Kiinteistö ja rakentamisfoorumin neuvottelukunta Tekniskan salit,

Transkriptio

1 Kiinteistö ja rakentamisfoorumin neuvottelukunta Tekniskan salit, Toimitusjohtaja Ari Pauna

2 Pari sanaa Hyposta ja puhujasta Suomen vanhin valtakunnallinen ja yksityinen asuntorahoitukseen erikoistunut luottolaitos, perustettu ensivuonna tulee täyteen 155 vuotta Konserniin myös Suomen Asuntohypopankki Oy niminen talletuspankki ja siihen liittyy myös yli 100 vuotta vanha Suomen Hypoteekkiyhdistyksen Eläkesäätiö Kaikki konserniin kuuluvat ja siihen liittyvät yhtiöt ovat erittäin ydinvakavaraisia Finanssivalvonnan valvonnan alaisia toimijoita Hypo on Finanssialan keskusliiton, Nordiska Realkredit Samrådetin, MBA ja IHFU:n jäsen Hallituksen jäsenet: toimitusjohtaja Sari Lounasmeri (pj.), toimitusjohtaja Harri Hiltunen (vpj.), professori Hannu Kuusela, toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, tutkijatohtori Tuija Virtanen, toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja toimitusjohtaja Kai Heinonen lisäksi hallitukseen kuuluvat toimitusjohtaja Ari Pauna ja varatoimitusjohtaja Elli Reunanen Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii professori Markku Koskela ja varapuheenjohtajana asianajaja Väinö Teperi Allekirjoittanut toiminut asuntorahoituksen parissa yli 20 vuotta, Hypossa 12 vuotta, siitä 6 vuotta varatoimitusjohtajana ja 2 vuotta toimitusjohtajana, edeltäjä rahoitusneuvos Matti Inha muut luottamustoimet: mm. Finanssisalan keskusliiton pankkijohtokunnan jäsenyys

3 Kaikki asunnot ovat hallintamuodosta riippumatta velalla rahoitettuja. Vain omistusasuntonsa velattomaksi maksanut asuu oikeasti omassa kodissa. Vuokralainen maksaa vuokranantajansa velat vuokranantajan taustasta riippumatta

4 Suomen tilanne on kovin sumuinen ja itse aiheutettu. Asiat jotka ainakin kannattaa muistaa kun keskustellaan suomalaisten omistusasuntomarkkinoiden tilanteesta

5 Asunto ja asuntolainamarkkinoiden hot topics Ostajan markkinat Velkatilanne Isojako Uusjako Pankkijako Asiakasjako Asuntojako Asuntovaje Välittäjäjako Bulevardin ja Yrjönkadun kulmassa kaiken keskellä kohta 155 vuotta Jäsentemme asuntokaupat tehdään 102 vuotiaan Hypo Talon J.V.Snellman salissa

6 Ajankohtaisia asioita OSTAJAN asunto ja asuntolaina markkinoilla Suomi pääkaupungistuu, keskittyy ja korjausvelkaistuu Pääkaupunkiseutu, Tampere ja muu maa Mistä vastavoimat, jotta kehitys pysyy tasapainossa? PK seudun merkitys Suomi kerrostalovaltaistuu ja kaupunkirakenne tiivistyy kasvussa (35 %) Pienemmät tontit, pienemmät asunnot ja korkeammat talot + aluekeskukset (7 10) Joukkoliikenne versus yksityisautoilu Asuntotuotanto jatkuvasti jäljessä tavoitteista uustuotantovelka kasvaa rakennemuutospaineet Erityisesti Pk seutu ja muut aluekeskukset Rakentamisen ja rahoittamisen sääntely Taloudellinen ja poliittinen epävarmuus Ostovoiman heikentyminen ja jakautuminen Pankkitoiminta kaupungistuu, sähköistyy ja eriytyy sekä vastaa sääntely /kannattavuusvaatimuksiin Itsenäisten pankkien määrä vähenee (300 > 100) Liikepankit (pörssipankit) kansainvälistyvät edelleen Maakuntapankit yhdistyvät ryhmiksi tai fuusioituvat Erikoispankit kasvattavat suhteellista osuuttaan Pankkien rahoitus muuttuu kansainvälisemmäksi Pankkien hallintovaatimukset kasvavat rajusti PK seudun hintakehitys eriytyy jatkuva puolustussota : e/6.500 e Kilpailu maksukykyisistä asiakkaista ja CB kelpoisista vakuuksista kiristyy; Risk Based Pricing and low LTV

