ENERGIAVEROJEN KOHTAANTO JA TULONJAKOVAIKUTUKSET SUOMESSA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAVEROJEN KOHTAANTO JA TULONJAKOVAIKUTUKSET SUOMESSA"

Transkriptio

1 ENERGIAVEROJEN KOHTAANTO JA TULONJAKOVAIKUTUKSET SUOMESSA - Energiaverojen korotusten vaikutukset ja kompensoiminen Tiivistelmä tuloksista Petri Kero Maaliskuu 2002

2 JOHDANTO Energiaverojen taso on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana useita kertoja, ja energiaverojen osuus niin valtion verotuloista kuin kotitalouksien menoistakin on noussut huomattavaksi. Energiaverojen käytölle on useita syitä. Suomessa energiaverot ovat jo pitkään olleet valtiolle tärkeä tulonlähde. Fiskaalisten tavoitteiden lisäksi energiaveroille asetetaan nykyään lisääntyvässä määrin ympäristöllisiä tavoitteita. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää käytössä olevaa hiilidioksidiveroa. Suomessa on laadittu kansallinen ilmastostrategia niiden toimenpiteiden selvittämiseksi, joita tarvitaan Kioton ilmastokokouksessa sovittujen kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmastostrategiaa varten teetettyjen selvitysten perusteella kokonaistaloudellisesti edullisin keino päästöjen vähentämiseksi olisi energiaverojen korottaminen. Energiaverojen noustessa niillä saattaa kuitenkin olla merkittäviä tulonjaollisia vaikutuksia. Matalatuloiset kotitaloudet käyttävät yleensä suuremman osan tuloistaan energiahyödykkeisiin kuin korkeatuloiset kotitaloudet. Näin ollen energiaverojen korotukset kasvattavat tuloeroja. On tärkeää selvittää korotusten vaikutukset kotitalouksien tulonjakoon ennen energiaverojen korotuksia, jotta verojen tulonjakovaikutuksia voidaan kompensoida mahdollisimman tarkasti. Tässä työssä esitellään lyhyesti tärkeimpiä tuloksia tutkimuksesta, joka käsittelee Suomen energiaverojen kohtaantoa, tulonjakovaikutuksia ja energiaverojen korotusten vaikutuksia kotitalouksien väliseen tulonjakoon. 1

3 ENERGIAVEROTUS SUOMESSA Energiahyödykkeiden veromäärien kasvu oli voimakasta 1990-luvulla. Vuodesta 1990 vuoteen 1998 veromäärien kasvu on painottunut voimalaitospolttoaineisiin. Bensiinin ja dieselin verot ovat kasvaneet hieman yli kaksinkertaisiksi vuosien 1990 ja 1998 välillä. Liikennepolttonesteiden välilläkään verot eivät ole kasvaneet suhteellisesti samaa vauhtia. Bensiinin verojen noustessa n. 160 %, dieselöljyn verot nousivat vain n. 80 %. Myöskään lämmitykseen käytettävien energiahyödykkeiden verotus ei ole kasvanut tasaisesti toisiinsa suhteutettuna. Kaukolämpöön kohdistuvat verot kasvoivat vuodesta 1995 vuoteen 1998 n. 50 %, kevyen polttoöljyn verot n. 100 % ja kotitalouksien sähkön kulutukseen kohdistuvat verot n. 200% 1. Vuodesta 1998 vuoteen 2001 energiaverot ovat pysyneet ennallaan. bensiini ja dieselöljy: snt/l Bensiini 95E snt/l Diesel snt/l Sähkö I 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 sähkö: snt/kwh Luvut sisältävät valmisteverot, huoltovarmuusmaksut ja öljysuojamaksut. Lisäksi edellä mainittuihin veroihin ja maksuihin on lisätty niiden päälle tulevat arvonlisäverot. 1 Vuosina ei ollut käytössä varsinaista sähköveroa, vaan veroa kerättiin sähkön tuotannon polttoaineilta. Lisäksi veroa kerättiin ydinvoimalla tuotetulta sähkötä ja tuontisähköltä. Vuodesta 1997 alkaen voimassa on ollut sähkövero ja sähkön tuotannon polttoaineet ovat olleet vapautettuja veroista. 2

