ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Hilma ja Onni

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Hilma ja Onni Hyvinkään kaupungin 28. kaupunginosan korttelia 2709 koskeva asemakaavan muutos 28:00 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

2 Hilma ja Onni Asemakaavan muutos 28:00 SISÄLLYS: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS KUVAT JA LIITTEET MUUT KAAVAN LAADINTAAN LIITTYVÄT AINEISTOT TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ SEN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 Alueen yleiskuvaus SUUNNITTELUTILANNE ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ASEMAKAAVAN TAVOITTEET JA RATKAISU ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE JA ALUEVARAUKSET KAAVAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 2

3 Asemakaavamuutoksen selostus 28:00 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 9. PÄIVÄNÄ MARRAS- KUUTA 205 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Kaava-alueen määrittely:. Hilma ja Onni Asemakaava, kaava nro 28:00 Asemakaavan muutos koskee Hyvinkään 28. kaupunginosan korttelia 2709 ja siihen liittyviä katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Hyvinkään 28. kaupunginosan korttelit 2709 ja siihen liittyvät katualueet. Kaavan laatija: Yhteystiedot: asemakaavasuunnittelija Jari Mettälä Hyvinkään kaupunki Tekniikka ja ympäristö/kaavoitus PL Hyvinkää Vireilletulopvm.: Asemakaavaluonnos nähtävillä: Asemakaavaehdotus nähtävillä: Hyväksymispvm: _.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Hangonväylän eteläpuolella n. 3 km Hyvinkään kaupungin ydinkeskustasta etelään. Alue on asuntomessualueen koillispuolella ja Iltatuulentien sekä Kirkulankorventien välissä. Muutosalueen pinta-ala on n. 0,9 ha. 2

4 .3 KAAVAN TARKOITUS Kaavamuutos Metsäkaltevan keskustan alueelle on tullut vireille Se käsittää kyseistä luonnosta laajemman alueen (n. ha), joka kaavoitetaan osissa. Korttelin 2709 asemakaavamuutoksen laatimisen tarkoituksena on mahdollistaa vanhusten palvelu- ja senioriasumista nykyistä kaavaa tehokkaammalla tavalla. Kortteliin 2709 asemakaavaehdotus perustuu laatukilpailun voittaneeseen ehdotukseen Hilma ja Onni..4 KUVAT JA LIITTEET Kuvat: 5. Havainnekuva kilpailuehdotuksesta.. Sijaintikartta. Kansikuva: näkymä sisäpihalle, kilpailuehd. 2. Metsäkaltevan yleissuunnitelma. ( ark. Pasi Kivimäki) 3. Ote yleiskaavasta. Taulukko. 4. Ote asemakaavasta. Arvio Metsäkaltevan asukas- ja asuntomäärästä. Liitteet:. Tilastolomake. 2. Asemakaavaehdotus..5 MUUT KAAVAN LAADINTAAN LIITTYVÄT AINEISTOT Etelä-Hyvinkään Jokelan seudun liikenneselvitys, Hyvinkään kaupunki, Tiehallinto, WSP Finland Oy, Strafica Oy Hyvinkään kaupungin ympäristömääräykset, Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki, Riihimäki- Hausjärvi, Uudenmaan liitto, Ratahallintokeskus, Hämeen liitto, Rautateiden meluselvitys 2007, Ratahallintokeskus, Ramboll Finland Oy Yli-Jurvan alue, Hyvinkää, Junaliikenteen tärinäselvitys, Hyvinkään kaupunki, WSP Finland Oy, Pohjavesien geologiset rakenteet selvitys, Hyvinkää, geologian tutkimuskeskus, Tutkimus Hyvinkään paikallisista lämpö- ja kosteusoloista, Jussi Kaukoranta, Hyvinkään Veden Kaltevan jätevedenpuhdistamon hajutarkkailu 202, Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus, Tutkimusraportti 6/202. Hyvinkään liikennejärjestelmäsuunnitelma. Joukkoliikenne. WSP Finland Oy ja Strafica Oy, Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaavan eteläosien ekologinen verkosto, Sito, Rakennettavuus- ja perustamistapaselvitys, Palojoen varsi, Metsäkalteva. Ramboll,

