Kansallisen metsäohjelman koulutustyöryhmä. Pöytäkirja 1/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansallisen metsäohjelman koulutustyöryhmä. Pöytäkirja 1/2012"

Transkriptio

1 Kansallisen metsäohjelman koulutustyöryhmä Pöytäkirja 1/2012 Aika: keskiviikko kello Paikka: Opetusministeriö, Kokoushuone Venla M1B437, Meritullinkatu 1, Helsinki Paikalla: Mika Tammilehto, johtaja, OKM (pj) Liisa Saarenmaa, apulaisosastopäällikkö, MMM (vpj) Tuovi Aalto, koulutuspäällikkö, Hyria (siht.) Saija Miina, projektikoordinaattori, LYY-instituutti, Itä-Suomen yliopisto (siht.) Tapio Hankala, toiminnanjohtaja, Metsänhoitajaliitto Tuula Jusko, koulutusasiantuntija, Suomen metsäkeskus Jyrki Ketola, neuvottelupäällikkö, METO Anne Kettunen, viestintäpäällikkö, Metsäteollisuus ry. Sirpa Kärkkäinen, kouluyhteyspäällikkö, SMY Lasse Lahtinen, kehittämisasiantuntija, MTK Anne Liimatainen, opetusneuvos, Opetushallitus Aura Loikkanen, korkeakoulupalveluiden johtaja, Tampereen amk Ville Manner, metsäasiantuntija, Koneyrittäjät Tarmo Mykkänen, ylitarkastaja, OKM Liisa Mäkijärvi, toiminnanjohtaja, Suomen metsäsäätiö Mika Rekola, yliopiston lehtori, HY Jouni Suoheimo, opetusneuvos, Opetushallitus Päivi Turtiainen, järjestösihteeri, Paperiliitto Ritva Varis, toiminnanjohtaja, Puumiesten liitto Markku Virtanen, neuvotteleva virkamies, TEM Poissa Osmo Suominen, edustaja, Metsäylioppilaat ry. Timo Tokola, osastonjohtaja, Itä-Suomen yliopisto Pia Lahti, Aalto-yliopisto, Biotuotetekniikan koulutusohjelma Martti Ranta, aikuiskoulutussuunnittelija, Jämsän ammattiopisto Heli Ketola, puheenjohtaja, MEOL - Metsäalan Opiskelijat ry 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin muutoksetta. Samalla käytiin asialista läpi ja täydennettiin ministerien tapaamisen jatkotoimiesityksellä. 3. Henkilömuutokset koulutustyöryhmässä Todettiin seuraavat henkilömuutokset: - Opetushallitus: varsinainen jäsen opetusneuvos Jouni Suoheimo, varajäsen opetusneuvos Anne Liimatainen 1

2 - Uusi jäsen: Timo Tokola, Itä-Suomen yliopisto - Tuula Jusko, uusi työnantaja Suomen metsäkeskus 4. Imagotreffien ohjelma Pientyöryhmä on suunnitellut ohjelmaa. Kaikki koulutustasot on kutsuttu mukaan. Myös perusopetusta odotetaan mukaan. Kutsu on mennyt myös yritysten markkinointiviestinnästä ja henkilöstöresursseista vastaaville. Sirpa Kärkkäinen esitteli imagotreffien ohjelman: Imagotreffit_kutsu_ pdf Seminaaria valmistelleessa pienryhmässä tullaan vielä pohtimaan, miten seminaarin anti koostetaan tulosten analysoimiseksi koulutusryhmässä. Tämän hetken tilanne: osallistujia on tulossa enemmän kuin Metsäteollisuus ry:n kokoustilaan mahtuu, joten kokoustilasta on tullut pieni ongelma. Uutta tilaa kartoitetaan. Selvitetään myös mahdollisuutta hyödyntää nettiä tilaisuuden sisällön välittämiseksi laajemmalle yleisölle. Tulosten esittely ja jatkotoimenpiteet otetaan esille helmikuun kokouksessa. 5. Kansallisen metsäohjelman raportointi kommentit koulutustyöryhmältä Työryhmän sihteeri Saija Miina kertoi taustatiedoksi terveiset KMO kaikkien työryhmien koordinointitilaisuudesta toimeksiantoineen. Ryhmän tulee pohtia KMO:n tavoitteita seuraavasti: a. tarvitaanko uusia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi b. onko jokin toimenpide vanhentunut c. toimenpiteet priorisoidaan d. valitaan edistettäväksi kiireellisimmät (työryhmän puolesta lähdetään edistämään eteenpäin) e. mahdolliset muutostarpeet tammikuun 2012 loppuun Jos KMO:n seurantaraporttiluonnoksen yleiseen osaan on työryhmällä kommentteja, myös ne toimitetaan Katja Huju-Matveiselle. KMO seurantaraportti 2011_ doc Metla on arvioinut KMO:n toimintaympäristöä ja tavoitteiden toteutumista mittareiden avulla. Koulutustyöryhmällä on haasteellinen tilanne, koska ainut annettu kriteeri ja mittari on: Metsä- ja bioenergia- sekä puu- ja paperialan kaikilta koulutusasteilta valmistuu rekrytointitarvetta vastaavasti yhteensä henkilöä vuodessa. Onko tämä työryhmän ainut mittari ja miten mitataan? Metlan tutkijat ovat myös esittäneet KMO 2015:n mittareihin liittyvää stressitestiä (tässä koulutus ei ole mukana): 2