7 Pohjoismaisten kotitalouksien asuntovelkojen kokonaismäärä miljardia euroa Suomi 100 miljardia euroa

8 Pohjoismaiset kotitaloudet ovat Asuntovarakkaita ja Käteisköyhiä

9 Ruotsalaisten kotitalouksien velkaantumisaste huolettaa mutta Suomi menossa samaan suuntaan PK seutu Koko Suomi

10 Vahvasti erilainen kuva alueellisesti. Mutta se asunnon kaupallinen arvo taas

11 1 prosentti korkotasossa > 3 mrd. koroissa Kotitaloudet: 115 miljardia euroa > 1,15 mrd. e Asunto ym. lainat: 89 miljardia euroa + Asunto Oy lainat ym. n. 10 miljardia euroa Paras tapa suojautua nettotulojen pienentymistä ja korkojen nousua (taikka luottoluokituksen alentumista) vastaan on alivelkaantua eli maksaa lainaansa takaisin säntillisesti. Sen rinnalla on hyvä miettiä muitakin keinoja. Kiinteä korko tai korkokatto ym. Muistetaan, että suomalaiset jälkikäteissäästävät reilu 15 miljardia euroa joka vuosi lyhentämällä lainojaan. Hyvä tapa, josta muiden Pohjoismaiden olisi syytä ottaa mallia

12

13 Mutta unohdetaanpa hetkeksi ryhmät OP Pohjola tase 106 mrd. e/180 osuuspankkia > tase keskimäärin 0,5 mrd. / pankki JA LV 2,7 me / pankki Säästöpankki ryhmän tase 7,7 mrd. e/25 säästöpankkia > 0,3 mrd. e per pankki JA LV 1,5 me / pankki Paikallisosuuspankki ryhmän tase 4,9 mrd e/34 pankki > 0,15 mrd. e / pankki JA LV 0,65 me / pankki Eli 239 paikallisen suomalaispankin tase on keskimäärin vain > n. 0,5 miljardia euroa Huoli: Elinvoimaisen, itsenäisen ja riippumattoman yleispankin taseminimi on n. 2 3 miljardia euroa muutoin on vaikeuksia vastata aidosti itse kasvaviin sääntely ja kannattavuusvaatimuksiin erikoispankeille tasevaade pienempi Ryhmä eli yhteenliittymälainsäädännön avulla joukosta keskimäärin pieniä paikallispankkeja on eduskunnan myötävaikutuksella tehty/tehdään systeemisesti merkittävä ryhmä. Systeemisyys = liian iso kaatumaan (valtio/veronmaksajat) Ryhmä saa tämän lainsäädännön avulla sellaisia etuja luottoluokituksissa, pitkäaikaisen varainhankinnan hinnassa ja työmarkkinapolitiikassa joita se ei muutoin saisi. Ryhmälainsäädännön ratio on maanlaajuisen ja terveen pankkikilpailun turvaaminen, mutta samalla se antaa eväät myös edellyttää palvelujen kattavuutta ja saatavuutta sekä pysyvyyttä koko maassa = konttoriverkoston laajuus + eettinen palvelupakko saatujen merkittävien ei markkinaehtoisten etujen vastapainona

14

15 N. 20 PROSENTTIA TASEESTA SIJOITETTUNA KOLMEN A:N JA HYVÄTUOTTOISIIN KOHTEISIIN ONKO NIITÄ?

16

17 Pankkijako Finanssialan sääntely tulee nyt voimaan koko painollaan vaiheittain Sääntely ja omistajien sekä rahoittajien tuottoodotukset nostavat kannattavuus vaatimuksia kaikilla pankeilla Ydinvakavaraisuus, ROE ja kustannustehokkuus korostuvat Asiakkaiden maksukyky ja vakuuksien sijainti korostuvat Likviditeettipuskurit korostuvat Hyvä pankki saa edullista ja pitkäaikaista rahoitusta huono pankki poistuu markkinoilta ennen pitkää Isojako, Uusjako ja Asuntovaje jouduttavat kehitystä Pankit siirtyvät kaupunkeihin ja nettiin Kivijalkapankkitoiminta on erittäin suuren haasteen edessä asiakastyytyväisyys on konttorin varassa jos konttori poistuu tyytyväisyys heikkenee

