlaakson asemakaava-alueen meluselvitys). 4

6 Melu Ympäristömelun laskennallinen arviointi tehtiin Cadna A 4.4 ympäristömelumalliin kuuluvalla pohjoismaisella tieliikennemelumallilla (Nordic Council of Ministers 1996). Laskentamalli ottaa huomioon maaston ja rakenteiden muodostamien esteiden vaikutukset äänen etenemiseen sekä maanpinnan ja ilman absorption aiheuttamat vaimennukset. Laskentamallissa pohjana on käytetty Hyvinkään kaupungin toimittamaa maastomalliaineistoa, joka sisälsi tiedot mm. korkeuskäyristä, rakennuksista ja teiden korkeusasemista. Melutasoja on laskettu 2,5 metrin välein sijoitettuihin laskentapisteisiin kahden metrin korkeudelle maan pinnan tasosta ja tulokset on esitetty keskiäänivyöhykkeinä 5 db luokissa. Laskennoissa otettiin huomioon ensimmäisen kertaluokan heijastukset. Nykytilanteen liikennemäärinä käytettiin Liikenneviraston raportoimia liikennemääriä vuodelta 2010 (lähde: WSP Finland Oy:n laatima Hyvinkään Metsäkaltevan alueen Kravunlaakson asemakaava-alueen meluselvitys). Tieosuuden nopeusrajoitus on 80 km/h. Valtatien 25 liikenteestä syntyy laskennallisesti arvioituna merkittävää melua tien välittömään lähiympäristöön nykytilanteessa. Nykytilanteessa liikenteestä syntyvä melu leviää tien ympäristöön varsin vaihtelevasti pitkin tarkasteltavaa aluetta, riippuen ympäröivän maaston muodoista. Päiväaikainen 55 db:n meluvyöhyke (LAeq,07-22) ulottuu tarkastelualueella noin 200 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta yöaikaisen 45 db:n meluvyöhykkeen (LAeq,22-07) ulottuessa pisimmillään noin 300 m päähän tien keskilinjasta. Ennustetilanteessa meluvyöhykkeet Metsäkaltevan ja Kravunlaakson alueilla kasvavat lisääntyneestä liikenteestä johtuen. Melutasot nousevat liikennemäärän kasvun myötä noin 3-4 db nykytilanteeseen verrattuna. Ennustetilanteessa päiväajan 55 db:n meluvyöhyke (LAeq,07-22) leviää pisimmillään jopa yli 300 m päähän tien keskilinjasta ja yöajan 45 db meluvyöhyke (LAeq,22-07) ulottuu paikoin jopa 500 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta (lähde: WSP Finland Oy:n laatima Hyvinkään Metsäkaltevan alueen Kravunlaakson asemakaava-alueen meluselvitys). Vaikka melu leviää paikoin melko pitkällekin suunnittelualueelle, osuu se pääasiassa kohtaan, joka jää kaavassa lähivirkistysalueeksi. Asuntorakentamiseen suunnitelluilla alueilla korkeintaan 5 db:n ylitys piha-alueilla on huomioitavissa hyvällä rakennusten sijoittelulla niin, että ne sijoitetaan Vt 25:n ja pihojen väliin, jolloin syntyy suojaisia pihatiloja ja niiden melutasot jäävät vaaditulle tasolle eli alle 45 db:n arvon. 5

7 Kuva 3. Melun leviäminen suunnittelualueelle (ylempi punainen kehys) ennusteen mukaan vuonna 2030 (lähde: WSP Finland Oy:n laatima Hyvinkään Metsäkaltevan alueen Kravunlaakson asemakaava-alueen meluselvitys). Yleissuunnitelma Metsäkaltevan aluetta tutkittiin jo vuoden 2008 aikana yleissuunnitelmatasolla. Yleissuunnitelmatyön kuluessa tehtiin useita erilaisia vaihtoehtoja, joita käsiteltiin ja vertailtiin tekniikan ja ympäristön toimialan eri yksiköistä sekä sivistystoimen liikuntapalveluista koostuvan työryhmän kokouksissa. Keskustan osayleiskaavan tarkistuksen keskeneräisyyden vuoksi yleissuunnitelmaa ei kuitenkaan katsottu mahdolliseksi viedä eteenpäin koska mm. liikenneverkko, tavoitteet ja mitoitus tarkentuivat vasta yleiskaavatyön yhteydessä. Yleissuunnitelman päivittäminen aloitettiin loppuvuodesta 2012 lähes samalla työryhmän kokoonpanolla kuin on laadittu vuoden 2008 yleissuunnitelma. Päivitetty yleissuunnitelma valmistui maaliskuun alussa Kuvassa 10 on esitetty koko Metsäkaltevan kaupunginosan kattava yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa on tarkennettu yleiskaavassa laadittuja ratkaisuja, joita ei voitu ratkaista vuoden 2008 yleissuunnittelun aikana. Suunnitelmassa Vt 25:n eteläpuoli ja Jokelantien varsi ovat työpaikka-alueita. Metsäkaltevan pääkatujen varsille keskittyy yhtiömuotoinen rakentaminen ja pääosa alueesta on varattu omakotiasumiselle. Kerrostaloasumista on osoitettu Metsäkaltevan keskustan tuntumaan ja Kirkulankorvenkadun päähän. Viheralueet muodostuvat yhtenäisistä jatkuvista vihernauhoista, jotka kulkevat Metsäkaltevan läpi sekä luoteis-kaakkoissuuntaisesti että koillis-lounaissuuntaisesti. Katuverkkoa on tarkennettu niin, että korttelialueet erottuvat omina kokonaisuuksina. 6

8 Kuva 4. Kuvassa on yleissuunnitelma koko Metsäkaltevan kaupunginosasta. Vaalean ruskeat alueet ovat omakotitaloalueita ja ruskeat rivi- tai pienkerrostaloalueita sekä tumman ruskeat kerrostaloalueita. Harmaat ja oranssin väriset alueet ovat työpaikka-alueita. Violetin väriset alueet ovat koulu-, päiväkoti tai muita julkisen hallinnon tai palvelun alueita. Puistot ja lähivirkistysalueet on osoitettu vihreällä värillä. Sinivihreän värillä olevat alueet ovat suojaviheralueita (kuvan itäreunalla olevassa pitkällä suoraviivaisella suojaviheralueella kulkee kohdassa 3.1 mainitut voimajohtolinjat). Joet ja lampi on kuvattu sinisellä värillä. Kohdealueissa 1-6 on voimassa oleva asemakaava. Asemakaavan laadinta on parhaillaan käynnissä kohteissa 7-9. Yleissuunnitelman perusteella on arvioitu Metsäkaltevan asukasmäärää kun kaupunginosa on kokonaisuudessaan rakentunut (taulukko 1). Metsäkaltevan asumiseen varattuja alueita on tiivistetty tehokkuutta nostamalla, jolloin väestönmäärä on noussut aiemmin esitetyistä arvioista. Asukasmäärän kehityksessä tulee huomioida alueella nykyisin sijaitsevat kiinteistöt, joista yksi merkittävimmistä on Suomen Terästekniikan sijoittuminen Kaltevan alueelle. Nykyisten kiinteistöjen muuttaminen yleissuunnitelman mukaisiin käyttötarkoituksiin voi mennä helposti vuosikymmeniä. Lisäksi laskennallinen asumisväljyys yhtiömuotoisilla tonteilla henkilöä kohti vaikuttaa asukasmäärään (ks. taulukon laskentaperusteet). Metsäkaltevaan kuitenkin sijoittunee arviolta n asukasta. 7

9 Taulukko 2. Taulukossa on laskettu Metsäkaltevan eri asemakaava-alueiden tulevia asunto- ja asukasmääriä. Osa alueiden nimistä ja kuvassa 10 esitetyistä aluerajoista ovat vielä alustavia ja ne tulevat kaavoituksen edetessä muuttumaan. Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskustaajaman osayleiskaavan ja se on tullut valituskierrosten jälkeen voimaan Suunnittelualueelle on yleiskaavassa osoitettu merkinnät AP, PY ja CA. AP-merkintä: pientalovaltainen asuntoalue. Alue on asemakaavoitettu. Pääosa alueen kerrosalasta varataan asuinkäyttöön pienkerrostaloissa, rivi- ja ryhmäpientaloissa. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e= 0,3-0,4. PY-merkintä: Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Alue on asemakaavoitettu. Alue varataan julkisia palveluja ja hallintoa varten. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,3-0,8. CA-mekintä: Keskustatoimintojen alakeskus. Alue on asemakaavoitettu. Alue varataan palveluja, hallintoa ja alakeskukseen soveltuvaa asumista varten. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Kuva 5. Ote yleiskaavasta. 8

10 Asemakaava Alueella on voimassa asuntomessualueen ja osa Metsäkaltevan keskustan asemakaava (28:001) ja Metsäkaltevansillan asemakaava (28:002). Molemmat kaavat ovat tulleet voimaan vuonna suunnittelualueella on kaksi kerrostalotonttia, kolme asuinrakennusten tonttia nelikerroksisille kerrostaloille, seitsemän tonttia rivi- ja pienimuotoisille kerrostaloille ja yksi liike- ja toimistorakennusten tontti sekä yksi tontti julkisille lähipalveluille. Asuntomessualueen ja osa Metsäkaltevan keskustan asemakaava: A, asuinrakennusten korttelialue, k-m2 Kravunarkunkadun varrelle sekä alueen keskusaukion eteläpäähän osoitetut asuinrakennusten korttelialueet mahdollistavat tavanomaisen kerros- ja pienkerrostalo- tai rivirakentamisen lisäksi myös mm. nuorisoasumisen sijoittamisen suunnittelualueelle. Asuinrakennusten korttelialueiden suunnitellut kerrosluvut vaihtelevat välillä II - IV. Asuinrakennusten korttelialueet ovat osa alueen keskuksen tiiveintä rakentamista. AK, asuinkerrostalojen korttelialue, k-m2 Alueen keskusaukion laidalle suunnitellun päivittäistavarakaupan läheisyyteen sijoittuvat asuinkerrostalojen korttelialueet, jotka mahdollistavat yhteensä kolmen IV-kerroksisen kerrostalon rakentamisen. Keskeisellä paikalla aukion reunassa sijaitsevat kerrostalon pohjakerrokseen on osoitettu 100 k- m2 monikäyttötila, johon sijoittuvat toiminnot täydentävät alueen palvelutarjontaa. K, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, k-m2 Sijainniltaan ja saavutettavuudeltaan keskeiselle paikalle aluetta osoitetulle liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle voidaan rakentaa 1200 k-m2 päivittäistavarakauppa. Kaupan kortteliin sijoittuu myös kierrätyspiste. LPA, autopaikkojen korttelialue, k-m2 Korttelin 2709 asuinkerrostalojen pysäköintipaikat sijoittuvat saman korttelin LPA-alueelle. Tälle autopaikkojen korttelialueelle voidaan toteuttaa kahdessa tasossa oleva pysäköintilaitos. YL, julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue, k-m2 Alueelle suunniteltu päiväkoti sijoittuu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueelle Kravunarkunkadun ja alueen keskusaukion kulmaan. Saattoliikenne päiväkotiin tapahtuu Kravunarkunkadulta risteävän poikkikadun kautta korttelin länsipuolelta. Metsäkaltevansillan asemakaava: Asuinrakennusten (A) korttelialueet mahdollistavat tiiviin pienkerros- tai rivitalorakentamisen, jossa huomioidaan vt 25:n liikenteestä aiheutuva melu siten, että talot muodostavat muurin piha-alueiden ja ko. liikenneväylän väliin. Kortteleissa on rakennusoikeutta yhteensä n k-m 2. Asuinrakennusten tontteja alueella on seitsemän, joiden pinta-alat vaihtelevat m 2 ja m 2 välillä. Rakennusoikeus vaihtelee k-m 2 ja k-m 2 välillä. Tonttitehokkuus on noin 0,35. Lisäksi tonteilla on mahdollista rakentaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia ullakkotiloja, asukkaiden yhteistiloja ja autosuojia em. rakennusoikeuden lisäksi. Tilaa vaativalle kaupalle on kaksi korttelialuetta (KL). Korttelissa 2701 on rakennusoikeutta k- m 2 ja korttelissa 2702 on k-m 2. Korttelin 2701 osalta tilaa vaativan kaupan tiloja on mahdollista rakentaa koko rakennusoikeudesta enintään 75 %, joka tarkoittaa n k-m 2. Korttelissa 2702 rakennusoikeudesta pitää varata vähintään k-m 2 urheilutoimintaan liittyville urheilu- ja palloiluhalleille tai niihin rinnastettaville toimitiloille. Varsinaisesti tilaa vaativalle kaupalle ko. korttelialueilla on rakennusoikeutta n k-m 2. Tonttitehokkuus em. alueilla on noin 0,31. Molemmilla KM-alueilla on mahdollista rakentaa neljäkerroksinen toimistotorni Kravunarkunkadun viereen. Mikäli tontille rakennetaan ko. torni, voi sitä varten käyttää em. rakennusoikeuden lisäksi enintään k- m 2 toimistorakentamiseen. Rakennusoikeutta KM- alueilla on n k-m 2 ja em. rakennusoikeuden lisäksi on mahdollista rakentaa enintään k-m 2 toimistotilaa 2-4 kerrokseen. 9

11 Suunnittelualueelle sijoittuu kaksi liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (KL-10 ja KL-11), joille voi sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Kummallekaan korttelialueelle ei sallita liiketilojen rakentamista elintarvikkeiden myyntiä varten. KL-10 alueelle on mahdollista rakentaa paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tiloja tai urheilutoimintaan liittyviä urheilu- ja palloiluhalleja sekä niihin rinnastettavia toimitiloja. Urheilutoimintaan liittyviä kahvila- tai myymälätiloja saa rakentaa enintään 200 k-m 2. Tontin reuna-alueella on keskimäärin vähintään 5-6 metrin istutettavat alueet, joita voi hyödyntää tontin hulevesien käsittelyssä. Korttelin 2702 tontin 1 länsikulmaan, Metsäkaltevansillan läheisyyteen, on mahdollista rakentaa muuta rakennusmassaa korkeampi toimisto-osa, joka voi olla nelikerroksinen. Vastaavanlainen nelikerroksinen toimistorakennus mahdollista rakentaa Kravunarkunkadun toisella puolella olevalle tilaa vaativan kaupan tontille. Tarkoituksena on, että toimistotornit muodostaisivat kaupunkikuvallisen porttiaiheen Metsäkaltevan alueelle tultaessa keskustan suunnasta. KL-11 alueelle voi rakentaa paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tilojen lisäksi huoltoasematiloja ja niihin liittyviä ravintola- ja kahvilatiloja enintään 500 k-m 2. Myös tällä korttelialueella on mahdollisuus hoitaa tontin reuna-alueilla hulevesien imeyttäminen. Autopaikkoja KL-tonteilla on varattava 1ap / 50 liikekerrosalaa kohden ja toimistotiloja varten 1ap / 70 k-m 2. Mikäli tonteille rakentuu urheilutoimintaa liittyviä tiloja, joissa on katsomotiloja, tarvitaan 1 ap / 4 yleisöpaikkaa kohden. Työntekijöitä varten tarvitaan 1 ap / 2 samanaikaisesti paikalla olevaa työntekijää kohti. Mikäli kaikki mahdollinen rakennusoikeus käytetään, tarvitaan kaavanormien perusteella autopaikkoja KL-alueilla liike- ja toimistotiloja varten yhteensä noin 215 autopaikkaa. Tämän lisäksi tarvitaan vielä työntekijöitä varten arviolta n. 50 autopaikkaa. Kuva 6. Ote ajantasa-asemakaavasta. 10

12 Maanomistus Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Muut suunnitelmat Maakaasukylän maaperän pilaantuneisuustutkimus Pilaantuneisuus tutkimus tehtiin vuoden 2009 aikana maakaasukylän alueelta (Ramboll Finland Oy, 2009). Kohdealueella on toiminut vuosina maakaasuverkoston rakentamistöihin liittyvä tukikohta-alue. Alueella sijaitsi mm. majoitus-, toimisto-, varasto- ja huoltorakennuksia sekä ruokala ja saunarakennuksia. Rakennukset ja laitteet on purettu vuonna 1996, jolloin myös syntyneet purkujätteet poistettiin alueelta. Lisäksi alueelta poistettiin vuosina jätteitä (rautaromua ja osittain tyhjiä tynnyreitä), merkkitolppia, hiiliä ja saunan kiuas. Maaperän pilaantuneisuustutkimuksen mukaan maakaasukylä alueella on pilaantuneita maaaineksia. Pilaantuneita maa-aineksia on maakaasukylän alueella paikallisesti eri kohdissa. Näitä aineksia voi esiintyä myös muualla maakaasukylän alueella, mistä ei ole otettu näytettä. Pilaantuneeksi todettu maa-ainekset ovat kuitenkin pääsääntöisesti täyttömaakerroksen pintaosissa, jotka rakentamisen yhteydessä poistetaan. Kuvassa 17 on osoitettu pilaantuneen maan kohdat tutkimusalueelta. Kuva 7. Tutkimuskartta pilaantuneista maa-aineksista (Ramboll Finland Oy, 2009) Hulevesisuunnitelma Hulevesisuunnitelma on laadittu keväällä 2010 asemakaavoituksen ja kunnallistekniikan suunnittelun pohjaksi (Ramboll Finland Oy, 2010). Metsäkaltevan aluetta on tarkasteltu 1. vaiheessa yleisellä tasolla vuoden 2009 aikana, minkä jälkeen suunnittelualueen rajausta on tarkennettu 2. vaiheessa. Hulevesisuunnitelma käsittää pääasiassa asuntomessu- ja Metsäkaltevan keskusta-alueen sekä Metsäkaltevan sillan alueen. Suunnittelualueen hulevesien hallinnan ensisijaisena tavoitteena on säilyttää alueen vesitase nykyisellään, jolloin alueella syntyvät hulevesivirtaamat eivät kasva rakentamisen myötä. Hulevesien hallinnan tavoitteena on paitsi virtaamien tasaus, myös hulevesien laadun parantaminen ja pohja- 11

13 vesipinnan säilyttäminen lähellä nykyistä. Koska suunnittelualueen maaperä on huonosti vettä johtavaa, alue ei sellaisenaan sovellu hyvin sadevesien imeyttämiseen. Imeyttäminen voidaan kuitenkin toteuttaa mm. maanalaisten hulevesikasettien tai sorakuoppien avulla. Lisäksi hulevesisuunnitelmassa on esitetty keinoja hulevesien käsittelyyn. 4 VAIKUTUSTEN ARVIONTI Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Tämän alueen kaavaa laadittaessa erityistä huomiota kiinnitetään rakentamisen tehostamisen vaikutuksiin, kuten rakennusten massojen koon arviointiin. Vaikutusten arvioinnilla tarkennetaan myös alueen suunnittelun tavoitteita. 5 OSALLISET Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiympäristön käyttäjät Kaupungin toimialat: o tekniikka ja ympäristö: kuntatekniikka (kadunsuunnittelu, liikennesuunnittelu, puistoyksikkö), tonttipalvelut, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelu, ympäristöterveydenhuolto, hyvinkään vesi o keskushallinto: tilapalvelu o sivistystoimi: perusturva Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Verkonrakentajat: Caruna Oy ja Hyvinkään Lämpövoima Oy 6 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Vireilletulo (kevät 2015) Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen huhtikuussa Asemakaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa sekä kirjeitse naapuritonttien omistajille ja haltijoille sekä muille nimetyille osallisille. Kaupungin yhteistyötahoille sekä verkonrakentajille ilmoitetaan sähköpostitse. Vireilletulon yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelma laitetaan nähtäville ja siihen voi tutustua kaavoitusyksikössä sekä kaupungin www-sivuilla. Luonnosvaiheessa kaava-alue jaetaan pienempiin osa-alueisiin, jotka viedään eri aikaan luonnoksina ja ehdotuksina eteenpäin. Kyseisen muutosalueen ensimmäinen asemakaavan muutos on saanut lainvoiman Alue käsitti korttelin 2709 ja sen viereisiä katualueita. Luonnosvaihe (syksy 2015) Asemakaavaluonnos valmisteluaineistoineen laitetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Teknisen keskuksen kaavoitusyksikön ilmoitustaululle (Suutarinkatu 2, 2. krs.) sekä kaupungin verkkosivuille. Luonnosvaiheen kuulemisesta tiedotetaan nimetyille osallisille ja yhteistyötahoille joko kirjeellä tai sähköpostin välityksellä. Lisäksi luonnosvaiheen kuulemisesta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa ja kaupungin www-sivuilla. Tässä vaiheessa osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaluonnosta koskevia mielipiteitä joko kirjallisesti tai suullisesti ilmoituksessa mainittuna ajankohtana. Mielipiteet tutkitaan kaavoitusyksikössä ja huomioidaan tavoitteiden puitteissa mahdollisuuksien mukaan. Mielipiteitä käsitellään tarvittaessa kaavakäsittelyn yhteydessä teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. 12

14 Ehdotusvaihe (talvi 2016) Suunnitelma muokataan asemakaavaehdotukseksi, jonka kaupunginhallitus asettaa teknisen lautakunnan käsittelyn jälkeen virallisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (Tekninen keskus/kaavoitusyksikkö). Tässä vaiheessa nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa ja kaavaehdotuksista saa tarvittaessa jättää kirjallisen muistutuksen kuulutuksessa esitetyllä tavalla. Nähtävillä olon jälkeen mahdolliset muistutukset käsitellään teknisessä lautakunnassa ja kaupungin hallituksessa ja tutkitaan suunnitelman muuttamistarve. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen sen jälkeen, kun asia on käsitelty teknisessä lautakunnassa. Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo Asemakaavaehdotus hyväksytään sen vaikutuksista riippuen joko kaupunginvaltuustossa tai - hallituksessa. Hyväksymisestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä nähtävilläoloaikana kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Hyväksymispäätöksestä voi edelleen valittaa 30 vrk kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle. Valitusajan päätyttyä kaavan voimaantulosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa sekä kaupungin internet-sivuilla Koko kaavaprosessin ajan kaavoituksen kotisivuilta ( löytyy tietoja kaavoista ja niiden etenemisistä. 7 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisesta määrätään MRL:n 63 :ssä. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa ja se on mahdollisine päivityksineen koko kaavaprosessin ajan nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla sekä saatavilla kaavayksiköstä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavayksikköön asian valmistelijalle, asemakaavasuunnittelija Jari Mettälälle. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 64 ) nojalla osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. VALMISTELIJA Asemakaavasuunnittelija Jari Mettälä Yhteystiedot: p Postiosoite: jari.mettälä@hyvinkaa.fi HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ Käyntiosoite: Kaavoitus Tekninen keskus/kaavoitus PL 21 Suutarinkatu 2 D, Hyvinkää (II kerros) Hyvinkää PÄIVÄYS Hyvinkäällä 23. maaliskuuta 2015 tarkistettu

15 14