4 1,20 /MWh 1,00 0,80 0,60 0,40 0, ,00 KPÖ RPÖ Kivihiili Maakaasu Polttoturve Kaukolämmön tuotantopanosten verot mk/mwh Bensiinin ja dieselin verot Bensiinin ja dieselin verot nousivat hyvin voimakkaasti 1990 luvulla ja bensiinin hinta onkin selvästi EU:n keskiarvoa korkeammalla tasolla lähtien lyijyttömän bensiinin vero on ollut Suomessa 55,29 snt/l ja dieselin vero on 30,39 snt/l. (sisältää öljysuoja- ja huoltovarmuusmaksut). Seuraavassa kuviossa on esitetty kotitalouksien maksamat liikennepolttonesteiden verot suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin. Sekä verot että käytettävissä olevat tulot on laskettu ns. oecd-kulutusyksikköä 2 kohden % ka. desiili käytettävissä olevista tuloista Liikennepolttonesteiden verot suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin tulodesiileittäin vuonna Desiiliin 1 kuuluu matalatuloisin kymmenesosa kotitalouksista. 2 Erisuuruisten kotitalouksien verojen ja tulojen vertailemiseksi jaetaan kotitalouksien jäsenten lukumäärä ns. OECD-kulutusyksiköiden määrällä. OECD-kulutusyksikköjen määrää laskettaessa ensimmäinen aikuinen saa arvon 1, muut aikuiset 0,7 ja alle 18-vuotiaat lapset 0,5. 3

5 Kuviosta voidaan huomata, että liikennepolttonesteiden veroja maksavat tuloihin suhteutettuna eniten tulodesiilit 1,5,6 ja 7 ja selvästi vähiten suurituloisin kymmenes kotitalouksista eli desiili 10. Kakwanin verojen progressiivisuutta mittaavan indeksin 3 arvo liikennepolttonesteille on 0,078 eli liikennepolttonesteiden verot ovat indeksin mukaan lievästi regressiivisiä. Liikennepolttonesteiden verojen lievää regressiivisyyttä merkittävämpänä asiana voidaan kuitenkin pitää niiden epätasaista alueellista jakautumista. Maaseutumaisissa kunnissa liikennepolttonesteiden veroja maksetaan tuloihin suhteutettuna huomattavasti enemmän kuin kaupunkimaisissa kunnissa ja absoluuttisestikin veroja maksetaan maaseutumaisissa kunnissa n. 20 % enemmän kulutusyksikköä kohden kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Asuinkunnan kaupunkimaisuus vero % Vero euroa/oecdkulutusyksikkö 1 Kaupunkimainen kunta 2, ,36 2 Taajaan asuttu kunta 2, ,12 3 Maaseutumainen kunta 2, ,12 Yhteensä 2, ,37 Liikennepolttonesteiden verot kotitalouden asuinkunnan kaupunkimaisuuden mukaan jaoteltuna. Suuralueittain eniten liikennepolttonesteiden veroja tuloihin suhteutettuna maksetaan Ahvenanmaan 4 lisäksi Pohjois- ja Itä-Suomessa ja vähiten Uudellamaalla. Suuralue vero % tuloista Vero euroa/oecd-ky. 1 Uusimaa 1, ,80 2 Etelä-Suomi 2, ,69 3 Itä-Suomi 2, ,34 4 Väli-Suomi 2, ,98 5 Pohjois-Suomi 2, ,23 6 Ahvenanmaa 2, ,89 Yhteensä 2, ,37 Liikennepolttonesteiden verot suuralueittain. 3 Kakwanin (K) indeksi saadaan veron jakautumisen tasaisuutta mittaavan konsentraatiokertoimen (C) ja tulojen eriarvoisuutta mittaavan Gini-indeksin (G) erotuksena. K=C-G. Vero on indeksiin mukaan progressiivinen jos K>0 ja regressiivinen jos K<0. 4 Ahvenanmaan otoksen pienuudesta johtuen Ahvenanmaata koskeviin lukuihin tulee suhtautua varauksella. 4

6 Sähkövero Suomessa sähkövero on porrastettu kahteen luokkaan. Sähköveroluokkaa II sovelletaan teollisuudelle ja ammattimaisille kasvihuoneille ja veroluokkaa I kaikille muille. Kotitalouksien maksama veroluokan I mukainen sähkövero on alkaen ollut 69 snt/kwh. Kuviossa alla on esitetty vuoden 1998 aineistosta laskettujen sähköverojen määrät suhteutettuna kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Kotitaloudet on jaettu desiiliryhmiin siten, että alimpaan desiiliin kuuluvat käytettävissä olevien tulojen perusteella köyhimmät kotitaloudet ja ylimpään desiiliin rikkaimmat. Kuviosta voidaan huomata ensimmäisen desiilin maksavan tuloihin suhteutettuna noin kaksi kertaa enemmän kuin ylimmän desiilin. Lasketun Kakwanin progressiomitan arvoksi saadaan sähköverolle -0,114 eli sähkövero on selvästikin regressiivinen vero % ka. desiili käytettävissä olevista tuloista Sähkövero % kotitalouden käytettävissä olevista tuloista. Taulukosta alla voidaan havaita sähköveron jakautuvan epätasaisesti myös alueellisesti. Itä- ja Pohjois-Suomessa maksetaan sähköveroa tuloihin suhteutettuna huomattavasti muuta maata enemmän. Suuralue sähkövero % tuloista Sähkövero euroa/oecd-ky. Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi Ahvenanmaa Yhteensä Sähkövero alueellisesti. 5