5 2 TIIVISTELMÄ 2. KAAVAPROSESSIN VAIHEET Talvella 205 pidettiin korttelia 2709 koskeva laatutarjouskilpailu, jossa tarkoituksena oli löytää uusia asumismalleja vanhusten palveluasumiseen (erityisesti tehostettu palveluasuminen) ja omatoimiseen senioriasumiseen (hybridimalli). Lisäksi tavoitteena oli löytää korttelialueelle korkealaatuiset ja alueiden miljööseen soveltuvat suunnitelmat. Kilpailun voittaneen ehdotuksen perusteella on ollut tarvetta muuttaa korttelin 2709 käyttötarkoitusta ja kaavamääräyksiä. Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen ja kaavamuutos on tullut vireille Asemakaavamuutoksen luonnos on ollut nähtävillä välisen ajan. Luonnoksesta ei ole annettu mielipiteitä tai lausuntoja. Luonnosvaiheen jälkeen kaavaan tehtiin joitakin muutoksia, joista merkittävin on tontin 5 rakennusoikeuden nostaminen 350 k-m ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ SEN TOTEUTTAMINEN Kaavamuutosalueen pinta-ala on 0,9 hehtaaria, josta kerrostalojen korttelialuetta (AK-4) 0,55 hehtaaria ja katualuetta on noin 0,36 hehtaaria. Rakennusoikeutta on osoitettu kortteliin 2709 yhteensä k-m 2. Asumista koskevan kerrosalan lisäys on k-m 2 voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Asuinkerrostalojen korttelialueelle (AK-4) voidaan rakentaa asuntojen lisäksi vanhusten tai muiden erityisryhmien palvelukeskus. Kortteli on jaettu kahteen tonttiin, joista toiseen on suunniteltu kaksikerroksista palvelutaloa ja toiseen senioreille tarkoitettua viisi kuusikerroksista asuinkerrostaloa. Asemakaavan muutos on tarkoitus saada valmiiksi talvella 206 ja suunniteltu hanke on ajateltu käynnistää vuoden 206 aikana. 3 LÄHTÖKOHDAT 3. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Nykytilanne ja alueen lähiympäristö Asuntomessualueelle on rakennettu 39 pientaloa, joista suurin osa on valmistunut vuonna 203. Enemmistö taloista on erillistaloja ja vain muutama paritalo on rakennettu alueelle. Pientaloja rakennetaan parhaillaan suunnittelualueen kaakkoispuolella oleville Kravunrinteen ja Lehtikorven alueelle. Metsäkaltevan palveluista asuntomessu- ja keskusta-alueelle on toteutettu vain päiväkoti vuonna 203. Nykyistä rakennusta on tarkoitus laajentaa. Nykyisessä kaavassa on osoitettu lähikaupalle aluevaraus. Metsäkaltevan keskustan itäosan asemakaavoituksen yhteydessä on osoitettu aluevaraukset muille lähipalveluille, kuten mm. koululle, seurakuntakeskukselle ja liikuntapuistolle leikki- ja pallokenttineen. Näiden palveluiden lisäksi on mahdollista, että Metsäkaltevan alueelle sijoittuu myöhemmin muitakin palveluja. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat Hakalassa, Vehkojalla ja Kirjavatolpalla. Suunnittelualueen ja messualueen väliin on toteutettu pitkänomainen Lounatuulenpuisto, joka on palkittu vuonna 204 vuoden ympäristörakenteena. Puistossa on mm. kävelyreittejä, liikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille, hulevesijärjestelmä ja japanilainen puutarha. Pääväylistä Kravunarkun- ja Kirkulankorvenkatu sekä asuntomessualueen tiestö on rakennettu valmiiksi. Metsäkaltevansillan alueella Liuskekiventie on lähes valmis, mutta muut kadut ovat rakentamatta, kuten myös keskustasta lähtevä pääväylä, Ylijurvankatu, Jokelantien suuntaan. Sen alkuosan rakentaminen aloitetaan loppuvuodesta