18 Täällä tulee olla Täällä ei saa olla Tilanne

19 Huomio suomalaisen pankkisektorin kannattavuudesta Standard&Poor s sen kiteytti. Vaikka Suomen valtion luottoluokitus laski niin suomalaisten pankkien luokitukset eivät laskenee. Tulokset ja tunnusluvut ovat kauttaaltaan parantuneet, mutta eivät ne riitä. Suomalaisten pankkien on tehtävä entistä enemmän voittoa ja vahvistettava entisestään ydinvakavaraisuutta. Lisäksi niiden on vastattava omalta osaltaan rakennemuutospaineisiin. Jokainen pankki joutuu vastaamaan kysymykseen: Mistä kannattava kasvu riskit halliten sääntelyyn vastaten? Pieni vinkki: Laskekaapa kuinka monen suomalaisen pankin korkokate kattaa kaikki ao. pankin kulut, poistot ja arvonalentumiset. (1)

20 Voi ja pitää kysyä tapahtuneen Luottolaitoslain muutoksen jälkeen Kuinka moni uskaltaa oikeasti olla jatkossa luottolaitoksen hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen? Kuinka moni oikeasti hahmottaa mistä kaikesta luottolaitoksen hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenenä vastaa uuden sääntelyn myötä? Sääntely ja kannattavuusvaatimukset kasvavat merkittävästi valvonta ja raportointi lisääntyvät seuraamukset tiukentuvat Ylin johto siis hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja vastaavat henkilökohtaisesti, että pankki täyttää sääntely JA kannattavuusvaatimukset riskit halliten Jos pankki on muodollisesti itsenäinen, se vastaa myös juridisesti itse näistä velvoitteista ne eivät ole pääkonttorin väen tehtäviä, vaikka pankki kuuluisi johonkin ryhmittymään Kuinka monessa meidän yli 300 pankin hallituksessa on riittävä osaaminen ja sellainen riippumattomuus, jotta sääntelyvaatimukset tulevat täytetyiksi

21 AIFMD CRD IV AML/CTF FTT BRRD LCR Eurooppa > 100 miljardia euroa EMIR LLL + tulkintaepävarmuus Suomi > 2 miljardia euroa? FATCA TIETOSUOJA Hypo 2 milj. euroa ( 20 %) MIFID II PRIPS NSFR JNE. Suomessa luontainen halu [yli]säännellä ja [yli]valvoa kaikkea mahdollista, muttei resursseja, prosesseja ja aikaa tehdä kunnon sääntelyä. Pankkisääntelyn perusteema: TASEBISNES ELI LAINAAMINEN EI ITSESÄÄN KANNATA. Tämän vuoksi pankkikonsernit keskittyvät entistä enemmän ns. Fee businekseen ja jopa ihan uudenlaisiin liiketoiminta alueisiin esim. Terveyspalvelut.

22 Muutama huomio pankkiarjesta käsin: PANKIN KASSAN PITÄÄ OLLA N. 20 PROSENTTIA TASEESTA SIJOITETTUNA NIIHIN KOLMEN A:N HYVÄ TUOTTOISIIN KOHTEISIIN SIJOITA SE NYT SITTEN NÄISSÄ OLOISSA JOKA PANKKIPÄIVÄ TURVALLISESTI, HAJAUTETUSTI JA TUOTTOISASTI, MUTTA KÄYTÄNNÖSSÄ TAKAISIN VALTIO JA PANKKIJÄRJESTELMÄÄN RAHA KIERTÄÄ KEHÄÄ TÄMÄ RAHA ON POIS LAINAAMISESTA ESIM. ASUNTOVAKUUTTA VASTAAN LAINA ASIAKKAILLE REAALITALOUDEN VAUHDITTAMISEKSI VRT. KOHTUU HINTAISTEN ASUNTOJEN JA UUDISASUNTOTUOTANNON SEKÄ KORJAUSRAKENTAMISEN TARVE, PUHUMATTAKAAN YRITYSTOIMINNAN VAATIMISTA RAHOITUSTARPEISTA ERITYISESTI PK SEKTORI

23 Suomalaisenkin pankkisektorin tulevaisuus PANKKISÄÄNTELY AJAA KAIKKI PANKIT YHTIÖMUODOSTA RIIPPUMATTA RAHOITTAMAAN TOIMINTAANSA ENTISTÄ ENEMMÄN KANSAINVÄLISESTI KATETTUJA ELI VAKUUDELLISIA JOUKKOVELKAKIRJALAINAMARKKINOITA HYÖDYNTÄEN. NÄILLE MARKKINOILLE EI PIENENÄ PANKKINA OLE MITÄÄN ASIAA. VAADITAAN KOKOA, NÄKYVYYTTÄ JA KANSAINVÄLISTÄ LUOKITUSTA SEKÄ MERKITTÄVÄ MÄÄRÄ TIETOTEKNIIKKAINVESTOINTEJA JA ISOPALKKAISTA HALLINTOHENKILÖKUNTAA. SAMAAN SUUNTAAN PANKKEJA AJAA SÄÄNTELYN MUUT HALLINTOVAATIMUKSET. TÄMÄN PÄÄLLE PANKKIOSAKKEENOMISTAJAN VASTUUTA LISÄTÄÄN > ELI OMAN PÄÄOMAN TUOTTOVAATIMUKSET KASVAVAT. SAMAN JOHTOPÄÄTÖKSEN TEKEVÄT PANKKIEN RAHOITTAJINA TOIMIVAT INSTITUUTIOSIJOITTAJAT, JOIDEN VASTUUTA LISÄTÄÄN. ELI RAHAN HINTA NOUSEE. SUOMALAINEN PANKKIKENTTÄ YKSINKERTAISTUU. NOIN 300 PANKIN JOUKOSSA ON 200 PANKKIA LIIKAA. JATKOSSA MAASSA ON N. 10 SUOMALAISTA PANKKIRYHMÄÄ. MONI ITSENÄINEN PANKKI MUUTTUU AIDOSTI VAIN PANKKIRYHMÄN KONTTORIKSI TAI KONTTOREIKSI. KONTTORIVERKOSTOT SUPISTUVAT. KISA TALLETTAJISTA JA HYVISTÄ LAINA ASIAKKAISTA KIRISTYY KASVUKESKUKSISSA. MUUALLA PANKKIKILPAILU VÄHENEE YHDELLÄ PANKILLA VOI OLLA MONOPOLIASEMA, MUTTA KUKA KANTAA RISKIT, JOS/KUN NE REALISOITUVAT

24 Covered Bondien eli katettujen eli vakuudellisten joukkolainojen määrä Yhteensä 700 miljardia mrd.e n mrd. e v Covered Bond: Parasta maksukykyä Likvidit vakuudet

25 SUOMALAISEN ASUNTOMARKKINAN TIIVISTYS Asuntovarallisuuden arvo n. 250 miljardia euroa Asuntovelkojen määrä n miljardia euroa = 108 mrd.e Luototusaste asuntovakuuksia vastaan n. 43 prosenttia Rakennettava uutta asuntoa/15 vuotta Projektin arvo n. 100 miljardia euroa Korjattava vanhoja asuntoja 5 20 miljardin euron edestä TYÖTÄ JA VEROTULOJA ON TARJOLLA 120/50 MRD. E SEURAAVIEN 15 VUODEN JAKSOLLE

26 Talletukset ja Covered Bondit

27 Uusi laki voimaan Covered Bonds Suomi 40 miljardia euroa/ koko 88 miljardin euron asuntolainakannasta

28 MUTTA: 10,5% 7,0 % Eri pankit käyttävät hyvin erilaisia riskipainoja asuntolainoissa vaihteluväli arviolta 3,5 % 35 %. Mitä pienempi riskipaino sitä parempi ydinvakavaraisuus ja ROE. Omia varoja ei ole oikeasti enemmän. Vakavaraisuus on siis laskennallista

29 Pohjoismaisten pankkien kannalta hyvin tärkein asia vaikuttaa CET1 ja ROE tunnuslukuihin Asuntolainojen riskipainot ns. sisäisten luottoluokitusten malleissa: Ruotsissa nyt keskimäärin 5 prosenttia noussee prosenttiin Norjassa prosenttia noussut prosenttiin Tanskassa 5 10 prosenttia noussee prosenttiin Suomi siirtyi viimeisenä 10 prosenttiin ei suunnitelmia nostaa Mitä alhaisempi riskipaino sitä enemmän pankki voi myöntää lainoja. Mitä alhaisempi riskipaino sitä parempi ROE

30 Lainojen lyhennyskulttuuri (lyhennysaste ja lainaaika) vaikuttaa asunnon ostokykyyn ja haluun Suomi yli 95 prosenttia, edelleen Norja n prosenttia ja vähenee Tanska n prosenttia ja nousee Mitä asuntojen hintatasoa kyetään sietämään? Ruotsi n. 30 prosenttia ja nousee

31 12 kk euribor on nyt historiallisen alhaisella tasolla noteeraus pe 0,34 % all time high 5,393% 6 Stressitestikorko 8/ / ensimmäistä vaaranvuotta

32 Vuodesta voi tulla heikoin asuntolainavuosi 10 vuoteen olemme jääneet vuoden 2004 vauhdista Kevät on nostojen aikaa. Uudet asuntolainat/vuosi

33 Asuntomarkkinoiden Isojako n. 250 miljardin euron asuntovarallisuuden arvo jakautuu uudelleen Suomi on kaupungistumiskehityksessä viimeisten joukossa hitaasti mutta varmasti ero vuotta Kaupungistumiskehitys nopeutuu aina heikkoina talousaikoina Suomessa kaupungistumista nopeuttaa edelleen vielä väestörakenteen muutos Kestävyysvaje, Sote ja Kuntauudistus voimistavat muutospainetta Kaupunkikeskuksia on n PKseudun lisäksi Tarvitaan toimia kaikkialla Suomessa, jotta kehitys on hallittua

34 Tilastokeskus n /vuosi

35 57,8 %

36

37 Kasvukeskusten asuntomarkkinoiden uusjako Hyvä esimerkki: Helsinki Metropoli On väliä missä kaupunginosassa tai lähiössä asut Asuntovarallisuuden yleinen arvon kehitys Asuntovarallisuuden vakuusarvon kehitys Asuntovarallisuuden likvidiys Luottojen ehdot Mieti millainen tämä kaupunginosa tai lähiö on 10 vuoden päästä Millaiset palvelut ja liikenneyhteydet ovat käytettävissä? Onko alue turvallinen? Rakennetaanko alueelle uudistuotantoa? Onko alueella vireillä paljon korjausrakentamista? Vuokra asumisen ja omistusasumisen juopa kasvaa metropolialueella ja vaikuttaa alueisiin Vuokrausbisnes kovenee siellä missä euroja on tienattavana tulee uusia toimijoita VVO ja SATO sekä pitkäjänteiset yksityishenkilöt/ yhtiöt kohtaavat asuntorahastojen vyöryn Rahoitus on ratkaisevassa asemassa velkavivutusta ja pikavoittoja ei ole tarjolla Ensiasunnon ostajat jäävät sijoittajien jalkoihin

38 Eriytyy edelleen Segregaatio Tarjonnan hintajousto Eriytyy edelleen Kaupungistuminen Tarjonnan hintajousto

39 Suomen hintataso maltillinen, mutta herkkä HUOM: Hajautunut versus tiivis yhdyskuntarakenne. IMF

40

41

42

43 Tanska: Fairy Tail to Nightmare to New Normal Pakkomyynnit Asuntojen hinnat Tanskassa sote ja kuntauudistukset toteutettu. Ajankohtainen asuntomarkkina asia: Maaseudulle omakotitalon vangiksi jääneet kotitaloudet. Pankkeja vaadittu jopa lunastamaan talot, jotta asukkaat voivat päästä muuttamaan työn ja palveluiden perässä kaupunkeihin. Huom. Tanska on pinta alaltaan kuin Uusimaa

44 Suomessa asuntovaje kasvaa ongelmat siirtyvät tulevaisuuteen ja kasvavat Vuositavoite on ollut n asuntoa Ennakkotiedot kertovat, että vuonna 2013 valmistui n asuntoa Tänä vuonna ennusteet ovat laskeneet pitkin vuotta viimeisin ennustekin laski nyt asuntoon Asuntoja on kaiken kaikkiaan 2,9 miljoonaa näistä vakinaisesti asuttuja 2,6 miljoonaa 5,5 miljoonainen kansa eli asunto jokaista kahta suomalaista kohden, mutta asunnot sijaitsevat tarpeeseen nähden toisaalla Eri asiantuntijoiden mukaan n. puolet nykyasunnoista sijaitsee tulevaisuuden asuntomarkkinoilla Asuntokannan uusiutumisaste on tällä hetkellä 0,80 prosenttia aiempien vuosien ylivajekin on korjaamatta ja lisää on tulossa korjattavaksi Kestävyysvajeen rinnalla on syntymässä asuntovaje Rahoitusehdot ovat tiukentuneet ja asunnon ostajien ostokyky koetuksella Jos työperäistä maahanmuuttoa lisätään, niin aiempiakin ennusteita uusasuntotuotantotarpeesta on korjattava merkittävästi ylöspäin erityisesti, jos korjausvelkaselvitykset vielä osoittavat, ettei isoa määrää asuntoja kannata lainkaan korjata. Makrovakautta vaaliville systeemityökaluille voi tulla hyvinkin käyttöä vuosina , jos kaikki asuntotuotanto käynnistyy vasta kun lama varmasti ohi

45 Rakentaminen jatkaa vähenemistään ( ) Huono juttu

46 Korjausvelka? Korjaustarve? Maahanmuutto? VTT: Asuntotuotanto

47 Suomessa tällä hetkellä 2,9 miljoonaa asuntoa. Uusasuntotuotanto tarve yhteensä > uutta asuntoa. Näistä 80 % on rakennettava alla oleviin kaupunkiseutuihin

48 MAL tavoitteet ja toteuma vuonna : Helsinki tavoite 5000, toteutunut 4931 asuntoa Espoon tavoite 2500, toteutunut 2608 asuntoa Vantaan tavoite 2000, toteutunut 1520 asuntoa Vanha tavoite* Uusi tavoite* * ml. Kuumakunnat

49 ?

50 Kaiken ikäisten sinkkujen ja dinkkujen määrä kasvaa

51 PK seutu

52

53

54

55

56 Myymättömien asuntojen varasto on suhteellisen pieni, mutta kasvussa. Asuntorahastojen vaikutus merkittävä

57 250 mrd. e

58 12 mrd. e

59

60 Neuvoja harkittavaksi Ennakkosäästämisen alaikäraja 15 vuoteen nyt tehtiin käytännössä italialainen aspjärjestelmä, jolla kasvetaan peräkammarin poikien ja tyttöjen määrää Valmistukaa nopeammin, mutta asukaa kotona pidempään. Valtiotakausmaksu asuntolainoille puoleen riski ja tuotto täysin epäsuhtainen netto +140 me Asuntolainojen korkovähennysoikeuden jatkuva leikkaus jäihin Lainanmaksukyvyn stressitestikorko 5 prosenttiin elettävä ajassa RS lainojen riskipaino 50 prosenttiin määräaikaisesti rakennusalan kilpailun edistäminen Kaikenlaisia ja eritasoisia asuntoja rakennettava lisää kasvukeskuksiin miksi ei rakenneta? Kaavoitus ja lupaprosessien ongelmakohdat tiedetään miksi ei saada korjattua? Asumisen tuet: tuetaan tai ei, niin yhtäläisesti tarvitsemme kaikkia asumismuotoja + uusia Pankkien ja kiinteistövälittäjien kytkökset katkaistava entistä tiukemmalla lainsäädännöllä Pankkien sisäisten luottoluokitusten mallien riskipainot yhdenmukaisiksi Pohjoismaissa Korjausrakentaminen vaatii valintoja ja isännöitsijöiden osaamis ja toimilupakäytäntöjen nostamista pankeilta ja välittäjiltä vaaditaan jatkossa paljon näin myös isännöitsijöiltä Kaikenlaiset puheet oman asunnon myyntivoiton verottamisen kiristämisestä heiluttavat jo nyt asuntomarkkinoita epäluulo ja varmuus on jo nyt nopeassa kasvussa pahemmin kuin paljon puhutun lainakaton kohdalla

61 Parempaan Asumiseen. Turvallisesti. Hypo. Kiitos. Lue lisää: tai

62 VASTUUNRAJOITUS Tähän esitykseen sisältyvät ja sen esittelyn yhteydessä suullisesti tai muutoin annetut tiedot, kannanotot, analyysit, arviot ja suositukset ( Tiedot ) perustuvat julkisiin lähteisiin ja esittäjän omiin näkemyksiin ja mielipiteisiin. Esittäjä voi muuttaa Tietoja sekä omia näkemyksiään ja mielipiteitään ilman ennakkoilmoitusta. Tietojen hyödyntäminen tapahtuu kaikilta osin hyödyntäjän omalla vastuulla. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen konserniin kuuluvat yhtiöt eivät takaa Tietojen oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa vahingoista, joita Tietojen käyttämisestä voi käyttäjälle tai kolmannelle taholle seurata. Tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi taikka suositukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä kiinteistö, asunto osake tai rahoitusväline. Esityksen tai sen osan kopioiminen tai suora lainaaminen on kielletty ilman Suomen Hypoteekkiyhdistyksen lupaa.

63 Yhteystiedot Toimitusjohtaja Ari Pauna