3 Liikennevalomalli : punainen =epätodennäköistä että päästään tavoitteeseen keltainen = epävarmaa tavoitteeseen pääseminen vihreä = todennäköistä, että päästään tavoitteeseen. Koulutusta koskevat tavoitteet ja niiden toteutumisen raportointiesitys (KMO toteutumataulukko): Tavoite: Metsäalalle koulutetaan ja alalla toimii työelämän tarpeita vastaavasti osaavaa ja kilpailukykyistä työvoimaa. Toimenpidekokonaisuus I Metsäalan koulutuksen sisältöä muokataan alan vaatimuksia vastaavaksi: 1) liiketoimintaosaamisen kasvattamisessa toimialalla (liiketalous, markkinointi, johtaminen) 2) ns. vihreä osaaminen eli luonnonvarojen monipuolinen ja kestävä käyttö, ekosysteemipalveluiden vahvistaminen ja tuotteistaminen, ekotehokkuus 3) tieteidenalojen välinen yhteistyö 4) työssäoppimisen kehittäminen (OKM, OPH, oppilaitokset ja korkeakoulut, ammattiliitot) Tilanne, toteutuminen 1. Toimenpide käynnissä ja edennyt tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2010 uudistettujen ammatillisten perustutkintojen perusteet otettu käyttöön. Uudet tutkinnon perusteet mahdollistavat monipuolisemmin ja joustavammin muissa ammatillisissa tutkinnoissa olevien osaamiskokonaisuuksien sisällyttämisen osaksi suoritettavaa tutkintoa. Metsäsektorin perustutkintoihin on mahdollista sisällyttää osia esimerkiksi liiketalouden perustutkinnoista päätetty korkeakoulujen oppisopimustyyppisten täydennyskoulutusohjelmien osalta biotaloudesta bisnestä - täydennyskoulutusohjelmasta (OAMK ja HAMK) 2. Toimenpide käynnissä ja edennyt tavoitteiden mukaisesti. Uudistettujen ammatillisten perustutkintojen perusteissa on otettu huomioon kestävä kehitys yhtenä läpäisevänä teemana. Aaltoyliopistossa aloittanut 2010 biotuotetekniikan koulutusohjelma, sisäänotto n. 30 opiskelijaa vuosittain. 3. Toimenpide käynnissä ja edennyt tavoitteiden mukaisesti. KMO:n metsäalan koulutustyöryhmä järjestänyt Aaltoyliopistolla metsäsektorin koulutusta koskeneen seminaarin (biotreffit), johon osallistui edustajia kaikista metsäalan koulutusta antavista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. 4. Toimenpide käynnissä ja edennyt tavoitteiden mukaisesti Työpaikalla tapahtuvasta opiskelusta on annettu valtioneuvoston, työmarkkinajärjestöjen, koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen sekä muiden keskeisten sidosryhmien yhteinen suositus. Suosituksen tavoitteena on edistää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Työpaikalla tapahtuvaa opiskelua on kehitetty ammatillisessa peruskoulutuksessa mm. laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeilla. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden tavoitteena on edistää yhteistyössä työpaikkojen kanssa työssäoppimisen laajempaa ja monipuolisempaa hyödyntämistä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ammattiosaamisen kehittämisessä opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden ja suunnitelmien mukaisesti. 3

4 Työryhmän syksyllä 2011 valitsema painopiste: II Edistetään elinikäistä oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia jatko-, täydennys- ja lisäkoulutukseen. (metsäalan työnantajat, oppilaitokset ja korkeakoulut, ELYkeskukset) Työryhmän syksyllä 2011 valitsema painopiste: Toimenpiteet käynnissä ja edenneet tavoitteiden mukaisesti. Korkeakouluilla on mahdollisuus tarjota alan tutkintoon johtavasta koulutuksesta tutkinnon osioita avoimena korkeakouluopetuksena tai erillisinä opintoina. Metsä- ja ympäristöalan tutkinnon osia on tarjolla mm. Itä-Suomen, Turun ja Helsingin yliopistoissa. Myös AMKsektorilla on jonkin verran tarjontaa avoimina opintoina, esim. Mikkelin AMK. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU, luonnos lokakuu 2011) tavoitteissa esitetään avointen korkeakouluopintojen tarjonnan monipuolistamista. Toimenpiteet käynnissä ja edenneet tavoitteiden mukaisesti. Uusia toimenpiteitä käynnistymässä vuoden aikana. III Metsäalalle muodostetaan tehokas elinkeinoelämän kanssa verkostoitunut oppilaitosverkosto, jonka koulutusohjelmien sisäänottomäärät mukautetaan tarvetta vastaaviksi huomioiden myös metsäammattilaisten työllistyminen ulkomaille. + työelämän, tutkimuksen ja koulutuksen kohtaamisen ja yhteistyön tiivistäminen (Ad hoc) Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä on toteutettu vuodesta 2006 lukien. Rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on edistää ammatillisen koulutuksen kehittämistä kokonaisuutena ja järjestäjäverkon kokoamista. Koulutuksen järjestäjien yhdistymisprosesseissa on ollut mukana useita metsäalan koulutuksen järjestäjiä. KESU-luonnos lokakuu 2011: Metsätalouden koulutusalalle esitetty vuoden 2016 aloituspaikoiksi lisäystä 18 aloituspaikkaa ( ), AMK ja yliopistotasolla aloituspaikkoja vähennetään jossain määrin, ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja tavoitteena lisätä. Koulutuspaikkojen vähentämiseksi AMK-sektorilta OKM antanut näkemyksensä lokakuussa 2011 ammattikorkeakoulukohtaisissa kirjallisissa palautteissa. Korkeakoulut antavat vastineensa helmikuussa KESKUSTELU TAUSTAESITTELYN JÄLKEEN: Puheenjohtajan kysymys työryhmälle: Ovatko KMO:n metsäopetukselle asetetut tavoitteet edelleen relevantteja? - Tavoitteet ovat edelleen relevantteja, mutta työelämän näkökulmasta ensimmäisen toimenpidekokonaisuuden tärkeitä taitoja ovat myös viestintä-, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot, sekä kielitaito, jotka tulisi lisätä liiketoimintaosaamisen jatkoksi. - Koulutus- ja oppilaitosverkoston (AMK) keskittämisen seurauksena on riskinä saavutettavuuden heikkeneminen. Tasapainoilu on haaste saavutettavuuden turvaamisen ja koulutuksen vahvojen järjestämisedellytysten välillä. Erityisesti korkeakoulujen järjestäjät ovat strategisten valintojen ja profiloitumisen edessä. - KESUn mukaan metsäalan sisäänotot sopeutetaan työelämän tarpeeseen ja aloituspaikkoja on vähennetty. Nyt metsätalousinsinöörien kohdalla ollaan täystyöllisyydessä ja työvoimapula näkyvissä. Sisäänottomäärät eivät tule korvaamaan työelämästä poistuvien määrää. Esim. metsäalan AMK:ista valmistui viime vuonna nuorisopuolelta 131 insinööriä ja eläkkeelle jäi 200 henkilöä. Suunta on väärä, mutta toimenpiteitä tehdään - Työryhmälle tiedoksi: OPH on joulukuussa aloittanut metsäalan ennakkomateriaaleihin liittyvän laadullisen 4

5 analysoinnin. Alustavia tuloksia on nyt olemassa ja niiden pohjalta ollaan tammikuun loppuun mennessä tekemässä kahta rahoitushakemusta: 1) Metsämiesten Säätiölle SAVOTTA-tietojen päivitys, jossa ensimmäisen kerran selvityksen kohteena - alan töissä olevien ikäjakauma - skenaariot eri vaihtoehdoille puunkorjuun ja metsänhoitotöiden määristä; nähdään paljonko uusia tarvitaan seuraavien vuoden aikana 2) Selvitetään eri koulutustasoilla - alan osaaminen - monialaisuus - liiketoimintaosaaminen - huippuosaaminen - Vastaava laadullinen ennakointihanke on meneillään kemian- paperi- ja puualan koulutustoimikunnassa. - ESITYS: III toimenpidekokonaisuuteen lisätään maininta koulutusohjelmien sisäänottomäärät mukautetaan tarvetta vastaaviksi Sisäänottomäärien lisäksi tulisi myös kirjata laatu mukaan sopivalla tavalla. - Syksyn AMK -vierailujen myötä on havaittu, että opiskelijat ovat työllistyneet hyvin, Näyttää siltä, että työelämästä kysyntä tulee olemaan jatkossakin erittäin hyvä. Työvoimatarpeen kasvu tulisi ottaa huomioon. On ollut ilahduttavaa huomata, että AMK:t ovat pystyneet reagoimaan mm. biotalouden tulemiseen ollen ajan hermolla. - Tavoitteet ovat edelleen relevantteja, mutta joitakin täsmennyskommentteja: I toimenpide: viestintä-, kieli- ja vuorovaikutustaidot tulisi kirjata näkyviin. Oppilaitos korkeakoulutuksen järjestäjäverkostoon liittyen määrällisen vastaavuuden lisäksi osaamisen vastaavuus mukaan. - I toimenpide: Metsästä saadaan tulevaisuudessa energiaa, mutta uusiutuvan energian ulottuvuus ei ole selkeästi sisällytetty toimenpidekokonaisuuksiin. Tosin vihreä osaaminen jossakin määrin sisältänee myös tätä teemaa. - Vuosien aikana on koulutettu noin 7000 metsäkoneen kuljettajaa. Koneyrittäjäliitossa on jäseninä noin 2000 metsäkoneenkuljettajaa. Heistä noin 30%:lla ei ole alan koulutusta. Miksi koulutetut ja valmistuneet (noin 500/v) eivät jää alalle? Ala on monin tavoin vaativa. Arviolta vain 30% koulutukseen hyväksytyistä pystyy toimimaan taloudellisesti ja tuottavasti vaativalla alalla. TTS:n alalle sijoittumisesta tehdyssä selvityksessä työnantajat ovat antaneet kuljettajille keskimäärin arvosanan 6. Haaste on, mitä tehdään niille koulutuksessa olleelle 70%:lle, jotka eivät pärjää alalla. Mikä on jatkoväylä heille? Opetetaanko heidät muihin tehtäviin? Alalle soveltumattomuudessa voi olla kysymys esim. vaatimuksiin nähden riittämättömistä motoriikkataidoista. Nuoret tulevat kokeilemaan, mutta alalla pysyminen on heikkoa. Moni työskentelee jatkossa muilla aloilla esim. paremmin palkattuina kaivoksissa (tulevaisuuden ala, pikakursseja metsäkoneen kuljettajille) - Koska aikuiskoulutuksessa on motivaatio parempi, tätä tulisi hyödyntää ja ohjata aloituspaikkoja aikuisille. Aikuiset myös pysyvät alalla paremmin. - Metsäalalta on helppo työllistyä muiden raskaiden tai erikoiskoneiden kuljettajaksi, joten kallis koulutus ei mene hukkaan. - Yhteenveto: Kolme teemaa on relevantteja. Tietyt näkökulmat tulee säilyttää tarkastelussa jatkossakin. Tämän lisäksi: tulisiko vetovoima olla myös oma kohtansa myös työryhmällä? - Vetovoimaan tulisi pystyä pureutumaan vielä omana teemanaan. Koulutus ei ratkaise vetovoimaa, mutta vetovoima ratkaisee koulutuksen. 5