6 Kuva. Valokuvassa näkyy Metsäkaltevan keskustaa. Kaavamuutosalue on rajattu punaisella. Taustalla näkyy asuntomessualue ja päiväkoti. Alueen yleiskuvaus Alue on osa ns. Hyvinkään - Mäntsälän reunamoreenivallikenttää, joka on yksi Suomen tärkeimmistä reunamoreenivallikentistä. Hyvinkäällä reunamoreeneja esiintyy mm. Martin itäpuolisilla alueilla sekä Metsäkaltevan pohjoispuolelle Hakalassa ja Hakakallion alueella. Moreenikenttä ulottuu etelään Jokelassa ja idässä Mäntsälään. Suunnittelualuetta hallitsee moreeniselänteen luode kaakko- eli Vantaanjoen suuntainen jyrkkäpiirteinen reuna. Moreenialueen korkeimmat mäet nousevat aina noin +2 metriin. Pääosin kallio- ja moreeniselänne on suunnittelualueella tason +00 yläpuolella, mutta laskee jonkin verran kaakkoon. Vantaanjokea kohti maasto laskee jyrkästi. Vantaanjoki on noin tasolla +76. Kalliojyrkänteen alapuolinen alue Vantaanjoen koillispuolella on tasolla +80 eli korkeuseroa rinteessä tulee enimmillään yli 30 m noin 40 metrin matkalla. Alueen erityinen arvo on aluetta hallitseva moreeniselänteen luode kaakko- eli Vantaanjoen suuntainen jyrkkärinteinen reunamuodostuma. Suurin maanpinnan korkeusero muodostuu Kravunarkunmäen rinteeseen, jossa maasto laskee voimakkaasti ajatellun näköalapaikan, rinteeseen työntyvän avokallion kohdalla tasolta + 02 tasolle + 85 (7 m). Avokallion kohdalla rinteen kaltevuus on jyrkimmillään noin 40 %. Kaakkoon päin mentäessä rinne loivenee. Korkeuseroa rinteessä on enimmillään tasolta +04 tasolle +86 (8 m) mutta rinteen jyrkkyys on enää noin 20 %. Suunnittelualueen metsistä melko suuri osa on hakattu, mutta mm. Kravunarkunmäen rinteessä on metsäisempiä alueita. Lähialueen metsätyyppinä on pääosin mänty- tai koivuvaltainen tuore kangas. Metsäkaltevan alueelta on tehty luontoselvitys kesällä 2005 Luontotieto Keiron Oy:n toimesta. Luontoselvityksessä määriteltyjä paikallisesti arvokkaita metsäalueita ei sijoitu suunnittelualueelle. 5

7 Maaperä ja rakennettavuus Asemakaava-alueen maaperä on pääosin lohkareista moreenia. Kallion pinnan on arveltu olevan tasovälillä Rakennettavuudeltaan asemakaava-alue kuuluu karkeiden kivennäismaiden alueeseen (luokka ). Moreenialueelle tulevat rakennukset ja väylät voidaan perustaa maanvaraisesti ilman pohjanvahvistustoimenpiteitä. Perustamistason määrittelemisessä ja rakenteiden suunnittelussa on syytä huomioida maaperän kivisyys ja routivuus. Mahdollisten kellareiden rakentaminen vaatii monin paikoin kivisen maan kaivua ja on normaalia hankalampaa. Myös kaivetun, suuria kiviä sisältävän maa-aineksen hyötykäyttö on vaikeaa. Suurimpia kiviä joudutaan louhimaan. Pohjavesi ja pintavedet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (I-luokka, 0065, Hyvinkää) sijaitsee noin,7 km länteen kohteesta. Pintavedet Kravunarkunmäen asuntomessualueelta sekä Metsäkaltevan keskusta-alueelta laskevat pääasiassa Vantaajoen suuntaan. Vantaanjoki kulkee suunnittelualueen länsipuolella. Asuntomessualueelle rakennettujen hulevesien viivytysaltaiden avulla varmistetaan, etteivät virtaamat Vantaanjoessa tule kasvamaan alueen rakentumisen myötä. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Yleissuunnitelma Metsäkaltevan aluetta tutkittiin jo vuoden 2008 aikana yleissuunnitelmatasolla. Yleissuunnitelmatyön kuluessa tehtiin useita erilaisia vaihtoehtoja, joita käsiteltiin ja vertailtiin tekniikan ja ympäristön toimialan eri yksiköistä sekä sivistystoimen liikuntapalveluista koostuvan työryhmän kokouksissa. Keskustan osayleiskaavan tarkistuksen keskeneräisyyden vuoksi yleissuunnitelmaa ei kuitenkaan katsottu mahdolliseksi viedä eteenpäin koska mm. liikenneverkko, tavoitteet ja mitoitus tarkentuivat vasta yleiskaavatyön yhteydessä. Yleissuunnitelman päivittäminen aloitettiin loppuvuodesta 202 lähes samalla työryhmän kokoonpanolla kuin on laadittu vuoden 2008 yleissuunnitelma. Päivitetty yleissuunnitelma valmistui maaliskuun alussa 203. Kuvassa 2 on esitetty koko Metsäkaltevan kaupunginosan kattava yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa on tarkennettu yleiskaavassa laadittuja ratkaisuja, joita ei voitu ratkaista vuoden 2008 yleissuunnittelun aikana. Suunnitelmassa Vt 25:n eteläpuoli ja Jokelantien varsi ovat työpaikka-alueita. Metsäkaltevan pääkatujen varsille keskittyy yhtiömuotoinen rakentaminen ja pääosa alueesta on varattu omakotiasumiselle. Kerrostaloasumista on osoitettu Metsäkaltevan keskustan tuntumaan ja Kirkulankorvenkadun päähän. Viheralueet muodostuvat yhtenäisistä jatkuvista vihernauhoista, jotka kulkevat Metsäkaltevan läpi sekä luoteis-kaakkoissuuntaisesti että koillis-lounaissuuntaisesti. Katuverkkoa on tarkennettu niin, että korttelialueet erottuvat omina kokonaisuuksina. 6

8 Taulukko. Taulukossa on laskettu Metsäkaltevan eri asemakaava-alueiden tulevia asunto- ja asukasmääriä. Osa alueiden nimistä ja kuvassa 0 esitetyistä aluerajoista ovat vielä alustavia ja ne tulevat kaavoituksen edetessä muuttumaan. Kuva 2. Kuvassa on yleissuunnitelma koko Metsäkaltevan kaupunginosasta. Vaalean ruskeat alueet ovat omakotitaloalueita ja ruskeat rivi- tai pienkerrostaloalueita sekä tumman ruskeat kerrostaloalueita. Harmaat ja oranssin väriset alueet ovat työpaikka-alueita. Violetin väriset alueet ovat koulu-, päiväkoti tai muita julkisen hallinnon tai palvelun alueita. Puistot ja lähivirkistysalueet on osoitettu vihreällä värillä. Sinivihreän värillä olevat alueet ovat suojaviheralueita (kuvan itäreunalla olevassa pitkällä suoraviivaisella suojaviheralueella kulkee kohdassa 3. mainitut voimajohtolinjat). Joet ja lampi on kuvattu sinisellä värillä. Yleissuunnitelman perusteella on arvioitu Metsäkaltevan asukasmäärää kun kaupunginosa on kokonaisuudessaan rakentunut (taulukko ). Metsäkaltevan asumiseen varattuja alueita on tiivistetty tehokkuutta nostamalla, jolloin väestönmäärä on noussut aiemmin esitetyistä arvioista. Asukasmäärän kehityksessä tulee huomioida alueella nykyisin sijaitsevat kiinteistöt, joista yksi merkittävimmistä on Suomen Terästekniikan sijoittuminen Kaltevan alueelle. Nykyisten kiinteistöjen muuttaminen yleissuunnitelman mukaisiin käyttötarkoituksiin voi mennä helposti vuosikymmeniä. Lisäksi laskennallinen asumisväljyys yhtiömuotoisilla tonteilla henkilöä kohti vaikuttaa asukasmäärään (ks. taulukon laskentaperusteet). Metsäkaltevaan kuitenkin sijoittunee arviolta n asukasta. 7

9 Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskustaajaman osayleiskaavan ja se on tullut valituskierrosten jälkeen voimaan Suunnittelualueelle on yleiskaavassa osoitettu merkintä CA. CA-mekintä: Keskustatoimintojen alakeskus. Alue on asemakaavoitettu. Alue varataan palveluja, hallintoa ja alakeskukseen soveltuvaa asumista varten. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Kuva 3. Ote yleiskaavasta. Asemakaava Alueella on voimassa asuntomessualueen ja osa Metsäkaltevan keskustan asemakaava (28:00). Kaava on tullut voimaan vuonna 20. AK, asuinkerrostalojen korttelialue, 3 00 k-m2 Alueen keskustan kiertoliittymän reunalle sijoittuu asuinkerrostalojen korttelialue, jolle on mahdollista rakentaa kaksi IV-kerroksista kerrostaloa, joista toinen on lamellikerrostalo ja toinen pistemäinen kerrostalo. LPA, autopaikkojen korttelialue, 090 k-m2 Korttelin 2709 asuinkerrostalojen pysäköintipaikat sijoittuvat saman korttelin LPA-alueelle. Tälle autopaikkojen korttelialueelle voidaan toteuttaa kahdessa tasossa oleva pysäköintilaitos. 8

10 Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta. Maanomistus Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Laatukilpailu Laatutarjouskilpailun tarkoituksena oli löytää uusia asumismalleja vanhusten palveluasumiseen (erityisesti tehostettu palveluasuminen) sekä omatoimiseen senioriasumiseen (hybridimalli). Kilpailuohjelman mukaisesti kilpailuesitys voi perustua nykyisen asemakaavan mukaiseen laadukkaaseen toteutukseen tai kilpailuesitys voi tarjota muunlaisen toteuttajan näkökulmasta toteuttamiskelpoisen, toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti perustellun ratkaisun. Kilpailun tavoitteena oli löytää korttelialueelle korkealaatuiset ja alueiden miljööseen soveltuvat suunnitelmat, joiden toteuttamiseen voidaan sitoutua. Kilpailuehdotusten tärkeitä arviointiperusteita olivat tulevan ympäristön laatu ja toisaalta ratkaisujen omaleimaisuus. Laatukilpailun voitti ehdotus Hilma ja Onni. Se poikkeaa ratkaisultaan asemakaavasta, jonka muuttaminen suunnitelman mukaiseksi on tarpeen. Hilmassa ja Onnessa osittain kuusikerroksinen senioritalo on sijoitettu LPA-tontille. Kaksikerroksisen palvelutalon siivet sijoittuvat Iltatuulentielle ja Kirkulankorvenkadulle. Asemakaavanmuutos tarvitaan rakennusten poikkeavan sijoituksen ja kerrosluvun sekä rakennusoikeuden ylityksen vuoksi. Rakennusoikeutta hanke tarvitsee noin k-m2. 9

11 Asuntoja palveluasumiseen on esitetty 45 ja senioriasuntoja 45 sekä tukiasuntoja 8-0 eli yhteensä n. 00 asuntoa. Pysäköinti on toteutettu pääasiassa hallipysäköintinä palvelutalon ja senioritalon alakertaan, jonne ajoyhteys on Kirkulankorvenkadun puolelta. Muutamia pysäköintipaikkoja on osoitettu pihalta ja muutama katualueelta, Iltatuulentieltä. Pysäköintinormien täyttämiseksi suunnitelmaan tulisi osoittaa 8 autopaikkaa lisää, mikä toteutettavissa ilman, että sen ideat kärsivät. Ehdotuksessa osoitettu pysäköintiratkaisu säästää piha-aluetta, joka on suojaisa, valoisa, avara ja toiminnallisesti hyvin jäsennetty. Tätä tukee vielä senioritalon sijoitus Kirkulankorvenkadun varrelle. Senioritalosta on hyvät näkymät asuntomessualueen suuntaan. Ehdotus on kilpailuehdotuksista omaleimaisin. Palvelutalon kulma rikastaa muotokielellään ja materiaalin vaihteluilla kaupunkikuvaa. Seniori- ja palvelutalo muodostavat hallitun ja laadukkaan oloisen kokonaisuuden kortteliin Kuva 5. Kilpailuvaiheen havainnekuva palvelutalosta kiertoliittymän suunnasta (kuva: arktsto Pasi Kivimäki). Hulevesisuunnitelma Hulevesisuunnitelma on laadittu keväällä 200 asemakaavoituksen ja kunnallistekniikan suunnittelun pohjaksi (Ramboll Finland Oy, 200). Metsäkaltevan aluetta on tarkasteltu. vaiheessa yleisellä tasolla vuoden 2009 aikana, minkä jälkeen suunnittelualueen rajausta on tarkennettu 2. vaiheessa. Hulevesisuunnitelma käsittää pääasiassa asuntomessu- ja Metsäkaltevan keskusta-alueen sekä Metsäkaltevan sillan alueen. Suunnittelualueen hulevesien hallinnan ensisijaisena tavoitteena on säilyttää alueen vesitaso nykyisellään, jolloin alueella syntyvät hulevesivirtaamat eivät kasva rakentamisen myötä. Hulevesien hallinnan tavoitteena on paitsi virtaamien tasaus, myös hulevesien laadun parantaminen ja pohjavesipinnan säilyttäminen lähellä nykyistä. Koska suunnittelualueen maaperä on huonosti vettä johtavaa, alue ei sellaisenaan sovellu hyvin sadevesien imeyttämiseen. Imeyttäminen voidaan kuitenkin toteuttaa mm. maanalaisten hulevesikasettien tai sorakuoppien avulla. Lisäksi hulevesisuunnitelmassa on esitetty keinoja hulevesien käsittelyyn. 0

12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Metsäkaltevan mitoitus, liikenneverkko ja tavoitteet noudattavat hyväksytyn osayleiskaavan tavoitteita. Tavoitteiden mukaan Metsäkaltevan alue on, kaupungin keskustan tiivistämis- ja eheyttämisalueiden ohella, tulevien vuosien asumisen kasvusuunta. Keskustan eheyttämisalueet käsittävät pääosin tehokkaaseen kerrostalotuotantoon soveltuvaa rakentamista, joten painopiste Metsäkaltevan alueella on pientalorakentamisella. Aiemmista suunnitelmista poiketen Metsäkaltevan keskusta-alueelle on tarkoitus sijoittaa enemmän kerrostaloasumista. Asemakaavamuutoksen yleisenä tavoitteena on tehostaa alueen maankäyttöä tiiviin kerrostalorakentamisen suuntaan. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Metsäkaltevan alueen korttelin 2709 laatutarjouskilpailusta ilmoitettiin rakennuslehdessä (2 ilmoitusta) ja kaupungin internet- sivuilla, josta oli myös saatavissa laatutarjouskilpailun kilpailuaineisto. Kilpailuehdotusten palautusaika päättyi Määräaikaan mennessä kilpailun kohteena olevaan kortteliin 2709 saapui neljä kilpailuehdotusta. Jätettyjen kilpailuehdotusten nimimerkit ovat Aavatar, Hilma ja Onni, Tuulentie ja Iltatuulet. Kilpailuehdotusten nimikuoret, jotka sisältävät tiedot tarjousten tekijöistä, avattiin teknisen lautakunnan kokouksessa Tekninen lautakunta valitsi kortteliin 2709 sijoittuvista kilpailuehdotuksista voittajatyön niistä tehtyjen arviointien perusteella ja arvioitiin parhaimmaksi ehdotus Hilma ja Onni. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiympäristön käyttäjät Kaupungin toimialat: o TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ: kunnallistekniikka (kadunsuunnittelu, liikennesuunnittelu, puistoyksikkö), tonttipalvelut, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelu, ympäristöterveydenhuolto, Hyvinkään Vesi o KESKUSHALLINTO: tilapalvelu o SIVISTYSTOIMI: perusturva Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Verkonrakentajat: Caruna Oy ja Hyvinkään Lämpövoima Oy Vireilletulo ja osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen ja kaavamuutos on tullut vireille Kyseessä oleva kaavaluonnos käsittää vain pienen osan kaavamuutoksen kohteena olevasta Metsäkaltevan keskustan alueesta. Muutosalue on kaikkiaan noin hehtaaria ja se kaavoitetaan pienemmissä osissa. Asemakaavamuutoksen luonnos on ollut nähtävillä välisen ajan. Luonnoksesta ei ole annettu mielipiteitä tai lausuntoja.

13 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET JA RATKAISU Asemakaavan ratkaisu ja tavoitteet perustuvat laatukilpailun tuloksen perusteella valittuun ratkaisuun, joka on kerrottu kohdassa muut suunnitelmat ja päätökset, sivu 9. Luonnosvaiheen jälkeen kaavaan tehtiin joitakin muutoksia, joista merkittävin on tontin 5 rakennusoikeuden nostaminen 350 k-m 2. Tontin 4 ja 5 rajaviivaa muutettiin aiemmasta ja rakennusten kellaripysäköintiä laajennettiin sekä rakennusalueen rajoja tarkistettiin uusimpien suunnitelmien mukaisiksi. Lisäksi tarkistettiin ja lisättiin pysäköintipaikkojen määrään vaikuttavia määräyksiä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5. KAAVAN RAKENNE JA ALUEVARAUKSET Kaavamuutosalueen pinta-ala on 0,9 hehtaaria, josta kerrostalojen korttelialuetta (AK-4) 0,55 hehtaaria ja katualuetta on noin 0,36 hehtaaria. Tontin 4 pinta-alaksi muodostuu noin 2660 m 2 ja tontin 5 pinta-alaksi noin m 2. Rakennusoikeutta on osoitettu kortteliin 2709 yhteensä k-m 2. Lisäystä aiempaan asumista koskevaan kerrosalaan on k-m 2. Tontin 4 tehokkuus on e=,09 ja tontin 5 e=,07. Asuinkerrostalojen korttelialueelle (AK-4) voidaan rakentaa asuntojen lisäksi vanhusten tai muiden erityisryhmien palvelukeskus. Kortteli on jaettu kahteen tonttiin, joista toiseen on suunniteltu kaksikerroksista palvelutaloa ja toiseen senioreille tarkoitettu viisi kuusikerroksista asuinkerrostaloa. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Metsäkaltevan keskustan kaavamuutoksen tarkoituksena on tiivistää ja tehostaa keskustan rakentamista. Hilman ja Onnin osittain kuusikerroksinen isokokoinen seniorikerrostalo vastaa alueen kehittämistavoitteita ja se on alku kaupunginosan kerrostalorakentamiselle. Sen sijaan kiertoliittymän viereen sijoittuva kaksikerroksisen palvelutalo vastaa massaltaan alueella jo olevaa rakennuskantaa. Tässä vaiheessa Hilman ja Onnin rakennukset erottuvat ympäristöstään massiivisena rakennuskompleksina ja tiiviinä korttelikokonaisuutena. Kravunarkunkadun varrelle on suunnitteilla kaksi viisikerroksista kerrostalo, joten Metsäkaltevan keskusta-alue on täydentymässä lähivuosina 5 6- kerroksisilla rakennuksilla, jotka luovat keskustamaista ilmettä alueelle. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutos on tarkoitus saada valmiiksi talvella 206 ja suunniteltu hanke on ajateltu käynnistää vuoden 206 aikana. 2

14 Hyvinkäällä 9.päivänä marraskuuta 205 Anne Jarva kaavoituspäällikkö Kuva 6. Kuvassa on Hilma ja Onni suunnitelman asemapiirros (Kiviniemi arkkitehdit Oy). 3

15

16 TILASTOLOMAKE LIITE (2)

17

18 Lounatuulenpuisto Kirkulankorvenkat Yli-Jurv Iltatuulentie Iltatuulenpolku Kirkulankorvenkatu Ras.alue Ras. 6m 6: LOUNATUULENPUISTO hule-3 vk pp KIRKULANKORVENKATU a KRAVUNARKUNRAITTI te pp pp le III pp ILTATUULENPOLKU 3800 pp III p ILTATUULENPOLKU ILTATUULENTIE YLI-JURVANKATU pp va ajo-6 IV IV p II p p p pp map map 4 5 ajo p le le VI 3000 II 2900 KRAVUNARKUNKATU p METSÄKALTEVA 28 VP VP A- YL-3 A A AK K AK-4 ASEMAKAVAN MUUTOS: 28.KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 2709, SEKÄ VIEREISILLÄ KATUALUEILLA ASEMAKAVAN MUUTOS: 28.KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 2709, SEKÄ VIEREISILLÄ KATUALUEILLA

19 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK-4 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. KORTTELIALUEELLE SAA SIJOITTAA VANHUSTEN TAI MUIDEN ERITYISRYHMIEN PALVELUKESKUKSEN SIIHEN LIITTYVINE ASUNTOINEEN. 3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. YLEISET MÄÄRÄYKSET: PARVEKKEET, KATOKSET YMS. RAKENNUKSEN ULOKKEET VOIVAT YLITTÄÄ RAKENNUSALAN RAJAN. KORTTELIALUEEN TONTEILTA SAADAAN JÄRJESTÄÄ AJOYHTEYS ALUEESEEN SISÄLTYVILLE NAAPURITONTEILLE. JÄTEASTIAT JA TOMUTUSPAIKAT ON YMPÄRÖITÄVÄ SUOJAISTUTUKSILLA TAI -AITAUKSILLA JA NE ON SIJOITETTAVA ERILLEEN OLESKELU- JA LEIKKIPAIKOISTA. 28 MET OSA-ALUEEN RAJA. OHJEELLINEN ALUEEN TAI OSA-ALUEEN RAJA. OHJEELLINEN TONTIN RAJA. KAUPUNGINOSAN NUMERO. KAUPUNGINOSAN NIMI. KORTTELIN NUMERO. OHJEELLISEN TONTIN NUMERO. ASEMAKAAVASSA OSOITETUN KERROSALAN LISÄKSI SAA RAKENTAA PORRASHUONEIDEN 5 M2 YLITTÄVÄN OSAN JOKAISESSA KERROKSESSA. PORRASHUONEIDEN YLI 5 M2 YLITTÄVÄÄ KERROS- ALAN OSUUTTA EI HUOMIOIDA AUTOPAIKKAMÄÄRÄÄ LASKETTAESSA. TONTILLA ON VARATTAVA LEIKKIIN JA ASUKKAIDEN MUUHUN OLESKELUUN SOPIVAA YHTENÄISTÄ ALUETTA VÄHINTÄÄN 5 % ASUINHUONEISTOJEN YHTEENLASKETUSTA KERROSALASTA. ALUEELLE SAA SIJOITTAA TÄLLE TOIMINNALLE TARPEELLISIA AITAUKSIA, KATOKSIA JA LAITTEITA. LEIKKIIN JA OLESKELUUN SEKÄ PYSÄKÖINTIIN VARATULLE TONTIN OSALLE SAA SIJOITTAA YHTEIS- JA VARASTOTILOJA. TONTIN KAIKKIIN OSIIN ON OLTAVA KADULTA VÄHINTÄÄN KOLME METRIÄ LEVEÄ KULKUAUKKO. KORTTELIN OLEMASSAOLEVAA KASVILLISUUTTA ON SUOJELTAVA JA SÄILYTETTÄVÄ. RAKENTAMATTA JÄÄVÄT TONTIN OSAT, JOITA EI KÄYTETÄ KULKUTEINÄ TAI AUTOJEN PAIKOITUKSEEN, ON ISTUTETTAVA. KAAVAN KORTTELEIDEN TONTTIJAKO TULEE LAATIA SITOVANA. ILTATUULEN 2900 II KADUN, KATUAUKION, TORIN TAI PUISTON NIMI. RAKENNUSOIKEUS KERROSALANELIÖMETREINÄ. ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN. RAKENNUSALA. AUTOPAIKKOJA ON VARATTAVA SEURAAVASTI: - AUTOPAIKKA / 00 M2 SENIORIASUNNON KERROSALAA - AUTOPAIKKA / 200 M2 PALVELUASUNNON KERROSALAA AUTOPAIKKAMÄÄRÄÄ LASKETTAESSA KERROSALAAN EI LASKETA PYSÄKÖINTIHALLEJA, VÄESTÖNSUOJA-, SOSIAALI-, VARASTO- JA TEKNISIÄ TILOJA SEKÄ MUITA APUTILOJA, KUTEN JÄTEHUOLLON TILOJA. map MAANALAINEN TILA, JONNE SAA RAKENTAA AUTOPAIKKOJA. RAKENNUKSEEN JÄTETTÄVÄ KULKUAUKKO. le OHJEELLINEN LEIKKI- JA OLESKELUALUEEKSI VARATTU ALUEEN OSA. ISTUTETTAVA ALUEEN OSA. KATU. pp JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU KATU. ajo ALUEELLA OLEVA AJOYHTEYS. p OHJEELLINEN PYSÄKÖIMISPAIKKA. KATUALUEEN RAJAN OSA, JONKA KOHDALTA EI SAA JÄRJESTÄÄ AJONEUVOLIITTYMÄÄ. ASEMAKAAVAN MÄÄRÄYKSET LIITE 2