Matkalla Kaakkois-Suomessa varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin alkutaival. Auranen, Johanna & Kirvesniemi, Tiina

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkalla Kaakkois-Suomessa varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin alkutaival. Auranen, Johanna & Kirvesniemi, Tiina"

Transkriptio

1 Matkalla Kaakkois-Suomessa varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin alkutaival Auranen, Johanna & Kirvesniemi, Tiina

2 Matkalla Kaakkois-Suomessa varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin alkutaival Väliraportti syksy 2007 Auranen, Johanna & Kirvesniemi, Tiina Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy, Socom Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruori

3 3

4 ESIPUHE Varhaiskasvatus on ollut yksi sosiaalialan osaamiskeskusten kehittämisalueista. Kun osaamiskeskuksia oltiin perustamassa 2000-luvun alussa, varhaiskasvatus nostettiin erikseen esille. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socomissa varhaiskasvatuksen kehittämistyötä on tehty koko ajan. Kolmen kunnan pilottihanke Varhaiskasvatuksen osaamisklinikka käynnistyi vuonna 2004 Imatran, Joutsenon ja Ruokolahden kunnissa. Hankkeen aikana näissä kunnissa tehtiin mm. seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma ja koulutettiin henkilöstöä. Samalla luotiin pohjaa laajemmalle, kahden maakunnan alueelle ulottuvalle varhaiskasvatuksen kehittämistyölle, Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikölle. Nyt julkaistu raportti on kuvaus kehittämisyksikön alkutaipaleesta. Samalla sen avulla saa kuvan siitä, mihin kaakkoissuomalaisella kehittämisyksikkömallilla pyritään ja mihin sen avulla voidaan päästä: kaikki ovat mukana kehittämistyössä ja kaikki saavat kokemuksen kuulumisesta kehittämisyksikköön. Sosiaali- ja terveysministeriössä oltiin kaukonäköisiä, kun varhaiskasvatus haluttiin sisällyttää osaksi osaamiskeskusten tehtäväaluetta. Laajalla seudullisella yhteistyöllä voidaan parhaiten vastata muuttuviin palvelu- ja osaamistarpeisiin. Näitä toimintaympäristön muutoksia ovat mm. työllisyyden paraneminen, ilta-, yö- ja viikonloppuhoidon kasvava tarve ja monikulttuurisuuden haasteet. Varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen taas kohtaa moninaisia haasteita: kasvavien kaupunkiseutujen hoitopaikkapula ja toisaalta hajaasutusalueiden lapsikato, perhepäivähoitajien rekrytointiongelmat. Vähäinen haaste ei myöskään ole kuntatalous: vanhusväestön osuuden lisääntyminen lisää säästöpaineita mm. varhaiskasvatuksessa. Yhtälö ei kuitenkaan yleensä toimi: useissa kunnissa kasvaa samanaikaisesti sekä päivähoitoikäisten lasten että hoitoa tarvitsevien vanhusten määrä. Tästä syntyy vaatimus tehostaa palveluja. Tärkeintä varhaiskasvatuspalveluissa on kuitenkin vastata lapsen tarpeisiin. Lapsella on oikeus laadukkaisiin varhaiskasvatuspalveluihin. Päivähoito-oikeus on myös perheen oikeus. Lapsen edun toteutuminen edellyttää, että hänen ja hänen perheensä oikeutta päivähoitoon tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Joskus lapsen edun toteutuminen edellyttää myös perheen velvollisuuksien korostamista. Varhaiskasvatuksen henkilökunnalla on arjen ai- 4

5 tiopaikka havaita lapsen kehitysviivästymiä, perheen alkavia ongelmia ja muita vielä pieniä pulmia, joihin voidaan vaikuttaa myönteisesti varhaisella tuella ja puuttumisella. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin väliraportti kuvaa eloisalla tavalla pitkäkestoisen kehittämistyön alkuvaihetta. Ruorissa on tehty arvokasta pohjatyötä tutustumalla mukana olevien kuntien olosuhteisiin, toimijoihin sekä varhaiskasvatuksen piirissä tehtyyn ja käynnissä olevaan kehittämistyöhön. Alkuvaiheessa on tehty viisaita ratkaisuja luomalla rakenteita, jotka mahdollistavat perustyötä tekevälle henkilöstölle mielekkään tavan osallistua kehittämiseen. Lukijalle avautuu kehittämisyksikön toiminnan koko laajuus ehkä vasta lukiessa kuvausta tiimien tekemästä työstä. Lyhyessä ajassa on onnistuttu tekemään merkittävää työtä ja sitouttamaan henkilöstöä. Kehittämistyöntekijöiden suusta usein kuultu lause, Kehittämisyksikkö olemme me kaikki, on totta. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruori on ollut suunnan näyttäjä myös kaakkoissuomalaisen kehittämisyksikkökonseptin luomisessa. Juuri näin me haluamme kehittää työtä kahden maakunnan yhteisvoimin. Tuloksena on kaakkoissuomalainen kehittämisyksiköiden verkosto, jossa kehittämistä tehdään osana arkityötä. Tavoitteemme on, että jokainen alan työntekijä kokee kuuluvansa johonkin kehittämisyksikköön ja hänellä on mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen sekä nauttia omasta ja muiden työn tuloksista. Tarja Myllärinen Toimitusjohtaja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy, Socom 5

6 SISÄLTÖ 1 LAIVA ON LASTATTU 2 KARTTA JA KOMPASSI 2.1 Varhaiskasvatuksen osaamisklinikasta kehittämisyksikköön 2.2 Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö syntyy 3 MATKAKUMPPANIT 3.1 Kaakkois-Suomen hankekunnat 3.2 Toimintaympäristö 3.3 Varhaiskasvatuksen yhteistyöverkostot alueella 3.4 Valtakunnallinen yhteistyö 4 EVÄITÄ 4.1 Ruorin verkkoympäristö 4.2 Koulutuksia 4.3 Kaakkois-Suomen asiantuntijaverkosto 4.4 Blogit 4.5 Hyvät käytännöt ja pedagogisen toimintakulttuurin edelleen kehittäminen Kuusankosken varhaiskasvatuksessa 5 RUORI PYÖRII 5.1 PEDAGO pedagoginen kehittämisen tiimi 5.2 SAIMA Länsi-Saimaan kuntien päivähoidon yhteistyöryhmä 5.3 Lapsen ääni tiimi 5.4 PERHO perhepäivähoidon kehittäminen 5.5 ERIKAT erityispäivähoidon kehittämistiimi 5.6 LAUTTA päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyö 5.7 KARUSELLI laatua ja linjauksia ja verkostoitumista vuorohoitomaailmaan 6 ONKO MAATA NÄKYVISSÄ? 6.1 Kehittämistyön karikoita ja ympäristön tuulia 6.2 Kiikareilla näkee kauas LÄHTEET LIITTEET 6

7 1 LAIVA ON LASTATTU Kehittämisprojekti on aina prosessi. Siihen kuuluu jonkin alku, varsinainen prosessi ja loppukin, vaikka kehittäminen ei koskaan lopukaan, vain projektit loppuvat. Prosessimaista kehittämishanketta voi verrata matkaan. Tämä on matkakertomus Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin alkutaipaleesta. Joku voisi kutsua tätä väliraportiksi. Tämä on siis tarina kehittämisestä, mutta toki muutakin on tehty. Näistä asioista kerromme enemmän loppuraportissa matkan lähestyessä yhtä päätepistettään. Alkuun, luvussa 2, hahmotamme mistä kaikki alkoi eli miten päädyimme tälle matkalle ja mihin suuntaan lähdimme matkustamaan eli millaisia yhteisiä tavoitteita matkallemme asetimme. Kun laukut on pakattu ja laiva lastattu, matka voi alkaa. Luvussa 3 kerromme keitä kaikkia on yhteisessä laivassamme. On tärkeää tutustua matkakumppaneihinsa. Tällä matkalla matkakumppaneina ovat Kaakkois-Suomen kuntien varhaiskasvatushenkilöstö ja se toimintaympäristö, jossa he ja me toimimme. Laivathan eivät seilaa merillä yksinään vaan matkalla on mukana monenlaista muutakin väkeä. Esittelemme lukijalle myös maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteistyökumppaneitamme. Matka ilman matkaeväitä ei ole mukava matka tai sitten ollaan tosi lyhyellä matkalla. Tämä Ruorin matka ei ole lyhyt ja eväitä tarvitaan. Leipää ja vettä emme mukaamme pelkästään ottaneet, vaan lastasimme laivamme tietotekniikan mukanaan tuomilla mahdollisuuksilla, koulutuksilla sekä muilla tarpeellisilla eväillä (luku 4). Verkostomainen kehittäminen perustuu eri verkostoissa tehtyyn ja tehtävään kehittämistyöhön. Luvussa 5 pääsevät ääneen kehittämistyötä tekevät ruorilaiset, kehittämistiimit ja päiväkodit. Ruorilla ei ole kapuloita rattaissa vaan ruorin kapulat kuvaavat erilaisia kehittämisteemoja, joita kaakkoissuomalaiseen varhaiskasvatuksen kehittämiseen kuuluu. Ruori pyörii kehittämistiimiensä voimalla. Ruoria pitää pystyssä palkki, joka on tukena koko ruorille. Ruori seisoo vahvalla työhyvinvointijalustalla. Matkalla on raskas olla koko ajan. Välillä on syytä pysähtyä ja viettää taukoja. Näillä välietapeilla voi tankata itsensä ja laivansa vaikka uusilla ideoilla. Samalla on hyvä pysähtyä reflektoimaan kokemaansa ja pohtia onko suunta oikea vai tarkastellaanko karttaa uusin 7

8 silmin. Kiikareillakin on käyttöä. Luku 6 kertoo kaikesta tästä. Mutta matkahan on vasta puolivälissä ja monta jännittävää mutkaa ja polkua on edessä. Pääosin tämän väliraportin ovat kirjoittaneet ja koonneet Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin kehittämispäällikkö Johanna Auranen ja kehittämissuunnittelija Tiina Kirvesniemi. Poikkeuksena on luku 5, jonka ovat kirjoittaneet kehittämistiimien johtajat tiimiensä kanssa. Kirjoittajat mainitaan lukujen yhteydessä. Luvun 6.1 on puolestaan kirjoittanut hankkeen hallinnoijakunnan yhteyshenkilö Imatran varhaiskasvatuspäällikkö Eeva-Kaisa Liukkonen. Lisäksi luvussa 4 olevat blogit on poimittu Ruorin verkkoympäristöstä marraskuun alussa 2007 ja kirjoittajat on mainittu lukujen alussa. Alkukartoituslomakkeen tietojen kokoamiseen osallistuivat myös Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Katri Heikkilä ja Noora Mäkinen sekä Nuorten Palvelu ry:n projektikoordinaattori Marjo Jauhiainen. Teknisessä toteutuksessa mm. verkkoympäristön suhteen meitä on auttanut Socomin kehittämissuunnittelija Kai Kortelainen. 8

9 2 KARTTA JA KOMPASSI 2.1 Varhaiskasvatuksen osaamisklinikasta kehittämisyksikköön Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö aloitti toimintansa vuonna 2006, mutta matka alkoi jo paljon aiemmin. Ei matkaan voikaan niin vain sännätä, on ensin kaivettava kartat ja kompassit esiin. Kehittämisyksikön suunnittelu aloitettiin jo vuonna 2004, kun Varhaiskasvatuksen osaamisklinikka hanke (Varkki) käynnistyi. Varkki-hankkeen aikana luotiin varhaiskasvatuksen osaamisen, tutkimisen, oppimisen ja palveluiden tuottamisen osaamisverkostoa. Tässä verkostossa koordinoitiin varhaiskasvatukseen, päivähoitoon, esiopetukseen, alkuopetukseen sekä koululaisten aamu- sekä iltapäivätoimintaan liittyvää erityisosaamista. Hanke toimi siis pohjana ja pilottihankkeena tulevalle kehittämisyksikkörakenteelle. Varkki-hankkeen aikana tehtiin runsaasti yhteistyötä alueen muiden varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja perhetyön hankkeiden kanssa ennakoiden kehittämisyksikkötoimintaa. Varkki-hankkeen tavoitteissa oli pysyvän kehittämisyksikön saaminen ja rakentaminen Kaakkois-Suomen alueelle, joten kehittämisyksikön suunnittelua tapahtui Varkin seudullisissa työryhmissä, muiden varhaiskasvatushankkeiden ohjausryhmissä sekä kuntatoimijoiden alueellisissa ja yhteisissä tapaamisissa vuosina Suunnitteluvaiheessa otettiin huomioon rahoittajan eli Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman sosiaalialan kehittämisyksikkötyöryhmän suositukset ja ohjeet. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön tarkoituksena oli jatkaa Varkki-hankkeessa aloitettua työtä ja levittää sen aikana syntyneitä hyviä käytäntöjä muualle Kaakkois-Suomeen. Varkki-hanke toimi Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoituksella ja käsitti aluksi Imatran ja Joutsenon kaupungit sekä Ruokolahden kunnan. Vuoden 2005 syksyllä Lappeenrannan kaupunki liittyi hankkeeseen yhteistyökumppanina. Varhaiskasvatuksen osaamisklinikka - hankkeessa noudatettiin kaakkoissuomalaista sosiaalialan kehittämisen mallia, jossa kehittämisyksikön toimintamalleja luodaan aluksi seutukunnallisissa hankkeissa ja hyvät käytännöt siirretään koko alueen käyttöön kehittämisyksikkövaiheessa. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö hankkeeseen lähtivätkin mukaan kaikkiaan 18 Kaakkois-Suomen kuntaa. Kunnat esitellään luvussa 3. 9

10 Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö on Kaakkois-Suomen kuntien yhteinen hanke, joka toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy, Socomin, kanssa. Kaikki alueen kunnat ovat sitoutuneet kaakkoissuomalaiseen kehittämisyksikkömalliin. Kaakkoissuomalaiseen kehittämisyksikön ideaan ja toimintaan kuuluu, että varhaiskasvatushankkeiden koordinointi on yhdessä paikassa, jolloin kunnissa ei tehdä päällekkäistä kehittämistyötä. Kehittämisyksikkö ja kunnat sekä kunnat keskenään tekevät tiivistä yhteistyötä. Näin kehittämisen tulokset ja tuotokset saadaan kaikkien käyttöön. Kehittämisyksikön toimintamalli on verkostomainen organisaatio. Muita kehittämisyksiköitä Kaakkois-Suomen alueella ovat tällä hetkellä vanhustyön, lastensuojelun ja vammaistyön kehittämisyksiköt. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön keskeisiksi tavoitteiksi nousivat: 1 varhaiskasvatuksen osaamisen kehittäminen ja mallintaminen seudullisesti 2 varhaiskasvatuksen erityisosaamisen ja erityispalvelujen parantuminen seutukunnallisesti 3 täydennys- ja lisäkoulutuksen mahdollistaminen, varhaiskasvatuksen alueellisen tutkimustoiminnan ja tiedontuotannon lisääminen (Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön hankesuunnitelma 2006.) Rahoitusta varhaiskasvatuksen kehittämisyksikölle haettiin Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalialan kehittämisrahoituksesta siten, että hankekunnat laittoivat pottiin jokainen 10 senttiä/asukas, joista muodostui tarvittava kuntaosuus (25 %). Myöntävä rahoituspäätös saapui kuntien iloksi juuri vapun alla vuonna Imatran kaupunki on hankkeen hallinnoija. 2.2 Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö syntyy Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö aloitti toimintansa keväällä 2006, kun hankkeeseen valittiin kehittämispäälliköksi KT, LTO Johanna Auranen ja kuntien suunnittelu- ja idearyhmä aloitti toimintansa. Ensimmäinen hankkeen käynnistämiskokous pidettiin toukokuussa Mukaan oli kutsuttu Varhaiskasvatuksen osaamisklinikka hankkeen (Varkki) ohjausryhmä sekä kaikkien uuden hankkeen kuntien edustajat. 10

11 Käynnistämiskokouksessa kuulimme mm., että hankkeen rahoittaja Sosiaali- ja terveysministeriö kannattaa kaakkoissuomalaista kehittämisyksikkömallia ja kuntien kehittämisyksikköhakemus oli heidän mielestään ollut hyvä. Kokouksessa keskustelimme kehittämisyksikön ohjausryhmän kokoonpanosta. Isommista kunnista tulisi jokaisesta yksi edustaja ja pienet kunnat nimeäisivät yhteisiä edustajia. Lisäksi ryhmään halusimme ja pyysimme maakunnallisia vaikuttajia, sekä Stakesista ja Etelä-Suomen lääninhallituksesta edustajan. Myös alueen ammattikorkeakouluista tulisi edustus ohjausryhmään. Hankkeen käytännön suunnittelua jatkaisi pienempi niin kutsuttu idearyhmä. Tälle ryhmälle annettiin valtuudet pohtia hankkeen ohjausryhmän tehtäviä sekä projektiryhmän (Rukkaset-ryhmä) kokoonpanoa ja tehtäviä. Ohjausryhmän ja Rukkaset-ryhmän lopulliset kokoonpanot ovat liitteenä 1. Varsinaisesti toimintaan päästiin käsiksi syksyllä 2006, kun Rukkaset-ryhmä ja ohjausryhmä aloittivat kokoontumiset ja kuntakierrokset saatiin käyntiin. Elokuussa kehittämisyksikköön saimme myös toisen työntekijän, kehittämissuunnittelija KM, LTO Tiina Kirvesniemen. Hankkeen toteutusta aloimme suunnitella idearyhmän kanssa ja yhdeksi asiaksi otimme hankkeen nimen. Kaikki olivat yhtä mieltä, ettei uutta hanketta voi kutsua pilottihankkeen nimellä, Varkki. Nimiehdotuksia saivat antaa kaikki halukkaat. Lappeenrannan edustaja laatuvastaava Saara Kettunen ehdotti varhaiskasvatuksen kehittämisyksikölle nimeä Ruori (vedessä kulkevan aluksen rattia muistuttava ohjauslaite, jonka kehällä on usein kapuloita, jolla säädellään peräsimen tai potkurin asentoa kulkusuunnan muuttamiseksi). Nimi kuvastaa oivallisesti ja vertauskuvallisesti kehittämistyön olemusta, sen tarvitsemaa ohjausta ja koordinointia. Nimi kertoo myös siitä kuinka hankekunnat sijaitsevat järvien keskellä ja meren rajaamana kaakkoisessa Suomessa. Näin kehittämisyksikkö sai nimen Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruori. Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön kehittämistoiminta perustuu seudullisissa ja alueellisissa tiimeissä tehtävään verkostomaiseen kehittämistyöhön. Kehittämisteemat kartoitimme jo hankkeen suunnitteluvaiheessa kuntien toiveiden mukaan ja tiimeille tarvittiin tiimijohtajat. Jokainen kunta sai itse päättää, keitä ehdottaa tiimijohtajaksi ja/tai tiimeihin osallistujiksi. Tiimi organisoi alueellaan kehittämistoimintaa ja kartoittaa mahdollisia kehittämispäiväkoteja. Kaikkien kehittämisteemojen työtä ei tehdä ns. kehittämispäiväkodeissa, mutta mm. vuorohoitokehittämispäiväkoteja on kaikkiaan seitsemän yksikköä. 11

12 Kuntien nimeämät tiimijohtajat sekä muita tiimityön suunnittelusta kiinnostuneita kokosimme ensimmäistä kertaa yhteen syyskuun lopulla vuonna Tiimijohtajille oli suunniteltu ja ostettu koulutus, joka valmensi heidät tehtäväänsä. Ensimmäisessä tapaamisessa kerroimme tiimijohtajakoulutuksen sisällöstä sekä tiimijohtan että tiimijäsenen tehtävistä. Tiimien työn oli määrä alkaa vuonna 2007, mutta osa tiimeistä aloitti kokoontumiset ja kehittämistyön jo vuoden 2006 syksyllä. Tämä oli mahdollista koska osa tiimeistä pohjautui pilottihanke Varkin aikana muodostettuihin työryhmiin. Tiimien kehittämistoiminnasta ja tehtävistä kerromme luvussa 5, jossa tiimijohtajat itse kuvaavat tiiminsä toimintaa tähän saakka. Ruorin lähtölaukaus ammuttiin aloitusseminaarin muodossa lokakuun alkupäivinä vuonna Tällöin esiteltiin hanketta niin perushenkilöstölle kuin kuntien lautakuntien jäsenille ja yhteistyökumppaneille. Seminaarin avasi Imatran tuore kaupunginjohtaja Pentti Lintunen ja puheenjohtajana toimi Imatran kaupungin kasvatus-, opetus- ja kulttuuritoimen toimialajohtaja Jussi Virsunen. Ylitarkastaja Katja Raita Etelä-Suomen lääninhallituksesta valotti varhaiskasvatuksen tilaa valtakunnallisesti. Kuulimme tässä ensimmäisessä yhteisessä kokoontumisessa myös ajatuksia verkostotyöstä sekä kuntien toiveita ja odotuksia kehittämisyksikön suuntaan. Juhlista palattiin arkeen ja niin alkoi kehittämistyöntekijöiden kuntakäyntiurakka, joka täytti koko syksyn Toki paljon muutakin toimintaa mukaan mahtui. Seuraavassa esittelemme Ruorin hankekunnat. 12

13 3 MATKAKUMPPANIT Toiminnan käynnistymisvaiheessa pidettiin tärkeänä koota tietoa hankekunnista, jotta kehittämistyöntekijät saisivat kokonaiskuvaa varhaiskasvatuksen toimintaympäristöstä Kaakkois-Suomessa. Tiedon kokoaminen toteutettiin siten, että hankkeen kehittämistyöntekijät, kehittämispäällikkö Johanna Auranen ja kehittämissuunnittelija Tiina Kirvesniemi vierailivat hankekunnissa, kokosivat tietoa eräänlaisen alkukartoituksen avulla sekä kuuntelivat ja keskustelivat kuntien edustajien kanssa. Vierailut toteutuivat lähes suunnitellusti. Kuntakäynnit olivat hyvä keino viedä tietoa kehittämisyksikköhankkeen toteuttamisesta varhaiskasvatushenkilöstölle sekä kuulla heidän ajatuksiaan kehittämisteemoista. Hankkeen suunnitteluvaiheessa kunnat olivat toivoneet kehitettävän tiettyjä teemoja tai aiheita, mutta kuntakierroksen aikana joidenkin kuntien kehittämisteemat muuttuivat. Kuntakäynneillä päästiin myös tarkentamaan sitä, mitä kehittämisteemojen ajateltiin sisältävän ja miten alueellinen kehittämistyö voidaan toteuttaa. Paitsi tiedon kokoaminen hankkeen kehittämistyöntekijöiden käyttöön kuntakäyntien tehtävänä oli tiedottaa Ruorin toiminnasta kuntiin. Tapaamisissa olivat läsnä eri kokoonpanot kunnasta riippuen. Joissakin kunnissa vietiin tietoa Ruorista perustason työntekijöille alkukartoituksen lisäksi. Yhdessä kunnassa kunnanjohtaja oli tapaamisessa mukana. Yleisimmin kuntakäynnit toteutettiin varhaiskasvatuksen johtoryhmän läsnä ollessa, mikä kehittämistyöhön sitoutumisen kannalta on tärkeää. Ennen kuntakäyntien aloittamista toimitettiin hankekuntiin sähköpostitse alkukartoituskaavake, jota varten pyydettiin etsimään tietoja kunnasta sekä sen varhaiskasvatuspalveluista. Joissakin kunnissa alkukartoituskaavake oli valmiiksi kuntakäyntiä varten täytettynä, jolloin se käytiin keskustelemalla vielä yhdessä läpi. Joissakin kunnissa kaavake täytettiin samalla, ja mikäli jäi joitakin tietoja saamatta, ne luvattiin myöhemmin toimittaa. Osassa kunnissa kuntakäynti sujui yleisesti tutustuessa kunnan varhaiskasvatukseen ja keskusteluun varhaiskasvatuksen kehittämisestä, jolloin kunnat toimittivat jälkikäteen alkukartoituksen täytettynä. Kuntakierroksilla kehittämistyöntekijät neuvottelivat vielä kerran kuntien osallistumisesta Ruorin kehittämistoimintaan ja aloitimme myös yhteisten kuntasopimusten tekemisen. Kuntasopimusten tarkoituksena on antaa perushenkilöstölle aikaresurssit kehittämistyöhön 13

14 sekä kehittämistiimeissä toimimiseen ja näin määritellä henkilöstönsä työpanos hankesuunnitelman (2006, 14) mukaisesti. Näillä sopimuksilla kunnat antoivat sitoumuksensa omalle henkilöstölleen osallistua perustyönsä ohella Ruorin toimintaan ja ne ovat osoittautuneet käytännössä korvaamattomaksi tueksi. 3.1 Kaakkois-Suomen hankekunnat Seuraavassa kerromme hieman yleistä tietoa jokaisesta 18 hankekunnasta. Olemme lisänneet mukaan kuntakierroksella saamiemme tietojen joukkoon myös kuntien nettisivuilta löytyneitä tietoja. Kuntatiedot perustuvat syksyn 2006 tilanteeseen. Monen kunnan tilanne on muuttunut eri tavoin syksyn 2006 ajoista, mutta tästä lisää loppuraportissa. Alle 6 vuotiaiden lukumäärät on saatu tilastokeskuksen nettisivuilta. Väliotsikot on kerätty kuntien verkkosivuilta vuosien aikana. Vahva elämänmaku maistuu Suomenniemellä Suomenniemi on kaunis kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa, mutta ihan Etelä-Savon maakunnan rajalla. Kunta kuuluu Länsi-Saimaan seutukuntaan. Kunnassa on reilut 800 asukasta, mutta kesäisin asukasluku nousee jopa kolminkertaiseksi kesäasukkaiden myötä. Suomenniemen kauniista kirkonkylästä löytyvät kaikki tarpeelliset palvelut kuntalaisille, myös kunnan ainoa päiväkoti, Kilikello. Päiväkodissa on paikat 15 lapselle ja henkilökuntaan kuuluu neljä henkilöä mm. lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja (tilanne ). Suomenniemellä oli vuoden 2006 lopussa 45 alle 6-vuotiasta lasta. Erillistä vuorohoitoyksikköä kunnassa ei ole, vaan päiväkoti toimii tarvittaessa vuorohoitoyksikkönä Erityislastentarhanopettajapalvelut kunta ostaa tarvittaessa kunnan ulkopuoliselta asiantuntijalta. Kaakkois-Suomen kehittämisyksikkö Ruorin kehittämistyössä Suomenniemen kunta on mukana muiden Länsi-Saimaan kuntien kanssa toteuttamassa yhteistyössä seudullista varhaiskasvatussuunnitelmaa (SeutuVasu), jonka on määrä olla valmis vuoden 2007 loppupuolella. Virolahti Ankkuripaikka meren rannalla, valtakunnan rajalla.. Virolahti sijaitsee aivan kaakkoisimmassa Suomessa. Sen elämää hallitsevat raja ja meri sekä maamme vilkkaimmin liikennöity Vaalimaan raja-asema. Kunnassa on asukkaita rei- 14

15 lut 3500 henkilöä, joista alle 6-vuotiaita lapsia on 214. Virolahdella on kaksi päiväkotia, kaksi ryhmäperhepäiväkotia ja perinteistä kotona tapahtuvaa perhepäivähoitoa tarjoaa kaksi hoitajaa. Virolahdella on varhaiskasvatushenkilöstöä yhteensä 28 henkilöä (tilanne ). Virolahden ja Miehikkälän päivähoito on yhdistetty syksyllä Meneillään on hallintokokeilu, jossa Miehikkälän kunta tuottaa molempien kuntien sosiaalipalvelut. Virolahden kunnan varhaiskasvatussuunnitelma on tehty vuonna Kuntayhteistyötä on tehty mm. Kotkan ja Haminan kanssa. Miehikkälän kunta on käden taidoista, Pelimannipäivistä ja Salpalinjasta tunnettu rajakunta Miehikkälän kunta sijaitsee aivan Virolahden naapurissa. Kunnat kuuluvat Kotka-Haminan seutukuntaan. Asukkaita Miehikkälässä on vajaa 2500 henkilöä, joista alle 6-vuotiaita lapsia on 140. Päiväkotiyksiköitä on kolme, joiden yhteinen paikkaluku on 70 lasta. Jokaisella päiväkotiyksiköllä ei ole omaa johtajaa, vaan vastaava lastentarhanopettaja. Perinteistä kotona tapahtuvaa perhepäivähoitoa tarjoaa kolme hoitajaa. Varhaiskasvatuksen piirissä kunnassa on yhteensä 85 lasta ( ). Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin kehittämistyötä Miehikkälä ja Virolahti tekevät yhdessä. Kuntia kiinnostaa tässä kehittämistyössä ns. lapsen ääni eli erityisesti keinot, joilla saada lapset mukaan suunnittelemaan toimintaa. Historiallinen rajakunta Rautjärvi on yksi Suomen teollistuneimpia kuntia. Rautjärvellä päivähoito on hallinnollisesti sivistystoimessa. Päivähoidon ohjaaja huolehtii hallinnollisista tehtävistä sekä toimii esikouluryhmän lastentarhanopettajana. Kunnassa on kaksi päiväkotia, toinen sijaitsee Rautjärvellä ja toinen Simpeleellä. Erityisopetuspalvelut ostetaan joko Imatralta tai Lappeenrannasta. Kummassakin päiväkodissa on vain yksi tietokone ja tarpeellisena kunnassa olisi saada näkyviin se, miksi tietokoneet ovat henkilöstölle tarpeellisia. Täydennyskoulutusta on järjestetty yhdessä Parikkalan kanssa. Rautjärven päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma on tehty vuonna Asukkaita kunnassa on noin 4200, joista suurin osa asuu Simpeleen tai Rautjärven Asemanseudun taajamassa. Rautjärven kunnassa 0 6 vuotiaita lapsia on noin 200, joista 108 on varhaiskasvatuspalveluiden tarpeessa. Puolet lapsista on päiväkodeissa ja puolet perhepäivähoidossa. Suu- 15

16 rin osa varhaiskasvatushenkilöstöstä on perhepäivähoitajia ( ). Kunnan kehittämisteemana on perhepäivähoito. Kaakkois-Suomessa sijaitseva Ruokolahti on luonnonkauneudestaan tunnettua seutua Ruokolahti on eteläkarjalainen kunta Suomen kaakkoisrajalla ja Saimaan rannalla. Ruokolahti sijaitsee sekä Etelä-Suomen läänin ja Itä-Suomen läänin rajalla että Savon ja Karjalan maakuntarajalla. Ruokolahden kunnassa on asukkaita melkein 6000 henkilöä. Ruokolahdella on kaksi päiväkotia, joissa yhteensä 64 hoitopaikkaa. Päiväkodeissa ja perhepäivähoitajien avulla hoidetaan kaikki päivähoitoa tarvitsevat lapset, joita on n. 150 kaikkiaan. Alle 6 vuotiaita lapsia kunnassa on noin 300 lasta. Kunnassa on perhepäivähoitajaa, joista 75 % on suorittanut perhepäivähoitajan ammattitutkinnon. Perhepäivähoidossa onkin noin 70 lasta mikä on melkein puolet varhaiskasvatuksen piirissä Ruokolahdella olevista lapsista. Seurakunnan kerhojen kanssa tehdään paljon yhteistyötä. Koululaisten iltapäivätoiminnasta vastaa koulu. Seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma, SeutuVasu, on tehty yhteistyössä Imatran ja Joutsenon kaupunkien kanssa vuonna Esiopetusta annetaan molemmissa päiväkodeissa sekä kahdella kyläkoululla. Varhaiskasvatuksessa ollaan koulutusmyönteisiä ja toivotaan koulutusta saatavan myös omalle paikkakunnalle. Täydennyskoulutussuunnitelma on henkilöstölle tekeillä (tilanne ). Kunnan kehittämiskohteita ovat erityispäivähoito ja perhepäivähoito. Lappeenranta tunnetaan ystävällisenä, hyväntuulisten ihmisten kaupunkina, jossa yhdistyvät luonnonkauneus ja iloinen karjalainen luonne Lappeenranta on jatkuvasti kehittyvä kasvukeskus, jolla on hyvät tulevaisuuden näkymät. Vuoden 2005 alusta Lappeenrannassa perustettiin uusi lautakunta ja toimiala, kasvatus- ja opetustoimi, jossa toimivat sekä varhaiskasvatus että perusopetus. Asukkaita Lappeenrannassa on melkein ja näistä noin 4000 on alle 6 vuotiaita. Suurin osa lapsista on varhaiskasvatuspalvelujen piirissä eli noin 1800 lasta (lukuun kuuluvat myös kaikki esiopetusikäiset lapset). Päiväkoteja kaupungissa on kaikkiaan 23 ja perhepäivähoitajia n. 80 henkilöä. Ruorin toimintaan osallistuminen tapahtuu varhaiskasvatuksen strategian puitteissa. Perhepäivähoitajille ollaan tekemässä kehittämissuunnitelmia. Kunnan perhepäivähoidon kehittämistiimi osallistuu yksityisen perhepäivähoidon mallintamiseen. Monikulttuurisuusasiat ovat myös kunnassa tärkeitä. Henkilöstön kehittymis- ja oppimissuunnitel- 16

17 mat ovat tekeillä ja ensin ne pilotoidaan (tilanne ). Lappeenranta on mukana kehittämisteemoissa: perhepäivähoito, monikulttuurisuus ja tietotekniikka. Luumäki on perinteikäs, maaseutumainen kunta, joka haluaa olla vireästi mukana elämän sykkeessä. Valtatie 6 kulkee Luumäen läpi. Luumäki tarjoaa viihtyisän, turvallisen ja edullisen asuinympäristön, oletpa sitten nuori, keski-ikäinen tai eläkeläinen. Lapsiperheille löytyy tarvittavaa asumisväljyyttä sekä rauhallisia asuinalueita lähellä palveluja. Valtaosa Luumäen päivähoitopaikoista on kunnallisia. Luumäellä alkaa vuonna 2008 uuden päiväkodin rakentaminen. Tällä hetkellä kunnassa on kaksi päiväkotia ja kaksi ryhmäperhepäiväkotia. Lapsia varhaiskasvatuksen piirissä on noin 150, joista puolet on päiväkodissa ja puolet perhepäivähoidossa ( ). Luumäki on jaettu Jurvalan ja Taavetin päivähoitoalueisiin. Alueiden päivähoidosta vastaa alueen päiväkodin johtaja. Kunta on mukana perhepäivähoidon kehittämisteemalla Ruorissa. Toinen tärkeä kehittämisteema on seudullinen varhaiskasvatussuunnitelma Länsi-Saimaan kuntien kanssa. Päivähoidon aloittaville uusille lapsille on aloitettu lastenvasujen tekeminen. Luumäen kunnan asukasluku on noin 6000 asukasta. Hamina tarjoaa kaupunkilaisille ja yrityksille palveluhenkisen, luonnonläheisen ja nykyaikaisen kotikaupungin sekä mahdollisuudet kehittymiseen ja hyvinvointiin EU:n itärajalla. Haminan kaupunki sijaitsee Suomenlahden rannalla, 150 km Helsingistä itään. Kaupungin kautta kulkee E18-tie Vaalimaan kautta Pietariin. Haminassa on asukkaita noin , joista 0 6 vuotiaita lapsia on Varhaiskasvatuspalveluita tarvitsee melkein 800 lasta, kun lukuun lasketaan esikouluikäiset. Erityispäivähoidosta ei ole kunnassa tehty vielä tarkempia tilastoja, mutta kunta on mukana Ruorin kehittämisteemassa erityispäivähoito, jossa tilastoja työstetään. Koko päivähoidon henkilöstö on huolen puheeksi otto - koulutettu. Osaamiskartoitusten tekeminen on aluillaan. Uutta palvelumallia kehitellään lasten ja nuorten palveluihin. Tähän elinkaarimalliin kuuluisivat varhaiskasvatuksen lisäksi opetus ja lastensuojelu (tilanne ). Haminan muut kehittämisteemat Ruorissa ovat lapsen äänen kuuleminen ja vuorohoito. Varhaiskasvatuksessa jo olemassa olevat kehittämisryhmät kokoontuvat kunnassa aktiivisesti. 17

18 Taipalsaari on nuorekas kasvukunta joka tunnetaan perinteikkäänä matkailukohteena keskellä Saimaata. Taipalsaari on nuorekas kasvukunta, joka mielletään myös halutuksi asuinkunnaksi. Reilut puolet Taipalsaarelaisista käy töissä Lappeenrannan talousalueella. Taipalsaareen kuuluu Vehkataipale sekä Merenlahti ja toimitaan hyvin lähellä Lappeenrantaa. Paljon toiveita kunnalla olisikin Lappeenrannan suuntaan varhaiskasvatuksen suhteen. Taipalsaari ja Lappeenranta muodostavat hyvin toisiaan täydentävän palvelualueen. Kuntien välinen yhteistyö on jo perinteikästä ja sujuvaa. Taipalsaarella on asukkaita melkein 5000 henkilöä. Alle 6 vuotiaita lapsia kunnassa oli vuoden 2006 tilastojen mukaan noin 400. Toimintatapana varhaiskasvatuksessa on mm. tiimityö ja varhainen puuttuminen, jossa työmenetelmänä käytetään huolen puheeksi ottamisen -menetelmää. Kuntaan oli tekeillä päivähoidon rakenneselvitys, jonka teki Stakes ostopalveluna. Lisäksi kunnassa on tekeillä palveluopas lapsiperheille. Koulutussuunnitelma varhaiskasvatushenkilöstöltä puuttuu vielä (tilanne ). Taipalsaari on mukana erityispäivähoidon ja varhaiskasvatussuunnitelmatyön kehittämistiimeissä. Kuusankoski on hyvinvointipalveluihin panostava, logistisesti suuntautunut nykyaikainen paperikaupunki Kymijoen kainalossa. Kuusankoskella on asukkaita noin ja sijaitsee Pohjois-Kymenlaaksossa rajanaapureinaan Kouvola, Elimäki, Iitti, Jaala ja Valkeala. Kymijoki puhkaisee Salpausselän Kuusankosken kohdalla ja virtaa kaupungin alueella 15 kilometrin matkan. Alle 6 vuotiaita lapsia kunnassa on melkein 1400, joista vajaa 700 lasta on varhaiskasvatuspalvelujen piirissä esiopetusikäiset mukaan lukien (tilanne ). Kunnassa on tehty raportti Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa , joka osoittaa, että selkeästi tunnistetun ja resursoidun erityistuen tarpeessa on 33 lasta ja varhaisen tuen tarpeessa on 78 lasta (ks. Untolahti 2006). Kuusankoski haluaa tarjota lapselle kiireettömän ja arjen arvoa korostavan kasvuympäristön, jossa lapsuutta arvostetaan sekä tiedostetaan varhaisten vuosien merkitys ja perusta elämälle. Ohjaavina arvoina ovat lapsilähtöisyys, ammatillisuus ja yhteisvastuullisuus. Kunnassa on 12 päiväkotia, joista kolme on yksityisiä. Kuusankosken kehittämisteemana on pedagoginen kehittäminen, joka heillä liittyy varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön sekä tieto- ja viestintästrategian luominen tietotekniikkatiimin kanssa. 18

19 Ylämaa kauniiden kivien maa Ylämaa tunnetaan ainutlaatuisesta jalokivestä, spektroliitista jopa maailmanlaajuisesti. Ylämaan kunnassa asukkaita on melkein Varhaiskasvatuspalveluja tarvitsee kunnan 75 alle 6 vuotiaasta lapsesta noin 40 lasta. Kunnassa on yksi päiväkoti, Onnentupa, sekä kolme ryhmäperhepäiväkotia. Perinteistä perhepäivähoitoa kunnassa ei tarjota. Ylämaan kunta osallistuu kehittämisyksikkö Ruorin toimintaan Länsi-Saimaan kuntien yhteisen varhaiskasvatussuunnitelmatyön muodossa. Erityisvarhaiskasvatuspalveluja kunta suunnittelee yhteistyössä muiden Länsi-Saimaan kuntien kanssa (tilanne ). Valloittava Pyhtään kunta sijaitsee Kymenlaakson lounaiskolkassa Kymijoen suiston ja Suomenlahden saarilla. Pyhtään kunta tarjoaa pienestä koostaan huolimatta toimivat ja ihmisläheiseen elämiseen soveltuvat puitteet. Kunnassa on asukkaita noin 5000 ja varhaiskasvatuspalvelujen piirissä on noin 200 lasta. Erityisvarhaiskasvatuspalvelut kunta ostaa sen ulkopuolelta (tilanne ). Päivähoitoa järjestetään kunnan omistamassa päiväkodissa, yksityisessä päiväkodissa sekä perhepäivähoidossa. Pyhtään päivähoidossa on käynnissä vuoden 2007 koulutussuunnitelman mukaisesti projektioppimisen teoriaan perustuva, lapsilähtöisen kehkeytyvän varhaiskasvatuksen toimintamallin mukainen koulutus. Ruorin kehittämistyöhön Pyhtää osallistuu tietotekniikkatiimin kautta. Kotka on tunnettu merikaupunki. Polut meren ja Kymijoen rantamilla ovat aitiopaikkoja paikallisen luonnon nauttimiseen. Kotka on toiseksi suurin Ruorin hankekunnista. Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä itään reilun tunnin ajomatkan päässä. Asukkaita siellä on lähes henkilöä. Varhaiskasvatuspalvelujen piirissä on noin 2000 lasta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2006 kunnassa oli 0 6 vuotiaita lapsia yli Kotkassa päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat kunnalliset ja yksityiset päiväkodit, kodeissa toteutettava perhepäivähoito, leikki- ja kerhotoiminta, lasten kotihoidon tuki ja kotihoidontuen kuntalisä 10 kk - 3 vuotiaille lapsille sekä yksityisen päivähoidon tuki. Eli kaikkiaan varhaiskasvatuspalvelujen piirissä on noin 98 % 1 6 vuotiaista lapsista. Kunnassa on 31 päiväkotia, joista 8 on yksityisiä. Kotkan kaupungissa ei ole ol- 19

20 lenkaan ryhmäperhepäivähoitokoteja, mutta kotona työtään tekeviä perhepäivähoitajia on 56 henkilöä. Monikulttuurisuuden kehittäminen varhaiskasvatuksessa koetaan kunnassa tärkeänä ja isona asiana. Maahanmuuttajataustaisia lapsia oli Kotkan päivähoidossa 116 lasta vuoden 2006 syksyllä. Ympäristökasvatus on Kotkan varhaiskasvatuksessa yksi kehittämisen alueista. Kotkassa halutaan kehittää myös varhaiskasvatuksen (päivähoidon/päiväkodin) johtajuutta sekä dokumentoida erityislastentarhanopettajien työtä. Vuonna 2006 kunnassa työskenteli viisi erityislastentarhanopettajaa ja kaikkiaan erityislapseksi määriteltyjä lapsia oli hoidossa 450 lasta, joista toki suurin osa on ns. huolilapsia eli varhaisen tuen tarpeessa (tilanne ). Kotkassa painottuukin ennalta ehkäisevä työote erityisvarhaiskasvatuspalveluissa. Kotkan kaupungin päivähoito on mukana Ruorin kehittämistyössä vuorohoito-, monikulttuurisuus- tietotekniikka- sekä pedagogisen kehittämisen tiimeissä. Imatra on vuosien kuluessa kasvanut hajanaisesta kolmen keskustan kauppalasta moderniksi ja vireäksi kaupungiksi Imatran kaupunki hallinnoi Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruoria. Imatralla on melkein asukasta, joista 0 6-vuotiaita lapsia on noin Varhaiskasvatus kuuluu kunnassa hallinnollisesti kasvatus- ja opetustoimeen. Imatralla on päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut järjestetty alueellisesti kuten perusopetuskin. Kaupunki on jaettu neljään alueeseen, joilla toimii itsenäisinä tulosyksikköinä perusopetuksen kouluja ja päiväkoteja. Tavoitteena on, että lapselle järjestetään hoitopaikka oman tulevan koulunsa alueella ja lähellä kotia. Alle 3-vuotiaat lapset hoidetaan pääsääntöisesti perhepäivähoidossa ja 3-6 -vuotiaat päiväkodeissa. Erityispäivähoidon tilanne on hyvä, sillä varhaiskasvatuksen konsultoivia erityisopettajia on kaikkiaan neljä ja varhaiskasvatuspsykologi on haussa. Koululaisten iltapäivätoimintaa järjestetään sekä kaupungin palveluna että järjestöjen tuottamana kaikilla alueilla koulujen tai päiväkotien tiloissa. Imatra on Ruorin erityispäivähoidon, päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyön, perhepäivähoidon, pedagogisen kehittämisen, tietotekniikan sekä monikulttuurisuuden kehittämistiimeissä mukana. 20

21 Savitaipale kelluvien keksintöjen kylä Savitaipaleen kunta sijaitsee Etelä-Karjalassa liikenteellisesti suotuisassa paikassa. Kirkonkylä on aivan valtatien nro 13 varrella. Kirkonkylä on kuntakeskus, joka tarjoaa pääosin julkiset ja hyvin runsaasti yksityisiä palveluja myös Suomenniemen ja Lemin kunnan sekä osalle Taipalsaaren kunnan asukkaista. Savitaipaleen kunnassa on asukkaita noin Näistä 0 6 vuotiaita lapsia on melkein 200, joista varhaiskasvatuspalveluiden piirissä noin 100 lasta. Kunnassa on yksi päiväkoti, Kissankello, ja kaksi ryhmäperhepäiväkotia (tilanne ). Ruorin kehittämistyön osalta Savitaipale toimii Saimaryhmässä, joka toteuttaa Länsi-Saimaan kuntien kanssa alueen seudullisen varhaiskasvatussuunnitelman. Parikkalan luonnonkaunis, etelä-karjalainen kunta sijaitsee kivenheiton päässä Laatokan rannalta, erittäin hyvien kulkuyhteyksien varrella Parikkalan kunta on pohjoisin Ruori-kunnista. Parikkalan kunta muodostuu lakkautetuista Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen kunnista. Nämä ns. kärkikunnat yhdistyivät vuoden 2005 alussa. Maantieteellisesti kunta rajoittuu Ruokolahden, Rautjärven, Punkaharjun ja Kesälahden kuntiin sekä Kiteen kaupunkiin. Lisäksi kunta rajoittuu Venäjän valtioon. Asukkaita kunnassa on noin 6000 ja varhaiskasvatuksen piirissä lapsia on noin 140. Luku sisältää myös lapset, jotka ovat vain esiopetuksessa sekä koululaiset, jotka tarvitsevat aamu- ja/tai iltapäivätoimintaa. Varhaiskasvatus on siirtynyt hallinnollisesti sosiaalitoimesta sivistystoimen puolelle vuoden 2007 alusta. Parikkalassa päivähoitoa annetaan päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Tilapäistä päivähoitoa annetaan päiväkodeissa ja ryhmäperhepäivähoidossa niille lapsille, joilla ei ole säännöllistä päivähoidon tarvetta. Esiopetusta annetaan päiväkoti Satakielessä, päiväkotiryhmä Palokärjessä ja päiväkoti Laulujoutsenessa sekä Saaren ja Uukuniemen kouluissa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Särkisalmella, Kangaskylässä ja Akonpohjassa päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodissa sekä Uukuniemen koulussa. Kunta on mukana Ruorin kehittämistyössä ns. lapsen ääni teemalla, joka heidän päivähoidossaan toteutuu laatutyön näkökulmasta. 21

22 Joutseno Saimaan kaupunki Joutsenon kaupungin keskustaa ympäröivät metsät ja maaseutu, jotka tarjoavat rauhoittumisen mahdollisuuden keskelle arkea. Kaupungilla on 260 kilometriä rantaviivaa, ja se sijaitsee Suomen laajimman vesistöalueen äärellä. Kaupungista on hyvät liikenneyhteydet: se sijaitsee valtatie 6:n ja rautatien varrella. Helsinkiin on matkaa noin 250 kilometriä, niin kuin myös Pietariin, Venäjän toiseksi suurimpaan kaupunkiin. Joutsenosta tuli kaupunki vuoden 2005 alusta lähtien. Nyt kaupungissa käydään keskustelua liittymisestä osaksi Lappeenrantaa. Varhaiskasvatuksen hallinnointipalvelut Joutseno ostaa Lappeenrannalta syksystä 2007 lähtien. Joutsenossa on asukkaita reilut , joista alle 6 vuotiaita lapsia on yli 700. Varhaiskasvatuspalvelujen piirissä lapsia on 415 esiopetusikäiset mukaan lukien. Joutsenossa on viisi päiväkotia ja kolme ryhmäperhepäiväkotia sekä ns. perinteistä perhepäivähoitoa ( ). Joutsenon kehittämisteemoja ovatkin perhepäivähoito sekä erityispäivähoito. Lemi on itsenäinen kunta, jossa arvostetaan ihmisiä, perinteitä, luontoa ja turvallisuutta Lemin kunta kuuluu Länsi-Saimaan seutukuntaan. Lemin särä on yksi Suomen seitsemästä ihmeestä. Särä on aitoa eteläkarjalaista ruokaperinnettä tuhannen vuoden takaa. Lemille tulee vuosittain kymmeniä tuhansia matkailijoita herkuttelemaan särä-aterialla. Asukkaita kunnassa on yli 3000 henkilöä. Lapsia, jotka ovat alle 6 vuotiaita kunnassa on kaikkiaan noin 250. Lemillä on kaksi päiväkotia, joista toinen on vastikään rakennettu. Lisäksi kunnassa on 15 perhepäivähoitajaa. 3.2 Toimintaympäristö Ruorin hankekuntien asukasluku vaihtelee noin 800 ja vajaan asukkaan välillä. Viiden kunnan asukasluku on yli ja muut kunnat ovat pieniä, muutaman tuhannen asukkaan kuntia (ks. taulukko 1). Luvut kaikissa taulukoissa perustuvat kuntien antamiin lukuihin tai tilastokeskuksen lukuihin vuodelta

23 TAULUKKO 1. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin hankekuntien asukasluku sekä 0 6 vuotiaiden lasten lukumäärä. Kaupunki Asukasluku 0-6 -vuotiaat lapset Hamina Imatra Joutseno Kotka Kuusankoski Lappeenranta Lemi Luumäki Miehikkälä Parikkala Pyhtää Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Virolahti Ylämaa Yhteensä Hankekuntien alueella asuu noin asukasta. Alle 6-vuotiaita näistä on melkein lasta, joista noin 8000 lasta on varhaiskasvatuspalveluiden piirissä. Prosenteiksi muutettuna hankekunnissa on 0 6-vuotiaita lapsia keskimäärin 6,5 % asukkaista ja näistä varhaiskasvatuksen palveluita tarvitsee noin 50 %. Varhaiskasvatuspalvelut ovat kunnissa erittäin mittavassa asemassa. Kunta voi itse päättää mikä monijäseninen toimielin huolehtii lasten päivähoidon, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen hallinnosta kunnalle säädetyistä tehtävistä. Valtakunnallinen ohjaus säilyy kuntatason hallinnonalasta riippumatta sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin kunnissa päivähoidon ja esiopetuksen hallinnon ala jakautuu siten, että suurimmassa osassa kuntia hallinto on sosiaali-, sosiaali- ja terveyslautakunta tai perusturvalautakunnan alaisuudessa (13 kuntaa), Rautjärvellä hallinto on sivistyslautakunnan alaisuudessa ja kahdessa kunnassa on perustettu uusi lautakunta (Lappeenranta ja Imatra). Tämä kuvaa tilannetta vuonna 2006, mutta sen jälkeen hankekunnista mm. Parikkala on siirtänyt päivähoidon sivistyslautakunnan hallinnon alle. Tilanne on kuitenkin koko ajan muutoksessa. 23

24 Tieto siitä, kuinka monessa ja millaisissa kehittämishankkeissa tai projekteissa Ruorikuntien varhaiskasvatuksen henkilöstö on mukana, oli tärkeää suunniteltaessa varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön toimintaa. Kehittämishankkeet yleensä sitovat perushenkilöstön aikaresursseja, joten on hyvä tietää, mitkä muut hankkeet sitovat henkilöstön aikaa. Lisäksi tieto käynnissä olevista hankkeista on hyvää varhaiskasvatuksen toimintaympäristöä kuvaavaa yleistietoa. Kehittämisyksikkötoimintaamme kuuluu koota hankkeita ikään kuin yhteisen sateenvarjon alle. Tietoa käynnissä olevista hankkeista kerättiin paitsi kuntakäyntien yhteydessä myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden avulla. Keväällä 2007 he tiedustelivat kunnissa käynnissä olevia hankkeita ja niiden toteutussuunnitelmia, hankkeiden hallinnointia ja rahoitusta, muita hankkeisiin osallistuvia tahoja, mahdollisia isompia hankekokonaisuuksia, hankkeiden kestoa, hankkeiden kehittämistiimejä sekä materiaaleja ja opinnäytetöitä. Sosionomiopiskelijoiden kartoituksen avulla pyrimme tarkentamaan kuntakäynneillä keräämäämme tietoa. Kaikkiaan Kaakkois-Suomen alueella oli yhteensä noin 22 erilaista päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämishanketta (ks. liite 3). Hankkeiden määrä kunnissa suhteutuu usein kunnan koon mukaan eli isommissa kaupungeissa kehittämistyöhön on varaa panostaa enemmän henkilöstöresursseja. Kuntien mainitsemat kehittämishankkeet olivat joko ulkopuolisen rahoittajan ja/tai hallinnoijan vetämiä hankkeita tai kunnan omia kehittämishankkeita. Kaikki kehittäminen on arvokasta, joten kaikki kunnista tullut tieto on otettu vastaan samanarvoisena. Kunnat ilmoittivat hankkeitaan eri tavalla. Jotkut antoivat tietoa vain kiinteästi varhaiskasvatuksen hankkeista, kun osa taas kertoi kaikki varhaiskasvatusta koskettavat hankkeet. Kaikista ilmoitetuista hankkeista suurin osa liittyi selkeästi varhaiskasvatuksen sisällön kehittämiseen. Osa hankkeista liittyi yhteistyöverkoston kehittämiseen. Lisäksi on hankkeita, joiden kehittäminen koski palveluiden järjestämistä tai hallinnointia (esim. Kaaso). SeutuVasu-työ mainittiin joissakin kuntavastauksissa omana hankkeenaan, mutta koonnissa se on käsitelty osana Ruori-hanketta. SeutuVasu-työ Länsi-Saimaan kunnissa alkoi jo ennen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön varsinaista perustamista, mutta jo kuntaneuvotteluissa hankesuunnittelun aikana se liitettiin osaksi kehittämisyksikön työtä. Ajateltiin, ettei pienten kuntien kannata kahlita resurssejaan useaan asiaan samaan aikaan. SeutuVasu-työ onkin Ruorin Saima-tiimin työtä ainakin vuoden 2007 loppuun asti, jolloin seudullinen 24

25 varhaiskasvatussuunnitelma on valmis. Tämän jälkeen on tarkoitus Länsi-Saimaan kuntien kanssa yhdessä miettiä kehittämistyön kohdentumista jatkossa. Alkukartoituksen ja opiskelijoiden toteuttaman sähköpostikyselyn perusteella voimme todeta, että tietoa hankkeista tuntuu olevan vähän ja se on hajanaista. Varhaiskasvatuksen hankeperinne on nuorta, joten se luo hyvän lähtökohdan Ruorille aloittaa ja kehittää toimintaansa. Toisin on esimerkiksi vanhustenhuollossa, jossa hankkeita on todella paljon ja uuden hankkeen on vaikea löytää paikkaansa tai kehittämiselle resursseja perustason työssä. Vaikka hankekehittämisen keskeisenä ajatuksena on monesti lisärahoituksen hakeminen kehittämistyötä turvaamaan, tämä rahoitus harvoin turvaa perustason työhön lisäresursseja, vaan kehittämistyö revitään henkilöstön selkänahasta. Kun tälle selkänahalle on monta repijää, voi kehittämistyölle jäädä perin vähän mahdollisuuksia tulla käytännön arjessa toimivaksi kehittämiseksi. Ruorissa kehittämistyön kynnystä pidetään matalalla sillä tavoin, että kaikki ponnistelu ja myös omaehtoinen innovointi varhaiskasvatuksen kehittämiseksi hyväksytään. Ruorin kehittämisideologiaan kuuluu, että kehittäminen ja perustyö muodostavat kokonaisuuden ja liittyvät kiinteästi toisiinsa. Arviointia tehdään tästä jatkuvasti. Monesti muutoksen tai kehittämisen arvoa ja käyttökelpoisuutta voidaan mitata kuitenkin vasta jonkin ajan päästä. Siksikin on olennaisen tärkeää, että varhaiskasvatuksen kehittämisyksiköstä tulee pysyvä rakenne. Kehittämisen pitkäjänteisyys vaatii tällaista pysyvää rakennetta. 3.3 Varhaiskasvatuksen yhteistyöverkostot alueella Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin yhteistyökumppaneina kuntien lisäksi alueella ovat Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy, Socomin, muut varhaiskasvatuksen yhteistyöhankkeet. Paapu lapsen parhaaksi hankkeen hallinnoija on Socom. Hanke on Pohjois-Kymenlaakson kuntien yhteinen hanke ja keskittyy varhaisen havainnoinnin ja puuttumisen toimintakäytäntöjen kehittämiseen ja mallintamiseen sekä kasvatuskumppanuuden tukemiseen. EPM eli Varhaisen tuen toiminnalliset mallit hankkeen hallinoija on Nuorten Palvelu ry. Tämä on koulutuksellinen hanke, joka keskittyy varhaisen tukemisen toiminnallisiin menetelmiin ja moniammatilliseen työotteeseen. EPM-hanke toimii käytännössä Ruorin verkostojen kautta. 25

26 Socomissa työskentelevät varhaiskasvatushankkeiden kehittämistyöntekijät kokoontuvat säännöllisesti ja suunnittelevat yhdessä toimintaa siten, että hyvät toimintatavat ja käytännöt leviävät. Tämä Vaka-ryhmä huolehtii yhdessä myös valtakunnallisista verkostotehtävistä ja tuo näin paljon tärkeää tietoa alueen kunnille. Yhteistyötä tehdään myös alueen lastensuojelu ja perhetyön hankkeiden kanssa ns. Laastityöryhmässä. Näin varhaiskasvatus on kiinteässä yhteydessä alueella tapahtuvaan lastensuojelun kehittämistyöhön. Vuoden 2007 saimme oivan lisän kehittämisyksikkörakenteeseemme alueella, kun myöntävän rahoituspäätöksen sai Kaakkois-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö. Näistä yhteistyökuvioista on hyvä jatkaa. Kaakkois-Suomen sosiaalialan tietoteknologiahanke, Kaaso on Ruorin yhteistyöhanke. Kaason toiminta-alueeseen kuuluu myös varhaiskasvatus ja voimat olemme yhdistäneet siten, että Kaaso-hankkeen varhaiskasvatusasiantuntijaryhmä toimii Ruori-hankkeen tietotekniikkatiiminä. Alueen oppilaitokset ovat kehittämisyksikön tärkeitä yhteistyökumppaneita. Tästä yhteistyöstä kerromme luvussa Valtakunnallinen yhteistyö Valtakunnallisesti yhteistyötä varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorissa teemme muiden kehittämisyksikköjen kanssa (mm. Varhis Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Posken, alueella) ja muiden sosiaalialan osaamiskeskusten varhaiskasvatuksen asiantuntijaverkoston Vosken kanssa. Kehittämisyksiköt kokoontuvat kaksi (2) kertaa vuodessa (kokoonkutsujana Stakes) ja Voske-verkosto kokoontuu kolme (3) kertaa vuodessa (kokoonkutsujana sosiaalialan osaamiskeskukset). Yhteistyötä teemme myös Sosiaali- ja terveysministeriön, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus, Stakesin, sekä Etelä-Suomen lääninhallituksen kanssa. Stakesin kanssa tehtävään yhteistyöhön kuuluu verkkokonsultaatiopalvelujen valtakunnallinen kehittäminen. Valtakunnallisen varhaiskasvatuksen verkkokonsultaatio-hankkeen ohjausryhmän jäsenenä Ruorista on kehittämissuunnittelija Tiina Kirvesniemi. Verkkokonsultaatio toimii Varttua-verkkopalvelun kautta ja sen tavoitteena on kehittää kunnissa toteutettavaa varhaiskasvatustyötä antamalla konsultatiivista tukea ongelmatilanteissa, tukea 26

27 työntekijöiden osaamista kohdennetulla teemakohtaisella konsultaatiolla, vahvistaa vertaistyöskentelyä sekä tukea kuntien varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan, arviointiin ja toteuttamiseen liittyviä prosesseja. Verkkokonsultaation teema-alueita ovat erityinen tuki, vasutyö ja palvelurakenne. Verkkokonsultaatiohanke kestää vuoden 2007 loppuun ja sille haetaan jatkorahoitusta. Ruori on mukana myös Stakesin ja Socomin yhteistyössä aikaansaadun Kasvatuskumppanuuskouluttaja- koulutuksen järjestelyissä. Koulutus alkoi marraskuussa Koulutuksen tavoitteena on tuottaa Kaakkois-Suomen alueelle kasvatuskumppanuuden asiantuntijuutta ja valmiutta järjestää jatkossa Kasvatuskumppanuus-peruskoulutuksia. Jatkossa nämä niin sanotut kaku-kouluttajat tulevat muodostamaan tärkeä osan Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen asiantuntijaverkostoa, joka koordinoi ja tukee alueen kakuperuskoulutusten järjestämistä (ks. lisää luku 4.3). Etelä-Suomen lääninhallituksen kanssa alueen osaamiskeskusten varhaiskasvatusasiantuntijat ovat kokoontuneet jo vuodesta 2004 kaksi kertaa vuodessa tiedottamaan toisiaan ja suunnittelemaan yhteisiä koulutuksia. Näistä tapaamisista on syntynyt alueelle esimerkiksi vasu-koulutuspäivät vuosina 2004 ja Tapaamisissa on viety kunnista tärkeää tietoa lääninhallituksen suuntaan ja läänistä tietoa kuntiin päin. Olemme myös toimineet alueen varhaiskasvatuksen asiantuntijoina omalla alueellamme Etelä-Suomen lääninhallituksen suuntaan ainakin Turvallinen lapsuus hankkeen kautta. 27

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin loppuraportti JOHANNA AURANEN JA TIINA KIRVESNIEMI

Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin loppuraportti JOHANNA AURANEN JA TIINA KIRVESNIEMI Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorin loppuraportti JOHANNA AURANEN JA TIINA KIRVESNIEMI 2008 SISÄLTÖ 1. Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön taustaa 1.1 Osaamisklinikasta

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

ELY-keskuksen palvelut

ELY-keskuksen palvelut ELY-keskuksen palvelut Hoivayrittäjien tilaisuus 6.10.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.10.2011 1 Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Yrittäjäkoulutusta Ideasta yritykseksi -päivä,

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

EARLY PREVENTION METHODS EPM VARHAISEN TUEN TOIMINNALLISET MENETELMÄT

EARLY PREVENTION METHODS EPM VARHAISEN TUEN TOIMINNALLISET MENETELMÄT EARLY PREVENTION METHODS EPM VARHAISEN TUEN TOIMINNALLISET MENETELMÄT Hankkeen loppuraportti 1.7.2005 31.10.2008 Marjo Jauhiainen Projektikoordinaattori Nuorten Palvelu ry:n julkaisuja 2008 EPM - Early

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Oman työn n arviointi 22.3.2007 Kouvola Paapu-lapsen parhaaksi- hanke Toiminut Pohjois-Kymenlaakson kuntien varhaiskasvatuksen hankkeena 8/2005 alkaen Tavoitteena

Lisätiedot

Ajankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen

Ajankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen Ajankohtaisfoorumi 29.11.2012 Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen Varhaiskasvatus on peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Selänteen alueella organisoitu sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluen näiden palveluiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja. koululaisten aamupäivä-iltapäivätoiminnan. valvonnan vuosisuunnitelma

Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja. koululaisten aamupäivä-iltapäivätoiminnan. valvonnan vuosisuunnitelma Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koululaisten aamupäivä-iltapäivätoiminnan valvonnan vuosisuunnitelma 2017-2018 Hyvinvointipalvelut 1(4) Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koululaisten aamupäiväiltapäivätoiminnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 3 Etelä-Karjala 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Etelä-Karjalan maakunta jakautuu kahteen seutukuntaan ja kymmeneen kuntaan. Kunnista Imatra ja maakuntakeskus Lappeenranta

Lisätiedot

Kuuden kunnan konsultoiva erityislastentarhanopettaja -toiminta 2009

Kuuden kunnan konsultoiva erityislastentarhanopettaja -toiminta 2009 Kuuden kunnan konsultoiva erityislastentarhanopettaja -toiminta 2009 Taustaa Varhaisen ja erityisen tuen tunnistamisessa, lapsen yksilöllisen suunnitelman laatimisessa ja erityispäivähoidon palveluiden

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

PAAPU LAPSEN PARHAAKSI HANKKEEN PERHEPÄIVÄHOIDON FOORUMI

PAAPU LAPSEN PARHAAKSI HANKKEEN PERHEPÄIVÄHOIDON FOORUMI PAAPU LAPSEN PARHAAKSI HANKKEEN PERHEPÄIVÄHOIDON FOORUMI Valkealassa 16.2.2008 Paapu- lapsen parhaaksi - hanke Toiminut Pohjois-Kymenlaakson kuntien varhaiskasvatuksen hankkeena 8/2005 alkaen Tavoitteena

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liikennealue

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liikennealue

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012 17.04.2013 Sivu 1 / 1 1774/00.01.01/2013 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012 Päätösehdotus Valmistelijat / lisätiedot: Marjatta Korhonen, puh. (09)

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus

VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus VPK - käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyön areenana Vammaispalvelujen

Lisätiedot

TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2012 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) TAULUKKO 2

TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2012 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) TAULUKKO 2 TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2012 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) Alue Avoin joukko- Opetustoim. Sos. toimen Yhteensä 2011 2010 liikenne kulj. kulj. 2012 Etelä-Karjala

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011 06.03.2012 Sivu 1 / 1 1106/00.01.02/2012 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Ulla Valtonen, puh. (09) 816 45536 Anna-Liisa

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

PAAPU LAPSEN PARHAAKSI- HANKE VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1. 31.12.2007. Kehittämissuunnittelija Tiina Kirvesniemi

PAAPU LAPSEN PARHAAKSI- HANKE VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1. 31.12.2007. Kehittämissuunnittelija Tiina Kirvesniemi PAAPU LAPSEN PARHAAKSI- HANKE VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1. 31.12.2007 Kehittämissuunnittelija Tiina Kirvesniemi SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...3 2. HANKKEEN TOIMINTA...4 2.1 Projektiryhmän toiminta...4 2.2

Lisätiedot

TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2010 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) TAULUKKO 2

TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2010 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) TAULUKKO 2 TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2010 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) Alue Avoin joukko- Opetustoim. Sos. toimen Terv.huollon Yhteensä 2009 2008 liikenne kulj. kulj. kulj.

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2013 Tammikuun työllikatsaus 1/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.2.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus tammikuu 2013 Kaakkois-Suomen asukkaista oli tammikuun lopussa työttömänä 20114

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatus SK

Kajaanin varhaiskasvatus SK Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

KAASO II -HANKKEEN VÄLIRAPORTTI 1.4.2007 31.3.2008

KAASO II -HANKKEEN VÄLIRAPORTTI 1.4.2007 31.3.2008 KAASO II -HANKKEEN VÄLIRAPORTTI 1.4.2007 31.3.2008 Tuula Kontio Tuula Sirén 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä... 1 2. Kaaso I -hanke... 2 3. Kaaso II -hanke... 2 4. Koulutukset... 3 5. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2013 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) TAULUKKO 2

TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2013 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) TAULUKKO 2 TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2013 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) Alue Avoin joukko- Opetustoim. Sos. toimen Yhteensä 2012 2011 liikenne kulj. kulj. 2013 Etelä-Karjala

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee Pispalan harjulla vanhassa puutalossa. Talo pihapiireineen tarjoaa kauniin ja kodinomaisen toimintaympäristön lapsille. Päiväkodissamme

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen, kehityksen ja oppimisen tuen suunnitelma 2017

Varhaiskasvatuksen, kehityksen ja oppimisen tuen suunnitelma 2017 Varhaiskasvatuksen, kehityksen ja oppimisen tuen suunnitelma 2017 Sisällys 1. Sastamalan varhaiskasvatuspalvelu... 2 2. Perhepalveluverkosto ja lapsihuoltotyöryhmät... 3 3. Kehityksen ja oppimisen tukea

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Suomenkielisen varhaiskasvatuksen 3.2.6 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sivistystoimen johtaja 17.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Viimeksi muutettu 13.4.2015

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma 17.11.2016 Isosti ja kovaa liikuntaseminaari Päivi Virtanen Liikkuminen varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuslaki Varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014 AVIn rahoituksella uusia tuulia Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014 Hakuaika 28.2.2014 1 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksen tavoitteena on: - erilaisten toimintamallien

Lisätiedot

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailu Kaakkois-Suomessa Matkailu Kaakkois-Suomessa Kulttuurimatkailufoorumi 17.11.2011 Maija-Liisa Huovila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maija-Liisa Huovila 17.11.2011 1 Matkailu Kaakkois-Suomessa Alueella

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Toukokuu. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Marraskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Marraskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Marraskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry PULP suojelun edistämiseksi

Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry PULP suojelun edistämiseksi Sivu 1/10 Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry METSO suojelu- Juha Juuti keskustelu Etelä- Käpypolku 4 as.4 Karjalan metsien 54120 PULP suojelun edistämiseksi Puh. 0500221213 Email: juha.juuti@ruokolahtelainen.net

Lisätiedot

Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Linnainmaan päiväkodissa teemme työtä yhdessä isolla ja innostuneella joukolla lapsenne parhaaksi. Moniammatillisissa tiimeissä jokainen

Lisätiedot

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste 2 hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 7.2.2013 Aini Naumanen/Mirva Martin/Saara

Lisätiedot

JOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA

JOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA JOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA VUOSI/ KUUKAUSI PEDAGOGISEN JOHTAMISEN TEHTÄVÄ/TOIMINTO TEHTÄVÄN/TOIMINNON TARKOITUS KÄYTÖSSÄ OLEVA TYÖMENETELMÄ SEURANTA / ARVIOINTI KUUKAUSITTAIN

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012 Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Kuntaliitto selvitti keväällä 2012, kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Lokakuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Syyskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla

kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Mukana olevat kunnat v. 2008-09 *Espoo Hamina *Helsinki Hämeenlinna Iisalmi

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Elokuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Lokakuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Syyskuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut Asiakasraati Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut 21.9.2016 Asiakasraati aloittanut toimintansa maaliskuussa 2008 on kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaiden osallisuus-

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom. Toimintakertomus

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom. Toimintakertomus Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Toimintakertomus 2004 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 3 2 TEHTÄVÄT JA TOIMINNAN TAVOITTEET 4 3 KEHITTÄMISTYÖ JA HANKKEET. 4 Varhaiskasvatus 5 Lastensuojelu ja perhetyö

Lisätiedot

Kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkosto Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkosto Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkosto Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Seinäjoki 5.10.2017 Thomas Sundell Lakimies Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 1 Tausta Vuonna 2013 julkaistiin Turvallisuuden

Lisätiedot

Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa

Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa - Toive tilapäishoidon selvityksen tekemisestä kunnilta - Päätös selvityksen aloittamisesta projektiryhmän kokouksessa 7.2.-08 - Perustettiin

Lisätiedot

TURVALLISUUSJOHTAMISEN KOHDEYRITYKSET sosiaalitoimi 2010

TURVALLISUUSJOHTAMISEN KOHDEYRITYKSET sosiaalitoimi 2010 TURVALLISUUSJOHTAMISEN KOHDEYRITYKSET sosiaalitoimi 2010 VALVONTAKOHDELUETTELO Sivu 1/9 ANJALANKOSKEN KAUPUNKI / KASVATUS- JA SOSIAALITYÖ TK: K00238311000 PÄÄTIE 16 46900 ANJALANKOSKI TOL: 85321 puh: 05-2841530

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

LUUMÄEN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

LUUMÄEN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA LUUMÄEN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2017 2018 Varhaiskasvatuksemme pohjautuu Luumäen varhaiskasvatussuunnitelmaan 2017 ja kunkin Lapsen (omaan) varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Luumäen kunnan

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla 4.4.2014 Arja Peiponen VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki, Sote, SHK, Etelän palvelualue Idea pääkaupunkiseudun yhteisestä kehittämisverkostosta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut

Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Graafinen ohjeisto Päiväkotihoito Kemin päiväkodit tarjoavat lapsiperheille yksilöllistä, korkeatasoista ja monipuolista varhaiskasvatusta. Toiminta on sekä tavoitteellista, että

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi

Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi -Esimerkkinä Kallion Vasu ja Arjen käytäntöjen opas - prosessit Lapsen hyvä arki - osahanke 8.6.2011 Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke 1. Toimijalähtöisyys

Lisätiedot