6 - Ydinasia on alan vetovoimaisuudessa. Pidetään vetovoima agendalla ja omassa työohjelmassa. - Toimenpiteissä vetovoiman eteen tehdään töitä esim. seminaarin myötä. Vetovoima on hyvä olla mukana vähintäänkin työohjelmassa. - II Elinikäinen oppiminen toimenpidekokonaisuuteen liittyen: Onko tietoinen valinta, että ammatti- ja erikoisammattitutkinnot on jätetty pois? - Osin tietoinen valinta. Esim. oppisopimuskoulutukseen tulee kohdistumaan menosäästöjä niin, että volyymit tulevat putoamaan kolmanneksen/neljänneksen heijastuen myös metsäalan koulutustarjontaan. Siltä osin aiemmin mainitut liikennevalot ovat tässä kohtaa punaisella. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen kohdalla menosäästöt eivät ole niin suuret. Tulee kuitenkin varautua siihen, että vuoden 2013 koulutustarjontaa joudutaan supistamaan. - Kun AMK koulutukseen kohdistuu säästöjä ja toisaalta ministeriö rajoittaa millä hinnalla erikoisopintoja voidaan myydä, tarjonta tulee vähenemään. - Työvoimakoulutuksesta: Korkeakouluasteen koulutusmäärät ovat pieniä kohdistuen lähinnä keskeneräisten tutkintojen loppuun suorittamiseen. Ammatillisen toisen asteen metsäalan tutkintoja kuitenkin tehdään, määrät vaihtelevat vuosittain ja alueellisesti. Kaivos- ja voimalahankkeet tuovat tullessaan myös metsäkoneenkuljettajien tarpeen, lähivuosina tarvitaan pari sataa uutta henkilöä. Rahat tulevat TEM:ssä vähenemään. Valtion TA -esitys työvoimapoliittisiin palveluihin on runsas 50 miljoonaa vähemmän. Myös lisätalousarvion kautta rahaa jää tulematta, joten ero tule olemaan noin 80 miljoonaa. Koulutushankintoihin kohdistuvat paineet ovat kovat säästöjen myötä. Kuljetusala laajasti ajateltuna on ollut erityisala, jonka hankintamäärärahat on kohdennettu viidelle ELY-keskukselle. Raha on 18 miljoonaa viime vuodelle, tänä vuonna 16 miljoonaa. - Vetovoimakysymys on oma kokonaisuutensa. Opetuksessa tulee lisäksi toteutua työelämävastaavuus niin opiskelijoiden työllistymisen kuin työmarkkinoiden tarpeiden näkökulmasta. I toimenpidekokonaisuuden muokkaukseen liittyvä esitys: Metsäalan koulutuksen työelämävastaavuutta vahvistetaan ja sisältöä muokataan alan tarpeita vastaavaksi ja vetovoimaisuutta edistäväksi. Sisällöissä erityisesti huomiota kiinnitetään seuraaviin: 1) liiketoimintaosaamisen kasvattaminen toimialalla (liiketalous, markkinointi, johtaminen), 2) ns. vihreä osaaminen eli luonnonvarojen monipuolinen ja kestävä käyttö, ekosysteemipalveluiden vahvistaminen ja tuotteistaminen, ekotehokkuus, 3) tieteidenalojen välinen yhteistyö, 4) työssäoppimisen kehittäminen - Työelämävastaavuus sekä ennakoiva ote on tärkeää (vrt. koulutustoimikuntatyö sekä KESU-suunnittelu). Vuosien näkökulmasta tulisi tunnistaa muutostrendejä esim. vihreä talous/biotalous. Siihen toimenpidekokonaisuuksien mittarikin viittaa: kaikista koulutustasoilta valmistuu rekrytointitarvetta vastaavasti. Laadullinen ennakointi on vahvaa, mikäli ennakointi osataan kohdistaa myös työelämän uusiin ulottuvuuksiin. Yksinomaan metsäalan perinteiseen ytimeen huomion kiinnittäminen kadottaa muutokseen reagoimisen. - Vetovoima on kaiken pohjalla oleva asia. Jos ei ole vetovoimaa, se aiheuttaa kierteen. Keskiössä ja kaiken kattava asia. Kaikki muu substanssi kuten vihreä talous rakennetaan vetovoiman päälle - Vetovoima on vielä epäselvä asia. Metsäteollisuus ry:n /TAT:n tutkimuksen mukaan nuorten yläasteikäisten mielestä alaa valittaessa tärkeitä ovat hyvät palkat, hyvä työllistyminen, ihmisläheinen ja nykyaikainen. Kun kysytään, mikä ala on kiinnostava, vastaus on: matkailu ja ravitsemus, kulttuuri ja viihde, sosiaalipalvelut, media ja viestintä. Valin- 6

7 tatekijöissä ja valinnoissa on ristiriitaisuutta, joten vetovoimaisuuteen kannattaa vielä pureutua, mitkä ovat todellisia syitä. Nuoret eivät nähneet metsäalaan liittyvän heidän arvostamiaan asioita lukuun ottamatta ympäristöystävällisyyttä. Se kytkeytyi metsätalouteen parhaiten, mutta sitäkään ei pidetty tärkeänä seikkana. Metsäalalle hakeutumista mahdollisena pitäneet olivat menestyneet opinnoissa keskiarvoa heikommin. Heillä alan valintaan vaikuttaa se, että opetus olisi mahdollisimman lähellä ja pääsisi helpolla. Tulisi selvittää paremmin se, mitkä sosiaaliset ja/tai psykologiset tekijät vaikuttavat vetovoimaisuuteen ja miten ala voi vaikuttaa vetovoiman edistämiseen. - Vetovoimaan on hankala saada otetta. Hakupaineeltaan erilaisten alojen tutkiminen voisi tuoda vastauksia. Samoin kannattaa tehdä tutkimusta suosituille aloille hakeutuvien motiiveista ja alaan liittyvistä mielikuvista. - Vastaavasti yhteiskunta- ja luonnontieteet kiinnostavat opiskelijoita, mutta miksi metsäala ei ole onnistunut kertomaan, että vastaavia sisältöjä ja oppiaineita on myös metsäalalla opiskeltavissa. Olisi hyödyllistä kartoittaa, miksi on tultu alalle tai miksi ei metsäalalle, sen sijaan opiskellaan vaikkapa luonnontieteitä tai talousaineita muualla. - Yhteiskunnassa olevien muutostrendien ennakointiin liittyen puurakentaminen nousee muutostrendinä ja politiikassa esille. KMO:n paperissa ei kuitenkaan mainita eri työryhmien agendalla. - Vetovoimateema on laaja asia. Vetovoimaisuus on koulutuksen kysymys, mutta se on samalla vielä paljon laajempi. Keskustelun johtopäätöksenä vetovoima tulee saada keskustelun alle koko KMO:ssa. Ydinkysymys on, miksi metsäalalle kannattaa tulla ja mitä se tarjoaa. Tulemme siihen, mitä ala viestii itsestään (mm. tehtävät, palkka). Tarvitaan toimenpiteitä ja keskustelua laajalla rintamalla. Keskeistä on pohtia, miten metsäala nostetaan takaisin kivijalka-alaksi, koska metsät ovat edelleen tärkeä luonnonvara ja puuta tullaan tulevaisuudessakin käyttämään. PÄÄTÖS: TEHTIIN ESITYS KMO:N TÄSMENNYKSEKSI Metsäalan vetovoima esitetään otettavaksi keskustelun agendalle koko KMO:ssa: Vetovoimateema tulee nostaa vahvemmin läpäisemään koko KMO:ta. Vetovoima kytkeytyy myös muihin KMO:n strategisiin päämääriin: metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa, metsätalouden kannattavuus paranee, metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat. - Onko muita aloja, jotka ovat samassa tilanteessa ja onko niillä jotakin yhteistä selitystä? - Puhdistuspalvelualan vetovoimaisuus on perinteisesti haasteellinen. - Energia-ala, metallinjalostus ja julkishallinto ovat huolissaan samoista asioista. - Pienistä luonnonvara-aloista metsäenergian hankinta on pärjännyt kuusivuotisen olemassa olonsa aikana heikosti. - Viime vuosina vetovoimaisuus kone- ja metallialalla vetovoimakehitys on myönteistä. Valitettavasti tuotannon ja toiminnan alasajoon liittyvät viestit syövät saatuja tuloksia. Tarvitaan laajempaa keskustelua, koska vetovoima kytkeytyy kaikkiin kolmeen päätehtävään. PÄÄTÖS: TEHDÄÄN ESITYS KOULUTUSTYÖRYHMÄN TAVOITTEIDEN TÄSMENNYK- SEKSI: I toimenpidekokonaisuus 7

8 Pidetään työelämän vastaavuus mukana: Metsäalan koulutuksen työelämävastaavuutta vahvistetaan ja sisältöä muokataan alan vaatimuksia vastaavaksi ja samalla vetovoimaisuutta edistäväksi: 1) liiketoimintaosaamisen kasvattamisessa toimialalla (liiketalous, markkinointi, johtaminen, viestintä-, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot sekä kielitaito), 2) ns. vihreä osaaminen eli luonnonvarojen monipuolinen ja kestävä käyttö, ekosysteemipalveluiden vahvistaminen ja tuotteistaminen, ekotehokkuus, 3) tieteidenalojen välinen yhteistyö, 4) työssäoppimisen kehittäminen III toimenpidekokonaisuus: Esitetään lisättäväksi vetovoimaisuus mukaan. Halutaan kehittää sellaista palveluverkkoa, oppilaitosverkkoa, jossa osaaminen on korkealaatuista, tarjonta vastaa tarpeita ja koulutus on vetovoimaista. Ryhmä ei kuitenkaan pysty yksinään kantamaan vastuuta koko vetovoimakokonaisuudesta. Omassa työssä pidämme vetovoiman yhtenä punaisena lankana samoin elinikäisen oppimisen. Metsäalalle muodostetaan tehokas elinkeinoelämän kanssa verkostoitunut oppilaitosverkosto, jossa koulutus on vetovoimaista, koulutusohjelmien sisällöt ja sisäänottomäärät vastaavat tarpeita ottaen huomioon myös metsäammattilaisten työllistymisen ulkomaille. - Mika Tammilehto: Mikä olisi hyvä indikaattori? - Työllistyminen alalle työllistymisen lisäksi. - Työllistymiseen sekä laadullisesti tarkoituksenmukaiseen työllistymiseen löytyviä tilastoja tulee kartoittaa. MOL:n tilastot antavat hyviä mahdollisuuksia seurata laadullista työllistymistä, koska ovat kattavia. Voidaan myös hyödyntää tilastokeskuksen aineistoja. Argumentointi vankistaa, kun on numeerista pohjaa. - Tilastokeskuksen tilastoista saa tietoja paremmin verrattuna MOL:n tilastoihin. - OPH:n ennakointiyksikkö käyttää VATT:n tilastoja. - Työllistyminen on asia jota pitää selvittää. KMO raportointi on säännöllistä ja siinä on oltava mahdollista tehdä selvityksiä olemassa olevilla voimavaroilla. - KESU-ennakoinnissa hyödynnetään VATT aineistoa - Tilastokeskuksen tilastoista selviää alan koulutuksen saaneiden työvoiman koko ja rakenne. Selvitetään kuinka paljon on töissä metsäalalla. - Nyt puhutaan heikolla tietopohjalla. Viedään viestiä näistä tilastotarpeista KMOsihteeristölle. 6. KESUn elinikäisen oppimisen aihetta sivuavat kehittämisehdotukset Valtioneuvosto vahvistaa KESUn viisivuotiskaudelle. Mika Tammilehto esitteli joulukuussa hyväksytyn KESUn sisältöä. KMO_KESU pdf 8

9 - Ammattikorkeakoulujen tulee antaa vastaukset mennessä ministeriön ammattikorkeakouluille antamaan palautteeseen. AMK uudistus meneillään ja selvitetään rahoituskysymykset samassa yhteydessä. Uudistuksen yhteydessä käydään eri AMKien ja yliopistojen koulutusvastuut. - Mikä on korkeakoulujen täydennyskoulutuksen tilanne. Miten metsänhoitajat voivat täydentää tutkintojaan? - Puutekniikan koulutusta jatkaa vain Lahden AMK kuultujen palautteiden mukaan materiaalitekniikassa. Puunkäyttöön kuitenkin tässä maassa uskotaan eniten tällä alalla. - OKM:n tulee määrätä tehtävä ja varmistaa rahoitus, muuten on itsemurha AMK:lle jos ei ole tulijoita. - Onko koulutusvastuuasia sitä, että joku tulee määräämään, että jonkun tulee ottaa vastuu esim. puutekniikan koulutuksesta? - Tavoitteet asetetaan, mutta päätöksenteko on korkeakouluissa. Kysymys on pitkälti vuoropuhelusta, syntyykö työnjakoa. - AMK uudistuksen työryhmä pohtii asiaa, mutta myös ministeriössä on ollut esillä, miten turvataan koulutuksen jatkuminen, kun alalla ei ole vetovoimaa. Rajoitusjärjestelmän uudistamisen tavoitteena on samaan aikaan tehdä järjestelmä, jossa on mahdollisimman vähän erikseen säädettäviä elementtejä. Uudistusta varten nimetyn työryhmän tehtävänä on pohtia, mitkä ovat ne koulutusalat, joita tulee turvata. Esimerkkinä paloala Savoniassa on sellainen, mikä turvataan. - On erittäin tärkeää, että asiaa mietitään perusteellisesti, Varoittava esimerkki on kaivosalalla alas ajettu korkeakouluopetus vetovoimapuutteen vuoksi. Nyt on huutava pula osaajista. Koulutuksen pystyyn nostaminen ei ole yksinkertainen tehtävä opetushenkilöstön puuttumisen vuoksi. - Koulutusvastuu tulee lainsäädäntöön kirjattua, mitkä tutkinnot kukin AMK antaa. Mainitaan esim. tekniikan alan tutkinto ilman määrittelyä. Entä metsätalousinsinööri; tuleeko se säilymään vaan tuleeko esim. luonnonvara-alan tutkinto. Asia on vielä auki. 7. Biotaloutta tukevat T&K&I-hankkeet metsäsektorilla, raportin esittely - biotalousteema koulutustyöryhmän tavoitteissa Saija Miina esitteli raportin selvityksestä, jonka MMM on teettänyt Metsäntutkimuslaitoksella KMO työn tueksi ja taustaksi. Selvitys on rajattu käynnissä oleviin hankkeisiin, jossa raaka-aineena tuotevalikoimassa on puu tai metsä. Biotalouden määrittäminen on haaste. Biotaloushanke_rapo rtti.pdf Liite_6_Biotalous_kal vot_ pdf Huomioita: Biotalouteen liittyvien palvelujen tuotteistamiseen on vähän. Yritykset panostavat miljoonia vuosittain ja satoja henkilötyövuosia vuosittain. TEKESin suorat yrityshankkeet puuttuvat selvityksestä liikesalaisuuksien vuoksi. Kehittämistarpeita: - Koko valtakuntaan tarvitaan ripeästi tiekartta ja yhteinen käsitys siitä, mihin biotaloutta kehitetään. 9

10 - Markkinatutkimusta kaivattiin lisää. - Mikä on biotalouden alueellisen hyödyn ja toiminnan merkitys? - Mikä on paikallisten oppilaitosten rooli biotalousalalla? Liisa Saarenmaa: EU:n Horizon 2020 kohdalla Suomen pitäisi tehdä viisaita poisvalintoja, millä on myös vaikutusta koulutuspuolelle. Tarvitaan riskirahastoja, joissa valtiolla tulisi olla rooli. 8. Muut asiat a. Biotalouden koulutusohjelma Jouni Suoheimo esitteli TTS:n ja Jyväskylän yliopiston konsultointiavulla käynnistettävän bioenergian uuden koulutusohjelman, jossa TEM on rahoittajana. b. Toimeksianto koulutustyöryhmälle Ad hoc työryhmän muistion luovuttamisen yhteydessä järjestettiin ministereiden kanssa tapaaminen (Gustafsson, Koskinen, Ojala, Kokkonen, Mykkänen, Saarenmaa) tapaaminen, minkä seurauksena on tullut toimeksianto koulutustyöryhmälle: OKM on antanut yliopistoille ja korkeakouluille lokakuulla palautteet toiminnan kehittämisestä. Niissä on otettu kantaa mm. oppilaitosverkoston laajuuteen ja oppilaspaikkojen määrälliseen mitoitukseen. Korkeakoulut antavat puolestaan palautteen palautteet OKM:lle mennessä. Sen jälkeen OKM alkaa miettiä, mitä lopullisesti verkostolle ja opiskelijapaikoille tehdään. Koulutustyöryhmän toimeksianto olisi tuoda metsäalan toimijoiden näkemykset OKM:n valmisteluprosessiin - yliopisto- ja korkeakouluverkoston laajuudesta (metsätalous, puun jatkojalostus; puurakentaminen mahdollisuuksien mukaan; Sixten Sunabacka mukaan työryhmään) - opiskelijapaikkojen määrällinen mitoitus; erityisesti kannanotot Kesu:n mitoitusperusteisiin; esim. onko tullut muutoksia alan toimintaympäristössä, jotka muuttaisivat kesu:n perusteita. Gustafssonin nopea aikataulutoive liittyi em. OKM:n aikatauluun. Koskinen on puhunut kahden kuukauden sisällä tehtävästä koulutustyöryhmän kannanotosta. Toimeksiantoa varten perustettuun pientyöryhmään tulivat Liisa Saarenmaa, Tarmo Mykkänen, Mika Tammilehto, Jyrki Ketonen, Anne Kettunen, Tapio Hankala ja Ville Manner. Asiasta keskustellaan myös koulutuksen työryhmässä. Vetovastuun ottaa OKM. Ensin varmistetaan toimeksiantoaikataulu ja sen jälkeen kokoontumistarpeet. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Mika Tammilehto Tuovi Aalto Saija Miina puheenjohtaja sihteeri sihteeri 10

YRITYSTEN JA ALAN ORGANISAATIOIDEN TARPEET 2012-2015

YRITYSTEN JA ALAN ORGANISAATIOIDEN TARPEET 2012-2015 METSÄALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI 2012- KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI 2012- Työryhmän kokoonpano: Juha Ojala, MMM (pj) Liisa Saarenmaa, MMM (varapj) Mika Tammilehto, OKM Marja Kokkonen, MMM Ari Eini/Antti

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14.05 ja esitteli asialistan.

1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14.05 ja esitteli asialistan. Kansallisen metsäohjelman koulutustyöryhmä Pöytäkirja 5/2012 Aika: keskiviikko 22.8.2012 kello 14.00 15.20 Paikka: OKM, Kokoushuone Venla, osoite Meritullinkatu 1, Helsinki Paikalla: Mika Tammilehto, johtaja,

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman koulutustyöryhmä. Pöytäkirja 5/2011

Kansallisen metsäohjelman koulutustyöryhmä. Pöytäkirja 5/2011 Kansallisen metsäohjelman koulutustyöryhmä Pöytäkirja 5/2011 Aika: tiistai 22.11.2011 kello 13-16 Paikka: OKM, kokoushuoneet Aapo ja Tuomas B237, Meritullinkatu 1, Helsinki Paikalla: Mika Tammilehto, johtaja,

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

KMO:n määräaikainen työryhmä: Yritysten ja alan organisaatioiden tarpeet koulutuksen kehittämiseksi 2012 2015

KMO:n määräaikainen työryhmä: Yritysten ja alan organisaatioiden tarpeet koulutuksen kehittämiseksi 2012 2015 KMO:n määräaikainen työryhmä: Yritysten ja alan organisaatioiden tarpeet koulutuksen kehittämiseksi 2012 2015 Helsinki 2011 Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä "Yritysten ja alan organisaatioiden

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman koulutustyöryhmä Muistio 3/2014

Kansallisen metsäohjelman koulutustyöryhmä Muistio 3/2014 Kansallisen metsäohjelman koulutustyöryhmä Muistio 3/2014 Aika: 6.5.2014 klo 13. -15.30 Paikka: OKM, kokoushuone Venla, os. Meritullinkatu 1 Paikalla: Mika Tammilehto, johtaja, OKM (pj) Matti Mäkelä, ylitarkastaja,

Lisätiedot

Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä?

Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä? Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä? Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö Säätytalo 3.10.2018 1 Metsäpolitiikan nykyinen kehys KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄTALOUDEN KOULUTUSTOIMIKUNNALLE KUULUVAT TUTKINNOT 28.5.2012/EL 1.Käytetty aineisto 1.1 Metsäalan ennakointiaineisto 1.Käytetty aineisto 1.1 Muu käytetty

Lisätiedot

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Ennakointiryhmien aloitusseminaari 1.6.2017 Ylijohtaja Mika Tammilehto 1 Osaamisen ennakointifoorumi Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Miten ammatillisia tutkintoja voidaan kehittää työelämälähtöisemmiksi?

Miten ammatillisia tutkintoja voidaan kehittää työelämälähtöisemmiksi? Miten ammatillisia tutkintoja voidaan kehittää työelämälähtöisemmiksi? Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan seminaari Minna Bálint Opetushallitus AMPA Kolme pointtia Tutkintorakenne

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Metsäkoulutus ry yhdistää metsäalan koulutusasteet ja työelämän toimijat

Metsäkoulutus ry yhdistää metsäalan koulutusasteet ja työelämän toimijat Metsäkoulutus ry yhdistää metsäalan koulutusasteet ja työelämän toimijat Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät 22.-23.2017 Ville Manner Metsäkoulutus ry 8.11.2017 8.11.2017

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Markus Strandström ja Heikki Pajuoja 7/2013 Tausta ja tavoite Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa metsä-, puu- ja paperialan työvoimatarpeesta vuoteen 2020 asti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Savonlinna 28.10.2013 Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 22.10.2014 Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos Sedu Aikuiskoulutus on kunnallinen liikelaitos, joka toteuttaa laadukkaita koulutus- ja konsultointipalveluja sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tilanne. Heikki Pajuoja 10.12.2014 Ihminen ja metsä -seminaari

Ammatillisen koulutuksen tilanne. Heikki Pajuoja 10.12.2014 Ihminen ja metsä -seminaari Ammatillisen koulutuksen tilanne Heikki Pajuoja 10.12.2014 Ihminen ja metsä -seminaari Taustaa kuljettajakoulutuskeskusteluun Ainespuun käyttö ja hakkuumahdollisuudet www.metsateho.fi milj. m 3 120 100

Lisätiedot

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla

Lisätiedot

Maahanmuuttajat korkeakouluissa

Maahanmuuttajat korkeakouluissa Maahanmuuttajat korkeakouluissa Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen 21.5.2019 INTEGRA-hankkeen seminaari 22.5.2019 1 Korkeakouluvision tiekartta: osaavimman työvoiman kotimaaksi Korkeakoulututkinto puolelle

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden

Lisätiedot

3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla

3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla 3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla Osaamisen ja sivistyksen asialla Metsäalan perustutkinto 2001 KESU:t 1995-1999 ja 1999-2004 pohjana

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Ohjaava opettaja -osaajamerkki Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Case 6: Koulutus reformin muutos kuinka taataan puutuotealan osaaminen tulevaisuudessa

Case 6: Koulutus reformin muutos kuinka taataan puutuotealan osaaminen tulevaisuudessa Case 6: Koulutus reformin muutos kuinka taataan puutuotealan osaaminen tulevaisuudessa Marko Saaranen, yksikönjohtaja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä marko.saaranen@jao.fi Ammatillinen koulutus Reformi

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on

Lisätiedot

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN

Lisätiedot

OKM Ohjausryhmän kokous Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus

OKM Ohjausryhmän kokous Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Tutkintojen perusteiden valmistelu ja kokeiluohjelma koulutuskokeiluja varten SOSIAALI- JA TERVEYSALAAN SEKÄ TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAAN KOHDISTUVIEN PERUSTUTKINTOJEN KOULUTUSKOKEILUT VUOSINA 2014 2018

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Raisa Kääriä lehtori Turun ammattikorkeakoulu Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Historiaa 80- ja 90-luvuilla Paraisilla Valtion

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Markku Kainuun Suonpää, ammattiopisto, opettaja, aikuiskoulutus NTM, tutkintovastaava Ohjelma

Lisätiedot

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti 22.05.2012 Jukka Nivala Ammattikorkeakoulut - tulevat haasteet Mikä muuttuu Rahoituslakiuudistus 2014 Aloituspaikkapäätökset

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset

Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Verkostotapaaminen 25.4.2013 Tampere Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys Petri Sotarauta 28.11.2017 2 #AMISREFORMI REFORMI PÄHKINÄNKUORESSA Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja

Lisätiedot

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Keskeiset kehittämishaasteet 1. tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin 2. tutkintojärjestelmän kokonaisuus

Lisätiedot

Myönteistä on, että ammattikorkeakoulu on vahvistanut opiskelijoiden tukemiseen tähtäävää toimintaa.

Myönteistä on, että ammattikorkeakoulu on vahvistanut opiskelijoiden tukemiseen tähtäävää toimintaa. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen viestintästrategia

Ammatillisen koulutuksen viestintästrategia Ammatillisen koulutuksen viestintästrategia 11.3.2019 11.3.2019 1 SISÄLLYS Strategian omistajat ja vastuut Viestinnän lähtökohdat Kohderyhmät Linjaukset Arvot Vaikuttavuustavoitteet Tarina Ydinviestit

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Turun AmKesu aluetilaisuus, Turun ammatti-instituutti 19.11.2014 Ulla Taipale-Lehto Opetusneuvos Työvoima-

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen. Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén

Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen. Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén 29.9.2010 Yliopistouudistus Hallinto Johtaminen Rahoitusmalli Muu ohjaus Yliopistolaki - Aiempaa vahvemmin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on toteuttanut

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut

Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut Ohjausryhmän kokous to 12.6.2014 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Ohjausryhmän kokoonpano opetusneuvos Seija

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous

Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous 25.10.2017 Tausta Hallituksen päätös lukiouudistuksen toteuttamisesta keväällä 2017. Lukiouudistus

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Tavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen

Tavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen Tavoitteena hallitusohjelma 2015-2019 Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen AMKE:n yhteistyöfoorumi 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen verkon on oltava alueellisesti

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI

OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulevaisuus haastaa nyt! Oulu 21.3.2018 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteisenä koulutuksen ennakoinnin asiantuntijaelimenä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo

Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot