. A B > Mene telmki. Outokumpu Oy Yalminetsintë. Liite 5. Oeokemiallinan tutkimus

Transkriptio

1

2 Outokumpu Oy Yalminetsintë Liite 5. Oeokemiallinan tutkimus Tutkimus on suoritettu Pyhësalnien naimin ympkirieitöesa Ja varsinkin malmin kaakkoiepuolslla. Lialmin arvioidaan eiskiltyvän kuparia ja sinkkiki keekimiiarint Tutkimukeen tarkoituksena on ollut ennenkaikkea ne. mikrolohkare-steinnän koeittelemizisn metodieelta kannelta. lafytteitkl on myöa otet%u malmin yaigärfltib ja paaltii joekin niiytekuvio eopii huonoeti malmiete vaiittöni&eti perëiein olevien momalioiden kartoittmieeen. Hidytteenotto on tapahtunut lues maimin euunteioilla linjoilla 100 mtn linjavi4lein ja pistetiheyja moreeni- deseë m. Iëytteita on otettu humuksesta (A,) kerrokalata A B, C,, Cg9 j.n.e. IlyttoitM on kaikkiaan otettu hieman yli 1000tats pisteeata. Seuraavcaeea arvioissa on naieta mukana n. 1/4. Moreeniniiiytteet on analyeoitu kolmella menetslrnallë: Kaliuai-bieulfaatti8ulattbteata, aitruunahoppo- uutteeeta JLB egektrieeeti. Hurnukaesta on tehty ne. nippuanalyy~i (Bloornin teeti). Menetelmien aoveltuvuutta nwneeriaesti tarkaeteltuna valaieee eeuraavsr taulukko (anomaalietsn, 2 2 x tausta, naytteiden $- oeuuis luoteisen karttalehaen kaikista n8ytteiaitë; ajanpuutteen vuoksi on taueta mhkiritettg pelkan tarkastelun pemiateel1o)t r Mene telmki cu. A B > I I Gn LI* n Zri B! Cn --0 n i Taulukon perueteella, ja huomioonottaen tauatan maaritykeeesa mahdollieeati tapahtuneet virheet voidaan tehu$ eeuraavat johtogëët6ksstt

3 - Kaliu~~bi~ulfaatti~ul~tteeata tehdyt dyyrit oroitfavst ruurlata anoiaaiiaoouuftar, Kun C-korros on arvioitu kunkin al?lytepiaitesn kalkklen C-nagttaiiden LeekiarvoJen par~rfeella~ 9%L19ëf eaftuulafsiuude0 velhisiriauniksi jo arvioperuste on luotettavin, Verrattaeeea C-kerroksen tulosta muiden kerrosten vcre.t;~viin tulokaiiin havaitaan erot selvinuain, - Sitruu~eahsppouutt@en andyyait osoittavst kautta linjan melko taiaieta euioisaliaosuutta, - 8pektrianslyy~@iseti on anomrsrliaiden osuu8 albsiain, 339 eaarttwia johtua martodirieta eeikoieto, Eri menetslrnili8 eauidut anomaliat on esitetty kertoilla (iiitteet 5/19 5/2s 5/39 5/19 5/51 5/6 ja 5/7). Jos anamiifoiden eaijaintia verrataan malxr,ipuhke~san, havaitaan anomaalioita es1intyv)sn yksiao~rmq malmin 1iihai.isyydesol luoteiaella karttdehdellli. TQm6 merkitaes eneinn8kin e10i4, etta mikrolohkare-eteintl ei ole tuonut %uloeta Pyh&ealmella ja toieek6i sltl, etta anomliat ovat vëlitt6mësti nialmipuhksmasta par&iiein, Jos eri rnenetelmilliii eiimtujs mornalioifa verrataan toisiinsa (karttatliitts~t 5/8 ja 5/9) havaitaan kaikkien menetelmien antaneen aaiaaan euunteran IrlyvUt tulokoet, mutta anomahiarluvot vaihtelevat pinta-taloiltaan. Atiomalioiden gainlogiete on eelvasti maimin sivuaa&, etëiagys me Laajin ja voimakkain snoaaiioista liittyg (~lelovuoren il~oituksen mukaan) mjevytjhgkkeeae@n, gaka ulottuu marfjeiin ja Jose8 liikkuu nrnaiaaeti vetty, TOm8 pemeteella on pidettlva relrit@ttyn&, ett& anomaliot csivelt kuvareta raakoiden raetecllimn vaslluaita diffuuaion muodoiisia, vaari veaen konvektiovirteuaten mukana. TaaitQi t-8 seuraa, stty anonalioiden oikeaa tulkinnan kannalta on toivottavso tuntea mahdolllsi~ aruureoea nyarin masreton norfologfart ja bydrogeologieet olo~uhteet ja Lsrlliopertin rakenne, Joa verrataan toieiinas eri marnetebilly sastuja tuloksia, saadaan eeurmva arvoluokittrlut

4 ./* (parhain) Cu + ~n/~-b18 ~teeavetoma Pyhalralrnen geokaniiaslieieto tutkimukeirats voidaon todeta, etta Pgln&sslmsm mcl.si oliei ollut nluyb6tt~viie~* gsokiiafia1lietr tiet&, mt$a ykainkertoieenupcrtkln ariinatelmgit (vrt, eähkuiaen kartta, liite 5/10) antavat srittblin eelvllt gemrrateet jatkotutkimuksllle~ Outokumpu, i6.2,1962

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15 Outokumpu Oy Malrninetaint& Liite 6. Qeokemiallinen tutkimus iciuruireai, Kalliokylii Tutkirnuii on tehty malmin kaakkoiaoeisea na. Väli-, Ruoetemaenja Itämalmioiden alueella. Malmin niiisaa osiesa kupari- ja sinkkipitoisuudet vaihtelevat eri malmioiden keakeh seuraavisaa rajoissa$ Nhytteita on otettu kolmelta linjalta: 19200, 19,500 ja 19,800,yhteensa n. 60 pieteesta. Naytemateriaaleina ovat humua sekg moreenin B- ja Cykerrokset. Moreenlniiytteet on analysoitu kolmella menetelmiillkio Kaliumbiaulfaattisulatteeata, sitruunahappouutteesta 3e spektrieeeti. Humusnkiytteista on tehty ns. nippuarialyyei (~loomin testi), Menetelmien soveltuvuutta, numeerieeeti tarkasteltuna, valaisee alla oleva taulukko (2 2 x tauata nsytteiden $-oauua kaikiata naytteieta) : 1 K-bieulfaatti / / J &..---, l,sitr. happo, 30 1 Humua 1 Cu + Zn = 26, 30? Taulukon perusteella selviäa seuraavaa: a) kupari on antanut analyyeimenetelmtieta riippumatta eelvkin tuloksen. C,-kerroksen niiiytteet ovat keskim8arin tulokraeltaan hieman edellä B-kerroksen naytteita. b) Sinkki ei ole ollut aivan kuparin veroinen ja varsinkin aitruunahappouuttsesta tehdyt m4ihritykset osoittavat niukasti anomalioita. c) Humuanaytteirsta on huomattava osa anomaalieia. Kiuruveden tapaukaesaa todetaan eiten analyysimenetelmkin valinnalla - spektrianalyyseisea esiintyy anomaaiisia pitoirruuksia ainoastaan poikkeuatapaukeissa - olleen euurenunan rnerki- l 1

16 tykaen tulokesn Btssmuialta kuin maakerrokraelia, joeta nyytteet on otettu. Anomalioiden aijainti ja suhde KalliokylDln inalmiolhin aslviuy kartoilto (liltteet 6/1, 6/2 ja 6/9). BYytCeitl on tsain liian ~ahiln luotet+avien jahtopy8ltusten tekemiasen, mutta kuitenkin on hsrvaitteviciaia.t:yydyttlilvl korrelaatio naimioiden ja geskernid.lieten ano8sorlloideri v6izilltii. Anomelioiden eijolttuminen nre~bioiden lahettyvilla, mutta ei kuitenkssui niiden pytille, on Qohtuvakrri rrrskaiden metailien pohjaveben niultarza tapahtuneeaita ksnvektioasta. Jos eri aenm8elmia verrr7caon toisiinea tulosten kannxalta, iaadaen seuraava awoluokittelut ( psr- ) Cu/ gbirr. ja eitr.h,/c, Ja B Zn/ Pbir./C, ja B Zn/isritr.h,/C, ja B (heikoin) 8wus YXe1selse.h johto~4i4t@kee%ri tataodopituu, etta KerlliokylYn rnalmi olisi msrhdolliata NIUytYëw geokemlar2lirta tiet&, mutta gaokemisllinasn tutkiaus tuskin tuo uutta geofyeik~~iasen kuvaan (vrt. karttaliite 6/4), joka on antanut errittuin aslvat viilteet jotkotutkiniukefa varten. Outokumpu,

17

18

19

20

21