7 Lämmityspolttoaineiden verot Lämmityspolttoaineiden veroihin lasketaan tässä tutkimuksessa kevyen polttoöljyn verot, kaukolämmön tuotantopanosten verot ja lämmitykseen käytetyn sähkön verot. Kaukolämmön tuotantopanosten verojen oletetaan siirtyvän kaukolämmön hinnannousuna kokonaisuudessaan kuluttajien maksettavaksi. Kotitalouksien maksettavaksi tulevat sähköverot lasketaan tässä mukaan vain jos kotitaloudessa on sähkölämmitys. Lisäksi oletetaan, että kaikki sähkölämmitystä käyttävät kotitaloudet käyttävät sähköä muuhun kuin lämmitykseen yhtä paljon kuin muuta lämmitysmuotoa käyttävät. Alla kuviossa on esitetty kotitalouksien lämmitykseen kohdistuneet verot käytettävissä oleviin tuloihin suhteutettuina vero % Ka. desiili käytettävissä olevista tuloista Kotitalouksien lämmitysenergiaan kohdistuneet verot käytettävissä oleviin tuloihin suhteutettuna. Eniten lämmityspolttoaineiden veroja tuloihin suhteutettuna maksavat alimpaan tulodesiiliin kuuluvat kotitaloudet ja vähiten ylimpään tulodesiiliin kuuluvat. Desiilien 2-9 osalta verot jakautuvat kuitenkin melko tasaisesti tuloihin suhteutettuna. Kakwanin indeksin arvoksi saadaan 0,099 eli lämmitykseen kohdistuvat verot ovat regressiivisiä. Kaukolämmön verojen Kakwanin indeksin arvoksi saadaan -0,205 eli kaukolämpöön kohdistuvat verot ovat hyvin regressiivisiä. Kevyen polttoöljyn veron Kakwanin indeksi on -0,092 ja sähkölämmityksen osalta sähköveron -0,074. Alueellisesti eniten lämmitykseen liittyviä energiaveroja maksetaan Ahvenanmaan jälkeen Väli- ja Etelä-Suomessa. Ahvenanmaan lukuihin tulee kuitenkin suhtautua varauksella pienestä otoskoosta johtuen. Selvästi vähiten lämmitysenergian veroja maksetaan Uudellamaalla. Yllätyksenä voidaan kuitenkin pitää Itä- ja Pohjois-Suomen matalia veromääriä. Osaselityksenä tälle voidaan pitää puulämmityksen yleisyyttä näillä alueilla. 6

8 Suuralue vero % vero euroa/oecd-ky. Uusimaa ,22 Etelä-Suomi ,07 Itä-Suomi ,47 Väli-Suomi ,30 Pohjois-Suomi ,55 Ahvenanmaa ,94 Ka ,50 Lämmitykseen liittyvien energiaverojen kohtaanto suuralueittain. Energiaverojen kohtaanto kotitalouksien sosioekonomisen aseman ja elinvaiheen mukaan Tutkittaessa energiaverojen kohtaantoa kotitalouden elinvaiheen ja sosioekonomisen aseman mukaan lasketaan kaikki kotitalouden maksamat energiaverot yhteen. Alla kuvioissa on siis laskettuna kotitalouksien maksamien liikennepolttonesteiden, lämmityspolttonesteiden ja sähkön verojen yhteismäärä suhteutettuna kotitalouden tuloihin. Elinvaiheen mukaan eniten veroja tuloihin suhteutettuna maksavat lapsettomat parit ja vähiten vanhustaloudet 5. Vanhustalouksien matalaa veromäärää selittää autojen vähäinen käyttö eläkeläistalouksissa. Ka. Muut Lapsettomat parit Kaksi huoltajaa Yksinasuvat Yksinhuoltajat Vanhustaloudet % Energiaverot kotitalouden elinvaiheen mukaan (% käytettävissä olevista tuloista) 5 Elinvaihe -luokittelussa vanhustalouksiin kuuluvat ne kotitaloudet, joissa kaikki kotitalouden jäsenet ovat täyttäneet 65 vuotta. Sosioekonomisen aseman mukaan luokiteltuna ryhmään eläkeläiset kuuluvat ne kotitaloudet, joissa viitehenkilö on eläkeläinen. 7

9 Seuraavassa kuviossa kuvataan maksettujen energiaverojen osuutta käytettävissä olevista tuloista kotitalouden sosioekonomisen aseman mukaan. Eniten energiaveroja maksavat työntekijät, alemmat toimihenkilöt ja opiskelijat. Opiskelijoiden osalta suurta veromäärää selittää matalat tulot. Vähiten veroja maksavat yrittäjät, ylemmät toimihenkilöt ja eläkeläiset. Työntekijäkotitaloudet maksavat tuloihin suhteutettuna energiaveroja n. 80 % enemmän kuin eläkeläiskotitaloudet. 10 = Maatalousyrittäjät 60 = Opiskelijat ja koululaiset 20 = Muut yrittäjät 70 = Eläkeläiset 30 = Ylemmät toimihenkilöt 80 = Omaa kotitaloutta hoitavat 40 = Alemmat toimihenkilöt 81 = Pitkäaikaistyöttömät 50 = Työntekijät 82 = Muualla luokittelemattomat Kotitalouksien jaottelu sosioekonomisen aseman mukaan % ka. Energiaverot suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin kotitalouden sosioekonomisen aseman mukaan. KANSALLINEN ILMASTOSTRATEGIA Kansallinen ilmastostrategia on Suomessa laadittu selvittämään niitä toimenpiteitä selvittämiseksi, joita tarvitaan Kioton ilmastokokouksen sovittuihin kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi. Suomelle vuosien kasvihuonekaasupäästöjen tavoitemääräksi on Kioton pöytäkirjassa ja EU:n sisäisessä taakanjaossa asetettu vuoden 1990 päästöjen taso eli n. 76,5 miljoonaa tonnia CO 2 -ekvivalentteina ilmaistuna. 8

10 Tarvittavien päästövähennysten kokonaistaloudellisten vaikutusten selvittämiseksi on tehty kaksi selvitystä, joista toisen toteutti Valtion taloudellinen tutkimuskeskus yhdessä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kanssa ja toisen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos yhdessä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kanssa. Tehdyissä selvityksissä taloudellisia vaikutuksia selvitetään kolmen erilaisen skenaarion pohjalta. BAU-skenaariossa ei toteuteta nykyistä enempää kasvihuonekaasujen vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä. KIO-skenaarioissa toteutetaan energiansäästön ja uusiutuvan energian edistämisohjelmat. KIO1-skenaariossa kivihiilen käyttö energiantuotannossa lopetetaan lähes kokonaan ja korvataan maakaasulla. KIO2-skenaariossa kivihiilen käyttöä ei rajoiteta, mutta suurin osa kivihiilen käytöstä korvataan uuden ydinvoimalayksikön käyttöönotolla. Alla taulukossa on esitetty skenaarioiden keskeiset oletukset. Lähde: Kansallinen ilmastostrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle. KIO1 ja KIO2-skenaarioihin on sisällytetty kolme energiaverovaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 kaikkia energiaveroja korotetaan. Vaihtoehdossa 2 liikennepolttonesteiden veroja ei koroteta ja vaihtoehdossa 3 energiaveroja ei koroteta nykytasosta vaan päästöjä pyritään vähentämään säästötoimenpitein ja erilaisten tukien avulla. Sekä VATT/VTT- että ETLA/VTT-selvityksen mukaan verovaihtoehto 3 johtaa suurempiin kokonaistaloudellisiin kustannuksiin kuin muut vaihtoehdot. Laskelmissa käytettyjä veronkierrätysvaihtoehtoja on myös kolme. Tuloveron alennus, tuloverojen ja yritysten sosiaaliturvamaksujen alentaminen suhteessa 50%/50% ja arvonlisäverokannan alentaminen. 9

11 Seuraavassa taulukossa on kuvattu selvityksissä tehtyjen laskelmien perusteella saadut energiaverojen korotukset. KIO1-nonlv ja KIO2-nonlv tarkoittavat vaihtoehtoja, joissa ei koroteta liikennepolttonesteiden veroja. Vertailu verojen nykytasoon=1. CO 2 - ja sähkövero KIO1 KIO2 KIO1 nonlv KIO2 nonlv -VATT/VTT 1,7 1,5 1,9 1,55 -ETLA/VTT 1,5 1,2 1,7 1,3 Liikennepolttonesteiden verot -molemmat selvitykset 1,25 1, Lähde: Kasvihuonekaasujen vähentämistarpeet ja mahdollisuudet Suomessa. Kansallisen ilmastostrategian taustaselvitys. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 4/2001. Tässä tutkimuksessa lasketaan näiden neljän yllä taulukossa mainittujen skenaarioiden vaikutuksia kotitalouksien maksettaviksi tulevien energiaverojen määriin. Energiaverojen korotusten oletetaan olevan selvityksen VATT/VTT mukaisia. Kansallisessa ilmastostrategiassa määriteltyjen skenaarioiden energiaverojen korotusten vaikutukset kotitalouksille Skenaariossa KIO1 kotitalouksien maksettaviksi tulevien energiaverojen korotukset ovat suurimmat. Alla oleva kuvio esittää kotitalouksien energiaverojen korotusten vaikutusta kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin skenaariossa KIO1. Keskimäärin kotitalouksien käytettävissä olevat tulot vähenevät energiaverojen korotusten takia n. 0,66 % 6. Välillisen energian kulutuksen vaikutuksia kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ei ole huomioitu. Eniten käytettävissä olevat tulot vähenevät alimmassa tulodesiilissä ja vähiten ylimmässä tulodesiilissä. Skenaarioiden KIO1 ja KIO2 välinen ero jää kuitenkin vähäiseksi. -0,3-0,4-0,5 % -0,6-0,7-0,8-0, ka. Kio 1 Kio 2 Energiaverojen korotusten vaikutus kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. 6 Laskelmissa oletetaan kotitalouksien kulutusrakenteen säilyvän ennallaan energiaverojen korotuksista huolimatta. 10

12 Skenaarioissa KIO1 nonlv ja KIO2 nonlv kotitalouksien käytettävissä olevat tulot pienevät huomattavasti vähemmän kuin skenaarioissa KIO1 ja KIO2. Ydinvoiman lisärakentamiseen tukeutuva vaihtoehto (KIO2 nonlv) tulee nyt kuitenkin kotitalouksien kannalta selvästi halvemmaksi kuin maakaasuun tukeutuva vaihtoehto (KIO1 nonlv). 0-0,05-0,1-0,15 % -0,2-0,25-0,3-0,35-0, ka. KIO 1 nonlv KIO 2 nonlv Energiaverojen korotusten vaikutus kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin skenaarioissa KIO1 nonlv ja KIO2 nonlv. Vertailtaessa skenaarioiden vaikutuksia kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin kotitalouden elinvaiheen mukaan huomataan, että skenaarioissa KIO1 ja KIO2 pienenevät kotitalouksien käytettävissä olevat tulot eniten lapsettomilla pareilla ja kahden huoltajan kotitalouksilla. 6 Muut 5 Vanhustaloudet 4 Kaksi huoltajaa 3 Yksinhuoltajat 2 Lapsettomat parit 1 Yksinasuvat -0,8-0,7-0,6-0,5-0,4-0,3 % Kio 1 Kio 2 Energiaverojen korotusten vaikutus kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin skenaarioissa KIO1 ja KIO2. 11

13 Skenaarioissa KIO1 nonlv ja KIO2 nonlv energiaverojen korotukset kohdistuvat raskaimmin vanhustalouksiin ja vähiten käytettävissä olevat tulot muuttuvat yksinasujilla. 6 Muut 5 Vanhustaloudet 4 Kaksi huoltajaa 3 Yksinhuoltajat 2 Lapsettomat parit 1 Yksinasuvat -0,4-0,35-0,3-0,25-0,2-0,15-0,1-0,05 0 % Kio1 nonlv Kio2 nonlv Energiaverojen korotusten vaikutus kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin skenaarioissa KIO1 nonlv ja KIO2 nonlv. Alueellisessa vertailussa vähiten kotitalouksien käytettävissä olevat tulot vähenevät Uudellamaalla. Maaseutumaisissa kunnissa käytettävissä olevat tulot muuttuvat enemmän kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Kio2 Kio1 Kio1 nonlv Kio2 nonlv Uusimaa -0,51-0,52-0,17-0,10 Etelä-Suomi -0,69-0,71-0,27-0,16 Itä-Suomi -0,71-0,73-0,27-0,16 Väli-Suomi -0,61-0,63-0,26-0,16 Pohjois-Suomi -0,76-0,78-0,30-0,18 Ahvenanmaa -0,69-0,71-0,26-0,16 Energiaverojen korotusten vaikutus kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin suuralueittain Kio2 Kio1 Kio1 nonlv Kio2 nonlv Kaupunkimainen kunta -0,56-0,57-0,20-0,12 Taajaan asuttu kunta -0,69-0,72-0,29-0,18 Maaseutumainen kunta -0,80-0,83-0,33-0,20 Energiaverojen korotusten vaikutus kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin kotitalouden asuinkunnan kaupunkimaisuuden mukaan 12

14 Energiaverojen takaisin kierrättämisen vaikutukset kotitalouksien väliseen tulonjakoon Energiaverokertymän takaisinkierrätyksessä oli kolme vaihtoehtoa: 1) Verokertymä käytetään kokonaisuudessaan kotitalouksien tuloverojen alennuksiin 2) Verokertymästä käytetään 50 % kotitalouksien tuloverojen alennuksiin ja 50 % yritysten sosiaaliturvamaksujen alennuksiin 3) Verokertymä käytetään arvonlisäveron alentamiseen Vaihtoehdoissa 1 ja 3 kotitaloudet ovat kokonaisuudessaan nettosaajia riippumatta valitusta skenaariosta sillä näissä vaihtoehdoissa yritystenkin maksamat energiaverot kierrätetään kotitalouksille. Vaihtoehdossa 2 skenaarioissa Kio1 ja Kio2 kotitaloudet maksavat yli 50 % energiaverokertymän lisäyksestä ja ovat nettomaksajia. Vaihtoehdoissa Kio1 nonlv ja Kio2 nonlv kotitalouksien osuus verokertymän kasvusta on selvästi alle 50 % ja kotitaloudet ovat näin ollen nettosaajia. Seuraavaksi tutkitaan kuitenkin tilannetta, jossa kotitalouksille kierrätetään energiaverokertymän lisäyksestä takaisin sama summa kuin kotitaloudet kokonaisuudessaan joutuivat maksamaan nousseina energiaveroina. Seuraavassa kuviossa esitetään valtion tuloveron alennukseen perustuva vaihtoehto skenaarion KIO1 osalta. Valtion tuloveron lasku on oletettu toteutettavan laskemalla marginaaliveroprosenttia yhtä paljon kaikissa tuloluokissa. Tällaisessa tilanteessa seitsemän alinta tulodesiiliä joutuisivat uudistuksessa nettomaksajiksi ja kolme ylintä desiiliä hyötyisivät uudistuksesta 7. Tasainen tuloveron alennus kasvattaa siis entisestään energiaverojen korotusten regressiivisiä vaikutuksia. 7 Laskelmissa on otettu huomioon vain kotitalouksien maksamat energiaverot. Välillisesti kotitalouksien maksettavaksi tulevista veroista on otettu huomioon vain kaukolämmön tuotantopanosten verot. Esim. palveluiden kallistumisesta ja energian säästöinvestoinneista aiheutuvat kustannukset on kuitenkin jätetty huomioimatta. 13

15 Tuloverojen alennus 0,8 0,6 0,4 0,2 % 0-0,2-0,4-0,6-0, tulodesiili Skenaarion Kio1 energiaverojen korotusten vaikutukset kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin tapauksessa, jossa energiaverokertymän kasvu kierrätetään kotitalouksille valtion tuloveron alennuksella. Tuloveron alennus on mitoitettu yhtä suureksi energiaverojen nousun kanssa. Seuraavassa kuviossa esitetään tilannetta, jossa käytetään yleisen arvonlisäveroprosentin alentamista energiaverokertymän takaisinkierrättämiseen. Arvonlisäveroprosentin laskun oletetaan kohdistuvan kaikkiin hyödykkeisiin ja lasku toteutetaan siten, että kotitaloudet saavat alentuneina hyödykkeiden hintoina yhteensä takaisin sen summan, jonka joutuvat maksamaan nousseina energiaveroina. Tuloveron alennuksesta poiketen tässä uudistuksessa nettosaajia ovat alimmat tulodesiilit ja maksajia desiilit 6 ja 7. Verojen takaisinkierrätyksen toteutustavalla voi siis olla suurikin merkitys kotitalouksien tulonjaon kannalta. 14

16 Alv:n alennus 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 % 0,05 0-0,05-0,1-0,15-0, tulodesiili Skenaarion Kio1 energiaverojen korotusten vaikutukset kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin tapauksessa, jossa energiaverokertymästä kierrätetään arvonlisäveron alennuksella kotitalouksille sama summa kuin kotitaloudet maksoivat nousseina energiaveroina. 15

17 JOHTOPÄÄTÖKSET Energiaverotus Suomessa on regressiivistä, joten energiaverojen korottaminen kasvattaa tuloeroja. Alueellisesti energiaverojen korotuksista eniten joutuvat maksamaan tuloihin suhteutettuna Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat. Erot alueellisesti jäävät kuitenkin melko pieniksi. Jaoteltuna kotitaloudet elinvaiheen mukaan kohdistuvat verojen korotukset skenaarioissa Kio1 nonlv ja Kio2 nonlv raskaimmin vanhustalouksiin ja skenaarioissa Kio1 ja Kio2 lapsettomiin pareihin ja kahden huoltajan talouksiin. Kotitalouksien kannalta edullisimmiksi skenaarioiksi osoittautuvat skenaariot Kio2 nonlv ja Kio1 nonlv eli skenaariot, joissa ei koroteta liikennepolttonesteiden veroja. Skenaariossa Kio2 nonlv kotitalouksien käytettävissä olevat tulot tippuvat n. 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin skenaariossa KIO1 nonlv. Skenaarioiden Kio1 ja Kio2 välillä ei ole kotitalouksien osalta merkittävää eroa. Verokertymän takaisinkierrätyksessä arvonlisäveron alentaminen osoittautuu tulonjaollisesti tuloveron alentamista paremmaksi vaihtoehdoksi 16

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 1. neljännes Energian hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten lämmöntuotannon polttoaineiden hintojen nousu on ollut pienempää verrattuna tuontipolttoaineisiin.

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 2. neljännes Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan myös toisella neljänneksellä.

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Verotuksellisia näkökohtia Leo Parkkonen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Verotuksellisia näkökohtia Leo Parkkonen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Verotuksellisia näkökohtia 10.02.2017 Leo Parkkonen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Esityksen rakenne Nykyisen energia- ja liikenneverotuksen rakenne, tasot ja

Lisätiedot

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 1. neljännes Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan polttonesteiden kuluttajahinnat laskivat selvästi vuoden ensimmäisellä

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen muutokset Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen taustaa Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä

Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä Energia 2012 Energian hinnat 2012, 3. neljännes Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä Korjaus 21.12.2012: Jyrsin ja palaturpeen verolliset hinnat lämmöntuotannossa korjattu. Myös kotitaloussähkön

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 1. neljännes Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 ensimmäisellä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energia 2013 Energian hinnat 2012, 4. neljännes Lämmitys ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta. Kaukolämmön hinnat

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Energian hintojen lasku tasaantui kolmannella neljänneksellä

Energian hintojen lasku tasaantui kolmannella neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 3. neljännes Energian hintojen lasku tasaantui kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hintojen pitkään jatkunut lasku tasaantui

Lisätiedot

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2017 Energian hinnat 2016, 4. neljännes Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan tuontipolttoaineiden hinnat kääntyivät selvään nousuun vuoden

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta verojaosto Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp

Valtiovarainvaliokunta verojaosto Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp Liitemateriaali Valtiovarainvaliokunta verojaosto 15.10.2014 Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp Palvelualojen työnantajat PALTA ry Riitta Varpe PALTAn tunnusluvut Noin 1

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n (KOVA) seminaari 11.11.2015 Tuula Tiainen, ympäristöministeriö Näkökulmia ara-vuokra-asumiseen, 2014 - Innolink Research

Lisätiedot

Kotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Kotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

Energian hintojen lasku loiveni toisella neljänneksellä

Energian hintojen lasku loiveni toisella neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 2. neljännes Energian hintojen lasku loiveni toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 toisella

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

Energian hintojen nousu jatkui ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hintojen nousu jatkui ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2017 Energian hinnat 2017, 1. neljännes Energian hintojen nousu jatkui ensimmäisellä neljänneksellä Viime vuoden lopulla alkanut energian hintojen nousu jatkui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Lisätiedot

Kansalaistutkimus verotuksesta STTK /18/2017 Luottamuksellinen 1

Kansalaistutkimus verotuksesta STTK /18/2017 Luottamuksellinen 1 Kansalaistutkimus verotuksesta STTK 18.8.2017 8/18/2017 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työikäisten (18-64-vuotiaiden) parissa

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Savukkeet Muut tupakkatuotteet Yhteensä

Savukkeet Muut tupakkatuotteet Yhteensä Talousarvio 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 990 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Hallituksen esityksestä eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi

Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Hallituksen esityksestä eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi LAUSUNTO 2.11.2015 1 (2) Eduskunta Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 00102 EDUSKUNTA Asia: Viite: Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Hallituksen esityksestä eduskunnalle energiaverotusta koskevan

Lisätiedot

Savukkeet Muut tupakkatuotteet Yhteensä

Savukkeet Muut tupakkatuotteet Yhteensä Asiakirjayhdistelmä 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille arvioidaan kertyvän 929 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994).

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953 Talousarvio 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 953 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

56 Ulkoilun useus Koko vuosi Tammi maaliskuu Kesä elokuu Syys joulukuu ja ajankäyttö Year around January March June-August September December viikossa Weekly frequency and time use Ka / Mean Koko väestö

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Tulonjakotilasto 2009

Tulonjakotilasto 2009 Tulot ja kulutus 2011 Tulonjakotilasto 2009 Suurituloisimpien tulojen pieneneminen kavensi tuloeroja Tuloerot jatkoivat kaventumista vuonna 2009. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan Gini-kerroin

Lisätiedot

1 Enimmäisasumismenojen jäädytys kuntaryhmissä 1 ja 2 sekä 5 %:n leikkaus kuntaryhmissä 3 ja 4

1 Enimmäisasumismenojen jäädytys kuntaryhmissä 1 ja 2 sekä 5 %:n leikkaus kuntaryhmissä 3 ja 4 (1) 1 Enimmäisasumismenojen jäädytys kuntaryhmissä 1 ja sekä %:n leikkaus kuntaryhmissä ja Jos lakimuutosta ei tehtäisi, hyväksyttävien enimmäisasumismenojen tasoa pitäisi korottaa Tilastokeskuksen vuokraindeksin

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

23 Laskettelu Downhill skiing Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Lumilautailu Snowboarding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Telemarkhiihto Telemark

23 Laskettelu Downhill skiing Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Lumilautailu Snowboarding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Telemarkhiihto Telemark 22 Hiihto Hiihtoretkeily > 20 km Skiing, > 20 km Maastohiihto, latu Crosscountry skiing on trail Maastohiihto, ei latua Crosscountry skiing without Skiing Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

11.90 11.90 LEFT MARGIN RIGHT MARGIN

11.90 11.90 LEFT MARGIN RIGHT MARGIN Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteuttaminen Aineiston kerääminen Tutkimuksen sisältö Aineisto kerättiin Gallup Kanavalla 31.1. 6.2.2014 välisenä aikana. Kyseessä on TNS Gallup Oy:n viikkovastaajapaneeli,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 162/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Asia. Valiokuntakäsittely

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 162/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Asia. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 162/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä energiaverotusta koskevan lainsäädännön

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Sähkö kotitalouksien kulutusmenoissa

Sähkö kotitalouksien kulutusmenoissa Sähkö kotitalouksien kulutusmenoissa Ilmo Mäenpää Tutkimusprofessori Thule instituutti, Oulun yliopisto Oulu 2010 ESIPUHE Selvityksen on tehnyt tutkimusprofessori Ilmo Mäenpää Oulun yliopiston Thule instituutista.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

HE 114/2008 vp. ja rehuihin sovellettava verokanta alennetaan sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2009.

HE 114/2008 vp. ja rehuihin sovellettava verokanta alennetaan sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2009. HE 114/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisäverolakia siten, että elintarvikkeisiin

Lisätiedot

8 Moottoriveneily (matkavene) Large motorboat Purjehdus (matkapurjevene) Large sailing boat Purjehdus (pienpurjevene) Small sailing boat Osallis. Harr

8 Moottoriveneily (matkavene) Large motorboat Purjehdus (matkapurjevene) Large sailing boat Purjehdus (pienpurjevene) Small sailing boat Osallis. Harr 7 Veneily Boating Soutuveneily Rowing boat Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Pienmoottoriveneily Small motorboat Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Melonta Canoeing or kayaking Osallis. Harrastuskertoja

Lisätiedot

Tulonjakotilasto 2007

Tulonjakotilasto 2007 Tulot ja kulutus 2009 Tulonjakotilasto 2007 Tuloerojen kasvu jatkui vuonna 2007 Pienituloisimpien väestöryhmien tulokehitys oli vuonna 2007 keskimääräistä heikompaa ja tuloerot Suomessa kasvoivat edellisvuoteen

Lisätiedot

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007 Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Suomessa eriarvoisuuden kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana oli poikkeuksellista

Lisätiedot

232 HIILIDIOKSIDIVERON VAIKUTUS KOTITALOUKSIEN TULONJAKOON

232 HIILIDIOKSIDIVERON VAIKUTUS KOTITALOUKSIEN TULONJAKOON VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 232 HIILIDIOKSIDIVERON VAIKUTUS KOTITALOUKSIEN TULONJAKOON Mustonen Esko Sinko Pekka Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 89/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain, Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b :n ja eräistä vakuutusmaksuista

Lisätiedot

MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI

MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI Eduskuntavaalien jälkeiseen hallitukseen kohdentuvia odotuksia selvitettiin kysymällä, mikä on sopiva ministerien määrä hallitusta muodostettaessa. Kysymys

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 3.11.2015 klo 11 HE 34/2015 vp (energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi) SISÄLTÖ Energiaveron kehitys Energiaverotuksen ja

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta Luonnos 28.9.2015 kello 17:09 1(7) Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden iden tausta Tässä muistiossa avataan hallituksen 8.9.2015 kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi esittämien toimien vaikutusita

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot